LVI-mitoituksen oppikirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LVI-mitoituksen oppikirja"

Transkriptio

1 LVI-mitoituksen oppikirja Heimo Lehkonen ja Pentti Harju Parasta ilmanvaihtoa kotiisi

2 Esipuhe Teos antaa perusteet erilaisten taulukoiden avulla käsin tehtävään lvi-mitoitukseen. Kun mitoitus tehdään myöhemmin tietokoneiden ja ohjelmien avulla, ymmärretään tehtävä työ paremmin nyt opittavien perusteiden avulla. Seuraavana esitetään joitakin mitoitusmahdollisuuksia. -Työ voidaan piirtää käsin- tai tietokoneella ja laskea käsin taulukoiden avulla, kuten tässä on tehty. -Työ voidaan piirtää tietokoneella ja esim. Exel-taulukkoon tehtyyn laskentaohjelmaan syötetään tarvittavat arvot. Esim. vesijohtomitoituksessa syötettäviä arvoja voivat olla vaikkapa normivirtaamat. Taulukosta poimitaan sitten putkisuuruudet. CD-levyllä on esimerkkejä tehdyistä Exel-taulukoista. -Työ piirretään tietokoneen ohjelmalla, johon samalla syötetään mitoituksessa tarvittavia tietoja. Ohjelma mitoittaa samalla piirretyn työn. Nyt valmistunut teos on suuritöisin koskaan tekemäni, eikä se olisi onnistunut ilman suunnittelualan asiantuntijaa, Heimo Lehkosta. Teosta on käyty läpi useaan otteeseen useamman silmäparin avulla. En kuitenkaan usko sitä virheettömäksi ja siksi pyydänkin palautetta mahdollisista virheistä. Ongelmallisimpia tilanteita olivat ne, joissa jossakin tehtävän osiossa tein virheen, joka sitten kertautui usealla sivulla. Teos ei ole kevyesti läpi luettavissa ja omaksuttavissa, vaan siinä edetään tehtävä/sivu kerrallaan. Kirjan sivuilla on johdanto tehtäviin. Kuitenkin yksityiskohtaisen johdattelun tekeminen on varsin vaikeaa, joten ratkaisija joutuu itse jossakin määrin selvittämään esimerkeistä sen, mitä on tehty. Jos näissä kohdissa on jotakin parantamisen/selventämisen varaa, antakaa palautetta. Teoksen mukana tulee CD-levy, jonka sisältöön kannattaa tutustua. Kouvolassa Pentti Harju

3 Sisällys Lämmitys Sää ja lämmitys 6 1. Ulkolämpötila Asumisenergian minimointi 6 2. Erisitys 6 3. Rakennuksen lämpöhäviöt Lämpöhäviölaskenta Rakennuksen lämpöhäviön tasauslaskenta 7 Esimerkki omakotitalon lämpölaskelmasta 8 Lämmitysjärjestelmiä Vesikeskuslämmitys Suunnitelma Lämmöntuottolaitteet Varusteet Öljylämmityslaitteet Lattialämmitys Putkistojen paine- tiiviyskokeet Aurinkolämmityslaitteet Lämpöpumppu Huoneilman lämpötila Lämmönluovuttimet 25 Tehtävä omakotitalosta Uponor-komposiittilämmitysjärjestelmä 36 Kerrostalon lämpöjohtoputkiston mitoitus 59 Omakotitalon muoviset patteriputket Lattialämmitys 83 Uponor-lattialämmitysmalli 90 Vesijohdot Vesijohtojärjestelmä Käyttövesiverkoston laitteet Kunnallinen vedenjakeluverkosto Haja-asutusalue Vesijohtoverkoston paine Kylmä- ja lämmin vesi LVI-suunnitelmat Rakennuksen märkätilat Putkimateriaaleja Kannakkeen tyyppi ja materiaali Putkieristys Varusteet Palonsammutuslaitteet Kalusteet ja kalustus Vesijohtojen mitoitus Taulukkomitoitus käsin Laskennallinen mitoitus käsin Mitoitus tietokoneohjelman avulla Mitoituksen kulku 97 Pieni omakotitalo, taulukkomitoitus 101 Suurempi kohde, laskennallinen mitoitus 124 Pientalon vesijohdot muoviputkin 143 Pienen kerrostalon vesijohtomitoitus 148 Viemäröinti 7. Kunnallinen jätevesijärjestelmä Viemärin suojaus Viemärisuunnittelu Viemärit asennetaan Viemärikalusteet Viemärimitoitus Normivirtaama ja mitoitusvirtaama 176 Pientalon viemäröinti 179 Pienen kerrostalon viemäröinti 201 Ilmastointi 9. Erilaatuisia sisäilmoja Oleskeluvyöhyke Ilmanvaihdon määrä Ilmastointikoneen asennus ja osia Kanavat Asuntojen liesikuvut ja -tuulettimet Laitoksen mitoitus 212 Uponor-mallipiirustus 214 Pientalon IV-mitoitus 215 Pienen kerrostalon IV-mitoitus 239

4 LVI-mitoitus Lämmitys Sää ja lämmitys Vaihtelevien sääolojen vuoksi joudutaan Suomessa rakentamaan ja käyttämään erilaisia lämmitysjärjestelmiä. Kun rakennuksen jokin osa lämpenee auringon lämmittämänä muita rakennuksen osia tehokkaammin, johdetaan tähän osaan viileämpää patterivettä. Jos rakennus on sijaintinsa takia alttiina tuulen voimakkaalle jäähdytykselle, tuulen jäähdyttävä vaikutus kompensoidaan johtamalla jäähtyneempään rakennuksen siipeen lämpimämpää patterivettä kuin muualle rakennukseen. 1. Ulkolämpötila riippuu ensisijaisesti auringon lämmityksestä, jota pilvisyys, tuulet ja sateet pienentävät. Ulkolämpötila riippuu siis asuinpaikan sijainnista maapallolla. Talorakentajan kannattaisi harkita aurinkolämmityksen liittämistä osaksi lämmitysjärjestelmää. Rakennuksen elinkaaren aikaisesta ympäristökuormituksesta suurin osa aiheutuu lämmityksestä. Matalaenergiatalossa rakennusaikaiset investointikustannukset lisäeristyksineen ovat % nykyrakentamista (2009) suurempia, mutta lämmitysjärjestelmä on vastaavasti kevyempää l. edullisempaa Asumisenergian minimointia toteutetaan tehokkaalla eristyksellä, vaipan ilmavuotojen minimoinnilla, oikeilla energiavalinnoilla, aurinkoenergian hyödyntämisellä, ajanmukaisella säädöllä sekä järkevällä asumisella. Normitalo on nykyisin (2008) voimassa olevien rakennusmääräysten minimin mukaan rakennettu talo. Matalaenergiatalo määriteltiin luvun alussa taloksi, jossa tilojen lämmitykseen käytetään enintään 50 % normitalojen käyttämästä energiasta. Passiivitalo pohjaa kansainväliseen standardiin, jota mukaillen suomalaiset määritelmämme on toteutettu maantieteellinen asemamme huomioiden. Etelä-Suomessa passiivitalon tilojen lämmitykseen käytetään vuodessa enintään 20 kwh/m². Pohjois-Suomessa lukuarvot ovat 30 kwh/m 2. Passiivitalon lämmöntarpeesta osa katetaan saunan, keittiölaitteiden tai muiden lämmönlähteiden tuotolla. Ne sijoitetaankin taloon keskeisesti. Nollaenergiatalo tulee passiivitalosta tulee silloin, kun se tuottaa uusiutuvaa energiaa niin paljon, että sillä katetaan ostoenergian tarve. Rakennus siis ostaa ja myy energiaa. Nollaenergiatalon aurinkopaneeleiden sähköntuotto voidaan myydä kesäkuukausina sähköyhtiölle ainakin teoriassa. Vastaavasti lämmityskaudella taloon ostetaan energiaa esim. lämpöpumpun käyttöä varten. 2. Eristyksen avulla säästetään lämmitysenergiaa, estetään tulipalon etenemistä tai vaimennetaan ääntä. Lämpöeristyksen avulla estetään lämmön siirtymistä esim. kiinteistön huoneilmasta rakenteiden läpi ulos, putkessa virtaavan patteriverkoston veden lämmön siirtymistä huoneilmaan tai putkessa virtaavan kylmän veden lämpenemistä huoneilman vaikutuksesta. Kylmäeristyksessä on eristyskohteen lämpötila ympäristön lämpötilaa alhaisempi. Lämpövirran suunta on edelliseen eristykseen nähden päinvastainen. Kylmäeristyksen toimivuus on tärkeää, koska kylmän tuottaminen on lämmön tuottamista kalliimpaa. Paloeristyksellä hidastetaan palon leviämistä rakenteissa. IV-kanavien palonestoeristys estää palon leviämisen kanavan seinämän läpi viereisiin huonetiloihin. Äänen eristys voi olla massiivinen laatta ja/tai rakenteita toisistaan erottava mineraalivilla, joka katkaisee äänen kulkeutumisen rakenteesta toiseen. Äänen eristys on myös kattoon ja seiniin kiinnitetty äänenvaimennuslevy. Se absorboi l. sitoo itseensä saamaansa äänienergiaa muuttaen sitä lämmöksi. Kylmäsilta on haitallinen väylä lämmön siirtymiselle ja se on eliminoitava. Puun lämmönjohtavuus on 0,12 0,14 W/mK, betonin 1,7 2 W/mK ja teräksen W/mK. Puun lämmönjohtavuus on 3 4 kertainen vuorivillaan verrattuna. 3. Rakennuksen lämpöhäviö riippuu sisä- ja ulkolämpötilojen erosta, lämpöä luovuttavan pinta-alan suuruudesta, rakennuksen hallitsemattomista ilmavuodoista sekä U-arvosta l. eristyksen hyvyydestä Lämpöhäviölaskenta Rakentamismääräyskokoelman osassa D2 on säännökset rakennuksen ilmanvaihdosta ja osassa D1 on säännökset rakennuksen vesilaitteistosta. Lämmitysjärjestelmän lämmitysteho mitoitetaan osan D5 mukaan. Osassa D7 on säännökset nestemäistä tai kaasumaista polttoainetta käyttävien kattiloiden hyötysuhdevaatimuksista. Osassa E1 on säännökset rakennusten paloturvallisuutta koskevia pintojen luokkavaatimuksia. Lämmitys-, ilmanvaihto- ja jäähdytysjärjestelmien säätö suunnitellaan ja toteutetaan niin, että rakennuksen käyttötarkoituksen edellyttämä sisäilmasto ylläpidetään energiatehokkaasti sekä huippu- että osatehoilla. Sisäpuolinen pintavastus Rsi (m 2 K)/W Ulkopuolinen pintavastus Rse(m 2 K)/W Lämpövirran suunta Lämpövirran suunta vaakasuora ylöspäin alaspäin vaakasuora ylöspäin alaspäin 0,13 0,10 0,17 0,04 0,04 0,04 Rakennusaineiden normaaliset lämmönjohtavuudet ρ λ 10 W n λ n Aine Kuivatiheys Lämmönjohtavuus Kosteuspitoisuus Normaalinenlämmönjohtavuus kg/m 3 W/(m x K) % kuivapainosta W/(m x K) korkkilevy 150 0, ,045 lastuvillalevy , ,080 puukuitulevy 300 0, ,055 mineraalivillalevy ,045 0,5 0,055 solumuovilevy polystyreeniä , ,037 solumuovi polyuretaani ,26 2 0,030 solulasilevy 180 0,060 0,070 koneellisesti puhallettu lasivilla kivivilla ,050 0,050 0,5 0,5 0,060 0,060 kevytsoraharkot muurattuina 650 0, ,230 kipsilevy 800 0,20 0,210 lastulevy 600 0,13 9 0,140 kalkkihiekkatiilet muurattuina poltetut tiilet , ,950 0,600 puu mänty, kuusi 450 0, ,120 metalleja Sopivasti lämpöä Rakennus suunnitellaan ja rakennetaan siten, että tilat lämpenevät haluttuun lämpötilaan, mutta eivät haitallisesti liikaa. Kesäajan huonelämpötilan hallinnassa passiiviset ja käyttötekniset keinot selvitetään ennen tilojen aktiivisen jäähdytyksen suunnittelua. Lämmönjohtavuus (λ), W/(m x K) ilmoittaa jatkuvan lämpövirran tiheyden metrin paksuisen tasa-aineisen ainekerroksen läpi, kun lämpötilaero ainekerroksen pintojen välillä on yksi K. Lämmöneristeiden on säilytettävä ominaisuutensa rakenteen käyttöiän ajan. Tuulensuoja on lämmöneristyksessä kiinni oleva kauttaaltaan eristyksen peittävä kerros. Rakenteen läpi puolelta toiselle tapahtuvan hallitsemattoman ilmavuodon estämiseksi rakenteessa tarvitaan vähintään yksi ilmansulkuna toimiva kerros. Tämä on usein lämmöneristyksen lämpimällä puolella. Matalaenergiarakennuksessa rakennuksen laskennallisen lämpöhäviön tulisi olla enintään 60 % rakennukselle määritetystä vertailulämpöhäviöstä.

5 Piirrä pattereille komposiittiputkitus, eräs ratkaisu. LVI-mitoitus Lämmitys

6 Patteriputkien mitoitus, tehtävän ratkaisu LVI-mitoitus Lämmitys

7 Patteriventtiileiden esisäätö, ratkaisu LVI-mitoitus Lämmitys Patteriventtiilin esisäädön avulla aiheutetaan pisteestä 5 patterille sama virtausvastus kuin pisteestä 5 pisteeseen 1.

8 LVI-mitoitus Lämmitys Esimerkkitalo on laskettu tietokoneohjelman avulla. Tekijän käsinlaskennasta löytyi useita virheitä, jotka korjattiin.

9 LVI-mitoitus Lämmitys Linjat 1, 2 ja 3 tasapainoitetaan F-pisteen suhteen. Linjan 3 painehäviö on (F-E) 1,60 + (E-D) 9,56 + (D-C) 2,66 + (C-B) 0,94 = 14,76 kpa. Venttiilin läpi virtaava vesimäärä on 0,072 l/s ja venttiilille on varattu hävittäväksi 5,0 kpa. Venttiilin varattu 5,0 kpa saa aikaan sen, ettei se ole auki vaan sitä voidaan kuristaa l. säätää. Säätöarvo on 4,0 ja äänitaso on hyvä. Linjan 1 painehäviö on (F-N) 0,45+ (N-I) 1,44 + (I-J) 1,04 = 2,93 kpa. Venttiilissä on hävittävä 14,76-2,93 = 11,83 kpa virtaamalla 0,056 l/s. Säätöarvo on 2,5 ja äänitaso on hyvä. Linjan 2 painehäviö on (F-E) 1,60+ (E-H) 0,45 + (H-O) 1,44 + (O-P) 0,58 = 4,07 kpa. Venttiilissä on hävittävä 14,76-4,07 = 10,69 kpa virtaamalla 0,056 l/s. Säätöarvo on 2,5 ja äänitaso on hyvä.

10 10 2-putkijärjestelmä muoviputkilla, mitoita putket LVI-mitoitus Lämmitys

11 Uponor Suomi Oy LVI-mitoitus Lämmitys 11

12 12 Vesijohtojärjestelmä suunnitellaan siten, että se toimittaa elinkaarensa ajan kylmää ja lämmintä vettä turvallisesti, terveellisesti, kyllin äänettömästi ja ilman haitallisia paineiskuja. Lämpötilan sekä virtaaman on myös oltava sopivia. Käyttöpisteeltä saatava vesi ei saa aiheuttaa terveydellisiä haittoja eikä palovammoja. Vesilaitteistoon saadaan johtaa vain talousvedeksi sopivaa vettä eikä vesihuoltolaitokseen liitetyllä vesilaitteistolla saa olla suoraa yhteyttä muusta vesilähteestä saatavaan veteen. Rakennuksen kestoikä on paljon vesijohtojen ikää suurempi, joten vesijohto asennetaan ensisijaisesti vaihdettavaksi ja siten, että mahdollinen vuoto havaitaan nopeasti. 5. Käyttövesiverkostoon liitettävien laitteiden ja varusteiden on kestettävä korroosiota, 1000 kpa käyttöpaine, lämpötilan kesto jatkuvasti +70 C sekä hetkellisesti +95 C. Verkostolle voidaan suunnitella myös korkeampia paineita sekä lämpötiloja. Järjestelmään asennetaan kalustekohtaiset sulut. Vaihdettavissa oleva putkisto voidaan korjata rakenteita rikkomatta. Ei-vaihdettavalle putkistolle on vaihdettavaa putkistoa suuremmat vaatimukset esim. mitoituksen suhteen. Talousveden laatu on aina tiedettävä/selvitettävä, eikä huonelämpötilassa voida varastoida talousvettä. Talousvetenä käytettävän veden pumpun, putkiston ja tarvikkeiden on täytettävä määritetyt laatuvaatimukset. Teollisuuslaitosten vesipisteet varustetaan kilvellä, josta ilmenee veden laatu ja käyttötarkoitus. Vesijohdon saa asentaa maanvaraisen alapohjan alle vain vaihdettaviksi Kunnallinen vedenjakeluverkosto muodostuu pumppaamosta, puhdistamosta, putkistosta, vesitornista ja kuluttajista, eikä vettä yleensä käsitellä kiinteistökohtaisesti, koska vesi on sellaisenaan sopivaa talousvettä. Pesuloissa ja uimahalleissa vettä käsitellään lisää vastaamaan paremmin kohteen tarvetta. Vedenantopisteet varustetaan suodattimella, jotka poistavat virtaavan veden mukana kulkevia hiukkasia ehkäisten näin toimintahäiriöitä. Kunnallisesta vesijohtoverkostosta vesi tulee kiinteistöön yleensä muovisen tonttijohdon kautta, jonka vesilaitos asentaa tai joka asennetaan vesilaitoksen ohjeiden mukaan. Vesilaitos asentaa pääsulkuventtiilin tonttivesijohtoon sekä huoltaa ja vaihtaa vesimittarit. Tonttijohdon pääsulkuventtiilin paikka osoitetaan kiinteistön seinään laitetulla mittakilvellä. Talon alla oleva vesijohto asennetaan suojaputkeen vaihdettavuuden takia. Rakennusvalvontaviranomainen tarkastaa asennuksen ennen maantäyttöä. Talon verkosto muodostuu putkista, putkivarusteista ja kalusteista. Putkiurakoitsijan asentaja asentaa sulkuventtiilit jako- sekä kytkentäjohtoihin suunnitelman mukaan. Vesijärjestelmän suunnittelussa tarvitaan tietoja katujohdon sijainnista, korkeusasemasta ja painetasosta Haja-asutusalueilla, joilla ei ole kunnallista vesijohtoverkostoa, käyttövesi hankitaan omasta kaivosta pumpun ja painesäiliön avulla. Veden laadun seuranta on kuluttajan vastuulla. Talviaikana rakennuksen jaksottainen käyttö (vapaa-ajan asunto) voi olla jäätymisriski talousvesipumppaamolle, jonka takia verkosto on voitava myös tyhjentää. Asiakirjoissa määrätään pumpun rakenne, materiaalit, painesäiliön koko ja materiaali, käynnistys ja pysäytyspaine, ohjaustapa, sijainti ja hälytykset Vesijohtoverkoston paine tuotetaan yleensä vesitornin avulla. Kiinteistön putkimitoituksessa tarvittava tonttijohdon liitoskohdan vesijohtopaine saadaan vesilaitokselta. Painetta on oltava niin paljon, että käyttöpisteeltä saadaan haluttu vesimäärä. Painetta voi olla liikaa tai liian vähän. Liian suuri paine lisää veden kulutusta sekä laitteiden virtausääntä. Paineenalennusventtiilin avulla säädetään omakoti-, kerros- tai rivitaloissa tarvittaessa vesimittarin kohdalla paineeksi kpa. Paineenalennuksen toimiessa myös etäisimmästä vesikalusteesta saadaan vettä vähintään 70 % normivirtaamasta. Painemittarilla varustettu ja käsin aseteltava venttiili sijoitetaan helposti huollettavaan ja tarkkailtavaan paikkaan. Äänitason on täytettävä tilan äänitasovaatimus. Paineenalennus voi olla myös kiinteistö- tai vyöhykekohtainen. Asiakirjoissa määrätään rakenne, haluttu paine venttiilin jälkeen, sijainti ja käyttö- sekä huolto-ohjeet. Paineenkorotus tarvitaan, kun riittävän korkean tai korkealla mäellä sijaitsevan rakennuksen ylimpien kerrosten käyttöpisteille ei saada riittävästi vettä. Paineenkorotuslaitteet saa asentaa ainoastaan vesilaitoksen luvalla. Paineenkorotus voidaan tehdä koko kerrostalon vesijohtoverkostolle tai ainoastaan jostakin kerroskorkeudesta ylöspäin. Paineenkorotuksessa käytettävät keskipakopumput liitetään putkistoon tärinänvaimentimien välityksellä. LVI-mitoitus Vesi Pumppu on kierroslukusääteinen, jolloin paine pysyy vakiona. Paine säädetään mahdollisimman alhaiseksi siten, etäisimmästäkin kalusteesta saadaan normivirtaama. Laitoksen mukana toimitetaan säätökaavio, toimintaselostus, käyttäjälle tekniset tiedot sekä käyttö- ja huolto-ohjeet. Asiakirjoissa määrätään pumpun rakenne, materiaalit, käynnistys- ja pysäytyspaine sekä ohjaustapa. Mahdollisesta paineentasaussäiliöstä määrätään materiaali, tilavuus, rakennepaine ja sijainti Kylmän ja lämpimän veden kulutuksen mittaaminen yleensä vähentää veden kulutusta. Kiinteistön veden mittaus voidaan toteuttaa kiinteistö- tai huoneistokohtaisena veden mittauksena. Vesilaitos mitoittaa, toimittaa ja asentaa kiinteistökohtaisen päävesimittarin, jonka pitää olla vakauslain mukaisesti tyyppitarkastettu. Mittari sijoitetaan lämmönjakohuoneeseen tai omaan lattiakaivolliseen tilaan. Vesimittari varustetaan yleensä yksisuuntaventtiilillä ja mahdollisesti tarvittavat paineenalennus- ja paineenkorotuslaitteistot asennetaan mittarin jälkeen. Huoneistokohtaisia vesimittareita ovat käyttövesiverkostoon asennettavat kylmä- ja lämminvesimittarit, joiden painehäviö ei saa mitoitusvirtaamalla ylittää 25 kpa. Vesimittarin on oltava vakauslain 219/1965 mukaisesti tyyppitarkastettu. Vesimittari asennetaan valmistajan ohjeiden mukaan helposti luettavaan ja vaihdettavaan paikkaan. Ennen vesimittaria asennetaan sulkuventtiili ja tarvittaessa mudanerotin. Mittarista johdetaan mittaus- tms. tiedot automaatiojärjestelmään. Asiakirjoissa määrätään mittarityyppi, nimellisvirtaama, tuentatapa, lisävarusteet ja mahdollinen lukemansiirtolaitteisto sijoituspaikkoineen, vesimittarin tarkastusja vaihtoväli ja käyttö- sekä huolto-ohjeet. Veden kulutuksen säästämisessä käytetään oikein säädettyjä ja sopivia vesikalusteita. Kiinteistön verkoston painetta voidaan tarvittaessa alentaa. Jos vedenpaine on n. kaksinkertainen tarpeeseen nähden, hanasta tulee % liian suuri vesivirta. Järkevä veden käyttö säästää vettä eniten LVI-suunnitelmissa muoviputket piirretään ja asennetaan loivasti kaareilevina. Vesijohtomelu aiheutuu pääosin veden virtausäänestä hanassa, veden virtauskohinasta putkistossa sekä WC:n huuhtelun yhteydessä ja pesukoneiden magneettiventtiileiden paineiskusta. Suomessa käytetyt hanat ovat ääniteknisesti tyyppihyväksyttyjä, mutta virtausääni siirtyy putkiin. Siksi hanat ja putket on pyrittävä kiinnittämään esim. keittiön kalusteisiin eikä rakennuksen runkoon. Muoviputken käyttö poistaa lähes täysin vesijohtoveden virtausäänen ja eristää myös hanan äänen verkostosta. Lattia- tai seinärakenteita läpäisevän putken on oltava irti rakenteista. Näin estetään äänen eteneminen putkistosta rakennuksen runkoon ja sitä kautta koko taloon. Jos makuu- tai olohuoneen vieressä on pesuhuone, ei pesuhuoneen putkia tai kalusteita saa kiinnittää makuu- tai olohuoneen ja pesuhuoneen väliseen seinään. Kalusteet sijoitetaan seiniin, joiden takana on esim. siivouskomero tai kodinhoitohuone. Betoni- tai tiiliseinä on turvallinen ja varma kiinnityspohja. Kannakkeissa on myös käytettävä kumista vaimennusta. Suunnittelija huomioi putkiston peitelaippojen sekä lämpölaajenemisen tarpeen. Rakenteiden läpiviennit tiivistetään palon, äänen, paineen ja kosteuden eristävyyden suhteen ehjää rakennetta vastaavaksi. Huoneiston kupariset jakojohdot saattavat olla suurimmillaan 18 mm ja kytkentäjohdot pienimmillään 10 mm. Kylmän veden jäähdytystä sopivaan lämpötilaan ei kiinteistöissä edellytetä. Käyttöpisteiltä laskettu vesi ei saa enää päästä imeytymään takaisin vesijohtoverkostoon. Takaisinimusuojauksena käytetään ensisijaisesti ilmaväliä mahdollisuuksien mukaan. Muut takaisinimusuojaustavat ovat tyhjöventtiili yhdessä yksisuuntaventtiilin kanssa, tyhjöventtiili, yksisuuntaventtiili tai vaihdinjuoksuputki. Vesijohdot eivät saa joutua kosketuksiin esim. jäteveden tai kylmäaineen kanssa, joka voi saastuttaa veden vuotamalla putken seinämän läpi. Kylmän veden lämpötila ei saa yleensä nousta yli 20 C eikä veden virtausta saa tapahtua lämminvesijohdosta kylmävesijohtoon tai päinvastoin. Vesijohto asennetaan suojaputkeen siten, että johdon vaihtaminen on mahdollista. Pystyjakojohdot asennetaan märkätilan ulkopuolelle helposti avattavaan tilaan. Vesikalusteiden kytkentäjohdot asennetaan seinärakenteeseen siten, että mahdollinen vesivuoto ei tunkeudu rakenteeseen jolloin myös vuoto voidaan helposti havaita. Kuuman veden lämpötila on rajattu alueelle C. Alaraja estää legionellabakteerien syntymisen ja yläraja ehkäisee palovammoja. Kuuman veden on saavutettava 10 sekunnissa normivirtaamalla lopullinen lämpötilansa hanasta laskettaessa. Huoneistokohtaisella vedenlämmittimellä varustetussa rakennuksessa odotusaika voi olla enintään 30 sekuntia. Sama koskee rakennuksen yksittäisiä, etäällä sijaitsevia ja harvoin käytettyjä vesikalusteita. Jokainen kiertojohdon haara ja lämmönluovutin varustetaan kertasäätöventtiilillä. Pumpun yhteyteen asennetaan sulkuventtiilit, yksisuuntaventtiili ja kertasäätöventtiili vesimäärän mittausta ja säätöä varten. Rakennuksessa olevat vesijohdot sijoitetaan yleensä rakennuksen lämmöneristeen ja höyrysulun sisäpuolelle. Jos höyrysulku joudutaan lävistämään, tiivistetään lävistyskohta höyrytiiviiksi. Kylmässä tilassa oleva vesijohto lämmöneristetään. Vesijohto asennetaan maahan roudattomaan syvyyteen. Peitesyvyyden ollessa pienempi, johto varustetaan lämmityskaapelilla tai riittävällä lämmöneristyksellä. Vesilaitteiston suunnitelussa pyritään vesimäärän asuntokohtaiseen mittaukseen. Rakenteiden läpiviennit tehdään valmistajien ohjeiden sekä Suomen rakentamismääräyskokoelman osien C1, C2 ja El mukaan. Läpiviennit tiivistetään ja asennukset suojataan palon-, äänen-, kosteuden- ja paineeneristävyydeltään lävistettävää rakennetta vastaaviksi. Rakennukseen asennettava vesijohto laitteineen on sijoitettava siten, että mahdollinen vesivuoto havaitaan ajoissa ja korjaus suoritetaan pikaisesti. Märkätilan lattiaan ei saa tehdä vesijohtojen läpivientejä. Lämminvesiverkostossa mahdollisesti käytetävien kuivauspattereiden teho saa olla enintään 200 W/huoneisto.

13 Tonttijohdon mitoitus LVI-mitoitus Vesi 13

14 14 Tehtävän ratkaisu LVI-mitoitus Vesi

15 WC-laitteen muoviputken valinta LVI-mitoitus Vesi 15

16 16 Jako- ja kytkentäjohtojen selkeämpi esitys. LVI-mitoitus Vesi

17 Veden riittävyys hanalle 2, esimerkki ja tehtävä. LVI-mitoitus Vesi 17

18 18 Kiertojohdon vesivirran säätö. LVI-mitoitus Vesi

19 LVI-mitoitus Viemäri 19 Viemäröinti Vuosittain maailmassa kuolee yli 5 miljoonaa ihmistä saastuneesta vedestä johtuviin sairauksiin. Veden saastuneisuuden suhteessa esim. Intia on huonossa asemassa. Pelkän vedensaannin korostaminen viemäröinnin ja hygienian kustannuksella ei riitä. Jos veteen lisäksi pääsee ravinteita tai orgaanista ainesta, lisääntyy kasvien ja kasviplanktonin määrä. Tämä johtaa yleensä vesistön tilan huononemiseen (levät ja sinilevä sekä hapen vähenemiseen). Sadevesiä johdetaan avo-ojiin tai sadevesiviemärin kautta vesistöön. Katolta tuleva sadevesi johdetaan sadevesiviemäriin. Harmaa vesi on lähinnä pesuvettä, jota syntyy kylpyhuoneissa henkilökohtaisesta hygieniasta, vaatteiden pesusta tai keittiössä Musta vesi sisältää myös käymäläjätteitä. 7. Kunnallinen jätevesijärjestelmä koostuu käytetystä vedestä, kaivoista, kunnallisesta viemäriverkostosta, pumppaamoista, jätevedenpuhdistuslaitoksesta ja vesistöstä. Käytetty vesi, jätevesi, palautetaan yleensä vesistöön niin puhtaana, ettei siitä tule ympäristö- tai terveysongelmia. Viettoviemärissä vaadittu veden nopeus on viemärin itsepuhdistuvuuden takia n. 0,5 m/s, mutta se ei saisi olla suurempi kuin n. 4 m/s. Pohjaviemärin sekä tonttiviemärin sopiva kaltevuus on n. 20. Paineviemäröintiä ja pumppaamoita käytetään vain silloin, jos jokin asutusalueen kohta on notkossa, eikä viettoviemäri toimi. Jätevesi pumpataan harjanteelle (paineviemäröinti), jossa se taas yhdistetään painovoimaiseen viemäriin. Muovisia paineviemäreitä liitetään materiaalista riippuen kumirengastiivisteellisenä muhviliitoksena, puskuhitsaamalla, sähkömuhveilla, sähköhitsaamalla, laippaliitoksilla tai putkiliittimillä. Paineviemäri voi olla myös Cu/Rfe/Hfe-putkea. Paineviemärin kannatuksessa ja tuennassa huomioidaan paineiskut. Paineviemärin putkimateriaalien ja liitosten on kestettävä 600 kpa paine. Pumppaamo rakennetaan vesitiiviiksi ja kaasutiiviiksi eikä se saa aiheuttaa hajuhaittoja ja pumppaamon automaattisesti toimiva pumppu varustetaan yleensä käyttöhäiriöilmaisimella. Rakennuksessa sijaitsevan pumppaamon tila varustetaan omalla ilmanvaihdolla. Jäteveden virtaaminen takaisin pumppaamoon estetään esim. johtamalla paineviemäri padotuskorkeuden yläpuolelle ennen jäteveden johtamista viemäriin. Myös yksisuuntaventtiiliä voidaan käyttää. Sade- ja perustusten kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesipumppaamoon. Sekavesiviemäröinnissä hule-, kuivatusvedet ja kotitalouksien tai teollisuuden jätevedet johdetaan samassa viemärissä puhdistamoon. Lisäksi viemäriin joutuu vuotovettä, jonka määrä riippuu viemäristön kunnosta ja korkeusasemasta pohjaveden pintaan nähden. Erillisviemäröinnissä on hule- ja kuivatusvesille sekä kotitalouksien ja teollisuuden jätevesille omat erilliset viemärinsä. Padotuskorkeudella ymmärretään sellaista turvallista korkeutta, jonka yläpuolelle vesi ei nouse viemärissä kovallakaan sateella tai viemärin muuten tulviessa. Erillisiviemäröinnin padotuskorkeudeksi lasketaan yleisen viemärin laen tasokorkeus tonttiviemärin liittymäkohdassa mm. Sekavesiviemäröinnissä turvalliseksi padotuskorkeudeksi lasketaan kadun pinnan korkeus mm. Yleensä vesihuoltolaitos määrittelee kiinteistölle padotuskorkeuden. Padotuskorkeuden alapuolelle asennettu viemäröintipiste on ongelma. Ensisijaisesti viemärivesi pumpataan viemäriin padotuskorkeuden yläpuolelle. Poikkeustapauksissa saadaan kytkentäviemärissä käyttää padotusventtiiliä, jolla viemäri suljetaan padotuksen aikan ja näin estetään viemäriveden pääsy ko. tilaan. Padotusventtiili merkitään paikantamispiirustuksiin ja siitä laaditaan käyttäjälle teksti kiinteistön käyttö- ja huolto-ohjeeseen. Padotusventtiilin sulun tulee olla kiinni, kun piste ei ole käytössä. Venttiilin luo tulee olla aina esteetön pääsy. Asiasta määrätään padotusventtiilikaivon tyyppi, koko, materiaali, käyttö- ja huolto-ohjeet. Kiinteistön omistaja omistaa ja pitää kunnossa tonttiviemärin sekä kiinteistön sisäisen viemäröinnin. Viemärilaitoksen vastuu alkaa yleensä katujohdon kaivosta. Kiinteistön tonttiviemäri päättyy katukaivoon. 7.1 Viemärin suojaus Jos jätevesi sisältää liikaa haitallisia aineita, viemärilaitteisto varustetaan erotin- ja käsittelylaittein. Haitallisia aineita ovat hiekka, liete tai muut kiinteät aineet, rasva tai aineet, jotka erottuvat jäteveden jäähtyessä, syövyttäviä aineita, bensiini tai muut palo- ja räjähdysalttiit aineet, öljy tai muut veteen liukenemattomat aineet, raskasmetallit tai muut ympäristölle haitalliset aineet. Viemäriin kuulumaton jäte voi aiheuttaa tukoksia, rikkoa viemäristössä olevia laitteita, haitata puhdistusprosessien toimintaa ja heikentää puhdistamoilla syntyvän lietteen laatua. Jätevesilaitteisto tehdään niin, että erottumista tapahtuu vain erottimessa, ei putkistossa. Laitteet tehdään ja sijoitetaan siten, että ne ovat helposti tyhjennettävissä. huollettavissa eikä niistä aiheudu terveydellistä haittaa. Öljynerottimen kannen on oltava kaasutiivis. Tuuletusviemärin koko on vähintään DN 100 ja se johdetaan joko rakennuksen katon yläpuolelle tai vähintään 2,5 m korkeuteen maan pinnasta niin, ettei siitä aiheudu ympäristölle haju- tai muuta haittaa. Rakennuksessa erillisessä tilassa sijaitsevan öljynerottintilan oveen laitetaan kyltti, jossa kielletään avotulen teko, tupakointi sekä varoitetaan viemärikaasujen myrkyllisyydestä ja räjähdysalttiudesta. Öljynerotin tyhjennysimuputki on esim. rst-putkea, jonka liitokset on tehty hitsaamalla. Erottimesta määrätään erotuskyky (dm 3 /s), materiaali, vesitilan mitat, lietetilan mitat, kansiston pyöräkuorman kestävyys, tyhjennystapa, täyttymishälyttimen keskusosan sijainti ja kytkentä, erottimen viemärien ja maanpinnan korkeudet, käyttö- ja huolto-ohjeet sekä kiinnitys. Rasvanerottimessa on oltava varastotilan täyttymistä ilmaiseva hälytinautomatiikka.erottimen tulee olla mahdollisimman lähellä käyttöpistettä, koska rasva jäähtyy viemärissä ja hyytyy putken sisäpintaan. Sijoituksessa huomioidaan myös tyhjennyksen esteettömyys. Rasvanerottimet mitoitetaan standardin SFS-EN mukaan tai paikallisten viranomaisten ohjeiden mukaan. Erottimesta ilmoitetaan teho (dm 3 /s), materiaali, erottimen vesitilan mitat, lietetilan mitat, kansiston pyöräkuorman kestävyys, tyhjennystapa, täyttymishälyttimen keskusosan sijainti ja kytkentä, erottimen viemärien ja maanpinnan korkeudet, käyttö- ja huolto-ohjeet sekä kiinnitys. Hiekanerottimen kansiston on kestettävä riittävä kuormitus, erottimen on oltava helposti tyhjennettävissä ja huollettavissa eikä erottimen vesi saa jäätyä kylmässä tilassa. Erotin voi olla vesilukollinen tai vesilukoton. Vesilukollista hiekanerotinta ei saa käyttää öljyisten tai muiden vettä kevyempien aineiden kanssa. Erottimesta johdetaan hälytys- tms. tiedot automaatiojärjestelmässä. Laitteesta määrätään erottimen teho (dm 3 /s), materiaali, erottimen vesitilan mitat, lietetilan mitat, kansiston pyöräkuorman kestävyys, ulkona sijaitsevien hiekanerottimien jäätymisen esto sekä käyttö- ja huolto-ohjeet. Kiinteistökohtainen viemäröinti Jos kiinteistöä ei ole liitetty vesihuoltolaitoksen viemäriin, jätevedet on johdettava ja kästeltävä ennen ympäristöön päästämistä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Jos jätevettä ei johdeta vesihuoltolaitoksen viemäriin, se käsitellään paikallisen viranomaisen ohjeiden mukaisesti. 7.2 Viemärit suunnitellaan ja asennetaan mahdollisimman suoraviivaisiksi ja lyhyiksi. Kiinteistön viemäröinti (jäte- ja sadevesiviemäri) suunnitellaan ja asennetaan niin, ettei niistä aiheudu terveydellistä vaaraa, epämiellyttäviä hajuja, viemäritulvia, melua tai muita haittoja. Rakennuksen sisäpuoliset viemärit sijoitetaan niin, etteivät ne rajoitu ääniteknisesti vaativaan tilaan ja pystyviemäri pyritään sijoittamaan hormiin. Ääniteknisesti vaativia tiloja ovat esim. makuuhuone tai olohuone. Jätevesilaitteiston suunnittelussa ja mitoituksessa huomioidaan se, että jätevedet voidaan haitatta ja luotettavasti viemäröidä, vesilukkojen toimintaa haittaavia paineenvaihteluita ei esiinny, viemärin läpäisykykyä alentava lietteen kerrostuminen viemäreihin estyy, laitteisto ei aiheuta häiritsevää melua eikä viemärin putkikoko pienene virtaussuunnassa. Viemärien mahdollisimman vähäiset suunnanmuutokset tehdään tehdasvalmisteisin osin Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Vesilukko Jokainen viemäripiste varustetaan omalla puhdistettavalla vesilukolla. Vesilukon sulkevan vesipatsaan korkeus on on rakennuksessa vähintään 50 mm ja rakennuksen ulkopuolisessa kaivossa vähintään 70 mm. Viemäripisteen liittäminen yhteiseen vesilukkoon hyväksytään -kun pesuallas, kylpyamme tai suihkuallas liitetään samassa tilassa olevaan lattiakaivoon -jäähdytyskoneet ja vesisäiliöiden tms. ylivuoto- ja tyhjennysvedet on viemäröity ilmavälin kautta toisen kalusteen vesilukkoon -astianpesupöytä, jossa on kolme allasta ja astianpesukone, on liitetty yhteiseen vesilukkoon -pesuallasryhmät esim. laboratorioissa ja pesuhuoneissa -kuivakaivo Lattiakaivon sivuliitännän tulee olla vesilukon vedenpinnan yläpuolella. Vedeneristyksen lävistyskohta tiivistetään vedeneristystä vastaavaksi. Jätevesi johdetaan vesihuoltolaitoksen viemäriin erillisessä viemärissä. Jätevesiviemäriin ei johdeta sadeeikä perustusten kuivatusvesiä. Jos alueella ei ole erillisviemäröintiä, voidaan vesihuoltolaitoksen luvalla kiinteistön eri viemärit yhdistää sekaviemäriin. Jokainen vesipiste varustetaan tarkoitukseen soveltuvalla viemäripisteellä, mikäli jätevettä ei muuten voida viemäröidä. Jätevesilaitteistoon ei saa asentaa sulkuja ilman erityistä lupaa. Viemäröinnillä varustetaan myös huonetilat, joissa esiintyy tulvimisvaaraa tai joiden lattiat on voitava puhdistaa vedellä. Alipaineviemäröinnissä viemärivedet kuljetetaan koneellisesti alipaineen avulla ja vesi sekä jäte kulkevat vähän matkaa jopa ylöspäin. Järjestelmä on mutkikas ja huoltoa vaativa. Laitteen toimintaääni on voimakas. Tätä viemäröintimenetelmää käytetään esim. laivoissa.

20 20 Normivirtaamien summa on 9,9 l/s. LVI-mitoitus Viemäri

21 Rakennukseen liittyvät tonttialueen viemärit. LVI-mitoitus Viemäri 21

22 22 Kuvassa on kerrostalon viemärinousukaavio. LVI-mitoitus Viemäri

23 Ilmastointi Talotekniikan päätavoite on tuottaa asuntoja ja työpaikkoja, joiden sisäilmaston kiinteistönhoito pitää suunnitelmien mukaisena l. terveellisenä ja sellaisena, että siinä viihtyy. Samalla toteutetaan edullista energiataloutta ja asuinympäristömme huomioimista. Yleensä urakoissa noudatetaan sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien osalta sisäilmastoluokitus 2008:n vaatimuksia ja ohjeita. Käytettävissä olevat luokat ovat -sisäilmastoluokka S1, S2, S3 -rakennustöiden puhtausluokka Pl, P2 -ilmanvaihtojärjestelmän puhtausluokka Pl, P2 -rakennusmateriaalien päästöluokka M1, M2 -ilmanvaihtotuotteiden puhtausluokka M1 LVI-mitoitus Ilma Oleskeluvyöhyke on huoneen lattiasta 1,8 metrin korkeudelle ulottuva tila. Sen sivupinnat ovat 0,6 metrin etäisyydellä seinistä tai kiinteistä rakennusosista. Huoneilman lämpötila mitataan mistä tahansa oleskeluvyöhykkeen alueelta 1,1 m korkeudelta. Oleskelutilassa oleskellaan pitempään kuin tilapäisesti. Hygieniatilat, pukuhuoneet tai toimistokäytävät eivät ole oleskelutiloja. Erilaisia ilmanjakotapoja ovat sekoittava ilmanjako, oikosulkuvirtaus, syrjäyttävä ilmanjako, laminaarinen ilman virtaus sekä kerrostava ilman jako. Tuloilmalaitteiden sijoituspaikkoja ovat lattia tai ikkunapenkki, käytäväseinä, ulkoseinä tai katto. Ilmanvaihdon suuruus Sisäilmaluokitus 2008 mukaan 9. Erilaatuisia sisäilmoja S1, yksilöllinen sisäilmasto Sisäilman laatu on erittäin hyvä eikä tiloissa ole havaittavia hajuja. Sisäilmaan yhteydessä olevissa tiloissa tai rakenteissa ei ole ilman laatua heikentäviä vaurioita tai epäpuhtauslähteitä. Lämpöolot ovat viihtyisät eikä vetoa tai ylilämpenemistä esiinny. Tilan käyttäjä pystyy yksilöllisesti hallitsemaan lämpöoloja. Tiloissa on niiden käyttötarkoituksen mukaiset erittäin hyvät ääniolosuhteet ja hyviä valaistusolosuhteita on tukemassa yksilöllisesti säädettävä valaistus. S2, Hyvä sisäilmasto tilan sisäilman laatu on hyvä eikä tiloissa ole häiritseviä hajuja. Sisäilmaan yhteydessä olevissa tiloissa tai rakenteissa ei ole ilman laatua heikentäviä vaurioita tai epäpuhtauslähteitä. Lämpöolot ovat hyvät. Vetoa ei yleensä esiinny, mutta ylilämpeneminen on mahdollista kesäpäivinä. Tiloissa on niiden käyttötarkoituksen mukaiset hyvät ääni- ja valaistusolosuhteet. S3, Tyydyttävä sisäilmasto tilan sisäilman laatu ja lämpöolot sekä valaistus- ja ääniolosuhteet täyttävät rakentamismääräysten vähimmäisvaatimukset. Luokka S3 vastaa maankäyttö- ja rakennuslain (RT YM , LVI YM-00365, KH YM-10488) sekä terveydensuojelulain 309/2006 (RT STM-21319, LVISTM-00341, KH STM-10460) vaatimuksia. Jos rakennuksessa on suunnitelmien mukaan toimiva ilmanvaihto eikä erityisiä epäpuhtauslähteitä ole, ei terveelle henkilölle aiheudu nykytietämyksen mukaan terveyshaittoja tämän luokituksen tavoitearvojen toteutuessa. Puhdastila/puhdasvyöhyke huone/erillinen tila, jossa ilman hiukkaspitoisuutta valvotaan ja joka on rakennettu ja jota käytetään siten, että hiukkasten pääsy, kerääntyminen ja säilyminen huoneen sisällä on mahdollisimman vähäistä. Lisäksi lämpötilaa, suhteellista kosteutta ja sisätilan ilman painetta ympäröivien tilojen suhteen, valvotaan ja säädetään. Nopeat, yli 1,1 C/h lämpötilan vaihtelut koetaan epämiellyttävinä. Lämpötilaero pään ja nilkkojen välillä koetaan epämiellyttävänä, jos se ylittää 3 C. Lämpötilan muutosnopeuden pitäisi olla hidas, alle 0,6 C tunnissa. Työpäivän aikana nousua ei saisi olla yli 4 C. 9.2 Ilmanvaihdon määrä riippuu huoneilman kuormituksesta l. likaantumisesta. Rakentamismääräyskokoelman osan D2 mukaan ilmaa poistetaan tiloista, joissa se eniten likaantuu. Tällaisia tiloja ovat keittiö, WC, kylpyhuone, vaatehuone, kodinhoitohuone ja sauna. Puhdasta tuloilmaa puhalletaan makuuhuoneisiin ja oleskelutiloihin. Ohjeissa määritellään eri huonetiloista poistettavat ilmamäärät siten, että huoneiston kokonaispoisto vastaa 0,5 -kertaista ilmanvaihtoa. Rakenteista erittyy myös päästöjä, joten tyhjänkin huoneen ilmaa on vaihdettava. Energiansäästö ilmanvaihdon käytön kustannuksella on huono ajatus, koska se tuottaa huonon sisäilman kylkiäisenä kosteus- ja homeriskit. I Ilmavirrat mitataan esim. standardin SFS 5512 (LVI , SFS-käsikirja 103) mukaisesti. II Asunnon ilmanvaihtoa on voitava tehostaa kokonaisuudessaan esim. tilapäisten epäpuhtauksien vuoksi. Tehostuksella kasvatetaan liesikuvun ilmavirtaa, mutta myös pesuhuoneiden ja WC-tilojen poistoilmavirtoja. III Normaalin käyttöajan ulkopuolella oleva rakennuksen perusilmanvaihto poistaa rakennuksesta peräisin olevia epäpuhtauksia. Käyttöajan ulkopuolista perusilmanvaihtoa käytetään vain pitkäkestoisten (yli 1 vrk) poissaolojen aikana edellyttäen, että esim. märkätilat eivät jää kosteiksi. Sisäilmastoon, ilmanvaihtoon, ilmastointijärjestelmiin ja -laitteisiin liittyviä määräyksiä ja ohjeita on esitetty Suomen rakentamismääräyskokoelman osissa Cl, D2, D5, El, E7 ja F2. Asunnon muiden tilojen ilmavirrat mitoitetaan RakMK:n osan D2 mukaisesti. Asunnon poistoilmavirrat mitoitetaan 10 % tuloilmavirtoja suuremmiksi. Jos poistoilmavirtojen summa on yli 110 % tuloilmavirtojen summasta, lisätään makuuhuoneiden tuloilmavirtoja. Jos tuloilmavirrat ovat enemmän kuin 90 % poistoilmavirroista, kasvatetaan märkätilojen poistoilmavirtoja. Lisäksi tarkastetaan asunnon kokonaisulkoilmavirta, että se on S1 -luokassa vähintään 0,5 dm³/s/m² ja S2- luokassa vähintään 0,35 dm³/s/m².

24 24 IV-mitoitus LVI-mitoitus Ilma

25 Ratkaise sisääntulokanaviston kertavastukset. LVI-mitoitus Ilma 25

26 26 LVI-mitoitus Ilma ÄÄNITASON LASKENTATAULUKKO Penan Tieto-opus kerrostalo Makuuhuone, äänitaso huoneeseen 28 db(a) Huonevaimennus 10 m² sabine eli 4dB, joka on huomioitu päätelaitteen äänitasossa Tuloilma f Taajuuskaista Hz 1. L Wokt Puhallin painepuoli Swegon GOLD 04 PX db 2. DL okt Äänenvaimennin Swegon CLA-A db 3. L Wokt Äänenvaimentimen jälkeen db 4. DL (Jakautuminen) q vkok = db 5. L Wokt = q vhuon = db 10. DL okt Äänenvaimennin Lindab SLCU db 11. DL okt Päätevaimennus STQP db 12. L Wokt = Kanavisto db 13. L p10a Päätelaite STQP db(a) 14. K okt Korjauskerroin db 15. L Wokt = db 16. Päätelaitteet yhteensä Lukum db 17. L Wokt Huoneeseen db 18. A-painotus db 19. L paokt = Huoneen äänitaso db(a) Tuloilman äänitaso huoneeseen 22,2 db(a) Poistoilma f Taajuuskaista Hz 1. L Wokt Puhallin imupuoli Swegon GOLD 04 PX db 2. DL okt Äänenvaimennin Swegon CLA-A db 3. L Wokt Äänenvaimentimen jälkeen db 4. DL (Jakautuminen) q vkok = db 5. L Wokt = q vhuon = db 10. DL okt Äänenvaimennin Lindab SLCU db 11. DL okt Päätevaimennus KSO db 12. L Wokt = Kanavisto db 13. L p10a Päätelaite KSO db(a) 14. K okt Korjauskerroin db 15. L Wokt = db 16. Päätelaitteet yhteensä Lukum db 17. L Wokt Huoneeseen db 18. A-painotus db 19. L paokt = Huoneen äänitaso db(a) Poistoilman äänitaso huoneeseen 19,1 db(a) Kokonaisäänitaso 1. Äänitaso tulosta db 2. Äänitaso poistosta db 3. Muut db 4. L pokt = Äänenpaine huoneeseen db 5. A-painotus db 6. L paokt = Huoneen äänitaso db(a) IV-laitteiden kokonaisäänitaso huoneessa 23,5 db(a)

Pesu- ja käymälävesien erillisviemäröintivaatimus?

Pesu- ja käymälävesien erillisviemäröintivaatimus? Pesu- ja käymälävesien erillisviemäröintivaatimus? Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi-hajajätevesiseminaari 23.01.2013 Helsinki Lvi-tarkastaja Sampo Riikonen Suomen rakentamismääräyskokoelma osa

Lisätiedot

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)

Lisätiedot

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN Koneellinen poistoilmanvaihto mitoitetaan poistoilmavirtojen avulla. Poistoilmavirrat mitoitetaan niin, että: poistopisteiden, kuten

Lisätiedot

Terveen talon ilmanvaihto

Terveen talon ilmanvaihto Terveen talon ilmanvaihto DI. Terveellisen ja viihtyisän sisäympäristön haasteet asunnoissa Lämpöolosuhteet talvella vetää, kesällä on kuuma Ilman laatu riittämätön ilmanvaihto yli puolessa asunnoista

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11. ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.26 Espoo Mikko Saari, VTT 24.11.26 1 Energiatehokas kerrostalo kuluttaa 7 % vähemmän

Lisätiedot

RANEN RAKENTAJAKOULU

RANEN RAKENTAJAKOULU RANEN RAKENTAJAKOULU 9.4.2013 ENERGIATEHOKKUUS PIENTALORAKENTAMISESSA ENERGIATEHOKKUUS PIENTALON LVI- SUUNNITTELUSSA Jarmo Kuitunen Suomen LVI-liitto, SuLVI ry ENERGIATEHOKKUUDEN MÄÄRITELMÄ Energiapalveludirektiivin

Lisätiedot

Sisäilman laatu ja mahdollisuudet

Sisäilman laatu ja mahdollisuudet Sisäilman laatu ja mahdollisuudet DI Jorma Säteri. Metropolia ammattikorkeakoulu Energiatehokas sisäilmasto Terveellinen, viihtyisä ja tuottava käyttäjien toiveiden mukainen Tarpeenmukainen Oikein säädetty

Lisätiedot

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta

Lisätiedot

JÄRJESTELMÄKUVAUKSET POHJA. G LVI-järjestelmät 1/5

JÄRJESTELMÄKUVAUKSET POHJA. G LVI-järjestelmät 1/5 G LVIjärjestelmät G LVIjärjestelmät Rakennuksen vesi ja viemärijärjestelmä on liitetty Oulun kaupungin vesi ja viemäriverkostoon. Lämmitysjärjestelmä on liitetty Oulun Energian kaukolämpöverkostoon. Rakennuksessa

Lisätiedot

Lämmityksen perusteita 1

Lämmityksen perusteita 1 Lämmityksen perusteita 1 A K K L O E K JE = = K JJ= K I J = L = = J = J = EI A L = EEJ E I EL K = L = H = A JA A = K JJ= I K H = = A H J J = L EA 0 ) 7 0 ) 7 H = A J A E@ A F E F = J J A H EL A H I J =

Lisätiedot

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeita tehdään mm. seuraaville LVIA-järjestelmille: 1. Käyttövesiverkosto 2. Lämmitysjärjestelmä 3. Ilmanvaihto 4. Rakennusautomaatio

Lisätiedot

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Sisällys Mihinenergiaajavettäkuluu Mihinkiinnittäähuomiotaasumisenarjessa Ilmanvaihtojärjestelmäntoiminta Lämmönjakojärjestelmäntoiminta

Lisätiedot

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Energiaekspertin jatkokurssi Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Jarmo Kuitunen 1. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT 1.1 Painovoimainen ilmanvaihto 1.2 Koneellinen poistoilmanvaihto 1.3 Koneellinen tulo-/poistoilmanvaihto

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)

Lisätiedot

Materiaalien yleisiä ominaisuuksia on esitetty TalotekniikkaRYL:n taulukossa G2-T4. Tarkemmat ominaisuudet on esitetty valmistajan oppaissa.

Materiaalien yleisiä ominaisuuksia on esitetty TalotekniikkaRYL:n taulukossa G2-T4. Tarkemmat ominaisuudet on esitetty valmistajan oppaissa. 7.2 Mallityöselitys Geberit Silent-PP Tämä mallityöselitys on laadittu edesauttamaan kohteen LVI-työselityksen laatimista. Mallityöselityksessä on esitetty Geberit Silent-PP -kiinteistöviemärijärjestelmän

Lisätiedot

D1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

D1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA D1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot Määräykset ja ohjeet 2007 Ympäristöministeriön asetus kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoista Annettu Helsingissä 24 päivänä

Lisätiedot

HB Sisäilmatutkimus Oy 6.3.2012 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti

HB Sisäilmatutkimus Oy 6.3.2012 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti HB Sisäilmatutkimus Oy 6.3.2012 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Mikrobi-ilmanäytteet Elinympäristössämme esiintyy mikrobeja, joiden määrä vaihtelee kosteus-

Lisätiedot

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57 3.2 Toimisto- ja liiketilojen ilmastointijärjestelmät Toimisto- ja liiketilojen tärkeimpiä ilmastointijärjestelmiä ovat 30 yksivyöhykejärjestelmä (I) monivyöhykejärjestelmä (I) jälkilämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

31.10.2014. Ene-58.3117 Vesihuoltotekniikka. Vesi- ja viemärikalusteet. Vesi- ja viemärikalusteet. Vesi- ja viemärikalusteet. Vesijohtokalusteet

31.10.2014. Ene-58.3117 Vesihuoltotekniikka. Vesi- ja viemärikalusteet. Vesi- ja viemärikalusteet. Vesi- ja viemärikalusteet. Vesijohtokalusteet Vesijohtokalusteet Ene-58.3117 Vesihuoltotekniikka Luento 3 30.10.2014 Vesijohtokalusteet ovat vesijohtojen päätepisteisiin asennettuja laitteita, joiden kautta otetaan vettä eri käyttötarkoituksiin Vesijohtokalusteille

Lisätiedot

Sisäkuivakäymälän edellytykset. Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins. Juha Brunnila

Sisäkuivakäymälän edellytykset. Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins. Juha Brunnila Sisäkuivakäymälän edellytykset Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins. Juha Brunnila Iltasanomat Bill Gates keksii vessan uudestaan Microsoft-miljardööri aikoo luoda aivan uudenlaisen vessan.

Lisätiedot

Miten parannan sisäilman laatua?

Miten parannan sisäilman laatua? Miten parannan sisäilman laatua? Tuula Syrjänen DI, rakennusterveysasiantuntija 17/05/2014 Mitä on hyvä sisäilma? Sisäilma on hyvää, jos suurin osa rakennuksen käyttäjistä on tyytyväisiä sisäilman laatuun

Lisätiedot

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML 3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY Pesuhuoneremontit Tero Pyykkönen Oulu 2.9. 2010 Oulu Märkätila tarkoittaa huonetilaa, jonka lattiapinta joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi ja jonka seinäpinnoille voi roiskua tai

Lisätiedot

Air-In. Ratkaisuja hallitun ilmanvaihdon saavuttamiseksi. Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Air-In. Ratkaisuja hallitun ilmanvaihdon saavuttamiseksi. Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Air-In Kehitämme, valmistamme ja myymme Air-In raitisilma venttiileitä ja äänenvaimentimia vaativiin tarpeisiin. Ratkaisuja hallitun ilmanvaihdon saavuttamiseksi Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Hallitun ilmanvaihdon merkitys Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus. Ominaisuudet: Tuloilmaikkuna

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee

Lisätiedot

ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24

ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24 ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24 ECO-järjestelmän taustaa: ECO järjestelmää lähdettiin kehittämään 2004, tarkoituksena saada pelkällä poistojärjestelmällä

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako 5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa

Lisätiedot

ILTO 400M ILMANVAIHTOA MIELLYTTÄVÄÄN ASUMISEEN ILMANVAIHDON LÄMMÖNTALTEEN- OTTOLAITE RIVI- JA OMAKOTITALOIHIN UUDIS- JA SANEERAUSKOHTEISIIN PARASTA ILMANVAIHTOA www.ilto.fi ILTO-ilmanvaihtojärjestelmä

Lisätiedot

Pentti Harju. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa

Pentti Harju. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa Pentti Harju Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa 2 Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Rakennusluvan saannin edellytyksenä ovat vuotuiset E-luvut, joita ei saa ylittää. Pientalon

Lisätiedot

Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013. Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry

Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013. Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013 Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry ASUINRAKENNUSTEN ILMANVAIHTO Hyvältä ilmanvaihtojärjestelmältä voidaan vaatia seuraavia ominaisuuksia:

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 27.9.2010 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ ASUMISVIIHTYISYYS SISÄILMASTO-ONGELMAT

Lisätiedot

PRO Greenair Heat Pump -laitesarja. Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla

PRO Greenair Heat Pump -laitesarja. Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla PRO Greenair Heat Pump -laitesarja Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla Raikas sisäilma energiatehokkaalla ilmanvaihdolla PRO Greenair Heat Pump -laitesarja Sisäänrakennettu ilmalämpöpumppu

Lisätiedot

SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA

SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA HELSINGIN KAUPUNKI SELVITYS 1 ( ) SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA Tällä selvityksellä ja liitteenä olevilla mitoitustaulukoilla iv-suunnittelija ilmoittaa asuinrakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

Suorahöyrystys tasavirtainvertteri

Suorahöyrystys tasavirtainvertteri Suorahöyrystys tasavirtainvertteri Usean yksikön samanaikainen jäähdytys ja lämmitys Seinäasennus MAFP Lattia tai kattoasennus Alakattoasennus Kasetti Kanavaasennus KPAFP SPAFP CAFP DSAFP Lisävarusteet

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

3.8 Jäähdytyspatterin vedenpoisto

3.8 Jäähdytyspatterin vedenpoisto Ilmanvaihdon parannus- ja korjausratkaisut 3.8 Jäähdytyspatterin vedenpoisto Konseptin sisältö Konseptissa annetaan ohjeet jäähdytyspatterin kondenssiveden viemäröintilaitteiston mitoittamiseksi. Jäähdytyspatterin

Lisätiedot

Asukasystävällinen Linjasaneeraus. Toni Wahlfors 27.01.2012

Asukasystävällinen Linjasaneeraus. Toni Wahlfors 27.01.2012 Asukasystävällinen Linjasaneeraus Uponor Cefoelementeillä Toni Wahlfors 27.01.2012 Osakaslähtöinen korjausremontti Kiinteistön arvo osakkaan kannalta taso + perusparannus (tasoa nostava) Ajantasaistaminen

Lisätiedot

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 9.6.2011 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ > 50 % lämmönkulutuksesta ASUMISVIIHTYISYYS

Lisätiedot

Uponor-umpisäiliö 5,3 m 3

Uponor-umpisäiliö 5,3 m 3 Uponor-umpisäiliö 5,3 m 3 Toimintaperiaate Uponor-umpisäiliö soveltuu erityisesti WC-jäteveden keräilyyn. WC-jätevedet johdetaan 5,3 m 3 säiliöön, jonka loka-auto tyhjentää ja vie jätevedet puhdistettavaksi.

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Keräimet asennetaan

Lisätiedot

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö Pekka Karppanen Valaistus Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje valaisimien sammuttamisesta tiloissa on, että jos

Lisätiedot

MIKKELIN VESILAITOKSEN MAKSUT JA PALVELUHINNASTO

MIKKELIN VESILAITOKSEN MAKSUT JA PALVELUHINNASTO MIKKELIN VESILAITOKSEN MAKSUT JA PALVELUHINNASTO 2015 MAKSUT MIKKELIN VESILAITOKSEN VESI- JA JÄTEVESIMAKSUT 1.1.2015 (sis. alv 24 %) - vesimaksu 2,03 e/m 3 - jätevesimaksu 2,91 e/m 3 Vesi- ja jätevesimaksuista

Lisätiedot

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

BioBox XL n asennus, hoito, huolto

BioBox XL n asennus, hoito, huolto 650 BioBox XL n asennus, hoito, huolto Kiitos, että valitsit Biobox XL puhdistamon puhdistamaan harmaata jätevettä. Vaikka BioBox XL on helppo asentaa ja ylläpitää, se tarvitsee muutamia toimenpiteitä

Lisätiedot

PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI

PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI OHJEITA UUDELLE LIITTYJÄLLE 2015 Paavolan Vesi Oy vastaa vesihuollosta eli talousveden toimittamisesta ja jäteveden poisjohtamisesta Siikajoen kunnan alueella.

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

SWEGON HOME SOLUTIONS

SWEGON HOME SOLUTIONS ÄLYKÄSTÄ ILMANVAIHTOA IHMISILLE JA KODILLE TAKAA RAIKKKAAN JA TERVEELLISEN SISÄILMAN Ilmanlaadulla on valtavan suuri merkitys hyvinvoinnillemme. Se vaikuttaa yleiseen jaksamiseen ja terveyteemme. Huono

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohje

Asennus- ja käyttöohje SE - 140 SE - 200 SE - 250 SE - 300 SE - 400 Käyttövesivaraaja Asennus- ja käyttöohje Varoitus! Vesisäiliö on varustettu magnesiumanodilla joka suojaa korroosiota vastaan. Anodin kuluminen on tarkastettava

Lisätiedot

Vedenkulutus ja -säästö

Vedenkulutus ja -säästö Vedenkulutus ja -säästö Oras venttiilit omalla lämmönlähteellä varustetussa järjestelmässä Suomen rakentamismääräyskokoelma Vesilaitteisto on mitoitettava vallitsevat paineolosuhteet huomioon ottaen niin,

Lisätiedot

KERAVAN OMAKOTIYHDISTYS RY

KERAVAN OMAKOTIYHDISTYS RY KERAVAN OMAKOTIYHDISTYS RY OMAKOTITALON SYYSHUOLTO 22.9.2010 Rakennusmestari Esa Kinnarinen Rakennus NAVA Oy Miksi taloa kannattaa huoltaa? Säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla talo säilyy paremmassa

Lisätiedot

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Lämpömittari ja upotustasku venttiiliin MTCV DN 15/20. Kuulasululliset venttiiliyhdistäjät (2 kpl sarjassa) G ½ x R ½ venttiiliin MTCV DN 15

Lämpömittari ja upotustasku venttiiliin MTCV DN 15/20. Kuulasululliset venttiiliyhdistäjät (2 kpl sarjassa) G ½ x R ½ venttiiliin MTCV DN 15 MTCV lämpimän käyttöveden kiertotermostaatti Käyttö MTCV on lämpimän käyttöveden kiertotermostaatti. MTCV huolehtii lämpimän käyttövesiverkoston lämpötasapainosta. Venttiili asennetaan kiertojohtoon, jossa

Lisätiedot

WehoFloorlattialämmitysjärjestelmä

WehoFloorlattialämmitysjärjestelmä WehoFloorlattialämmitysjärjestelmä Viihtyisä Ilmasto-olosuhteet Suomessa asettavat lämmitysjärjestelmän vaatimukset korkealle. Pitkienkin pakkasjaksojen aikana lämmitysjärjestelmän on toimittava energiataloudellisesti

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA T12 TULOILMAYKSIKÖLLE

KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA T12 TULOILMAYKSIKÖLLE KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA T12 TULOILMAYKSIKÖLLE www.scanoffice.fi CZ12037 PB1 ComfortZone CE50 Installation Sisällys Sisällys 0 Yleistä 1 Käsittely 2 Huolto 2 Asennus 3 Asetukset 7 Suunnittelu 8 Sähkökaavio

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Alpex-duo paineputkijärjestelmän putki on kerrosrakenteinen komposiittiputki, jonka sisä- ja ulkopinta on PEX-muovia ja välikerros alumiinia.

Alpex-duo paineputkijärjestelmän putki on kerrosrakenteinen komposiittiputki, jonka sisä- ja ulkopinta on PEX-muovia ja välikerros alumiinia. Alpex-duo Asennusohjeet 1.1 Yleistä Alpex-duo paineputkijärjestelmän putki on kerrosrakenteinen komposiittiputki, jonka sisä- ja ulkopinta on PEX-muovia ja välikerros alumiinia. Järjestelmän liittimet

Lisätiedot

OSA MATERIAALI HUOMAUTUS. Etulevy Rei'itetty sinkitty teräslevy Vaihtoehtona ruostumaton teräs AISI 316

OSA MATERIAALI HUOMAUTUS. Etulevy Rei'itetty sinkitty teräslevy Vaihtoehtona ruostumaton teräs AISI 316 AFP Piennopeustuloilmalaite Pieninopeuksinen ilmasuihku suuntautuu vaakasuoraan lattiatasossa. Virtauskuvion ollessa 180 asteen kulmassa laitteella voidaan tuoda sisään suuria ilmamääriä samalla, kun virtausnopeudet

Lisätiedot

Huoletonta asumista talvipakkasilla

Huoletonta asumista talvipakkasilla J Ä ÄT Y M ÄTÖ N V E S I J O H TO J Ä ÄT Y M ÄTÖ N S U OJA P U T K I Huoletonta asumista talvipakkasilla 12 2010 10002 Uponor Supra Plus -jäätymätön vesijohto Uponor Supra Plus on eristetty ja lämmitetty

Lisätiedot

Patteriverkoston paine ja sen vaikutus

Patteriverkoston paine ja sen vaikutus Patteriverkoston paine ja sen vaikutus Tämä materiaali on koottu antamaan lukijalleen valmiuksia arvioida mahdollisia ongelmia lämmitysjärjestelmässä. Esitys keskittyy paisuntajärjestelmän oleellisiin

Lisätiedot

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 1( 5 ) VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

HIKLU-ALUEEN OHJE KUIVA- JA MÄRKÄNOUSUJOHTOJEN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA

HIKLU-ALUEEN OHJE KUIVA- JA MÄRKÄNOUSUJOHTOJEN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA OHJE 35/13/RIHOS 1 (5) Ohje on laadittu yhteistyössä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa.

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

CONDORTM. Suutinkatto. Lyhyesti 100 % joustava hajotuskuvio Suuri induktioaste Puhdistettava Suutinmoduulit 595 x 595 mm Vaihtoehtoisia värejä

CONDORTM. Suutinkatto. Lyhyesti 100 % joustava hajotuskuvio Suuri induktioaste Puhdistettava Suutinmoduulit 595 x 595 mm Vaihtoehtoisia värejä TM Suutinkatto Lyhyesti 00 % joustava hajotuskuvio Suuri induktioaste Puhdistettava Suutinmoduulit 595 x 595 mm Vaihtoehtoisia värejä VariZon-ilmanjakojärjestelmä Pikavalintataulukko I L M A V I R T A

Lisätiedot

Tekijä: Lämpökuvausmittausraportti Sivu 1/14 15.11.2011

Tekijä: Lämpökuvausmittausraportti Sivu 1/14 15.11.2011 Tekijä: Lämpökuvausmittausraportti Sivu 1/14 Kuvauksen suorittaja: Puhelin: Osoite: Postitoimipaikka: Tilaaja: Uudenmaanliitto Osoite: Esterinportti 2 B Postitoimipaikka: 00240 Helsinki Kohde: Omakotitalo

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Tapio Tarpio Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Air Termico/Air Kameleontti -tuloilmaikkuna on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus.

Lisätiedot

ERISTETTY IPO-kanavapuhallin Omakoti-, rivi- ja kerrostalot, teollisuus Hiljainen Helppo huoltaa Portaattomasti säädettävä Paloeristetty Hyvä hyötysuhde Laaja valikoima www.ilto.fi Kanavapuhaltimien uusi

Lisätiedot

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat TARMOn ilmanvaihtoilta taloyhtiölle 28.10.2013 Päälähde: Käytännön

Lisätiedot

Ulkoilma, raaka-aineemme

Ulkoilma, raaka-aineemme Ulkoilma, raaka-aineemme Maapalloa ympäröivä ilmakehä jakaantuu ionosfääriin, mesosfääriin, stratosfääriin ja troposfääriin. Missä korkeudessa tarvitaan happilaitteita? Ulkoilma, raaka-aineemme Mikä aiheuttaa

Lisätiedot

Talotekniikan automaatio, mittaus ja säätö

Talotekniikan automaatio, mittaus ja säätö Pentti Harju Talotekniikan automaatio, mittaus ja säätö Opettajan osa Videoprojektorille Talotekniikan lämmönsäätö eilen, tänään ja huomenna 7 Kerrostalon lämmitys ilman säätöä Miten lämmönsäätö hoidetaan?

Lisätiedot

Asukkaiden kosteudenhallinta Pekka Luoto

Asukkaiden kosteudenhallinta Pekka Luoto Asukkaiden kosteudenhallinta Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöliittoyhteisö 2015 Yksityiset vuokranantajat Taloyhtiöt, KOY:t Vuokrataloyhteisöt Suomen Vuokranantajat

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö. 04.09.2014 Pekka Karppanen

Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö. 04.09.2014 Pekka Karppanen Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö 04.09.2014 Pekka Karppanen Valaistuksen- ja vedenkäyttö Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje

Lisätiedot

ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU

ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU Käyttötarkoitus: ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU Hormex T600 liekki piippu on lämpöä kestävä, kaksoisseinäinen savupiippujärjestelmä, joka on valmistettu 1.4828 lämpöä kestävästä teräksestä (ulkokuori - 1.4301)

Lisätiedot

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokkaan talon rakentaminen M Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia edustava

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmät. Säätö ja säätötarpeen tunnistaminen

Lämmitysjärjestelmät. Säätö ja säätötarpeen tunnistaminen Lämmitysjärjestelmät Säätö ja säätötarpeen tunnistaminen Mitä säädöllä voidaan saavuttaa? Tasainen huonelämpötila kaikille Hiljainen lämmitysjärjestelmä Säästöä lämmityskustannuksissa Säätötarpeen tunnistaminen

Lisätiedot

Ilmalämpöpumput (ILP)

Ilmalämpöpumput (ILP) Ilmalämpöpumput (ILP) 1 TOIMINTA Lämmönlähteenä ulkoilma Yleensä yksi sisäja ulkoyksikkö Lämmittää sisäilmaa huonejärjestelyn vaikutus suuri 2 1 ULKO- JA SISÄYKSIKKÖ Ulkoyksikkö kierrättää lävitseen ulkoilmaa

Lisätiedot

Pakollinen CEmerkintä

Pakollinen CEmerkintä 1 (6) EU:n Rakennustuoteasetukseen (305/2011) liittyvä CE- merkintä tulee pakolliseksi, kun tuotetta koskeva harmonisitu tuotestandardi valmistuu ja sen siirtymäaika päättyy. Vapaaehtoiset tuotehyväksynnät

Lisätiedot

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE MAAKELLARI RATKAISEE SÄILYTYSONGELMASI Maakellari on ihanteellinen ratkaisu vihannesten, mehujen, säilöttyjen tuotteiden jne. pitkäaikaiseen varastointiin. Säilyvyyden takaavat maakellarin luontaiset ominaisuudet:

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

INTELLE-SÄÄDINKUVUN KÄYTÖN JA HUOLLON YLEISOHJEET

INTELLE-SÄÄDINKUVUN KÄYTÖN JA HUOLLON YLEISOHJEET INTELLE-SÄÄDINKUVUN KÄYTÖN JA HUOLLON YLEISOHJEET ASUNTOKOHTAINEN ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄ Rakennuksissa joissa on asuntokohtainen ilmanvaihto, on asukkaalla itsellään mahdollisuus vaikuttaa ilmanvaihdon

Lisätiedot