Alueellinen osallistuminen demokratian vahvistajana käytäntöjä ja keinoja

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alueellinen osallistuminen demokratian vahvistajana käytäntöjä ja keinoja"

Transkriptio

1 Alueellinen osallistuminen demokratian vahvistajana käytäntöjä ja keinoja Mikko Saukko

2 Sisällysluettelo Johdanto 3 Alueellisen osallistumisen malleja 4 Hollolan lähipalvelualueneuvosto 4 Lähipalvelualueneuvostojen rooli ja tehtävät 5 Ensimmäisten kokousten tunnelmia 6 Tampereen alueellisen osallistumisen malli: Alue-Alvari 6 Alue-Alvarin jäsenistö ja toiminta Länsi-Alvari 7 Arviointia mallin toimivuudesta 8 Käytäntö Euroopasta: Amsterdamin kaupunginosaneuvostot 9 Lisäarvoa demokratiaan 11 Tiedottaminen ja viestintä 11 Käyttäjädemokratia 12 2

3 Johdanto Vaikka erilaisia hankkeita osallistumisaktiivisuuden nostamiseksi on nähty viimeisten vuosikymmenten aikana kymmeniä, pysyvää noususuhdannetta ei ole saatu aikaan. Ongelmana onkin usein ollut vallan ja vastuun puute, mutta on myös muistettava osallistumisen ja vaikuttamisen suhde edustukselliseen demokratiaan. Aktiivisuus on koettu edustuksellisen demokratian kilpailijaksi tai osallistumista on pyritty ohjaamaan liikaa ylhäältä käsin. Hankkeita on myös kuvattu lähinnä mobilisaatioksi, koska kansalaiset eivät todellisuudessa ole saaneet parempaa asemaa suhteessa päättävään eliittiin. Mobilisaatio on toki tärkeä osa prosessia, mutta ei sellaisenaan riittävä. On mahdollista, että poliitikkojen ja byrokraattien sopeutuminen aktiivisempiin kansalaisiin ei ole ongelmatonta ja jo muodostuneet institutionaaliset rakenteet saattavat olla kehittymättömiä tukemaan aktiivisempaa osallistumista. On myös mietittävä asiaa kansalaisten näkökulmasta: perinteisten poliittisten osallistumismuotojen suosion laskiessa on tarjolle osattava tuoda riittävän erilaisia mahdollisuuksia. (Kettunen, 2007, julkaisematon) Myös taloudellisten resurssien niukkuus on vaikuttanut negatiivisesti aktivointihankkeiden onnistumiseen. Vaikka kuntataloudessa tuskin koskaan eletään yltäkylläisiä aikoja, on syytä nostaa esiin kysymys, kannattaako muutaman vuoden välein, aina edellisen epäonnistuttua, käynnistää uusi projekti, johon ei olla valmiita panostamaan resursseja? Varsinkin, kun aikaisemmat kokemukset osoittavat tulosten olevan vaatimattomia ja projektiluonteisuus itsessään katsotaan osaksi ongelmaa. Pitkäjänteisten, suunnitelmallisten ja vakiintuneita käytäntöjä luovan kehittämisen sijaan tarjotaan katkonaista ja poukkoilevaa toimintaa. (Pikkala 2006, 15) Luottamuksen rakentaminen on keskeinen edellytys kansalaisten osallistumiseen, sillä ilman luottamusta tehty yhteistyö on luonteeltaan satunnaista ja sitä leimaa usein itsekkyys. Tällöin pyritään maksimoimaan oma etu (kompromissialttius vähenee) ja mahdollisesti jopa harhauttamaan yhteistyökumppaneita. Luottamuksen poissaolo vähentää myös aloitteellista kehittämistoimintaa, jolloin keskitytään vain välttämättömimpään. Luottamusrakenteet ja yhteiset tulevaisuuden näkymät ovat keskeinen osa identiteettiresurssin rakentumista. Yhteiset käsitykset itsestä ja toisista sekä omasta asemasta ja kuulumisesta laajempaan kokonaisuuteen rakentavat mahdollisuutta itseluottamukseen ja rohkaisevat osallistumaan. (Kuntalaiset ja hyvä osallisuus, 2002) Edellä mainitut ongelmat ja kuntalain neljäs luku (joka tarjoaa asukkaille monia osallistumismahdollisuuksia) muodostavat lähtökohdan tälle tekstille. 3

4 Toimeksiantona oli perehtyä alueellisen osallistumisen keinoihin ja tuottaa konkreettisia ehdotuksia aikaisempien sudenkuoppien välttämiseksi. Tausta, jota vasten toimintoja peilataan, ovat Hollolan lähipalvelualueneuvostot. Nämä neuvostot valikoituvat tarkastelun ja kehittämisehdotusten kohteeksi käytännöllisistä syistä: niiden toiminta on uutuudesta johtuen vielä kehittymisvaiheessa ja Hollola Päijät- Hämeen kuntana on luonnollinen yhteistyökumppani Päijät-Hämeen liitolle. Työn rakenne kulkee johdannossa esitetyistä ongelmista alueellisten osallistumismallien esittelyyn ja arviointiin Hollolassa ja Tampereella, eurooppalaisen vertailukohteen ollessa Amsterdam. Lopuksi esitellään konkreettisia ehdotuksia toimivuuden parantamiseksi. Alueellisen osallistumisen malleja Hollolan lähipalvelualueneuvosto Hollolan kunnan lähipalvelualueet ja niihin pohjautuvat neuvostot otettiin käyttöön lähi- ja asukasdemokratian lisäämiseksi. Malli on uusi, neuvostojen ensimmäiset kokoukset pidettiin keväällä 2009, joten käytännöt ja roolit ovat vielä kehitysvaiheessa. Seuraavat kokoukset pidetään syksyllä ja tästä eteenpäin neuvostot kokoontuvat kunnan koolle kutsumina kaksi kertaa vuodessa (resurssikysymys), itse järjestettyjen kokousten ollessa mahdollisia useamminkin. Aluetoiminta vaikuttamisväylänä ei sinänsä ole uusi keksintö, vastaavanlaisia hankkeita on ollut tai on edelleen käynnissä mm. Yläkemijoella, Vantaalla, Turussa, Oulussa ja Tampereella. Lähipalvelualueneuvostojen tausta on kyläneuvottelukunnassa, jollaista on kokeiltu mm. Vesikansan kylässä. Ongelma em. mallissa oli sen passiivisuus; alkuinnostuksen jälkeen aktivoituminen on tapahtunut lähinnä toiminnan lopettamisen noustessa esille. Aktiivisen sitoutumisen puute on lisännyt myös kunnan viranhaltijoiden työmäärää, koska pelkkä lautakuntaesittely ei riitä, vaan esittely on täytynyt tehdä myös kyläneuvottelukunnille, valmiin paketin muodossa. Omaehtoinen aktiivisuus asioihin perehtymisessä on siis ollut huonoa. Yhtenä syynä passiivisuuteen on nähty päätösvallan puute. Kyläneuvottelukuntia ei ole lopetettu, vaan ne toimivat edelleen. Tarkoituksena on seurata kyläneuvottelukuntien ja lähipalvelualueneuvostojen roolien muokkautumista sekä aktiivisuutta ja säilyttää toimivampi järjestelmä. Lähipalvelualueneuvostojen aktiivisuuden säilyttäminen alkuinnostuksen jälkeen tulee olemaan haasteellista. Tärkeää kuitenkin on, että osallistumisen päämäärät ja tavoitteet tuodaan julki riittävän selkeästi. Passiivisuuden lisääntymistä on tarkoitus torjua rakenteellisesti neuvostojen kokoonpanolla; neuvosto koostuu seitsemästä 4

5 jäsenestä, joista kolme on valtuuston nimeämiä poliittisia luottamushenkilöitä. Neljä jäsentä valitaan lähipalvelualueen yhdistysten ja toimikuntien esitysten perusteella, näistä neljästä kaksi on erovuoroisia (valitaan arvalla) kahden vuoden jälkeen. Neuvoston puheenjohtaja valitaan erovuoroisista jäsenistä. Neuvoston jäsenten tulee pääsääntöisesti olla (alueen) palvelujen käyttäjiä. Käytännön kuluihin varataan vuosittain tarkoituksenmukainen määräraha, jonka jakautumisesta neuvostojen kesken päättää kunnanjohtaja. Tämän talousvastuun toivotaan osaltaan pitävän kiinnostusta yllä. Lähipalvelualueneuvostojen rooli ja tehtävät Alueiden asukkaiden rooli pohjautuu asiakasnäkökulmaan, jolloin neuvostojen tiedottava tehtävä on kaksisuuntainen. Ensimmäinen tehtävä on tuottaa kootusti asukkaiden näkemyksiä osaksi kunnan palvelujen kehittämistä ja arviointia, toinen tehtävä on tuoda valmisteluprosesseja ja päätöksiä asukkaiden tiedoksi nykyistä paremmin. Tiedottavan roolin on näin ollen tarkoitus toimia yhdyssiteenä asiakkaan ja valtuuston välillä, jolloin kylillä on mahdollisuus tuoda esille parannusehdotuksia ja aloitteita sekä tehostaa omaa näkyvyyttään kunnallisessa päätöksenteossa. Henkilöstö- ja talousasioissa neuvostoilla ei ole päätäntävaltaa, mutta esim. talousvastuu tulee siirtymään lähipalvelualueille, joka mahdollistaa päätöksenteon siirtämisen lähemmäs kuntalaista. Neuvostojen on tarkoitus ottaa kantaa alueensa asioihin mahdollisimman laajasti mm. palveluita koskevissa kysymyksissä. Tarkoitus on painottaa subsidiariteettiperiaatetta ja antaa päätöksenteolle kasvot, sekä kannustaa ihmisiä käyttämään nyt järjestettyä, suoraa vaikuttamiskanavaa. Neuvostojen jäsenet tullaan esittelemään (osa esitelty jo) paikallislehdissä kuvien kera, jolloin lähestymiskynnyksen toivotaan madaltuvan. Tiedottavan roolin pohjalta on jo esitetty joitain konkreettisia toimenpiteitä. Sähköisen osallistumisen kohdalta suurimmat odotukset kohdistetaan verkkopohjaisiin keskustelupalstoihin sekä kommentoinnin mahdollistaviin blogeihin. Neuvostoon kuulumattomien poliitikkojen on tarkoitus osallistua järjestettäviin tilaisuuksiin, kuten kokouksiin, joka mahdollistaa henkilökohtaisen vuorovaikutuksen. Myös markkinakahvit tyyppisiä tilaisuuksia aiotaan järjestää. Aktiivinen tiedottaminen kunnan puolelta on toiminnan onnistumisen kannalta ehdoton edellytys, ja tarkoitus on välittää tietoa eteenpäin myös ilmoituksilla ja julisteilla em. sähköisten muotojen lisäksi. Esimerkiksi Mäntyharjulla on kunnan tiedotustoimintaa ja kunnan järjestämiä palveluita esitelty kunnantalolla pidetyillä kuntamarkkinoilla (ensimmäiset v. 2000), tavoitteena oli myös tuoda päättäjiä ja eri tehtävissä toimivia viranhaltijoita tutuksi kuntalaisille. Tapahtuma sai liikkeelle n kävijää, sekä 5

6 paikallisia, että kesäasukkaita, lapsista vanhuksiin ja järjestäjät arvioivatkin kuntamarkkinoiden saavuttaneen tavoitteensa. Neuvostojen toinen tehtävä on kannustaa, luoda ja kehittää alueella omatoimisuutta ja yhteisöllisyyttä lisääviä malleja. Tähän tarvitaan aktiivista ja omaehtoista toimintaa, tarkoitus on järjestää tapahtumia omalla alueella tai yhdessä muiden alueiden kanssa. Konkreettisia toimenpiteitä ei vielä ole hahmoteltu, pl. jo aiemmin mainitut markkinakahvi-tyyppiset tapahtumat, joita on suunniteltu pidettäviksi esim. koulujen tiloissa sekä talkootapahtumat esim. siivouksen merkeissä. Ensimmäisten kokousten tunnelmia Keskustelua oman kylän ja alueen kehittämiseksi käytiin yleisesti mm. liikennejärjestelyistä, joiden turvallisuutta pohdittiin erityisesti koululaisten näkökulmasta. Muita esiin nousseita asioita olivat esim. toiminnasta tiedottaminen kyläläisille sekä virkistys- ja liikuntapaikkojen kunnostustarpeet. Myös julkisen liikenteen yhteyksien lisäämistä on toivottu, samoin teemakokouksia kunnan eri toimialojen kanssa. Yleisesti ottaen ihmiset ovat innostuneita ja valmiita sitoutumaan toimintaan. Päätösvallan puutteesta huolimatta uskottiin oman aktiivisuuden parantavan vaikutusmahdollisuuksia. Yhteistyö muiden alueiden kanssa nähtiin tarpeelliseksi, joko yhteisten tapaamisten tai sähköisen viestinnän kautta. Neuvostojen toimintakäytännöissä nähtiin myös kehitettävää, kaksi kertaa vuodessa kokoontumisen katsottiin olevan liian harvoin. Tampereen alueellisen osallistumisen malli: Alue-Alvari Alvari alueellisen vaikuttamisen kanava, on määritelty alueellisen osallistumisen kokonaisuudeksi, joka sisältää Alue-Alvarin (alueellinen työryhmä), NettiAlvarin (pääasiassa Internetissä toimiva asukasraati) sekä pormestarin illan ja muita kaikille avoimia osallistumismahdollisuuksia. Alue-Alvarin pilotointi käynnistettiin keväällä 2007 Länsi-Tampereella (Länsi-Alvari), tarkoituksena luoda yhteistyöelin, joka toimii vuorovaikutuksessa kaupungin organisaation ja alueensa kanssa, jolloin asukkaiden mielipiteet saadaan esiin alueen palveluja ja kaupunkiympäristöä suunniteltaessa. Vuorovaikutuksen käytännön toteuttaja on vuorovaikutussuunnittelija, joka toimii tiedonvälittäjänä eri osapuolien välillä. Kaupunki on sitoutunut kuulemaan alueellisen työryhmän kannanottoja valmistellessaan aluetta koskevia asioita ja 6

7 tehdessään alueita koskevia päätöksiä. Työryhmän näkemykset ja esitykset tulee huomioida kaupungin päätöksenteossa. Alue-Alvarin tehtävät ovat: alueen osapuolten näkemysten välittäminen asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon välittää näkökulmia talousarvion ja kaupunkistrategian laadintaan päättää ja raportoida myönnetyn aluerahan käytöstä (5000 ) tiedottaa alueella työryhmän käsittelyssä olevista asioista ja toiminnasta aloitteiden tekeminen tärkeänä pitämistään asioista sekä muut erikseen sovittavat tehtävät Alvarit toimivat viidellä alueella, jako on tehty perusopetuksen ja palvelualuejaon mukaisesti. Palvelualuemalli on luotu asiakaslähtöisyyden perusteella palveluverkkoselvityksen pohjalta, alueiden ollessa läntinen, keskusta, eteläinen, kaakkoinen ja koillinen. Alue-Alvarin jäsenistö ja toiminta Länsi-Alvari Jäsenistön kokoonpano ja toiminta perustuu vapaaseen ilmoittautumismenettelyyn, kaikki mukaan haluavat on hyväksytty jäseniksi. Tätä edeltänyt vuorovaikutussuunnittelijan aktiivinen tiedotustyö ja mallin esittely suuntautui sekä alueen asukkaille, että järjestöille ja yhdistyksille. Jäsenistö 1 muodostuu paikallisten asukas- ja muiden yhdistysten edustajista sekä yksittäisistä aktiivikansalaisista. Länsi- Alvariin ilmoittautui 43 jäsentä, mutta suuremmankaan määrän ei katsota olevan ongelma, koska käytännön työ tehdään suureksi osaksi useammissa pienemmissä alatyöryhmissä ja osa jäsenistöstä muuttunee ennen pitkää passiivijäseniksi aikataulu- tai muista syistä. Osallistujat jakautuvat alueellisesti hyvin Länsi- Tampereen eri kaupunginosiin, mutta ikärakenne on vinoutunut: 43:sta jäsenestä vain yksi oli alle 30-vuotias, 19 yli 60-vuotiasta. Toiminta on toistaiseksi keskittynyt lähinnä palveluverkkoselvitykseen osallistumiseen. Alvari on tuottanut raportin, jossa on annettu aineksia hyvinvointipalvelujen verkoston kehittämissuunnitelman valmistelutyöhön kattaen 1 Esim. Länsi-Alvari: omakotiyhdistykset ja kaupunginosaseurat 13, vuokralaisten toimikunnat 3, urheiluseurat 4, yksittäiset asukkaat 10, sekä muut yhdistykset ja verkostot (mm. yrittäjät ja vanhempainyhdistykset) 13. 7

8 päivähoidon, perus- ja esiopetuksen, ikäihmisten palvelut sekä kulttuuri-, nuoriso-, kirjasto-, ja vapaa-aikapalvelut. Alueellinen työryhmä on jakaantunut neljään teemaryhmään em. aiheiden pohjalta. Toinen osallistumiskohde on ollut kaupunkiympäristön suunnittelu, johon on otettu kantaa sekä välillisesti (esim. kysymys poikittaisliikenteestä osana palveluiden saavutettavuutta), että suoraan antaen lausuntoja kaavakysymyksiin. Arviointia mallin toimivuudesta Alueellisen osallistumisen toimivuutta on tarkasteltu neljästä aihealueesta käsin. Nämä ovat: 1. osallistumisen kohde ja laajuus 2. osallistumisen käytännöt 3. osallistumisen tarkoitus 4. Alvarin jatko Osallistumisen kohteen arviointi keskittyy asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseen palvelujen ja kaupunkiympäristön suunnittelussa. Tavoitteiden katsotaan toteutuneen hyvin ja osallistumisen mallin on katsottu lisänneen vaikutusmahdollisuuksia. Vaikuttavuutta voidaan arvioida vasta pidemmällä aikajänteellä tämän seikan korjaamiseksi onkin syytä kehittää järjestelmä, jossa työryhmille voidaan antaa suoraa palautetta. Palautteen saaminen on tärkeää myös motivaation kannalta. Osallistumisen laajuuden ei tulisi olla ajankäytöllisesti sitovampaa, kuin mitä se on tähän asti ollut - jäsenistö onkin henkilökohtaisesti valikoinut alatyöryhmiä, joihin osallistuminen on keskitetty. Osallistumisen käytäntöjä pohdittaessa pidettiin viiden alueen mallia hyvänä, koska kaikkien aluejakojen katsottiin olevan kompromisseja. Osanottajat edustavat hyvin alueen aktiivisia asukkaita, eikä edustavaa otosta edes katsota välttämättömyydeksi. Keskeisenä puutteena koetaan nuorten passiivisuus ja pienten lasten vanhempien vähäinen osuus jäsenistössä. Rooli valmistelutyössä, yhdessä virkamiesten kanssa, koetaan selkeäksi: Alvaria ei pidetä poliittisena, eikä sitä halutakaan. Vaikka osallistuminen onkin keskittynyt kaupunginhallinnon määrittelemiin kysymyksiin, myös nostot alueelta hallintoon päin ovat mahdollisia. Tässä yhteydessä vuorovaikutussuunnittelijan rooli on oleellinen vuoropuhelun muotojen luomisessa, toimiessaan yhdyslenkkinä, viestinviejänä ja tulkitsijana. Tehtävän menestyksekkään hoitamisen kannalta on tärkeää, että 8

9 vuorovaikutussuunnittelija tuntee sekä kaupungin palvelut, että alueen. Myös kansalaisten ja hallinnon kieltä on osattava, sekä vuorovaikutustaidot hallittava. Osallistumisella katsotaan olevan kaksi tarkoitusta: vuorovaikutus valmisteluprosessissa ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Lausuntojen antamisen suhteen virkamiesten ja asukkaiden näkemykset eroavat: alvarilaiset haluavat tuoda esiin monia alueellisia näkökulmia, mutta virkamiehet kaipaavat pidemmälle jäsennettyä päätöksentekomateriaalia, yhden ratkaisun mallia. Osallistumisen pilotin arvioinnissa Alvari nähtiin hyvänä työkaluna, joka on syytä vakiinnuttaa toimintatapana. Näin on myös tehty, Alvari toimii kaikilla viidellä alueella, toimikauden ollessa kaksivuotinen. Kokouksia on muutaman kerran vuodessa ja alatyöryhmiä perustetaan tilanteen mukaan, tukenaan virkamiehet, joille asia kuuluu. Kaikki Alue-Alvarin tilaisuudet ja työryhmät ovat avoimia, joten osallistumaan pääsevät myös ne, jotka eivät ole jäseniä. Kuntamarkkinat ( ) tarjosi mahdollisuuden keskustella Etelä-Tampereen vuorovaikutussuunnittelijan Pirkko Maatraivan kanssa. Hän kertoi, ettei palautejärjestelmää ole vielä saatu kehitettyä ja NettiAlvarikin on haudattu odottelemaan parempia ideoita ja käytäntöjä, vaikka se vielä vuoden 2009 esitteessä mainitaankin. Käytäntö Euroopasta: Amsterdamin kaupunginosaneuvostot 1980-luvun alkupuolella Amsterdamiin perustettiin ensimmäiset neuvostot (Neighbourhood Councils), jolloin niille annettiin laajat toimivaltuudet ja budjetit sekä osoitettiin viranhaltijoita avustajiksi käytännön toimintaan. Tavoitteena oli toteuttaa asukkaiden myötävaikutuksella toimivaa ja tehokasta päätöksentekoa sekä saada asukkaat tuntemaan itsensä osallisiksi paikallishallinnossa. Aikaisemmin hallintoalueita oli 14, mutta kesällä 2009 niiden määrä pudotettiin seitsemään kumppanuuksien vahvistamiseksi ja sujuvamman hallintojärjestelmän luomiseksi. Näiden seitsemän kaupunginosaneuvoston on määrä aloittaa täysimittainen toiminta keväällä 2010 järjestettävien kunnallisvaalien jälkeen. Neuvostojen jäsenet on valittu vaaleilla omalta alueeltaan, neljän vuoden välein, ja neuvostojen koko on riippuvainen sekä alueen asukasmäärästä, että valitusta hallintomuodosta. Kokouksia on joka toinen viikko ja ne ovat pääsääntöisesti julkisia. Neuvostot jakaantuvat edelleen alakomiteoihin, jotka kokoontuvat kolmen neljän viikon välein. Alakomiteoiden kokoukset ovat kaikille avoimia. Kuten kaupunginhallinnossa, myös kaupunginosien päivittäisiin hallintotehtäviin osallistuu joukko valtuutettuja sekä alueen puheenjohtaja, jonka valitsee neuvosto. 9

10 Päivittäishallinnon (jolla toimipisteenä aluetoimisto) muotoja on kaksi: ensimmäisessä päivittäiseen hallintoon osallistuvat jäsenet valitaan neuvoston äänestyksellä ja he pysyvät edelleen täysivaltaisina jäseninä. Toisessa mallissa valitut edustajat luopuvat jäsenyydestä, ja hallintotehtäviin osallistuvat voidaan valita myös neuvoston ulkopuolelta. Neuvostojen vastuualueeseen kuuluu jotakuinkin samanlaiset tehtävät, kuin asukasmäärältään vastaavan kokoisten alueiden paikallisviranomaisille: tilojen hallinnointia, katujen kunnossapitoa, leikkikentistä huolehtiminen jne. Neuvostot myös muotoilevat kehityssuunnitelmia ja määrittelevät käytännön toimenpiteitä taide-, liikunta-, virkistys- ja sosiaalikysymyksiin liittyvissä asioissa. Alakomiteoillakin on taloudellisia resursseja joihinkin avustustarkoituksiin (joita ei määritelty verkkosivuilla). Aluetoimistoon voi ottaa yhteyttä lähes kaikissa rekisteröinti- ja kirjausasioissa sekä lupatoiminnassa tehtäviä, jotka aikaisemmin ovat olleet kaupungin vastuulla. Kokemus hallinnon hajauttamisesta Amsterdamissa on ollut pääosin positiivinen. Tosin yleinen trendi on, että kansalaisten kiinnostus politiikkaan on vähentynyt niin Amsterdamissa kuin muuallakin Hollannissa. Vaaleissa äänestäjien määrä on jatkuvasti laskenut eivätkä hallinnolliset kysymykset näytä kiinnostavan asukkaita. Selvää on kuitenkin se, että hallinnon hajauttamisen jälkeen järjestelmä on taannut sen, että poliitikoilla on enemmän aikaa ja mahdollisuuksia tavata asukkaita ja vaikuttaa suoraan paikallisiin asioihin. Sama pätee myös paikallishallinnon työntekijöihin. Alueilla voidaan ottaa huomioon paikalliset olosuhteet ja asukkaiden toiveet paremmin. Mielipidetiedustelujen mukaan myös asukkaat ovat tyytyväisiä, palvelujen saatavuuteen omalta alueeltaan, alueen omilta työntekijöiltä. Talouden ja tehokkuuden kannalta hallinnon hajauttamisella on ollut pelkästään etuja. On arvioitu että järjestelmän uusimisella on saavutettu säästöjä keskimäärin 45 miljoonaa euroa vuodessa. Säästöt ovat kertyneet pääosin sisäisen organisoinnin muuttamisesta verrattuna vanhaan, erittäin keskitettyyn hallintoon nähden. Järjestelmän tehokkuus on johtunut pääosin paikallisen hallinnon kyvystä ratkaista erilaiset kysymykset paikallisten asukkaiden kanssa yhteistyössä. Ensimmäisinä vuosina aikaa käytettiin melkoisesti päätöksenteon linjaamiseen ja rakenteiden muuttamiseen. Nyttemmin käytäntöjen selkiinnyttyä voidaan keskittyä yhdessä määriteltyjen tärkeiden asioiden edistämiseen. 10

11 Lisäarvoa demokratiaan Tiedottaminen ja viestintä Vuoden 2009 KuntaSuomi tutkimuksen mukaan yli puolella kyselyyn vastanneista vaikuttamismahdollisuudet toteutuvat heikommin kuin odotetaan: vaikuttamismahdollisuutta asuinympäristön asioihin pitää tärkeänä 70 %, ja tyytyväisiä siihen on 49 % vastanneista. Vaikuttamismahdollisuuksia yhteiskuntaan pitää tärkeänä 60 %, mutta tyytyväisiä on vain 35 %. Poliittiseen päätöksentekoon vaikuttamiseen tyytyväisiä löytyy ainoastaan 20 %. Yksi demokratian kulmakivistä on päätöksenteon avoimuus, joka on läheisessä suhteessa viestintään ja tiedottamiseen. Siksi olennainen osa osallistumisen edistämistä, ehkä jopa tärkeimpiä tekijöitä, on tiedottaminen. Vuoden 2004 KuntaSuomi -tutkimuksen mukaan keskivertokansalainen on kiinnostunut kotikuntansa asioista, mutta vain n. viidesosa oli sitä mieltä, että kunnan asioista tiedotetaan riittävästi. Kuntaliiton tutkimuksen (Sari Pikkala: Kunta kuntalaisosallistumisen edistäjänä, Kuntien demokratiatilinpäätös, Teema II, Kuntademokratian toimintatavat, 2006) mukaan kuntien viestintävastaavista yli puolet antoi omalle kunnalle korkeintaan tyydyttävän arvosanan, kun heiltä kysyttiin viestinnän avoimuudesta ja asukkaiden mahdollisuudesta vaikuttaa asioiden valmisteluvaiheessa. Tiedotuskanavia pohdittaessa on syytä kiinnittää huomiota paikalliseen mediaan (lehdet, radiokanavat), toimielinten kokousten avoimuuteen ja jatkuvasti merkittävämmäksi muotoutuvan Internetin sekä matkapuhelinten hyödyntämiseen. Internet sinällään on vain kanava, mutta sen vuorovaikutteisen luonteen vuoksi tulee erityisesti pohtia sisältöjä ja tiedottamisen muotoja. 1. Nuorille suunnattu valtakunnallinen verkkodemokratiapalvelu Aloitekanava (www.aloitekanava.fi) on yksi varteenotettava keino, idea olisi käyttökelpoinen myös kaikille kuntalaisille suunnattuna. Vuorovaikutteisessa verkkopalvelussa ideat jalostetaan kommentointi- ja äänestysvaiheiden myötä aloitteiksi. Sivustolla esitellään myös muutoksen aikaansaaneita ideoita, joten palautejärjestelmäkin on järjestetty samaan yhteyteen. Keskitetty aloitejärjestelmä helpottaisi omien ideoiden esittämistä ja niiden ohjautumista oikeille henkilöille. 2. Vastaavantyyppinen järjestelmä on mahdollinen myös tekstiviestipalveluna. Tekstiviestinä lähetetyt ideat tulisivat sähköpostina vastuuhenkilölle, joka ohjaisi ne eteenpäin asiaankuuluvalle taholle. Hyvä puoli menetelmässä on matala osallistumiskynnys: Tilastokeskuksen mukaan vuonna

12 käytännössä jokaisella työikäisellä suomalaisella oli matkapuhelin käytössään (http://www.stat.fi/tup/suomi90/syyskuu.html, luettu ). Lisäksi matkapuhelin on myös lähes aina käsillä, joten idean syntyessä on mahdollisuus lähettää se heti eteenpäin. Matala osallistumiskynnys mahdollistaa myös aktiiviselle häirinnälle, mutta käytännössä se ei muodostane suurta ongelmaa, koska tietystä numerosta tulevat viestit voidaan sulkea pois teknisellä ratkaisulla. 3. Toinen esimerkiksi kelpaava sivusto on Asialista (www.asialista.fi). Kuvaus sivuston Facebook -ryhmästä: Porvoon kaupungin esityslistat inhimillisemmässä muodossa. Asialista.fi tiivistää ja toimittaa Porvoon (kaupunginhallituksen) pöytäkirjat selkokielelle. Tarkoitus on toimittaa kansalaisille mahdollisimman objektiivinen kuva kaupungissa tapahtuvista asioista, joten Asialistan toimituksen mielestä paras lähde ovat kaupunginhallituksen julkiset esityslistat. Syy, miksi esittely kohdentuu juuri esityslistoihin eikä pöytäkirjoihin, on keskustelun ajoittaminen päätöksentekoa edeltävälle ajalle. 4. Blogien käyttö viestinnässä on suositeltavaa ja niitä käytettäessä on huomioitava kommentointimahdollisuus. Kommentoinnilla on mahdollista saada aikaan elävää keskustelua kustakin ajankohtaisesta aiheesta, jolloin erillisen keskustelupalstan tarve vähenee. Eri palvelinten tarjoamat ilmaiset blogit tarjoavat vaihtoehtoja kommenttien hyväksymismahdollisuudesta (ylläpitäjä tarkastaa kommentin ennen sen julkaisemista) asiasanahakuun. Varsinkin harvoin päivitettävien blogien kohdalla vierailijoita kannattaa pyytää liittymään sähköpostilistalle, jolloin he saavat muistutuksen uudesta blogikirjoituksesta. Muuten on vaarana se, että ihmiset turhautuvat uusia päivityksiä odotellessaan ja harvenevien käyntien myötä lopulta unohtavat koko blogin. Vaikka yllä onkin esitelty vain ns. uuden median tarjoamia mahdollisuuksia, ei perinteisen median (esim. lehdistö) ulottuvuutta tule unohtaa. Kaikilla ei edelleenkään ole käytettävissään tietokonetta tai matkapuhelinta, joten yhdistelmä uutta ja vanhaa on varmasti toimivin ratkaisu. Painotus tullee kuitenkin vuosien aikana siirtymään kohti uuden median tarjoamia käytäntöjä, sosiaalisten medioihin vallatessa edelleen alaa ihmisten totuttua niihin. Käyttäjädemokratia Käyttäjädemokratia-termillä viitataan monenlaisiin toimintatapoihin, esim. käyttäjäneuvostot ja toimielimet, joissa on mukana käyttäjien tai asiakkaiden 12

13 edustajia, erilaiset raadit, paneelit, tilaisuudet yms. sekä kyselyjen tekeminen ja palautteen kerääminen kuuluvat kaikki käyttäjädemokratiaan. Myös käyttäjien valinnanvapaus eri palveluyksiköiden tai tuottajien välillä tulkitaan käyttäjädemokratiaksi. Puoluevetoista politiikkaa vierastavat voivatkin kokea käyttäjäosallistumisen mielekkäämpänä. Sari Pikkala (2006) toteaa perinteisten, pysyvien ja velvoittavien osallistumismuotojen heikentyneen, samalla kun satunnaiset, vähemmän sitoutumista vaativat muodot saavat enemmän jalansijaa. Palautejärjestelmän luominen käyttäjädemokratiaa koskevissa asioissa olisi hyväksi, koska näin voitaisiin vahvistaa kansalaisten luottamusta verovaroilla rahoitettaviin organisaatioihin. Esiin nousee vielä kaksi konkreettista toimenpide-ehdotusta, jotka olisi mielestäni syytä ottaa huomioon myös Hollolassa. Ensimmäinen on vuorovaikutussuunnittelija (tai vastaava viranhaltija), joka vastaa työryhmän koordinoinnista ja tiedottamisesta. Tiedottamisen tulisi tapahtua sekä lähipalvelualueneuvostoon, että kuntaan päin. On myös tarpeellista pohtia sekä neuvostojen välistä, että kuntalaisiin suuntautuvaa tiedottamista. Esimerkiksi Tampereen organisaatiossa on kuntademokratiayksikkö, jossa työskentelee vuorovaikutussuunnittelijoiden lisäksi kuntademokratian kehittämispäällikkö sekä kaksi muuta henkilöä. Osallistumisen ja demokratian alaan kuuluvat asiat olisikin hyvä keskittää omaksi vastuualueekseen ja nimetä henkilö koordinoimaan tätä työtä. Vastuualueen yksikkökoon ei tarvitse olla kunta, taloudellisesti järkevämpää olisi joko useamman kunnan tai koko maakunnan yhteinen koordinaattori. Toinen ehdotus on kirjallisen palautejärjestelmän luominen. Tällä menetelmällä vaikuttavuuden todentaminen on helpompaa ja se myös parantaa osallistujien motivaatiota. Oleellisia palautteen aiheita ovat mitä ja miten neuvoston käsittelemiä asioita on otettu huomioon, mitä ei, ja miksi. Ohjeistuksen myötä aloitteiden ja näkemysten välittyminen organisaatiossa tehostuisi, koska viranhaltijoilta vaadittaisiin reagointia ja perusteluita perusteltu reagointi olisi omiaan vahvistamaan luottamusta ja tunnetta prosessin läpinäkyvyydestä. 13

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

Katsaus paikallisdemokratian haasteisiin ja alueellisen edustuksellisuuden mahdollisuuksiin

Katsaus paikallisdemokratian haasteisiin ja alueellisen edustuksellisuuden mahdollisuuksiin Katsaus paikallisdemokratian haasteisiin ja alueellisen edustuksellisuuden mahdollisuuksiin Paikallisdemokratian ja osallistumisen toimikunta 24.2.2010 José Valanta toimikunnan sihteeri Paikallisdemokratia

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin

Lisätiedot

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen

Lisätiedot

Alueelliset lautakunnat johtosääntötekstin luonnostelua

Alueelliset lautakunnat johtosääntötekstin luonnostelua Alueelliset lautakunnat johtosääntötekstin luonnostelua Paikallisdemokratian ja osallistumisen lautakunta 23.3.2010 José Valanta lautakunnan sihteeri Muistettava, mihin tähdätään 1. Päijät-Hämeestä kilpailukykyinen

Lisätiedot

KUMPPANUUSPÖYTÄ ASUKKAIDEN OSALLISTUMINEN JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET MAAKUNNASSA

KUMPPANUUSPÖYTÄ ASUKKAIDEN OSALLISTUMINEN JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET MAAKUNNASSA KUMPPANUUSPÖYTÄ ASUKKAIDEN OSALLISTUMINEN JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET MAAKUNNASSA TEHTÄVÄ MITÄ IDEOITA, TOIMINTAMALLEJA MAAKUNNASSA VOIDAAN TOTEUTTAA/HYÖDYNTÄÄ? KIRJOITA 1 IDEA/AJATUS/PAPERI IDEAN EI TARVITSE

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus

Lisätiedot

Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä

Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä Aluehallintovirastot arvioivat säännöllisesti kuntien peruspalveluja. Nuorisotoimen vuoden 2017 arviointikohteena

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista

Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista 12.11.2013 Page 1 Demokratian ja osallisuuden taustatekijät

Lisätiedot

Järjestövaikuttaminen Kontiolahden kunnassa. Sakari Kela

Järjestövaikuttaminen Kontiolahden kunnassa. Sakari Kela Järjestövaikuttaminen Kontiolahden kunnassa Sakari Kela 14.9.2017 Kunnan olemassaolon tarkoitus? Edellytysten luominen kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumisen ja vaikuttamisen toteutumiselle.

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä)

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) MTK-Pohjois-Savo ry Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi 2.12.2013 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Kuntalaisten suora osallistuminen ja vaikuttaminen

Kuntalaisten suora osallistuminen ja vaikuttaminen Ajankohtaista kuntademokratiasta Kuntalaisten suora osallistuminen ja vaikuttaminen Kommenttipuheenvuoro kuntakentältä 9.9.2015 klo 10:00 10:45 L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I Pia Haakana, asukasyhteyshenkilö

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista

Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista Jarkko Majava FCG Konsultointi 18.12.2013 Page 1 Demokratian

Lisätiedot

JHL 240 TOIMINTASUUNNITELMA 2010

JHL 240 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 JHL 240 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240 /Maire Korkeamäki JHL ry. 240 2 (7) TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2010 1. JOHDANTO Tämä toimintasuunnitelma on laadittu

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä Kuntalaiskyselyn tulokset Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Taustatiedot: ammatti 3 % 8 % 8 % 3 % 1 % 16 % 25 % 36 % Koululainen Kunnan tai valtion työntekijä Yrittäjä Työtön Opiskelija Töissä yksityisellä

Lisätiedot

Teemallinen yhteistyötilaisuus - toteutusperiaatteet. KVTL Kevät 2011

Teemallinen yhteistyötilaisuus - toteutusperiaatteet. KVTL Kevät 2011 Teemallinen yhteistyötilaisuus - toteutusperiaatteet KVTL Kevät 2011 Lähtökohta 1/2 Tilaisuus voi olla ennakoiva Halutaan tietää ja keskustella asioista miten kehitysvammaisten / vammaisten ja heidän perheidensä

Lisätiedot

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:

Lisätiedot

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula,

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Noormarkun alueellisen edustavuuden lisäämiseksi ja asukkaiden vaikutusvallan

Lisätiedot

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Mitä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2. Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.2012 Sisältö Kuntalaisten osallisuus: lähidemokratia ja kuntapalvelut

Lisätiedot

Sähköiset kokouskäytännöt onnistumiset ja kompastuskivet

Sähköiset kokouskäytännöt onnistumiset ja kompastuskivet Sähköiset kokouskäytännöt onnistumiset ja kompastuskivet Kuntamarkkinat 10.9.2015 hallinnon erityisasiantuntija Paula Harju hallintoasiantuntija Laura Lyly Taustaa Vantaalla sähköiseen, paperittomaan kokouskäytäntöön

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen Uusi kuntalaki 2015 - Demokratia ja osallistuminen Kuntamarkkinat 10- Mervi Kuittinen Laissa säädettäisiin: Kunnan asukkaiden osallistumisoikeutta koskeva luku (5. luku) kunnan asukkaiden äänioikeudesta

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

Jyväskylän päivähoidon asiakasraati. INFOPAKETTI elokuu 2011 Merja Adenius-Jokivuori Tarja Ahlqvist

Jyväskylän päivähoidon asiakasraati. INFOPAKETTI elokuu 2011 Merja Adenius-Jokivuori Tarja Ahlqvist Jyväskylän päivähoidon asiakasraati INFOPAKETTI elokuu 2011 Merja Adenius-Jokivuori Tarja Ahlqvist Päivähoitopalveluiden asiakasraati toiminut maaliskuusta 2008 päivähoidon asiakkaista koottu päivähoitopalveluiden

Lisätiedot

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Riikka Paloniemi & Eeva Lehtomäki Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus Sosiaalipoliittinen yhdistyksen iltapäiväseminaari

Lisätiedot

Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista?

Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista? Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista? Kuntalaki uudistuu seminaari 20.11.2013 Marianne Pekola-Sjöblom Tutkimuspäällikkö Kuntakehitys ja tutkimus Vaaliosallistumisesta

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Työpajan tuottamat ideat ja kehittämisehdotukset Osallisuusohjelman laatiminen, muistio 2.3.2015 Kaupunkilaisille avoin työpaja 2.3.2015

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

PIRKANMAAN KUNTATUTKIMUSHANKE KUNTASEMINAARI 1: YHTEENVETO

PIRKANMAAN KUNTATUTKIMUSHANKE KUNTASEMINAARI 1: YHTEENVETO PIRKANMAAN KUNTATUTKIMUSHANKE KUNTASEMINAARI 1: YHTEENVETO PAIKALLISEN JA ALUEELLISEN DEMOKRATIAN TOIMINTAMALLIT Keskittymisen problematiikka: päätösvallan keskittyminen valtakunnan tasolle ja pois kunnilta,

Lisätiedot

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa Pia Haakana, asukasyhteyshenkilö Sektorit Yritykset Markkinaehtoinen Tavoittelee voittoa 1. YKSITYINEN Valtio,

Lisätiedot

Demokratiapäivä

Demokratiapäivä Demokratiapäivä 13.10.2015 Teemasessio 2:Edustuksellisen ja suoran demokratian muodostama kokonaisuus - miten niiden johtaminen ja kehittäminen vaikuttaa toisiinsa ja miten niitä kehitetään samanaikaisesti?

Lisätiedot

YHDISTYSKYSELYN TULOKSET

YHDISTYSKYSELYN TULOKSET YHDISTYSKYSELYN TULOKSET Tiivistelmä 15.8.2014 Projektiharjoittelija Noora Jalonen Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin 34 yhdistykselle ja vastauksia saatiin yhteensä 25. Kyselyn vastausprosentti on noin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1 Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1 39 Toimintasuunnitelma 2014 ESPOON NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTOT. Työkokoukset 1 x kk, joiden tarkoituksena on työstää ja luoda toimintamallit: o Kolmannen sektorin kanssa työskentelyn kehittäminen

VANHUSNEUVOSTOT. Työkokoukset 1 x kk, joiden tarkoituksena on työstää ja luoda toimintamallit: o Kolmannen sektorin kanssa työskentelyn kehittäminen VANHUSNEUVOSTOT Työkokoukset 1 x kk, joiden tarkoituksena on työstää ja luoda toimintamallit: o Kolmannen sektorin kanssa työskentelyn kehittäminen o Alueellinen vanhusneuvosto o Alueellinen vanhussuunnitelma

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN SOSIAALI - JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTAMALLIN ARVIOINTI. SoTe-lautakunta

NURMIJÄRVEN SOSIAALI - JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTAMALLIN ARVIOINTI. SoTe-lautakunta NURMIJÄRVEN SOSIAALI - JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTAMALLIN ARVIOINTI SoTe-lautakunta 15.11.2016 76 val mistelu päätök senteko sitoutuminen 15.12.2015 toteutuman arviointi 15.12.2015 toteutuman 15.12.2015

Lisätiedot

Vastaus valtuustoaloitteeseen / Karkkilan päätöksenteon avoimuuden edistämiseksi

Vastaus valtuustoaloitteeseen / Karkkilan päätöksenteon avoimuuden edistämiseksi Kaupunginvaltuusto 85 17.06.2013 Kaupunginhallitus 222 24.06.2013 Kaupunginhallitus 250 19.08.2013 Kaupunginvaltuusto 106 07.10.2013 Vastaus valtuustoaloitteeseen / Karkkilan päätöksenteon avoimuuden edistämiseksi

Lisätiedot

YHTEISTYÖ JA KUMPPANUUS

YHTEISTYÖ JA KUMPPANUUS YHTEISTYÖ JA KUMPPANUUS -MITEN ME SEN TEEMME? ELINVOIMAA KUNTIIN -TIINA PELKONEN - 4.12.2017 TULEVAISUUDEN KUNNAN ROOLI Miten näitä vahvistetaan käytännössä? Mihin ollaan menossa? Kuka auttaa navigoimaan?

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Kuntalaisten sähköiset vaikuttamiskanavat. Mikko Nislin

Kuntalaisten sähköiset vaikuttamiskanavat. Mikko Nislin Kuntalaisten sähköiset vaikuttamiskanavat Mikko Nislin 5.6.2013 Kuntalaisten osallisuus Kuntalaisilla tulee olla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa oman kuntansa päätöksiin, valintoihin ja palvelujen

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTAMALLIN ARVIOINTI. SoTe-lautakunta

NURMIJÄRVEN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTAMALLIN ARVIOINTI. SoTe-lautakunta NURMIJÄRVEN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTAMALLIN ARVIOINTI SoTe-lautakunta 15.11.2016 76 valmistelu päätöksenteko sitoutuminen 15.12.2015 toteutuman arviointi 2016 15.12.2015 toteutuman arviointi

Lisätiedot

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURIFOORUMI - KULTURFORUM 12.3.2015 TEEMARYHMÄT 1. Luovan alan yrittäjyys 2. Kolmannen sektorin yhteistyö 3. Kulttuuri- ja

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2017

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2017 Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2017 Taustaa Kysely toteutettiin huhti-toukokuussa 2017 (11.4.-12.5.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaaville

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA AKAAN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA AKAAN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA AKAAN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ Kaupunginhallitus/valtuusto hyväksynyt 13.09.2006 Akaan kaupunki Sääntökokoelma NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO 1

Lisätiedot

Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta

Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta Kenen osallisuus?-seminaari 2.9.2014 Neuvotteleva virkamies Inga Nyholm Kuntalain valmisteluaikataulu Hallituksen esitysluonnos kuntalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Nuorisolautakunta Ntj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Nuorisolautakunta Ntj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) 89 Ruudin ydinryhmän tehtävät HEL 2014-012413 T 12 04 01 Päätös päätti vahvistaa Ruudin ydinryhmän tehtävät seuraaviksi: 1. Päättäjämiitti: valitsee aiheet työryhmiin,

Lisätiedot

5.5.2014 / Kaija Manninen, hallintopäällikkö

5.5.2014 / Kaija Manninen, hallintopäällikkö 1 Hollolan kunta 5.5.2014 / Kaija Manninen, hallintopäällikkö Avoin hallinto Taulukkoon on listattu, mitä hyviä käytäntöjä Hollolan kunnassa ja toimialoilla jo on avoimen hallinnon edistämisessä kullakin

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Järjestöedustajan kokemuksia

Järjestöedustajan kokemuksia Järjestöedustajan kokemuksia Raadeista yleistä Raatilaisen näkökulma Toteutusesimerkkejä Keskeistä raatien toiminnassa Sipilän hallitusohjelma: Tavoitteena vahvistaa kokemusasiantuntemuksen käyttöä ja

Lisätiedot

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Kunnanjohtajana somessa Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Tausta Virkaura kunnallishallinnossa Kuntien keskushallinnon tehtävissä 80 luvulta saakka Jämsän hallintojohtajana 2001-2012

Lisätiedot

Pelkosenniemen kunnan Nuorisovaltuuston toimintasääntö alkaen

Pelkosenniemen kunnan Nuorisovaltuuston toimintasääntö alkaen Pelkosenniemen kunnan Nuorisovaltuuston toimintasääntö 1.6.2017 alkaen 1 Toiminnan tarkoitus Nuorisovaltuusto on poliittisesti, uskonnollisesti sekä aatteellisesti sitoutumaton nuorten vaikuttajaryhmä,

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Alvareista alueverkostoihin Tampereen uusi osallistumisen malli

Alvareista alueverkostoihin Tampereen uusi osallistumisen malli Alvareista alueverkostoihin Tampereen uusi osallistumisen malli Kuva Jaakko Laurila LÄNNEN ALUETOIMIJAVERKOSTO Kotipirtin palvelutalo 11.10.2016 klo 12.30-15.30 Koonti ryhmätöistä Läsnä kymmenen kaupungin

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Uusi vaikuttamispalvelu: Nuortenideat.fi Demokraattinen vaikuttamiskanava Nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukeva Matalan kynnyksen palvelu, näkyvä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI

Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI 22.1.2012 Ongelma / Tarve: 1. Tarve: Asiakkaiden halukkuus olla vaikuttamassa ja kehittämässä sosiaaliaseman palveluja 2. Tarve löytää vaikuttamiskanavia,

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat Vantaalla Aviapoliksen aluetoimikunta Hakunilan aluetoimikunta Koivukylän aluetoimikunta Korson aluetoimikunta

Lisätiedot

kysely ja haastattelut, kevät 2014

kysely ja haastattelut, kevät 2014 kysely ja haastattelut, kevät 2014 Päätöksen äärellä - Avaimet käteen -seminaari, Kaupunkiverstas 25.3.2014 Minna Tarkka, Saija Salonen, Emmi Vainio, Stadi.TV / m-cult Päätöksen äärellä -kehityshanke Päätöksen

Lisätiedot

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia VIESTINTÄSTRATEGIA 16.4.2010 Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta Viestintästrategia Suvantokatu 6, 80100 Joensuu 050 341 6346 PL 1627 (Yliopistonranta 3), 70211 KUOPIO 044 576 8419 PL 86 (Kuninkaankartanonkatu

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta

Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta Panu Artemjeff & Mia Luhtasaari 6.3.2017 2/10 Väestöryhmät ovat ryhmiä, joihin ihmiset tuntevat kuuluvansa: Perhe & suku Ammattiryhmät Mitä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan liiton viestintä. viestintäpäällikkö Arja Hankivaara

Pohjois-Pohjanmaan liiton viestintä. viestintäpäällikkö Arja Hankivaara Pohjois-Pohjanmaan liiton viestintä viestintäpäällikkö Arja Hankivaara 12.10.2017 Hallintosääntö (hyväksytty mkv:ssa 5.6.2017) maakuntahallitus johtaa viestintää ja tiedottamista toimielimet luovat edellytyksiä

Lisätiedot

Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa. Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9.

Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa. Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9. Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9.2017 Lähtökohdat Tutkimuksen laatija on Tapio Kinnunen, joka toimii

Lisätiedot

Avoimesti ja yhdessä. Oma Hämeen viestintäsuunnitelma päivitetty, hyväksytty / VATE

Avoimesti ja yhdessä. Oma Hämeen viestintäsuunnitelma päivitetty, hyväksytty / VATE Avoimesti ja yhdessä Oma Hämeen viestintäsuunnitelma 2016 2019 päivitetty, hyväksytty 24.11.2017 / VATE Sisältö 1. Viestintä maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun tukena... 2 2. Viestinnän tavoitteet

Lisätiedot

Asiakasraati. Jyväskylän kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut

Asiakasraati. Jyväskylän kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut Asiakasraati Jyväskylän kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut 21.9.2016 Asiakasraati aloittanut toimintansa maaliskuussa 2008 on kunnallisten ja yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen asiakkaiden osallisuus-

Lisätiedot

FC WILD Seuran viestintäsuunnitelma Viestintävaliokunta

FC WILD Seuran viestintäsuunnitelma Viestintävaliokunta FC WILD Seuran viestintäsuunnitelma 31.1.2013 Viestintävaliokunta Sisältö Viestinnän nykytila Viestinnän tavoitteet Viestinnän osapuolet Viestinnän foorumit ja kanavat Viestinnän vuosikello Viestinnän

Lisätiedot

Osallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto 26.11.2013

Osallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto 26.11.2013 Osallisuus Vantaalla Kuntalaiset keskiöön Verkosto Yhteys strategiaan 2013-2016 Sitovat tavoitteet 2014 12. Vantaan tulevaisuutta rakennetaan yhdessä asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten kanssa Osallisuusmalli

Lisätiedot

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä 1.9.2017 Turku SOS- LAPSIKYLÄ VAHVISTAA LASTEN OSALLISUUTTA SOS- Lapsikylässä on vahvistettu lasten osallisuutta

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot