MATKARAPORTTI BIOENERGIAMATKASTA ITÄVALTAAN JA SAKSAAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MATKARAPORTTI BIOENERGIAMATKASTA ITÄVALTAAN JA SAKSAAN 15.1. 18.1.2008"

Transkriptio

1 MATKARAPORTTI BIOENERGIAMATKASTA ITÄVALTAAN JA SAKSAAN OSALLISTUJAT: Ilpo Värre (JAMK, opas) Jarmo Saariniemi (Lappia) Veijo Nurmikumpu (Lappia) Pentti Riipi (LAO) Matti Lagus (LAO) Petri Kuisma (RAMK/ LAY) Antti Hannukkala (MTT) Sampo Honkanen (Metsäkeskus) Vesa Niemitalo (Lappia)

2 2 Raportin kuvasato on erillisenä tiedostona; kuvat on sijoitettu kansioihin kohteittain. Tiistai Lento Kemistä Helsinkiin ja edelleen Wieniin (perillä 9.50 paikallista aikaa). Lentokentältä siirryimme oppaamme Ilpon johdolla minibussissa ensimmäiseen matkakohteeseen. WALDLAND Kohde oli eräänlainen osuuskuntatyyppinen yritys (maatila), joka oli lampaankasvatuksella talousvaikeuksiin jouduttuaan ostettu vuonna 1984 nykyisille omistajilleen. Tilalla oli viljelty aluksi merteliä, mutta kylmyys oli havaittu ongelmaksi. Seuraava valinta oli unikonviljely. Kaupan jälkeen (1984) tointaan osallistui yhteensä 74 maanviljelijää. Nyt viljelijöitä on hankintarenkaassa yli 800 ja viljeltäviä erikoiskasveja runsaasti. Yrityksellä on lisäksi ravintola- ja pitopalvelutoimintaa sekä oma leipomo. Lisäksi ruokapalveluihin oli saatavilla osakkailta viljeltyä kalaa (karppi, kirjolohi) sekä hanhenlihaa (teurastamotilat?). Yrityksellä on nykyisellään kolme tytäryhtiötä ja toiminnan liikevaihto on Waldlandin yksikössä noin 8 milj. euroa. Yritys keskittyi vuonna 1987 erikoiskasveihin. Yrityksessä oli useita eri kuivaus- ja varastorakennuksia eri yrttien kuivaamiseen ja siementen erottamiseen (mm. koneseula, kuivurit). Yksi erikoistuote on rukiin siitepöly, mitä käytetään eturauhaslääkkeen valmistamiseen. Tuote puidaan heilimöintivaiheessa ja sato on noin 80 kg / ha. Muita kasvilajeja oli tuotevalikoimassa noin 20 kpl. Yksi tärkeimmistä on ohdakehelpi, minkä tuotanto (2000 t / vuosi) kattaa kolmasosan Itävallan tarpeesta. Tuotteet menivät lääketeollisuuden käyttöön. Tuotteiden laaduntarkkailuun yrityksellä oli käytössään laboratoriotilat. Yllättävästi tuottajille maksettiin raaka-aineista kilohinta ilman erillisiä laatukriteerejä. Samoja korjuukoneita voidaan käyttää eri kasvien viljelyssä. Lisäksi firmassa oli perinteiset bioöljypuristimet ja esteröintilaitteistot. Raaka-aineet (rapsinsiemen) bioöljyn valmistukseen tuli noin sadan kilometrin säteeltä. Bioöljyä ei käytetä lämmitykseen (itse yritys lämmitettiin maakaasulla toimivalla lämpölaitoksella). Liikennepolttoainekäytössä biodieselin hinta on noin 90 senttiä / litra.

3 3 Siementen erotteluun käytettävä koneseula. Yritys tekee myös muutosasennuksia dieselautojen bioöljykäyttöön (VW-, Seat- ja Audi-merkit) sekä traktoreista John Deere, mikä on tulossa merkittäväksi toiminnaksi. Muutostyöt sisältävät ruiskupumppujen muutostyöt, tietokoneohjauksen uusiminen jne. Muutostöiden jälkeen moottorien tehon ja polttoaineen kulutuksen ilmoitettiin pysyvän samana kuin dieselillä ajettaessa. Yritys antaa myös takuun laitteistoilleen, joskin käytetyn biodieselin on oltava sertifioitua. Esimerkkinä WW Passatin muutostyöt maksavat noin euroa. Pellava: Pitkäkuituisesta lajikkeesta saatiin raaka-ainetta kankaisiin. Lyhytkuituiset hyödynnettiin eristetuotannossa. Yritys valmisti tilauksesta hirsirakentamiseen nauhaeristeitä ja vuorivillatyyppisiä levyeristeitä 5 15 cm:n vahvuisina. Tuotevalikoimassa on myös lattiassa käytettävä äänieristysmatto (parketin alle). Sidosaineena pellavakuiduille käytettiin tärkkelystä. Tuote on selvästi mineraalieristeitä kalliimpaa (140 / m 3 ). Pääosa tuotteesta käytetään kotimaassa vientiä on jonkin verran mm. Italiaan. Pellavakuitujen valmistuksen tuottama jätesilppu myydään lemmikkieläinten (jyrsijöiden) pesätarpeiksi ja siemenkotien kuoret koristekäyttöön

4 4 Firman esittelijä ja pellavaeriste. Huom. eristeen päällä oleva raakakuitunippu. GRAFENCHLAG Seuraava kohde oli biokaasulaitos, missä käytettiin raaka-aineina ensisijaisesti nurmikasveja ja viljakasveja (mm. ruis). Yksikön tuotto on 100 kw sähkö ja 100 kw lämpö. Fermentointisäiliö on 800 m 3 tilavuinen ja jälkikaasutussäiliö 2000 m 3. Kuiva massa voidaan kipata peräkärrystä erilliseen autotalliin, missä hydraulisesti toimiva puristinyksikkö työntää massaa ruuvikuljettimeen. Kaikki on tietenkin ohjattu keskusyksiköstä käsin. Samoin vihermassan kulloinenkin varastotilanne näkyy reaaliaikaisena. Ruuvikuljettimen jälkeen massa jyrsitään pieneksi silpuksi, sekoitetaan fermentointinesteeseen ja pumpataan kaasutussäiliöön. Pumput toimivat esittelijän mukaan hyvin ja vaativat suhteessa vähän tehoa kiinteän aineen liikutteluun nähden. Myös nesteen suljettu kierto laitoksessa ei edellytä veden lisäämistä prosessiin. Samoin painovoimainen ylivuotona toimiva syötteen siirtyminen jälkikaasutukseen säästää energiaa ja eliminoi pumppuongelmien seuraukset. Fermentointisäiliötä sekoitetaan 6 h / vrk, mihin menee sähköä 30 kwh. Syöttömateriaali koostui ruohosta, lannasta ja viljasta suhteessa 4:5:5.

5 5 Hydrauliseinän ja pumppuyksikön välillä oleva kuljetinruuvi. Fermentointisäiliöiden eristys on 8 cm uretaania. Kaasutuslämpö on 44 o C ja jälkikaasutuksessa 36 o C. Tuotetusta lämpöenergiasta 600 kwh / vrk kulutetaan reaktorin lämmitykseen. Sekoitus ja kaasutuslämpötilat ovat ko. laitoksen raaka-aineille optimaalisia. Vuorokautinen sähköntuotto on 2400 kwh ja lämmöntuotto 2600 kwh. Jälkikaasutusrejekti palautuu viljelijöille. Vastaavia laitoksia on alueella viisi kappaletta yrittäjillä on reaktoreiden käytön ongelmien/kehittämisen tiimoilta yhteistyötä. rakenteet oli tehty siten, että kaikkien putkistojen ja kaapelointien huolto oli helppoa (olivat näkyvillä). Talouspuoli oli Itävallassa hoidettu yrittäjän kannalta hyvin: myytävä sähkö toi 16,5 s / kwh ja päivä- ja yösähkön ostohinnat olivat 3 ja 5 s / kwh. Eli yrittäjät myivät tuottamansa sähkön ja ostivat halvempaa tilalle. Laitoksen lämmöntuotto ei käytännössä merkinnyt taloudellisesti juuri mitään (tulot 1,5 2 s / kwh). Reaktorin kaukolämmön asiakkaina oli 7 taloutta noin 900 m:n säteellä. Sähkögeneraattoria pyöritti 6-sylinterinen mäntämoottori; kulutus on noin 60 m 3 kaasua tunnissa. Kaasu jäähdytetään ennen käyttöä (rikki pois?), mikä pidentää moottorin käyttöikää. Moottori oli käynyt tuntia tähän mennessä. Laitoksen lupaprosessi oli ollut erittäin työläs toimintaan oli pitänyt hankkia 48 eri lausuntoa.

6 6 LASTENTARHA/KOULURAKENNUS Rakennuksessa oli tehty uusi seinä noin 2 m:n etäisyydelle vanhasta. Seinä oli pääosin lämpölasia ja se päästi auringon valoa sisään välitilaan, mistä lämmennyt ilma puhallettiin eri huoneisiin seinässä olevan reikälevyn läpi. Lisäksi systeemiin kuului maaputkisto, minkä ansiosta maalämpöä tai kesäaikaan viileyttä voitin hyödyntää rakennuksen ilmastoinnissa. Lämmityskustannusten säästö oli esittelijän mukaan noin 50 %, joskin 20 vuoden investoinnin kuoletusaika himmensi idean taloudellisuutta. Vasemmalla uusi ikkunaseinä ja oikealla rakennuksen vanha seinä. Keskiviikko BIOKAASULAITOS/AMSTETTEN Amstettenin biokaasulaitoksessa raaka-aineina olivat sekä yhdyskuntajätteet että elintarvikesektorin kasvijätteet sekä mm. öljyjätteet. Yhdyskuntajäteiden lajittelu ja murskaus vaativat suhteellisen

7 7 paljon kone- ja henkilötyövoimaa. Lajittelun jälkeen yhdyskuntajätteet hygienisoitiin yhden tunnin ajan +70 o C:n lämpötilassa ja pumpattiin vasaramyllyn avulla tapahtuvan homogenisoinnin jälkeen kaasutussäiliöön. Hygienisointisäiliöitä oli kolme: tässä ideana oli käyttää aina edellisen säiliön lämpöä seuraavan säiliön lämmitykseen energiansäästö! Jätteiden homogenisointikone. Fermentointisäiliöt (3 kpl á 300 m 3 ) olivat vaakamallisia pitkiä sylintereitä jotka olivat 2 astetta kallellaan (ks. kansikuva). Säiliöt voitiin tyhjentää hiekasta ym. raskaasta kiitoaineesta aina tarvittaessa (laitoksessa joka toinen viikko). Säiliöiden takaosassa oli sähkömoottori (+ alennusvaihteet) sekoitusvispilää varten. Eri kaasutussäiliöiden välillä oli yhdysputket, minkä kautta syöte voitiin pumpata säiliöstä toiseen esim. jonkin reaktorin toimintaongelmien takia (fiksu juttu!). Pumput syöttivät joka toinen tunti noin 500 l uutta syötettä kaasutukseen. Jälkikaasutusallas oli kooltaan 1500 m 3. Laitoksessa oli lisäksi ilmastoinnin poistoilman suodatus (ja hygienisointi??) pääosa raaka-aineesta oli yhdyskuntajätettä. Laitoksen hoitajalla oli mukanaan hiilidioksidihälytin, mikä varmisti, ettei mahdollinen hiilidioksidimäärän kohoaminen aiheuta hengenvaaraa työntekijöille. Jäteastioiden pesukone oli myös konevalikoimassa takaisin palautettavat astiat olivat ulkovarastossa pihalla ainakin päällisin puolin siistejä.

8 8 Laitos vastaanotti jätettä noin tonnia vuodessa, mikä oli asukasmäärällä mitattuna samat asukasta. Rakentamiskustannukset olivat olleet noin 3,3 milj euroa. Talouspuolella ilmeni jälleen kerran ulosmyytävän sähkön korkea hinta (30 s / kwh??). AMMATTIKORKEAKOULU AMBERG Puukaasutuslaitteiston tuotekehittely oli aloitettu vuonna 2004 laitteistoon oli tehty muutostöitä vuonna 2006 mm. turvallisuusjärjestelmien (typpikaasun syöttö kaasuputkistoihin räjähdysvaaran eliminoimiseksi) ja eri mittalaitteiden sijoittelun takia. Kaasutuslaitteiston jälkeen kaasu meni suodatuselementtiin, mihin syötettiin ohutta pölyä huokoisten suodatusputkien pintaan, mikä esti tervaa ja nokea tukkimasta suodatinelementtiä. Muodollisesti pätevä esittelijä (väitöskirjaansa aloitteleva tutkija) ei tiennyt tai voinut paljastaa pinnoitteen koostumusta!?. Kokonaisuudessaan kaasutuslaitteisto ei (kai) päällisin puolin poikennut kotimaisista vastaavista rakenteista allekirjoittaneelle jäi epäselväksi, mikä oli väitöskirjatutkimuksen aihe?

9 9 Puukaasutuslaitteisto vasemmalla ja suodatusyksikkö oikealla. Kaasu johdettiin puhdistuksen jälkeen dieselmoottoriin (10 20 % esteröimätöntä biodieseliä kaasun lisäksi), joka pyöritti aggregaattia. Kaasumäärä riittäisi maksimissaan 70 kw moottoriteholle. Nykyisellään tuotto oli 210 kwh sähköä ja saman verran lämpöä. Kaasutettavan puun laadun ja lajin merkitys systeemin toiminnalle/teholle oli tutkijan mukaan selvä.

10 10 Pentti ja väitöskirjaa tekevä tutkija. Arvioita laitteiston toiminnasta ja kehittelytyön saavutuksista kannattaa kysyä Laguksen Matilta (Lapin Ammattiopistolta). Torstai Torstaiaamun ensimmäinen kohde oli yhdyskunta- ja elintarvikejätteestä biokaasua tuottava laitos (omistaja Hartmann Franz) (Saksa). Laitos käynnistyi vuonna 1998 ja on yksi ensimmäisistä yhdyskuntajätettä hyödyntävä laitos. Ympäröivältä talousalueelta tulee laitoksen biojätettä (elintarviketeollisuus, ravintolat, kaupat) noin 4500 tonnia vuodessa. Jätteen lajittelu tehdään käsin. Puumateriaali poistetaan kompostoitavaksi, muovit, metallit ja lasi palautetaan jätteen keräilijälle. Taajamista tulevassa jätteessä oli paljon ylimääräistä materiaalia maaseutujäte on ongelmatonta! Lajittelun tekevät varsinaisen työn ulkopuolella ns. 400 euron verottomalla lisätulolla työskentelevät henkilöt. Henkilömäärä on noin 12. Jäte siirrettiin koneellisesti lajittelupöydälle, mistä haitalliset jakeet poistettiin. Osin karkeaa lajittelua tehtiin koneellisestikin; kone erotteli suurimmat ylimääräiset kappaleet suoraan eri konttiin,

11 11 minkä jälkeen käsilajittelulla eroteltiin vielä pääosa muovi- ym. tavarasta pois. Lajiteltua jätettä varastoitiin myös myöhempää käyttöä varten, koska prosessi vaati jätteen lisäyksen joka päivä, vaikka jäteautoja ei tullut yksikköön päivittäin. Toiminnan alussa biojäte oli pesty vedellä ja siirretty pumpulla säiliöihin. Siirtosysteemiin oli kuitenkin tullut toistuvasti tukkeumia, minkä jälkeen oli siirrytty nykyiseen ruuvisysteemiin. Jäte putosi kuljetushihnalta siiloon, jonka pohjalla oleva ruuvi kuljetti tavaran kaasutussäiliöiden välissä olevaan pumppuasemaan (15 kw) ja edelleen ensimmäiseen kaasutussäiliöön. Kaasutussäiliöissä oli ikkunasysteemi, mikä voitiin ulkopuolelta asennettavalla kasteluletkulla huuhtoa vedellä puhtaaksi ja magneettipyyhkimen avulla pyyhkiä lisäksi kirkkaaksi! Eli ikkunasta näki hyvin sisäpuolen tapahtumat. Säiliöiden sekoitussysteemi oli ollut aluksi säiliön sisällä, mutta sijoitus oli aiheuttanut runsaasti huolto- ja sähköongelmia, joten homma hoidetaan nykyisin seinän läpi akseloidulla systeemillä. Lajittelun jälkeen jäte kaasutettiin 38 o C:n lämpötilassa; toinen kaasutussäiliö toimi termofiilisellä alueella 55 o C:n lämpötilassa. Tässä lämpimämmässä säiliössä tuote viipyi vuorokauden (hygienisointi), minkä jälkeen liete pumpataan ketjuseulalle. Tässä kiinteät kappaleet (muovinpalaset ym.) erottuvat omaan jätekonttiinsa ja rejekti jatkaa ulkosäiliöön jälkikaasutukseen (37 o C). Jälkikaasutukseen lisätään myös puhdasta biojätettä kaasun tuoton lisäämiseksi. Varsinaisia kaasutussäiliöitä oli kaksi (á 450 m 3 ), ja ne olivat osoittautuneet liian pieniksi nykyiseen toimintaan. Kaasutussäiliöön johdetaan ilmaa noin 4 % tilavuudesta, jolloin kaikkiin vapaisiin pintoihin iskostuneet rikkibakteerit syövät prosessissa muodostuneen rikin (näkyy kuvissa valkoisena massana). Rejekti menee lannoitteena pelloille menekki on nyt hyvä, koska alueella on paljon tiloja, joilla ei ole kotieläimiä. Levitysala on noin 800 ha. Laitos saa joka rejektikuutiosta yhden euron; lannoitearvo rejektillä on 2 3 euroa! Rejektikuutiossa on 5 kg typpeä, 2 3 kg kaliumia ja saman verran fosforia. Typestä % on nitraattimuodossa. Viljelijät eivät esittelijän mukaan juurikaan käytä muita lannoitteita rejektin lisäksi. Laitokselle on lisäksi tulossa separaattori rejektin kuivaamiseen pellettimuotoon viherrakentamisessa käytettäväksi (lietettä mukavampaa käsitellä taajamissa ja pihoilla!).

12 12 Näkymä säiliön sisälle. Vaalea massa on rikkibakteereita, jotka ovat poistaneet kaasutustilasta rikkiä. Kaasutussäiliön sekoitusmoottori; huomaa korkeus- ja sivusäätömahdollisuus.

13 13 Laitos tuotti sähköä ja lämpöä molempia 280 kwh; sähköntuotantoon oli kaksi generaattoria toiminnassa ja kolmas varalla (ei jatkuvassa käytössä). Generaattoreista kahdessa käytettiin 10 dieseliä ja kolmanteen pelkkää kaasua. Lähitulevaisuudessa kahden pienen (75 kw) moottorin tilalle hankitaan yksi 180 kw kaasumoottori (noin euroa!) hyötysuhteen parantamiseksi. Sähköstä saatiin myyntihintana 10,23 s / kwh. Kaasun kosteus poistettiin maassa menevän putkiosuuden avulla (viileys) loppu kosteudesta poistetaan pystyputken avulla. Biokaasun metaanipitoisuus on ollut % ja rikkipitoisuus 100 ppm. Sähköntuotannon hukkalämpö käytetään reaktoreiden lämmitykseen. Laitos sai vuoteen 2004 saakka porttimaksuja jätteistä 103 / tonni; tämän jälkeen maksu putosi 50 / tonni. Jos raaka-aine maksaisi laitokselle, sähkön ulosmyyntihinta olisi nykyistä parempi. Laitoksen kokonaishinta on ollut noin 1,6 milj. euroa. Alueella on jossain määrin ollut ristiriitaa peltojen bioenergiahyödyntämisen ja karjankasvattajien rehuntarpeen välillä. Pula raaka-aineesta on nostanut hintoja. Biokaasulaitoksen lupaprosessissa ei edellytetä raaka-aineen saatavuusselvitystä rejektin levityspinta-ala on kuitenkin oltava olemassa! LANDAU AN ISAR Kahden biokaasulaitoksen ja yhden hygienisointiyksikön kompleksi, missä erikoisuutena oli kaasutussäiliöiden upottaminen maahan (rakennettu rinteeseen). Yhteisteho laitoksilla oli 2,4 MWh. Vanhempi yksikkö kaasuttaa ruokajätteitä (70 %) (kerää itse) ja maataloustuotteita (30 %); eläinperäiset sivutuotteet kierrätetään hygienisointiyksikön kautta. Hygienisointiin tulevat jätteet on tuotava ajoneuvoilla lainsäädännön takia. Yksikkö tekee myös jätteiden hygienisointia myös muille biokaasulaitoksille. Yksikössä on kaksi kaasutussäiliötä ja jälkikaasutussäiliö. Kaasutus tapahtuu termofiilisellä alueella asteessa; jälkikaasutus noin 37 asteessa. Raaka-aineet tulivat ensin syöttösäiliöön (siilo, missä sekoitussuhde asetetaan käsisäädöllä), mistä syöttöpumppaus tapahtuu kellokytkimen ohjaamana. Sekoitussäiliöstä erotetaan raskas ulkopuolinen aines (hiekka) pois ja massa siirtyy ylivuotona ensimmäiseen kaasutussäiliöön. Tästä puolestaan poistuu vastaava määrä lietettä ylivuotona toiseen kaasutussäiliöön. Toisesta kaasutussäiliöstä ohjataan puolet ylivuodosta jälkikaasutukseen ja puolet takaisin sekoitussäiliöön. Kaasu otetaan talteen jälkikaasutussäiliössä. Säiliöitä ei ole eristetty muuten kuin betonikannen päälle laitetulla hakemassalla. Systeemin teoreettinen kiertoaika on noin 100 päivää; lisäsyötettä pumpataan m 3 vuorokaudessa. Säiliöissä

14 14 on sähkömoottori ja ruuvikuljetin kiinteän sakan poistoon. Säilöissä on mittausanturit rikkivedyn määrän mittaukseen -> automaattinen ilman syöttö rikkibakteerien määrän lisäämiseksi. Muodostuva biokaasu siirtyy säiliöstä toiseen ja lopulta jälkikaasutussäiliöstä putkea myöten rakennuksen yläkertaan kaasupussiin. Ongelmaksi ko. rakenteissa muodostunee mahdolliset korjaus- ja huoltotyöt, koska säiliöiden sisälle ei päästä tekemään rutiinitarkkailua (vrt. edellisten laitosten tarkkailuluukut). Biokaasulaitoksen säiliöt on sijoitettu maan sisään. Oikealla näkyy säiliöstä kiinteää ylimääräistä massaa poistava ruuvikuljetin. Uudempi yksikkö sijaitsi samassa pihapiirissä vanhemman kanssa. Perusrakenne oli samanlainen kuin vanhemmassa, joskin säiliöiden seinät oli eristetty styroksilla ja säiliöiden välissä oli huoltotilat pumpuille ym. rakenteille sekä toimintojen ohjaukselle (atk-laitteet). Syötteiden sekoitus tapahtui tässä tietokoneohjatulla vaakasysteemillä, joka annosteli raaka-aineet sekoitussäiliöön. Syötteinä käytettiin leipää ja maissia 15 %, ruokajätettä 10 %, rasavaa 6 % ja loput takaisin kierrätettyä kaasutusmassaa. Uusi massa meni ensin repijään ja vanhan massan sekoituksen jälkeen kiintoainepitoisuus oli noin 15 %. Syöttö tapahtui pumppujen avulla ja eri säiliöiden välillä oli yhdysputket. Syöttöä ohjattiin liukusäätöventtiilein, mikä oli havaittu herkästi tukkeutuvaksi/ jumittuvaksi peltobiomassoja käytettäessä (eli ei voitu juurikaan käyttää!). Jokaista allasta voitiin syöttää erikseen 40 minuutin välein. Repijän pohjalle kerääntyvä hiekka ym. kova aines piti poistaa kolme kertaa viikossa. Uutta syötettä lisättiin kaasutukseen noin 40 m 3 viikossa. Systeemi on siir-

15 15 retty biokaasulaitokseen sikaloiden nesteruokintajärjestelmästä, eli menetelmä on periaatteessa kattavasti testattu. Lisäksi menetelmä mahdollistaa kaasutussäiliöiden lisäämisen tarpeen mukaan pelkästään putkistoa lisäämällä. Syötteiden siirtoon käytetyn sikalapumpun raaka-aineen sekoitussäiliö. Laitoksen energiatuotto on 900 kw ja rakentamiskustannukset noin miljoona euroa. Rejektin levitysaluetta noin 1000 ha. Rejektin ravinnepitoisuudet ovat typpeä 5 %, kaliumia 4 % ja fosforia 4 %. Laitoksen yhdessä reaktorissa oli käynnistysongelmia, mitkä johtuvat virheellisestä kaasumittarista: Tuotto oli mittarin mukaan liian alhainen, joten syötettä lisättiin reaktoriin liikaa kerralla. Seurauksena oli propionihapon kehittyminen ja metaanibakteerien toiminnan häiriytyminen. Ongelma korjautuu syötteen lisäämisen keskeyttämisellä, jolloin bakteerikannalle annetaan aikaa toiminnan palauttamiseen. Myös olki- tai ruohomassa korjaa ongelmaa sitomalla happoa. tieto ongelmasta saadaan lietteestä mittaamalla sekä metaanituottoa tarkkailemalla.

16 16 GILMAN Biokaasulaitos oli perustettu vanhaan vihannesyrityksen tilalle. Syötteen raaka-aineena käytettiin 75 % maissimassaa (energiamaissia) sekä loput viljakasvimassaa ja vihannesjätettä. Laitoksen teho oli 4 MW. Hehtaarisato on maissilla noin 55 t, mikä vastaa (25 30 % kuiva-ainepitoisuudella) noin kw / ha. Laitoksessa oli neljä 2200 m 3 kaasutussäiliötä, joissa oli sivuilla kaksi ja päällä yksi sekoituslaite. Kiinteän aineen syöttö tapahtui hihnakuljettimen ja ruuvikuljettimen välityksellä. Maissimassan puristeneste kuitenkin syövytti tavallisesta raudasta tehdyn kuljettimen rakenteita. Ennen uuden massan syöttämistä, säiliöitä sekoitettiin 60 min ajan ja syötön jälkeen 10 min ajan. Peltobiomassan hihna- ja ruuvikuljetinsysteemi. Säiliöt olivat pääosin ison hallirakennuksen suojassa. Säiliöiden välissä oli keskuspumppaamo, mistä eri säiliöiden kaasutusmassa voitiin pumpata tarpeen mukaan joko eri kaasutussäiliöihin tai jälkikaasutukseen. Säiliöt oli tehty betonista. Yhden säiliön seinässä oli kiinnikkeet lämmönjakotukille; sähkögeneraattorinjätelämmöllä voitiin ylläpitää reaktorin toimintalämpö (40 o C) talviaikaan (kesäl-lä bakteeritoiminta pitää lämpimänä). Kaasutuksen toiminnassa ei ole havaittu ongelmia,

17 17 mikä selittynee koko ajan samana pysyneen syötemateriaalin mukanaan tuomana etuna. Myös tässä laitoksessa kaasutussäiliöön syötettiin ilmaa (50 l / min) rikin poistamiseksi. Laitoksen sähköntuotto oli toimi täydellä teholla vuoden 2007 alusta lähtien. myydyn sähkön hinta on s / kwh. ostohinta on 13 s / kwh. Laitoksella olisi suhteellisen runsaasti hukkalämpöä hyödyntämättä, mutta sijainti kaukana taajamista vaikeuttaa hyödyntämistä. Laitos oli maksanut yhteensä 1,8 mlj euroa, mikä kuitenkin tuli takaisin myydyn sähkön hinnassa 4 5-vuoden aikana! Kaasusäkki pullistelee bioenergiaa. NUORTEN VILJELIJÖIDEN MAATALOUSYHDISTYKSEN PAIKALLISKOKOUS Pääsimme osallistumaan torstai-iltana paikallisten maatalousyrittäjien paikalliskokoukseen. Ensin kuuntelimme (Ilpo suomensi myöhemmin) paikallisen keksijän ja entisen maanviljelijän (Krinner) esitelmää. Krinner oli ollut vuodesta 1953 maanviljelijä ja oli keskittynyt mansikan viljelyyn. Mansikkamarkkinat vetivät hyvin 16 vuoden ajan, minkä jälkeen menekki oli hyytynyt ja Krinner vaihtoi alaa ja kehitti uusia tuotteita muoviteollisuuden sektorilta.

18 18 Ensimmäinen keksintö oli muovinen joulukuusen jalka, missä uutuus oli kuusen kiinnittäminen yhden vivun avulla helposti ja suoraan. Ensimmäisen vuoden myynti oli kpl, toisen kpl ja nyt non miljoonan kappaletta vuodessa. Tuote valmistetaan Itä-Puolassa ja hinta on euron välillä. Jalasta Krinner esitteli kolme eri tuotetyyppiä, mitkä käsittääkseni olivat samalla tuotekehittelytyyppejä.. Toinen keksintö oli muovinen maaproppu, mitä käytettiin erilaisten kylttien jne. ankkurointiin sekä mm. rakennusten kivijalaksi(?). Koko vaihteli 50 cm:n ja 3,5 metrin välillä. Pienimmät proput väännettiin maahan iskuporakoneen avulla ja suurimmat eräänlaisten ko. hommaan kehitettyjen telakoneiden avulla. Oppaamme oli keskustellut proppujen toimivuudesta mm. Suomen lajittumattomilla kivisillä moreenimailla, mikä oli todettu käytännössä mahdottomaksi. Eli keksinnöstä ei ole apua meille eikä keksijälle tullut uusia markkina-alueita. Kolmas esitelty keksintö liittyi joulukuusen kynttilöihin. Kynttilät eivät olleet piuhojen päässä, eli niissä lienee jonkinlainen akku tai nappiparisto (ledilamppu?). Itse keksintö liittyi kynttilöiden kauko-ohjaukseen, eli säätökapulan kautta valotehoa voitiin muuttaa (??) ja kynttilät sammuttaa/ sytyttää. Tätä ideaansa keksijä ei juurikaan kommentoinut vedoten monimutkaiseen tekniikkaan. Neljä esitelty idea oli aurinkopaneeleiden käyttö energiantuottoon. Paneeleissa on ohjausjärjestelmä, eli ne kääntyvät auringon suuntaan päivän aikana. Keksintö (?) perustui kai pelkästään hyötysuhteen kasvattamiseen tämän kääntösysteemin avulla. Ns. paksun elementin teho oli noin 1 kw 5 neliömetriä kohden. ohutkalvokenno vaati samaan tehoon 7 8 neliön alan. Paneeleiden hinnat (á la 1 kw) olivat laskeneet muutaman vuoden takaisesta 4000 eurosta nykyiseen euroon ja vastaava ohutkalvotekniikka on nyt noin 200 euroa. Keksijä ei ollut laskenut Suomen säteilytason osalta vuosituottoja. Perjantai Perjantaipäivä meni paluumatkaan ensin maaseutua kierrellen ja tällä tavalla alueeseen tutustuen. Loppumatka menikin sitten nopeasti moottoritietä myöten näkymät rajoittuivat tällöin meluvalleihin/seiniin. Wienissä saimme oppaaltamme lyhyen kulttuurikohteiden esittelyn, mikä ainakin meille takametsien asukkaille saattoi tehdä hyvääkin. Torilla oli myynnissä kuivattuja hedelmiä (osin tuoreitakin), sieniä, kukkia, juustoa ja makkaraa sekä homeisina että ilman hometta. Kirkkojen

19 19 rakenteita ja korkeutta ihailtaessa tulivat mieleen rakennusaikaiset työsuojelumääräykset sekä rakentamisajan kesto käsityötaidot lienevät tuolloin olleet nykyistä paremmat. Paluu Wienistä Helsinkiin ja edelleen Kemiin sujui matkalaukkujenkin osalta aikataulussa. MUUTA MATKALLA HAVAITTUA Siisteys oli erittäin korkealla tasolla sekä Saksassa että Itävallassa erityisesti maaseudulla (huom. automatkojen pituus), mikä oli Suomeen verrattuna silmiinpistävä ero. Maanviljelyn tehokkuus näkyi käytännössä kaiken mahdollisen viljelymaan täysimittaisena hyödyntämisenä (kesantopeltojen määrää ei voinut arvioida, koska alueella ei juurikaan käytetä viherkesannointia A. Hannukkala). Maatalouskoneita ei käytännössä näkynyt missään lienevät kaikki siististi kiillotettuina varastoissa! Metsästystarvikekauppaa ei löytynyt mistään kylästä (vrt. Suomi), vaikka melkein joka pellon laidassa oli jonkinlainen metsästyslava kauriiden ym. jahtaamiseen. Yksi saksanhirvitarha vilahti paluumatkalla, muutoin riistahavainnot jäivät pelloilla näkyviin metsäkauriisiin ja rusakoihin. Ryhmän aktiivisimmat jäsenet tulivat keskiviikkoiltana hyvin juttuun paikallisten maanviljelijöiden kanssa majapaikassamme yhteisen puhekielen puuttumisesta huolimatta. Illat kuluivat aktiivisessa biomoraalin nostattamisessa huolimatta Pentin skeptisestä asenteesta maapallon tulevaisuuden suhteen. Maataloustuotannon riittävyyttä tulevaisuudessa (nopeasti kehittyvät maat) ruoan ja energian tuottamiseen Ilpo kuvasi juuston kulutusvertailuilla länsimaiden ja Kiinan välillä. Samoin eri teollisuuden luontoon tuottamien myrkkyjen yms. aineiden vaikutusta tulevaisuuden elintarviketuotannolle pohdittiin myös uudesta näkökulmasta, kun Ilpo mainitsi nykyisen kosmetiikkateollisuuden tuottamien aineiden mahdolliset ympäristövaikutukset. Tämä asia kuitenkin unohtui pääosalla ryhmäläisistä myöhemmin (kuva raportin lopussa). Pääosa ryhmäläisistä sai myös ilmaston lämpenemisen vaikutuksista maataloustuotannon määrään uutta tietoa Antin mainitessa ilmastotyöryhmän arvioista eri maiden osalta. Suomi on periaatteessa nettohyötyjä tältä osin, joskin mm. kasvitautien on jo nyt todettu levinneen/yleistyneen nimenomaan lämpenemisen takia. Eli voitto tässä kisassa ei ole itsestään selvä. Lopuksi Ilpo vei Pentiltä viimeisenkin toivonkipinän tulevaisuuden suhteen mainitsemalla veden riittävyyden olevan tulevai-

20 20 suudessa ensisijainen tekijä eri maiden elintarviketuotannossa ja yleensäkin eri maanosien elinkelpoisuudessa. Ammattikorkeakoulun kalustoa kadehdittiin. Pientä lohtua saatiin, kun todettiin Matin illalla pitämän puun kaasutuksen ongelmia käsittelevän keskustelutuokion jälkeen, etteivät em. oppilaitoksen tutkijat välttämättä siinä asiassa olleet muita pidemmällä (tosin kaasuttimen ja suodattimen sisärakennetta emme tietenkään nähneet). Väitöskirjaansa tekevät tutkijan yhteystietoja tosin kaikki jostain syystä halusivat (käyntikortti on allekirjoittaneella). Sekä Itävallassa että Saksassa oli lähes joka talossa näkyvissä savupiippu. Osasta nousi jopa savua. Ihmetyksen aiheena oli kuitenkin, ettei yhdessäkään (huomattavan jyrkkäkattoisessa) rakennuksessa havaittu minkäänlaisia kattotikkaita tai kävelysiltoja. Eli nuohous voi olla vaikeaa/mahdotonta, taikka siitä maksetaan todella hyvin. Homman epäiltiin olevan hoidettavissa myös säännöllisten hormipalojen avulla. Takapenkillä matkustavilla heräsi epäilys matkareitistä (ja maastakin) siinä vaiheessa kun samat (??) kaksi tuulimyllyä näkyivät joka päivä mäen päällä sähköä jauhamassa. Epäluuloa lisäsi vielä keskipenkin terävä havainto saman paikkakunnan nimen (Ausgang taikka jotain sinne päin) vilahtavan useamman kerran huurteisten minibussin ikkunoiden läpi. Karttojahan ei tietenkään ollut kenelläkään mukana ja Pentin kännykkä-gps käski toistuvasti kääntyä vasemmalle (naisääni lienee jumittunut johonkin liikenneympyrään). Oppaan asiantuntemus sekä paikallistuntemuksessa että nimenomaan bioenergian ammattialalla oli erinomainen lisätekijä matkan onnistumiselle. Samoin energia-asioiden ja ympäristökysymysten asiantuntemus oli bioasioiden eri näkökulmien esille tuomiseksi kiitettävää. Snitselit olivat riittävän isoja ja omenamehu parempaa kuin Suomessa. Lisäksi yhdessä majapaikassa kokoontui paikallinen veteraanikonekerho eli osa alkuasukkaista osasi keskittyä oleellisiin tärkeisiin asioihin. Matkan tapahtumat (esimiehen käskystä) kirjasi Vesa Niemitalo. Mahdollisten virheellisten muistiinpanojen aiheuttamista taloudellisista ym. tappioista vastaa lukija.

21 Paluumatkalla ryhmä iloisena hajuvesikaupan edessä. 21

BIOENERGIAN KÄYTÖN JA TUOTTAMISEN TOTEUTETTAVUUS LAPISSA. Vesa Niemitalo Ammattiopisto Lappia 14. 15.2.2008

BIOENERGIAN KÄYTÖN JA TUOTTAMISEN TOTEUTETTAVUUS LAPISSA. Vesa Niemitalo Ammattiopisto Lappia 14. 15.2.2008 BIOENERGIAN KÄYTÖN JA TUOTTAMISEN TOTEUTETTAVUUS LAPISSA Vesa Niemitalo Ammattiopisto Lappia 14. 15.2.2008 MAATALOUS, TAAJAMAT, TUULI- JA AURINKOENERGIA Maatilojen potentiaalit Elintarvikesektori (kaupat,

Lisätiedot

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu

Lisätiedot

BIOKAASU. Energiaa orgaanisesta materiaalista. Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO

BIOKAASU. Energiaa orgaanisesta materiaalista. Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO BIOKAASU Energiaa orgaanisesta materiaalista Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO Niemitalo V 2012 Prosessi YKSINKERTAISIMMIL- LAAN REAKTORI ON ASTIA, MISSÄ BIOJÄTE SIIRRETÄÄN PAINOVOIMAISESTI

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Eerolan tila, Palopuro SYKSY

Eerolan tila, Palopuro SYKSY 1. Kesän kasvukausi Kesän kasvukausi on takana ja tähkät ovat tuleentuneet eli viljat ovat korjuukypsiä. Kesän aikana maanviljelijä on joutunut ruiskuttamaan viljan tuholaiseläinten ja homeiden yms. aiheuttamien

Lisätiedot

Kokkolan biokaasulaitos

Kokkolan biokaasulaitos Kokkolan biokaasulaitos Biokaasuyhdistyksen seminaari 6-7.11.2013 Hannu Turunen / Econet Oy ECONET -konserni lyhyesti Vesi- ja ympäristöalan monipalveluyrityksen tausta 2002 perustettu Skanskan ympäristörakentamispuolen

Lisätiedot

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen

Lisätiedot

Harri Heiskanen 24.11.2011

Harri Heiskanen 24.11.2011 Harri Heiskanen 24.11.2011 Haapajärven ammattiopisto koostuu liiketalouden ja maa- ja metsätalousosastoista Opiskelijoita 319 + noin 30 aikuisopiskelijaa Koulutetaan mm. maaseutuyrittäjiä ja metsurimetsäpalvelujen

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Kokeita varten saatiin Turun amk:n silppuamaa ruokoa, joka oli pituudeltaan 5 25 cm. Tavaraa varattiin ~2 m 3.

Kokeita varten saatiin Turun amk:n silppuamaa ruokoa, joka oli pituudeltaan 5 25 cm. Tavaraa varattiin ~2 m 3. 1 (6) PELLETÖINTIKOE BIOTTORI OY:LLÄ JÄMIJÄRVELLÄ SYKSYLLÄ 2006 Metsäkeskus Kaakkois-Suomi tutkii Ruovikko-hankkeen puitteissa lähinnä ruoko materiaalin hyödyntämistä energiaksi. Tutkittuja asioita ovat

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia! Laihia pähkinänkuoressa Laihia on suomalaisittain keskisuuri kunta Pohjanmaalla Vaasan naapurina. Kunnan pinta-ala 508 neliökilometriä. Asukkaita oli 7500 vuonna

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

22.11.2012. Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012

22.11.2012. Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012 Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012 Suomen Ekolannoite Oy Perustettu 2011 Kehittänyt innovatiivisen lietteenkäsittely menetelmän, josta jätetty patenttihakemus Menetelmä kemiallisesti hydroloimalla

Lisätiedot

Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija

Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija HALUAMME ANTAA IHMISILLE MAHDOLLISUUDEN PAREMPAAN Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija 25.10.2015 Snellmanin Lihanjalostus Oy Snellmans Köttförädling Ab 1 Mistä on kyse? HALUAMME ANTAA

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Satafood ry biokaasulaitosmatka Etelä-Saksaan 18. 21.10.2011

Satafood ry biokaasulaitosmatka Etelä-Saksaan 18. 21.10.2011 Matkaraportti Maaseudun ydinvoimaa biojalostamoista hanke Satafood ry biokaasulaitosmatka Etelä-Saksaan 18. 21.10.2011 1 Satafood kehittämisyhdistys ry järjesti yhdessä Ukipolis Oy:n ja Sastamalan seudun

Lisätiedot

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 HSY - Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY tuottaa jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? JAMK, Biokaasu-opintomatka 26.9.2014 Erika Winquist & Pellervo Kässi, MTT Biokaasutuotannon vaihtoehdot

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet 33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 33.1 Hihnakuljettimet Hihnakuljettimet ovat yleisimpiä valimohiekkojen siirtoon käytettävissä kuljetintyypeistä.

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta

Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta Markku Lappi 0400 497638 markku.lappi@proagria.fi ProAgria Etelä-Suomi Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Hyötysuhde, energiasisältö ja hinta eri enegialähteille

Lisätiedot

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Metallien kierrätys on RAUTAA! Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,

Lisätiedot

Pöytämallinen biojätteen vähennysyksikkö

Pöytämallinen biojätteen vähennysyksikkö Pöytämallinen biojätteen vähennysyksikkö Laadukas ja tukeva ruostumattomasta teräksestä valmistettu biojätteen vähennysyksikkö. Laitteessa on yhdistettynä jätemylly ja vedenpoistoyksikkö teräksisessä tiskipöydässä.

Lisätiedot

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Vacon puhtaan teknologian puolesta Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Parasta jätehuoltoa puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi facebook, Kurre Kainuulainen Eloperäisen jätteen (lietteet, biojätteet)

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle

Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle Keruukontti saapuu Ennen porausta kohteeseen tuodaan kivituhkan keruuseen tarkoitettu kontti, jonka mitat ovat n. 2m x 2m x 3,5m. Kontin paikka

Lisätiedot

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:

Lisätiedot

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Tietoja pienistä lämpölaitoksista Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja

Lisätiedot

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009 Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna

Lisätiedot

Puukaasutekniikka energiantuotannossa

Puukaasutekniikka energiantuotannossa CENTRIA Ylivieskan yksikön tutkimustehtävänä on ollut tutkia laboratoriokaasutuslaitteistollaan kaasutustekniikan mahdollisuuksia pienimuotoisessa CHP tuotannossa Tutkimuskohteet: Kaasutusprosessin ominaisuuksiin

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Biokaasuseminaari 27.2.2014

Biokaasuseminaari 27.2.2014 Biokaasuseminaari 27.2.2014 Mitä on biokaasu tuotantoa maatiloilla. 27.2.2014 Liminganlahden luontokeskus Liminka Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy Envitecpolis Oy lyhyesti: Perustettu vuonna 2008. Sonkajärvi,

Lisätiedot

Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy. KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio

Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy. KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Arskametalli Oy ARSKA AINA ASKELEEN EDELLÄ. NURMISIEMENSEMINAARI 27.02.2014 / Huittinen TIETOA YRITYKSESTÄ. Janne Käkönen

Arskametalli Oy ARSKA AINA ASKELEEN EDELLÄ. NURMISIEMENSEMINAARI 27.02.2014 / Huittinen TIETOA YRITYKSESTÄ. Janne Käkönen NURMISIEMENSEMINAARI 27.02.2014 / Huittinen Janne Käkönen TIETOA YRITYKSESTÄ Arskametalli Oy ARSKA AINA ASKELEEN EDELLÄ Somero, Lounais-Suomi (Varsinais-Suomi) Viljankuivausta ja varastointia Arvo Käkönen

Lisätiedot

Ma 11.11.2013 Lasaretti Oulu. Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet

Ma 11.11.2013 Lasaretti Oulu. Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet Ma 11.11.2013 Lasaretti Oulu Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet VAHVUUDET HEIKKOUDET -Kotimaisen polttoaineen hyo dynta minen -Kallis investointi? -Alueellisuus -Vakiintumaton teknologia? -Riippumattomuus

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla

Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla Maakaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Vierumäki, 29. 30.5.2008 Kari Lammi Mitä biokaasu on? Orgaanisesta jätteestä hapettomassa tilassa hajoamisen tuloksena

Lisätiedot

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut Kuivain Futura Kuivain Futura Eurooppalainen patentti EP nro. 1029211 19 patenttia todistavat laitteen teknisten ratkaisujen omaperäisyyden pistettä ja teknisten ratkaisujen Futura, kansainväliset innovatiivisuuspalkinnot

Lisätiedot

31.3.2011 Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa

31.3.2011 Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa Tekniikka ja liikenne Sosiaali-, terveys-, -musiikki ja liikunta Humanistinen ja kasvatusala Matkailu-, ravitsemis- ja talous Yhteiskuntatiede, liiketalous ja hallinto CENTRIA tutkimus us ja kehitys 1

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Osakeyhtiö perustettu 1.1.2015, sitä ennen liikelaitoksena vuodesta 1995 Oulun kaupungin 100 %:sti omistama

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura Tehokas lantalogistiikka Lantalogistiikan suunnittelu Lannan määrä moninkertaistuu laajennettaessa Esim. lietelanta 20 lehmää 65 lehmää 200 lehmää 660 m3 2 200 m3 2 200 m3 2 200 m3 2 200 m3 Levitysala

Lisätiedot

Energia-ja Huoltotalo Järvi

Energia-ja Huoltotalo Järvi 23.4.2013 Ari Järvi Energia-ja Huoltotalo Järvi Perustettu 1964 Tällä hetkellä työllistää 15 henkilöä Valurin liikekeskuksessa toimipaikka Kokonaisvaltaista palvelua tuotemyynnistä asennukseen ja siitä

Lisätiedot

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Alue & Yhdyskunta Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Helsinki 2013 Sisältö 1 Taustaa... 2 2 Muuntokertoimet... 3 3 Lämpölaitosten yhteystietoja... 4 4 Lämmön tuotanto, hankinta ja myynti...

Lisätiedot

Energiatehokas ja kotimaista polttoainetta käyttävä kuivuri Jouni Virtaniemi Antti-Teollisuus Oy

Energiatehokas ja kotimaista polttoainetta käyttävä kuivuri Jouni Virtaniemi Antti-Teollisuus Oy Viljankäsittelyn ammattilainen Energiatehokas ja kotimaista polttoainetta Jouni Virtaniemi Antti-Teollisuus Oy 1 2 Miksi on lähdetty kehittämään biouunia? Valtaosa Suomen lämminilmakuivureista käyttää

Lisätiedot

Metli. Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä. Gasumin kaasurahaston seminaari 10.12.2013 (Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20)

Metli. Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä. Gasumin kaasurahaston seminaari 10.12.2013 (Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20) Metli Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä Hankkeen esittely Gasumin kaasurahaston seminaari 10.12.2013 (Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20) Toteuttajat: FM Maarit Janhunen (Savonia), FT

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Kempeleeseen ja

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Ruukki aurinkosähköpaketit Myynnin info 6.10.2014. Myynti- ja tuotekoulutus 5.-6.3.2014

Ruukki aurinkosähköpaketit Myynnin info 6.10.2014. Myynti- ja tuotekoulutus 5.-6.3.2014 Ruukki aurinkosähköpaketit Myynnin info 6.10.2014 1 Myynti- ja tuotekoulutus 5.-6.3.2014 Yleinen Ruukin aurinkoenergiatuoteperhe omakotitaloihin laajenee Ruukki aurinkosähköpaketeilla 27.10.2014 alkaen

Lisätiedot

Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP

Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP Uudis Alue Saneeraus PELLETTIALAN YDINVIESTI Pelletillä voidaan lämmittää koteja 7 TWh Suomessa vuonna 2020 Suomen pellettitase,

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Tervetuloa. Polttoainelinjaston huolto, nykyaikaiset polttoaineet ongelmineen

Tervetuloa. Polttoainelinjaston huolto, nykyaikaiset polttoaineet ongelmineen Tervetuloa Polttoainelinjaston huolto, nykyaikaiset polttoaineet ongelmineen Koneiden yleisimmin käyttämät polttoaineet Diesel Bensiini 2T Bensiini Diesel ja Bensiini Suomessa ja EU:ssa (muuta ei saatavana)

Lisätiedot

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa BioKymppi Oy Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum, Joensuu, 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja BioKymppi Oy, 8 v. (06 ) Toimitusjohtaja 1.7.2009 alkaen Hankevastaava,

Lisätiedot

HUBER Ratkaisuja Biojätteen käsittelyyn

HUBER Ratkaisuja Biojätteen käsittelyyn HUBER Ratkaisuja Biojätteen käsittelyyn Perusmateriaalin käsittely Karkean materiaalin erotus Karkean materiaalin käsittely Mädätysjäännöksen käsittely Biojätekäsittelyprosessin jätevedenkäsittely Tilanne

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet 29.10.2014 Juha Luostarinen Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998, tavoitteena mikrobien

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot