Alueellinen osallistuminen demokratian vahvistajana käytäntöjä ja keinoja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alueellinen osallistuminen demokratian vahvistajana käytäntöjä ja keinoja"

Transkriptio

1 Alueellinen osallistuminen demokratian vahvistajana käytäntöjä ja keinoja Mikko Saukko

2 Sisällysluettelo Johdanto 3 Alueellisen osallistumisen malleja 4 Hollolan lähipalvelualueneuvosto 4 Lähipalvelualueneuvostojen rooli ja tehtävät 5 Ensimmäisten kokousten tunnelmia 6 Tampereen alueellisen osallistumisen malli: Alue-Alvari 6 Alue-Alvarin jäsenistö ja toiminta Länsi-Alvari 7 Arviointia mallin toimivuudesta 8 Käytäntö Euroopasta: Amsterdamin kaupunginosaneuvostot 9 Lisäarvoa demokratiaan 11 Tiedottaminen ja viestintä 11 Käyttäjädemokratia 12 2

3 Johdanto Vaikka erilaisia hankkeita osallistumisaktiivisuuden nostamiseksi on nähty viimeisten vuosikymmenten aikana kymmeniä, pysyvää noususuhdannetta ei ole saatu aikaan. Ongelmana onkin usein ollut vallan ja vastuun puute, mutta on myös muistettava osallistumisen ja vaikuttamisen suhde edustukselliseen demokratiaan. Aktiivisuus on koettu edustuksellisen demokratian kilpailijaksi tai osallistumista on pyritty ohjaamaan liikaa ylhäältä käsin. Hankkeita on myös kuvattu lähinnä mobilisaatioksi, koska kansalaiset eivät todellisuudessa ole saaneet parempaa asemaa suhteessa päättävään eliittiin. Mobilisaatio on toki tärkeä osa prosessia, mutta ei sellaisenaan riittävä. On mahdollista, että poliitikkojen ja byrokraattien sopeutuminen aktiivisempiin kansalaisiin ei ole ongelmatonta ja jo muodostuneet institutionaaliset rakenteet saattavat olla kehittymättömiä tukemaan aktiivisempaa osallistumista. On myös mietittävä asiaa kansalaisten näkökulmasta: perinteisten poliittisten osallistumismuotojen suosion laskiessa on tarjolle osattava tuoda riittävän erilaisia mahdollisuuksia. (Kettunen, 2007, julkaisematon) Myös taloudellisten resurssien niukkuus on vaikuttanut negatiivisesti aktivointihankkeiden onnistumiseen. Vaikka kuntataloudessa tuskin koskaan eletään yltäkylläisiä aikoja, on syytä nostaa esiin kysymys, kannattaako muutaman vuoden välein, aina edellisen epäonnistuttua, käynnistää uusi projekti, johon ei olla valmiita panostamaan resursseja? Varsinkin, kun aikaisemmat kokemukset osoittavat tulosten olevan vaatimattomia ja projektiluonteisuus itsessään katsotaan osaksi ongelmaa. Pitkäjänteisten, suunnitelmallisten ja vakiintuneita käytäntöjä luovan kehittämisen sijaan tarjotaan katkonaista ja poukkoilevaa toimintaa. (Pikkala 2006, 15) Luottamuksen rakentaminen on keskeinen edellytys kansalaisten osallistumiseen, sillä ilman luottamusta tehty yhteistyö on luonteeltaan satunnaista ja sitä leimaa usein itsekkyys. Tällöin pyritään maksimoimaan oma etu (kompromissialttius vähenee) ja mahdollisesti jopa harhauttamaan yhteistyökumppaneita. Luottamuksen poissaolo vähentää myös aloitteellista kehittämistoimintaa, jolloin keskitytään vain välttämättömimpään. Luottamusrakenteet ja yhteiset tulevaisuuden näkymät ovat keskeinen osa identiteettiresurssin rakentumista. Yhteiset käsitykset itsestä ja toisista sekä omasta asemasta ja kuulumisesta laajempaan kokonaisuuteen rakentavat mahdollisuutta itseluottamukseen ja rohkaisevat osallistumaan. (Kuntalaiset ja hyvä osallisuus, 2002) Edellä mainitut ongelmat ja kuntalain neljäs luku (joka tarjoaa asukkaille monia osallistumismahdollisuuksia) muodostavat lähtökohdan tälle tekstille. 3

4 Toimeksiantona oli perehtyä alueellisen osallistumisen keinoihin ja tuottaa konkreettisia ehdotuksia aikaisempien sudenkuoppien välttämiseksi. Tausta, jota vasten toimintoja peilataan, ovat Hollolan lähipalvelualueneuvostot. Nämä neuvostot valikoituvat tarkastelun ja kehittämisehdotusten kohteeksi käytännöllisistä syistä: niiden toiminta on uutuudesta johtuen vielä kehittymisvaiheessa ja Hollola Päijät- Hämeen kuntana on luonnollinen yhteistyökumppani Päijät-Hämeen liitolle. Työn rakenne kulkee johdannossa esitetyistä ongelmista alueellisten osallistumismallien esittelyyn ja arviointiin Hollolassa ja Tampereella, eurooppalaisen vertailukohteen ollessa Amsterdam. Lopuksi esitellään konkreettisia ehdotuksia toimivuuden parantamiseksi. Alueellisen osallistumisen malleja Hollolan lähipalvelualueneuvosto Hollolan kunnan lähipalvelualueet ja niihin pohjautuvat neuvostot otettiin käyttöön lähi- ja asukasdemokratian lisäämiseksi. Malli on uusi, neuvostojen ensimmäiset kokoukset pidettiin keväällä 2009, joten käytännöt ja roolit ovat vielä kehitysvaiheessa. Seuraavat kokoukset pidetään syksyllä ja tästä eteenpäin neuvostot kokoontuvat kunnan koolle kutsumina kaksi kertaa vuodessa (resurssikysymys), itse järjestettyjen kokousten ollessa mahdollisia useamminkin. Aluetoiminta vaikuttamisväylänä ei sinänsä ole uusi keksintö, vastaavanlaisia hankkeita on ollut tai on edelleen käynnissä mm. Yläkemijoella, Vantaalla, Turussa, Oulussa ja Tampereella. Lähipalvelualueneuvostojen tausta on kyläneuvottelukunnassa, jollaista on kokeiltu mm. Vesikansan kylässä. Ongelma em. mallissa oli sen passiivisuus; alkuinnostuksen jälkeen aktivoituminen on tapahtunut lähinnä toiminnan lopettamisen noustessa esille. Aktiivisen sitoutumisen puute on lisännyt myös kunnan viranhaltijoiden työmäärää, koska pelkkä lautakuntaesittely ei riitä, vaan esittely on täytynyt tehdä myös kyläneuvottelukunnille, valmiin paketin muodossa. Omaehtoinen aktiivisuus asioihin perehtymisessä on siis ollut huonoa. Yhtenä syynä passiivisuuteen on nähty päätösvallan puute. Kyläneuvottelukuntia ei ole lopetettu, vaan ne toimivat edelleen. Tarkoituksena on seurata kyläneuvottelukuntien ja lähipalvelualueneuvostojen roolien muokkautumista sekä aktiivisuutta ja säilyttää toimivampi järjestelmä. Lähipalvelualueneuvostojen aktiivisuuden säilyttäminen alkuinnostuksen jälkeen tulee olemaan haasteellista. Tärkeää kuitenkin on, että osallistumisen päämäärät ja tavoitteet tuodaan julki riittävän selkeästi. Passiivisuuden lisääntymistä on tarkoitus torjua rakenteellisesti neuvostojen kokoonpanolla; neuvosto koostuu seitsemästä 4

5 jäsenestä, joista kolme on valtuuston nimeämiä poliittisia luottamushenkilöitä. Neljä jäsentä valitaan lähipalvelualueen yhdistysten ja toimikuntien esitysten perusteella, näistä neljästä kaksi on erovuoroisia (valitaan arvalla) kahden vuoden jälkeen. Neuvoston puheenjohtaja valitaan erovuoroisista jäsenistä. Neuvoston jäsenten tulee pääsääntöisesti olla (alueen) palvelujen käyttäjiä. Käytännön kuluihin varataan vuosittain tarkoituksenmukainen määräraha, jonka jakautumisesta neuvostojen kesken päättää kunnanjohtaja. Tämän talousvastuun toivotaan osaltaan pitävän kiinnostusta yllä. Lähipalvelualueneuvostojen rooli ja tehtävät Alueiden asukkaiden rooli pohjautuu asiakasnäkökulmaan, jolloin neuvostojen tiedottava tehtävä on kaksisuuntainen. Ensimmäinen tehtävä on tuottaa kootusti asukkaiden näkemyksiä osaksi kunnan palvelujen kehittämistä ja arviointia, toinen tehtävä on tuoda valmisteluprosesseja ja päätöksiä asukkaiden tiedoksi nykyistä paremmin. Tiedottavan roolin on näin ollen tarkoitus toimia yhdyssiteenä asiakkaan ja valtuuston välillä, jolloin kylillä on mahdollisuus tuoda esille parannusehdotuksia ja aloitteita sekä tehostaa omaa näkyvyyttään kunnallisessa päätöksenteossa. Henkilöstö- ja talousasioissa neuvostoilla ei ole päätäntävaltaa, mutta esim. talousvastuu tulee siirtymään lähipalvelualueille, joka mahdollistaa päätöksenteon siirtämisen lähemmäs kuntalaista. Neuvostojen on tarkoitus ottaa kantaa alueensa asioihin mahdollisimman laajasti mm. palveluita koskevissa kysymyksissä. Tarkoitus on painottaa subsidiariteettiperiaatetta ja antaa päätöksenteolle kasvot, sekä kannustaa ihmisiä käyttämään nyt järjestettyä, suoraa vaikuttamiskanavaa. Neuvostojen jäsenet tullaan esittelemään (osa esitelty jo) paikallislehdissä kuvien kera, jolloin lähestymiskynnyksen toivotaan madaltuvan. Tiedottavan roolin pohjalta on jo esitetty joitain konkreettisia toimenpiteitä. Sähköisen osallistumisen kohdalta suurimmat odotukset kohdistetaan verkkopohjaisiin keskustelupalstoihin sekä kommentoinnin mahdollistaviin blogeihin. Neuvostoon kuulumattomien poliitikkojen on tarkoitus osallistua järjestettäviin tilaisuuksiin, kuten kokouksiin, joka mahdollistaa henkilökohtaisen vuorovaikutuksen. Myös markkinakahvit tyyppisiä tilaisuuksia aiotaan järjestää. Aktiivinen tiedottaminen kunnan puolelta on toiminnan onnistumisen kannalta ehdoton edellytys, ja tarkoitus on välittää tietoa eteenpäin myös ilmoituksilla ja julisteilla em. sähköisten muotojen lisäksi. Esimerkiksi Mäntyharjulla on kunnan tiedotustoimintaa ja kunnan järjestämiä palveluita esitelty kunnantalolla pidetyillä kuntamarkkinoilla (ensimmäiset v. 2000), tavoitteena oli myös tuoda päättäjiä ja eri tehtävissä toimivia viranhaltijoita tutuksi kuntalaisille. Tapahtuma sai liikkeelle n kävijää, sekä 5

6 paikallisia, että kesäasukkaita, lapsista vanhuksiin ja järjestäjät arvioivatkin kuntamarkkinoiden saavuttaneen tavoitteensa. Neuvostojen toinen tehtävä on kannustaa, luoda ja kehittää alueella omatoimisuutta ja yhteisöllisyyttä lisääviä malleja. Tähän tarvitaan aktiivista ja omaehtoista toimintaa, tarkoitus on järjestää tapahtumia omalla alueella tai yhdessä muiden alueiden kanssa. Konkreettisia toimenpiteitä ei vielä ole hahmoteltu, pl. jo aiemmin mainitut markkinakahvi-tyyppiset tapahtumat, joita on suunniteltu pidettäviksi esim. koulujen tiloissa sekä talkootapahtumat esim. siivouksen merkeissä. Ensimmäisten kokousten tunnelmia Keskustelua oman kylän ja alueen kehittämiseksi käytiin yleisesti mm. liikennejärjestelyistä, joiden turvallisuutta pohdittiin erityisesti koululaisten näkökulmasta. Muita esiin nousseita asioita olivat esim. toiminnasta tiedottaminen kyläläisille sekä virkistys- ja liikuntapaikkojen kunnostustarpeet. Myös julkisen liikenteen yhteyksien lisäämistä on toivottu, samoin teemakokouksia kunnan eri toimialojen kanssa. Yleisesti ottaen ihmiset ovat innostuneita ja valmiita sitoutumaan toimintaan. Päätösvallan puutteesta huolimatta uskottiin oman aktiivisuuden parantavan vaikutusmahdollisuuksia. Yhteistyö muiden alueiden kanssa nähtiin tarpeelliseksi, joko yhteisten tapaamisten tai sähköisen viestinnän kautta. Neuvostojen toimintakäytännöissä nähtiin myös kehitettävää, kaksi kertaa vuodessa kokoontumisen katsottiin olevan liian harvoin. Tampereen alueellisen osallistumisen malli: Alue-Alvari Alvari alueellisen vaikuttamisen kanava, on määritelty alueellisen osallistumisen kokonaisuudeksi, joka sisältää Alue-Alvarin (alueellinen työryhmä), NettiAlvarin (pääasiassa Internetissä toimiva asukasraati) sekä pormestarin illan ja muita kaikille avoimia osallistumismahdollisuuksia. Alue-Alvarin pilotointi käynnistettiin keväällä 2007 Länsi-Tampereella (Länsi-Alvari), tarkoituksena luoda yhteistyöelin, joka toimii vuorovaikutuksessa kaupungin organisaation ja alueensa kanssa, jolloin asukkaiden mielipiteet saadaan esiin alueen palveluja ja kaupunkiympäristöä suunniteltaessa. Vuorovaikutuksen käytännön toteuttaja on vuorovaikutussuunnittelija, joka toimii tiedonvälittäjänä eri osapuolien välillä. Kaupunki on sitoutunut kuulemaan alueellisen työryhmän kannanottoja valmistellessaan aluetta koskevia asioita ja 6

7 tehdessään alueita koskevia päätöksiä. Työryhmän näkemykset ja esitykset tulee huomioida kaupungin päätöksenteossa. Alue-Alvarin tehtävät ovat: alueen osapuolten näkemysten välittäminen asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon välittää näkökulmia talousarvion ja kaupunkistrategian laadintaan päättää ja raportoida myönnetyn aluerahan käytöstä (5000 ) tiedottaa alueella työryhmän käsittelyssä olevista asioista ja toiminnasta aloitteiden tekeminen tärkeänä pitämistään asioista sekä muut erikseen sovittavat tehtävät Alvarit toimivat viidellä alueella, jako on tehty perusopetuksen ja palvelualuejaon mukaisesti. Palvelualuemalli on luotu asiakaslähtöisyyden perusteella palveluverkkoselvityksen pohjalta, alueiden ollessa läntinen, keskusta, eteläinen, kaakkoinen ja koillinen. Alue-Alvarin jäsenistö ja toiminta Länsi-Alvari Jäsenistön kokoonpano ja toiminta perustuu vapaaseen ilmoittautumismenettelyyn, kaikki mukaan haluavat on hyväksytty jäseniksi. Tätä edeltänyt vuorovaikutussuunnittelijan aktiivinen tiedotustyö ja mallin esittely suuntautui sekä alueen asukkaille, että järjestöille ja yhdistyksille. Jäsenistö 1 muodostuu paikallisten asukas- ja muiden yhdistysten edustajista sekä yksittäisistä aktiivikansalaisista. Länsi- Alvariin ilmoittautui 43 jäsentä, mutta suuremmankaan määrän ei katsota olevan ongelma, koska käytännön työ tehdään suureksi osaksi useammissa pienemmissä alatyöryhmissä ja osa jäsenistöstä muuttunee ennen pitkää passiivijäseniksi aikataulu- tai muista syistä. Osallistujat jakautuvat alueellisesti hyvin Länsi- Tampereen eri kaupunginosiin, mutta ikärakenne on vinoutunut: 43:sta jäsenestä vain yksi oli alle 30-vuotias, 19 yli 60-vuotiasta. Toiminta on toistaiseksi keskittynyt lähinnä palveluverkkoselvitykseen osallistumiseen. Alvari on tuottanut raportin, jossa on annettu aineksia hyvinvointipalvelujen verkoston kehittämissuunnitelman valmistelutyöhön kattaen 1 Esim. Länsi-Alvari: omakotiyhdistykset ja kaupunginosaseurat 13, vuokralaisten toimikunnat 3, urheiluseurat 4, yksittäiset asukkaat 10, sekä muut yhdistykset ja verkostot (mm. yrittäjät ja vanhempainyhdistykset) 13. 7

8 päivähoidon, perus- ja esiopetuksen, ikäihmisten palvelut sekä kulttuuri-, nuoriso-, kirjasto-, ja vapaa-aikapalvelut. Alueellinen työryhmä on jakaantunut neljään teemaryhmään em. aiheiden pohjalta. Toinen osallistumiskohde on ollut kaupunkiympäristön suunnittelu, johon on otettu kantaa sekä välillisesti (esim. kysymys poikittaisliikenteestä osana palveluiden saavutettavuutta), että suoraan antaen lausuntoja kaavakysymyksiin. Arviointia mallin toimivuudesta Alueellisen osallistumisen toimivuutta on tarkasteltu neljästä aihealueesta käsin. Nämä ovat: 1. osallistumisen kohde ja laajuus 2. osallistumisen käytännöt 3. osallistumisen tarkoitus 4. Alvarin jatko Osallistumisen kohteen arviointi keskittyy asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseen palvelujen ja kaupunkiympäristön suunnittelussa. Tavoitteiden katsotaan toteutuneen hyvin ja osallistumisen mallin on katsottu lisänneen vaikutusmahdollisuuksia. Vaikuttavuutta voidaan arvioida vasta pidemmällä aikajänteellä tämän seikan korjaamiseksi onkin syytä kehittää järjestelmä, jossa työryhmille voidaan antaa suoraa palautetta. Palautteen saaminen on tärkeää myös motivaation kannalta. Osallistumisen laajuuden ei tulisi olla ajankäytöllisesti sitovampaa, kuin mitä se on tähän asti ollut - jäsenistö onkin henkilökohtaisesti valikoinut alatyöryhmiä, joihin osallistuminen on keskitetty. Osallistumisen käytäntöjä pohdittaessa pidettiin viiden alueen mallia hyvänä, koska kaikkien aluejakojen katsottiin olevan kompromisseja. Osanottajat edustavat hyvin alueen aktiivisia asukkaita, eikä edustavaa otosta edes katsota välttämättömyydeksi. Keskeisenä puutteena koetaan nuorten passiivisuus ja pienten lasten vanhempien vähäinen osuus jäsenistössä. Rooli valmistelutyössä, yhdessä virkamiesten kanssa, koetaan selkeäksi: Alvaria ei pidetä poliittisena, eikä sitä halutakaan. Vaikka osallistuminen onkin keskittynyt kaupunginhallinnon määrittelemiin kysymyksiin, myös nostot alueelta hallintoon päin ovat mahdollisia. Tässä yhteydessä vuorovaikutussuunnittelijan rooli on oleellinen vuoropuhelun muotojen luomisessa, toimiessaan yhdyslenkkinä, viestinviejänä ja tulkitsijana. Tehtävän menestyksekkään hoitamisen kannalta on tärkeää, että 8

9 vuorovaikutussuunnittelija tuntee sekä kaupungin palvelut, että alueen. Myös kansalaisten ja hallinnon kieltä on osattava, sekä vuorovaikutustaidot hallittava. Osallistumisella katsotaan olevan kaksi tarkoitusta: vuorovaikutus valmisteluprosessissa ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Lausuntojen antamisen suhteen virkamiesten ja asukkaiden näkemykset eroavat: alvarilaiset haluavat tuoda esiin monia alueellisia näkökulmia, mutta virkamiehet kaipaavat pidemmälle jäsennettyä päätöksentekomateriaalia, yhden ratkaisun mallia. Osallistumisen pilotin arvioinnissa Alvari nähtiin hyvänä työkaluna, joka on syytä vakiinnuttaa toimintatapana. Näin on myös tehty, Alvari toimii kaikilla viidellä alueella, toimikauden ollessa kaksivuotinen. Kokouksia on muutaman kerran vuodessa ja alatyöryhmiä perustetaan tilanteen mukaan, tukenaan virkamiehet, joille asia kuuluu. Kaikki Alue-Alvarin tilaisuudet ja työryhmät ovat avoimia, joten osallistumaan pääsevät myös ne, jotka eivät ole jäseniä. Kuntamarkkinat ( ) tarjosi mahdollisuuden keskustella Etelä-Tampereen vuorovaikutussuunnittelijan Pirkko Maatraivan kanssa. Hän kertoi, ettei palautejärjestelmää ole vielä saatu kehitettyä ja NettiAlvarikin on haudattu odottelemaan parempia ideoita ja käytäntöjä, vaikka se vielä vuoden 2009 esitteessä mainitaankin. Käytäntö Euroopasta: Amsterdamin kaupunginosaneuvostot 1980-luvun alkupuolella Amsterdamiin perustettiin ensimmäiset neuvostot (Neighbourhood Councils), jolloin niille annettiin laajat toimivaltuudet ja budjetit sekä osoitettiin viranhaltijoita avustajiksi käytännön toimintaan. Tavoitteena oli toteuttaa asukkaiden myötävaikutuksella toimivaa ja tehokasta päätöksentekoa sekä saada asukkaat tuntemaan itsensä osallisiksi paikallishallinnossa. Aikaisemmin hallintoalueita oli 14, mutta kesällä 2009 niiden määrä pudotettiin seitsemään kumppanuuksien vahvistamiseksi ja sujuvamman hallintojärjestelmän luomiseksi. Näiden seitsemän kaupunginosaneuvoston on määrä aloittaa täysimittainen toiminta keväällä 2010 järjestettävien kunnallisvaalien jälkeen. Neuvostojen jäsenet on valittu vaaleilla omalta alueeltaan, neljän vuoden välein, ja neuvostojen koko on riippuvainen sekä alueen asukasmäärästä, että valitusta hallintomuodosta. Kokouksia on joka toinen viikko ja ne ovat pääsääntöisesti julkisia. Neuvostot jakaantuvat edelleen alakomiteoihin, jotka kokoontuvat kolmen neljän viikon välein. Alakomiteoiden kokoukset ovat kaikille avoimia. Kuten kaupunginhallinnossa, myös kaupunginosien päivittäisiin hallintotehtäviin osallistuu joukko valtuutettuja sekä alueen puheenjohtaja, jonka valitsee neuvosto. 9

10 Päivittäishallinnon (jolla toimipisteenä aluetoimisto) muotoja on kaksi: ensimmäisessä päivittäiseen hallintoon osallistuvat jäsenet valitaan neuvoston äänestyksellä ja he pysyvät edelleen täysivaltaisina jäseninä. Toisessa mallissa valitut edustajat luopuvat jäsenyydestä, ja hallintotehtäviin osallistuvat voidaan valita myös neuvoston ulkopuolelta. Neuvostojen vastuualueeseen kuuluu jotakuinkin samanlaiset tehtävät, kuin asukasmäärältään vastaavan kokoisten alueiden paikallisviranomaisille: tilojen hallinnointia, katujen kunnossapitoa, leikkikentistä huolehtiminen jne. Neuvostot myös muotoilevat kehityssuunnitelmia ja määrittelevät käytännön toimenpiteitä taide-, liikunta-, virkistys- ja sosiaalikysymyksiin liittyvissä asioissa. Alakomiteoillakin on taloudellisia resursseja joihinkin avustustarkoituksiin (joita ei määritelty verkkosivuilla). Aluetoimistoon voi ottaa yhteyttä lähes kaikissa rekisteröinti- ja kirjausasioissa sekä lupatoiminnassa tehtäviä, jotka aikaisemmin ovat olleet kaupungin vastuulla. Kokemus hallinnon hajauttamisesta Amsterdamissa on ollut pääosin positiivinen. Tosin yleinen trendi on, että kansalaisten kiinnostus politiikkaan on vähentynyt niin Amsterdamissa kuin muuallakin Hollannissa. Vaaleissa äänestäjien määrä on jatkuvasti laskenut eivätkä hallinnolliset kysymykset näytä kiinnostavan asukkaita. Selvää on kuitenkin se, että hallinnon hajauttamisen jälkeen järjestelmä on taannut sen, että poliitikoilla on enemmän aikaa ja mahdollisuuksia tavata asukkaita ja vaikuttaa suoraan paikallisiin asioihin. Sama pätee myös paikallishallinnon työntekijöihin. Alueilla voidaan ottaa huomioon paikalliset olosuhteet ja asukkaiden toiveet paremmin. Mielipidetiedustelujen mukaan myös asukkaat ovat tyytyväisiä, palvelujen saatavuuteen omalta alueeltaan, alueen omilta työntekijöiltä. Talouden ja tehokkuuden kannalta hallinnon hajauttamisella on ollut pelkästään etuja. On arvioitu että järjestelmän uusimisella on saavutettu säästöjä keskimäärin 45 miljoonaa euroa vuodessa. Säästöt ovat kertyneet pääosin sisäisen organisoinnin muuttamisesta verrattuna vanhaan, erittäin keskitettyyn hallintoon nähden. Järjestelmän tehokkuus on johtunut pääosin paikallisen hallinnon kyvystä ratkaista erilaiset kysymykset paikallisten asukkaiden kanssa yhteistyössä. Ensimmäisinä vuosina aikaa käytettiin melkoisesti päätöksenteon linjaamiseen ja rakenteiden muuttamiseen. Nyttemmin käytäntöjen selkiinnyttyä voidaan keskittyä yhdessä määriteltyjen tärkeiden asioiden edistämiseen. 10

11 Lisäarvoa demokratiaan Tiedottaminen ja viestintä Vuoden 2009 KuntaSuomi tutkimuksen mukaan yli puolella kyselyyn vastanneista vaikuttamismahdollisuudet toteutuvat heikommin kuin odotetaan: vaikuttamismahdollisuutta asuinympäristön asioihin pitää tärkeänä 70 %, ja tyytyväisiä siihen on 49 % vastanneista. Vaikuttamismahdollisuuksia yhteiskuntaan pitää tärkeänä 60 %, mutta tyytyväisiä on vain 35 %. Poliittiseen päätöksentekoon vaikuttamiseen tyytyväisiä löytyy ainoastaan 20 %. Yksi demokratian kulmakivistä on päätöksenteon avoimuus, joka on läheisessä suhteessa viestintään ja tiedottamiseen. Siksi olennainen osa osallistumisen edistämistä, ehkä jopa tärkeimpiä tekijöitä, on tiedottaminen. Vuoden 2004 KuntaSuomi -tutkimuksen mukaan keskivertokansalainen on kiinnostunut kotikuntansa asioista, mutta vain n. viidesosa oli sitä mieltä, että kunnan asioista tiedotetaan riittävästi. Kuntaliiton tutkimuksen (Sari Pikkala: Kunta kuntalaisosallistumisen edistäjänä, Kuntien demokratiatilinpäätös, Teema II, Kuntademokratian toimintatavat, 2006) mukaan kuntien viestintävastaavista yli puolet antoi omalle kunnalle korkeintaan tyydyttävän arvosanan, kun heiltä kysyttiin viestinnän avoimuudesta ja asukkaiden mahdollisuudesta vaikuttaa asioiden valmisteluvaiheessa. Tiedotuskanavia pohdittaessa on syytä kiinnittää huomiota paikalliseen mediaan (lehdet, radiokanavat), toimielinten kokousten avoimuuteen ja jatkuvasti merkittävämmäksi muotoutuvan Internetin sekä matkapuhelinten hyödyntämiseen. Internet sinällään on vain kanava, mutta sen vuorovaikutteisen luonteen vuoksi tulee erityisesti pohtia sisältöjä ja tiedottamisen muotoja. 1. Nuorille suunnattu valtakunnallinen verkkodemokratiapalvelu Aloitekanava (www.aloitekanava.fi) on yksi varteenotettava keino, idea olisi käyttökelpoinen myös kaikille kuntalaisille suunnattuna. Vuorovaikutteisessa verkkopalvelussa ideat jalostetaan kommentointi- ja äänestysvaiheiden myötä aloitteiksi. Sivustolla esitellään myös muutoksen aikaansaaneita ideoita, joten palautejärjestelmäkin on järjestetty samaan yhteyteen. Keskitetty aloitejärjestelmä helpottaisi omien ideoiden esittämistä ja niiden ohjautumista oikeille henkilöille. 2. Vastaavantyyppinen järjestelmä on mahdollinen myös tekstiviestipalveluna. Tekstiviestinä lähetetyt ideat tulisivat sähköpostina vastuuhenkilölle, joka ohjaisi ne eteenpäin asiaankuuluvalle taholle. Hyvä puoli menetelmässä on matala osallistumiskynnys: Tilastokeskuksen mukaan vuonna

12 käytännössä jokaisella työikäisellä suomalaisella oli matkapuhelin käytössään (http://www.stat.fi/tup/suomi90/syyskuu.html, luettu ). Lisäksi matkapuhelin on myös lähes aina käsillä, joten idean syntyessä on mahdollisuus lähettää se heti eteenpäin. Matala osallistumiskynnys mahdollistaa myös aktiiviselle häirinnälle, mutta käytännössä se ei muodostane suurta ongelmaa, koska tietystä numerosta tulevat viestit voidaan sulkea pois teknisellä ratkaisulla. 3. Toinen esimerkiksi kelpaava sivusto on Asialista (www.asialista.fi). Kuvaus sivuston Facebook -ryhmästä: Porvoon kaupungin esityslistat inhimillisemmässä muodossa. Asialista.fi tiivistää ja toimittaa Porvoon (kaupunginhallituksen) pöytäkirjat selkokielelle. Tarkoitus on toimittaa kansalaisille mahdollisimman objektiivinen kuva kaupungissa tapahtuvista asioista, joten Asialistan toimituksen mielestä paras lähde ovat kaupunginhallituksen julkiset esityslistat. Syy, miksi esittely kohdentuu juuri esityslistoihin eikä pöytäkirjoihin, on keskustelun ajoittaminen päätöksentekoa edeltävälle ajalle. 4. Blogien käyttö viestinnässä on suositeltavaa ja niitä käytettäessä on huomioitava kommentointimahdollisuus. Kommentoinnilla on mahdollista saada aikaan elävää keskustelua kustakin ajankohtaisesta aiheesta, jolloin erillisen keskustelupalstan tarve vähenee. Eri palvelinten tarjoamat ilmaiset blogit tarjoavat vaihtoehtoja kommenttien hyväksymismahdollisuudesta (ylläpitäjä tarkastaa kommentin ennen sen julkaisemista) asiasanahakuun. Varsinkin harvoin päivitettävien blogien kohdalla vierailijoita kannattaa pyytää liittymään sähköpostilistalle, jolloin he saavat muistutuksen uudesta blogikirjoituksesta. Muuten on vaarana se, että ihmiset turhautuvat uusia päivityksiä odotellessaan ja harvenevien käyntien myötä lopulta unohtavat koko blogin. Vaikka yllä onkin esitelty vain ns. uuden median tarjoamia mahdollisuuksia, ei perinteisen median (esim. lehdistö) ulottuvuutta tule unohtaa. Kaikilla ei edelleenkään ole käytettävissään tietokonetta tai matkapuhelinta, joten yhdistelmä uutta ja vanhaa on varmasti toimivin ratkaisu. Painotus tullee kuitenkin vuosien aikana siirtymään kohti uuden median tarjoamia käytäntöjä, sosiaalisten medioihin vallatessa edelleen alaa ihmisten totuttua niihin. Käyttäjädemokratia Käyttäjädemokratia-termillä viitataan monenlaisiin toimintatapoihin, esim. käyttäjäneuvostot ja toimielimet, joissa on mukana käyttäjien tai asiakkaiden 12

13 edustajia, erilaiset raadit, paneelit, tilaisuudet yms. sekä kyselyjen tekeminen ja palautteen kerääminen kuuluvat kaikki käyttäjädemokratiaan. Myös käyttäjien valinnanvapaus eri palveluyksiköiden tai tuottajien välillä tulkitaan käyttäjädemokratiaksi. Puoluevetoista politiikkaa vierastavat voivatkin kokea käyttäjäosallistumisen mielekkäämpänä. Sari Pikkala (2006) toteaa perinteisten, pysyvien ja velvoittavien osallistumismuotojen heikentyneen, samalla kun satunnaiset, vähemmän sitoutumista vaativat muodot saavat enemmän jalansijaa. Palautejärjestelmän luominen käyttäjädemokratiaa koskevissa asioissa olisi hyväksi, koska näin voitaisiin vahvistaa kansalaisten luottamusta verovaroilla rahoitettaviin organisaatioihin. Esiin nousee vielä kaksi konkreettista toimenpide-ehdotusta, jotka olisi mielestäni syytä ottaa huomioon myös Hollolassa. Ensimmäinen on vuorovaikutussuunnittelija (tai vastaava viranhaltija), joka vastaa työryhmän koordinoinnista ja tiedottamisesta. Tiedottamisen tulisi tapahtua sekä lähipalvelualueneuvostoon, että kuntaan päin. On myös tarpeellista pohtia sekä neuvostojen välistä, että kuntalaisiin suuntautuvaa tiedottamista. Esimerkiksi Tampereen organisaatiossa on kuntademokratiayksikkö, jossa työskentelee vuorovaikutussuunnittelijoiden lisäksi kuntademokratian kehittämispäällikkö sekä kaksi muuta henkilöä. Osallistumisen ja demokratian alaan kuuluvat asiat olisikin hyvä keskittää omaksi vastuualueekseen ja nimetä henkilö koordinoimaan tätä työtä. Vastuualueen yksikkökoon ei tarvitse olla kunta, taloudellisesti järkevämpää olisi joko useamman kunnan tai koko maakunnan yhteinen koordinaattori. Toinen ehdotus on kirjallisen palautejärjestelmän luominen. Tällä menetelmällä vaikuttavuuden todentaminen on helpompaa ja se myös parantaa osallistujien motivaatiota. Oleellisia palautteen aiheita ovat mitä ja miten neuvoston käsittelemiä asioita on otettu huomioon, mitä ei, ja miksi. Ohjeistuksen myötä aloitteiden ja näkemysten välittyminen organisaatiossa tehostuisi, koska viranhaltijoilta vaadittaisiin reagointia ja perusteluita perusteltu reagointi olisi omiaan vahvistamaan luottamusta ja tunnetta prosessin läpinäkyvyydestä. 13

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen

Lisätiedot

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä)

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) MTK-Pohjois-Savo ry Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi 2.12.2013 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda

Lisätiedot

Kuntalaisten suora osallistuminen ja vaikuttaminen

Kuntalaisten suora osallistuminen ja vaikuttaminen Ajankohtaista kuntademokratiasta Kuntalaisten suora osallistuminen ja vaikuttaminen Kommenttipuheenvuoro kuntakentältä 9.9.2015 klo 10:00 10:45 L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I Pia Haakana, asukasyhteyshenkilö

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Sähköiset kokouskäytännöt onnistumiset ja kompastuskivet

Sähköiset kokouskäytännöt onnistumiset ja kompastuskivet Sähköiset kokouskäytännöt onnistumiset ja kompastuskivet Kuntamarkkinat 10.9.2015 hallinnon erityisasiantuntija Paula Harju hallintoasiantuntija Laura Lyly Taustaa Vantaalla sähköiseen, paperittomaan kokouskäytäntöön

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula,

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Noormarkun alueellisen edustavuuden lisäämiseksi ja asukkaiden vaikutusvallan

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Mitä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Teemallinen yhteistyötilaisuus - toteutusperiaatteet. KVTL Kevät 2011

Teemallinen yhteistyötilaisuus - toteutusperiaatteet. KVTL Kevät 2011 Teemallinen yhteistyötilaisuus - toteutusperiaatteet KVTL Kevät 2011 Lähtökohta 1/2 Tilaisuus voi olla ennakoiva Halutaan tietää ja keskustella asioista miten kehitysvammaisten / vammaisten ja heidän perheidensä

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa Pia Haakana, asukasyhteyshenkilö Sektorit Yritykset Markkinaehtoinen Tavoittelee voittoa 1. YKSITYINEN Valtio,

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Työpajan tuottamat ideat ja kehittämisehdotukset Osallisuusohjelman laatiminen, muistio 2.3.2015 Kaupunkilaisille avoin työpaja 2.3.2015

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista?

Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista? Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista? Kuntalaki uudistuu seminaari 20.11.2013 Marianne Pekola-Sjöblom Tutkimuspäällikkö Kuntakehitys ja tutkimus Vaaliosallistumisesta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1 Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1 39 Toimintasuunnitelma 2014 ESPOON NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin

Lisätiedot

PIRKANMAAN KUNTATUTKIMUSHANKE KUNTASEMINAARI 1: YHTEENVETO

PIRKANMAAN KUNTATUTKIMUSHANKE KUNTASEMINAARI 1: YHTEENVETO PIRKANMAAN KUNTATUTKIMUSHANKE KUNTASEMINAARI 1: YHTEENVETO PAIKALLISEN JA ALUEELLISEN DEMOKRATIAN TOIMINTAMALLIT Keskittymisen problematiikka: päätösvallan keskittyminen valtakunnan tasolle ja pois kunnilta,

Lisätiedot

YHDISTYSKYSELYN TULOKSET

YHDISTYSKYSELYN TULOKSET YHDISTYSKYSELYN TULOKSET Tiivistelmä 15.8.2014 Projektiharjoittelija Noora Jalonen Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin 34 yhdistykselle ja vastauksia saatiin yhteensä 25. Kyselyn vastausprosentti on noin

Lisätiedot

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat Vantaalla Aviapoliksen aluetoimikunta Hakunilan aluetoimikunta Koivukylän aluetoimikunta Korson aluetoimikunta

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Kunnanjohtajana somessa Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Tausta Virkaura kunnallishallinnossa Kuntien keskushallinnon tehtävissä 80 luvulta saakka Jämsän hallintojohtajana 2001-2012

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURIFOORUMI - KULTURFORUM 12.3.2015 TEEMARYHMÄT 1. Luovan alan yrittäjyys 2. Kolmannen sektorin yhteistyö 3. Kulttuuri- ja

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Uudenlaista osallisuutta ja aitoa kuulemista: kansalaispaneelista sosiaaliseen mediaan

Uudenlaista osallisuutta ja aitoa kuulemista: kansalaispaneelista sosiaaliseen mediaan PANEELIKESKUSTELU Uudenlaista osallisuutta ja aitoa kuulemista: kansalaispaneelista sosiaaliseen mediaan Kuntamarkkinat 11.9.2012 24.9.2013 Page 1 KESKUSTELIJAT Dekaani Hannu Katajamäki, Vaasan yliopiston

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2015. 12.6.2015 Hagerlund Tony verkkoviestintäpäällikkö

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2015. 12.6.2015 Hagerlund Tony verkkoviestintäpäällikkö Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 15 Taustaa Kysely toteutettiin huhtikuussa 15 (1.-17.4.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaaville Vastaajia

Lisätiedot

Osallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto 26.11.2013

Osallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto 26.11.2013 Osallisuus Vantaalla Kuntalaiset keskiöön Verkosto Yhteys strategiaan 2013-2016 Sitovat tavoitteet 2014 12. Vantaan tulevaisuutta rakennetaan yhdessä asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten kanssa Osallisuusmalli

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä?

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? - Ensimmäisiä osatuloksia kevään 2015 kuntalaiskyselystä Kuntapuheenjohtajapäivä 10.6.2015 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi

Lisätiedot

FC WILD viestintäsuunnitelma. 12.04.2015 Tapio Keränen

FC WILD viestintäsuunnitelma. 12.04.2015 Tapio Keränen FC WILD viestintäsuunnitelma 12.04.2015 Tapio Keränen Sisältö Viestinnän nykytila Viestinnän tavoitteet Viestinnän osapuolet Viestinnän foorumit ja kanavat Viestinnän vuosikello Viestinnän mittarit Tulevat

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Raision otos: Raision vastausprosentti: 6 500

Lisätiedot

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Kyselyn tuloksia käytetään lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun koostamiseen. Kyselyn tuloksissa on yhdistetty alkuperäiset viisiluokkaiset

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

SEUTUVIESTINNÄN HYVÄ KÄYTÄNTÖ JÄSENKUNNASSA

SEUTUVIESTINNÄN HYVÄ KÄYTÄNTÖ JÄSENKUNNASSA 1 SEUTUVIESTINNÄN HYVÄ KÄYTÄNTÖ JÄSENKUNNASSA Seutuhallituksen hyväksymä 29.5.2008 YLEISTÄ...2 SEUTUYKSIKÖN TOIMENPITEET...2 JÄSENKUNTIEN TOIMENPITEET...3 Virka- ja toimihenkilöt...3 Luottamushenkilöt...4

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Kaarinan otos: Kaarinan vastausprosentti: 6 400

Lisätiedot

5.5.2014 / Kaija Manninen, hallintopäällikkö

5.5.2014 / Kaija Manninen, hallintopäällikkö 1 Hollolan kunta 5.5.2014 / Kaija Manninen, hallintopäällikkö Avoin hallinto Taulukkoon on listattu, mitä hyviä käytäntöjä Hollolan kunnassa ja toimialoilla jo on avoimen hallinnon edistämisessä kullakin

Lisätiedot

kysely ja haastattelut, kevät 2014

kysely ja haastattelut, kevät 2014 kysely ja haastattelut, kevät 2014 Päätöksen äärellä - Avaimet käteen -seminaari, Kaupunkiverstas 25.3.2014 Minna Tarkka, Saija Salonen, Emmi Vainio, Stadi.TV / m-cult Päätöksen äärellä -kehityshanke Päätöksen

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia VIESTINTÄSTRATEGIA 16.4.2010 Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta Viestintästrategia Suvantokatu 6, 80100 Joensuu 050 341 6346 PL 1627 (Yliopistonranta 3), 70211 KUOPIO 044 576 8419 PL 86 (Kuninkaankartanonkatu

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Luottamushenkilö- ja viranhaltijakysely VILU 2010 Kyselyn avulla haetaan tietoja (Paras-) päätöksenteosta ja sen reunaehdoista

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Paikalliskehittämisen superpäivät Porissa 18-19.1.2013 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv.sandberg@abo.fi Siv Sandberg Åbo Akademi 2013

Lisätiedot

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry. Ohjesääntö

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry. Ohjesääntö 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry Ohjesääntö Tällä ohjesäännöllä

Lisätiedot

Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa

Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa Kaupunginhallitus 372 15.09.2014 Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa 777/00.04.02.02/2014 KH 372 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh. 040

Lisätiedot

NUORISOVALIOKUNTALAISEN KÄSIKIRJA

NUORISOVALIOKUNTALAISEN KÄSIKIRJA NUORISOVALIOKUNTALAISEN KÄSIKIRJA Nuorisovaliokunnan rooli Hallituksen asettama, nuorten asioiden asiantuntijaelin. Noudattaa PAMin hallituksen laatimaa valiokuntien yleisohjesääntöä. Vie nuorten asioita

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12.

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kysely kaupungin viestinnästä 013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.1.013 Kaupunkeja tutkimuksessa: Jyväskylän kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Johdanto päivän teemoihin. Osallistuva kaupunkisuunnittelu 31.10.2011 Joensuu

Johdanto päivän teemoihin. Osallistuva kaupunkisuunnittelu 31.10.2011 Joensuu Johdanto päivän teemoihin Osallistuva kaupunkisuunnittelu 31.10.2011 Joensuu Kansalaaset tuloo Helsingin Roihuvuoren asukaspuiston yhteissuunnittelu (http://www.roihuvuori.com/index.php?option=com_content&task=view&id=2199

Lisätiedot

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola Neljä tapaa vaikuttaa Vantaalla Miksi osallistua? Kunnassa päätetään monista asioista, jotka vaikuttavat arkeesi: esimerkiksi kouluista,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1 Sisällysluettelo 1. Nimi, kotipaikka ja kieli... 2 2. Tarkoitus... 2 3. Toiminnan laatu... 2 4. Jäsenet... 2 5. Oppilaskunnan johto... 2 6. Oppilaskunnan yleiskokouksen aika, koollekutsuminen sekä laillisuus

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti Kysely henkilöstölle pormestarimallista Kysely pormestarimallista Loorassa e-lomakekysely 3.9.-25.9.2015 Kysymykset: Millaisia tehtäviä pormestarilla tulisi

Lisätiedot

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen 16.9.2013 31.3.2015 Projektipäällikkö Jari Latvalahti, EETU ry Sitran Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue 6 suuren valtakunnallisen eläkeläisjärjestön

Lisätiedot

Khall liite 1 Kh 26.1.2016

Khall liite 1 Kh 26.1.2016 1 Khall liite 1 Kh 26.1.2016 Luonnos 31.12.2015 SUOMUSSALMEN KUNNAN SOSIAALISEN MEDIAN OHJEET Tämä ohje sisältää Suomussalmen kunnan ja kuntakonsernin yhteisöjen toimintaperiaatteet sosiaalisen median

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminta Pirkkalassa Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminnan taustaa Foorumitoiminnan taustalla oli Tekesin rahoittama perusturvapalveluiden kehittämishanke Terveellä järjellä parasta

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Vanhusneuvosto Turussa

Vanhusneuvosto Turussa Vanhusneuvosto Turussa Eija Salmiosalo 16.1.2014 1.7.2013 voimaan tulleessa vanhuslaissa vanhusneuvostot tulivat lakisääteisiksi. Vanhusneuvosto on asetettava viimeistään 1.1.2014. Laki ei sinällään vaikuta

Lisätiedot

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Uusi paikallisuus -hanke Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima Uusi paikallisuus hanke on RAY:n rahoittama 5- vuotinen

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot