Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""

Transkriptio

1 Noin kymmenen työkalua mediaan Materiaali on tarkoitettu alle 8-vuotiaiden lasten mediakasvatukseen, mutta se on sovellettavissa vanhemmillekin lapsille. Materiaali on suunnattu lasten kasvattajille ja vanhemmille. Materiaalin tekemisessä olemme huomioineet varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, esi- ja perusopetussuunnitelman perusteet ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet. Materiaalit toimivat sekä kokonaisuutena että yksittäin. Kunkin materiaalin askeleita voi toteuttaa numerojärjestyksessä tai niistä voi valita omalle lapsiryhmälle sopivat osat. Askeleiden avulla kasvattaja voi myös lisätä omaa mediakasvatustietouttaan. Materiaalissa on avattu, miksi kyseinen asia, työtapa tai näkökulma on merkityksellinen mediakasvatuksessa. Lisää tietoa kyseisestä aiheesta löytyy kirjasta Mediametkaa! Mediakasvattajan käsikirja kaikilla mausteilla.

2 Mediakasvatus voi käsitteenä tuntua vieraalta ja mediakasvattajana toimiminen suurelta urakalta. Lohdullista on kuitenkin muistaa se, että mediakasvatus ei ole arjesta irrallinen kokonaisuutensa vaan normaalia kasvattajana toimimista mediakulttuurissa. Jos tarkastelee omaa toimintaansa kasvattajana, voi ilokseen huomata toimineensa tiedostamattaan mediakasvattajana. On tärkeää ottaa media osaksi päivähoidon, koulun, kerhotoiminnan ja yleensäkin kasvatustyön arkea eikä rajata sitä tietoisesti ulkopuolelle. Elämme mediakulttuurissa, jossa monet päivittäisistä toiminnoistamme, niin lasten kuin aikuistenkin, tapahtuvat medioiden avulla tai välittäminä. Media tarjoaa ilmaista, monipuolista ja lapsia kiinnostavaa materiaalia opetukseen ja kasvatukseen. Mediassa on myös lapsille haitallista sisältöä ja materiaalia, jolta lasta tulee suojata ja jota vastaan lapselle pitäisi kehittyä kyky suojautua. Tässä on kasvattajalle haaste, johon on vastattava mediakasvatuksella. Ääniä ja kuvia, hyödyllistä huvia, tarua ja totta, hiiri muttei rotta. Tietoa ja taitoa, innostusta aitoa, radio, leffa, luuri, makea mediakuuri Netti, telkku, lehti kertomaan sen ehti, pullea ja paistuva, muhkea ja maistuva: Mediamuffinssikilo, mausteeksi ilo, hymy sekaan heitä paista, älä keitä! Maistuu parhaalle kaverin kanssa nautittuna! 1. Käsitteisiin käsiksi Mediakasvatukseen liittyy paljon käsitteitä, jotka ovat toisilleen rinnasteisia, alisteisia ja kaiken kaikkiaan sekalaisia. Mediakasvattajalle käsiteviidakko voi aiheuttaa rimakauhua. Tämä askel avaa mediakasvatuksen peruskäsitteet sisältöineen. Media tarkoittaa sekä niitä välineitä, joilla on mahdollista viestittää ja vastaanottaa viestejä että niiden sisältöjä ja käytänteitä, jotka ovat syntyneet välineiden ympärille. Mediakasvatus on oppimista ja kasvua median parissa. Se on toimintaa, jolla tietoisesti yritetään vaikuttaa median käyttöön ja mediataitoihin. Mediakasvatuksella kehitetään siis mediakulttuurissa elämisen perusvalmiuksia. Mediakasvattaja olet sinä, eli kasvattaja, joka jakaa ajatuksensa, kuuntelee, keskustelee ja työstää lasten kanssa mediaa ja sen sisältöjä ja ohjaat ja opetat. Mediataito on median taustarakenteiden tuntemusta, teknisiä taitoja sekä aktiivista ja kriittistä mediankäyttöä. Mediataito ei ole synnynnäinen ominaisuus vaan se on opittavissa ja opetettavissa oleva asia.

3 Mediakulttuuri on nimitys aikakaudelle, jossa elämme ja havainnoimme maailmaa median välityksellä. Mediaesitys on median (elokuva, mainos, verkkosivu ) kuvallista, sanallista tai äänellistä sisältöä, jonka tarkoituksena on viestiminen. Medialukutaito on eri viestimien luku- ja kirjoitustaitoa eli kykyä ilmaista itseään eri viestimillä, hankkia tietoja median avulla sekä eritellä ja tulkita kriittisesti erilaisia mediatekstejä. Kriittinen medialukutaito on mediakasvatuksen päätavoite. Se on kykyä analysoida, tulkita, luoda, ilmaista ja osallistua. Kriittisen medialukutaidon omaava kykenee käyttämään mediaa omien tarpeidensa pohjalta ja nauttimaan siitä. Hän ajattelee itsenäisesti, tarkastelee asioita eri näkökulmista, tunnistaa lajityyppejä. Kriittinen medialukutaito on kykyä kyseenalaistaa, kysyä ja luoda uutta. Medialukutaitoinen henkilö pystyy jäsentämään ja tiivistämään tietoa ja tekemään eettisiä päätöksiä ja toimimaan aktiivisesti. 2. Media osana toiminta- ja oppimisympäristöä Niin median haitallisilta vaikutuksilta kuin yleensäkin elämänkolhuilta suojaa parhaiten turvallinen kasvuympäristö, läheiset turvalliset ihmissuhteet, tasapainoinen tunne-elämä, arvostava, myönteinen ja lasta tukeva kasvatus. Kaverit ja heidän kanssaan touhuaminen antavat eväitä sosiaalisiin suhteisiin ja valmiuksia kohdata elämään kuuluvia iloja ja suruja. Toiminta- ja oppimisympäristö muodostuu fyysisten, psyykkisten, emotionaalisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuudesta. Mediaesitykset ja niiden vaikutus on läsnä lasten toiminta- ja oppimisympäristössä. Myönteinen ja kannustava kasvatus- ja oppimisympäristö tukee tutkivaa toimintaa ja sen varustuksen tulee vahvistaa lapsen kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi. Tutkimiseen innostava kasvatusympäristö on monipuolinen. Se antaa mahdollisuuden tutustua ja käyttää erilaisia materiaaleja ja välineitä. Tavoitteena on avoin ja vuorovaikutteinen toimintakulttuuri, joka tukee yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Myös lapsella tulee olla oikeus ja mahdollisuus osallistua toimintakulttuurin kehittämiseen. On tärkeää, että lapsi kokee, työstää ja pohtii monenlaista mediaa vaihtelevin työtavoin. Näin kehittyy kriittinen medialukutaito ja syntyy monipuolinen ja moniarvoinen kuva maailmasta. Keskeistä mediakasvatuksessa on prosessi ja tunnetaitojen harjaannuttaminen. 3. Mediakasvattajan roolit Mediakasvattaja ohjaa, tukee ja innostaa lasta esimerkiksi teknisessä osaamisessa, sisällön käsittelyssä ja tuottamisessa sekä harjoittelussa lapselleasetettujen oppimistavoitteiden saavuttamiseksi. Mediakasvatuksessa on keskeistä tukea lasten omaa media- ja kulttuurintuottamista tarjoamalla välineitä itse tekemiseen ja omien mediasisältöjen luomiseen. Pyrkimyksenä on vahvistaa lapsen identiteetin rakentumista ja mediataitojen monipuolista kehittymistä.

4 Tietoisuus omasta toiminnasta auttaa näkemään miten jokaisessa meissä asuu pieni mediakasvattaja. Mediakasvatus on tavanomaista kasvattajana toimimista ja mediakulttuurin ottamista mukaan päivittäiseen toimintaan. Ottakaa päivittäiseksi tavaksi rakentaa jonkin ajankohtaisen tai lapsilta esiin tulevan aiheen ympärille mediakasvatustuokio. Tuokio voi syntyä vaikkapa Muumi-pehmolelusta tai T-paidan Puuha Petestä. Se voi olla satuhetki kertomuksen ja kuvien äärellä tai yhteinen elokuvaretki. Tilanteen voi synnyttää kännykkäsoitto, kotimatkalla nähty mainosjuliste tai radiosta kuultu juttu. Lapsilta tulevat kysymykset, huomiot ja tarinat, viitteellisestikin mediaa sivuavat, ovat mahdollisuuksia päästä käsiksi mediakasvatuksen ytimeen. Mediakasvattajalla on useita erilaisia rooleja. Hän toimii niin ohjaajana, tukijana, innostajana ja myös suojelijana. 4. Mediakasvatuksen työtavat Mediakasvatus on osa päivähoidon, koulun tai kerhon perustoimintaa. Se ei vaadi erillisiä työtapoja tai erityisvalmiuksia, vaan intoa ja ennakkoluulottomuutta ottaa media osaksi kasvatus- ja opetustyötä. Monet työtavat ovat ennestään tuttuja, samoja, joita käytetään muutenkin varhaiskasvatuksessa, esi- ja alkuopetuksessa ja koulun kerhotoiminnassa. Mediakasvatusta voidaan toteuttaa yhtä monella tapaa kuin on toteuttajiakin. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Työtavoissa tulee ottaa huomioon lapselle ominaiset tavat toimia, joita ovat leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen. Oppiminen on aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Mediakasvatuksessa kehitetään tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja. Kokemuksellisuus, aktiivinen oppiminen, tutkiva ote ja yhteistoiminnallisuus ovat mediakasvatukselle tyypillisiä toimintatapoja. Monipuolisilla työtavoilla tuetaan oppilaiden yksilöllistä kasvua, oppimista, luovuutta ja oppimaan oppimista. 5. Analysoidaan mediaa Medialukutaito on kansalaisoikeus. Medialukutaitoinen osaa tulkita ja tuottaa mediaesityksiä. Yksi tapa kehittää medialukutaitoa on tarkastella erilaisia mediaesityksiä, kuten tv-ohjelmia, kuvia, elokuvia, lehtiä, pelejä, uutisia, medioissa esiintyviä julkisuuden henkilöitä ja mainoksia. Analysointi on mediaesitysten lukemista. Analysoida voidaan sekä mediaesityksen sisältöä että rakennetta. Analysoikaa mediaesitys. Tarkastelkaa esitystä ja selvittäkää mitä siinä sanotaan (informaatio)? Miten sanoma esitetään (rakenne)? Mitä keinoja sanoman välittämiseen käytetään (kuvat, ääni, tekstit, värit, kuvakoot, kuvakulmat, tehosteet jne.)? Kuka mediaesityksen on laatinut? Mihin esityksellä pyritään? Kenelle se on suunnattu? Nyky-yhteiskunnassa kuva on syrjäyttänyt sanan. Maailma on kuvallisempi kuin koskaan aikaisemmin. Kuvat tiedottavat, viihdyttävät, opastavat, ottavat kantaa, kertovat, tallentavat ja koristavat. Kuvia on osattava tulkita, jotta

5 ymmärrämme niiden viestin. Kuvanlukutaitoa voi kehittää erilaisia kuvia analysoiden. Kuvat ovat monipuolista oppimateriaalia ja niitä on helposti saatavilla lehdistä, netistä, esitteistä, itse kuvaten ja eri tekniikoilla työstäen. Kuvien sisältöä ja rakennetta voi tarkastella erilaisten harjoitusten avulla. Myös oma mediatuottaminen synnyttää analyyttista suhtautumista mediaan. Tarkastelkaa erilaisia kuvia, kuten uutiskuvia, kirjan kuvituskuvia, mainoskuvia, taidekuvia, pilakuvia, opastauluja, jne. Selvittäkää mihin tarkoitukseen mikäkin kuva on tehty ja miettikää mistä sen voi päätellä. Valitkaa kuva tarkasteltavaksenne. Tutkikaa kuvan sisältöä, mitä kuvassa näkyy, mitä siinä tapahtuu, millainen tunnelma siinä, mitä värejä siinä on, mitä kuva kertoo. Antakaa lasten etsiä ja leikata irti kiinnostavia kuvia lehdistä. Lapset voivat ympyröidä kiinnostavia kohtia kuvista ja kertoa mitä kuvassa tapahtuu ja miksi juuri se kuva kiinnosti. Aikuinen saattaa yllättyä kuvavalinnoista ja ne saattavat tarjota aikuiselle kurkistuksen lapselle merkityksellisiin asioihin ja hyvän lähtökohdan monille keskustelulle. Tarkastelkaa kuvan sisältöä. Ottakaa kopio kuvasta, josta on leikattu pois pieniä yksityiskohtia. Lapset yrittävät löytää kokonaisesta kuvasta nämä yksityiskohdat. 6. Tutkitaan rajattua todellisuutta Mediaesitys on aina jonkun valinta. Jotakin on rajattu kuvaan, dokumenttiin, uutiseen tai muuhun mediaesitykseen ja jotakin jätetty sen ulkopuolelle. Tekijä valitsee, mitä hän haluaa esittää ja miten hän esittää sen. Rajaus vaikuttaa sisältöön ja tulkintaan. Tarkastelkaa uutiskuvia, mitä niissä on kerrottu uutisesta mitä on jätetty kertomatta. Pohtikaa mitä valinnoista seurasi, miten se muuttaa uutisen ymmärrettävyyttä. Kuvia tarkasteltaessa kehykset auttavat näkemään näkymätöntä. Niiden kanssa voi harjoitella kuvakokoja ja kuvakulmia ja tehdä erilaisia rajausharjoituksia. Kehykset voi tehdä puurimoista, pahvista tai ne voivat olla valmiita diakehyksiä. Etsikää kehyksen läpi mieleinen, ruma tai erityisen kaunis paikka, joka sopisi tauluksi. Asettakaa kehykset roikkumaan puunoksasta tai tukea vasten maahan. Kutsukaa kaveri taidenäyttelyyn katsomaan kuvaa. Pienempiä yksityiskohtia voi keskittyä tarkastelemaan diakehyksen läpi. Asettakaa kehykset maahan ja sommitelkaa niihin taideteos luonnonmateriaaleista tai mistä tahansa muusta materiaalista. Taideteoksen lähtökohtana voi olla runo tai tarina tai se voi syntyä ihan vain luomisen ilosta. Tarkastelkaa kehyksen avulla valmiita kuvia. Rajatkaa kuva kuvan sisältä. Tähän tarkoitukseen sopii erityisen hyvin pieni diakehys. Kuvasta riippuen keksitään uudelle kuvalle tarina. Uutiskuvassa se voi olla uutinen, taidekuvassa satu ja mainoskuvassa vaikkapa mainoslause. Kuvasta rajatusta kuvasta voidaan tarkastella värimaailmaa, muotoja ja sisältöä.

6 Leikatkaa lehtikuva irti lehdestä ja asetetaan diakehys kuvan päälle. Etsikää kehyksen läpi sopiva kohta kuva-arvoitukselle ja kun se löytyy, piirtäkää kehyksen ympäri ääriviivat ja leikatkaa kuva-arvoituskuva irti kuvasta. Tarkastelkaa toistenne kuva-arvoituskuvia ja yrittäkää arvata mitä kuvan ulkopuolella tapahtuu. Sen voi myös kiinnittää sinitarralla paperille ja jatkaa kuvaa piirtäen. Vastasivatko syntyneet mielikuvat alkuperäistä kuvaa? Voitte tehdä myös toisinpäin eli arvailla tai piirtää mitä leikatussa kolossa näkyy. Diakehykseen (lasilliseen) voi rakentaa myös oman kuvan. Lasilevyjen väliin voi laittaa valoa läpäisevää ja läpäisemätöntä materiaalia. Siihen voi myös piirtää tai kirjoittaa. Itse tehdyistä diakuvista voidaan tehdä diasatu tai niitä voidaan käyttää varjoteatterin, satutuokion tai näytelmän taustoina. Kuvakoot ovat yhteisesti sovittu termistö, joka kertoo miten kuva on rajattu ympäristöstä. On päätettävä näytetäänkö kohde kokonaan eli kokokuvassa vai hyvin läheltä erikoislähikuvassa. Kuvakokoja vaihtelemalla valitsemme mitä haluamme näyttää katsojalle ja mitä rajata kuvan ulkopuolelle. Niillä saadaan luotua myös tunnelmaa. Mitä lähempää kuvaamme, sitä vahvempi tunnelma syntyy. Kuvakulma taas kertoo mistä kulmasta kohdetta tarkastellaan, ylhäältä, alhaalta vai silmän tasolta. Kuvakulmilla voidaan luoda arvoasetelmaa. Esimerkiksi alhaalta ylöspäin kuvattuna saadaan kohde näyttämään mahtavalta ja uhkaavaltakin kun taas ylhäältä alaspäin kuvattuna kohteesta tulee avuton ja jopa pelokas. Yhteisesti sovittu termistö helpottaa kuvista puhumista. Lisää aiheesta 7. Tutkitaan tarinaa juonilangalla Kertomuksille on yhteistä juoni eli tapahtumat siinä järjestyksessä kuin ne tapahtuvat. Tarinaa voidaan kertoa kuvilla, sanoilla ja äänellä. Tarinassa on löydettävissä draamankaari eli alku, keskikohta ja loppu. Alussa tapahtumat käynnistyvät, keskikohdassa niitä syvennetään ja kuljetaan kohti ristiriitaa, joka lopussa ratkeaa. Kuunnelkaa valmis tarina tai tehkää itse tarina. Asettakaa juonilanka lattialle ja vääntäkää se juonenkulun mukaiseksi. Jännittävin kohta on korkein huippu. Juonilangan ympärillä voidaan käydä keskustelua juonesta ja väännellä juonilankaa keskustelun edetessä. Piirtäkää tai maalatkaa sadusta kuvia. Kuvia voi tehdä myös esimerkiksi yksinkertaisin grafiikan menetelmin. Hauskaa jälkeä syntyy press print laatalla. Se on solumuovilevy, johon kynällä kaiverretaan kuva. Kaiverretulle levylle levitetään telalla tai siveltimellä väri ja levy eli laatta painetaan paperille. Monotypiagrafiikkaa syntyy myös ilman kaiverruksia, maalaamalla väri laatalle ja painamalla maalattu pinta paperille. Kuvat asetetaan juonilangalle oikeaan kohtaan. Kuvia voidaan esimerkiksi tehdä hauskasta, pelottavasta, surullisesta tai erityisen hyvin mieleen jääneestä kohdasta. Kuvia voi myös teettää ilman sen tarkempaa määrittelyä, mikä kohta pitäisi kuvittaa. Kuvia juonilangalle asetettaessa on hyvä miettiä miksi juuri kyseiset kohdat ovat mahtaneet jäädä erityisesti mieleen. Minun elämänlankani. Lapset tuovat mukanaan sovitun määrän valokuvia heidän omasta elämästään. Lapsi asettaa kuvat omalle juonilangalleen aikajärjestykseen, elämänlangaksi. Jokainen saa kertoa vuorollaan kuvien tapahtumista ja vääntää lankaa sen mukaan millainen kuvan tapahtuma tai muisto on omasta mielestä ollut. Valokuvat ja lanka voidaan liimata oikeaan muotoon kartongille. Kirjoitustaitoiset voivat kirjoittaa muistonsa tapahtumista valokuvan viereen. Kuvien väliin voi lisäillä kirjoittaen muitakin merkityksellisiä hetkiä.

7 8. Tuotetaan mediasisältöjä Median tuottamisen taidot, oman ilmaisun ja oman näkemyksen esittäminen ovat mediakasvatuksessa keskeistä. Tuottamalla mediaa itse voidaan jäsentää, tulkita, ilmaista ja analysoida ympäröivää maailmaa. Omat mediaesitykset voivat olla esimerkiksi pieniä elokuvia, sarjakuvia, valokuvia, mainoksia, osallistumista verkkokeskusteluun, lehtiä, kuunnelmia, kännykän soittoääniä, tarinoita tai pöytäteatteriesityksiä. Lasten oman äänen kunnioittaminen ja esiin tuominen on merkityksellistä, ja lasten omille tuotoksille tulee antaa arvoa kuten valtamediallekin. Oma tekeminen selventää sitä, että kyse on rakennetusta maailmasta ja tietyistä rakenteista. Tehkää oma mediaesitys. Se voi olla esimerkiksi peli, valokuva, varjoteatteriesitys, oma lyhytelokuva tai mainos. Tehkää sarjakuvia. Ne voivat olla lyhyitä kolmen ruudun sarjakuvia eli strippejä tai sivun mittaisia pidempiä sarjakuvia. Sarjakuvassa voi pelkin kuvinkin kertoa tarinan. Sarjakuvia voi siis tehdä vaikkei osaisikaan vielä kirjoittaa. Sarjakuvakerronnasta ja tekemisestä löytyy tietoa osoitteesta -> kupla-akatemia Kuvatkaa digikameralla. Harjoitelkaa valokuvaamista, aiheiden valintaa, kuvan rajaamista ja kameran käyttöä. Kuvatkaa toinen toisianne ja ympäristöä. Lasten ottamat kuvat paljastavat aikuiselle lasten tavan tarkastella maailmaa ja heidän kiinnostuksen kohteitaan. Kuviin tallentuvat asiat, jotka kiinnittävät lapsen huomion ja se kuvakulma, josta lapsi maailmaa tarkastelee. Tehkää yhteinen kuvakirja tai lehti. 9. Liikutetaan kuvia Ihmiset ovat ilmaisseet itseään varjoteatterin keinoin eri puolilla maailmaa jo ammoisista ajoista asti. Tehkää varjoteatteriesitys. Yksinkertaisimmillaan se syntyy heijastamalla lamppu kohti valkeaa seinää ja liikuttelemalla itseään tai käsiään lampun ja seinän välissä. Näin käsien tai lasten liike ja niiden muodostamat muodot ja hahmot heijastuvat varjoina seinää vasten. Kestävä ja toimiva varjoteatteri syntyy pahvilaatikosta: Leikatkaa pienehkön pahvilaatikon pohjaan aukko ja liimatkaa valkoinen paperi aukon suojaksi laatikon sisäpuolelle. Maalatkaa ja koristelkaa laatikon ulkopuoli. Varjoteatterihahmot voidaan leikata kartongista, niihin voidaan tehdä neulalla reikiä ja saksilla koloja. Kolojen peitoksi voi liimata eri väristä silkkipaperia, jolloin hahmoon saadaan väriä. Valona toimii mikä tahansa lamppu, piirtoheitin tai diaprojektori. Piirtoheittimellä ja diaprojektorilla saa heijastettua erilaisia ja monen värisiä taustakuvia. Hauskoja kalvoja ja dioja voi tehdä myös itse. Elokuvan synnyttämä liikkeen vaikutelma perustuu silmän jälkikuvailmiöön, joka havaittiin jo yli 1800 vuotta sitten. Tosin ilmiön merkitys elokuvalle selvisi vasta pari sataa vuotta sitten. Silmän verkkokalvolle jää näkemästämme esineestä viesti, haamukuva, joka säilyy vielä hetken sen jälkeenkin, kun esine on jo poistunut näkökentästämme. Siksi, nähdessämme 24 peräkkäistä liikkumatonta kuvaa sekunnissa, tulkitsemme sen liikkeeksi. Jälkikuvailmiötä havainnollistavat erilaiset liikelelut, kuten kynäanimaatio, plärä, thaumatrooppi ja zoetrooppi. Mediamuffinssin materiaalipaketissa on mukana liikeleluja. Niitä on hauska ja helppo tehdä myös itse.

8 Kynäanimaatio (selailukuva) Paperisuikale taitetaan kahtia niin, että syntyy kahden sivun lehtinen. Lehtisen sisäsivulle piirretään kuva, lehtinen taitetaan kiinni ja päällimmäiselle sivulle piirretään sama kuva pienellä erolla. Paperin tulee olla paksuudeltaan sellaista, että alimmainen kuva näkyy taitettaessa läpi ja on siten helppo piirtää. Kun piirrokset ovat valmiit, päällimmäinen paperi rullataan lyijykynän tai vastaavan ympärille rullaksi. Kynän avulla päällimmäistä paperia liikutellaan rullaamalla nopeasti edestakaisin. Näin saadaan aikaiseksi liikkeen vaikutelma. Plärätään kirjaa (Plärä eli selailukirja) Tehkää paperista vihkonen ja piirtäkää siihen kuvasarja. Ensimmäinen kuva piirretään ensimmäiselle sivulle. Seuraava kuva piirretään samalle kohdalle seuraavalle sivulle, mutta siten, että kuvassa on pieni muutos. Paperin on hyvä olla noin kopiopaperin paksuista, jotta alemman sivun kuva näkyy läpi ja muutos on helpompi piirtää. Plärän voi tehdä myös vanhan vihon tai kirjan sivun kulmaan. Kun piirrokset ovat valmiit, vihkosen sivuja plärätään alusta loppuun peukalolla, jolloin kuvat lähtevät liikkeelle. Pyöritetään kuvaa (Thaumatrooppi eli ihmekäännin) Piirtäkää tai liimatkaa tukevalle paperille kuva esimerkiksi linnusta. Piirtäkää tai liimatkaa toiselle puolelle samaan kohtaan vaikkapa häkki tai puu taustakuvaksi. Tehkää reiät pahvin molempiin reunoihin vastakkaisille sivuille ja pujottakaa kuminauhat tai langanpätkät reikiin. Niihin tarttumalla ja pyörittämällä thaumatrooppi pyörii nopeasti akselinsa ympäri ja kaksi kuvaa näyttää yhdeltä, esimerkiksi lintu näyttää olevan häkissä tai puussa. Zoetrooppi eli kuvarumpu zoetrooppi on pyörivä lieriönmuotoinen kuvarumpu, jonka sisälaidalle asetetaan kuvanauha. Kun zoetrooppin pyöräyttää kädellä vauhtiin, nauhaan piirretyt kuvat Rummun reunaan on leikattu pieniä lovia, joista liikkuva kuva näkyy. Zoetroopin voi rakentaa esim. peltipurkista tai kartonkilieriöstä, joka pyörii alustan päällä. Alusta voi olla esimerkiksi vanha levysoitin, pyörivä juustotarjotin tai savitöiden tekemiseen tarkoitettu kavaletti. Idea elokuvasta on ollut siis olemassa jo kauan ennen kuin itse elokuva pystyttiin teknisesti toteuttamaan. Camera obscura eli pimeä huone on nykyaikaisen filmi- ja valokuvakameran esi-isä. Kameran kehittämisestä olivat kiinnostuneita lähinnä tiedemiehet, koska sitä voitiin hyödyntää tutkimusvälineenä. Show- ja liikemiehet taas kehittelivät projektoria, jonka avulla oli mahdollista tuottaa viihdettä. Laterna Magican eli taikalyhdyn toimintaperiaate on lähes sama kuin diaprojektorin. Suurennettu kuva heijastetaan valkokankaalle. Aikoinaan taikalyhtyesitykset olivat kansanviihdettä ja -valistusta, joita esitettiin markkinoilla ja julkisissa tiloissa. Tehkää omia diakuvia ja diakertomuksia. Hankkikaa lasillisia diakehyksiä. Piirtäkää kalvotusseilla dioihin ja laittakaa niihin erilaisia materiaaleja. Dioja voi myös uusiokäyttää eli vanhoja diakuvia voi raaputtaa ja niihin voi piirtää. Tippa ruokaöljyä ja väriä diakehyksen väliin tuottaa mielenkiintoisia efektejä. Diakertomuksen voi toteuttaa esimerkiksi jatkokertomuksena siten että jokainen lapsi saa yhden dian työstettäväkseen ja kaikkien ryhmäläisten dioista muodostuu yksi tarina. Valmiita tarinoita voi myös kuvittaa dioin. Itse tehdyt diat ovat erinomaisia taustoja satutuokioille, varjoteatteriesityksille ja näytelmille. Lisää tietoa aiheesta

9 10. Mediaetiketti Etiketillä tarkoitetaan yleisesti hyväksyttyjä käytösnormeja, jotka on tehty helpottamaan ihmisten keskinäistä kanssakäymistä. Hyvän käyttäytymisen perustana on toisen ihmisen huomioon ottaminen ja huomaavaisuus. Jokainen osaa käyttäytyä hyvin, jos vain haluaa. Kun tuntee tärkeimmät käyttäytymissäännöt ja etikettiin liittyvät ohjeet, voi nauttia tuokioista muiden ihmisten seurassa niin kasvotusten kuin median välitykselläkin tai sen äärellä. Koska media on nykypäivän keskeinen toimintaympäristö, on hallittava myös mediaan liittyvät käytössäännöt. Hyvä mediakäyttäytyminen pitää sisällään samoja asioita kuin hyvä käytös muissakin tilanteissa. Joitakin asioita on kuitenkin huomioitava erikseen. Esimerkiksi nettietikettiin tutustuminen antaa eväitä turvalliseen netin käyttöön. Viisi tärkeää nettietiketin sääntöä ovat: - Älä paljasta tietoja itsestäsi (nimeä, osoitetta, puhelinnumeroa tai salasanaa tms.) ilman aikuisen lupaa - Älä luovuta vieraille kuvaasi ilman aikuisen lupaa - Älä paljasta salasanaasi - Ota muut huomioon - Muista, ettei kukaan voi pakottaa sinua mihinkään - Muista, että kaikki eivät puhu netissä totta Sähköpostikäyttäytymisessä on hyvä muistaa: - käyttää omaa käyttäjätunnusta, jota ei pidä antaa muiden käyttöön - kirjoittaa viestit lyhyesti ja ytimekkäästi - kirjoittaa vain sellaista, jonka voisi sanoa myös kasvotusten - poista epäilyttävät viestit heti Kännykän käytössä on huomioitava muut ihmiset ja osattava tietyt käyttäytymissäännöt. Kännykästä huolta kanna. Muista äänettömäks panna. Älä muita häiriköi, väärään aikaan metelöi. Tekstareilla :-) jaa. Kiusata ei ketään saa! Älä numeroa jaa. Älä luvatta kuvaa. Äänekkäästi älä huhuu. Esittele kuka puhuu. Kerro selkeästi juttu. Hyvästele vieras sekä tuttu. Tekstin, kuvien, musiikin ja muiden hengentuotteiden tekijöillä on tekijänoikeus teokseensa. Se tarkoittaa, etteivät muut saa julkaista niitä ilman oikeudenhaltijan lupaa. Digitaalitekniikka on asettanut tekijänoikeusjärjestelmän uuden haasteen eteen, mutta on hyvä muistaa, että internetiä koskee samat tekijänoikeudet kuin muitakin medioita.

10 11. Mediakasvatuksen oppimateriaalit Mediakasvatuksen materiaalia on ympäröivä mediakulttuuri ja välineet käsitellä sitä ovat yhtä moninaisia kuin toteutustavatkin. Mediakasvatukseen on tuotettu ja tuotetaan monipuolisia sekä painettuja että sähköisiä oppimateriaaleja. Materiaalia on siis olemassa, mutta sen löytäminen ja haltuunotto vaatii kiinnostusta aihetta kohtaan. Useimmat oppimateriaalit ovat sovellettavissa monen ikäisille. Noin kymmenen askelta oppimateriaalit ovat yksi esimerkki mediakasvatuksen oppimateriaalista. Askeliin on koottu tietoa myös muista mediakasvatuksen oppimateriaaleista, kirjallisuudesta ja verkkomateriaaleista. Ellette ole vielä kokeilleet jotakin harjoitusta tästä Noin kymmenen työkalua mediakasvatukseen - oppimateriaalista, tehkää se nyt! Tutustukaa joihinkin mediakasvatuksen oppimateriaaleihin esimerkiksi alla olevilla sivustoilla ja miettikää miten voisitte soveltaa niitä oman ryhmänne kanssa. Kokeilkaa! Oppimateriaalia liikkuvan kuvan käsittelyyn Oppimateriaaleja eri elokuvien käsittelyyn Mediakasvatuksen kokonaisuus televisiossa ja verkossa Oppimateriaaleja sanomalehtien käsittelyyn

11 Tuottaja: Mediakasvatuskeskus Metka ry Opetusministeriön Mediamuffinssi-hanke 2006 Käsikirjoitus: Hanna Niinistö, kuvataide- ja luokanopettaja Anu Ruhala, lastentarhanopettaja Työryhmä: Annika Henriksson, luokanopettaja Leena Pentikäinen, kuvataide- ja lastentarhanopettaja Tuija Westerholm, toiminnanjohtaja, Mediakasvatuskeskus Metka ry Lähteitä ja suositeltavaa kirjallisuutta: Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet Opetushallitus. Elävästi kuvaa. Kokemuksia lasten ja nuorten elokuvaopetuksesta Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu/ETKK Hakkola, K. Laitinen, S. &Ovaska-Airasmaa, M Lasten taidekasvatus. Hämeenlinna. Karisto. Kauppila, K., Kuosmanen, S. & Pallassalo, M. (toim.) Rajaton ruutu. Kirjoituksia lapsista ja liikkuvasta kuvasta. Helsinki. Mannerheimin lastensuojeluliitto Liukkko, S. ja Kangassalo, M Mediaa muruille. Helsinki. Kirjayhtymä. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet Opetushallitus. Muffe ja kadonnut avain mediakasvatuksen tehtäviä 3-8-vuotiaille Kerhokeskus. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Opetushallitus. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Stakes. Oppaita 56. Kerhokeskus koulutyön tuki Koulukino Mediametka ry

Varhainen mediakasvatus mediaa oppii ymmärtämään

Varhainen mediakasvatus mediaa oppii ymmärtämään Varhainen mediakasvatus mediaa oppii ymmärtämään Mediataidot suojaavat ja vahvistavat mediakasvatuksen tavoitteena itsenäinen, aktiivinen ja kriittinen ote mediaan median hallinnan avaimina ovat monipuoliset

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Noin kymmenen askelta mainontaan Materiaali on tarkoitettu alle 8-vuotiaiden lasten mediakasvatukseen, mutta se on sovellettavissa vanhemmillekin lapsille. Materiaali on suunnattu lasten kasvattajille

Lisätiedot

MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T

MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T A K S E T U L N J A U I V T U S L A D A K A S I M D I A K E VIESTINNÄN KESKUSLIITON MEDIAKASVATUSLINJAUKSET: Lasten ja

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään

Lisätiedot

Noin kymmenen askelta Mediavanhemmuuteen Vanhemmat lapsen saattajina medioiden maailmassa Materiaali on tarkoitettu alle 8-vuotiaiden lasten mediakasvatukseen, mutta se on sovellettavissa vanhemmillekin

Lisätiedot

MEDIA Nuorisotyön koordinaattori Suvi Dunder

MEDIA Nuorisotyön koordinaattori Suvi Dunder MEDIA Nuorisotyön koordinaattori Suvi Dunder Media on muutakin kun vain tutut televisio ja sanomalehti. Mediakasvatuksessa tulisi ottaa huomioon myös tietokonepelit, mainonta monissa eri muodoissa, keskustelupalstat

Lisätiedot

Noin kymmenen kurkistusta mediaesitykseen Mediaesitysten tarkastelua ja tulkintaa oman ilmaisun kautta Materiaali on tarkoitettu alle 8-vuotiaiden lasten mediakasvatukseen, mutta se on sovellettavissa

Lisätiedot

Lapset ja media. Opas selkokielellä

Lapset ja media. Opas selkokielellä Lapset ja media Opas selkokielellä Sisältö Johdanto 3 Ikärajat 4 Netti 8 Pelit 14 Käyttääkö lapsi liikaa mediaa? 15 Lukeminen 16 Jokainen voi tuottaa mediasisältöjä 18 2 Johdanto Lapsella on oikeus käyttää

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Tässä on ehdotuksemme Metkan sivujen uudesta konseptista.

Tässä on ehdotuksemme Metkan sivujen uudesta konseptista. Hei Anu, Tässä on ehdotuksemme Metkan sivujen uudesta konseptista. Ehdotuksessamme olemme selkiyttäneet sivujen rakennetta, lisänneet interaktiivisuutta ja tuoneet lisää visuaalista sisältöä sivuille.

Lisätiedot

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Esitys löytyy Mollan sivuilta: Molla.ejuttu.fi Molla- media, osallisuus, lapsi. Kurkistus pienten lasten

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS TVT-KYSELY 2014. suoritettu nettikyselynä E-lomakkeella (vastauksia 50 kpl, kysely osoitettu 86 henkilölle, vastausprosentti 58,14 %)

VARHAISKASVATUS TVT-KYSELY 2014. suoritettu nettikyselynä E-lomakkeella (vastauksia 50 kpl, kysely osoitettu 86 henkilölle, vastausprosentti 58,14 %) VARHAISKASVATUS TVT-KYSELY 2014 suoritettu nettikyselynä E-lomakkeella (vastauksia 50 kpl, kysely osoitettu 86 henkilölle, vastausprosentti 58,14 %) 1 (19) SISÄLTÖ SIVU KUINKA KAUAN OLET TOIMINUT NYKYISESSÄ

Lisätiedot

Lapset ja medialukutaito

Lapset ja medialukutaito Lapset ja medialukutaito Tampere 28.11.2014 Saara Pääjärvi Erityisasiantuntija KM, LTO Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) mediakasvatus ja kuvaohjelmayksikkö (MEKU) Kansallinen audiovisuaalinen

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

Lapset ja medialukutaito

Lapset ja medialukutaito Lapset ja medialukutaito Turku 14.11.2014 Saara Pääjärvi Erityisasiantuntija KM, LTO Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) mediakasvatus ja kuvaohjelmayksikkö (MEKU) Kansallinen audiovisuaalinen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Noin kymmenen askelta Elävään kertomiseen Tarina mediakasvatuksessa Materiaali on tarkoitettu alle 8-vuotiaiden lasten mediakasvatukseen, mutta se on sovellettavissa vanhemmillekin lapsille. Materiaali

Lisätiedot

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta 8.10.2014

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta 8.10.2014 Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen Lappeenranta 8.10.2014 Media + kasvatus = mediakasvatus Mitä on mediakasvatus ja miten sitä voi toteuttaa Mediakasvatuksen monet kasvot turvataidoista luovuuteen

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

ALAKOULUT 1 2lk. Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia.

ALAKOULUT 1 2lk. Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia. ALAKOULUT 1 2lk Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia. 1A) Pohtikaa, miksi Molli asuu linnassa, jonka piha on täynnä kieltokylttejä? IB) Kirjoittakaa

Lisätiedot

1 lk:n tavoitteiden lisäksi oppilas kehittyy kuvallisen viestinnän välineiden käytössä havainnoi todellisen ja kuvallisen maailman eroja.

1 lk:n tavoitteiden lisäksi oppilas kehittyy kuvallisen viestinnän välineiden käytössä havainnoi todellisen ja kuvallisen maailman eroja. KUVATAIDE Kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun ja esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun. Keskeistä on ymmärtää

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle MONSTERIN JÄLJILLÄ ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle Kiasmassa asuu ujo monsteri, joka rakastaa taidetta. Se on merkannut Kiasman neljännen kerroksen Face to Face-näyttelyyn (13.3.2015-7.2.2016) viisi

Lisätiedot

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus

Lisätiedot

MEDIAKARTAN TUNTIJAT TUNTEITA JA MEDIAA KÄSITTELEVÄ MATERIAALI MEDIAKASVATUKSEEN MEDIATAITOKOULU.FI

MEDIAKARTAN TUNTIJAT TUNTEITA JA MEDIAA KÄSITTELEVÄ MATERIAALI MEDIAKASVATUKSEEN MEDIATAITOKOULU.FI MEDIAKARTAN TUNTIJAT TUNTEITA JA MEDIAA KÄSITTELEVÄ MATERIAALI MEDIAKASVATUKSEEN MEDIATAITOKOULU.FI 1 MEDIAKARTAN TUNTIJAT TOIMINTAMALLI 8-12 VUOTIAIDEN MEDIAKASVATUKSEEN MILLAISIA TUNTEITA media herättää?

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. UUTINEN KERTOO TARINAN Tehtäväpaketti 5. 6.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. UUTINEN KERTOO TARINAN Tehtäväpaketti 5. 6.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko UUTINEN KERTOO TARINAN Tehtäväpaketti 5. 6.-luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään etsimme sanomalehdestä tarinoita. 1. Etsi lehdestäsi mielenkiintoinen

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE

7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE 7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE 301 LUOKKA 8 2 h / viikko n. 76 h / vuosi LUOKKA 9 2 h / viikko n. 76 h / vuosi Opetuksessa painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän välineenä, kuvallisen ilmaisun

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

lehtipajaan! Esiopettajan aineisto

lehtipajaan! Esiopettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Esiopettajan aineisto Esiopettajalle Lehtipaja sopii osaksi esiopetuksen mediakasvatusta Menetelmä on alun perin tehty alakoululaisten l l käyttöön, tämä versio on muokattu siitä

Lisätiedot

Noin kymmenen askelta ääneen Materiaali on tarkoitettu alle 8-vuotiaiden lasten mediakasvatukseen, mutta se on sovellettavissa vanhemmillekin lapsille. Materiaali on suunnattu lasten kasvattajille ja vanhemmille.

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Lapset oman elämänsä, oppimisensa ja kulttuurinsa osallisina tuottajina ja toimijoina

Lapset oman elämänsä, oppimisensa ja kulttuurinsa osallisina tuottajina ja toimijoina Lapset oman elämänsä, oppimisensa ja kulttuurinsa osallisina tuottajina ja toimijoina Tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikuntakäytäntöihin Nuori Suomi ry 13.3.2012 Seppo Sarras seppo.sarras@gmail.com

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Antti Haaranen, Valveen elokuvakoulu 18.11.2010 GRAFIIKKA: HENNA TOPPI Hittivideo lyhyesti - Elokuva- ja mediakasvatuksen

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT Tähän korttipakkaan on koottu apukeinoja opinto-piirityöskentelyä varten. Voitte noudattaa ohjeita järjestelmällisesti tai soveltaa niitä vapaasti haluamallanne

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Tehtäväpaketti. Kysyttävää tehtävistä, kisan kulusta tai nettisivujen käyttämisestä? Ota yhteyttä os. reiluluokka@kuvalehdet.fi

Tehtäväpaketti. Kysyttävää tehtävistä, kisan kulusta tai nettisivujen käyttämisestä? Ota yhteyttä os. reiluluokka@kuvalehdet.fi Tehtäväpaketti Koululaisen Reilu luokka 2009 -kilpailu jakautuu neljään aihealueeseen: minä, kaverit, meidän luokka ja meidän koulu. Jokaiseen aihealueeseen liittyy tehtäviä, joista koostuu kisan aikana

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

kenttäopas Mediakasvattajan kenttätesti! Peruskouluikäisten vanhemmille. Mediakasvattajan

kenttäopas Mediakasvattajan kenttätesti! Peruskouluikäisten vanhemmille. Mediakasvattajan Mediakasvattajan kenttäopas Peruskouluikäisten vanhemmille. Mediakasvattajan kenttätesti! Oletko huolestunut, huolehtiva vai huoleton mediakasvattaja? www.tietoturvakoulu.fi Mediakasvattajan kenttäopas

Lisätiedot

Maailmankansalainen ja media

Maailmankansalainen ja media Maailmankansalainen ja media Pirjo-Riitta Puro 14.5.2008 Sanomalehtien Liitto n. 200 jäsenlehteä joista 53 ilmestyy 4-7 kertaa viikossa joista n. 150 paikallislehteä toimialajärjestö jäsenlehtien yhteislevikki

Lisätiedot

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS Elävä veistos -taidepaja Elävä veistos -taidepajan teemoina ovat ihmiskeho, liike ja roolit. Työskentelymuodot ovat leikillisiä ja pajan sisältö suhteutetaan lasten

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Okariino.fi. Kirjastojen yhteinen lasten verkkopalvelu

Okariino.fi. Kirjastojen yhteinen lasten verkkopalvelu Okariino.fi Kirjastojen yhteinen lasten verkkopalvelu Okariino on suunnattu 6-126 - vuotiaille Okariino on kirjastot.fi toimituksen tuottama, valtakunnallinen palvelu lapsille. Okariino on parhaillaan

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 TERVETULOA! Muutama sana tekstitaidoista Lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa toisistaan Tekstitaidot =

Lisätiedot

Materiaali on tarkoitettu alle 8-vuotiaiden lasten mediakasvatukseen, mutta se on sovellettavissa vanhemmillekin lapsille. Materiaali on suunnattu

Materiaali on tarkoitettu alle 8-vuotiaiden lasten mediakasvatukseen, mutta se on sovellettavissa vanhemmillekin lapsille. Materiaali on suunnattu Noin kymmenen askelta Eettiseen mediakulttuuriin Materiaali on tarkoitettu alle 8-vuotiaiden lasten mediakasvatukseen, mutta se on sovellettavissa vanhemmillekin lapsille. Materiaali on suunnattu lasten

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA

LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA S I R K K U K O T I L A I N E N F T, P R O F E S S O R I T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Lasten ja nuorten vaikuttaminen mediassa? Miksi

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön

Lisätiedot

Seija Pylkkö Valkealan lukio

Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Sukella tarinaan Selvitä, mikä on elokuvan aihe eli mistä se keskeisesti kertoo? Miten tapahtumat etenevät, eli millainen on juoni? Kertooko

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin XIII Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Mordvan Tasavalta, Saransk Teemaseminaari 7.10.2011: Lasten ja nuorten informaatio- ja medialukutaitojen edistäminen yleisissä kirjastoissa Suomen kansalliset

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ Sukupuu Vinkkejä opettajalle Karjalainen Nuorisoliitto TEKIJÄN TERVEISET Ensin oli idea Karjalaisesta Vauvakirjasta, jonka toteutuksen halusin ja sain vastuulleni

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT Ideoita opettajille Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. Kirjoita henkilöstä luonnekuvaus. 2. Tee ja kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle.

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUS KULHON PÄIVÄKODISSA Kulhon päiväkoti Pönkäniementie 4a2 80910 Kulho p.040 140 8145 p. 040 707 3375 (päiväkodin johtaja/raija Pynnönen) Kulhon

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Älä luule, ota selvää!

Älä luule, ota selvää! Älä luule, ota selvää! Tekijä Elämä ilman kulttuuria on tylsää 1 Yhdistä tekijä ja teos. laulaja kirjailija kuvittaja ohjaaja säveltäjä 2 Kirjoita omin sanoin kehykseen mikä teos on. 3 Täydennä ajatuskarttaan

Lisätiedot

1. Helppo ja hauska pöytäteatteri

1. Helppo ja hauska pöytäteatteri 1. Helppo ja hauska pöytäteatteri Nukketeatteri inspiroi ja rikastuttaa niin lasten kuin aikuisten mielikuvitusta. Pöytäteatteri on yksi nukketeatterin muoto. Pöytäteatteria esitetään sananmukaisesti pöydän

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Mediakasvatus museoissa -kyselyn tuloksia

Mediakasvatus museoissa -kyselyn tuloksia Mediakasvatus museoissa -kyselyn tuloksia 1. Tulin museoalalle 2011-: 8% - 1980: 3% 1981-1985: 13% 2006-2010: 23% 1986-1990: 12% 1991-1995: 6% 2001-2005: 18% 1996-2000: 18% 3. Eniten työaikaani vaatii

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.

Lisätiedot

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Koulun tutustumispäivä Vinkkejä opettajalle Varaa oppilaille lyijykynät, kumit ja puuvärit (keltainen, sininen, punainen, ruskea). Kouluun ja omaan uuteen

Lisätiedot

Valokuvaus ja kuvankäsittely kurssin portfolio

Valokuvaus ja kuvankäsittely kurssin portfolio Valokuvaus ja kuvankäsittely kurssin portfolio Juha Karjalainen Kurssin ensimmäinen tehtävä Ensimmäisenä tehtävänämme oli ottaa kuvia järjestelmäkameralla eri asetuksilla kuten valotusaika, polttoväli

Lisätiedot