Kyllä meillä oli hauskaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kyllä meillä oli hauskaa"

Transkriptio

1 liiton sosiaalinen uudistuslehti 3/07 Kyllä meillä oli hauskaa Tässä numerossa: Tampere sai vammaisja esteettömyysasiamiehen Sivu 3 Kuljetuspalveluissa riittää korjattavaa mm. Helsingissä Sivu 4 Omaisetkin pyörällä päästään terveydenhuollossa Sivu 5 Kulttuuripäiviltä viestiä pääministeri Vanhaselle Sivu 7 Vammaispalvelut ei ole etu vaan oikeus Sivu 9 Vammaisten kulttuuripäivillä kesäkuussa oli taas kulttuuria laidasta laitaan. Tässä Lahden Lintuset esittävät Kosiomatka-sketsiä. Kulttuuripäivistä lisää keskiaukeamalla, sivut 6-7. MIHIN KATOSIVAT VÄLITTÄMINEN JA HUOLENPITO? Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman johdannossa korostettiin mm: Kansalaisten perusturvaa on vahvistettava. Yhteiskunnan sosiaalisia tukia ja palveluita pitää kohdentaa huolenpitoa eniten tarvitseville. Ketään ei jätetä yksin. Hallitusohjelmassa todettiin myös, että on varmistettava toimivat peruspalvelut kansalaisten saataville asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Valtiovarainministeriön valmistelemassa talousarvioesityksessä vuodelle 2008 näyttää huolenpito kuitenkin kohdistuvan ensi sijassa hyvin toimeentuleviin kansalaisiin ja yrityksiin yhteiskunnan tukea ja huolenpitoa eniten tarvitsevien kustannuksella. Esityksen mukaan sosiaalija terveyssektorin valtionosuuksia tosiasiallisesti pienennettäisiin huomattavasti nykyisestä ja sen myötä nostet- taisiin kuntien omarahoitus -osuutta jopa yli 20 prosentilla tämän vuoden tasosta. Mistä jo nyt taloudellisesti tiukoilla olevat kunnat moisen lisärahoituksen voivat kerätä? Budjettiehdotuksen linjanvedoilla kuntia kannustetaan ja jopa painostetaan korottamaan ja lisäämään asiakasmaksuja, rajoittamaan entisestään tukien ja palvelujen saatavuutta sekä korottamaan kunnallisveroa. Näiden toimenpiteiden aiheuttamat lisärasitukset kohdistuvat pahiten juuri pienituloisiin ja terveys- ja sosiaalipalveluja eniten tarvitseviin väestöryhmiin, mm. pienten eläkkeiden varassa eläviin vammaisiin, pitkäaikaissairaisiin ja vanhuksiin. Kansaneläkkeiden pienet korotukset hupenevat äkkiä uusiin menoeriin. Ja näitä väestöryhmiä eivät julkisuudessa mainostetut valtionverohelpotukset kosketa. Budjettiehdotuksessa ei myöskään mainita mitään hallitusohjelmassa luvatusta oikeudenmukaisemmasta maksukattojärjestelmästä. Valtiolla näyttää kuitenkin olevan yllin kyllin varaa keskituloisten ja yritysten veronalennusten ohella mm. asehankintamenojen ja elinkeinoelämän tuen kasvattamiseen ja valtionvelan lyhentämiseen. Mihin unohtuivatkaan ne eniten huolenpitoa tarvitsevat? Edellytämme, että valtio kantaa vastuun perustuslaissa määritetyistä kansalaisten oikeuksista riittäviin sosiaalija terveyspalveluihin asuinpaikasta riippumatta. Valtion vastuu ei pääty lainsäädäntöön ja kuntien velvoittamiseen. Valtion tulee päätöksillään varmistaa, että kunnilla on taloudelliset edellytykset julkisten palvelujen ja tukien toteuttamiseen, ja huolehtia, että kunnissa ei säästöjä tavoitellen ryhdytä kohtuuttomiin tai jopa laittomiin toimenpiteisiin. Pienituloisten turvaksi on myös pikaisesti toteutettava kaikki sosiaali- ja terveyskustannukset kattava, enintään 350 euron tasoinen maksukatto. Vähäjärvellä liitto ry. Liittohallitus Kannanotto on lähetetty seuraaville päättäjille: Pääministeri Matti Vanhanen Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Eduskuntaryhmät Kirjoituskilpailu on jälleen julistettu Sivu 11 Mitä kuuluu kuntien vammaistyölle? Sivu 12 Laulattaako? Ilmoittaudu siinä tapauksessa pikimmiten liiton laulukurssille. Vetäjänä Pauli Toikka ja Paavo Antikainen (kuvassa). Katso ilmoitus sivulta 10.

2 2 Hoitotakuun enimmäisaikoja koskevia normeja rikotaan monilla alueilla Oulussa ja Oulun seudulla. Joillakin terveysasemilla voi lääkärin aikaa joutua odottamaan jopa viisi viikkoa, kun lain mukainen enimmäisaika on kolme viikkoa. Pahimmassa tapauksessa puhelimeen ei vastata ollenkaan, vaan huonokuntoisenakin on mentävä varaamaan aika paikan päältä, vaikka lain mukaan terveyskeskukseen olisi saatava puhelimitse välittömästi yhteys sen aukioloaikoina. Kerron tässä kokemuksiani kotikuntani Kempeleen terveyskeskuksen palveluista. Kompastuin omakotitaloni pihalla tammikuun alussa ollessani lintuja ruokkimassa ja loukkasin käteni. Seuraavana päivänä soitin terveyskeskuksen vastaanottoon ja sain ajan lääkärille kahden viikon odotusajalla. Kun omalääkärini vastaanotolla kerroin, millä tavoin loukkaantumiseni tapahtui, lääkärini kommentti olivain: Paljonko sairaslomaa haluat? Kerroin haluavani käteni vain kuntoon, mutta lääkäri tiuskaisi minulle, että kyllä se paranee kun odottelet, Hoitotakuu voimassa vai onko? Pääkirjoitus 3/07 kirjoitti kymmenen tabletin reseptin ja käski ottaa kahdeksan tablettia vuorokaudessa. Vasta kotona huomasin, että nämähän loppuvat jo seuraavana päivänä. Ei parantunut käsi, joten tilasin uuden ajan. Röntgenkuva osoitti, että jotain hämminkiä kädessä on, mutta kun soitin lääkärilleni, hän ilmoitti, että kuvassa ei näy mitään. Tilasin jälleen ajan lääkärille jo ties kuinka monennen kerran ja sanoin lääkärille, että katsottaisiin yhdessä miltä kuva näyttää. Lääkäri ei löytänyt kuvaa ja kovasti hämmästyneenä yritti purkaa kiukkuaan minuun, kunnes vastaanoton tyttö toi kuvan ja kertoi sen unohtuneen vastaanoton hyllylle: lääkärini ei siis ollut nähnytkään koko kuvaa, vaan hän oli suoranaisesti valehdellut minulle. Kuva osoitti selvästi, että käsi oli vioittunut, ja kardiologi vielä totesi, että käsi tarvitsee operointia. Tilasin jälleen ajan lääkärille ja pyysin lääkäriäni laittamaan minulle lähetteen tutkimuksiin Oulun yliopistolliseen sairaalaan. Hämmästyksekseni lääkäri ilmoitti, että hänellä ei ole oikeutta kirjoittaa lähetettä, vaan minun täytyisi mennä yksityislääkärin vastaanotolle. Vastasin istuvani paikallani, kunnes lähete on kirjoitettu. Lopputulos kinastelusta oli, että hän kirjoitti lähetteen. Sen jälkeen odotus jatkui ja jatkui, kunnes vihdoin sain kirjeen, jossa ilmoitettiin minun olevan jonossa. Aikaa loukkaantumisestani on tähän kirjoituspäivään mennessä kulunut jo seitsemän ja puoli kuukautta. Kyseltyäni välillä tilannetta minulle ilmoitettiin, että olen ei-kiireellisten jonossa. Lopuksi tässä vielä suoraa tekstiä hoitotakuun säädöksistä: Sairaalaan pääsy tai muu erikoissairaanhoito edellyttää lääkärin lähetettä. Kun lähete on saapunut erikoissairaanhoidon laitokseen, on siellä aloitettava hoidon tarpeen arviointi kolmen viikon sisällä. Potilaalle on laadittava alustava tutkimussuunnitelma, jossa todetaan, mitä tutkimuksia potilaalle tehdään ja milloin hän pääsee tutkimuksiin tai hoitoon. Pelkkä ilmoitus lähetteen vastaanottamisesta tai potilaan ohjaaminen tutkimus- tai poliklinikkajonoon ei siis ole riittävä toimenpide. Olen ollut vammainen kohta vuoden, kaikkeni olen kyllä yrittänyt hoitoon pääsemiseksi, että se siitä hoitotakuusta. Matti Soini Tsil ry:n liittohallituksen jäsen, Oulun Sairaus- ja :n puheenjohtaja Matti Soini arvioi hoitotakuun teoriaa ja käytäntöä. Stakes terveydenhuollon rahoituksesta Uusi Invalidi Internetissä: invalidi Stakesin tutkimuksen mukaan asiakasmaksujen osuus Suomen terveydenhuollon kokonaisrahoituksesta kasvoi luvun mittaan 14 prosentista 21 prosenttiin, ja maksut kohdistuivat entistä voimakkaammin pienituloisiin. Pienentynyttä valtion rahoitusosuutta korvasivat kunnallisverojen ja asiakasmaksujen osuuksien kasvu. Ilman lääkekulujen ym. terveydenhuollon maksukattoja regressiivisyys eli suurituloisten suosiminen olisi ollut vielä suurempaa. Maksukatoista huolimatta jopa kotitaloutta maksoi vuonna 2001 ns. katastrofaalisia terveydenhuoltomaksuja eli asiakasmaksuja, jotka ylittävät 40 prosenttia kotitalouden maksukyvystä. Katastrofaaliset asiakasmaksut kohdentuivat pääasiassa pienituloisimpiin talouksiin sekä lääkkeitä ja terveyspalveluja paljon tarvitseville iäkkäille henkilöille. Tutkimuksessa todetaan myös, että asiakasmaksujen osuus terveydenhuollon rahoituksesta on Suomessa kansainvälisesti verraten hyvin korkea. EU-maista osuus oli korkeampi vain Italiassa, Espanjassa ja Kreikassa. Kansainvälisessä vertailussa nähtiin myös asiakasmaksujen osuudella olevan selvä yhteys katastrofaalisten terveydenhuoltokulujen yleisyyteen. Ja nyt on hallitus taas korottamassa terveydenhuollon asiakasmaksuja. MLK Lähde: Satu Kapiainen & Jan Klavus: Terveydenhuollon rahoituksen progressiivisuus ja toimeentulovaikutukset Suomessa Stakes, Työpapereita 2/2007. Puheenjohtajan palsta 3/07 Vastuuton, kylmä ja välinpitämätön Otsikon kolmella sanalla voidaan hyvin kuvata nykyyhteiskuntamme vammaistenja vanhustenhoitoa ja palvelujen tilaa. Tämän asennevammaisuuden ääriesiintyminä ovat nämä vammaisten surmat, joita myös murhina tutkitaan. *** Valtio ja sen hallitukset ovat jo pitkään pyrkineet omilla toimillaan suuntaamaan hoidon ja palvelujen tuotantoa yksityisille palveluntarjoajille. Tätä on perusteltu yksityissektorin tuottamien palvelujen tehokkuudella, edullisuudella ja muulla paremmuudella yhteiskunnan tuottamiin palveluihin verrattuna. Perustelut on tavoitteen saavuttamiseksi kuorrutettu kauniilla sanoilla ja mielikuvilla, todellisuudessa on kyse palvelujen kapitalisoimisesta: julkiset palvelut alistetaan voitontavoittelun ja saalistuksen alaisiksi. Yhteiskunnallinen palvelutuotanto ei ole kilpailua vääristävä tekijä, kuten olen kuullut väitettävän. *** Tätä suuntausta hallitukset ovat 1990-luvun alusta alkaen tukeneet osin laman varjolla leikkaamalla miljardeja sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilta ja aiheuttamalla näin kunnille suuria talousongelmia palvelujen järjestämisessä. Nyt saadaan sitä mitä on tilattu, vai mitä ministerit ja kansanedustajat? Olisiko aika muuttaa suuntaa niin, että hoidettaisiin yhteiskunnan tuottamina yhteiskunnallisina palveluina ne palvelusektorit jot- Liikkeen mainos Kehityksen suuntaa pitää ja voidaan kääntää, kirjoittaa Jorma Eloranta. ka vaikuttavat suoraan kansalaisten elämään? Kehityksen suuntaa pitää ja voidaan kääntää. Luovutaan tästä ulkoistamisesta ja yksityistämisestä, ja toimitaan ihmisten eikä pääoman hyväksi. Aloitetaan se vaikka lisäämällä viimeinkin henkilökuntaa palvelutehtäviin ja maksamalla heille kunnon palkka sekä kehittämällä myös työolosuhteita, työaikoja ja jatkokoulutusta työntekijän kannalta joustavammiksi. *** Suomi on nyt vauraampi kuin koskaan ja sillä on kaikki edellytykset kehittää lainsäädäntöään niin, että myös vammaiset, vanhukset ja muut vähäosaisemmat saavat heille oikeutetusti kuuluvan osuuden kansantulon ja hyvinvoinnin kasvusta yhteiskunnallisina palveluina. Kysymys on päättäjien arvovalinnoista ja poliittisesta tahdosta. Jorma Eloranta Tsil ry:n puheenjohtaja Alkukevennyksiä Ennen toista maailmansotaa asui Nokialla mies, joka perusti parturiliikettä. Mies asetti talon nurkalle mainosta, jossa luki Tukkia ajetaan. Asiakkaat alkoivat selitellä, että tämä mainoksesi on vähän kaksimielinen - et kai sinä tukinajoon aio mennä? Mies alkoi maalata uutta mainosta, mihin hän laittoi: Päitä leikataan. Nyt ei enää kukaan uskaltanut arvostella uutta mainosta. Eläinlääkärissä Isäntämies meni eläinlääkärin puheille ja selitti, että kipeälle sialle piti saada pirtua. Eläinlääkäri kyseli, että minkäs ikäinen se teidän sika on. Se on 56-vuotias, sanoi isäntä. Jaaha, kyllä niin vanhaksi elänyt sika jo lääkettä tarvitseekin, sanoi lääkäri ja kirjoitti isännälle pirtureseptin. Kuolinilmoitus Jonkin kummallisen virheen takia oli erään miehen kuolinilmoitus joutunut lehteen. Aikansa sitä ihmeteltyään mies soitti hyvälle ystävälleen ja kysyi: Oletko jo lukenut päivän lehteä? Kyllä minä sen luin, mutta nyt minä ihmettelen suuresti, miten hyvät puhelinyhteydet sieltä on tänne maahan! Vitsit on toimittanut Pentti Riekkola Nokialta

3 Tampereen kaupungin vammais- ja esteettömyysasiamies Jukka Kaukola pitää esteettömyyttä yhteisön toimivuuden mittana. Näin Kaukola totesi vieraillessaan Tampereen kerhossa. Yhdistys oli pyytänyt uuden virkamiehen tuoreeltaan vammaisten kuultavaksi. En ole rakennusarkkitehti, vaan olen lukenut sosiaalitieteitä ja aloittanut levyseppä-hitsaajana. Olen toiminut viimeksi Kehitysvammaisten tukiliitossa, ja kirjoitan parhaillaan tutkimusta kehitysvammaisten elämänkaaritarinoista. Mutta tällä kokemuksella ja tässä virassa voin vaikuttaa myös rakennusarkkitehteihin, että esteettömyys rakenta- 3 Esteettömyys on koko yhteiskunnan asia misessa toteutuisi alusta saakka, sanoo Jukka Kaukola. Kaukola on ainutlaatuisessa virassa, sillä hän on Suomen ensimmäinen vammais- ja esteettömyysasiamies. Turussa ja Helsingissä on vammaisasiamies ja Espoossa esteettömyysasiamies. Ongelmat ovat rakenteissa Välitöntä ja suoranuottista Kaukolaa ei tallaamaton polku pelota. Hän pitää velvollisuutenaan olla jatkuvassa vuorovaikutuksessa kaikkien esteettömyysongelmiin törmäävien tahojen ja kansalaisten kanssa. Niinpä Kaukolan suhde esteettömyyteen on ihmisten arkikokemuksen tasolla. Asia oli vakava, mutta huumoriakin mahtui mukaan, kuten Väinö Luoman (vas.) Irmeli Saarijärven ja Jukka Kaukolan sananvaihto osoittaa. Vaikka en ole rakennusarkkitehti, minulla on suorat kanavat vaikuttaa rakennusarkkitehteihin. Suunnittelun ja rakentamisen lähtökohta täytyy olla esteetön kaupunki, sanoo vammais- ja esteettömyysasiamies Jukka Kaukola. Hän lupaa viedä kansalaisten viestiä virka- ja luottamusmiehille. Usein on niin, että ympäristö tuottaa vammaisuutta, vaikka pienellä suunnittelulla ja vaivannäöllä esteet olisi poistettavissa. Eräs vammainen totesikin minulle, että ei minulla ole mitään ongelmaa, nuo portaat se ongelma on. Ratkaisut voivat olla helppoja Onko yhteiskunta sairas? On valitettavaa näin sairaana ja sairaan omaisena lähteä arvostelemaan yhteiskunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen heikkouksia. Kun olemme katselleet sosiaalipalvelujen kehitystä ja alasajoa menneinä vuosina, voimme huomata, kuinka palvelujen huononnukset kohdistuvat raskaimmin sairaisiin ja vanhuksiin, mikä tuntuu suurelta vääryydeltä. Maahamme oli tarkoitus viime vuosisadan lopulla luoda maksuton terveydenhuolto. Olimme jo lähellä sen toteutumista, mutta kuinkas kävikään? Kun neuvostovaltio, jossa jo kaikki sosiaaliset palvelut olivat maksuttomia, hajosi, näki Suomen oikeisto tarpeettomaksi seurata sosiaalisen naapurin käytäntöä. Tästä alkoi Suomen sosiaalipalvelujen alasajo eli palvelujen huonontaminen, mikä oikeiston periaatteen mukaisesti oli helpointa kohdistaa vähävaraisiin ja sairaisiin, koska siitä suunnasta on odotettavissa vähiten vastarintaa. Näin asetettiin sairaat ja vanhukset tukemaan markkinataloutta. Aluksi tavoitteena oli saattaa maamme talous EUkuntoon, mutta se jatkuu vieläkin arvonlisäveron muodossa. Asetettiin terveyskeskusmaksut ja toteutettiin muita terveys- ja sosiaalipuolen supistuksia, kuten terveyskeskuksen henkilökunnan vähentäminen ym. Sama supistuslinja on jatkunut tähän päivään asti, vaikka maamme pitäisi olla hyvässä taloudellisessa asemassa. Oikeistolainen politiikka on lähtenyt tukemaan parempiosaisten asemaa: Ensin pudotettiin korkeimpien palkkojen verotusta 90-luvulla, ja nyt sitä jatketaan Kataisen esityksellä alentaa verotusta 1300 euron ylittävistä kuukausituloista. Tämä tuntuu jo rikosluontoiselta toiminnalta, jota tehdään täysin kirkkain silmin. Oikeudenmukaisempaa olisi verotuksen alentaminen tuloista, jotka nyt ovat jäämässä vaille mitään helpotusta. Kymmenet vuodet sovellettiin vain prosentuaalista palkkojen korotusta, jolloin tuloerot kasvoivat, rikkaat rikastuivat ja köyhät köyhtyivät. Nyt tulisi verohelpotuksilla korjata näitä epäoikeudenmukaisia palkkaratkaisuja, koska ruoka on kaikille samanhintaista. Näin paikallisena ilmiönä tuli tämän vuoden alusta uutena rasitteena sairaille kotisairaanhoidon maksullisuus. Kotisairaanhoito rinnastetaan nyt kotiapukäynteihin ottamatta huomioon, että tehtäväkuvat ovat eritasoisia ja ajallisesti erilaisia. Nyt peritään kaikista käynneistä 7 euroa tehtävästä riippumatta. Perusturvalautakunta ei ole päätöksessään harkinnut asiaa lainkaan realiteettien pohjalta, kunhan vain on saatu lisää rasitteita sairaille. Tämä on johtanut siihen, että kotisairaanhoitajaa ei enää pyydetä kaikkien sairaiden luo. Tässä niitä tämän päivän harmeja, joita sosiaali- ja terveyspalvelujen supistukset ovat saaneet aikaan, mikä tarkoittaa vain, että köyhät kyykkyyn. Kerran tulee vielä aika, jolloin sairaat ja vanhukset on hoidettava tai kunnat joutuvat vastaamaan oikeudessa heidän heitteille jätöstään. Rahaa tähän tarkoitukseen ei mistään saada hetkessä, silloin kun on huutava puute. Pentti Riekkola Esimerkkinä helpoista ratkaisuista mutta suuresta avusta tilaisuuden osanottajat mainitsivat kaupungin toimipisteiden tai pankkien palvelutiskit, joissa pitäisi olla induktiosilmukka kuulovammaisia varten. Myös pankkiautomaatit ovat pyörätuolilla liikkuvien ulottumattomissa. Ja vaikka ne olisivat tarpeeksi alhaalla, sormet eivät välttämättä taivu näppäimistön mukaan. Tiettävästi Nokialla on yksi automaatti pyörätuoliasiakkaiden tasolla, sanoi tilaisuuden juontajana toiminut Irmeli Saarijärvi. Erityisyys ei ole oikea tapa Vammais- ja esteettömyysasiamies Jukka Kaukola koros- ti, että hänen tehtävänsä on kuunnella kuntalaisia, ja viedä heidän terveisiään päättäjille ja virkamiehille. - Vaikka vien muun muassa vammaisten viestiä eteenpäin, en ole minkään erityisryhmän asiamies. Erityisyys ei ole mielestäni oikea tapa lähestyä asiaa, sillä tavoitteena pitää olla esteetön kaupunki kaikille, sanoi Jukka Kaukola. Teksti ja kuvat: Hannu Oittinen Vammaisystävällinen pankkiautomaatti Vammaisjärjestöissä on todettu moneen kertaan, että pankkiautomaatit ovat usein hankalia, jopa mahdottomia käyttää. Ne voivat olla sitä vammattomillekin, sillä ruutu ja näppäimistä ovat usein liian korkealla, näppäimet ovat kömpelöitä käyttää ja auringon häikäisy voi tehdä näkemisen tosi vaikeaksi. Hyviä poikkeuksia on. Yksi sellainen on Nokian Pirkkalaistorin Nordean konttorin automaatti. Se on pöytätasolla pyörätuoliasiakkaan korkeudella ja vieressä on tuoli. Automaatti on sijoitettu pankkisaliin, joten apua on myös helposti saatavissa. Myös vie reisellä kauppakätävällä olevat Nordean automaatit ovat asiakasystävällisempiä kuin automaatit normaalisti. Miksi tällaisia pankkipalveluja ei ole enemmän tai onko niitä suunnitteilla? Sitä sietää kysyä. Koska vammaisystävällinen pankkiautomaatti on mahdollinen, sellaisia pitää vaatia kaikilta pankkiryhmiltä koko maassa. Pitäisiköhän pistää töpinäksi asiassa? Teksti ja kuva: Hannu Oittinen

4 4 Helsingin kuljetuspalveluissa yhä korjattavaa Helsingissä on enää hieman yli kuljetuspalveluiden käyttäjää, kun mukaan lasketaan sekä vammaispalvelu- että sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalveluiden käyttäjät. Järjestelmästä eli matkapalvelukeskuksesta irrotettuja kuljetuspalveluiden käyttäjiä on 300. Vuosien aikana on noin 2000 henkilöä lopettanut kuljetuspalveluiden käytön kokonaan! Kesäkuussa on matkojen yhdistelyaste laskenut 30 prosenttiin; yksittäismatkojen määrä on vastaavasti lisääntynyt. Ilmaisella YTV-kortilla matkustettiin kokonaista kahdeksan kertaa. Matkojen kohentunut toimitustarkkuus on ollut noin 95 prosenttia. Luku kuulostaa suurelta, mutta ei sillä ylpeillä voisi: käytännössä se tarkoittaa, että yhden kuukauden aikana 5 prosenttia tilastoiduista matkoista on liukunut toimitustarkkuuden perusteella minuuttia suuntaan tai toiseen, joko liian aikaiseen tai myöhään. Parannusta autojen käytön tehokkuuteen Sosiaalivirasto on lähettänyt osalle kuljetuspalveluiden saajista asiakastyytyväisyyskyselyn. Myös kuljetuspalvelun käytön lopettaneille lähetettiin erillinen asiakastyytyväisyyskysely. Molempien kyselyjen vastausprosentti oli 67 %. Ulkopuolinen toimija tekee asiakastyytyväisyyskyselyistä yhteenvedon syyskuun lopussa. Yksi selkeä parannus on kaikille kuljetuspalveluiden käyttäjille tulossa. Kun aiemmin yhdistelymatkoille varattiin aikaa 2 x matka-aika + 30 min, varataan siihen nyt vain 1x matka-aika + 30 min. Muutosta perustellaan, ei suinkaan asiakaslähtöisesti, vaan autojen käytön tehostamisella MPK-kuljettajille järjestetään 3 4-päiväinen koulutus, jossa käsitellään mm. pyörätuolin käyttöä sekä pyörätuolilla liikkumista. Koulutettavilla on myös mahdollisuus kokeilla näkövammaisena olemista haittalaseilla eli erilaisia näkövammoja demonstroivilla laseilla. Myös operaattorien (= puheluidenvälittäjien) olisi suotavaa osallistua koulutukseen, vaikka he eivät itse koulutusta tärkeäksi koekaan. Sosiaaliviraston tiedotus kuljetuspalveluasioista on ollut laiskaa ja huolimatonta. Kuljetuspalveluita koskevia päätöksiä ei ole postitettu asiakkaille, vaan tieto on julkaistu Helsingin kaupungin Internet-sivuilla. Lääninhallitus on huomauttanut tästä sosiaalivirastolle, ja sosiaalivirasto lähettääkin syyskuussa uudet päivitetyt asiakaspalveluohjeet kuljetuspalveluiden saajille. Sosiaalilautakunnalla on optio nykyisille kuljetuspalveluille; sopimuskautta voi jatkaa nykyisellä tavalla vielä yhden vuoden, vuoden 2009 loppuun. Päätös on tehtävä lokakuun 2007 aikana. Jos optiota ei käytetä, on uuden kilpailutuksen aloittamisessa jo kiire. Sopimuksen irtisanominen tuonut ongelmia Helsingin Taksi Data Oy:n liikennöintisopimuksen irtisanominen MPK-toiminnasta on muodostanut ongelmallisen ja vakavankin tilanteen kuljetuspalvelun asiakkaan kannalta: Asiakkaiden käytössä ei ole riittävästi henkilöautokalustoa, HTD Oy:lle välitetyt matkat eivät tilastoidu MPK:n järjestelmään eikä sosiaalivirastolla ole valvontavaltaa kuljetusten tai kuljettajien suhteen. Helsingin sosiaalivirasto aikookin ratkaista ongelman tarkistamalla nykyisten henkilöautoja käyttävien asiakkaiden tarpeet uudestaan! Onneksi Etelä-Suomen lääninhallitus katsoo, että sosiaaliviraston pitää pystyä vastaamaan asiakkaiden yksilötarpeeseen riittävällä määrällä henkilöautoja eikä syntynyt tilanne saa johtaa tosiasiallisesta avuntarpeesta tehdyn yksilöllisen harkinnan mitätöintiin. Päivi Koivunen MIELIVALTAA ELÄKKEENSAAJIEN HOITOTUEN MYÖNTÄMIS- KÄYTÄNNÖISSÄ? liitto ry:ssä olemme huolissamme siitä, että joissakin Kelan toimistoissa on eläkkeensaajien hoitotukihakemuksia hylätty mielestämme aiheettomin perustein. Kun vertaamme Kelan ohjeita ja niitä päätöksiä, joilla hakemuksia on hylätty, näyttää ilmeiseltä, että tuen saantia on käytännössä tiukennettu. Kelan ohjeiden (Tunne perusturvasi 7, Kela 2007) mukaan eläkkeensaajien hoitotuen avulla Kela tukee pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa sekä korvaa sairaudesta tai vammaisuudesta aiheutuvia erityiskustannuksia. Toimintakyvyn heikentymisen lisäksi edellytetään, että sairaudesta tai vammasta aiheutuu säännöllisesti toistuvaa toisen henkilön avun, ohjauksen tai valvonnan tarvetta henkilökohtaisissa toiminnoissa (pukeutuminen, peseytyminen, liikkuminen), kotitaloustöissä ja asioinnissa tai jatkuvia erityiskustannuksia. Esimerkkitapauksessa hoitotuki on hylätty perusteena, että hakijalla ei ole avun tarvetta pukeutumisessa, peseytymisessä tai wc-toimissa. Kodinhoitokustannuksia ei ole huomioitu, koska niistä ei ole esitetty omaisten välisestä sopimuksesta kirjallista selvitystä ja kuitteja. Onko Kelalla todella näin suppea käsitys ihmisen elämästä kuin peseytyminen, pukeutuminen ja wc-asiat? Toisaalta hoitotuen myöntämiskäytäntöjen mielivaltaisuudesta kertoo myös se, että useiden kokemusten mukaan hoitotuki on myönnetty henkilöille, jotka vain ovat jaksaneet hakea sitä toisen tai kolmannenkin kerran. Kelan omien tutkimusten mukaan hyvätuloiset saavat enemmän eläkkeensaajien hoitotukia kuin pienituloiset, koska heillä on varaa ostaa palveluja ja näin osoittaa aiheutuneita kustannuksia maksukuiteilla. Kelan valtuutettujen tehtävänä on valvoa Kelan toimintaa, mm. sen palvelujen laatua ja saatavuutta. Siksi kysymme: Onko esimerkkitapauksen ratkaisu mielestänne oikea? Eikö yhteiskunnan kannalta olisi järkevää tukea sitä, että ihmiset ikääntyessäänkin voisivat asua mahdollisimmanpitkään kotona läheistensä avustamana, kun ei ole taloudellisia edellytyksiä ostaa palveluja markkinoilta eikä kunnallisia kodinhoitopalveluja ole saatavilla? Miten on mahdollista, että Kelan eri toimistoissa päätökset eli lainsäädännön ja Kelan ohjeiden sovellukset ovat erilaisia? liitto ry. Liittohallitus Osoitettu ja lähetetty: Kelan valtuutetuille Matkapalvelukeskuksen käytöstä irrottautuminen Helsinkiläiset näkö-, kuulo-, kehitys- ja aivovammaiset voivat hakea irrottautumista MPK:n käytöstä. Yhdenvertaisuuslain nojalla asiassa ei tehdä ryhmäpäätöksiä, vaan päätös perustuu aina hakemukseen ja yksilökohtaiseen harkintaan. Helsingin sosiaali- ja terveystoimesta vastaava apu- laiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen, Helsingin sosiaalilautakunnan puheenjohtaja Astrid Gartz, Helsingin sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen sekä Helsingin Kuljetuspalveluyksikön projektijohtaja Marjo Hautamäki ovat näyttäneet vihreää valoa tälle irrottautumismahdollisuudelle. Asiasta on tiedotettu sisäisesti sosiaalivirastossa. Tarkoitus on, että kaikki halukkaat em. vammaisryhmiin kuuluvat olisivat irrottautuneet järjestelmästä lokakuuhun mennessä. Perusteltu vapaamuotoinen hakemus osoitetaan sosiaalivirastoon oman asuinalueen vammaisten kuljetuspalveluista vastaavalle henkilölle. Irrotetut saavat uudet kuljetuspäätökset, ohjeet sekä magneettikortit. Irrottautumisen jälkeen asiakas vastaa itse kuljetusten tilaamisesta ja matkojen määrän seurannasta. Miten ja kenelle omavastuuosuudet maksetaan ja onko vakiotaksin käyttö mahdollista, ovat vielä avoimia kysymyksiä. Apua MPK:sta irrottautumishakemuksen laadintaan saa Helsingin Ssti:n yhdistyksen toimistolta. Kiitos tästä mahdollisuudesta kuuluu Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:n aktiivisuudelle! Tämä osoituksena siitä, että paljonkin voidaan saada aikaan kun vain jaksetaan painaa päälle. Päivi Koivunen

5 Valkeakosken liikennevalot autoliikenteen ehdoilla Teimme viime vuonna kuntalaisaloitteen suojateiden liikennevalojen ajan pidentämiseksi, koska vanhusten ja vammaisten oli mahdotonta ehtiä kadun yli vihreän valon palaessa. Silloin kaupungilta vastattiin, että kunhan Teollisuustien muutostyö valmistuu, muutetaan valoja niin, että aikaa jatketaan lisäämällä loppuun vilkkuvaloa. Nyt kävi niin, että vihreän valon kestoaikaa lyhennettiin ja jatkoksi lisättiin neljä kertaa vilkahtava valo, jolloin koko ylimenoaika lyheni entisestään! Kyselyihin kaupunki vastasi, että näin tehtiin autoliikenteen sujumisen vuoksi. Eli mitä opimme tästä? Vanhukset ja vammaiset joutavat kyllä odottamaan suojatien puolessa välissä uutta vihreää valoa, pidemmälle kun ei nykyisessä tilanteessa ehdi, kunhan vain autoilijat eivät joudu turhaan odottamaan ja pysähtelemään liikennevaloissa. Sehän edellyttäisi autoilta jarrutuksia. Tämä on kaupungilta hävettävä teko vanhuksia ja vammaisia kohtaan. Maksavathan vanhukset ja vammaiset yhtä lailla veroa kaupungille. Olisikohan Valkeakosken kaupungin liikenteen suunnittelijoilla aihetta tutustua, miten muissa kaupungeissa on osattu suunnitella niin autoilijoiden kuin jalankulkijoidenkin kannalta sujuva liikenne. Valkeakosken Ammattitautija. Valkeakosken yhdistys teki viime vuonna aloitteen suojateiden liikennevalojen ajan pidentämiseksi, mutta yhä valot toimivat autojen ehdoilla. Jo olisi kaupungin aika laittaa asia kuntoon. Hämeenlinnan ja Valkeakosken yhdistykset kesäteatteriretkellä Kauniina kesäisenä lauantaipäivänä 7.7. lähti bussimme Hämeenlinnasta kohti Valkeakoskea, josta poimimme kyytiin paikallisen yhdistyksen väkeä ja suuntasimme kohti Nokiaa, jossa Nokian yhdistyksen väki oli meitä vastassa. Teimme kiertoajelun ja kävimme maittavalla lounaalla. Iltapäivällä olikin sitten vuorossa päivän pääkohde, Nokian Kesäteatterin esitys Sininen uni uusi musiik- Olemmeko me vanhat enää ihmisiä? Vai olemmeko vain ylimääräistä jätettä? Kuuntelin ja katselin telkkaria: viisas tutkija tai olihan niitä kaksikin, pohti että kyllä ne turhasta valittavat! Eivätpä muista, miten me lapsena ja nuorena teimme töitä oli pakko. Isämme, setämme, enomme ja veljemme olivat rintamalla, miehenikin jo 17- vuotiaana. Ei silloin sanottu, että on lapsityövoimaa. Nyt kun olemme sairaita ja vanhuksia, meitä on liikaa! Sekin vie lääkärin aikaa liikaa, kun vanhus yrittää saada todistusta pyöräkelkkaa varten, joka olisi tärkeä jo kunnon ja mie- Päättäjille! kipitoinen näytelmä Tapio Rautavaarasta. Sää suosi meitä ja näytelmä oli kerrassaan upea! Haluankin nyt Hämeenlinnan Tapaturma- ja Sairausinvalidien puolesta kiittää Valkeakosken ja Nokian yhdistysten väkeä mukavan kesäpäivän onnistumisesta sekä toivottaa kaunista syksyä ja voimia vammaisten asioiden eteenpäin viemiseen! Pasi Ranki sihteeri lenterveyden kannalta, ja sillä olisi hyvä toimittaa vaikka kauppa-asioita ja liikkua ulkona. Jos jää seinien sisälle, niin kohta on vielä sairaampi ja tarvitsee lääkäriä. Ei taida tulla näiden nuorten päättäjien mieleen, ketkä tämän maan ovat rakentaneet. Olemme verot maksaneet koko ikämme nurisematta. Olemme siunanneet ruokamme ja pyytäneet, että hyvä jumala antaisi sitä teillekin. Ottakaa omatunto käteen ja katsokaa mitä olette tekemässä, ja hyvällä omallatunnolla saatatte meidät haudanlepoon! Yksi paljon kärsinyt vanhus 5 Omaisena terveydenhuollon pyörityksessä Tämän päivän terveys- ja sosiaalipalvelujen toimimattomuus rassaa asianomaisen lisäksi usein lähipiiriä. Omaisen kannalta tähän liittyy kysymys, missä roolissa olen? Onko tehtäväni korvata puuttuvia palveluja vai olla kuuntelija, kannustaja ja kanssakulkija? Läheltä seuranneena ja ajoittain osallisena kerron kokemuksistani. Tämän läheisen ihmisen kokemukset suomalaisessa terveydenhoidossa alkoivat neljä vuotta sitten. Kutsuttakoon häntä tässä jutussa nimellä Rouva X. Rouva X sairasti vuosien 2003 ja 2004 aikana imusolmukesyövän, josta hän toipui hyvin. Syöpähoidon aikana hänellä oli vajaan puolen vuorokauden tajuttomuustila. Jospa tässä onkin muuta? Vuoden 2005 keväällä huomasimme useamman kerran rouva X:n muistin pätkivän ja tavaroiden katoavan kummallisella tavalla. Aluksi emme olleet huolissamme, vaan ajattelimme, että iän myötä muisti heikkenee ja olihan hänellä ollut se tajuttomuustila. Pikkuhiljaa alkoi kuitenkin mielessä kaivella epäilys, jospa tässä onkin jotakin muuta. Puhuimme terveyskeskuksen omalääkärille huolestamme, mutta hän totesi, ettei ollut huomannut mitään muutosta. Toki tiesimme, että monet ihmiset osaavat skarpata lääkärin vastaanotolla, kun pienenä pelkona takaraivossa on aina se laitokseen joutuminen. Vuoden 2005 aikana tilanne paheni. Rouva X:lle tapahtui kummallisia asioita, joista hänellä ei ollut mitään muistikuvaa. Niitä sitten vatvottiin moneen kertaan, kuitenkaan pääsemättä eteenpäin. Loppuvuodesta 2005 terveyskeskuslääkäri teki muistitestin, jossa huomattiin muu- toksia aikaisempaan, ja niin saatiin otettua ensi askel hoidon suuntaan. Toki lääkäri totesi, että hän oli kyllä huomannut muistin heikkenemisen mutta ei voinut kertoa potilaan tietoja eteenpäin, ei edes lähimmälle omaiselle. Aikaa ei ollut omaisille Kutsu neurologille tuli alkuvuodesta 2006 ja sen mukana monisivuinen kysely omaisille tilanteen kartoittamiseksi. Yksi ilta meni kyselyn täyttämisessä. Neurologin vastaanotolla rouva X:lle tehtiin asianomaiset tutkimukset, mutta mukana olleen omaisen kanssa ei kenelläkään ollut aikaa keskustella, kyselyn sai sentään jätettyä pöydän reunalle. Seuraava vastaanotto oli saman vuoden lopulla ja silloin rouvalle määrättiin lääkkeet: kysymys oli Alzheimerin taudista. Neurologin ja sairaanhoitajan vastaanotolla ei ollut omaa aikaa omaisille, että olisimme voineet kysyä mieltämme askarruttavia asioita: mitä sairaus aiheuttaa ja miten siihen pitää suhtautua. Sairaanhoitaja antoi meille nipun vihkosia, joissa kerrotaan sairaudesta, ja lohdutti: Kyllä se niistä selviää. Jotain selvisikin ja jostain syntyi vain tukku uusia kysymyksiä. Seuraava kontakti neurologille oli soittoaika, jonne olisikin omaisten pitänyt soittaa, mutta kun kirje oli tullut vain rouva X:lle. Soittoajan jälkeen hoito siirtyi terveyskeskukseen, jossa - nyt kun olemme uudessa uljaassa Akaassa - omalääkärit ovat vain kaunis muisto. Koneella ei ole tilaa tiedoille Kenellä on vastuu potilaasta? Vai tarkoittaako asiakasajatteluun siirtyminen sitä, että jos asiakas saa huonoa palvelua hän vaihtaa toiseen lääkäriin, siis julkiselta yksityiselle? Muistiongelmaisen kanssa tärkeitä papereita usein häviää ja olisikin tärkeää, että esim. lääkäriajoista kerrottaisiin omaisille. Tiedustellessani asiaa hoitohenkilökunnalta sain vastauksen, että koneella olevissa lomakkeissa ei ole tilaa tiedolle, että kutsu lähettäisiin myös toiselle henkilölle. Sillä kertaa tieto kuitenkin mahtui lomakkeelle ja saimmekin tiedon vastaanottoajasta. Laitokseen joutuminen pelottaa Ongelmana on terveydenhuollon toimimattomuus. Toisaalta on joskus vaikeaa saada selville, mitkä Alzheimerin tautia sairastavan rouva X:n jutuista on totta ja mitkä mielikuvituksen tuotetta. Tiedämme hänen salaavan meiltä terveydentilansa muutoksia, kun pelkona on se laitokseen joutuminen, vaikka kuinka selitämme, että tänä päivänä ei laitokseen jouduta vaan sinne pitää hakea pitkän kaavan kautta. Terveydentilan salaamisesta seuraa myös se, että haettaessa esim. Kelan eläkkeensaajien hoitotukea ei kaikkia tosiasioita saada kirjatuksi papereihin, kun niistä ei puhuta. Kuinka paljon tilanteessa on pelkoa ja ahdistusta oman elämänhallinnan menettämisestä, kun tietää tilanteensa koko ajan vain heikkenevän, sen voimme vain aavistaa. Sirkka-Liisa Kivelän raportti suomalaisen vanhushoidon tilasta kesällä 2006 antoi päättäjille tietoa ja ohjeita, miten vanhustenhuoltoa tulisi parantaa. Monikaan asiaa sieltä ei ole ensi vuoden budjettiehdotuksessa eikä koko hallitusohjelmassa, valitettavasti. Tarja Västilä

6 6 KULTTUURIPÄIVILLÄ VAHVOJA PERINTEITÄ Yhdistysten väki ympäri maan kokoontui kesäkuuta 23. kertaa liiton kulttuuripäiville Vähäjärven lomakotiin. Tuomi-sina oli toinen toistaan upeampia ohjelmaesityksiä, talven mittaan työstettyjä käsitöitä sekä paljon iloista mieltä ja yhteishenkeä! Päivät avasi liiton varapuheenjohtaja Timo Piippo. Avajaisten yhteydessä vihittiin juhlallisesti käyttöön lomakodin remontoitu B-siipi ja sen nyt Linnea-saliksi nimetty kokoustila. Viikonloppu sujui juohevasti Lassin ja Annelin koordinoimana ja juontamana. Ohjelma oli monipuolista ja tunnelmasta toiseen vaihtelevaa. Lauantai-illan iltamia virittivät laulut, runot, sketsit ja tanssit, ja aurinkoisen kesäsään suosiessa illanvietto huipentui makkaranpaistoon ja yhteislauluun lomakodin ulkogrillillä. Kulttuuripäivillä koetaan aina iloisia jälleennäkemisiä, kun on koolla paljon väkeä eri yhdistyksistä. Aivan erityinen kohtaaminen antoi iloa koko yleisölle, kun 30 vuotta sitten hajonneen Topi ja tytöt -lauluryhmän tytöt tarjosivat näytteitä taitojensa säilymisestä nuoruuden innolla, varmaan ihan kuin silloin joskus! Toisen yllätyksen tuotti Jyväskylän yhdistyksen käsityökerho: liiton viimetalvisilla Ikmo-kursseilla virtuaalioppilaana käytetty Veera oli jyväskyläläisten käsien taidoilla saanut näkyvän ja näyttävän hahmon. Kokonaan ei unohdettu liiton perustehtävääkään: pääminis- UUTTA JA YLLÄTTÄVÄÄKIN teri Matti Vanhaselle lähti osallistujien allekirjoituksin tiukkasävyinen kirje. Kirjeessä muistutettiin julkisten terveydenhuoltopalvelujen ja niiden saatavuuden turvaamisesta, mikäli hallitus aikoo toteuttaa ohjelmaansa kirjattua vastuullisuuden ja välittämisen politiikkaa. Toisella tyylilajilla mutta vähintään yhtä terävästi ja yleisöä riemastuttaen ruoti hallituksen toimintaa hämeenlinnalaisen Helmi Virtasen käsikirjoittama, ohjaama ja itse pääministeri-helmin vetämä ministerit-hupailu. Sunnuntai-iltapäivänä kuultiin puheenjohtaja Jorma Elorannan juhlapuhe. Päätösohjelmaan kuului myös kunniakirjojen jako sekä viikonlopun aikana käydyn tiukan Topi ja tytöt -ryhmän tyttöjen uudelleenkohtaaminen, säestäjänä Veikko Ruuhilahti. boccie-kisan tuloksen julistaminen: kiertopalkinto meni tällä kertaa Lappeenrantaan. Mutta ei kulttuuritoiminta toki tähän pääty: Kulttuuripäivillä julistettiin liiton uusi kirjoituskilpailu teemalla Vammaisuus elämässäni arkipäivän iloja ja suruja. Kilpailun osallistumisohjeet löytyvät tästä lehdestä ja voittajat julkistetaan seuraavilla kulttuuripäivillä Oheiset kuvat tarjoavat joitakin välähdyksiä vilkkaasta viikonlopusta kulttuurin ja yhdessäolon merkeissä. Kuinka meillä kaikilla olikaan mukavaa - eiköhän taas tavata ensi kesänä! Marja-Leena Kalkkinen Tarja Västilä Kuvat: Pauli Västilä Porilainen Kyllikki Törmä esitti huuliharpunsoittoa. Boccie-kisassa voiton vei tänä vuonna Lappeenrannan joukkue. Aarre Pulkkinen kutoi kaulahuivia käsityönäyttelyn työnäytöksessä.

7 Mutta myös vahvaa kannanottoa: Kulttuuripäivien terveiset pääministeri Matti Vanhaselle: Vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi Näin komeasti on otsikoitu pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma. Hallitusohjelman johdannossa korostetaan mm: Kansalaisten perusturvaa on vahvistettava. Yhteiskunnan sosiaalisia tukia ja palveluita pitää kohdentaa huolenpitoa eniten tarvitseville. Ketään ei jätetä yksin. Hallituksen alkutaival ei ole vakuuttanut meitä heikommassa asemassa olevia siitä, että vastuullisuus ja välittäminen kohdistuvat kaikkiin suomalaisiin. Hallitusohjelmassa todetaan myös, että on varmistettava toimivat peruspalvelut kansalaisten saataville asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Terveyspalvelujen keskittäminen aina vaan suurempiin yksiköihin ja asiakasmaksujen korotukset eivät toteuta tätä ajatusta. Myöskään pelkkä maininta maksukattojärjestelmän kehittämisestä taas kerran hallitusohjelmassa ei riitä: On lopultakin toteutettava yksi, kaikki terveydenhoito- ja lääkekulut kattava, enintään 350 euron tasoinen vuotuinen maksukatto. Mikäli hallitus todella pyrkii toteuttamaan ohjelmansa lähtökohdiksi kirjattuja yleviä periaatteita, tulee sen toimillaan varmistaa maahamme toimiva julkinen terveydenhoitopalvelu, joka on kaikkien tarvitsevien saatavilla, toteutetaan hyvän hoidon periaatteiden mukaisella ripeydellä ja on kansanterveyslain alkuperäisen ajatuksen mukaisesti maksutonta. liitto ry:n XXIvammaiskulttuuripäivät Hauholla (83 allekirjoittajaa) Runonlausunta on tärkeällä sijalla kulttuuripäivillä. Tässä Pirkko Helander Vilppulasta lasuuu Taisto Summasen runoa. Hoitotakuun saatavuus Jyväskylässä Tämä niin sanottu hoitotakuu taitaa olla retuperällä koko maassa, eikä pelkästään Jyväskylässä. Henkilökohtaisesti tutustuin tähän takuuseen, kun verenpaineeni alkoi oikutella ja jouduin lääkitykselle. Kaikki meni hyvin siihen saakka, kun meillä oli alueella vielä toimiva omalääkäripalvelu. Sitten kaupunkiin vaihtui terveydenhuoltoon uusi johtaja, tämän seurauksena lähti viisi lääkäriä muualle, niin myös meidän alueelta. Olimme muutaman kuukauden ilman omaa lääkäriä alueella, jolla asuu runsaasti vanhuksia ja vammaisia. Sitten saatiin omalääkäri alueelle, hän otti vastaan muutaman kuukauden, ja jäi sairaslomalle. Kaikkihan olisi muuten toiminut, mutta nyt meitä ei ottanut kukaan muukaan lääkäri vastaan, vaan kehotettiin menemään yksityisen vastaanotolle. Surkuhupaisinta oli, että kadun toisella puolella palvelut pelasivat täysin. Tämä meni jo niin pitkälle, että yritin 85-vuotiaalle äidilleni saada lääkärintodistusta Kelalle viisi kuukautta, viimein sen kirjoitti apulaisylilääkäri. Koko alue oli lääkäriä vailla noin kolme vuotta. Kemiä mainostetaan matkailuesitteissä ihmekaupunkina. Sana ihme tulee luultavasti siitä, kun velkainen kaupunki rakentaa joka vuosi tappiota tuottavan lumilinnan ja harjoittaa niin ikään tappiollista jäänmurtajaretkitoimintaa vanhalla jäänmurtaja Sammolla. Kemiläisiä kuitenkin huolestuttaa Kelan tutkimusprofessori Timo Klaukan tutkimus, jossa todettiin, että Kelan tilastojen mukaan Kemi on kaikkein sairain Suomen keskussairaalakaupungeista. Kemi johtaa myös Meri-Lapin kuntien sairastavuustilastoa. Kemin tilanne on ollut huono jo pitkään. Lamavuosien jälkeen alkoi selvä nousu sairauksissa, toteaa tutkija. Herääkin kysymys, onko Kemissä asiat hoidettu kuntalaisten kannalta oikein esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa? Ainakin niillä toimenpiteillä, joita kaupunki aikoo nyt tehdä, tilanne vain pahenee ja sairaudet lisääntyvät entisestään. Kaupunki aikoo nimittäin tämän vuoden aikana Lääkärien ja hoitajien kehotuksesta tein valituksen lääninhallitukselle. Kesti muutaman kuukauden, ennenkuin alkoi tapahtua. Tuli viimein kirje lääninhallitukselta, jossa vastaava ylilääkäri Jarmo Koski ja apulaisylilääkäri Sakari Ritala antoivat vastineensa. Siitä ilmeni, että on 8,3 lääkärin pula Jyväskylässä, eli että ihmistä oli ilman lääkäriä. Minulle se henkilökohtaisesti merkitsi sitä, että tutkimuksiin pääsyssä meni neljä vuotta, mutta sitten toimintaa piisasi. Olin harva se viikko jossain tutkimuksessa, ja viimein myös sydämen varjoainekuvauksessa, jossa tehtiin mitä pitikin. Nyt paikat pitäisi olla lääkärien mukaan kunnossa, mutta verenpaine heittelee samalla lailla kuin ennenkin. Haluaisin tietää kuinka paljon joukossamme on samanlaisia tapauksia. Jos voisitte kirjoittaa lehteemme näistä asioista niin hyvä olisi. En ottanut lääninhallitukseen yhteyttä itseni takia, vaan koska alueellamme on paljon vanhuksia ja vammaisia, ja jonkunhan tämä oli tehtävä. Jyväskylässä oli avoimia virkoja kyllä, mutta kaupunginjohto kielsi täyttämästä niitä, tämä on sitä säästöpolitiikkaa parhaimmillaan. Tällä hetkellä on viisi keikkalääkäriä paikkaamassa pahinta pulaa, he ovat puolen vuoden komennuksella. Mutta eihän tämmöisestä sairaanhoidosta mitään tule, potilaalla on lääkärinaikaa kaksikymmentä minuuttia. Siinä pitäisi selittää vaivansa ja vielä tutkia potilas. Ei onnistu. Parasta oli, kun lääninhallituksen Keski-Suomen toimistosta tuli viimein vastaus, jossa minut syyllistettiin täysin. Minulla oli muka omasta syystäni vaikka mitä tauteja, mm. sokeritauti. Sokerini on ollut noin 4,5, korkea kolesteroli 4,6, keskivartalon lihavuuden myönnän, tupakanpoltto pitäisi lopettaa, en ole polttanut vuoden -67 jälkeen, alkoholin käyttönikin on suht koht normaalia, kävely on tuon halvaantumisen takia vähän jäänyt heikoksi. Erkki Matikainen Jyväskylä Ihmekaupunki Kemi asukkaat maamme sairaimpia pakkolomauttaa koko henkilökuntansa 2 4 viikoksi. Sosiaali- ja terveyspuolen henkilöstön lomauttaminen aiheuttaa katastrofin vanhusten, vammaisten ja sairaiden hoidossa. Kaupungin mukaan omaishoidon määrärahat tälle vuodelle on käytetty jo loppuun eikä uusille hakijoille voida enää tänä vuonna myöntää tukea. Kun omaishoitajille ei voida maksaa tukea ja hoitajat ovat pakkolomalla, miten käy vanhusten ja sairaiden hoidon? Lomautuksista kantelu lääninhallitukselle 7 Kemin vanhusneuvosto onkin tehnyt esityksen, että vanhustenhoidon ja muita sosiaalipuolen työntekijöitä ei lomautettaisi. Myös SuPerin ja Tehyn ammattiosastot ovat puuttuneet asiaan ja tehneet kyseisistä lomautuksista kantelun Lapin lääninhallitukselle. Jos kantelu ei tuota tulosta, siirtynee asia sosiaali- ja terveysministeriön käsittelyyn. Monissa maamme kunnissa painitaan varmaan samanlaisten ongelmien kanssa. Kuntien ongelmat johtuvat valtion toimenpiteistä, kun valtionapuja on jatkuvasti leikattu ja kunnille on siirretty uusia lisävelvoitteita. Tämän kaiken takanahan on voimakas halu yksityistämiseen ja julkisen sektorin heikentämiseen. Kemi on hyvä esimerkki. Teollisuuskaupunki on vuosien mittaan menettänyt tuhansia työpaikkoja ja kymmeniä miljoonia valtionapuja. Nyt Kemikin on ns. kriisikuntien tarkkailulistalla. Valtio kai tarkkailee, mitä se on saanut aikaan kunnille! Mielestäni kuntien pitäisi viimeistään nyt ruveta yhteisesti kamppailemaan, että valtio palauttaisi kuntien valtionosuudet lamaa edeltäneelle tasolle. Tälle kamppailulle pitäisi saada myös ammattiyhdistysliikkeen tuki. Erkki Pekkinen Kemin kaupunginvaltuutettu ja Kemin vanhusneuvoston varapuheenjohtaja

8 8 Tietoa on tärkeää saada, ei oppi meitä ojaan kaada Vähäjärvi kutsui meitä kurssille syrjäytymisen estämisopille. Varkaudesta sinne matkattiin, matkalaukut mukaan pakattiin. Oli uusiakin meillä mukana, piti esitellä heille talon tapoja, selostaa meille kurssin tarkoitus ja mitä sisältää tuleva opetus. Sitten ne oppitunnit alkoi, opettajat lomakkeita jakoi. Oli puhe nykyisistä palveluista, eihän niitä kaikkia muista! Hyvä saada tietoa edes vähän, kun on tultu EU-aikaan tähän. Lakikoukeroihin tutustuttiin, joka päivä niistä oppia otettiin. Ei kannata kätkeä huoliaan, on pidettävä aina puoliaan! Mitään apua ei tarjolle tuoda, aina on itse pidettävä huolta. On meillä toki vammaisliitto takana, se on edes vähän turvana. Oppitunnit päiväksi jätettiin, vähän iltaa istua tuumattiin alakerran takkahuoneessa kodikkaassa torstai-iltana istumassa. Juttu ja nauru luisti, jokainen kertoi mitä muisti. Oli toki porukan runokin, se kertoi keväästä tietenkin. Oli perjantaina oppitunnit viimeiset, piti lausua kaikesta kiitokset. Lähtö on aina haikeaa juuri kun tottua alkaa. Vielä kiitokset kaikille laulettiin, sitten kotimatka aloitettiin. Hilkka Kurssikronikka varkautelaisten Ikmo-kurssilta (huhtikuu 2007) Vammaisen kulku on edelleen vaikeaa Ahlaisten seurakuntatalossa Viime keväänä (UI 2/07) kirjoitin kokemuksiani pääsystä Ahlaisten seurakuntataloon. Kesän aikana kävin keskusteluja päättäjien kanssa, olisiko luiskan rakentaminen kyseiseen rakennukseen mahdollista, että pyörätuolillakin pääsisi talon tiloihin. Tuloksena oli toteamus, että mietitty kyllä on, mutta ei ole vielä keksitty miten remontti tehdään. Luiskasta tulisi niin pitkä, että talon ulkonäkö kärsisi. Valitukseni otettiin huomioon ja merkittiin muistiin. Otaksun, että miettimisen asteelle se luultavasti jää. Onko niin, että paikkakunnalla ei ole vammaisia ja pyörätuolilla kulkevia, joita seurakunnan tarvitsisi palvella.? AIM Digi-laite on päivän sana Elämme kiivasta tekniikan kehityksen aikaa. Sen voimme todeta kaikista tiedotusvälineistä: digi-laitteiden mainontaa saa nähdä ja kuulla joka tuutista. Mistähän tässä pakkosyötössä oikein on kysymys? Tämä askarruttaa nyt monia. Olen tässä asiassa tietämätön antamaan mitään ohjeita. Käsitykseni kuitenkin on, että digilaite on lisälaite televisiokanavien runsaaseen lisäämiseen, vaikka entisiäkin on jo liikaa. Nyt niitä pakkosyötetään ihmisille, koska johtajat ovat päättäneet siirtyä digi-aikaan elokuussa 2007, kesken digilaitteen valmista kehitystä. Pahennusta asiassa herättää moni seikka: Mistä löytyy asiallista ohjelmaa näille yli 20 kanavalle? Mistä ihmisillä löytyy aikaa näin monen kanavan katseluun? Koska saadaan moitteeton kuva tv-laitteeseen? Mistä löytyvät ne ihmiset, jotka ymmärtävät niin monia kieliä? Mitä selvää saavat ohjelmista ne, jotka eivät lainkaan ymmärrä vieraita kieliä? Miksi niin painokkaasti kaupataan digi-laitetta, kun sisäänrakennettujakin jo saa? Liittyykö digi-laitteeseen mahdollisesti suuren luokan taloudellinen tavoite? Tässä muutamia kysymyksiä, jotka askarruttavat mieltä, etenkin kun toukokuuhun mennessä oli tätä laitetta myyty vasta noin 50 prosentille kotitalouksista. Tuntuu siltä, että kysymys on lähinnä keskeneräisen tekniikan pakkomyynnistä. Onko digi-laitteita tehty liian suuria määriä, jotka pitäisi saada kaupaksi ennen kuin ryhdytään markkinoimaan sisäänrakennettua digi-tv:tä, joita nyt on jo kaupan, tosin kalliilla hinnalla. Kysymys on suuren luokan bisneksestä, mihin kaikilla ei ole edes varaa. Lisäksi koko operaatio tapahtuu aikana, jolloin digi-laite ei vielä ole loppuun asti kehitetty - harva on vielä saanut digi-tv:stään moitteetonta kuvaa. Kaiken lisäksi digi-verkko ei ulotu vielä edes koko maahan, Keskikevennys Naimisiinmenon vaikeudet Nuorimies oli kiinnostunut naimisiin menosta, mutta sopivaa kumppania ei tahtonut löytyä, joten hän päätti kysyä asiaa tietokoneelta. Mies antoi koneelle ominaisuuksia, mitä hän tulevalta aviosiipaltaan edellytti: pitää olla pieni, sievä, hyvin pukeutunut ja pitää kalaruoasta sekä olla mielellään mukana ryhmätyössä. Kun tietokone sitten oli selvittänyt vihjeiden perusteella ominaisuudet, tuli vastaus: Sinun pitää naida pingviini! joten osalle joudutaan lähettämään vielä analogista kuvaa. Herääkin kysymys, miksi analogista kuvaa ei voi lähettää ikään kuin rinnakkaisena lähetyksenä kaikille, niillekin, jotka eivät pysty ostamaan lisälaitetta tai eivät ymmärrä ulkomaiden kieliä. Odottaisin tv-asioista päättäviltä henkilöiltä enemmän harkintaa. Ihmiset eivät ole niin ajattelemattomia, että menisivät jokaiseen syöttiin. Tärkeintä asiassa on kuitenkin se, että tv-ohjelmatarjonta on nyt niin ala-arvoista, että aniharvaa ohjelmaa viitsii katsella ja niistä peritään liian korkea katselumaksu. Ei tyhmästä ja tyhjästä voi maksaa. Tekniikkaa olisikin kehitettävä ennen digitv:tä siihen suuntaan, että joka tv:hen tulisi asentaa mittari sen aukiolosta, josta sitten tietäisi mistä maksaa eikä se olisi enää vastenmielistä. Näin päästäisiin yhteisymmärrykseen. Pentti Riekkola Elokuun tapaaminen kokosi yli 80 osanottajaa Valkeakosken ja Nokian yhdistysten järjestämä perinteinen Elokuun tapaaminen keräsi Vähäjärven lomakotiin yli 80 henkilöä. Tilaisuus oli startti syksyn toiminnalle. Lisää haasteita edunvalvontaan Liiton toiminnanjohtaja Marja- Leena Kalkkinen kertoi Vanhasen hallituksen budjettiesitykseen sisältyvistä huononnuksista mm. asiakasmaksujen korotuksista ja kuntien valtionosuuksien leikkauksista, mitkä asettavat yhä suurempia vaatimuksia liiton ja yhdistysten edunvalvontatyölle. Opastus- ja neuvontatoiminnan ohessa hän korosti kuitenkin myös keskinäisen vertaistuen, välittämisen, rinnalla kulkemisen ja huolenpidon merkitystä - yksin helposti uupuu, mutta yhdessä jaksetaan paremmin! Naiset esittivät innolla runoja Tosi on, että Oulussa narrattiin kaloja Elokuun tapaamisessa jatkui kulttuuripäivillä voimakkaasti esiin noussut naisten runojen esittäminen. Ja kaikki saivat osallistua yhteislauluun Riekkolan Pentin haitarin säestyksellä. Se harmonikka on ja elokuuta, lauloi Justeeri aikoinaan. Näin oli myös Elokuun tapaamisessa Vähäjärvellä, jossa tapahtuman osanottajat pääsivät laulamaan Pentti Riekkolan haitarin säestyksellä. Lämmin kiitos oululaisten retkipäivän järjestäjille! Aurinkoisena valkeni kaunis torstaiaamu 24. toukokuuta. Iloisena ja pirteänä heräsi Oulun Tapaturma- ja Sairausinvalidien väki retkipäivä mielessä. Jaakko poimi virkeät lähtijät linja-autoonsa Kyllikin ja Matin järjestämälle yhdistyksen retkelle ja ohjasi bussinsa Juorkunajärvelle Rekihoviin, jossa retkeläiset vastaanotettiin lämpimästi. Nautittiin talon antimia, ja hyvä ruoka teki retkeläisiin hyvän mielen. Minä ystävän käteen tarttua saan. Minä ystävän rinnalla kulkea saan. Minä onnekas olen, kun rakkaan ystävän omistaa saan. Lämpöiset kiitokset retken järjestäjille! Terveisin mukana olleet Martta ja Aarre Tulokset Oulun Sairaus- ja tapaturmainvalidien onkikilpailusta, jotka pidettiin 28. elokuuta Lammelassa: 1 Tuomo Keltamäki 830 g 2. Aino Knuutila 430 g 3. Elsa Oikarinen 225 g 3. Voitto Rytkönen 225 g 5. Erkki Pekkinen 200 g 6. Pasi Kovalainen 175 g 7. Heino Savilaakso 100 g 8. Kauko Sivusalo 75 g 9. Aarre Stålnacke 70 g 10. Martta Alatalo 20 g 10. Matti Soini 20 g Osanottajia kilpailussa oli yhteensä 22.

9 Vammaispalvelujen tarkoituksena on lain mukaan edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Kyse ei siis ole erityisistä eduista, vaan siitä, että yhteiskunnan pienen tuen avulla vaikeavammainenkin voi toimia yhdenvertaisena kansalaisena, hyödyntää jäljellä olevaa toimintakykyään ja säilyttää itsemääräämisoikeutensa. Palvelujen avulla tuetaan vaikeavammaisen itsellistä kotona asumista vaihtoehtona raskaammalle, kalliimmalle ja mahdollisesti epämukavaksikin koetulle laitoshoidolle. Oikeus vammaispalveluihin ja -tukiin perustuu konkreettiseen tarpeeseen: toimintakyvyn heikkenemiseen pysyvän vammaisuuden tai pitkäaikaissairauksien vuoksi ja siitä aiheutuviin rajoituksiin arkipäivän elämässä. Tarpeeseen voivat vaikuttaa myös vammaisen elinolosuhteet ja asuinympäristö. Sen sijaan hakijan tulot tai omaisuus eivät vaikuta vammaispalvelujen saamiseen. Toteutusvastuu kunnilla Vastuu vammaispalvelulain toteutuksesta on kunnilla. Ns. subjektiiviset oikeudet kunnalla on velvollisuus toteuttaa vaikeavammaiselle kuntalaiselle tarpeen mukaan kunnan määrärahoista riippumatta. Tällaisia ovat mm. vammaiskuljetuspalvelut ja asunnonmuutostyöt. Sen sijaan ns. harkinnanvaraiset oikeudet, kuten esim. henkilökohtaisen avustajan palkkaus, ovat yleensä sidoksissa kunnan määrärahoihin. Vammaispalvelut ei etu vaan oikeus Tosin kuntien tulisi seurata vammaisten tilannetta ja tarpeita kunnassa ja ottaa ne huomioon budjetinlaadinnassa. Miten tämä toteutuu käytännössä, riippuu mm. kunnan sosiaaliasiamiehen ja luottamushenkilöiden asenteista ja aktiivisuudesta. Kriittiseksi kysymykseksi on noussut vammaispalvelulain toissijaisuus: Lain mukaan vammaispalveluja voidaan myöntää vain, mikäli vammainen henkilö ei saa tarvitsemiaan palveluja tai tukia riittävästi tai hänelle sopivina jonkin muun lain nojalla. Tätä rajausta hyväksi käyttäen on joissakin kunnissa pyritty siirtämään vammaisia henkilöitä vammaispalvelujen piiristä sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin, jotka ovat tulosidonnaisia, harkinnanvaraisia ja yleensä huomattavasti niukempia, eivätkä näin toteuta vammaispalvelulain tarkoitusta. Tarpeet esiin kaunistelematta Vammaispalveluja haetaan oman kunnan sosiaalitoimistosta tai nettisivuilta saatavalla hakulomakkeella. Haitat, rajoitteet ja olosuhteet kannattaa hakemuksessa kuvata kaunistelematta ja mahdollisimman konkreettisesti. On syytä ajatella myös erilaisia säitä ja kelejä ja niitä huonoimpia päiviä, kun sairaus tai vamma haittaa pahiten niitäkin kun väistämättä on aina silloin tällöin. Lääkärinlausunto on vammaispalveluhakemuksen tärkein liite. Siitä tulisi käydä selkeästi ilmi vammasta tai sairaudesta aiheutuvat rajoitteet esim. liikkumiskyvyssä. Silloin tällöin tulee esiin tapauksia, että lääkäri ei ole oikein ymmärtänyt lausunnon merkitystä tai lausunto on jostakin muusta syystä jäänyt puutteelliseksi. Hakijan tai hänen omaisensa tai edustajansa onkin syytä itse katsoa lausunnon sisältö ja tarvittaessa keskustella siitä lääkärin kanssa tai hakeutua toiselle lääkärille. Lääkärin lausuntoa voivat täydentää esimerkiksi toiminta- tai fysioterapeutin lausunnot. Kukin palvelumuoto edellyttää vammasta tai sairaudesta johtuvia toimintarajoitteita ja ongelmallisia olosuhteita nimenomaan sillä alueella, jolla haettava tukipalvelu kohentaisi itsellisen selviytymisen mahdollisuuksia. Esimerkiksi kuljetuspalvelun tarpeeseen voivat liikkumisrajoitteiden ohella vaikuttaa mm. pitkä matka lähimmälle joukkoliikennepysäkille ja kauppaym. palveluihin, pysäkille vievän tien vaikeakulkuisuus tai sairaudesta johtuvat huimauskohtaukset. Mikä ihmeen hoito- ja palvelusuunnitelma? Palvelusuunnitelma on monelle vammaispalveluja, esimerkiksi kuljetuspalveluja käyttävällekin aivan tuntematon. Kuitenkin kaikille, joille on myönnetty jotakin pidempiaikaista sosiaalipalvelua tai - tukea kuuluisi kunnan sosiaalitoimen tehdä kattava palvelu-, hoito- tai kuntoutussuunnitelma, johon kirjataan yhdessä asiakkaan ja mahdollisesti hänen omaisensa tai edustajansa kanssa todetut tuki- ja palvelutarpeet. Suunnitelmaa tulee päivittää tarpeen mukaan tarpeiden, toimintarajoitusten tai elinolojen muuttuessa. Myös kaikilla 80 vuotta täyttäneillä tai Kelan erityishoitotukea saavilla on oikeus palvelutarpeen arviointiin seitsemän vuorokauden kuluessa siitä, kun henkilö itse, hänen omaisensa tai edustajansa sitä kunnan sosiaalitoimistosta pyytää. Jos palveluja myönnetään, on henkilölle laadittava hoito- ja palvelusuunnitelma. Palvelu- ja hoitosuunnitelmaa ei ole koettu kovinkaan tärkeäksi, koska pelkkä suunnitelman laatiminen ei välttämättä oikeuta tarpeellisiksi todettuihin palveluihin ja tukiin. Jokaista tukipalvelua on haettava erikseen, eikä myönteinen ratkaisu ole ollenkaan varma. Palvelutarpeen arvioinnilla ja palvelusuunnitelmilla on kuitenkin merkitystä, sillä niiden kautta vammaisten ja vanhusten tukipalvelujen tarve kunnassa saadaan näkyväksi: Sosiaaliasiamiehelle ja kunnalle kertyy tietoa kunnassa vallitsevasta palvelujen tarpeesta, jonka kunta voi sitten ottaa huomioon määrärahojen budjetoinnissa siis mikäli kunnan päättäjät eivät halua rikkoa lakia. Suunnitelma on myös kunnan tarjouspyynnön pohjana palvelun laatua ja laajuutta määriteltäessä silloin, kun kunta ostaa palvelun ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Marja-Leena Kalkkinen Tausta-aineistoa: 9 - Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/ 1987) - Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (759/ 1987) - Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) - Sosiaali- ja terveysministeriön nettisivut Jos hoitotakuu ei toimi, toimi itse! Välikevennys Kuten tämän lehden jutuistakin voi huomata, hoitotakuun aikarajojen toteutuminen takkuilee edelleen monin paikoin, vaikka ministerit ja muut päättäjät julkisuudessa kehuvat hoitotakuun onnistuneen erinomaisesti. Hoitotakuun rikkomukset jäävät usein vain hoitoa tarvitsevan tietoon ja harmiksi. Jotta tilannetta saataisiin korjaantumaan, on syytä puuttua asiaan aina, kun siihen on aihetta. Ensimmäiseksi kannattaa ottaa yhteys kyseiseen terveyskeskukseen tai hoitolaitokseen asian selvittämiseksi. Hoitotakuusta mainitseminen voi kokemusten mukaan auttaa asiassa. Mikäli asia ei näin ratkea, on aiheellista ottaa yhteyttä kyseisen hoitolaitoksen potilasasiamieheen ja tarvittaessa tehdä asiakasmuistutus laitoksen johdolle. Muistutuksen voi tehdä vaikkapa liiton hoitotakuumuistutuslomakkeella, joita saa liiton toimistosta, lomakodista, paikallisyhdistyksistä ja liiton nettisivuilta lomakkeet. Mikäli asiakasmuistutus ei saa korjausta aikaan tai siihen annettu vastaus ei tyydytä, on seuraavana vaiheena kantelu lääninhallitukselle hoitotakuulainsäädännön rikkomisesta. MLK Seuraavassa lyhyesti hoitotakuun määrittämät kiireettömän hoidon aikarajat: Perusterveydenhuollossa: - terveyskeskukseen on saatava yhteys välittömästi sen aukioloaikana - hoidon tarve arvioita viimeistään kolmen arkipäivän sisällä (mahdollisesti jo puhelinkeskustelussa) ja - tarpeelliseksi todettuun hoitoon päästävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Erikoissairaanhoidossa (esim. sairaalassa): - kolmen viikon kuluessa lääkärin lähetteen saapumisesta hoidon tarpeen arviointi käyntiin, alustava hoitosuunnitelma ja asiakkaalle tieto hoidon ajankohdasta ja hoitopaikasta - tarpeelliseksi katsottu hoito kuuden kuukauden kuluessa hoidon tarpeen toteamisesta, ellei ole erityistä lääketieteellistä tai muuta syytä poikkeavaan aikatauluun. Aikarajat koskevat ns. kiireetöntä hoitoa - kiireelliseen hoitoon on aina päästävä välittömästi. Hirvi puussa Eräs maalaisisäntä oli kaatanut metsästään hirven sopimattomana aikana, mistä hän joutui käräjille vastaamaan, syytteenä luvaton hirven ampuminen. Tuomari kysyi isännältä, mistä tämä oli hirven ampunut. Tähän isäntä vastasi, että puusta. Tuomari meinasi hermostua ja sanoi: Älkäähän nyt harhauttako oikeutta, siitä voi saada tuomion oikeuden halventamisesta. Ei kai hirvi puuhun pääse. Tähän isäntä: Ei hirvi puuhun mennytkään, mutta minä menin. Oikeus tuomitsi kuitenkin isännälle kuusi kuukautta vankeutta.

10 10 Jyväskylän Seudun sairaus- ja tapaturmainvalidit ry. Toimintakalenteri syksy 2007 opiskelemme joka kuukauden toinen torstai alkaen klo ruokakurssi joka kuukauden neljäs torstai opintotilaisuudet: , , 8.11., , 5.12., käsityökerho 6.9. alkaen jouluaskartelua Vähäjärvellä pikkujoulu Vähäjärvellä jouluaskartelukurssi Saiholla alk leivontapäivät Saiholla alk joulumyyjäiset Saiholla alk Tervetuloa virkistävään toimintaan! YHDISTYSTEN JA LIITON TOIMINTAA PORIN SAIRAUS- JA TAPATURMA- INVALIDIT RY Toimintakalenteri 2007 Kerhotilaisuudet: Tiistaikerho Nuorisotalolla huone 3 klo lokakuu: ja , marraskuu: ja joulukuu: joulujuhla Nuorisotalon Pikkusali klo Käsityökerho kokoontuu maanantaisin Nuorisotalolla huone 4 lokakuu: 1.10., 8.10., ja marraskuu: , ja joulukuu: 3.12., käsityökerhon myyjäiset Nuorisotalon huone 4. Mahdollisista muutoksista ilmoitamme kerhoissa ja Satakunnan työ-lehden järjestöpalstalla. Tervetuloa joukolla mukaan toimintaan! TURUN TAPATURMA- JA SAIRAUS- INVALIDIT RY:N TAPAHTUMIA: Kerhot: Askartelu tiistaisin klo Käsityöt torstaisin klo LOKAKUU: Piknik-risteily (aamulähtö) Teatterimatka Hämeenlinnaan: Nimeni on Reino lähtö klo MARRASKUU: Uintireissu Saloon, lähtö klo Iloinen pikkujoulu Vähäjärven lomakodissa lähtö klo JOULUKUU: Laivaristeily (iltalähtö). Lisätietoja: toimisto ma ja ke klo puh. (02) tai Ritva puh. (02) tai Tampereen Tapaturma- ja Muistilista Toimisto avoinna keskiviikkoisin klo Näsilinnankatu 22 A 37, 6. krs. p. (03) Kerhot torstaisin klo Pellervonk. 9. Tule kuulemaan hyviä puhujia ja keskustelemaan meille tärkeistä asioista. Esim vierailee apulaispormestari Riitta Ollila. Yhdistyksen 60-vuotisjuhla sunnuntaina alkaen ruokailulla klo Tapiolassa, Karhunkatu 71. Retket ja matkat: Tallinnan laivaristeily Galaksilla, yö laivalla. Retkeily-, liikunta- ja terveyspäivä Vähäjärvellä. Joulujuhla Vähäjärvellä Jyväskylän yhdistyksen kanssa. Kyselyt ja ilmoittautumiset Irmeli Saarijärvelle p. (03) tai Helsingin Seudun Sairaus- ja :n tapahtumia: Torstai-kerho kokoontuu torstaisin klo Kinaporin Palvelukeskuksessa, Kinaporinkatu 9 A, kerhohuoneessa 4, 4. krs (= takkahuone). Askartelukerho kokoontuu maanantaisin klo 12 alkaen yhdistyksen toimistolla, Kulmavuorenkatu 5. TAPATURMA- JA SAIRAUS- INVALIDIEN LIITON TAPAHTUMIA SYKSYLLÄ 2007: Laulukurssi ti to ohjelmaryhmille, laulunvetäjille ja muutoin laulamisesta innostuneille, vetäjinä Paavo Antikainen ja Pauli Toikka. Hinta jäsenille 85 e. Viime hetken ilmoittautumiset liiton toimistoon välittömästi. Sosiaalipoliittisessa seminaarissa la su keskustellaan ajankohtaisista aiheista ja valmistellaan liiton vammaispoliittista ohjelmaa. Hinta jäsenille 50 e. Ilmoittautumiset liiton toimistoon mennessä. Jouluaskartelukurssi ti to , ohjelmassa mm. neulahuovutusta ja kankaanpainantaa, opettajana Tuula Kankaanperä. Hinta jäsenille: 82 e + tarvikekustannukset. Ilmoittautumiset liiton toimistoon mennessä. Katseet tulevaisuuteen liittovaltuuston ja liittohallituksen jäsenten ja paikallisyhdistysten puheenjohtajien tapaaminen pe la Tapaamisessa linjataan liiton toimintaa ja painopisteitä tuleville vuosille osana valmistautumista liittokokoukseen, joka pidetään Ilmoittautumiset viimeistään kaksi viikkoa ennen kurssia Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton toimistoon p. (09) tai sähköpostilla tai postitse Kulmavuorenkatu 5, Helsinki. Kurssit järjestetään Vähäjärven lomakodissa Hauholla. Kurssiohjelma alkaa lounaan jälkeen klo ja päättyy viimeisenä kurssipäivänä klo 15:een mennessä. Tarkemmat tiedot liiton toimistosta ja yhdistyskirjeissä. Hintoihin sisältyy täysihoito kurssin ajalta. Kurssit toteutetaan yhteistyössä DSL:n opintokeskuksen kanssa. Tervetuloa liiton kursseille oppimaan uutta ja vaihtamaan kokemuksia! Tampereen Tapaturma- ja :n 60-vuotisjuhla Tapiolassa, Karhunkatu 71, klo Tervetuloa jäsenet ja ystävämme! Ilmoittautumiset tarjoilun vuoksi mennessä Anja Kivipensaalle p. (03) tai tai Irmeli Saarijärvelle p. (03) tai Mahdolliset lahjat ja kukkatervehdykset tilille TURUN TAPATURMA- JA SAIRAUSINVALIDIT RY:N 60-VUOTISJUHLA lauantaina , T-talo, Vanha Hämeentie 29, Turku Onnittelujen vastaanotto Juhlaseminaari, alustajina terveyskeskuslääkäri Esa Tulkki ja toiminnanjohtaja Marja-Leena Kalkkinen Ruokailu 15-n Juhlatilaisuus, puhujana sosiaalityön professori Jari Heinonen TERVETULOA! Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry:n Kirjoituskilpailu : Vammaisuus elämässäni arkipäivän iloja ja suruja liitto ry on julistanut uuden kirjoituskilpailun teemalla Vammaisuus elämässäni iloja ja suruja. Kilpailuun voi osallistua pakinoin, novellein, runoin, aforismikoostein tai laulutekstein. Kirjoitusaikaa on maaliskuun 2008 loppuun saakka. Tekstien tulee olla aikaisemmin julkaisemattomia ja pituudeltaan enintään kaksi A4- liuskaa 1½ -rivivälillä. Tekstit pyydetään varustamaan nimimerkillä ja liittämään mukaan suljetussa kirjekuoressa kirjoittajan oikea nimi ja yhteystiedot. Kirjoituskilpailun voittajat julistetaan liiton XXIV kulttuuripäivillä kesäkuussa Palkintoina on Vähäjärven lomia ja kirjapalkintoja. Kilpailun satoa julkaistaan sen jälkeen Uusi Invalidi-lehdessä ja muissa liiton julkaisuissa. Kilpailukirjoitukset on toimitettava 31. maaliskuuta 2008 mennessä liiton toimistoon osoitteella: Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto, Kulmavuorenkatu 5, Helsinki, tai sähköpostin word- tai rtfliitetiedostona osoitteeseen Hyviä kirjoitushetkiä! Opetusta Älä särje sydäntä toisen sanoin katkerin syyttävin. Et tiedä kuinka se sattuu, vie häneltä yöunenkin. Hillitse toki kerkeä kielesi vaikka haukkua tekisi mielesi. Yritä toki asiat selvittää, jospa oletkin itse syypää. Pyydä anteeksi viipymättä niin et jää ystävättä. HILKKA Loppukevennys Perintö Leski sai kuulla miehensä testamentanneen suuren osan omaisuudestaan toiselle naiselle. Raivostuneena leski ryntäsi hautaustoimistoon ja vaati hautakiven tekstiä muutettavaksi. Valitettavasti emme voi muuttaa sitä, teksti Lepää rauhassa on jo kaiverrettu. Olkoon, mutta lisätkää siihen kunnes jälleen tapaamme!

11 Tervetuloa viihtymään Vähäjärven Lomakotiin! Viihtyisä lomakoti Hauholla, keskellä kauneinta Hämettä. Lomailuun, kokouksiin, seminaareihin, perhejuhliin... Hinnat: A-osa B-osa 43 euroa/vrk/henkilö 41 euroa/vrk/henkilö Täysihoito sisältää maittavan aamupalan, lounaan, kahvin ja päivällisen. Saunat lämpiävät keskiviikkoisin ja lauantaisin. Uimaallas ja kirjasto tarjoavat virkistystä ja rentoutusta. Vähäjärventie 19, Hauho puh. (03) Linnea-sali vihittiin käyttöön Remontoitu ja uudelleen nimetty Linnea-sali ja B-siipi vihittiin käyttöön. Kokoussalin punaisen nauhan leikkauksen suorittivat Voitto Huldén (oik.) ja remonttityössä keskeisesti mukana ollut Vesa Ruskeeniemi Myynti, asennus, suunnittelu, huolto Alfa-Putki Oy Postiosoite: PL 101, Valkeakoski Käyntiosoite: Huhtakatu 17, Valkeakoski Puh. (03) , fax (03) Uusi Invalidi -lehden loppuvuoden aikataulu 2007 Vuoden viimeinen numero 4/07 ilmestyy viikolla 49 (joulukuun alussa), aineisto tulee toimittaa liiton toimistoon viimeistään Lehtemme rajallisen palstatilan vuoksi muissa lehdissä olleita juttuja julkaistaan vain, mikäli siihen aiheen kannalta on erityistä syytä ja mikäli lehdessä on tilaa. Forssan Seudun Tapaturmaja Pj. Heikki Henriksson Koivusaarenkatu 2 as Forssa Tapaturma- ja Sairausinvalidien Liitto ry:n jäsenyhdistyksiä Helsingin Seudun Sairausja Toimisto: Kulmavuorenkatu Helsinki ark sähköp. Sos.sihteeri Päivi Koivunen (09)713991,fax.(09) Hämeenlinnan Tapaturmaja pj. Markku Tulander Haukankalliotie Leppäkoski Jyväskylän seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Toimisto: Saihokatu Jyväskylä Pj. Erkki Matikainen Keravan Sairaus- ja Pj.Keijo Kortelampi Sibeliuksentie 19 A Kerava (09) , Kuopion Seudun Sairausja Pj. Paavo Antikainen Luolatie 21, Kuopio (017) , Lahden Seudun Sairaus- ja Pj. Mauno Laitinen Riihelänk.72, Lahti (03) Tapaturma- ja Sairausinvalidien Liitto ry Kulmavuorenkatu 5, Helsinki Puh. (09) faksi (09) Sähköposti: Kotisivut:www.tsil.fi Pankkiyhteys: Sampo Lappeenrannan Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry Pj. Sirkka Haiko Savonkatu b Lappeenranta Nokian Tapaturma- ja Pentti Riekkola Rautatiekatu 7 A Nokia (03) Oulun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Pj. Matti Soini Lehmikentäntie Kempele Oriveden Sairaus- ja Pj. Antero Nieminen Orivedentie Orivesi Pieksämäen Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Pj. Tauno Höylä Palvalammintie Neuvola Porin Sairaus- ja Pj. Aili Pärnä Koivulantie Pori Rauman Seudun Tapaturma- ja Pj. Taisto Lamminen Vilkuntie 9, Rauma UUSI INVALIDI Tampereen Tapaturma- ja Tsto: Näsilinnankatu 22 A Tampere (03) av. ke klo Pj. Anja Kivipensas Karhunkatu Tampere (03) , Turun Tapaturma- ja Tsto:Yliopistonkatu 11 a E Turku (02) , fax (02) Pj. Lilja Nurmi Valpuri Innamaankatu 11C Turku (02) Vaajakosken Tapaturmaja Pj. Kyllikki Heinonen Sievisentie 11 C Jyskä Valkeakosken Ammattitauti- ja Pj Tuure Hietanen Harjukatu Valkeakoski (03) Varkauden Vammaiset ry Pj. Saara Tuovinen Näreikönkatu Varkaus Vilppulan Sairaus- ja Pj. Anja Ylä-Ajos Kitusuontie Vilppula (03) , Julkaisija: Tapaturma-ja Sairausinvalidien Liittory Kulmavuorenkatu 5, Helsinki Puh. ja fax (09) , faksi (09) Sähköposti: Internet: invalidi Pankkiyhteys Sampo Toimituskunta Timo Piippo, Pentti Riekkola, Pauli Toikka ja Anja Ylä-Ajos Päätoimittaja Jorma Eloranta, Mikkolantie 7 B 13, Loimaa, puh Toimitus ja taittohannu Oittinen, Katajikonkatu 1 D 13, Tampere, puh (03) , Toimisto av. arkisin klo , toimitussihteeri Marja-Leena Kalkkinen Ilmoitukset Tsil ry (09) Paino Kangasalan Lehtipaino Oy 11

12 12 Kangasalan kuntaan perustettiin vammaispalvelun sosiaalityöntekijän virka vuonna Virkaan valittiin pitkän linjan ammattilainen Pirkko Mikkonen, joka on vuodesta 1989 saakka toiminut Kangasalan kunnassa sosiaalityöntekijänä. Hän on aloittanut työuransa Jyväskylän kaupungilla 1970-luvun alussa ja on toiminut sen jälkeen psykiatrisen Pirkanmaan sairaalan sosiaalityöntekijänä. Rajankäyntiä tulkinnoissa Vammaispalvelua hoidetaan Kangasalan sosiaalitoimessa kolmen viranhaltijan voimin. Mikkosen lisäksi vammaistyön parissa toimivat vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja sekä kanslisti, joiden työtehtävistä vain osa on vammaispalvelua. Työkenttää riittää, sillä jo vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun piiriin kuuluvia asiakkaita on lähemmäs 500. Vammaispalvelulaki on ns. puitelaki, jossa palveluja ei määritellä tarkasti, vaan osittain hyvin yleisluontoisesti. Vammaispalvelulaki on myös toissijainen laki eli palveluja järjestetään silloin, kun henkilö ei saa riittäviä ja sopivia palveluja muiden lakien mukaan, sanoo Pirkko Mikkonen. - Nämä seikat vaikuttavat siihen, että vammaispalvelulain tulkinta ja käytäntöön soveltaminen on haasteellista. Tämän vuoksi oikeuskäytäntöjä on monissa tapauksissa jouduttu hakemaan hallintooikeuksien kautta, hän jatkaa. Subjektiivisten oikeuksien piiriin kuuluvien palvelujen Täsmälainsäädäntö auttaisi kuntien vammaistyössä Sosiaalityöntekijä Pirkko Mikkonen toivoo selkeämpaa lainsäädäntöä vammaistyön tueksi. Nyt oikeuskäytäntöjä on monissa tapauksissa jouduttu hakemaan hallinto-oikeuksien kautta. pitää tietenkin toteutua kunnan taloudellisesta ja muusta tilanteesta riippumatta. - Mutta kunnan varaaman määrärahan puitteissa myönnetyt palvelut ovatkin jo mutkikkaampi juttu. Ne toteutuvat eri kunnissa ja eri tilanteissa vaihtelevasti, mikä vaikeuttaa sekä asiakkaiden että työntekijöiden asemaa. Toistuvat leikkaukset valtion ja kuntien budjeteissa ovat vetäneet palveluruuvia tiukalle. Epäilemättä selkeämpi lainsäädäntö olisi myös yhteiskunnan etu, sillä oikeusprosessit vievät turhaan aikaa, rahaa ja voimavaroja, sanoo Pirkko Mikkonen. Kuljetuspalvelut työllistävät paljon Pirkko Mikkonen toteaa, että Kangasalla vammaispalvelujen määrärahat ovat kaikesta huolimatta aika hyvällä tasolla. Budjetointi kunnissa on silti vaikeaa, koska varsinkin pienempien kuntien budjetissa voi muutama yksittäinen tilanne mullistaa koko budjetin. Käynnissä oleva kehitysvamma- ja vammaispalvelulakien yhdistäminen tuo uusia haasteita kunnalliseen vammaistyöhön. Uuden lainsäädännön toivotaan kuitenkin tuovan selkeyttä käytäntöihin. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutuksia on tällä hetkellä vielä vaikea arvioida, hän toteaa. Kangasala liittyi Pirkanmaan Matkapalvelukeskukseen vuoden vaihteessa. Pirkko Mikkosen mukaan se oli välttämätön uudistus, sillä kuljetuspalvelut muodostavat todella ison osan vammaispalvelujen työstä ja kuluista. Kun ikäihmisten määrä nousee jatkuvasti, kohdentuu kuljetuspalveluista aiempaa suurempi osa yli 65-vuotiaiden matkoihin. Tämä on tosiasia, vaikka ei ollutkaan lain alkuperäinen tarkoitus. Pirkko Mikkosen mukaan uudistus on tuonut tähän mennessä sekä hyvää että huonoa. Järkeistämistä on tapahtunut ja kustannusten nousua on saatu hillittyä. Mutta samalla uudistus on tuonut ongelmia, jotka ovat vaikeuttaneet asiakkaiden elämää. Turhia odotuksia ja kyytiä vaille jäämisiä on tapahtunut alkuvaiheessa, ja palvelun käytön monimutkaistuminen on tuottanut ikäihmisille vaikeuksia. Yhteistyö on voimaa vammaistyössäkin Yksi kuntien vammaispalvelua työllistävä kokonaisuus on palvelusuunnitelmien laatiminen ja niistä tiedottaminen. Osa asiakkaista tuntee asian hyvin, osa ei. Työkenttä on niin valtava, että työajan puitteissa ei ole mahdollista tehdä kaikille vammaispalvelujen piiriin kuuluvalle palvelusuunnitelmaa. Se laaditaan aina esimerkiksi palveluasumiseen ja henkilökohtaisen avustajan palkkaamiseen liittyen ja myös aina asiakkaan sitä pyytäessä, Pirkko Mikkonen toteaa. Hän painottaa tässä yhteydessä eri tahojen yhteistyön tärkeyttä. Se helpottaisi sekä asiakkaiden elämää että viranhaltijoiden työtä. Esimerkiksi kuntoutusohjaajilla ja terveydenhuollon sosiaalityöntekijöillä on sellaista tietoa, joka on tärkeää palvelusuunnitelmien teossa. Myös vammaisjärjestöjen ja muiden vapaaehtoistahojen yhteistyö kunnallisen vammaistyön kanssa olisi varmaan hyödyllistä, sanoo Pirkko Mikkonen Kangasalta. Teksti ja kuva: Hannu Oittinen TSIL:N LIITTOHALLITUS VAMMAISPALVELULAIN KEHITTÄMISTARPEISTA Subjektiivisia oikeuksia laajennettava Liittomme on ilolla todennut, että uudessa hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteiksi mm. vammaisten oikeudenmukaisen aseman turvaaminen, vammaisten yhdenvertaisuuden toteutuminen, tuki vammaisten henkilöiden aktiiviselle osallistumiselle yhteiskuntaan ja työelämään sekä esteetön yhteiskunta, jossa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet. Kaikki nämä ovat olleet jo pitkään myös Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton tavoitteita. Nyt on hallituksen vain muunnettava kauniit sanat tavoitteita tukeviksi teoiksi! *** Hallitusohjelman mukaan nyt jatketaan vammaispalvelulain ja erityishuoltolain yhdistämistä. Edellisellä hallituskaudella tämä hanke kutistui pariksi pieneksi korjaukseksi vammaispalvelulakiin. Nykyisellään itse vammaispalveluja koskeva lainsäädäntö on varsin hyvä. Tärkein kehittämiskohde on kuntien järjestämisvelvollisuuden alaisten vammaispalvelujen ja -tukien laajentaminen, etenkin henkilökohtaisen avustajan muuttaminen subjektiiviseksi oikeudeksi sitä tarvitseville vaikeavammaisille. *** Lakien yhdistämisellä ja niihin tehtävillä korjauksilla ei kuitenkaan saa vaarantaa nykyisiä vammaispalveluja eikä asettaa eri vammaisryhmiä toisiaan vastaan vaikeavammaisten tarve eri palveluihin ja tukiin vaihtelee vamman laadusta ja asteesta sekä elinolosuhteista riippuen. Suurin vammaispalvelulain ongelma on kuitenkin lain toteutumattomuus kunnissa: Vaikeavammaiset joutuvat aivan liian usein hakemaan heille lain mukaan kuuluvia, arkipäivän elämän kannalta välttämättömiä palveluja ja tukia oikeusteitse, eikä kunnilla ole edes hyvitysvelvollisuutta lainvastaisten ratkaisujensa aiheuttamista palvelujen ja tukien viivästymisistä. Monissa kunnissa on vaikeavammaisilta evätty subjektiivisiakin oikeuksia määrärahojen puutteeseen vedoten ja rikottu tietoisesti lakia alibudjetoimalla vammaispalvelujen määrärahoja kunnassa esiintyvästä palvelutarpeesta piittaamatta. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen nimellä kulkevakuntien yhdisteleminen ei ongelmaa ratkaise. Vammaispalvelujen kriteerejä ja minimimääriä koskevan lainsäädännön lisäksi valtion on selkeästi määritettävä kunnille sanktioitu velvollisuus noudattaa lakia sekä luotava järjes- telmä, joka turvaa tarpeelliset palvelut vaikeavammaisille kotikunnasta riippumatta. *** liitto katsoo, että vammaispalvelulakia on kehitettävä lain tarkoituspykälässä määritettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi - laajentamalla vaikeavammaisten subjektiivisia oikeuksia vammansa tai sairautensa vuoksi välttämättömiin tukiin ja palveluihin - varmistamalla, että vammaispalvelulain ja erityishuoltolain yhdistäminen ja muut lakimuutokset eivät heikennä vammaisten nykyisiä oikeuksia tarpeellisiin tukiin ja palveluihin - huolehtimalla, että vaikeavammaiset eivät joudu keskenään eriarvoiseen asemaan esimerkiksi vamman laadun, vammautumisiän tai asuinpaikan perusteella - varmistamalla kaikille kunnille riittävät resurssit vammaispalvelulain toteuttamiseen esimerkiksi korvamerkityin valtionosuuksin sekä - valvomalla vammaispalvelulain soveltamiskäytäntöjä ja määrittämällä kunnille lain rikkomuksista sanktiot ja hyvitysvelvollisuus vammaiselle. Vähäjärvellä liitto ry:n liittohallitus Kannanotto on osoitettu seuraaville päättäjille: Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Eduskuntaryhmät

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA 30.1.2015 Anne Eriksson sosiaalineuvos Tukholman suurlähetystö Vammaispalvelujen valtakunnalliset neuvottelupäivät 29.-30.1.2015 Taustatietoa Ruotsista - asukkaita

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015 Kela Terveysosasto Lainmuutoksen tavoitteet Vammaisetuuksien määräytymisperusteiden selkeyttäminen Etuuksien kohdentumisen oikeudenmukaisuus kasvaa Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka

Postinumero ja -toimipaikka SOMERON KAUPUNKI VAMMAISPALVELU Turuntie 46 B 31400 SOMERO VAIKEAVAMMAISEN KULJETUSPALVELU HAKEMUS/TARKISTUS Saapumispäivä.. Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun hakeminen Täyttäkää hakemuslomake

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa Ylöjärven kaupunki Vammaispalvelu Kuruntie 10 33470 Ylöjärvi p. 03 565 30 000 Kuljetuspalveluhakemus Asiakastiedot matkapalvelukeskusta varten Pvm 1 HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet (Alleviivatkaa kutsumanimi)

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 2 Kuljetuspalvelun tavoite ja laajuus Kuljetuspalveluiden tavoitteena on edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Pohjoinen hyvinvointialue. Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta

Pohjoinen hyvinvointialue. Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta Pohjoinen hyvinvointialue Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta Mitä hyvää on nykyisissä palveluissa? Hyvä palvelu; ammattitaitoiset työntekijät; kaikki palvelut pelaavat Haukiputaalla

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv

KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv vaikeavammainen hakija VpL 2, VpA 5 Kuljetuspalveluun (VpA 5 ) oikeutetulla on mahdollisuus saada välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Laki omaishoidontuesta (937/2005) on tullut voimaan 1.1.2006 alkaen ja se korvaa aikaisemmat omaishoidontukea koskevat sosiaalihuoltolain säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta.

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

Sähköinen resepti Terveystalossa

Sähköinen resepti Terveystalossa Sähköinen resepti Terveystalossa Sähköinen resepti Terveystalossa Terveystalo on siirtynyt sähköisen reseptin eli ereseptin käyttöön. Kaikki apteekit ja julkinen terveydenhuolto ovat siirtyneet sähköiseen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Kuljetuspalveluhakemus Vammaispalvelulain mukaisen vaikeavammaisen kuljetuspalvelun hakeminen

Kuljetuspalveluhakemus Vammaispalvelulain mukaisen vaikeavammaisen kuljetuspalvelun hakeminen Vammaispalvelulain mukaisen vaikeavammaisen kuljetuspalvelun hakeminen Täyttäkää tämä hakemuslomake huolelli sesti ja vastatkaa jokaiseen kohtaan. Hakemuksessa tulee selvittää minkälaisia jokapäi väiseen

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

Solmu vai rusetti kommentteja Kelan dokumentista

Solmu vai rusetti kommentteja Kelan dokumentista Solmu vai rusetti kommentteja Kelan dokumentista Pirkko Justander Sosiaalineuvoja ry HUOM! Tässä puheenvuorossa ennen muuta ruohonjuuritason syvien tuntojen tulkki Tunnetilani dokumenttia katsellessani

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen Hyvä omainen 2 (8) Sisällys Johdanto... 3 Vainajan säilytys... 4 Vainajan omaisuus... 4 Hautauslupa ja ruumiinavaus... 4 Vainajan noutaminen... 5 Perhe-eläke... 5 Vakuutukset... 5 Perunkirjoitus... 6 Hautajaisjärjestelyt...

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm.

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm. Kainuun maakunta kuntayhtymä Omaishoidontukihakemus Sosiaali- ja terveystoimiala O Kehitysvammaisen hoitoon Perhepalvelut O Vaikeavammaisen hoitoon Vanhuspalvelut O Vanhuksen hoitoon yli 65 v. Organisaatio

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Vammaispalvelulain nojalla voidaan kuljetuspalvelua ja siihen liittyvää saattajapalvelua järjestää henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 14.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2015 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Teemallinen yhteistyötilaisuus - toteutusperiaatteet. KVTL Kevät 2011

Teemallinen yhteistyötilaisuus - toteutusperiaatteet. KVTL Kevät 2011 Teemallinen yhteistyötilaisuus - toteutusperiaatteet KVTL Kevät 2011 Lähtökohta 1/2 Tilaisuus voi olla ennakoiva Halutaan tietää ja keskustella asioista miten kehitysvammaisten / vammaisten ja heidän perheidensä

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon 1 Vammaisneuvosto pyytää ko. lautakunnilta vastaukset talousarvioesityksiin. Toimiala valmistelee oman toimialan esitykset. Sivistystoimen

Lisätiedot

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot