Long Play 11: Tämä on Amerikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Long Play 11: Tämä on Amerikka"

Transkriptio

1

2 Long Play 11: Tämä on Amerikka Teksti: Tommi Uschanov Kansi: Holly Wales / Agent Pekka Julkaisija: Hitaan journalismin yhdistys ry. Päätoimittaja: Johanna Vehkoo ISSN ISBN Helsingissä joulukuussa 2013

3 TOMMI USCHANOV: TÄMÄ ON AMERIKKA Yhdysvaltain poliittinen kulttuuri on muuttunut viidenkymmenen viime vuoden aikana lähes tunnistamattomaksi. Muille mallia näyttävä sopuisa onnela on vaihtunut maaksi, jonka kiihkoileva ääriaines pakottaa polkemaan paikallaan. Kehityskulun juuret eivät ole amerikkalaisten ikiaikaisessa kansanluonteessa vaan 1960-luvun sosiaalisissa mullistuksissa.

4 OLEN VIIME AIKOINA hämmästyttänyt ihmisiä kysymällä varoittamatta, mitä he tietävät Yhdysvaltain vuoden 1964 presidentinvaaleista. Ketkä olivat ehdokkaana, millaisten tunnusten alla, mikä oli vaalien tulos ja mitä sitten tapahtui? Vastaukset ovat jääneet ohuiksi. Ihmisten mielikuvia 1960-luvun alun Yhdysvalloista hallitsee yhä presidentti John F. Kennedy, joka mainitut vaalit käytäessä makasi jo haudassa. Hänen nuorekas lumovoimansa ja järkyttävä kuolemansa marraskuussa 1963 ovat täyttäneet suomalaisten muistista myös sen kiintiön, joka varsinaisessa historiankirjoituksessa on varattu Kennedyn seuraajalle. Sen miehen nimen ja puoluekannan, joka voitti vaalit pian Kennedyn murhan jälkeen, ovat useimmat sentään onnistuneet palauttamaan mieleensä. Jo tämäkin on silti vaatinut monilta erillistä haeskelua ja arvuuttelua. Presidentin epäonnisesta vastaehdokkaasta sen sijaan ei kukaan tunnu Suomessa muistavan enää mitään. Useimmiten häneksi on tarjottu erästä toista miestä, joka oli saman puolueen ehdokkaana sekä 1960 että 1968, mutta ei Kuinkahan moni suomalainen on ylipäänsä ajatellut koko vuoden 1964 vaaleja äskettäin, sanokaamme vuoden sisällä? Tuskin monikaan. Mutta tämä tarina alkaa juuri niistä. Tähän on muitakin syitä kuin se, että vaalivuodesta on kulunut tasan puoli vuosisataa. Tärkein syy on, että vaalien aikainen yhdysvaltalainen yhteiskunta muodostaa erikoisen käänteiskuvan sille, mitä maa nykyään on. Vuonna 2014 Yhdysvaltain republikaaninen ja demokraattinen puolue ovat niin kaukana toisistaan, että synkimmillään on ennustettu jopa jonkinlaisen sisällissodan puhkeamista. Republikaanien kannattajista suuri osa ei tunnusta demokraattipresidentti Barack Obamaa lainkaan maan lailliseksi johtajaksi.

5 Puoli vuosisataa sitten asiat olivat dramaattisesti paremmin. Vuonna 1964 tehdyssä kyselyssä vain 12,2 prosenttia yhdysvaltalaisista äänestäjistä oli sitä mieltä, että jompikumpi kahdesta suuresta puolueesta on pahasta heille itselleen tai vaaraksi kansakunnan yleiselle hyvinvoinnille. Peräti 49,5 prosenttia oli sitä mieltä, ettei suurten puolueiden välillä ole merkittäviä eroja lainkaan: kumpikin tekee parhaansa ja ajaa yhtä vilpittömästi kansakunnan etua. Psykologi David Sears kirjoitti vuonna 1965, että Yhdysvalloissa hävinnyt oppositio hyväksyy yleensä enemmistön tahdon suhteellisen rauhallisesti ellei jopa täydellisen tyynesti. Yleisesti ottaen mielipide-eroissa ei näytä olevan sitä sovittamatonta, kuolemaan asti taistelevaa piirrettä, joka on usein läsnä puoluepoliittisessa keskustelussa muualla. Sears totesi myös, että yleisesti ottaen kummankin Amerikan poliittisen puolueen vastustajat pitävät vastustamaansa puoluetta kunnianarvoisana tavalla, jota ei esiinny monessakaan muussa maassa. Yhdysvaltain poliittista kulttuuria tarjottiin 1960-luvulla ylpeästi jopa malliksi, jota muun maailman tulisi parhaansa mukaan kopioida. Näin poliittinen keskustelu ja päätöksenteko muuttuisi muuallakin yhtä kiihkottomaksi, vastuulliseksi ja aikuismaiseksi kuin Yhdysvalloissa. Aikansa johtaviin valtio-opin tutkijoihin kuuluneet Gabriel Almond ja Sidney Verba julkaisivat vuonna 1963 teoksen The Civic Culture, joka oli vertaileva tutkimus viiden eri länsimaan poliittisista kulttuureista. Niistä pääpalkinnon vei nimenomaan USA: haastattelututkimuksen perusteella kansalaisten suhde valtiovaltaan oli siellä kaikkein tervein ja realistisin. Politiikan seesteisyys miellettiin myös osaksi laajempaa kansainvälistä ilmiötä luvun alkuun tultaessa sellaiset sosiologit ja valtio-opin tutkijat kuin Daniel Bell, Seymour Martin

6 Lipset ja Richard Hofstadter juhlivat toisen maailmansodan jälkeen tapahtunutta suurten ideologioiden loppua, yhteiskunnallisen ilmapiirin jäähtymistä ja laimentumista, poliittisten maailmankatsomusten tasalaatuistumista. Ajatus levisi Yhdysvalloista nopeasti muualle länsimaihin, osittain kylmän sodan turvallisuusintressejä ajaneiden tiedevaihto-ohjelmien seurauksena. Vuonna 1966 ruotsalainen Herbert Tingsten julkaisi kirjoituskokoelman Från idéer till idyll, joka on tämän ideologioiden loppu -kirjallisuuden eräänlainen huipentuma. Tingstenin mukaan länsimaissa oli jo siirrytty onnelliseen demokratiaan, eivätkä mitkään merkittävät aatteelliset ristiriidat ehkä enää koskaan repisi yhteiskuntaruumista. Työn ja pääoman, vasemmiston ja oikeiston, vapauden ja vastuun ristiriidat liudentuisivat hiljaa pois, kun talouskasvu jatkuisi katkotta loputtomiin. Vasemmistossa sosiaalidemokratia voittaisi kommunismin ja porvaristossa taas liberaali keskustalaisuus kovan oikeistolaisuuden. Lopulta sosiaalidemokratia ja keskustalaisuuskin sulautuisivat toisiinsa ja jäljelle jäisi vain suuri muodoton hyvinvointikapitalismi, johon kaikki olisivat tyytyväisiä. Suomessa 1960-luvun puolivälin Yhdysvaltoja teki aktiivisesti tunnetuksi Arvo Puukari, Helsingin kauppakorkeakoulun markkinoinnin professori, joka toimi vuosikymmenen mittaan myös vierailevana professorina useissa yhdysvaltalaisissa yliopistoissa. Vuonna 1966 Puukari julkaisi 450-sivuisen kirjan Näin Amerikassa, jossa hän kuvaa omia ja perheensä kokemuksia asuttuaan kaksi vuotta New Yorkissa. Hänen näkemänsä Amerikka on lauha ja leppeä onnela, jossa talouden mylly jauhaa vuorokauden ympäri hyvää kaikille ja kaikki tulevat toimeen toistensa kanssa. Nykyisellä terrorismin vastaisen sodan ja poliisivaltiollisen

7 paranoian aikakaudella monikaan kirjoittaja tuskin suosittelisi USA:ta suomalaisille sellaisilla otsikoilla kuin Hitaasti ja harkiten, Äly arvossaan tai Vastustajia tutkitaan ja toivotaan ystäviksi. Puhumattakaan siitä, että jo kirjan alkusivuilla kehuttaisiin, kuinka vielä nytkin sanoo Amerikan laki maan korkeimman oikeuden vahvistamana, että kenelläkään ei ole velvollisuutta ilmoittaa poliisille nimeään. Puukarin teoksen sanoma saa nykylukijan hölmistyneeksi täydellisellä nurinkurisuudellaan. Hänen Amerikkansa eroaa Euroopasta sellaisilla piirteillä, jotka nykyään mielletään pikemminkin Euroopan omiksi tunnusomaisiksi piirteiksi. Köyhienkin korkea ja alinomaa nouseva elintaso; opillisen sivistyksen korkea arvostus; työläisten tasaarvoinen neuvotteluasema työnantajien kanssa; laadukas terveydenhuoltojärjestelmä; uskonnollisen elämän kiihkottomuus kaikki nämä ovat piirteitä, jotka Puukari haluaisi tuoda Amerikasta Eurooppaan siinä missä moni haluaisi nyt viedä ne Euroopasta Amerikkaan. Hän valittelee sitä, ettei Eurooppa ole riittävän amerikkalaistunut, eli nykymittapuulla siis riittävän eurooppalaistunut. Ei ole yllättävää, että mainosguruna kotimaassaan tunnettu Puukari puhuu kirjassaan myös yksityisyritteliäisyyden ja vapaan markkinatalouden puolesta. Mutta se yhdysvaltalainen kapitalismi, jonka hän näkee ympärillään ja kelpuuttaa, tuntuu nykyään melkein sosialismilta: rahapolitiikka on löyhää, ay-liike on vahva ja arvostettu, valuuttakurssit ovat kiinteät ja rikkaiden verot hipovat pilviä. Puukari kehuu Yhdysvaltoihin vuonna 1964 säädettyä tuloveron alennuslakia, joka kiihotti talouskasvua laskemalla ylimmän marginaaliveroasteen 91 prosentista 70 prosenttiin. Tänä päivänä se on enää 35 prosenttia ja on käynyt välillä muutamana vuonna jo 28 prosentissa.

8 Puukarin kirja muistuttaa osaltaan tahattomasti siitä, missä määrin se Amerikka, joka nykyisin asustaa eurooppalaisten kollektiivisessa mielikuvituksessa, on aivan tiettyjen, muutaman viime vuosikymmenen aikana tapahtuneiden kehityskulkujen tulos. Näin Amerikassa kertoo unohtuneesta ajasta, jolloin historiallisessa tienhaarassa näytettiin käännyttävän kohti jotain hyvin toisenlaista, kunnes yhtäkkiä niin ei käynytkään ja tuloksena oli nykymaailma. YHDYSVALTAIN POLITIIKASSA oli 1960-luvulla jo vuosikymmeniä ollut valta-asemassa demokraattinen puolue, jonka poliittinen linja oli paikallisella mittapuulla vasemmistolainen ja edistysmielinen. Franklin D. Roosevelt, vuosien demokraattinen presidentti, nosti maan koko yhteiskuntajärjestystä uhanneesta lamasta valtiojohtoisella elvytyspolitiikalla ja auttoi sitä näin osaltaan voittamaan toisen maailmansodan. Hän toi mukanaan aikakauden, jolloin Yhdysvaltain presidentin ei tarvinnut kaikessa noudattaa talouselämän mahtimiesten tahtoa. Vuonna 1936 Roosevelt tuomitsi vaalipuheessaan liike-elämän ja rahoitusalan monopolit, spekulaation ja holtittomat pankit : Ne ovat alkaneet pitää Yhdysvaltain hallitusta pelkkänä jatkeena itselleen. Tiedämme nyt, että järjestäytyneen rahan valta on aivan yhtä vaarallista kuin järjestäytyneen rikollisuuden valta. Nämä voimat eivät ole koskaan ennen historiassa olleet yhtä yksimielisesti yhtä ehdokasta vastaan kuin nyt. Toivotan niiden vihan tervetulleeksi. Rooseveltin seuraaja Harry S. Truman jatkoi pitkälti tämän vakiinnuttamaa politiikkaa. Vuonna 1953 presidentiksi tuli republikaani Dwight Eisenhower, toisessa maailmansodassa viiden

9 tähden kenraaliksi noussut sotasankari. Hänkin kuitenkin hyödynsi lähinnä henkilökohtaista suosiotaan, ja poliittisilta näkemyksiltään hän myötäili monessa demokraatteja. Lisäksi liittovaltion kongressi oli 1950-luvullakin demokraattien hallinnassa suurimman osan aikaa. Vuoden 1960 presidentinvaalit voitti demokraattien John F. Kennedy, ja myös kongressissa valta palasi taas hänen puolueelleen. Republikaanisen puolueen sisällä olivat vallassa itärannikon osavaltioiden, kuten Massachusettsin, New Yorkin ja Pennsylvanian, vanhoista aristokraattisista mahtisuvuista peräisin olevat poliitikot. Heidän maltilliset ja sosiaalisesti vapaamieliset kantansa olivat yhä enemmän linjassa demokraattien kanssa. Kongressissa puoluerajat samenivat lähes jokaisessa äänestyksessä: sekä uusien lakiesitysten kannattajissa että niiden vastustajissa oli tyypillisesti sekä demokraatteja että republikaaneja. Kennedy oli jo alkanut valmistautua uudelleenvalintaansa ennakkosuosikkina, kun hänet murhattiin vuoden 1963 lopussa, vain vajaa vuosi ennen seuraavaa vaalipäivää. Istuvaksi presidentiksi ja samalla demokraattien presidenttiehdokkaaksi nousi hänen varamiehensä, texasilainen Lyndon B. Johnson ( ). Hän kannatti hyväksi havaitun vanhan politiikan jatkamista. Johnsonin ohjelmaan kuuluivat sosiaalipalvelujen laajennukset kuten ilmainen sairausvakuutus köyhille ja vanhuksille, mustien kansalaisoikeusliikkeen vahva tukeminen liittovaltion lainsäädännöllä sekä kylmän sodan ja suurvaltapolitiikan liennytyspyrkimykset. Republikaanit sen sijaan tekivät rajun irtioton aiemmasta pehmoilusta. Puolueessa oli jo vuosia tehnyt pohjatyötä äärioikeistolainen ruohonjuuritason ryhmittymä. San Franciscon puoluekokouksessa heinäkuussa 1964 se sai lopulta ylivallan

10 puolueesta. Tilaisuus oli tunnelmaltaan painajaismainen. Maltillisesta puoluejohdosta nousi mies toisensa jälkeen puhujanpönttöön panemaan vastalauseensa, mutta heidän järkytyksekseen heidät buuattiin ja huudettiin pois lavalta. Puolueen kenttäväki sivuutti johtajiensa tahdon täysin ja junttasi presidenttiehdokkaaksi oman miehensä. Hän oli arizonalainen senaattori Barry Goldwater ( ), joka ylpeänä ja uhmakkaasti irtisanoutui kaikesta, mitä Johnson ja demokraatit mielikuvissa edustivat. Goldwater ilmoitti haluavansa lakkauttaa kaiken valtiollisen sosiaaliturvan; lopettavansa valtion puuttumisen talouselämään; kannattavansa osavaltioiden oikeutta päättää täysin itse siitä miten rotujen väliset suhteet tulisi järjestää; ja tahtovansa kylmän sodan muuttamista kuumaksi iskemällä ydinasein Neuvostoliittoon tai Kiinaan, ehkä jopa molempiin. Atomipommi oli vain eräs uusi ase lisää, ja niitä voisi mieluusti vaikka panna yhden menemään Kremlin miestenhuoneeseen. Kaikkein kuuluisimmat sanansa Goldwater lausui puoluekokouspuheessaan: Äärimmäisyys ei vapauden puolustamisessa ole mikään pahe, eikä maltillisuus oikeuden tavoittelussa hyve. Reheväpuheinen Goldwater, jonka lausuntoja avustajat ja tiedottajat saivat tämän tästä olla selittelemässä, oli otollinen maalitaulu demokraattien Lyndon Johnsonille ja hänen kannattajilleen. Goldwater oli kerran esimerkiksi lohkaissut, että olisi ehkä parempi, jos koko itärannikko maltillisten republikaanien vahva alue sahattaisiin irti Yhdysvalloista ja se ajautuisi kauas merelle. Johnsonin TV-mainoksessa nähtiin vesialtaassa puinen Yhdysvaltain kartta. Itärannikko kirjaimellisesti sahattiin irti ja se lähti liikkeelle.

11 Vieläkin hurjempi oli toinen mainos, jossa pikkutyttö repi kukasta irti terälehtiä ja laski niitä ääneen (hellyttävästi tietenkin väärin). Äkkiä tilalle tuli metallisen miesäänen suorittama lähtölaskenta ja kuvat ydinaseiden sienipilvistä. Johnson itse sanoi naukuvalla äänellään: Tämä on panoksena! Luoda maailma, jossa kaikki Jumalan lapset voivat elää, tai laskeutua pimeään. Meidän on rakastettava toinen toistamme tai meidän on kuoltava. Neutraali selostajanääni sanoi lopuksi: Äänestä presidentti Johnsonia. Panokset ovat liian korkeat, jotta voisit jäädä kotiin. Goldwaterin mainoslause oli In your heart you know he s right. Johnsonin tukijat vääntelivät sitä moneen eri muotoon: In your guts you know he s nuts; In your heart you know he s far right; In your heart you know he might. Goldwater oli siis äärioikeistolainen hörhö, joka hyvin saattaisi (painaa ydinasenappulaa). Kansakunnan enemmistö näytti olevan samaa mieltä, sillä vuoden 1964 vaaleista tuli eräät maan historian epätasaisimmista. Neljä vuotta aiemmin Kennedy oli voittanut republikaanien Richard Nixonin vain 0,2 prosentin äänierolla. Nyt Johnsonin voittomarginaali oli 22,6 prosenttia, 16 miljoonaa ääntä, ja hän sai puolelleen 44 osavaltiota viidestäkymmenestä. Politiikan kommentaattorit olivat lähes yksimielisiä siitä, että Goldwaterin kaltaisen ehdokkaan valinta oli ollut poliittinen itsemurha. Republikaanit olivat hämäriksi jäävistä syistä yksinkertaisesti nolanneet itsensä pitkäksi aikaa, ehkä jopa vuosikymmeniksi. Puolue palaisi todennäköisesti pian takaisin syrjäytettyjen maltillisten linjaan, koska silloin sillä olisi edes jonkinlaista toivoa elpyä takaisin merkittäväksi voimaksi. New York Timesin pääkirjoitustoimittaja James Reston totesi Goldwaterista vaalien jälkeisenä päivänä: Hän on tuhonnut puolueensa pitkäksi

12 aikaa eteenpäin, eikä ole todennäköistä, että raunioiden valvonta jää hänen käsiinsä. Myös Suomessa Johnsonin voitto herätti huojennusta. Elettiin aikaa, jolloin esimerkiksi lehdillä oli selkeä poliittinen linja ja ne nokittelivat toisiaan päivittäin kuin olisi oltu eduskunnan kyselytunnilla. Goldwaterista vallitsi kuitenkin juhlallinen yksimielisyys, joka kattoi kaikki sinisimmästä kokoomuslaisesta punaisimpaan kommunistiin. Yksikään viisastelija ei ilmoittanut kannattavansa häntä voidakseen esiintyä rohkeana toisinajattelijana; kyse oli aivan liian vakavasta asiasta, jotta se olisi tullut edes mieleen. Vaalien jälkeen pääkirjoitussivuilta ja kolumneista välittyi varsinainen kollektiivinen helpotuksen huokaus. Johnson voitti, joten ihmiskunta on elossa vielä ensi vuonnakin! Monien tunnot kiteytti 23-vuotiaan Paavo Lipposen kommentti, jonka julkaisi Pentti Saarikosken toimittama vasemmistolehti Aikalainen: Goldwaterin aate tuntuu naurettavalta ja vastenmieliseltä, ja sen edustajat ovat yksinkertaisesti kelvottomia hoitamaan suuren maan asioita. Suomen Uutiset, nykyisen Perussuomalainen-lehden edeltäjä, taas totesi: Barry Goldwaterin valinta Amerikan presidentiksi olisi merkinnyt hitlerismin ylösnousua maailmassa. Onneksi sitä ei voi enää tapahtua. Kovista kokemuksista maailma on sentään jotain oppinut. Tästä oli kuitenkin eri mieltä amerikkamyönteinen Aamulehti, joka kirjoitti Tampereella huolestuneesti: Vaalit osoittivat että amerikkalaisten on edelleen syytä olla varuillaan. Kuka pystyy takaamaan että vaaliasetelma on neljän vuoden kuluttua demokraateille yhtä otollinen kuin nyt Johnsonille. Voidaan kuitenkin olettaa ettei Goldwater, jos hän on taas kamppailemassa, uusi nyt tekemiään virheitä Taktiikka

13 muuttuu, mies ei. Vaikka amerikkalaisilla ja koko maailmalla onkin syy huokaista helpotuksesta, ei ole mitään oikeutta tuudittautua välinpitämättömyyteen. Senaattori Barry Morris Goldwaterkaan ei tee niin. VAALIEN VOITTAJA JOHNSON oli aivan aidosti se texasilainen maalaisjuntti, joksi kouluja käynyt George W. Bush taannoin yleisesti miellettiin. Johnson muun muassa vaihtoi virkahuoneensa tuoliksi helikopterin istuimen. Viereiseen lepohuoneeseen hän asennutti hanan, josta sai greippilimonadia. Hän esitteli sappileikkausarpeaan toimittajille kesken lehdistötilaisuuden ja nosteli koiriaan korvista ilmaan. Kun Johnsonin piti neuvottelupöydästä lähteä vessaan, hän saattoi repiä keskustelukumppanin sinne mukaansa, jotta juttu ei keskeytyisi. Suomalaiset olivat saaneet tuntumaa Johnsonin tyyliin pari kuukautta ennen hänen nousuaan presidentiksi, kun hän teki varapresidenttinä vierailun Pohjoismaihin. Hän käyttäytyi Suomessa kuin olisi ollut kotimaassaan vaalikiertueella. Helsingissä Johnson myöhästyi 20 minuuttia valtiojohdon juhlapäivällisiltä, koska istui huoneessaan hotelli Marskissa ja joi viskiä pullosta. Rovaniemen sankarihaudoilla hän piti yhtäkkiä paperista puheen, vaikka mitään sellaista ei ollut merkitty ohjelmaan. Kuoron laulaessa Finlandiahymniä hänen teini-ikäinen tyttärensä alkoi jakaa yleisölle Johnsonin mainoskyniä. Turun yliopistoon tehdyn kiertokäynnin jälkeen yliopiston rehtori Tauno Nurmela sanoi diplomaatti Max Jakobsonille: Älä enää toiste tuo tänne tuollaisia hampuuseja. Myös presidentti Urho Kekkonen inhosi Johnsonia alusta lähtien. Tämä oli omituista porukkaa ; naiivi ja hölmö mies meidän asioissa. Voi olla

14 kuinka etevä tahansa USA:ssa, mutta täällä ei pärjää tuolla tavalla. Myöhemmin Kekkonen muisteli, kuinka Johnson oli vaikuttanut pikemminkin pajatsolta kuin valtiomieheltä. Johnson oli ehkä optimistisin poliitikko, joka optimistiseksi maaksi usein mielletyssä USA:ssa on koskaan nähty. Sytyttäessään valot Valkoisen talon joulukuuseen jouluna 1964 hän sanoi: Nämä ovat toivorikkaimpia aikoja sitten sen, kun Kristus syntyi Beetlehemissä. Hän jatkoi: Tämän päivän ihmisillä on aivan uudella tavalla hallussaan kyky sotien lopettamiseen ja rauhan säilyttämiseen, köyhyyden hävittämiseen ja yltäkylläisyyden jakamiseen, ihmiskuntaa riivaavien sairauksien voittamiseen sekä sen mahdollistamiseen, että koko ihmissuku voi nauttia maanpäällisen elämän tarjoamasta lupauksesta. Puolitoista kuukautta aiemmin hän oli sanonut vaalipuheessaan New Yorkissa tavoittelevansa yhteiskuntaa, joka ei menestyksen ja kauneuden kääntöpuolena ole kurja eikä karu; joka tuottaa mestariteoksia ilman köyhyyden viheliäisyyttä. Voimme avata oppimisen, hedelmällisen työn ja palkitsevan vapaa-ajan ovet ei vain harvoille etuoikeutetuille, vaan voimme avata ne kaikille. Näitä tavoitteita ei voi mitata pelkästään pankkitilin saldolla. Ne voidaan mitata vain sen elämän laadulla, jota ihmiset elävät. Ja edellisenä keväänä hän oli lausunut Michiganin yliopiston päättäjäisjuhlassa: Teillä on mahdollisuus, jota millään kansalla minään aikana ei ole ollut koskaan ennen. Voitte auttaa rakentamaan yhteiskunnan, jossa moraalin vaatimukset ja sielulliset tarpeet voidaan täyttää kansakunnan elämässä. Jotkut pelokkaat sielut sanovat, ettei tätä taistelua voi voittaa. Olen eri mieltä. Meillä on valta muovata sivilisaatio sellaiseksi kuin haluamme.

15 Kun näitä sanoja vertaa Barack Obaman vaisuun, epämääräiseen toivoon jonkinlaisen uuden paremman maailman syntymisestä tai vaikka kotoisiin toivotalkoisiimme täällä Suomessa on kyse aivan eri mittaluokan asiasta. Johnson tarjosi puheittensa yleisölle hurmoksellisen, romanttisen tulevaisuudenkuvan, jossa kaikki ihmiskunnan perinteiset ongelmat on jakojäännöksettömästi ratkaistu kaikkialla maailmassa jos ihmiset vain haluavat ja uskaltavat. Pari kuukautta presidenttinä oltuaan Johnson julisti sodan köyhyyttä vastaan. Se oli vasta lähtölaukaus. Demokraattien presidenteillä oli jo pitkään ollut kullakin oma iskulause sisäpoliittisille uudistuksilleen. Rooseveltilla se oli New Deal, Trumanilla Fair Deal ja Kennedyllä New Frontier. Johnsonin vastaava tunnus oli Great Society, jonka hän julkisti yllä mainitussa Michiganin-puheessaan. Suomessa se kääntyi suureksi yhteiskunnaksi, mutta mukana oli myös itsetyytyväinen vivahde: suurenmoinen yhteiskunta. Great Society ei tarkoittanut vähempää kuin Yhdysvaltain tekemistä samanlaiseksi tasa-arvoiseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi, jollaiseksi Länsi-Euroopan maat olivat toisen maailmansodan jälkeen alkaneet nopeasti muuttua. Johnsonin kongressilla säädättämät uudet lait ulottuivat oikeusavusta kaupunkisuunnitteluun, päivähoidosta vanhustenhuoltoon ja ympäristönsuojelusta joukkoliikenteeseen. Koulujen valtionapua lisättiin, köyhille ja eläkeikäisille säädettiin oikeus valtion sairausvakuutukseen. Taiteen ja kulttuurin määrärahat paisuivat, kuluttajansuojaa parannettiin ja ammattiliittojen asemaa vahvistettiin. Johnson antoi kongressille kaikkiaan 252 merkittävää lakiesitystä, joista hyväksytyksi tuli 226.

16 Jo pelkästään sosiaalimenojen osuus liittovaltion budjetista nousi ennennäkemättömän rajusti. Vuonna 1964 ne olivat 25,4 prosenttia, mutta vuonna 1972 jo 41,3 prosenttia. Niiden osuus maan koko bruttokansantuotteesta nousi samalla 4,3 prosentista 8,8 prosenttiin. Sota köyhyyttä vastaan myös onnistui melkoisen hyvin niin kauan kuin sitä jatkettiin. Köyhyysrajan alapuolella elävien yhdysvaltalaisten määrä lähes puolittui vuosien 1965 ja 1974 välillä ja oli pienimmillään alle 8 prosenttia. JOHNSONIN RIEMUVOITTO jäi kuitenkin hetkelliseksi ilmiöksi, joka kesti vain joitakin vuosia. Vuonna 1968 hän joutui päättämään, asettuako uudelleen ehdolle presidentiksi. Hänen kannatuksensa oli kutistunut vaalivoiton aikaisesta huipusta noin puoleen, joten päätös oli helppo, ja hän kertoi sen julkisesti jo yli puoli vuotta ennen vaaleja. Johnson ei suostuisi ehdokkaaksi, vaikka hänen puolueensa erikseen pyytäisi. Demokraattien presidenttipelissä oli vahvoilla murhatun presidentti Kennedyn veli Robert, mutta hänetkin murhattiin kesäkuussa Sekavien vaiheiden jälkeen demokraattien ehdokkaaksi tuli Johnsonin varapresidentti Hubert Humphrey. Presidentiksi nousi kuitenkin republikaanien ehdokas Richard Nixon, joka voitti vaalit yhtä niukasti kuin oli hävinnyt ne Kennedylle kahdeksan vuotta aiemmin. Nixon ei kuitenkaan ollut mikään varsinainen Goldwater numero kaksi. Hän ei esimerkiksi sosiaalipolitiikassa lähtenyt merkittävästi purkamaan Johnsonin kauden saavutuksia, vaan kehitti niitä osittain jopa eteenpäin. Kun keynesiläinen suhdanteita tasaava talouspolitiikka on nykyään tehnyt komean paluun julkisen

17 keskustelun asialistalle ja tullut samalla mielletyksi jotenkin vasemmistolaiseksi, on mielenkiintoista muistaa, kuinka juuri oikeistolaiseksi mielletty Nixon sanoi vuonna 1971, että olemme kaikki nykyään keynesiläisiä. Hän oli tässä väärässä, kuten monessa muussakin asiassa. Vuonna 1980, vain 16 vuotta Goldwaterin rökäletappion jälkeen, presidentiksi valittiin republikaani Ronald Reagan, joka oli innokkaasti tukenut Goldwaterin kampanjaa ja kannatti suurta osaa hänen tuolloin vielä äärimmäisenä ja lähes mielipuolisena pidetystä ohjelmastaan vaikkakaan ei onneksi koskaan toteuttanut sitä kuin tietyiltä osin. Reagan oli talouspoliittisesti oikeistolaisin ja hyvinvointivaltiovastaisin presidentti, joka Yhdysvalloilla oli ollut 50 vuoteen, sitten Rooseveltin edeltäjän Herbert Hooverin. Republikaanista puoluetta oli totuttu pitämään jäykkänä ja jähmeänä parempien ihmisten kerhona, jolle kaikenlainen populismi on vierasta. (Sen yleinen epävirallinen lyhenne GOP tulee sanoista Grand Old Party, Ylväs Vanha Puolue.) Nykyään sen ovat kuitenkin vallanneet erilaiset kiihkouskovaiset, rasistit, ase- ja sotahullut sekä äärikapitalistit, jotka vaativat, että rikkaiden rikastumiselta ja köyhien köyhtymiseltä poistetaan pienimmätkin esteet. Sama kehitys on temmannut mukaansa myös demokraatit, jotka ovat nykyään oikeammalla kuin republikaanit 1960-luvulla. Johnsonin Great Society -laeista iso osa on kumottu tai niiltä on viety liittovaltion budjetissa rahoitusta niin paljon, että ne ovat voimassa enää lähinnä teoriassa. Hyvänä mittarina politiikan muutoksesta ovat tuloerot, jotka pienenivät Yhdysvalloissa vuosikymmenten ajan, mutta lähtivät 1970-luvulla kasvuun ja ovat siitä lähtien paisuneet lähes keskeytyksettä. Rikkaimmalle yhdelle prosentille menevä tulo-osuus

18 oli vielä vuonna 1979 noin 11,3 prosenttia, mutta vuonna 2007 se oli 20,9 prosenttia. Suuryritysten toimitusjohtajien keskipalkat olivat 1970-luvun alussa noin 25 kertaa suuremmat kuin työntekijöiden keskipalkat, mutta vuonna 1999 noin 300 kertaa suuremmat. Teknologian kehityksen ansiosta työn tuottavuus on kasvanut sukupolvessa huikeasti, mutta sen tulokset ovat menneet pienen eliitin taskuihin. Esimerkiksi Suomessa työväestön reaalipalkat kaksinkertaistuivat 30 vuodessa vuosina , mutta Yhdysvalloissa vuoden 2000 palkkaindeksi ei edes yltänyt vuoden 1970 tasolle. Kun inflaatio otetaan huomioon, palkat olivat siis lievästi laskeneet. Köyhyys on palannut suunnilleen samalle tasolle, jolla se oli Johnsonin julistaessa sodan sitä vastaan. Miten ihmeessä näin sitten on päässyt käymään? Kuinka on mahdollista, että Johnson saa historian suurimman vaalivoiton ja kaikki ennustavat tulevaisuuden kuuluvan hänen poliittiselle linjalleen ja vain muutaman vuoden kuluttua alkaa puolen vuosisadan mittainen kausi, jolloin etenee lähinnä päinvastainen linja? USEIN ON TAPANA AJATELLA, että Yhdysvaltain poliittisen kulttuurin viimeaikainen muutos johtuisi jostakin kansanluonteen kaltaisesta seikasta, joka on syvällä historiassa ja kansakunnan mentaliteetissa. Tällöin nimenomaan nykyinen tilanne mielletään asioiden normaalitilaksi ja taannoinen, Rooseveltin 30-luvusta Johnsonin 60-lukuun ulottunut liberaali vaihe taas poikkeamaksi normaalista. Suosittuja ovat olleet myös selitykset, joiden mukaan demokraattinen puolue on menettänyt suosiotaan, koska se

19 samaistuu ihmisryhmiin, joiden mielletään olevan ulkona kunniallisen yhteiskunnan valtavirrasta: feministeihin, ympäristönsuojelijoihin, homoihin, abortin kannattajiin, aseenkantooikeuden vastustajiin. Tämä selitys on usein yhdistetty esimerkiksi Thomas Frankin teokseen What s the Matter with Kansas? (2004). Se on Michael Mooren elokuvien ja kirjojen ohella ehkä eniten tällä vuosituhannella mediahuomiota saanut aikalaispuheenvuoro yhdysvaltalaisesta politiikasta. Frank tarkastelee Kansasin osavaltiota, joka sijaitsee Yhdysvaltain keskikohdassa. Hän pyrkii selvittämään, miksi vähäosaiset, työväenluokkaiset ihmiset äänestävät siellä republikaaneja, joiden rikkaita suosiva talouspolitiikka ja hyvinvointivaltiota vastustava sosiaalipolitiikka tuottaa heille suurta haittaa. Frank vastaa: koska kansasilaisten ihmiskuva ja arvomaailma on niin vanhoillinen. Demokraatit ovat kaikenlaisissa arkielämän moraalikysymyksissä siirtyneet niin liberaaleiksi, että se on kansasilaisista moraalisesti vastenmielistä. Tällä selitysehdotuksella ei kuitenkaan ole juuri minkäänlaista faktapohjaa. Kun selitystä lähdetään etsimään yhteiskuntatieteen keinoin, se löytyy aivan toisesta suunnasta. Kolumnistit ja puhuvat päät ovat nostaneet Frankin teoksen klassikkoasemaan, mutta valtio-opin tutkimuksessa arvostetaan yhtä korkealle Vanderbiltin yliopiston professorin Larry Bartelsin artikkeli What s the Matter with What s the Matter with Kansas? (2006). Frankin teoria revitään Bartelsin tarkastelussa kohta kohdalta aivan kappaleiksi. Jos jokin on vienyt demokraateilta kannatusta, niin tämä jokin nimenomaan ei ole feminismi ja muu maailmanparannus. Todellinen selitys löytyy sen sijaan tilastojen valossa Yhdysvaltain etelävaltioista ja vain ja ainoastaan etelävaltioista. Frank esittää

20 kirjassaan, että pienituloisia äänestäjiä, joiden olisi taloudellisen etunsa nimissä järkevää äänestää demokraatteja, on karkottamassa näiden edustama arvoliberalismi. Mutta todellisuudessa juuri tässä äänestäjäryhmässä demokraattien etumatka väheni pelkkiä pohjoisvaltioita tarkasteltaessa vuosien 1952 ja 2004 välillä tasan nolla prosenttiyksikköä. Sen sijaan pelkkiä etelävaltioita tarkasteltaessa se väheni samaan aikaan peräti 52 prosenttiyksikköä. Etelävaltioissa on 1960-luvulta alkaen romahtanut se käytännössä yksipuoluejärjestelmää merkinnyt yksinvalta, josta demokraatit nauttivat etelässä Yhdysvaltain sisällissodasta alkaen noin sadan vuoden ajan. Tämä taas johtui siitä, että demokraatit siirtyivät Johnsonin presidenttikaudella kannattamaan mustan väestön kansalaisoikeustaistelua lopullisesti ja yksiselitteisesti. Demokraattinen puolue oli ollut erittäin vahva etelässä aina siitä lähtien kun sisällissota päättyi vuonna 1865 ja orjuus lakkautettiin. Koko demokraattien ja republikaanien kaksipuoluejärjestelmä vakiintui juuri noihin aikoihin. Republikaaninen puolue perustettiin alun perin pohjoisvaltioissa toimivien orjuuden vastaisten aktivistien puolueeksi. Ensimmäinen republikaaninen presidentti oli Abraham Lincoln, joka vapautti orjat ja jonka virkakaudella sisällissota käytiin. Vapaaksi päässeiden entisten orjien oikeudet etenivät sodanjälkeisellä jälleenrakennuskaudella, mutta se jäi lyhyeksi välivaiheeksi, joka päättyi 1870-luvun loppuun mennessä. Pohjoisvaltioiden miehitysjoukot vedettiin pois etelästä kansalliseen sovintoon vedoten. Republikaanien vastustajat, demokraatit, nousivat etelässä pian niin voimakkaaksi valtapuolueeksi, että siellä vallitsi likimain yksipuoluejärjestelmä. Varsinaiset vaalit olivat pelkkä muodollisuus, koska todellinen vaalitaistelu käytiin demokraattien esivaaleissa siitä, kuka missäkin pääsee demokraattien

21 ehdokkaaksi. Jos joku siinä onnistui, hän saattoi olla valinnastaan jo lähes varma luvun kolmena ensimmäisenä vuosikymmenenä demokraattiehdokkaiden kannatus kongressin vaaleissa oli etelän ulkopuolella vain noin 40 prosenttia, mutta etelässä se oli alimmillaankin 86 prosenttia. Kongressiin valituista demokraateista kaksi kolmannesta oli etelästä, jossa asui alle kolmannes maan väestöstä. Demokraattien eteläinen siipi tuki voimakkaasti valkoisten oikeutta sortaa ja riistää entisiä orjia ja heidän jälkeläisiään. Tämä katsottiin kyynisesti hinnaksi, joka puolueen oli maksettava kannatuksestaan valtakunnallisella tasolla. Etelässä mustilla ei käytännössä ollut äänioikeutta tai muita kansalaisoikeuksia, ja voimassa oli lakiin perustuva rotusortojärjestelmä, jota epäviralliset tavat ja tottumukset vielä vahvistivat. Vallitsi eräänlainen sanaton sopimus, jonka mukaan puolue sai muussa politiikassaan olla miten vapaamielinen ja edistyksellinen tahansa, kunhan se jätti etelän valkoiset omiin oloihinsa ja etelän mustat oman onnensa nojaan. Toisen maailmansodan jälkeen mustia oli kuitenkin muuttanut etelän maaseudulta pohjoisen isoihin kaupunkeihin kuten Chicagoon, Detroitiin ja Los Angelesiin niin paljon, että pohjoisen mustien äänet alkoivat olla merkittävämmässä asemassa kuin etelän valkoisten. Vuonna 1900 mustasta väestöstä asui 90 prosenttia etelässä ja 70 prosenttia maaseudulla, mutta vuonna 1960 suhde oli kääntynyt lähes päinvastaiseksi: 73 prosenttia asui kaupungeissa ja yli puolet pohjoisessa. Niinpä demokraatit alkoivat kilpailla mustien suosiosta näiden perinteisesti tukemien republikaanien kanssa. Puolue uskaltautui vaatimaan täysien kansalaisoikeuksien ulottamista myös etelän mustiin.

22 Jo luvulla musta väestö oli saanut joitakin symboliarvoltaan tärkeitä voittoja. Vuonna 1948 presidentti Truman antoi määräyksen, että rotuerottelu lopetetaan Yhdysvaltain armeijassa olihan jokseenkin noloa, että Euroopan oli juuri vapauttanut natseista armeija, jonka oma politiikka herätti monissa mielleyhtymiä samoihin natseihin. Vuonna 1954 Yhdysvaltain korkein oikeus taas määräsi, ettei valtiolla saanut enää olla erillisiä kouluja mustille ja valkoisille lapsille. Rotuerottelun tosiasiallinen lopettaminen kouluissa oli kuitenkin hidas prosessi, joka jatkui pitkälle 1970-luvulle saakka. Kuten tutkija Mary Dudziak on osoittanut teoksessaan Cold War Civil Rights (2000), rotukysymyksellä oli jatkuvasti myös ulkopoliittista merkitystä. Neuvostoliiton johtama kommunistileiri hyödynsi propagandassaan sumeilematta uutisia, joita mustien kohtaamasta sorrosta tuli julkisuuteen. Jo vuoden 1954 koulupäätöksen taustalla oli ollut pelko imagotappioista, joita vastakkainen päätös olisi saattanut aiheuttaa esimerkiksi Afrikan maissa. Afrikka oli eräs kylmän sodan päänäyttämöistä, ja luvulla Euroopan entisiä siirtomaita itsenäistyi uusiksi valtioiksi lähes vuosittain. Yhdysvaltain ulkopoliittinen johto joutui kamppailemaan niiden uskollisuudesta Neuvostoliiton kanssa. Eräs Dudziakin esimerkki kertoo, miten pieniin yksityiskohtiin valtiojohto joutui kiinnittämään huomiota. Se liittyy uusien Afrikan valtioiden ensimmäisiin suurlähettiläisiin. Diplomaatit joutuvat usein matkustamaan New Yorkin ja Washingtonin välisen 300 kilometrin matkan edestakaisin, koska lähetystöt ovat Washingtonissa, mutta esimerkiksi YK:n päämaja New Yorkissa. Köyhillä kehitysmailla ei ollut varaa lentolippuihin, joten suurlähettiläät ajoivat usein matkan omalla autollaan. Tie Washingtoniin kulki Marylandin

23 osavaltion halki, jossa rotusyrjintä oli laillista. Kun korkea-arvoiset diplomaatit pysähtyivät asioidakseen kahvilassa tai huoltoasemalla, heitä ei palveltukaan, koska he olivat mustia. Tämä ei tietenkään ollut sellainen vastaanotto, jota lähettiläät odottivat, kun he tulivat edustamaan maataan koko vapaan maailman pääkaupunkiin luvun alussa Kennedyn ulkoministeriö joutui erikseen kovasanaisesti taivuttelemaan Marylandin lainsäätäjiä, jotta rotusyrjintä palvelualoilla kiellettäisiin osavaltiossa ulko- ja turvallisuuspoliittisista syistä. Kennedyn presidenttikaudella hänen hallituksensa alkoi suunnitella laajaa liittovaltion lakipakettia, joka viimein takaisi mustille kaikkialla samat oikeudet kuin muille. Käyttäen omaa arvovaltaansa vanhana etelävaltiolaisena ja liittoutumalla maltillisten republikaanien kanssa Johnson ajoi lopulta vuosina 1964 ja 1965 läpi kansalaisoikeuslain ja äänioikeuslain, jotka pääpiirteissään toteuttivat tämän tavoitteen. Esimerkiksi Arvo Puukari katsoi vuonna 1966 kirjassaan, että rotukysymys tuli niillä ratkaistuksi lopullisesti. Näin ei kuitenkaan käynyt. Republikaanit orjien vapauttajan Lincolnin puolue siirtyivät kalastelemaan etelän valkoisilta rasisteilta vapaaksi jääneitä ääniä. Kun rotusortolait oli kumottu ja mustat olivat saaneet äänioikeuden, republikaanit alkoivat kampanjoida teemalla: Eikö olekin raivostuttavaa hylkää demokraatit ja äänestä kostoksi meitä! Puolueet tulivat siis ikään kuin vaihtaneeksi entiset peruskannattajakuntansa osittain keskenään. Demokraattien strategit olivat tästä yhtä tietoisia kuin republikaanienkin. Kun Johnson oli allekirjoittanut uuden äänioikeuslain elokuussa 1965, hän kääntyi nuoren avustajansa Bill Moyersin puoleen ja sanoi: Siinä meni etelä sukupolveksi eteenpäin. Demokraatit kuitenkin toivoivat, että vaihtokauppa

24 osoittautuisi pitkällä tähtäimellä edulliseksi juuri heille. Tässä heidän laskelmansa pettivät. Uudet kansalaisoikeuslait vieraannuttivat paitsi etelän, myös suuren osan pohjoisen konservatiivisemmista valkoisista. Johnsonin sosiaaliohjelmat olivat sinänsä suosittuja, mutta myös niiden tulosten katsottiin valuvan aivan liiaksi mustille valkoisten kustannuksella. Vain viisi päivää sen jälkeen, kun Johnson oli vahvistanut äänioikeuslain, poliisi pidätti rattijuopon mustien asuttamassa Wattsin kaupunginosassa Los Angelesissa. Tapausta kerääntyi katsomaan väkijoukko, joka joutui kahnauksiin virkavallan kanssa. Tilanne eskaloitui ja seurasi viikon mittainen mellakka, jossa 34 ihmistä kuoli ja yli tuhat sai vammoja. Aineelliset vahingot olivat yli 40 miljoonaa dollaria. Watts oli ensimmäinen iso rotumellakka, joka ylitti valtakunnallisen uutiskynnyksen suuressa mittakaavassa. Vaikka se ei mitenkään liittynyt Johnsoniin, monien valkoisten oli mahdotonta irrottautua mielleyhtymistä, joissa hänen politiikkansa ja Los Angelesin tapahtumien välillä oli selvä syy-seuraussuhde jos ei kirjaimellisesti, niin moraalisesti. Kaiken tämän me teemme niille hyvää hyvyyttämme ja tämä on kiitoksena! Koko 1960-luvun jälkipuoliskon ajan rotumellakoita sattui varsinkin kesäkuukausina milloin missäkin. Ne tekivät mahdottomaksi pitää rotukysymystä enää vain etelävaltioiden sisäisenä asiana. Kahakat syttyivät järjestään juuri pohjoisvaltioiden suurkaupungeissa, jotka olivat aiemmin ylpeilleet rotujen välisten suhteiden olevan terveellä ja tasa-arvoisella pohjalla verrattuna etelään. Tasan kaksi vuotta sen jälkeen, kun Johnson oli saavuttanut huikean voittonsa, pidettiin marraskuun 1966 välivaalit. Demokraatteja kohtasi järkytys, koska heidän vasta äsken

25 itselleen uudestaan takaama ylivalta alkoi murtua. Kongressin edustajainhuoneessa demokraattienemmistöstä katosi 47 paikkaa ja senaatissa kolme. Kalifornian osavaltion kuvernööriksi nousi Wattsin mellakoiden nosteessa tuleva presidentti Ronald Reagan, joka oli ollut eräs Goldwaterin presidenttikampanjan valtakunnallisista keskushahmoista. Etelässä republikaanit etenivät vauhdilla. Floridan kuvernöörinvaaleissa demokraatit hävisivät ensi kertaa 94 vuoteen, Arkansasissa 92 vuoteen. Etelän rasistisesta perinnöstä luopuminen ei käynytkään noin vain ilmoitusasiana. Tästä alkoi republikaanien yhä syvenevä oikeistolaistumiskehitys, sen painopisteen siirtyminen pohjoisesta etelään ja samanaikainen kannatuksen nousu. Se nosti Reaganin 1980-luvulla presidentiksi, ja 1990-luvulla myös kongressi siirtyi lopulta lähes puolen vuosisadan tauon jälkeen republikaanien haltuun. Goldwaterin ehdokkuus oli alusta asti suunniteltu vain kenraaliharjoitukseksi. Sen tehtävänä oli osoittaa kummankin puolueen vapaamielisyyteen pettyneelle epäpoliittiselle kansanosalle niin etelässä kuin pohjoisessakin, että heidän turhaumilleen oli poliittinen ilmaisukanava ja että sen muodostivat juuri republikaanit luvun loppuun mennessä republikaanien linjaksi tuli tietoisesti niin kutsuttu Southern Strategy, jonka suuntaviivoja hahmotteli politiikan tutkija Kevin Phillips kirjassaan The Emerging Republican Majority (1969). Republikaanit eivät enää pyrkineet olemaan se jokaiselle jotakin -puolue, jollaiseksi sekä he että demokraatit olivat muodostuneet. Yhdysvaltain alueista puolue keskittyisi yhä enemmän etelään, etnisistä ryhmistä taas valkoiseen enemmistöön. Kansallisen konsensuksen ja yhteisymmärryksen aika olisi ohi. Presidentti Nixonin avustaja Pat Buchanan sanoi eräässä muistiossaan 1971: Jos revimme maan kahtia, isompi puolikas

26 kuuluu meille. Kun eräs toimittaja oli edellisvuonna kysellyt Nixonin oikeusministeriltä John Mitchelliltä uusvasemmistosta ja hänen kireistä suhteistaan siihen, Mitchell oli vastannut: Ei ole mitään uusvasemmistoa. Tämä maa siirtyy kuule niin kauas oikealle, ettei sitä edes tunnista samaksi. Republikaanien joutuminen Goldwaterin perillisten käsiin toi puolueiden välille repivän vihamielisyyden. Republikaanien linja siirtyi lähes kaikissa kysymyksissä poliittisen kartan kohtaan, jota vielä jonkin aikaa aiemmin olisi sen hetken mittapuulla pidetty äärioikeistolaisena. Viime vuosikymmenet politiikka on ollut lähes täysin republikaanien hallitsemaa ja aloite on ollut koko ajan heillä. Politiikasta on tullut ikään kuin oletusarvoisesti republikaanista, ja Goldwaterin perintöä noudattavalla tavalla äärirepublikaanista, siinä missä se luvulla oli ollut oletusarvoisesti demokraattista. Historiantutkija Thomas Sugrue kiteytti vuonna 2008 yksinkertaisesti, että 1960-luvun jälkeen olemme eläneet Goldwaterin aikakautta. Goldwater itse ei kuitenkaan vielä ollut mikään suuri kansankiihottaja. Hän oli äärimmäinen mielipiteissään, mutta ei tyylissään. Kirjailija Veijo Meri vieraili kesällä 1965 Yhdysvalloissa, luki lehdestä hänen vieraskynäkirjoituksensa ja koki tuttuuden tunteen: Goldwater ei tehnyt artikkelissa yhtään johtopäätöstä, hän vain kuvaili, niin kuin 1950-luvun suomalaiset prosaistit. Vuonna 1968 presidentinvaaleihin ilmaantui Humphreyn ja Nixonin rinnalle myös kolmas, sitoutumaton ehdokas, jonka poliittinen linja muistutti monessa Goldwateria, mutta jonka olemus oli täysin toinen. Hän oli Alabaman osavaltion kuvernööri George Wallace, kansanomainen populisti, jonka esiintymistyylistä ei tule nykysuomalaiselle mieleen Veijo Meri vaan Timo Soini. Siinä missä

27 Goldwater piti vastustajiaan demonisen pahuuden ilmentyminä, Wallace pikemminkin hymähteli ja hekotteli heille. Hän tarjosi kansalle rakastettavaa etelävaltiolaista tavismaisuutta, aivan kuten Johnsonkin teki, mutta irrotti omasta pakettitarjouksestaan pois mustien oikeudet. Wallace sai vaaleissa 13,5 prosenttia äänistä ja viiden etelävaltion valitsijamiehet. Tuleva presidentti Reagan otti myös poliittisessa viestinnässään oppia juuri Wallacelta, ei niinkään Goldwaterilta. Vaikka olisi poliittisesti kuinka kärttyisä ja yhteistyöhaluton konservatiivi tahansa, oli tärkeää edetä hyvässä hengessä, fiilispohjalta. On olennaisen tärkeää huomata, ettei koko Goldwaterista Reaganiin ulottuva kehityskulku olisi ollut lainkaan mahdollinen, jos etelävaltiot eivät olisi kuuluneet Yhdysvaltoihin. Republikaanien valtakunnallisen tason vaalikannatuksen on pelastanut juuri se, että entinen demokraattien yksipuoluejärjestelmä on etelässä korvautunut republikaanien yksipuoluejärjestelmällä. Suomessa kirjailija Pentti Holappa kysyi vuoden 1968 vaaleja kommentoidessaan pilkallisesti: Etelävaltioissa sekä demokraatit että republikaanit ovat vanhoillisia. Miksi he eivät sitten liity yhdeksi puolueeksi? Todellisuudessa näin juuri tapahtuikin ja yhdistyneen puolueen nimeksi tuli republikaaninen puolue. Psykiatri ja kirjallisuudentutkija Robert Coles kirjasi vuonna 1962 ylös, mitä hänen valkoinen naapurinsa Georgiassa sanoi saatuaan hieman viskiä: Jonain päivänä tuuli kääntyy, eivätkä kaikki ne ongelmat joita meillä on täällä etelässä enää näytä niin pahoilta, kun nähdään mitä siellä pohjoisessa tapahtuu. Ja kun se päivä koittaa, lupaan ettei kukaan Georgiasta mene sinne pohjoiseen, osoita ihmisiä sormella ja sano heille, että he ovat pahoja ja tietämättömiä ja heidän täytyy

28 muuttua tai liittovaltion laki puuttuu asiaan. Täällä etelässä meillä ei ole tapana sotkeentua toisten ihmisten asioihin huvin vuoksi. Tämä uhoava lupaus oli yhtä tyhjän kanssa. Kun valtakunnan tason politiikka on republikaanistunut, se on samalla myös etelävaltiolaistunut. Kun etelässä todettiin, että pohjoisen ihmisiltä ei enää pääse rauhaan entiseen tapaan, on ainoaksi toiseksi vaihtoehdoksi jäänyt, että koko maa yritetään pakottaa etelän muottiin. Yhdysvaltain sisällissodassa erkanemaan pyrkineistä 11 osavaltiosta vain Arkansasissa on tällä hetkellä kuvernöörinä demokraatti. Osavaltioiden lainsäädäntöelinten kummassakaan kamarissa demokraateilla ei ole enemmistöä yhdessäkään etelävaltiossa. Läheskään kaikki etelän valkoiset eivät ole rasisteja, mutta näitä rasisteja on kuitenkin vielä nykysukupolvessa niin paljon, että he ovat riittäneet keikauttamaan politiikan tasapainoa merkittävästi republikaanien suuntaan. Jos heitä ei olisi, jo se riittäisi yksistään nykyään siihen, että demokraatit voittaisivat kaikki valtakunnalliset vaalit vuodesta toiseen. Siinä missä demokraatit voittivat vielä vuonna 1976 viimeisen kerran presidentinvaalit etelävaltioissa 10 1, republikaanit voittivat vuoden 2012 vaalit 9 2: Obama sai taakseen vain Floridan ja Virginian. Obaman ja Mitt Romneyn valitsijamiesäänet olivat , mutta ilman etelävaltioita ne olisivat olleet Obaman etumatka olisi tällöin ollut samaa luokkaa kuin Johnsonin veret seisauttavassa maanvyörymävoitossa vuonna JOHNSONILAISEN LIBERALISMIN tuhosi Yhdysvalloista paitsi etelän rotukysymys, myös Vietnamin sota. Johnsonin presidenttikaudella maa sotkeutui siihen vuosi vuodelta pahemmin.

29 Vietnam oli jaettu kahtia vuonna 1954, kun vanha siirtomaavalta Ranska vetäytyi Itä-Aasiasta. Kumpikaan puolikas ei ollut demokratia, mutta Etelä-Vietnam muodostui Yhdysvalloille myönteiseksi diktatuuriksi, Pohjois-Vietnam taas Neuvostoliitolle myönteiseksi. Puolten välillä vallitsi jatkuva sotatila, ja varsinkin Pohjois-Vietnamin tavoitteena oli ottaa lopulta koko maa haltuunsa sotilaallisella voimalla. Ensimmäiset Yhdysvaltain joukot olivat saapuneet Vietnamiin loppuvuodesta Etelä-Vietnamin epäsuosittu presidentti Ngô Đình Diệm syöstiin vallasta CIA:n tukemassa sotilasvallankaappauksessa marraskuussa 1963, vain hieman ennen Kennedyn murhaa. Tämän jälkeen sota yhdysvaltalaistui nopeasti. Kesällä 1964 Johnson sai kongressilta valtuudet käydä käytännössä täysimittaista sotaa Vietnamissa, vaikka mitään virallista sodanjulistusta ei koskaan annettu. Vuonna 1965 aloitettiin vuotiaiden miesten kutsunnat. Jo saman vuoden lokakuussa poltettiin ensimmäinen kutsuntakortti, ja yli ihmistä osoitti mieltään sotaa vastaan neljässäkymmenessä kaupungissa. Sota myös radikalisoi vasemmistolaisen opiskelijaliikkeen, joka oli lähtenyt nousuun jo 1960-luvun alussa. Loppuvuodesta 1964 sai alkunsa niin kutsuttu Berkeleyn sananvapausliike. Berkeleyn huippuyliopistossa San Franciscon lähellä opiskelijoilta oli kielletty julkinen poliittinen toiminta kampusalueella, ja tähän liittyvä tyytymättömyyden tunne kuohui yli. Tuhannet opiskelijat valtasivat yliopiston kahdeksi päiväksi, minkä jälkeen poliisi pidätti heistä lähes 800. Yliopiston hallinto antoi kuitenkin periksi, ja opiskelijajärjestöjen poliittinen toiminta sallittiin hieman myöhemmin. Tämä oli samanlainen kansallinen lähtölaukaus opiskelijaradikalismille kuin Wattsin mellakat vuotta myöhemmin

30 mustalle radikalismille. Wattsin tavoin myös Berkeley sijaitsi Kaliforniassa, länsirannikon vauraassa kultamaassa, josta ei ollut totuttu odottamaan tällaisia uutisia. Ja Wattsin tavoin myös Berkeleyn tapahtumat auttoivat Reagania aloittamaan valtakunnallisen poliittisen uransa lain ja järjestyksen puolestapuhujana. Huhtikuussa 1965 vain 28 prosenttia yhdysvaltalaisista oli Gallupin kyselyssä sanonut, että Johnsonin hallinto edistää rotujen tasa-arvoa liian nopealla aikataululla, mutta syyskuussa 1966 tätä mieltä oli jo 52 prosenttia. Arvo Puukarin Näin Amerikassa oli koostunut sellaisista luvuista kuin Seuralliset amerikkalaiset ja Kuinka hyvinvoinnista nautitaan. Vietnamin sota oli jäänyt joidenkin sivulausetasoisten sivuamisten varaan: koko luku Maanpuolustus käsittää vain kahdeksan sivua, ja sana Vietnam esiintyy siinä yhden ainoan kerran. Kirjan julkaisuvuonna 1966 oli kuitenkin jo nähtävissä, että sota hallitsisi pian sekä ulko- että sisäpolitiikkaa yhä tiukemmin. Se samaistui yleisessä mielipiteessä voimakkaasti presidentti Johnsoniin, mikä söi demokraattien kannatusta pohjoisen vapaamielisten valkoisten keskuudessa sitä enemmän, mitä kiihkeämmäksi sota kävi. Seuraava suomalaisen kirjoittama aikalaiskuvaus Yhdysvalloista, Mihin menet USA, ilmestyi kirjakauppoihin syksyllä Tekijä oli 32-vuotias Pasi Rutanen, Ylen Washingtonin-kirjeenvaihtaja ja Suomen tuleva Kiinan-suurlähettiläs. Rutasen kirja, joka ilmestyi vain 700 päivää Puukarin teosta myöhemmin, alkoi luvuilla Vietnam, Rotu ja Väkivalta, tässä järjestyksessä. Jo pelkästään Vietnam-luku oli 27 sivua pitkä. Great Societyn uudistusohjelmista syntynyt moraalinen etumatka hupeni kokonaan sotaan, jonka kauhut televisio toi kansakunnan

31 olohuoneisiin päivittäin. Sota puolestaan imi yhä suuremman osan niistä verovaroista, joilla hyvinvointipalvelut oli ollut tarkoitus luoda. Kulissien takana Johnson raivosi ja rähjäsi nurkassa, johon oli maalannut itsensä. Sodasta tuli hänen puheissaan se huora toisella puolen palloa, jonka kanssa hän joutui pettämään todellista suurta rakkauttaan, hyvinvointivaltiota. Vasta kauan Johnsonin kuoleman jälkeen on paljastunut, että hän epäili jo presidenttikautensa alusta saakka vakavasti, onko Vietnamin sota lainkaan voitettavissa, vaikka siihen uhrattaisiin millaiset resurssit tahansa. Presidentti myös jakoi epävarmuutensa avoimesti lähipiirinsä kanssa. Hän ei kuitenkaan uskaltanut irrottautua sodasta tai edes ajatella asiaa ääneen julkisesti, koska uskoi niin lamaannuttavan voimakkaasti kylmän sodan niin kutsuttuun dominoteoriaan. Teorian mukaan kaikki Neuvostoliiton edes epäsuorasti tukemat hallitukset olivat sen ulkopolitiikan tahdottomia toteuttajia. Mikä tahansa myönnytys niille vahvistaisi Neuvostoliittoa sotilaallisesti. Eräässä puheessaan vuonna 1964 Johnson sanoi: Jos lähdemme Vietnamista, meidän on huomenna sodittava Havaijilla ja ensi viikolla San Franciscossa. Tämä ei ollut hänelle mikään liioitteleva kärjistys, vaan hän uskoi asian olevan täysin kirjaimellisesti näin. Pienikin heikkouden tai epävarmuuden osoitus, ja puna-armeija olisi jo matkalla isänmaan maaperälle. Tai mikä pahinta, alkaisi mannertenvälinen ydinsota, jonka estäjäksi tarjoutumalla Johnson oli voittanut Goldwaterin. Samaan aikaan, kun republikaanit voittivat puolelleen puoluepolitiikasta vieraantuneet kaunaiset oikeistolaiset ja saivat heistä itselleen uuden oikeistosiiven, onnistuivat demokraatit vastaavasti vieraannuttamaan ennen vahvasti mukana olleen oman

32 vasemmistosiipensä. Jokaista kannattajaa kohti, jonka Johnson sai Great Societyn avulla, hän menetti Vietnamin takia kannattajan jostakin muualta. On kuin Johnson ei olisi lainkaan kyennyt näkemään, että kaikki eivät ole samaa mieltä hänen kanssaan siitä, että edistyksellinen sisäpolitiikka ja haukkamainen ulkopolitiikka muodostavat yhdessä sopusointuisen paketin. Marraskuun lopulla 1965 opiskelijajärjestö SDS:n puheenjohtaja Carl Oglesby oli kiteyttänyt ongelman eräässä mielenosoituksessa Washingtonissa: Alkuperäisen sitoumuksen Vietnamiin teki presidentti Truman, valtavirran liberaali. Siihen yhtyi presidentti Eisenhower, maltillinen liberaali. Sitä vahvisti edesmennyt presidentti Kennedy, helkkarinmoinen liberaali. Ajatelkaa niitä miehiä, jotka nyt ylläpitävät tätä sotaa heitä, jotka tutkivat karttoja, antavat käskyt, painavat nappia ja laskevat kuolleet: [turvallisuuspoliittinen neuvonantaja] Bundy, [puolustusministeri] McNamara, [ulkoministeri] Rusk, [Vietnamin-lähettiläs] Lodge, [YK-lähettiläs] Goldberg, presidentti [Johnson] itse. He eivät ole moraalisia hirviöitä. He ovat kaikki kunnian miehiä. He ovat kaikki liberaaleja. Myös esimerkiksi Arvo Puukari oli helkkarinmoinen liberaali ja epäilemättä kunnian mies. Robert McNamara, joka oli sodan vastustajien mielestä pääsyyllinen sen kauhuihin yhdessä Johnsonin kanssa, oli Puukarille todellinen älypesä, varauksetonta ihailua tarmollaan herättävä puhdas teknokraatti, joka toi Ford Motor Companyn johtomenetelmät puolustusministeriöön. Siitä, mitä ministeriö niiden avulla sodassa ajoi ja millä keinoin, Puukari ei puhu mitään. Vietnamin vuoksi oli vaakalaudalla koko Yhdysvaltain kansainvälinen maine kylmän sodan hyveellisempänä osapuolena.

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2010

SUOMI EUROOPASSA 2010 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Kohdenumero: SUOMI EUROOPASSA ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE A H. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin?

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin? A3.2.2. Parlamentti, presidentti, hallitus 12.2.2015 (VARES) Diamond 1) Demokratian toteutumisen vaikeus Latinalaisessa Amerikassa 2) Suhteellisen vaalitavan vaikeus Etelä-Afrikassa ja Namibiassa Jyränki

Lisätiedot

Hurjat amerikansuomalaiset

Hurjat amerikansuomalaiset Hurjat amerikansuomalaiset Bruno Nordberg, Nils Erik Wahlberg, Emil Hurja ja Gus Hall - tunnetut amerikansuomalaiset Ismo Söderling Johtaja Siirtolaisuusinstituutti, Turku isoder@utu.fi 050-511 3586 Tieteen

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Juha Tarkka Suomen Pankki Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Profiileja Risto Rytistä Mauno Koivistoon 8.6.2015 Julkinen 1 Risto Ryti pääjohtaja 1923-1940, 1944-1945 Pankkimiehestä poliitikoksi Talvisodan

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta Akavan Erityisalat TNS Gallup 1 Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisten näkemyksiä julkisesta

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

SISÄLTÖ. II KYLMÄN SODAN VAARAT Honecker käski ampua tuhansia 39 Neuvostoliiton tuho ja lehdistön mahti 42 Media itäblokkia hajottamassa 45

SISÄLTÖ. II KYLMÄN SODAN VAARAT Honecker käski ampua tuhansia 39 Neuvostoliiton tuho ja lehdistön mahti 42 Media itäblokkia hajottamassa 45 SISÄLTÖ I KOIVISTO SERIFFINÄ JA KEKKOSEN JOUKOT Mediapresidentin suursuosio ja lehdistöongelmat 15 Myllykirjeistä paimenkirjeeseen 17 Olen julkisen sanan luomus 20 Kiivasta tuotekehittelyä 22 Koivisto

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN AINEISTO

AINEISTOKOKEEN AINEISTO TAMPEREEN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Aineisto palautetaan vastauspapereiden kanssa. Aineistoon voi tehdä alleviivauksia ja muita merkintöjä tarpeen mukaan. Aineistopaperiin ei merkitä

Lisätiedot

uudenvuoden kirjoittamishaaste

uudenvuoden kirjoittamishaaste uudenvuoden kirjoittamishaaste Unelmointi on yksi suosikkiasioistani. Toki tässä hetkessäkin on ihana ja hyvä olla. Elämä on nyt. Mutta tämä hetki pohjustaa seuraavaa. Se mitä ajattelet nyt, se mihin uskot

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Mitä Venäjälle kuuluu?- Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA

KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA Tulevaisuuden Ystävät ry Framtidens Vänner rf Tulevaisuuden Ystävät ry. - Framtidens Vänner rf. c/o Ismo Järvinen Kustaankatu 8 a A 23 00500 Helsinki Puh. (09) 773 2217 s-posti:

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 3. 27.1.2011. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 3. 27.1.2011. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, tammikuu 2011 (3. 27.1.2011) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus Herodeksen

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

TEEKUTSULIIKE JA PERUSSUOMALAISET KANSANLIIKKEINÄ

TEEKUTSULIIKE JA PERUSSUOMALAISET KANSANLIIKKEINÄ 065 perusteluja TEEKUTSULIIKE JA PERUSSUOMALAISET KANSANLIIKKEINÄ MIKSI TALOUSKRIISI KANAVOITUI OIKEISTOPOPULISMIN KASVUKSI? Suomen perussuomalaiset ja Yhdysvaltain konservatiivinen Teekutsuliike kasvattivat

Lisätiedot

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Kiperiä kysymyksiä Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Opetus Neljä jaksoa Vihasta ja riidasta (Matt. 5:21-26) Aviorikoksesta (5:27-32) Vannomisesta (5:33-37) Vihamiesten rakastamisesta (5:38-48) Matt.5:21-26

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Nehemia rakentaa muurin

Nehemia rakentaa muurin Nettiraamattu lapsille Nehemia rakentaa muurin Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Vakaan uskon miehet

Nettiraamattu. lapsille. Vakaan uskon miehet Nettiraamattu lapsille Vakaan uskon miehet Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova MISTÄ KAIKKI ALKOI? JA MIKSI? Taustalla syvä tyytymättömyys korruptioon ja taloustilanteeseen Lähtölaukauksena EU sopimuksen kariutuminen

Lisätiedot

Kekkosen puhe 12.3.1964

Kekkosen puhe 12.3.1964 Kekkosen puhe 12.3.1964 Itämeren Historia -seminaari 23.7.2014 Itämeren historiapäivä 2014 Kekkosen latu Suomen sillalla Kuresaaren Kulttuurikeskus 9.45 Kokoontuminen 10.00 10.10 Avaussanat Kulttuuriministeri

Lisätiedot

Rock-musiikin musta menneisyys. Petra Martikainen 2012

Rock-musiikin musta menneisyys. Petra Martikainen 2012 Rock-musiikin musta menneisyys Petra Martikainen 2012 Bluesin,jazzin,gospelin ja rockin juuret ovat Länsi-Afrikassa Orjakauppa Yhdysvaltoihin 1600-luvulta lähtien -> orjat toivat mukanaan oman perinteensä,kirkoissa

Lisätiedot

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen

Lisätiedot

Antiikki-visailu. Jukka M. Heikkilä

Antiikki-visailu. Jukka M. Heikkilä Antiikki-visailu Jukka M. Heikkilä Kysymys 1 Asterix on tunnettu antiikin maailmaan sijoitettu sarjakuva. Asterixin päähenkilöt ovat Asterix ja Obelix. Obelixin koiran nimi on: A) Lupus B) 313 C) Tämä

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8

Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8 Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8 Väkiluku 48,5 miljoonaa Pinta-ala 99 313 km 2 Kieli Korea Valuutta Won Aikavyöhyke GMT +8 Pääkaupunki Seoul Presidentti Lee Myung-bak Etelä-Korea University

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Mitenmainesyntyy, ja mitense voimennä?

Mitenmainesyntyy, ja mitense voimennä? Mitenmainesyntyy, ja mitense voimennä? #UPDATE2016 10.2.2016 MIKAEL PENTIKÄINEN Pasi Rahikainen Motto Karaktääri on kuin puu, ja maine kuin sen varjo. Varjo on se, mitä me ajattelemme siitä; puu on todellinen

Lisätiedot

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Suomen ja Ruotsin välinen muuttoliike 1945 2010 Ruotsiin n. 573 000, Suomeen n. 328 000 (virallisten tilastojen mukaan) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, www.stat.fi; kuvio:

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

Tasavallan presidentin vaali

Tasavallan presidentin vaali Tasavallan presidentin vaali 2012 Selkoesite Presidentinvaali Tämä esite kertoo presidentinvaalista, joka järjestetään Suomessa vuonna 2012. Presidentin tehtävät Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa

Lisätiedot

Rinna Kullaa. rk331@columbia.edu

Rinna Kullaa. rk331@columbia.edu Rinna Kullaa rk331@columbia.edu 1919 Jugoslavian Kommunistinen Puolue perustetaan. Sotienvälinen aika niin Länsi Euroopassa kuin Balkanillakin jatkuvien kriisien aika Pariisin rauhan neuvottelut Ajatuksia

Lisätiedot