Tässä Jokasorkassa paneudumme maatilojen strategiseen suunnitteluun ja pohdimme

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tässä Jokasorkassa paneudumme maatilojen strategiseen suunnitteluun ja pohdimme"

Transkriptio

1 LSO Foods Oy:n tuottajalehti 3/ 2010 Harkittuja siirtoja lihatilan kehittämisessä Tuotantotulokset kohenivat viime vuonna s. 4 Vapolan tila haki uuden suunnan tuotannolle s.12 Hyvät lastausolosuhteet tuovat hintalisän sioille s.17

2 sisältö pääkirjoitus Teemana strateginen suunnittelu n Tilan tuotantoon ja tulevaisuuteen liittyvät suuret päätökset perustetaan taloudellisten laskemien lisäksi perityille arvoille ja monille tiedostamattomillekin seikoille. Pitkän aikavälin suunnittelussa ulkopuolisen näkemys on suureksi avuksi. Käänny LSO Foodsin asiantuntijoiden puoleen! Pääkirjoitus 2 Markkinakatsaus 3 Kehitysohjelmat pitivät etumatkansa tuloksissa 4 Porsastilat paransivat yhä tuloksiaan 6 Kattavasti tietoa lihasikatuloksista 8 Broilerin vuosi Ei arvokeskustelu tilaa pahenna 10 Arvot ohjaavat suunnittelua Vapolassa 12 Sikatilat valitsevat strategiansa 14 Olet yrityksesi tärkein voimavara 16 Sujuva lastaus tuo hyötyä kaikille 17 Toimenpiteiden aika sikaloissa 18 Aina eteenpäin 20 Himaset pinkaisevat sonnimäärässä uudelle sataluvulle 22 Hk Ruokatalon turvalliset ja laadukkaat tuotteet edellyttävät koko tuotantoketjun panosta 24 Ihmiset ovat tärkeimpiä Tässä Jokasorkassa paneudumme maatilojen strategiseen suunnitteluun ja pohdimme erityisesti arvojen ja valintojen merkitystä tilojen kehittämisessä. Esittelemme myös vuoden 2009 tuotantotuloksia sian, naudan ja broilerin osalta. Oman tilan tuloksia voi verrata LSO Foodsin kehitysohjelmatilojen tuloksiin ja etsiä omat kehittämisen kohteet. Monella on myös aihetta olla tyytyväinen saavuttamiinsa tuotantotuloksiin. Kerromme myös suomalaisen sianlihan vastuullisuusohjelman sisällöstä. Ohjelman takana ovat ETL:n jäseninä olevat lihayritykset, ETT, Evira, MTK ja MMM. Toimijoiden yhteistyön tuloksena on syntynyt ohjelma, jolla pyritään vastaamaan kuluttajien yhä kasvavaan kiinnostukseen eläinten hyvinvointia ja hyväksyttäviä tuotantotapoja kohtaan. Palataanpa kuitenkin lehden teemaan, strategiseen suunnitteluun. Maatilan valinnat voivat liittyä kasvuun, tuottavuuteen tai monialayrittäjyyteen; kaikissa tapauksissa keskeisin voimavara tilalla on yrittäjä itse perheineen. Usein maatilalla eletään parisuhteessa ja toimitaan yrittäjinä 24/7 -periaatteella. Kiire, taloudelliset paineet, lapset ja isovanhemmat kuuluvat monen nuoren maatilayrittäjän arkeen. Miten sovittaa yhteen parisuhde ja yrittäjyys luulenpa, että tässä piilee monen maatilan tärkein strategisen suunnittelun kysymys. Siinä onnistuvat ovat tilansa kehittämisen kanssa pitävällä pohjalla. Tilojen koon kasvaessa yrittäjäperheen fyysinen ja psyykkinen jaksaminen ovat koetuksella. Burn out maatilalla on vaikea paikka. Ennalta ehkäisyyn pitää satsata jo silloin, kun tuntee voivansa kahvoista nostaa vaikka maapallon. Uupuneen on saatava apua ja tilalla on järjestettävä arjen työt parhaalla mahdollisella tavalla toipumisen ajaksi. Läheisten ihmisten hyvinvointiin, tunteisiin ja huolenpitoon kannattaa satsata aina, myös maatiloilla. Sukupolven mitta, 25 vuotta on pitkä aika; jotta urakasta selviää ehjänä ja onnellisena, kannattaa sen eteen nähdä vaivaa. Tavat ja tarpeet vaihtelevat, pääasia on, että asia ei hautaudu arjen kiireisiin. Toivotan kesäkiireiden keskelle voimia ja rentoutumisen hetkiä. LSO Foods järjestää tuottajilleen mahdollisuuden irtautua tilan arjesta muun muassa kesäteatterissa, tansseissa ja OKRAmessuilla. Kutsun näet tässä lehdessä. Tervetuloa LSO Foodsin kesätapahtumiin ne ovat Teitä varten! Kesäterveisin, Vähittäiskauppa kilpailuttaa teollisuutta 25 Kesällä grillataan HK:n maukkaita uutuuksia 26 Kari Tillanen Ajankohtaista 28 Uusi maailma tekee kaikista viestijöitä 30 Snabbt och kort 31 Kannen kuva: Merja Ojala Julkaisija LSO Foods Oy, Turuntie 4, Forssa Päätoimittaja Kari Tillanen Toimitussihteeri Raila Aaltonen, Alkukirjain, p , Taitto Päivi Liikamaa, Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy, ISSN Osoitteenmuutokset voi tehdä Palaute-osiossa. Seuraava numero ilmestyy viikolla Jokasorkka 3/2010

3 markkinakatsaus Sami-Jussi Talpila ohjauspäällikkö, hankintapalvelut Lakko näkyy pitkään lihantuotannossa Pääsiäisen jälkeen alkaneet työtaistelutoimet muuttivat teuraseläinten tarjontatilanteen päälaelleen. Pääsiäiseen mentiin sian ja naudan osalta kysyntävoittoisessa tilanteessa, mutta lakko teki huhtikuusta ja toukokuusta hyvin rikkonaisen jakson teurastuksissa. Lakkopäivien seurauksena sikojen noutoja jouduttiin siirtämään pitkiäkin aikoja eteenpäin ja kärkiväliin tehtiin nopeita muutoksia. Tavoitteena oli jakaa pientä teurastusmäärää tasaisesti mahdollisimman monelle tilalle, jolloin isompia sikoja saatiin lähetettyä teuraaksi. Nopean tahtiin muuttuneet painorajat ja eläinten noudot lyhyellä varoitusajalla toivat sikatiloile hankaluuksia. Kaikin puolin poikkeuksellisissa oloissa myös kärkiväliä nostettiin välillä hyvinkin ylös. Toukokuun loppupuolelta eteenpäin teurastusten tilanne vakiintui. Vaikka normaalilla teurastustahdilla pysytään viikossa teurastamaan noin 2000 sikaa tarjontaa enemmän, sikateurastusten normalisointi vaatii ponnisteluja, jotka jatkuvat kesän loppupuolelle. Lihasian kärkiväliä lasketaan tasaisesti alaspäin kohti tavoitetta, 87 kilon teuraspainoa. Lihasikojen teurastuksen jääminen jälkeen näkyi pienellä viiveellä porsaiden menekissä. Lihasikapaikkoja ei saatu tyhjiksi suunnitellusti ja porsaiden noudot viivästyivät. Kesästä muodostuu porsaiden osalta viime kesää vaikeampi. Lihasikapaikkoja tyhjenee aikaisempaa enemmän kesän kuluessa, mutta porsasmarkkinoiden tasapainottamiseen se ei kesän kuukausina riitä. Porsasmarkkinan tasapainottuminen on odotettavissa vasta elokuun puolella. Lehmät nopeasti teuraaksi Pääsiäisen jälkeen nautojen tarjonta oli hyvinkin niukkaa. Pienten teurastusmäärien seurauksena nautojen tarjonta ylitti kysynnän jo toukokuun lopulla. Teurastusohjelmia nostettiin etupainotteisesti, mikä tasapainotti tilannetta. Juhannuksen jälkeen odotamme nautojen tarjonnan edelleen vilkastuvan. Lehmien tarjonnan osalta kesä on niukkaa aikaa. Koko toimintamallissamme olemme kiinnittäneet huomiota lehmien nopeaan noutoon. Nautojen keräilyssä käytetään usein syöttöautoja, jolloin keruuaikoja saadaan lyhennettyä huomattavasti ja noutoja voidaan toteuttaa joustavammin. Vasikkatilanne on perinteisesti kääntynyt kysyntävoittoiseksi maaliskuun jälkeen. Kuluvana vuonna markkinoilla elettiin tasapainoista jaksoa kesäkuulle asti. Nautojen teurastusten normalisoituminen tyhjensi kasvattamoita ja vapautti paikkoja uusille vasikoille. Kysyntävoittoisen tilanteen arvioimme jatkuvan syksyyn, jolloin vasikoiden tarjonnan lisääntyminen lyhentää toimitusaikoja. Tarvitsemme lisää vasikoita laajentaville sopimuskasvattajille. Erityisesti sonnivasikoille on hyvä menekki, niin pihville, perinteiselle välitysvasikalle kuin ternillekin. Vuoden 2009 alusta olemme määrätietoisesti rakentaneet rotukarjalle omaa markkinakanavaa. Pihvivasikkavälityksemme on edellisten vuosien aikana kasvanut nopeasti ja kuluvanakin vuonna tarvitsemme lisää laadukkaita pihvivasikoita sopimuskasvattajille. Pihvivasikat ohjataan kasvamaan niiden kasvatukseen erikoistuneille tiloille, missä niiden kasvupotentiaali pystytään parhaiten hyödyntämään. Kannattaa tarjota vasikkaa rotukarjaketjuumme! Sikateurastusten normalisointi jatkuu kesän loppupuolelle. Kuva: Pasi Leino Jokasorkka 3/2010 3

4 Harri Jalli tuotantoneuvoja Kehitysohjelmatilat pitivät etumatkansa tuloksissa Keskipainojen nousu LSO Nautakehitysohjelmiin kuuluvilla tiloilla jatkui viime vuonna. Rasvaisuus on pysynyt hallinnassa ja luokitukset parantuneet entisestään. LSO Nautakehitysohjelmiin kuuluvat kolmesataa tilaa tuottavat jo yli puolet LSO Foodsin hankkimista nuorista naudoista. Tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana kehitysohjelmatilojen hankintaosuus oli 59 prosenttia. Kaikkien sonnien keskipaino oli 350 kiloa ja hiehojen 239 kiloa. Nousua sonneilla oli viisi ja hiehoilla kolme kiloa. Viimeisten kymmenen vuoden aikana keskipaino on noussut kuitenkin hurjasti. Vuonna 1997 sonnit painoivat keskimäärin 272 kiloa, nyt teuraskypsien sonnien elopaino on sataviisikymmentä kiloa enemmän. Kahdeksalle sonnille kymmenen vuotta sitten tehdyssä karsinassa on nyt sama kilomäärä, mutta vain seitsemän sonnia. Monesti on pelätty rasvaisuuden lisääntymistä keskipainojen noustessa. Rasvaisuus on kuitenkin tilakohtainen ongelma, jota ei koko teurasmäärästä voi havaita. Kun vuonna 1999 nelos- ja vitosrasvaisia sonneja oli neljä prosenttia, on niiden osuus viime vuodet ollut kuuden ja seitsemän prosentin välillä. Viime vuonna lukema oli 6,4 prosenttia. Laatusonnit huippuluokkaa LSO Laatusonnitilat ovat erikoistuneet naudanlihantuotantoon, ja sen näkee myös tuloksista. Kehitysohjelman alkaessa olivat näiden tilojen maitorotusonnit jo valmiiksi hieman suurempia kuin muiden. Vuonna 2001 ero oli 14 kiloa, Laatusonni-tilojen sonnien painaessa 304 kiloa. Viime vuonna Laatusonnit Nautatulokset 2009 Keskipaino, kg sonnit 350 hiehot 239 Päiväkasvu, g sonnit 560 Luokitus sonnit O painoivat keskimäärin 344 kiloa ja muden tilojen maitorotusonnit 333 kiloa, eli ero on pysynyt samana. Laatusonneista yli kolmannes painoi yli 360 kiloa ja vain kahdeksan prosenttia alle 280 kiloa. Muista sonneista 30 prosenttia kuului tähän ylempään luokkaan ja lähes viidennes pienempien sonnien luokkaan. Pelkkä teuraspainon vertailu ei kerro koko totuutta. Kyllähän sonnista suuren saa, kun vain odottaa ja antaa sen kasvaa! Juuri tässä huomataan todellinen ero. Laatusonnitilojen sonnit on teurastettu yli kaksi kuukautta nuorempina kuin muiden tilojen sonnit, keskimäärin 19,5 kuukauden iässä. Päiväkasvua käytetään kuvaamaan iän ja painon välistä suhdetta. Laatusonnitilojen päiväkasvu on vakiintunut gramman tasolle. Muilla tiloilla lukema pysyttelee hieman yli 500 grammassa. Laatusonneista joka viidennen päiväkasvu on yli 650 grammaa. Muista sonneista näin hyvin kasvaa vain joka kahdeskymmenes. Al- le 500 gramman päiväkasvun jää hieman yli kymmenen prosenttia Laatusonneista ja 40 prosenttia muista sonneista. Myös luokituksessa eroa Molempien tilaryhmien keskiluokka pyöristyy O-luokkaan. P-luokkiin Laatusonneista menee vain viisi prosenttia, muista sonneista niitä on 15 prosenttia. Molemmista ryhmistä O-luokkiin menee neljä sonnia viidestä, Laatusonneissa kuitenkin luokka O on hallitseva, kun taas muita sonneja menee yhtä paljon O ja O- -luokkiin. Toki suuret ja nopeasti kasvaneet sonnit ovat rasvoittuneet hieman enemmän. Laatusonnien keskimääräinen rasva oli 2,4 ja muiden 2,3. Yli 300-kiloisen sonnin kolmosrasvasta ei kuitenkaan tehdä vähennystä, joten rasvaisuusvähennyksiä tulee molempiin ryhmiin yhtä paljon. Teuraasta saatu tili riippuu voimakkaasti sen koosta, mutta myös luokitus ja rasva vaikuttavat siihen. Laatusonnitilojen saama keskimääräinen tilityshinta teuraasta onkin lähes 100 euroa suurempi muiden tilojen sonneihin verrattuna. Pihvitiloilla muhkeat sonnit LSO Pihvi -kehitysohjelmatilojen lukumäärä on kasvanut. Ne tuottavat jo kaksi kolmasosaa pihvisonneista, ja tulokset ovat hyviä. Ruhot sekä ovat oikean kokoisia että luokittuvat hyvin. Sonneista yhdeksän kymmenestä on yli 360 kilon painoisia, kun muista pihvisonneista näin suuria on vain kaksi kolmesta. Kehitysohjelmatiloilla alle kymmenen prosenttia sonneista jää pihviluokkien ulkopuolelle, muista pihvisonneista lähes kolmannes. Lisäksi on huomioitava, että vierotettu- 4 Jokasorkka 3/2010

5 Kuva Eeva-Kaisa Pulkka LSO Laatusonnitilojen teuraat painoivat 19,5 kuukauden iässä keskimäärin 344 kiloa. Teuraspainot % Laatusonnit Muu maitorotu % < >360 0 Kg Luokittuminen, maitorodut % Laatusonnit Muu maitorotu % LSO Pihvi Muut pihvisonnit <P P+ O- O O+ R- R R- P, O- O O+ R- R R- U E Päiväkasvut Laatusonnit < > g/d Luokittuminen, pihvisonnit Muu maitorotu LSO Foods, 2009 jen pihvivasikoiden loppukasvattajilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa eläinten geneettiseen perimään. Hyvissä kasvutuloksissa korostuu heidän ammattitaitonsa. Emolehmätilalla on mahdollisuudet vaikuttaa sonnien perimään ja tätä kautta kasvatustuloksiinsa. Jos teurassonnit jäävät toistuvasti 360 kilon hinnastoportaan alle tai luokituksessa ei saavuteta pihviluokkia, emotilan on taloudellisesti järkevintä myydä sonnivasikat vierotettuina pihvivasikoina. Samalla usein emolehmien määrää lisäämällä päästään parempaan taloudelliseen lopputulokseen. Parhaat Laatusonnitilat n Vuoden 2009 parhaimpia tuotantotuloksia saavuttivat LSO Laatusonni -kehitysohjelmassa seuraavat tilat: Salo Katri ja Mikko, Pori: 143 sonnia, keskipaino 387 kg, ikä 18,6 kk. Tilan tuotantotulokset ovat olleet aina huippuluokkaa. Sonnien lisäksi tilalta tuli välityksen 84 teinivasikkaa yli 1100 gramman keskikasvulla. Nuutinen Veli, Kontiolahti: 95 sonnia, keskipaino 385 kg, ikä 18,7 kk. Kirjavainen Jari-Pekka, Askola: 92 sonnia, keskipaino 362 kg, ikä 17,7 kk. Haapasalo Petri, Koski Tl: spv:n jälkeen 20 sonnia, keskipaino 354 kg, ikä 17,4 kk. Kaipiainen Mika, Mäntsälä: 109 sonnia, keskipaino 372 kg, ikä 18,4 kk. LSO Vasikka -kehitysohjeman tulokset Valu Arja, Salo: Tilalta on tullut välitykseen 143 vasikkaa 4 kk teinejä. Vasikoitten keskikasvu oli g/ päivä ja tilan koko vuoden kuolleisuus 1,4 %. Tilan nosti ykköseksi hyvän kasvun lisäksi erittäin pieni kuolleisuus. Laurikkala Jukka ja Sari, Pyhäranta: Tilalta tuli välitykseen 86 vasikkaa 4 kk teinejä, keskikasvu 1107 g/pv. Salo Katri ja Mikko, Pori: Välitykseen tuli 84 vasikkaa 6 kk teinejä, keskikasvu 1118 g/pv. Jokasorkka 3/2010 5

6 Ulla Ketola tuotantoneuvoja Porsastilat paransivat yhä tuloksiaan Porsastuotantotulokset jatkoivat positiivista kehitystrendiä vuonna Uusi, parempi eläinaines on tuonut pahnueisiin lisää porsaita. Tiloilla on nyt panostettava porsaiden ensimmäisiin elinpäiviin ja muistettava säätää emakoiden ruokinta vastaamaan entistä korkeampaa tuotostasoa. Tässä esitetyt, emakkomäärällä painotetut tulokset on laskettu yli emakolta. Aineisto kattaa noin 40 prosenttia LSO Foodsin asiakastilojen emakkomäärästä. Vuonna 2008 alkanut pahnuekoon kasvu jatkui edelleen viime vuonna. Kokonaispahnuekoko oli 13,4 porsasta eli kasvua 0,4 oli porsasta/pahnue. Tahti on jatkunut alkuvuonna samana ja näyttäisi siltä, että tänä vuonna pahnueisiin voidaan saada lisää toiset 0,4 porsasta. Elävänä syntyneiden määrä kasvoi 0,3 porsaalla eli eläviä porsaita oli keskimäärin 12,3 per pahnue. Kuolleena syntyneiden määrä on ollut usean vuoden ajan tasolla 1,1. Pahnuekoon kasvun on mahdollistanut muun muassa norjanmaatiaisen genetiikan ripeä leviäminen emakkoainekseen sekä tiinehtyvyyden parantuminen sikaloissa. Pahnueiden yhä kasvaessa on mahdollista, että kuolleina syntyneiden määrä lähtee nousuun. Siksi on tärkeää nyt ja jatkossa parantaa porsituksen hoitotoimenpiteitä ja siten saada kuolleena syntyneiden määrä alenemaan. Vieroitettujen porsaiden määrä lähti kasvuun kunnolla kaksi vuotta sitten. Vuonna 2009 vieroitettiin 10,8 porsasta/pahnue, joten kahdessa vuodessa pahnuekoko on noussut 0,8 porsaan verran. Ilahduttavalta näyttää Porsastulokset 2009 Vier. porsaita / emakko /v, kpl 25,3 Pahnueita / emakko /v, kpl 2,34 Porsimisprosentti 85,1 alkuvuoden tulokset, joiden mukaan vieroitettujen porsaiden määrä nousi jo 11 porsaaseen pahnueessa. Pahnuekoon kasvun myötä managementtiin ja ruokintaan liittyviä asioita tulee päivittää vastaamaan uutta tuotostasoa. Jotta emakko pystyy hoitamaan porsaat hyvin ja pysyy itse kunnossa, on emakoiden ruokintastrategian oltava kunnossa joka tuotantovaiheessa. Kun perimä paranee, ruokintaa tulee säätää sen mukaan. Ruokintaa parantamalla emakoiden perimän antamat mahdollisuudet saadaan käyttöön. Eli rehustus on jatkuva kehitysprosessi! Ensipäivät kriittisiä Porsaskuolleisuus ennen vieroitusta nousi vuoden aikana 0,2 prosenttiyksikköä, 12,2 prosenttiin. Yleisimmät kuolinsyyt ovat nälkiintyminen, kylmettyminen ja ruhjoutuminen emon alle. Tutkimusten mukaan noin 70 prosenttia menetyksistä ajoittuu porsaiden kolmeen ensimmäiseen elinpäivään. Kuolleisuus on usean vuoden ajan vaihdellut 12 prosentin molemmin puolin. Pahnuekoon kasvu edellyttää nyt porsaiden tarkkaa hoitoa varsinkin ensimmäisinä päivinä, muutoin kuolleisuus voi lähteä nousuun. On panostettava hyviin hoitotoimenpiteisiin, jotta porsiminen sujuu mallikkaasti ja porsaat ovat elinvoimaisia syntyessään. Tämän jälkeen porsaan on saatava riittävästi ternimaitoa ja maitoa. Kun porsas saa riittävästi energiaa ja olosuhteet ovat kunnossa, niin sillä on hyvät mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä. Tulos näkyy tilissä Tehottomuuspäiviä oli viime vuonna 13,6 päivää pahnuetta kohti. Edelliseen vuoteen verrattuna nousua oli 0,2 päivää. Emakot tulivat vieroituksen jälkeen kiimaan keskimäärin 5,9 päivässä. Tässä oli 0,1 päivän nousu, mutta luku näyttäisi alkuvuoden tulosten mukaan olevan laskemassa takaisin 5,8 päivään. Emakoiden ja ensikoiden porsimisprosentti oli 85,1, mikä oli 1,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna Uusintatiineytysten tarve laski edelleen, ja oli nyt 8,1 prosenttia. Kaikki nämä tuotosluvut johtavat siihen, että viime vuonna vieroitettiin keskimäärin 25,3 porsasta emakkoa kohti. Määrä nousi vuoden aikana 0,7 porsaalla! Nyrkkisääntönä voidaan arvioida, että yhden porsaan lisäys parantaa tulosta 35 euroa vuodessa emakkoa kohti. Sadan emakon tilalla se tekee noin euron tulonlisän vuodessa. Aina pitää kuitenkin muistaa, että hyvät tulokset kertovat vain osan porsastuotannosta. Niiden lisäksi täytyy seurata porsaiden laadun kehitystä. Tämä on hankalaa, koska tähän ei 6 Jokasorkka 3/2010

7 Kuva: Ulla Ketola Hyvien tulosten lisäksi täytyy seurata porsaiden laadun kehitystä. Emakoiden ruokinta säädetään vastaamaan tuotostasoa. ole saatavissa selkeitä mittareita. Tuotantotulosten tulee aina kehittyä yhdessä hyvän porsaslaadun kanssa. Siksi sikalan kehittämistoimenpiteissä palataan aina takaisin porsastuotannon perusasioihin, joita ovat hyvä ruokinta, olosuhteet, terveystaso ja hygienia. Tulemme julkaisemaan Sinetin Tietokirjassa kirjoitussarjan, jossa kerrotaan eri tuotantovaiheiden hyvistä toimintatavoista. Käyhän tutustumassa! Vieroitetut porsaat ja pahnuekoko Vier. porsaat Pahnueet 30 2, ,35 2, , ,20 2, ,10 5 2,05 2,00 0 1, Vier. porsaat/emakko/v. Pahnueita/emakko/v. Elävänä ja kuolleena syntyneiden määrä Elävänä synt. Kuolleena synt. 14 1, , ,20 8 1, ,10 2 1,05 0 1, Elävänä synt./pahnue Kuolleena synt./pahnue Uusintatiineytykset ja porsimisprosentit Kokonaispahnuekoko Porsimis-% Uusimis-% Porsaiden määrä/pahnue , ,4 12,5 12,6 12,5 13,0 13, Porsimisprosentti uusintatiineytyksiä, % Jokasorkka 3/2010 7

8 Elias Jukola laatupäällikkö, ELT Kattavasti tietoa lihasikatuloksista Sinetti-järjestelmän tuotannonseurannan tulokset vuodelta 2009 kattavat 29 prosenttia viime vuonna teurastetuista lihasioista ja 40 prosenttia välitetyistä porsaista. Niistä saa hyvän kuvan LSO Foodsin välittämien porsaiden kasvu- ja tuotantotuloksista lihasikaloissa. Päiväkasvu on edellisinä vuosina tehtyjen otantojen perusteella polkenut pitkään paikallaan. Päiväkasvun pysähtymisen syynä ovat olleet sirkoviruksen aiheuttamat ongelmat. Sirko-ongelma on nostanut myös kuolleisuuden tasolle, joka on vastoin mielikuvaa hyvästä suomalaisesta terveystilanteesta. Kuolleisuuden ja kokoruhohylkäysten seurauksena 3,1 prosenttia porsaista ei ole päässyt vaakakoukkuun. Myös rehuhyötysuhde on huonontunut, koska parttian rehunkulutuksessa on mukana kasvatusaikana kuolleiden syömät rehut. Toisen viruksen, sikainfluenssan, vaikutus kasvuun on huomattavasti pienempi, koska tauti menee ohi muutaman päivän syöntihäiriöllä. Nyt on ilahduttavaa, että joka kolmannen lihasikaerän keskikasvu ylittää 900 grammaa päivässä. Tärkein yksittäinen syy on sirkorokotus. Päiväkasvun paranema on suurimpia, mitä tutkimuksissa on todettu. Jos sirkoviruksen aiheuttamat ongelmat jätetään pois tarkastelusta, porsasvalitusten väheneminen kertoo porsaiden laadun kohentuneen. Tämä on seurausta porsaiden laatuhinnoittelusta. Vaiheruokinta kannattaa Tilakoko vaikuttaa kasvutuloksiin. Pienemmissä sikaloissa ruokinta tehdään usein yhdellä rehulla ja tällöin sian kasvukyky jää osittain käyttämättä. Myös sikojen lihapro- Lihasikatulokset 2009 Kasvunopeus, g/pv 861 Lihaprosentti 59,9 Parttiat, joiden päiväkasvu yli 900 g, % 32 % sentti on matalampi pienissä lihasikaloissa samasta syystä. Ruokintavaiheiden lisääminen ovr-pohjaisessa ruokinnassa parantaa kasvua. Kasvu on jopa parempi kuin täysrehuruokinnalla, kun verrataan kolmivaiheista ruokintaa. Vastaavasti vilja-tiiviste-ruokinnassa siirtyminen yhdestä vaiheesta kahteen parantaa tulosta selvästi. Tilakoko ja tuotantotulokset Lihaprosentti on paras täysrehuruokinnassa. Komponenttiruokintaa käyttävillä tiloilla olisikin erityisen tärkeää analysoida raaka-aineet ja optimoida rehuresepti tulosten perusteella. Lihaprosentin paranema täysrehulla ei ole niin suuri, että se heikentäisi komponenttiruokinnan taloudellista kilpailuetua, mutta tarkemmalla ruokinnalla kotisekoittaja saa loputkin hyödystä kotiin. Sikaloiden tyhjennystapaan kannattaa kiinnittää huomiota. Tavoitteena on sikalan tyhjennys kolmella hakukerralla ja uusi täyttö pesun sekä viiden päivän tyhjillään olon jälkeen. Hitaasti kasvavien sikojen teuraspainon odottelu pitää sikalaa vajaatäytöllä, mikä ei ole taloudellisesti kannattavaa. Puhtaudesta ei saa tinkiä Maksahylkäysten määrä lihasika-aineistossa on korkea. Ne kääntyivät selvään nousuun takavuosina, kun viranomaiset kielsivät teurastamoiden matolääkkeiden välityksen. Luku kertoo emakkosikaloiden laiminlyövän lääkityksiä. Vaikuttaa myös siltä, että lihasikaloiden pesussa, desinfioinnissa ja kuivauksessa on parantamisen varaa. g % , < > ,0 59,2 59,6 59,4 59,2 59,0 58,8 Kasvu Liha-% 8 Jokasorkka 3/2010

9 Sinetti-järjestelmän tuotantotulokset 2009 Kasvatusaika, pv/sika 99,7 Kuolleisuus, % 2,8 Tyhjennyskertoja per parttia 5,7 Broilerin vuosi 2009 Siipikarjankulutuksessa vuosi 2009 jää historiankirjoihin hitaan kasvun vuotena. Taloudellinen taantuma jatkui, mikä muutti kuluttajien ostokäyttäytymistä. Tuotannon tehokkuus kehittyi myönteisesti ja kotoisen viljan käyttö ruokinnassa lisääntyi. Tyhjennysaika yhteensä, pv 36,7 Hylkäykset, % Maksa 6,9 Elin 0,9 Märkä 3,6 Nivel 2,3 Osa 5,0 Koko 0,3 Keuhko 3,2 Keuhkokalvontulehdus 24,1 Elinmykot 0,0 Tapaturmat 0,0 Laskelmissa yhteensä 777 parttiaa ja runsaat lihasikaa. Paiseiden taustalla on usein hoitamaton hännänpurenta. Ulkomailla hännänpurentaa pyritään yleisesti estämään typistämällä porsaiden hännät, mutta toimenpiteen tehosta on julkaistu hyvin vähän tutkimuksia. Suomessa häntien typistäminen on kokonaan kielletty. Suomalaisessa toimintaympäristössä ratkaisua ongelmaan pitää hakea sikalan täyttöasteesta, kuivikkeista ja ilmastoinnin toimivuudesta. Keuhkokalvohylkäykset ovat kokonaisuutena olleet laskussa vuonna Tilakohtaisissa hylkäyksissä näkyy selvästi tilan influenssatilanne, sirko- rokotusten käyttöönotto ja monet sikalan managementiin ja kokoon liittyvät asiat. Alkukesän aikana MTT kysyy tuottajilta lisää taustatietoa tuotannosta. Yhdistämme MTT:n keräämät tiedot Sinetti- järjestelmän tuotannonseurannan tuloksiin ja uskomme saavamme paljon uutta tietoa ruokintatyypin, ruokintavaiheiden ja sikalaolosuhteiden vaikutuksesta sikojen kasvuun, kuolleisuuteen ja lihaprosenttiin. Julkaisemme uudet tiedot Jokasorkassa loppuvuonna. Kotoinen vilja alentaa ruokintakustannusta ja parantaa lintujen hyvinvointia. Aikaisemmat vuodet olivat broilerin kulutuksessa vahvan kasvun aikaa. Etenkin arvo-osien kysyntä kasvoi kolmena edellisenä vuonna peräkkäin. Samaan aikaan luullisten tuotteiden myyminen kotimaahan oli tappiollista. Taantuman aikana luullisten tuotteiden kysyntä on kasvanut kotimaassa. Broilerinlihaa tuotettiin valtakunnassa kaiken kaikkiaan 86,1 miljoonaa kiloa. Maasta vietiin lähinnä luullisia tuotteita ja massalihaa 13,4 miljoonaa kiloa ja tuotiin lähinnä arvo-osia 10,0 miljoonaa kiloa. Kulutuksen kotimaisuusaste oli viime vuonna 88 prosenttia. Tuonnin osuus kasvoi vuoden aikana 8,8:sta 12,0 prosenttiin. Näin korkealla tuonnin osuus on ollut viimeksi vuonna Emotuotantoa pidettiin valmiudessa mahdollisen kulutuksen elpymisen varalta. Osa emoparvista kuitenkin teurastettiin ennenaikaisesti, koska haudontamunille ei ollut tarpeeksi käyttöä Suomessa. Loppuvuodesta saatiin tarkempaa tietoa asetuksesta, joka koskee siipikarjan kaupan pitämistä. Tämä johti pakkasvarastojen purkamiseen, ja runsas tarjonta painoi broilerin hintatasoa alas. Broilerin teuraskasvatuksessa vuodet eivät ole veljiä keskenään. Vuosi 2008 jäi mieleen korkeista rehun hinnoista ja sen aiheuttamasta kustannuspaineesta. Kiertonopeus kasvattamoissa oli kuitenkin nopea, noin seitsemän erää/vuosi, kannattavuuden ollessa alhainen. Vuosi 2009 oli hitaan kierron Broileritulokset 2009 Kiertonopeus, erää/v 5,5 Poistuma yhteensä, % n. 4 Hylkäykset, % 1,4 aikaa. Kasvattamojen läpi meni 5,5 erää, mutta kannattavuus oli parempi kuin Tuotantotulokset broilerissa kehittyivät myönteisesti. Emotuotannossa alkanutta kanaa kohden saatiin 4,3 haudontamunaa enemmän edelliseen vuoteen verrattuna, tulos laskennallinen johtuen lyhyemmästä munitusajasta. Haudontamunien määrä oli 166 kappaletta suhteutettuna 61 ikäviikkoon. Haudontatulos nousi 81,4 prosenttiin, mutta tuloksen parantaminen on edelleen tärkein kehityskohta. Myös broileriuntuvikkojen elävyys koheni: seitsemän vuorokauden poistuma oli 0,88 prosenttia, kun se edellisvuotena oli 0,94. Kehitettävää jäi kasvatusaikaiseen elävyyteen. Kokonaispoistumassa ollaan edelleen noin neljän prosentin tasossa. Vuoden 2010 lopussa voimaantulevassa hyvinvointidirektiivissä on asetettu tavoitteeksi 38 vrk:n kasvatusajalla korkeintaan 3,28 prosentin poistuma. Lihantarkastuksessa hylättyjen määrä laski 1,4 prosenttiin. Tuotantotulosten kehityksestä kertovissa luvuissa nähdään selvästi jalostustyön tulokset. Kotoisen viljan käyttö teurasbroilerin ruokinnassa on lisääntynyt: 90 prosenttia linnuista saa teollisen rehun lisäksi vehnää, keskimäärin noin viidenneksen koko rehumäärästä. Kotoisen viljan lisääminen teolliseen rehuun on parantanut lintujen hyvinvointia, elävyyttä ja rehun käytön tehokuutta sekä alentanut ruokintakustannusta. Jarmo Seikola Hankintapäällikkö, HK Ruokatalo Oy Jokasorkka 3/2010 9

10 Kalle Leino sähköisten palveluiden päällikkö Ei arvokeskustelu tilaa pahenna Arvot ohjaavat toimintaa kaikissa yrityksissä, myös maatiloilla. Jokainen tila yhdistää omalla tavallaan perityt arvot ja bisneksen. Kun yritysmaailmassa tuli muotiin julkaista yritysten arvoja, niitä esiteltiin jopa taulussa aulan seinällä. Yritykset listasivat arvoikseen sellaisia asioita kuin kestävä kehitys, kannattavuus, asiakaslähtöisyys tai jopa rehellisyys. Toisinaan listaus oli vain tapa kiillottaa julkisivua muuttamatta yrityksessä varsinaisesti mitään todellista. Joissain tapauksissa arvojen kuvaaminen todella paransi yrityksen toimintaa. Seinälle naulattujen luetteloiden ansiosta kaikki yrityksessä työskentelevät pohtivat päätöstensä seurauksia tarkemmin, ja yritys näin varmisti toimivansa moraalisesti korkealla tasolla. Virallisesti määritetyt arvot eivät läheskään aina ole sama asia kuin johdon ja henkilöstön tiedostamattomat oikeat arvot, eli ne asiat, joiden perusteella päätetään, mikä meillä on hyvää ja oikeaa tai pahaa ja väärää. Liikeyrityksen ja perheen toimintamallien ero Aineettomat, pitkän tähtäimen hyödyt. Yhteenkuuluvuus, rakkaus. Suullinen kommunikointi. Perheenjäsenten jaksaminen, lasten kasvattaminen. Henkilökohtainen hyväksyminen, tuki tarpeiden mukaan. Ihmisten pysyvyys. Huolenpito, toimeentulo, turvallisuus. Näitä syvällä olevia arvoja ja uskomuksia kutsutaan perusoletukseksi tai paradigmaksi. Perusoletuksella tarkoitetaan sellaisia itsestään selvinä pidettyjä käsityksiä, jotka määrittävät yrityksessä työskentelevien ajatteluja toimintatapoja. Käsite on varsin lähellä yrityskulttuuri-termiä. Tällaisiin syviin uskomuksiin on vaikea päästä käsiksi. Niiden olemassaoloa ei tunnisteta, ja toisaalta keskustelu niistä voi olla epämiellyttävää, sillä se koskettelee hyvin tunneherkkiä alueita. Raha ei aina ratkaise Maatilayrityksessä yrittäjä on usein itse kasvanut tilalla ja perinyt sen mukana tilan perinteisen toimintatavan. Eri tiloja seuratessa huomaa selvästi yrityskulttuurin vaikutuksen tilan toimintaan. Aineelliset, lyhyen tähtäimen hyödyt. Materialistinen suhtautuminen, työtoveruus. Kirjallinen kommunikointi ja dokumentit. Toiminta markkinoiden sääntöjen mukaan. Suoritusten hyväksyminen, tuki aikaansaannosten mukaan. Ihmisten vaihdettavuus. Taloudellinen kannattavuus. Lähde: Agrifuture for European Business Farming 1/2010 Yhdelle tilalle oikeasti tärkeä asia on koneiden hankkiminen ja kunnostus, toiselle tuotantotulosten ja tehojen erinomaisuus: Jos en saa kahtakymmentä hehtaaria tänään kylvettyä niin viekää kunnalliskotiin. Kolmannelle voi olla tärkeää pihan pikkutarkka siistiminen. Joillekin yhteiskunnallinen status on se tärkeä asia: Meidän talosta on aina ollut mie kunnanvaltuustossa. Kaikki nämä voivat syrjäyttää taloudellisen tuloksen maksimoinnin. Hyvin yleistä on esimerkiksi, että peltoa ostetaan sensaatiomaisen korkeilla hinnoilla, vaikka tiedetään, että investointi ei maksa itseään takaisin yhden sukupolven aikana. Peltoa vain kuuluu omistaa se on oikein ja hyvää sinänsä. Yrityskulttuurin peilit Yrityskulttuuria ei voi mitata suoraan, mutta 10 Jokasorkka 3/2010

11 Kuka oikeasti tekee tilan isot päätökset? Pankinjohtaja? Vanhaemäntä? siitä kertovat monet välilliset osoittajat. Mitä asioita tilalla mitataan tai mitä ei mitata? Katetuottoa? Tulosta? Konekapasiteetin käyttöastetta? Ei mitata mitään mitä verottaja ei vaadi? Kuka oikeasti tekee tilan isot päätökset? Isäntäpari, vanhaemäntä vai pankinjohtaja? Myös tilan rutiinit kertovat yrityskulttuurista. Joillain tiloilla eläimet harjataan kerran päivässä, toisilla käydään parttian jälkeen tulokset läpi ja suunnitellaan parannukset seuraavaan erään. Yksi vie pikkutavarat paikalleen vaikka tulisi työstä aamuyöllä, toinen taas maksaa laskuja huolettomasti korkeakorkoisella kaupan velalla. Entä millaisia tarinoita kerrotaan tilan historiasta? Onko ihailluin henkikö kylän kovin työmies, veijarimainen kauppamies vai kylmäverinen sijoittaja? Vaiko isoisän isä, joka hankki tilan pirtunmyyntirahoilla? Perhe ja maatilayritys Maatilayritys ei useimmiten ole pelkkä liikeyritys, se on myös koti. Perheen ja liikeyrityksen toimintamallit ja tavoitteet poikkeavat toisistaan. Se, mikä on oikein toisella pelikentällä, voi olla vahingoksi toisella. Perheyhteys on vahva arvojen muodostaja, mikä näkyy kaikissa perheyrityksissä, mutta varsinkin maatiloilla. Perheen arvot ja toimintamallit ovat kovin erilaisia kuin yrityksen. Peli vaihtuu, mutta pelaajat ja pelipaita pysyvät samoina. Viereisellä sivulla oleva kuva kertoo ajattelumallien eroista näillä pelikentillä. Kuva: Merja Ojala n Lisää aiheesta: Haapanen, Heikura, Leino: Maatila liikeyrityksenä (WSOY 2004), Arvot vaikuttavat n Yrityskulttuurin vaikutus päätöksentekoon on erittäin suuri. Tilan johto näkee maatilaan vaikuttavat ulkoiset voimat tai omat vahvuudet ja heikkoudet aina omien arvojensa värittäminä. Näillä tekijöillä on kuitenkin suora vaikutus maatilayritykseen, riippumatta johdon mielipiteistä. Vaikka pellon osto tuntuu oikealta ratkaisulta, pankin korko ja lyhennys tulevat aikanaan maksettaviksi, ja niitä ei aina voida ostopellon viljatilillä maksaa. Jokainen tila on erilainen yhdistäessään perityt arvot ja bisneksen. Siksi ei ole olemassa standardiratkaisua, jolla päädytään sekä perheen että liiketoiminnan kannalta parhaaseen tulokseen. Seuraavista ohjeista voi silti olla hyötyä useimmille tiloille: Kaikkien tilan toimintaan osallistuvien on syytä tiedostaa perheen ja yrityksen erilaiset pelisäännöt sekä tilanteeseen liittyvät mahdollisuudet ja uhat. Vain toisen roolin näkeminen voi johtaa joko ylipehmeään liiketoimintaan tai perhesuhteiden rikkoutumiseen. Ota käyttöön agronomi, MMM Timo Jaakkolan lanseeraama muutaman neliömetrin tunnevapaa vyöhyke maatilalla. Vetäydy tälle vyöhykkeelle pohtimaan asioita kylmästi laskelmien ja faktojen pohjalta. Jos jokin päätöksesi perustuu muuhun kuin taloudelliseen hyötyyn, ole asiasta tietoinen. Kun maatilayritys kasvaa, pyri vähentämään sen riippuvuutta yksilöistä. Ensimmäinen askel on tilan toimintatapojen tekeminen läpinäkyviksi. Suunnitelmien, tavoitteiden ja mittausten kirjaaminen esimerkiksi laatujärjestelmäkoulutuksissa opituilla tavoilla on varsinkin kasvutilanteessa tärkeää. Käytä apua tilan päätöksiä mietittäessä. Neuvoja, konsultti tai muu ulkopuolinen voi rikkoa totutun ajattelutavan ja auttaa näkemään tilanteen tuorein silmin. Jos mahdollista, hakeudu töihin tilan ulkopuolelle, vaikka et enää olisi perinteisessä harjoittelijaiässä. Toisten tilojen toiminta voi olla erittäin opettavaista, mutta myös maatalouden ulkopuolinen työkokemus antaa uuden näkökulman organisaatioiden toimintaan. Jokasorkka 3/

12 Katariina Vapola ja Jyrki Ankelo käyttävät paljon aikaa eläinten kanssa. Katariinan vanhemmat auttavat sekä lasten hoidossa että tilan töissä. Arvot ohjaavat suunnittelua Vapolassa Kun Katariina Vapola ja Jyrki Ankelo lähtevät nautaväen tilaisuuksiin, automatkat käytetään ideointiin ja suunnitteluun. Viljelijäpari pisti tilan tuotannon uusiksi ja kehittää toimintaa edelleen vahvasti omien arvojensa ohjaamana. Teksti ja kuvat Raila Aaltonen Läheisetkin kohauttelivat kulmiaan seitsemän vuotta sitten, kun arkkitehti Katariina Vapola ja opettaja Jyrki Ankelo jättivät vakituiset virkansa ja ryhtyivät viljelemään Katariinan kotitilaa Uudessakaupungissa. Vapolassa oli silloin 35 emakon yhdistelmäsikala. He mullistivat tilan tuotannon heti täysin uuteen uskoon. Juurikkaanviljely loppui, siat saivat lähteä, tilalle otettiin emolehmiä. Miksi tuotantosuunta vaihtui? Sikojen hoidon sijasta meitä kiinnostivat lehmät ja ulkoilmatyö. Meillä on molemmilla sen verran urheilutaustaa, ettei pelätty hikeä. Mietittiin, ottaisimmeko 30 emoa hoidettavaksi palkkatyön ohessa. Päädyimme karjakokoon, joka tarjoaa työpaikan molemmille, taustoittaa Jyrki. Hän jäi päätoimiseksi viljelijäksi neljä vuotta sitten, Katariina jo vuotta aiemmin. Päätöksen ansiosta lapset Elsa, Jussi ja Tuomas ovat saaneet olla pitkään kotona, esikoinen aina koulun alkuun saakka. 5- ja 3-vuotiaat pojat menevät syksyllä päiväkotiin. Portaittain isoon karjaan Karjassa poiki tänä keväänä runsaat sata emoa. Angusten joukossa on myös herefordeja. Angussonneja on seitsemän, herefordeja kaksi. Vapolassa keskitytään jalostukseen ja hyvien uusien emojen kasvattamiseen. Angussonnivasikat menevät syksyllä puhdaskasvattamoon Ali-Lekkalan tilalle. Hiehojen kasvatus on oma taiteenlajinsa. Ruokinnalla ei tavoitella huippukasvuja, vaan kestäviä, hyväjalkaisia ja hyvämaitoisia tuotantoeläimiä. Eläinten on oltava myös sosiaalisia ja ihmisiin tottuneita. Hieman pihapiirin ulkopuolelle on noussut kaksi kylmäpihattoa. Vanhemmassa oli talvella runsaat 30 emoa, uudemmassa noin 12 Jokasorkka 3/2010

13 70. Aiemmin sikalana palvellut vanha navetta on nyt hiehoilla. Isommasta navetasta lehmät pääsevät jaloittelutarhaan, joka on selvästi ollut eläimille mieleen ja edesauttanut niiden pysymistä puhtaana. Nyt pariskunta suunnittelee tarhan rakentamista myös toisen pihaton eläimille. Tuotantoa on parempi kasvattaa portaittain. Jos isoon eläinmäärään mennään yhtäkkiä, ei tajuta, mitä tuotanto vaatii ja millaiset ratkaisut kasvattamossa tarvitaan, Jyrki Ankelo sanoo. Johtoajatus on eläinten hyvinvoinnin ja sitä kautta kannattavuuden varmistaminen. Rakentamisessa tähdättiin yksinkertaisiin ja toimiviin ratkaisuihin. Seiniä tärkeämpää on mahdollisimman hyvä eläinaines. Kannattavuuden edellytys on, että jokainen lehmä vieroittaa vasikan joka vuosi. Vasikoiden on myös kasvettava hyvin luonnonlaitumella. Vihreällä tiellä Kolme vuotta sitten, kun tuotantotilat oli saatu kuntoon, Vapolassa siirrettiin niin pellot kuin karjakin luomuun. Tilalla on 120 hehtaaria viljeltyä, josta kolmanneksella kasvaa tänä kesänä kaura-rehuvirnaseosta lopun ollessa nurmella. Lisäksi tilalla on runsaasti luonnonlaidunta. Luomutuotanto kiinnosti Katariina Vapolaa jo Tuorlan yo-viljelijälinjalla, hänen pitäessään välivuotta arkkitehtiopinnoista. Puolisolla oli omalta kotitilaltaan kokemusta sekä luomusta että emolehmistä. Luomu istuu tähän tuotantomuotoon tosi hyvin, Katariina sanoo. Arkkitehtina hän on perehtynyt ekologiseen rakentamiseen ja tottunut kaavoittajan työssään ajattelemaan ympäristöä ja maisemaa kokonaisuutena. Vakka-Suomessa usko voimaperäiseen viljelyyn on edelleen vahva. EU:ssa trendi painottuu jo vähemmän intensiivisen tuotannon suuntaan, kohti vihreämpiä arvoja. Me ollaan jo sillä tiellä, Katariina Vapola sanoo. Tila on löytänyt yhteistyökumppanikseen kaksi muuta luomutilaa, joiden kanssa vaihtaa lantaa ja valkuaisrehua. Työ istuu tekijöilleen Kesällä lehmät vasikoineen laiduntavat luonnonlaitumilla kahdeksana astutusryhmänä, kukin oman sonninsa kanssa. Matkaa etäisimmille laitumille Kustaviin kertyy 50 kilometriä. Kotona, vanhassa navetassa ja peltolaitumilla, pidetään vain hiehot ja siemennettävät. Jyrki Ankelon mukaan on koko päivän homma käydä katsomassa kaikki eläimet ja tarkistamassa aidat. Eläinten luona käydään 2 5 kertaa viikossa, alkukesällä päivittäin. Ulkopuolista apua käytetään heinätöissä ja eläinten siirtelyssä. Tilalla pyritään kuuden viikon poikimiskauteen, joka päättyy huhtikuun puolessavälissä. Ne emot karsitaan, jotka eivät pysy rytmissä. Vasikat menestyvät paremmin, jos ne eivät joudu liian varhain laitumelle. Pihatossa syntyneistä tulee myös luottavaisempia ja isonakin helpommin käsiteltäviä kuin laitumella syntyneistä vasikoista. Kolmesta navetasta vanhin palveli ennen sikalana. Ulkotarha on betonipohjainen, sisällä makuutilat kuivitetaan turpeella ja oljella. Katariina ja Jyrki ovat nyt tyytyväisiä tapaan, jolla ovat saaneet järjestettyä tuotantonsa. Me ollaan osuttu siihen, mikä meille sopii. Olemme oppineet suunnitelmalliseen työskentelyyn, ja itsensä rasittaminen ei ole meille vastenmielistä. Tässä työssä saa myös sopivasti kilpailla itsensä kanssa, isäntä kuvaa. Vapaa-aikana koko perhe raivaa pusikoita. Lapset narrataan muka retkelle eväiden voimin, Katariina Vapola paljastaa. Avoin ja hoidettu ympäristö miellyttää silmää ja tekee asumisympäristöstä viihtyisän. Vesistökuormitus hallinnassa n Vapolan tilalla on paneuduttu vesiensuojeluun esimerkillisellä tavalla. Jaloittelutarhan valumavedet johdetaan salaojista kahteen laskeutusaltaaseen, joiden välillä filtterikerros suodattaa vedestä ravinteita. Altaista vedet valuvat ojaa pitkin kosteikkoon. Kosteikkoaltaan kasvisto jatkaa ravinteiden ottoa, ja vasta sen jälkeen vesi pääsee järveen. Merenlahdelle on matkaa noin 15 kilometriä. Vuonna 2004 rakennettu pihatto on pulpettikattoinen ja tehty pyöröhirsistä. Makuu- ja ruokinta-alueet ovat viisi metriä leveät. Makuualueella käytetään kuivikkeena turvetta ja olkea. Ruokintaalue puhdistetaan 1 2 kertaa viikossa ja sen jälkeen alueelle levitetään uusi kerros turvetta. Uudemmassa pihatossa osa tiloista toimii kuivikevarastona. Keväällä varastotila muutetaan poikima- ja ryhmäkarsinoiksi. Makuualueen syvyys on yli 9 metriä ja lantakäytävän 4,5 metriä. Rakennus on harjakattoinen ja siinä on tuuletusharja. Vanhimman navetan ulkotarha on avoin, betonipohjainen tila, jossa on katettu ruokintapöytä. Alueen lanta- ja sadevedet menevät lietesäiliöön. Sisätiloissa makuualueet kuivitetaan oljella ja turpeella. Viljelyn ympäristökuormitusta pitävät osaltaan kurissa pitkäikäiset nurmet ja niiden uudistaminen suorakylvöllä. WWF palkitsi vastuullisesti toimivan karjatilan Itämeren alueen ympäristöystävällisimpänä tilana vuonna Isäntäväen mukaan vesiensuojelulliset toimet tilalla eivät ole olleet kalliita eivätkä vaikeita toteuttaa. He haluavat rohkaista myös muita viljelijöitä ympäristöystävälliseen tuotantoon. Lue lisää Vapolan ratkaisuista: Jokasorkka 3/

14 Sikatilat valitsevat strategiansa Sikatalous on ensimmäisenä joutunut sopeutumaan eurooppalaiseen kilpailuun. Tuotantoaan jatkavilla tiloilla on kaksi kehityssuuntaa, jotka molemmat vaativat yrittäjiltä monipuolista ammattitaitoa ja hyvää tuottavuustasoa. Jukka Rantala kotieläinasiamies, MTK Koko viisitoista vuotta kestäneen EU-jäsenyyden ajan sikatalouden rakennemuutos on ollut rajua. Sikatilojen määrä on laskenut vuoden 1995 runsaasta 6000:sta 2 250:een. Kokonaistuotanto on noussut samaan aikaan 167 miljoonasta lihakilosta 206 miljoonaan. Tilaa kohti laskettuna tuotanto on yli kolminkertaistunut. Valitettavasti kannattavuus ei ole kehittynyt tavoitteiden mukaisesti. Sianlihan tuottajahinta on pysynyt samalla tasolla 90-luvun lopulta lähtien. Suuri joukko tiloja on myös raskaasti velkaantunut rakentaessaan uutta kapasiteettia. Yleinen kustannusten nousu maataloudessa on niin ikään heikentänyt kannattavuutta: Tilastokeskuksen mukaan maatalouden kustannukset nousivat neljänneksellä vuodesta 2000 tämän vuoden alkuun. Voidaankin sanoa, että sikatalous on ollut ensimmäinen tuotantosuunta, joka on joutunut sopeutumaan eurooppalaiseen kilpailuun. Se on näkynyt nimenomaan huonona hintakehityksenä, kun kotimaassa ei ole pystytty tekemään tarvittavia korotuksia hintoihin jatkuvan tuontipaineen alla. Kuinka tästä eteenpäin? Onko yhä suurempien yksiköiden rakentaminen ainoa mahdollisuus pärjätä? Tulevina aikoina tilakoko varmasti kasvaa, mutta sikatiloilla on valittavissaan kaksi kehityssuuntaa. Joko laajennetaan voimakkaasti, mahdollisesti yhteisyrityksenä muiden tilojen kanssa, tai nähdään tila sikatalouden ja peltotuotannon kokonaisuutena, jossa pärjäämi- nen perustuu näiden osien synergiaan. Ensimmäistä vaihtoehtoa nimitetään tässä osakeyhtiösikalaksi ja toista yhdistelmäsikalaksi. Yhtiösikalat kovassa sarjassa Suomessa suuret sikalat ovat useimmissa tapauksissa osakeyhtiöitä. Yleensä emakkosikalan osakkaina on ryhmä lihasikatiloja. Yhtiösikalassa tavoitellaan mahdollisimman suurta tuottavuutta, pyritään myymään tuotanto mahdollisimman hyvään hintaan ja ostamaan rehu mahdollisimman halvalla teollisuutta kilpailuttamalla. Tuottavuudessa, joka emakkosikalassa tarkoittaa porsastuotosta, onkin kehitytty hurjasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Useat suuret sikalat liikkuvat jo yli 25 porsaan tasolla. Pahimmissa kilpailijamaissa kärki kuitenkin menee jo lähes 30 porsaassa ja tuotannon keskiarvo on meidän kärkituottajiemme tasolla. Ei ole kuitenkaan mitään estettä sille, että yhä suurempi osa suomalaista tuotantoa tavoittaa tuottavuudessa kilpailijamaiden tason: meillä on kykyä omaksua ja oppia uusia Pahimmissa kilpailijamaissa kärki menee jo lähes 30 porsaassa. asioita ja lisäksi eläinten erinomainen terveystilanne vahvistaa asemaamme. Suuret yksiköt pyrkivät pärjäämään mahdollisimman hyvin suomalaisen sikamarkkinan hinnoittelukamppailuissa ja panosmarkkinoilla. Rehujen yksikkökustannukset on saatu puristettua useissa tapauksissa hyvinkin alas. Suurilla yksiköillä on markkinoilla etuja, jotka eivät ole kaikkien saatavilla. Yhdistelmillä omaa voimaa Sikatila voi perustaa kilpailukykynsä myös yhdistelmätuotantoon, eli yhdistelmäsikalasta ja peltoalasta, joka riittää tuottamaan osan tarvittavasta energiarehusta. Vaihtoehtoja on monenlaisia, mutta tässä on valittu tilamalli, jolla on 150 emakon yhdistelmä ja 150 hehtaaria peltoa. Tilalla pystytään säästämään kuljetuskustannuksissa sekä viljan että rehujen osalta. Lanta alentaa viljan tuotantokustannusta. Tämä hyöty korostuu merkittävästi tulevaisuudessa, kun öljyn tynnyrihinta nousee vääjäämättä yli 100 euroon. Silloin nousevat moottoripolttoöljyn lisäksi myös lannoitteet ja kaikki rahtikustannukset sekä rehujen hinnat. Tässä vaihtoehdossa tuottavuusvaade ei ole yhtään suursikalaa vähäisempi. Päinvas- 14 Jokasorkka 3/2010

15 Piirros: Kati Kelo toin, tila joutuu toimimaan tehokkaasti niin viljanviljelyssä kuin sikataloudessakin. Yksi merkittävimmistä eroista näiden vaihtoehtojen välillä on todennäköinen, mutta valitettava kehitys tukipolitiikassa, jossa yhä suurempi osa sikataloudelle maksettavaa tukea ohjautuu pellon kautta maksettavaksi. Kotieläintuotanto muuttaa energiaa ravinteiksi ja jälleen energiaksi. Tärkeä energia-ravinneprosessi Energian kallistuminen on vakava uhka suomalaiselle maataloudelle. Jos pahimmat ennusteet toteutuvat öljyn hintakehityksessä, tuotantokustannukset etenkin viljanviljelyssä nousevat merkittävästi. Myös lisääntyvä ruuan kysyntä nostaa niin panosten kuin ruuankin hintaa. Viljan hinta maailmanmarkkinoilla tuskin kuitenkaan nousee kustannuksia vastaavasti. Syitä on kaksi: viljelyn tehostaminen pystyy osaltaan vastaamaan kulutuksen lisääntymiseen, ja viljanostajien ostovoima etenkin kehittyvissä maissa ei yksinkertaisesti riitä maksamaan viljasta tarpeeksi. Vastaavaa mekanismi ei ole läheskään yhtä voimakas lihamarkkinoilla, joilla ostovoima on vahvempi. Jos lannoitteiden hinta kaksinkertaistuu, mutta viljan puolitoistakertaistuu, neljän tonnin hehtaarisadolla lannoitekustannuksen osuus hehtaarituotoista kasvaa neljänneksestä kolmannekseen. Kun tähän lisätään kuivaus-, moottoripolttoöljy ja logistiikkakustannusten nousu, näyttää yhtälö todella vaikealta. Kotieläintuotanto on merkittävä keino muuttaa energiaa ravinteiksi ja jälleen energiaksi: lannasta kasvit saavat ravinteita ja muodostuva viljasato on energiaa, joka eläinten ruuansulatuksessa muuttuu sekä lihaksi että jälleen lannaksi. Tämä kiertokulku on arvokasta omaisuutta ja sen arvo todennäköisesti vain kasvaa. Monilla lihatiloilla joudutaan lähivuosina tekemään merkittäviä ratkaisuja: jatketaanko kotieläintuotantoa ja jos jatketaan, mikä reitti valitaan. Kaikissa tapauksissa toiminta tehostuu nykyisestä, yksikkökoot kasvavat ja tuotannon eri osien synergiaedut on hallittava nykyistä paremmin. Kun tämän toteuttavat osaavat suomalaiset perheviljelmät, uskon, että Suomessa on myös jatkossa kilpailukykyistä lihantuotantoa. Jokasorkka 3/

16 Olet yrityksesi tärkein voimavara! Työssä olevista viljelijöistä joka kolmas tekee työtään vireänä, joka kymmenes syvästi uuvuksissa ja loput jonkin verran väsyksissä. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan viljelijät olivat yksi työuupuneimmista ammattiryhmistä. Työuupumus on useimmiten seurausta pitkään jatkuneesta stressistä. Liika stressi heikentää myös työn tulosta ja lisää virheiden ja vahinkojen riskiä. Työterveyshuollon terveystarkastuksissa tehdään stressi- tai voimavaramittauksia. Omaa jaksamistaan työssä voi tarkastella kotonakin mm. Maatalouden työstressikyselyn avulla. Linkki kyselyyn löytyy Melan sivustolta klikkaamalla etusivulta ensin Työhyvinvointi ja sen jälkeen kohta Voi hyvin! Lihakarjatilan emäntä Sari Murto teki Jokasorkan pyynnöstä Melan stressitestin. Testi osoitti saman minkä emännän omatkin tuntemukset kertoivat: hän ei ole stressaantunut työssään. Isäntä ei testiä tehnyt, mutta tulos viritti perheessä hyödyllisen keskustelun ja johti konkreettiseen muutokseen tilan työnjaossa. Stressin määrä ei ollut perheessämme jakaantunut tasan, ja kysyin isännältä, mitä hän haluaisi antaa minun hoidettavakseni, Kuva: Mela että hänen stressinsä helpottuisi. Meillä tehtiin päätös siitä, että tästä eteenpäin eläimet ovat minun vastuullani ja isäntä käy vain tekemässä rehut. Sari Murron mukaan tilanne sinänsä tiedettiin, mutta sille ei ollut tullut tehtyä mitään. Tällainen homma olisi hyvä liittää työterveystarkastukseen. Silloin asia tulisi aina joskus käsiteltyä, hän ehdottaa. Hän suosittelee testin tekemistä kaikille, jotka kokevat itsensä stressaantuneeksi. Testin antamien vinkkien ja ehdotusten läpikäyntiin kannattaisi myös varata aikaa. Olisi varmasti hyvä, jos pariskunnasta molemmat tekisivät sen ja sitten yhdessä keskustelisivat siitä, miten tilannetta voisi parantaa. Voimavarat riittämään Melan asiantuntijoiden mukaan työhyvinvointi nousee siitä, että työn vaatimukset ja tekijän voimavarat ovat tasapainossa. Stressiä aiheuttaa yleisimmin ylirasitus, mutta myös liian helpon työn aikaansaama turhautuminen ja tyytymättömyys. Maatilallakin yrityksen työhyvinvointi lähtee johtamisesta. Tilaa johtava henkilö, Tauot rytmittävät työpäivää ja auttavat jaksamaan. (Kuvan henkilöt eivät liity juttuun.) isäntä tai emäntä, tekee työtila- ja välineratkaisut ja päättää mm. aikatauluista ja työnjaosta. Hyvää johtamista on tehdä päätökset keskustellen ja ottaen muidenkin näkemykset huomioon. Johtamiseen kuuluu tuotanto- ja talousasioiden lisäksi myös huolenpito ihmisten ammattitaidon kehittämisestä, työturvallisuudesta, terveydenhoidosta, levosta ja virkistyksestä sekä työpaikan ilmapiiristä ja työmotivaatiosta. Karikoita syntyy, jos kaikki perheenjäsenet eivät tule palkituksi työnsä ja työmääränsä mukaan tai heidän toiveitaan ja tarpeitaan ei oteta huomioon. Uupuminen uhkaa, jos ihmisiltä vaaditaan yli voimien ja he saavat kiitoksen ja rohkaisun sijaan moitetta. Parisuhdeongelmat ja sukupolvien väliset ristiriidat voivat tuhota työilmapiiriä ja työssä jaksamista. Oppia ihmis- ja parisuhteiden hoitoon on saatavissa mm. parisuhdekursseilta. Työn organisointia Tuottamattomasta työstä luopuminen on työnsuunnittelun ensimmäinen askel. Toinen askel on panna työt tärkeysjärjestykseen ja aikatauluttaa ne. Aikatauluissa on oltava tilaa myös yllättäville tilanteille, lomille, koulutukselle, harrastuksille, ihmissuhteille ja riittävälle levolle. Kolmas organisointiasia on työnjako. Millä perusteella työt jaetaan perheen kesken, mitä on viisasta tehdä itse, mitä ostaa valmiina, mitä ulkoistaa muille yrittäjille, mihin palkata työvoimaa? Tilalla tulee myös olla tiedossa tuuraajat yllättävien tilanteiden varalta. Neljäs organisointiasia on häiriötekijöiden minimoiminen. Lapset hoidetaan mahdollisuuksien mukaan muualla kuin työpaikalla, kännykkä pidetään kiinni ainakin tapaturmaalttiissa töissä. Työssä kitkaa aiheuttavat kohdat kannattaa tunnistaa ja ratkaista. Viides periaate on tehdä asia kerrallaan ja loppuun asti. Poukkoilu tehtävästä toiseen syö aikaa. Isommat työt voi paloitella sopiviin, yhtäjaksoisesti tehtäviin osiin. Kuudenneksi: kun tulee kiire, mieti mistä se tuli. Miten voit menetellä toisin välttyäksesi kiireeltä? Kiirepäiväkirja auttaa paljastamaan kiireen syitä. n Lähde: Melan työhyvinvointi -sivusto 16 Jokasorkka 3/2010

17 Sujuva lastaus on ensiarvoisen tärkeää eläinten hyvinvoinniin kannalta, mutta se säästää myös sekä tilan että autoilijan työaikaa. Tilakoon kasvaessa lastaukseen käytettävän ajan merkitys korostuu entisestään. Kuva: Pasi Leino Sujuvaksi järjestetty lastaus säästää työtä ja vähentää sikojen stressiä. Reilun vuoden LSO Foods Oy:llä on ollut käytössä sikojen lastausolosuhdelisä. Lastauslisän saaminen edellyttää sopimuksessa mainittujen toimien tekemistä. Eläinten noutopäivä ja noutoaika on hyvissä ajoin tuottajan tiedossa etukäteen, autoilija tarkentaa noutoaikaa ennen tilalle saapumista. Tuottajan tehtäväksi tarkennetun noutoajan jälkeen jää etukäteen merkittyjen ja tatuoitujen eläinten siirto karsinoista lastausta odottamaan. Mikäli tilalla ei ole lastaustilaa, osan eläimistä voi ottaa esim. käytävälle tai tyhjiin karsinoihin lastausoven lähettyville. On selvää, että läheskään aina ei ole mahdollista ottaa kerralla lastattavaa erää valmiiksi, sillä isoimpiin autoihin mahtuu yli 200 sikaa. Tilan hakeutuessa lastausolosuhdelisän piiriin LSO Foodsin kenttäedustaja arvioi lastausolosuhteet, jonka jälkeen sovitaan tarvittavien muutosten tekemisestä. Lastauksen arvioinnissa autoilijan tai autoilijoiden näkemyksellä on merkitystä. Heiltä voi myös kysyä ohjeita sujuvan lastauksen toteuttamikseksi. Lastauksen sujumista seurataan jatkuvasti lastausaikojen perusteella. Toistaiseksi käytetty lastausaika ei vaikuta lastausolosuhdelisän maksamiseen. Tilakohtaisia lastausaikoja kuitenkin seurataan ja isojen poikkeamien syyt selvitetään. Valmistaudu noutoon Lastausolosuhdelisässä lähtökohtana on, että tilan henkilökunta ajaa eläimet sikalan oven ulkopuolelle auton lastaussillalle ja autoilijan ei tarvitse mennä sikalaan sisälle. Tämän on myös hygienian ja tautisuojautumisen kannalta paras vaihtoehto. On tilanteita, joissa autoilija on saanut luvan mennä noutamaan karsittuja eläimiä sikalan käytävän puolelta. Lastausolosuhdelisän kannalta tämä on hyväksyttävää, mutta tautiturvallisuuden osalta otetaan iso riski. Autoilija tai kuljettaja ei suorita lähtevien eläinten karsintaa, vaan se on tuottajan teh- Sujuva lastaus tuo hyötyä kaikille tävä. Eläinten tulee olla valmiiksi valittuja, jolloin lastausolosuhdelisän vaatimus täyttyy. Jos eläimet eivät ole valmiina, useimmiten näissä tapauksissa myös lastausaika venyy. Jos sikalassa on lastaustila, toimintamalli on huomattavasti selkeämpi. Autoilija voi kulkea omissa varusteissaan lastaustilan ja auton välillä ja teuraaksi lähtevät eläimet on selkeästi erotettu omaan paikkaan. Näissä tilanteissa autoilija pystyy tekemään kuorman hyvinkin itsenäisesti. Lastaustilan huolellinen puhdistus ja desinfiointi sikojen lähdettyä on todella tärkeää. Jos tilan henkilökunta ajaa eläimet lastaustilan ulkopuolelle, tautikatko siirtyy sikalan oven ulkopuolelle. Isoille autoille tarpeeksi tilaa Lastausolosuhdelisän vaatimusten mukaan eläimet tulee pystyä lastaamaan tilalta katkaisematta täysperävaunua. Pihalla on siis oltava paljon tilaa. Kuljetustyön ajankäytön osalta tämä on keskeinen asia, koska eläinten noutaminen nupilla ja siirtäminen käryyn on hidasta eikä missään tapauksessa toivottavaa eläinten hyvinvoinnin kannalta. On selvää, että lastaustilanteet eri sikaloissa vaihtelevat huomattavastikin, ja tarvitaan tilakohtaisia ratkaisuja. Lastausolosuhdelisän tavoitteena on kannustaa tiloja kehittämään lastausolosuhteita. Näin on tehty jo sadoilla tiloilla, ja tarvittavat investoinnit ovat olleet verraten pieniä. Jokaisen kannattaakin nyt selvittää, mitä asioita oman tilan lastauskäytännöissä voisi parantaa ja millaisia toimenpiteitä lastausolosuhdelisän saaminen edellyttäisi. Sami-Jussi Talpila ohjauspäällikkö, hankintapalvelut Jokasorkka 3/

18 Toimenpiteiden aika sikaloissa Siantuotannon vastuullisuudelle tulee selvät mittarit. Kansallisen hyvinvointitason rajan määrittää Sikava. HK Ruokatalon ensimmäinen erityistasolla toimiva tuotantomalli on Rypsiporsas. Olli Paakkala alkutuotantopäällilkkö Suomalainen lihateollisuus jätti huhtikuussa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle esityksensä toimenpiteistä, joilla vastuullista sianlihantuotantoa ja eläinten hyvinvointia maassamme edistetään. Esityksen keskeisiä asioita ovat Sikavan roolin korostaminen sekä hyväksyttävälle tuotannolle asetettavat minimirajat tiettyjen hyvinvointimittareiden osalta. HK on rakentanut sianlihantuotannon oman vastuullisuusohjelmansa kolmelle tasolle. Sikatilat voivat toimia joko erityistasolla tai kansallisella Sikava-tasolla. Tietyt hälytysrajat ylittäessään sikatila joutuu eihyväksyttävälle tasolle. Erityistaso varataan tulevaisuudessa erikoistuotteille ja -tuotannolle, joita edustaa esimerkiksi HK:n uusi Rypsiporsas-konsepti. Erityistasolle on ominaista, että tuotannolle on määritelty normaalista tuotannosta poikkeavat tuotantokriteerit esimerkiksi rehustuksen, tuotannon seurannan tai olosuhteiden osalta. Rypsipossutuotanto on HK Ruokatalon ensimmäinen tälle tasolle sijoittuva tuotantomalli. Sikavan kansallinen taso Alan ehdotuksessa Sikavan kansallinen taso tulee pakolliseksi kaikille sikatiloille. Kansallinen taso rakentuu tällä hetkellä sikatilan ja hoitavan eläinlääkärin solmimalle terveydenhuoltosopimukselle, jossa eläinlääkäri säännöllisin väliajoin käy tilalla ja seuraa tuotannon toteutumista. Tulevaisuudessa tilakäyntiraportointi uudistetaan ja tarkennetaan, ja hoitavalle eläinlääkärille tulee enemmän vastuuta eläinten hyvinvoinnin ja olosuhteiden tarkkailusta tilalla. Jatkossa eläinlääkäri seuraa muun muassa virikemateriaalien käyttöä, sikalan ilman laatua, karsinoiden siisteyttä sekä vesi- ja ruokintalaitteiden puhtautta ja kuntoa. Suunnittelun pohjana on ollut EU:ssa tehty Animal Welfare tutkimus. Sähköinen lääkekirjanpito tulee Sikavan kansallisen tason vaatimukseksi vuoden 2011 alusta. Tällä hetkellä kirjanpitoa on vaikeuttanut se, että käytössä oleviin tuotannontarkkailuohjelmiin kirjattuja lääkitystietoja ei ole voitu siirtää Sikavaan. Kesän aikana tähän tulee kuitenkin korjaus, kun ohjelmamuutokset saadaan tehtyä. Hälytysraja ei saa ylittyä Sikavan kansalliseen tasoon kuulumiselle on asetettu tietyt minimirajat eli hälytysrajat. Hälytysrajat on määritelty tilan tuotannosta ja tuotanto-olosuhteista kertoville hyvinvointimittareille, joita ovat eläinlääkärin tilakäyntiraportit, teurastamolla tehtävät hylkäykset sekä kuolleisuus. Teurastamot saavat Sikavasta tilakohtaiset listat ylityksistä puolivuosittain. Jos jokin hälytysrajoista ylittyy, tilan on ryhdyttävä toi- Hälytysrajat siantuotannossa (korkein sallittu luku) Lihasiat Emakot Kuolleisuus, % 4,0 Määritellään vuoden 2011 lopussa Kokoruhohylkäykset, % 1,1 7,0 Osaruhohylkäykset, % 12 menpiteisiin asian korjaamiseksi. Tilanne on saatava vuoden sisällä kuntoon. Väliaikaraportti ajetaan puolen vuoden päästä. Tuotantosopimus voidaan purkaa, jos vuoden päästä hälytysraja ylittyy edelleen. Rajat on asetettu hyvin maltillisesti, mutta teurastamoiden hylkäystilastojen mukaan ylistyksiäkin on. Sikavaan kuuluva tila pääsee katsomaan oman tilansa teurastiedot ja hylkäysprosentit Sikavasta. Omien lukujen vertaaminen hälytysrajoihin kertoo, tarvitseeko tilalla ryhtyä toimenpiteisiin tilanteen parantamiseksi. Mikäli tilasi luvut ovat yli tai lähellä ylitystä, korjaustoimenpiteisiin on ryhdyttävä viipymättä. LSO Foodsin sikaneuvonta auttaa mielellään ongelmien ratkaisemisessa. Hoitavalle eläinlääkärille tulee enemmän vastuuta eläinten hyvinvoinnin ja olosuhteiden tarkkailusta. 18 Jokasorkka 3/2010

19 Tutustu vastuulliseen Rypsiporsaaseen Rypsiporsas on HK Ruokatalon kehitysprojekti, jossa porsaanlihan rasvahappokoostumus on uuden ruokintakonseptin avulla saatu luontaisella tavalla muuttumaan ravitsemussuositusten mukaiseksi. n Suomalaiset voivat jatkossa syödä paremmalla omatunnolla rasvaisempiakin vaihtoehtoja porsaanlihasta ja makkaroista. Sydänystävällisyyden ja terveellisyyden lisäksi Rypsiporsas on entistä mureampaa sekä erittäin hyvän makuista. HK Ruokatalo tuo Rypsiporsaan ja siitä valmistetut tuotteet markkinoille vuoden 2011 aikana. Rypsiporsas tuotetaan vastuullisesti. HK on rakentanut sianlihantuotannolleen oman vastuullisuusohjelmansa kolmelle tasolle. Korkeimmalle eli erityistasolle on ominaista, että tuotannolle on määritelty normaalista tuotannosta poikkeavat tuotantokriteerit esimerkiksi rehustuksen, tuotannon seurannan tai olosuhteiden osalta. Rypsiporsastuotanto on HK Ruokatalon ensimmäinen tälle tasolle sijoittuva tuotantomalli. Rypsiporsas on läpi koko HK:n tilaus-toimitusketjun kulkeva mittava kehitysprojekti. Ruokintakonseptin kehittämisen avulla pystytään vastaamaan entistä paremmin kuluttajien odotuksiin. Konsepti on kehitetty tiiviissä yhteistyössä tuotekehityksen kanssa. Kehityksen tuloksena on löytynyt optimaalinen rasvahappokoostumus ja ruhon laatu. Rypsiporsastuotannon onnistunut ylösajo rinnan perinteisen lihan kanssa on haaste niin tuotannon ohjaukselle, tiloille, lihan hankinnalle, teurastukselle, lihan leikkuulle ja jalostukselle kuin markkinoinnille ja logistiikalle. HK:n saama arvokas palaute asiakkailta ja yhteistyökumppaneiltaan edesauttaa tuotteiston kehittämisessä ja lanseeraamisessa. Kehitystyöhön sitoutunut yrityksen oma väki yhdessä innostuneiden yhteistyökumppaneiden sekä asiakkaiden kanssa luo vahvan perustan tuoda kuluttajalle maistuva, aitoa lisäarvoa tuottava rypsiporsas. Alkuvuoden aikana olemme laajentaneet ruokintakokeita sopimustilojemme ja yhteistyökumppaniemme kanssa. Sinulla sianlihantuottajana on mahdollisuus tutustua rypsiporsaaseen LSO Foodsin kesän tuottajatilaisuuksissa sekä OKRA2010-maatalousnäyttelyssä Oripäässä LSO Foods tekee kesästä alkaen tuotantosopimuksia sydänystävällisemmän porsaanlihan tuottajien kanssa HK:n tarvetta vastaavasti. Sopimuksessa tuottaja sitoutuu luottamukselliseen yhteistyöhön, käyttämään hyväksyttyä ruokintakonseptia ohjeiden mukaisesti sekä raportoimaan rehun käyttö- ja tuotantotulokset ruokinnan toimivuuden ja jatkokehitystyön varmistamiseksi. Hyväksytty ruokintakonsepti sisältää kasviöljypohjaisen rehun, ruokintaohjeen sekä tarvittaessa laitepaketin rehun säilytykseen ja jakeluun tilalla. Lisätietoja saat LSO Foodsin kenttäedustajilta. Veikko Kemppi Rypsiporsasprojektin johto HK Ruokatalo Jokasorkka 3/

20 Maatalousyhtymä Antikainen on kasvattanut yhdistelmäsikalaa Aurassa harkituin askelin. Nopeaa kasvua tärkeämpää on ollut pitää tuotantotulokset jatkuvasti hyvällä tasolla. Rehustus on avaintekijä sekä kustannuspuolella että tuotantotuloksissa. Aina eteenpäin Teksti ja kuvat Raila Aaltonen Yhtymän muodostavat Matti ja Taru Antikainen yhdessä Matin veljien, Pasi ja Teemu Antikaisen kanssa. Tila muodostettiin yhtymäksi jo edellisen polven aikana salaojitusta ja koneurakointia varten. Emakkosikalasta vastaa tilan pitkäaikainen työntekijä Urpo Paulanto. 150 emakon porsitussikala sai jatkokseen 700-paikkaisen lihasikalan vuonna Sen jälkeen emakkomäärää on kasvatettu kahdesti, ensin joutilaspuolen laajennuksen yhteydessä ja viimeksi kaksi vuotta sitten, jolloin uusi välikasvattamo valmistui. Antikaisille tilan ja tuotannon kehittäminen on jatkuva prosessi. Eläinmäärä kasvaa muutaman vuoden kuluttua sadalla emakolla, eikä siihenkään aiota pysähtyä. Tuotantoa rajoittaa aina jokin tekijä. Tällä hetkellä se on ympäristölupa. Tekijät muuttuvat ja aina jotenkin päästään eteenpäin, kuvaa Matti Antikainen. Tulevia siirtoja pohditaan muutaman kerran vuodessa yhdessä LSO Foodsin tuotantoneuvojien, Ulla Ketolan ja Jan Vugtsin kanssa. Tehtyjä ratkaisuja punnitaan myös kuukausittaisen tuotantoraportin tarkastelun yhteydessä. Tuoresäilöntä helpotti elämää Ilmatiiviin viljasiilon rakentaminen vuonna 2005 oli Antikaisten mielestä yksi parhaita päätöksiä ikinä. 700 tonnia viljaa vetävä ohrapytty maksoi kaikkineen noin euroa. Ensimmäinen vuosi meni opetellessa, mutta nyt investoinnista saadaan jo kaikki hyöty irti. Yksi opeteltava asia oli siilon syöttö tyhjäksi ajoissa ennen uuden puintikauden alkua. Taru Antikaisen mielestä työn säästö on uuden säilöntämenetelmän paras puoli. Viljan siirto on nyt todella helppoa. Tuoreena säilöminen myös helpottaa ja nopeuttaa puintia ja yövalvomisista kuivurilla päästiin. Ja tietysti energiaakin säästyy. Matti Antikainen laskee säästöä syntyvän karkeasti 15 euroa tonnilta. Vanhassa läm- 20 Jokasorkka 3/2010

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Keskeiset näkökulmat Markkinatilanteesta johtuen sikatilojen

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Sikatalouden tulosseminaari 2014

Sikatalouden tulosseminaari 2014 Sikatalouden tulosseminaari 2014 Tampere 4.11.2014 Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Toimintaympäristö ja markkinat jatkuvassa muutoksessa Alkuvuodesta

Lisätiedot

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Asiana pihvi-seminaari 11.10.2012 Tampere Esityksen sisältö Tilatason taloustutkimuksia MTT:ssä Esimerkkinä tuloksia sikahankkeista

Lisätiedot

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Johdanto Sika- ja siipikarjatalouteen yritysten taloudelliset tulokset vaihtelevat

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna 2016

Lisätiedot

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehoterveiset Wisconsinista Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehologistiikka tilojen välillä Lypsykarjatilat pääosin ulkoistaneet uudistushiehojen kasvatuksen -sopimuskasvatusta -yksikkökoot suuria tilakoko

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Timo Karhula ja Jarkko Niemi MTT Taloustutkimus Johdanto Luomulihan tuotanto on Suomessa vähäistä Noin prosentti kaikesta tuotetusta lihasta, luomukalkkunaa vain

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta

Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta Tuomas Herva Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta -Atrian kädenjälkiohjelma -Katse vasikkaan kampanja 2 Vastuullisuus ja alkutuotanto Tuotantotapaohjeet Sopimukset, osto- ja myyntiehdot Tuotannon seuranta tavoitteena

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus

Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus Kauko Koikkalainen, tutkija ProLuomu_liha-arvoketju, 17.3.2015, Vantaa Luomutuotannon talousnäkymät maatalouspolitiikan muutoksessa Yhteisen maatalouspolitiikan

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Oikea tiivistevalinta tuottaa ympäristöä säästäen Sikojen vilja-tiivisteruokinnassa on tärkeää

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu Kirsi Partanen Tarve uudistua Monitieteinen lähestymistapa Yhteistyö kotimaassa ja kansainvälisesti Toimintaympäristön muutos Budjettirahoituksen supistuminen Omista

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma

Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma TERVEYDENHUOLTOSUUNNITELMA (11.8.2011) Sivu 1 (5) Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma Tuottajan nimi Tilatunnus Pitopaikkatunnus (täytettävä jos tilalla enemmän kuin yksi pitopaikka) Lähiosoite Postinumero

Lisätiedot

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 30.9.2010 Mitä lihayritykset tekevät sikojen ja nautojen hyvinvoinnin varmistamiseksi? Matti Perälä Suomen lihateollisuusyhdistys,

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Ajankohtaista maitosektorilta 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Tilanne maitomarkkinoilla Loppuvuodesta 2014 markkinanäkymä oli erittäin synkkä Tammi- ja helmikuun myönteinen kehitys EU:n maitotuotemarkkinoilla

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus EHK

Eläinten hyvinvointikorvaus EHK Eläinten hyvinvointikorvaus EHK Eläinlajikohtaiset 1-vuotiset sitoumukset Sitoumus koskee kaikkia valitun eläinlajin samalla tilatunnuksella olevia eläimiä Täydentävien ehtojen noudattaminen Noudatettava

Lisätiedot

Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus

Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus Kathy Zurbrigg Veterinary Science and Policy Unit Ontario Ministry of Agriculture, Food and Rural Affairs (OMAFRA) CANADA Missä on Ontario? Mistä kanadalaiset

Lisätiedot

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa?

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere 25.10.2012/ Sirkka Karikko Esityksen sisältö - Hanke: - Hankkeen tausta - Hankkeessa selvitettyä - Haasteet 1 Hanke: Luomukalkkunan

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuudesta

Luomutuotannon kannattavuudesta Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston

Lisätiedot

Sikojen ruokintasuositukset 2014

Sikojen ruokintasuositukset 2014 MTT Kotieläintuotannon tutkimus 10.6.2015 Sikojen ruokintasuositukset 2014 Sikojen energiaruokintasuositukset on annettu megajouleina (MJ) nettoenergiaa (NE) päivässä, MJ NE/d. NE-arvo on laskettu EvaPig

Lisätiedot

Näkymiä sikatiloilta ja tilamalleista

Näkymiä sikatiloilta ja tilamalleista Sikatalouden tulosseminaarin avaus 12.11.2013 Tampere Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus Puhelin 0400 432 582 ari.nopanen@proagria.fi Esitysten materiaalit haettavissa osoitteesta

Lisätiedot

Tuottajan tietopankki. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012

Tuottajan tietopankki. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Tuottajan tietopankki Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Tuottajan tietopankki Tuotantodataa: Olosuhdetiedot Tuotantotiedot Teurastulokset Taloudelliset tunnusluvut Huomiot HH 11/12 2 Tuottajan

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Liite 9.6.2008 65. vuosikerta Numero 2 Sivut 8 9 Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Hanna Lensu, Maaseudun Tulevaisuus Keijo Viertoman ja Tiina Tuomisen tilan 30 vuotta vanhan mullinavetan

Lisätiedot

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä

Lisätiedot

Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot. Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen

Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot. Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen Teemat 1. Kotieläintuotannon rakennemuutos 2. Viljelijäperheen työpanoksen riittävyys

Lisätiedot

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Tampere 2.2.2012 ELL Ulla Eerola Tuotantoeläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Mitä enemmän eläin voi vaikuttaa omaan oloonsa omalla käyttäytymisellään, sitä suuremmat

Lisätiedot

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen

Lisätiedot

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus Rotuvalinta liharoturisteytyksissä Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 18.3.2014 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta

Lisätiedot

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Hilkka Siljander-Rasi Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Sikojen ruokintasuositusten päivittäminen Vertailu uusimpiin

Lisätiedot

Kannattava ruokintaratkaisu mittatilaustyönä. Suomen Rehun räätälöitävät Pekoni-kasvatustäysrehut

Kannattava ruokintaratkaisu mittatilaustyönä. Suomen Rehun räätälöitävät Pekoni-kasvatustäysrehut Kannattava ruokintaratkaisu mittatilaustyönä Suomen Rehun räätälöitävät Pekoni-kasvatustäysrehut Räätälöidyllä ruokinnalla tehokasta ja taloudellista kasvua Sikojen ruokinnassa on tärkeää varmistaa optimaalinen

Lisätiedot

Eläinsuojelulain uudistaminen käynnistynyt odotettavissa yhteiskunnallinen keskustelu

Eläinsuojelulain uudistaminen käynnistynyt odotettavissa yhteiskunnallinen keskustelu Eläinsuojelulain uudistaminen käynnistynyt odotettavissa yhteiskunnallinen keskustelu Asiantuntija, ELT Leena Suojala, Maatalouslinja leena.suojala@mtk.fi Eläinsuojelulain uudistaminen käynnistynyt syksyllä

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus 02.04.2015 Materiaalin tekohetkellä lainsäädäntöä ei ole hyväksytty muutokset mahdollisia Eläinten hyvinvointikorvaus Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

ELÄINTUET 2016. Lähde: Maaseutuvirasto, MMM

ELÄINTUET 2016. Lähde: Maaseutuvirasto, MMM ELÄINTUET 2016 Lähde: Maaseutuvirasto, MMM Kansalliset eläintuet EU- palkkiot Eläinten hyvinvointikorvaus 2 Kansalliset eläintuet Yleiset ehdot Tuenhakijan on oltava vähintään 18 vuotta (31.12.2015) Voidaan

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02. Emolehmien kestävyysominaisuudet Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.2014 Maiju Pesonen Tässä esityksessä Kestävyyden anatomia Kolme kotimaista aineistoa: ü Poiston syyt ü Poikimahelppous/ poikimavaikeus

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Pihvikarjan maukasta lihaa suoraan tilalta

Pihvikarjan maukasta lihaa suoraan tilalta Pihvikarjan maukasta lihaa suoraan tilalta Olemme Anna ja Matti Oksanen Laukaasta. Olemme valmistuneet JAMK Luonnonvarainstituutista vuosina 2007 ja 2008. Häitä vietettiin 2008 ja samana vuonna tehtiin

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Sianjalostus tänään. Timo Serenius, Figen Oy. Snellman Group

Sianjalostus tänään. Timo Serenius, Figen Oy. Snellman Group Sianjalostus tänään Timo Serenius, Figen Oy Timo Serenius 4.6.2015 Snellman Group Genetiikka on sianlihantuotannon ensimmäinen viestiosuus Jalostusta tehdään tulevaisuuteen suunta on oltava oikea Mitä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

MITEN PERUSTAN TILATEURASTAMON KOKEMUKSIA ARJESTA

MITEN PERUSTAN TILATEURASTAMON KOKEMUKSIA ARJESTA MITEN PERUSTAN TILATEURASTAMON KOKEMUKSIA ARJESTA Paijan Tilateurastamo, Henna ja Juha Paija 31.3.2014 Paijan Tilateurastamo 887-1, Urjala - Perustettu 1995 (sukupolvenvaihdos 2009) - Työllistää yrittäjäperheen

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Teknologinen. Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri. Lihan laatutekijät

Teknologinen. Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri. Lihan laatutekijät Eettinen laatu - eläinten hyvinvointi - ympäristövaikutukset Mikrobiologinen Laatu: - tuoteturvallisuus - säilyvyys Teknologinen Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri Lihan

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Eläintuet 2015. Lähde: Mavi,MMM

Eläintuet 2015. Lähde: Mavi,MMM Eläintuet 2015 Lähde: Mavi,MMM Muutoksia 2015 Sika- ja siipikarjan tuotannosta irrotettu tuki jatkuu. C-tukialueella maksetaan edelleen pohjoista tukea emolehmille, emolehmähiehoille, sonneille, häreille,

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Naudat, siat, lampaat, vuohet ja siipikarja

Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Naudat, siat, lampaat, vuohet ja siipikarja Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Naudat, siat, lampaat, vuohet ja siipikarja 9.4.2015 Tavoitteet Eläinten hyvinvoinnin kohentaminen Lajinmukaisemman hoidon edistäminen Tietoisuus eläinten hyvinvointiin

Lisätiedot

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt. Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa kotieläintaloudessa on oikein tapahtunut viime vuosina

Lisätiedot

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012. Toimenpiteet Muutokset Säädökset ja ohjeet

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012. Toimenpiteet Muutokset Säädökset ja ohjeet ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012 Toimenpiteet Muutokset Säädökset ja ohjeet 1 Yleistä EHT-tuen hakemisesta 2012 Ohjelman tavoitteena on saada mukaan 7 500 tilaa. Lisäystarve noin 2 500 tilaa. Hyvinvointitukea

Lisätiedot

Kalkkunatuotannon kustannusrakenne sekä tuottavuus- ja talousmittarit yrityksen seurannan apuna

Kalkkunatuotannon kustannusrakenne sekä tuottavuus- ja talousmittarit yrityksen seurannan apuna Hanke: Kotimaisten kalkkunantuottajien kilpailukyvyn parantaminen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kalkkunatuotannon kustannusrakenne sekä tuottavuus- ja talousmittarit yrityksen seurannan apuna

Lisätiedot

Immunokastraatio ja sikojen käyttäytyminen

Immunokastraatio ja sikojen käyttäytyminen Immunokastraatio ja sikojen käyttäytyminen Liisa Voutila, Katri Virtanen, Jarkko Niemi, Anna Ollila, Claudio Oliviero, Anna Valros, Mari Heinonen, Olli Peltoniemi Tausta Normaaliteuraspainoisen kastroimattoman

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

Maarit Kärki MTT InnoNauta. Emolehmätuotannon rakennukset

Maarit Kärki MTT InnoNauta. Emolehmätuotannon rakennukset Maarit Kärki MTT InnoNauta Emolehmätuotannon rakennukset Emorakennus mieluiten kylmäpihatto Osakuvikepihatto jossa lantakäytävä ja makuualue erikseen, makuualueen muotoilu joko vinopohja, syvä kuivikepohja

Lisätiedot

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista %

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista % Veroilmoituksesta laskettavat tunnusluvut Heikki Ollikainen, ProAgria Oulu Nopea tuloksen analysointi on mahdollista tehdä laskelmalla veroilmoituksesta muutamia yksinkertaisia tunnuslukuja, joiden perusteella

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms

Lisätiedot

Viljakaupan erilaiset mahdollisuudet

Viljakaupan erilaiset mahdollisuudet Viljakaupan erilaiset mahdollisuudet Loimaa, 5.2.2008 Timo Jaakkola timo.jaakkola@mtk.fi timo.jaakkola@siilo.net P. 0400 732 145 Kansainväliset markkinat Hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Suhdeluku 130 125 120 115 110 105 100 Yleiset kuluttajahinnat Elintarvikkeiden kuluttajahinnat

Lisätiedot

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Heikki Ojala, talousagronomi Talousjohtamisen eritysasiantuntija ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Markkinariskien hallinta osaksi viljelijän rutiineja

Markkinariskien hallinta osaksi viljelijän rutiineja Markkinariskien hallinta osaksi viljelijän rutiineja Hämeenlinna 16.2.2012 Pertti Riikonen ProAgria Satakunta pertti.riikonen@proagria.fi Entämiltänäyttääjuuri nyt? Mitäkylvää? Pitäisikötyhjentäävarastot?

Lisätiedot

Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät

Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät Perttu Pyykkönen Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos Laatuviljaseminaari 10.3.2009 Hollola TEEMAT Markkinanäkymät Rakennekehitys Rahoituskriisin ja laman vaikutus

Lisätiedot

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Tulokehitys karannut maatiloilta 1400 1200 Maataloustulo (Milj. ) Tulo/tila ( /vuosi) Yleinen ansiotaso ( /vuosi) 40 000 35 000

Lisätiedot

Eerolan tila, Palopuro SYKSY

Eerolan tila, Palopuro SYKSY 1. Kesän kasvukausi Kesän kasvukausi on takana ja tähkät ovat tuleentuneet eli viljat ovat korjuukypsiä. Kesän aikana maanviljelijä on joutunut ruiskuttamaan viljan tuholaiseläinten ja homeiden yms. aiheuttamien

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Eviran ohjaukseen kuuluvat täydentävät ehdot Evira ohjeistaa sekä kirjoittaa

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

SikaNautahanke. Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009

SikaNautahanke. Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009 SikaNautahanke Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009 Opintomatkalla tutustuttiin ranskalaiseen emolehmätuotantoon. Opiskelu- ja tutustumiskohteina olivat kolme emolehmätilaa,

Lisätiedot

Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen

Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen Tutkimusaiheet vuosina 2012-2014 Edistystä luomutuotantoon 1) Kestorikkakasvien torjunta vilja- ja valkuaiskasvien viljelyn

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot