Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja"

Transkriptio

1 Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja (2.painos) Kuvalähde Sivistyslautakunta

2 Sisältö 1 Johdanto Käsikirjan käyttäjälle Mitä oppilashuolto on? Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärvellä Oppilashuoltotyötä ohjaavat keskeiset lait Kodin ja esiopetuksen yhteistyö Oppilashuollon kolme tasoa Kuntatason oppilashuollon ohjausryhmä Yhteisöllinen oppilashuolto Yksilökohtainen oppilashuolto Esiopetuksen henkilöstö yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttajana Neuvolaterveydenhuolto esiopetuksen oppilashuollon palveluna Kuraattoripalvelut esiopetuksen oppilashuollon palveluna Psykologipalvelut esiopetuksen oppilashuollon palveluna Oppilashuoltokertomus Salassapito, tiedonsiirto ja rekisteri Oppilashuollon muut yhteistyötahot Puhe-, toiminta- ja fysioterapiapalvelut Kehitysvammahuolto Perhetyö Perheneuvola Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Perheasiain neuvottelukeskus... 24

3 5.7 Seurakunta Lähipoliisi Terveyskeskuspäivystys Lastenneurologian poliklinikka Lastenpsykiatrian poliklinikka Hyvinkään Seudun Mielenterveysseura ry Liitteet... 30

4 1 1 Johdanto 1.1 Käsikirjan käyttäjälle Nurmijärven kunta sai vuosina Opetushallitukselta erityisavustuksen oppilashuollon kehittämishankkeelle, jonka puitteissa tuotettiin ensimmäiset versiot perusopetuksen ja esiopetuksen oppilashuollon käsikirjoista. Nämä käsikirjat hyväksyttiin sivistyslautakunnassa ( 29) liitettäväksi osaksi Nurmijärven kunnan esi-ja perusopetuksen opetussuunnitelmia. Käsikirjojen tavoitteina oli yhtenäistää koulujen ja esiopetuksen käytäntöjä niin, että ne huomioivat voimaan astuneet perusopetuslain muutokset (642/2010). Nurmijärvellä oppilashuoltoa koskevat linjaukset on kirjattu esiopetuksen osalta Esiopetuksen oppilashuollon käsikirjaan ja perusopetuksen osalta Perusopetuksen oppilashuollon käsikirjaan. Esiopetuksen oppilashuollon käsikirjasta on julkaistu syksyllä 2014 nyt käsillä oleva toinen painos, jonka sisältö on päivitetty vastaamaan uudistunutta oppilas- ja opiskelijahuoltolakia (1287/2013) sekä lakia perusopetuslain muuttamisesta (1288/2013). Uuden lain keskeisenä tavoitteena on ollut koota yhteen hajallaan olevaa oppilas- ja opiskelijahuoltoa, henkilötietojen käsittelyä, kirjaamista, rekisteröimistä ja salassapitoa koskevia säännöksiä. Tavoitteena on myös ollut siirtää työn painopistettä ehkäisevään ja yhteisölliseen työhön nykyisestä yksilökeskeisestä ja korjaavasta työstä sekä lisätä oppilashuoltotyön suunnitelmallisuutta. Vuoden 2014 päivityksistä vastaavat opetuspäällikkö Kati Luostarinen, tehostetun ja erityisen tuen koordinaattori Miira Arminen, opetustoimen koordinaattori Kristiina Pirnes, varhaiskasvatuksen asiantuntija Marita Käyhkö, johtava koulukuraattori Riina Kontro, asiantuntijaterveydenhoitaja Terhi Seppälä, terveysneuvonnan johtaja Sanna Nieminen ja erityistyön palvelujen johtaja Terhi Tehola. Esiopetuksen oppilashuollon käsikirjassa kuvataan uuden oppilas ja opiskelijahuoltolain edellyttämät oppilashuollon tasot sekä toiminta näillä eri tasoilla ja erilaisissa ryhmissä. Lisäksi käsikirjassa esitellään varhaista tukea esiopetuksessa, kodin ja esiopetuksen välistä yhteistyötä sekä oppilashuollon yhteistyötahoja. Käsikirjan liitteeksi on koottu kunnassa käytettäviä yhteisiä oppilashuollon lomakkeita. Oppilashuolto muodostaa kokonaisuuden ja sitä toteutetaan: ensisijaisesti ehkäisevänä koko yhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona, sekä lisäksi yksilökohtaisena oppilashuoltona siten kun laissa on säädetty.

5 2 1.2 Mitä oppilashuolto on? Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilaasta nimitystä lapsi ja oppimisen ja koulunkäynnin tuesta nimitystä kasvun ja oppimisen tuki sekä opiskelija -ja oppilashuoltolain mukaisesta opiskeluhuollosta termiä esiopetuksen oppilashuolto. Näitä termejä käytetään myös tässä esiopetuksen oppilashuollon käsikirjassa. Oppilashuollolla tarkoitetaan lapsen hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa esiopetus- ja kouluyhteisössä. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko yhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tämän lisäksi esiopetukseen piiriin kuuluvilla lapsilla on lakisääteinen oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Monialainen yhteistyö on oppilashuollossa keskeistä. Perusopetus- ja lastensuojelulakien mukaan huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta. Esiopetuksen tehtävä on tukea kotien kasvatustyötä ja vastata esiopetuksen aikana tapahtuvasta kasvatuksesta ja opetuksesta ryhmän ja yhteisön jäseninä. Lapsille ja heidän huoltajilleen annetaan tieto käytettävissä olevasta oppilashuollosta ja heitä ohjataan hakemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluja. Lapsen ja huoltajan osallisuus oppilashuollossa, suunnitelmallinen yhteistyö ja oppilashuollosta tiedottaminen lisää oppilashuollon tuntemusta ja edesauttaa palveluihin hakeutumista. Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä oppilashuollossa. Oppilashuoltoon osallistuminen ja sen toteuttaminen kuuluu kaikille esiopetusyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville työntekijöille. Oppilashuollolla edistetään lapsen tasapainoista ja tervettä kasvua ja kehitystä sekä oppimista. Lapsen kuunteleminen on huolenpitoa ja välittämistä. Kaikkien kasvattajien välinen yhteyttä rakentava vuorovaikutus lapseen on ensisijaista. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen lapseen ja huoltajiin sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Työssä tulee turvata se, että oppilaan ja huoltajien näkemyksiä kuunnellaan. Esiopetuksen oppilashuoltotyöstä ja sen menettelytavoista tulee antaa tietoa lapselle ja huoltajille.

6 3 1.3 Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärvellä Varhainen avoin yhteistyö on asiakkaan (lapsi, oppilas, huoltaja, perhe, potilas) ja työntekijän sekä työntekijöiden keskinäistä yhteistyötä ongelmatilanteiden ehkäisemiseksi. Varhainen avoin yhteistyö on vastuunottoa omasta toiminnasta toisten tukemiseksi. Varhaisen avoimen yhteistyön ytimenä ovat toimia varhain, kun vielä on paljon toimintamahdollisuuksia toimia avoimesti, luottamussuhteita vaalien toimia yhteistyössä, voimavaroja kooten eri toimijoiden välinen kunnioittava vuoropuhelu, dialogi; sekä sektorirajat ylittävä ja aidosti asiakaslähtöinen yhteistyö. Toiminnassa keskeistä on asiakkaan ja hänen läheisverkostonsa osallisuus ja kunnioittava kuulluksi tuleminen. Osallisuutta on olla ja kokea olevansa osa yhteisöä sekä kokemus mahdollisuudesta vaikuttaa itseään ja lähiyhteisöään koskeviin asioihin. Osallisuudessa on kyse suhteesta ja vuorovaikutuksesta, jossa kaikki osapuolet tulevat kuulluksi toisiaan kunnioittavissa dialogisissa kohtaamisissa. Dialoginen vuorovaikutus mahdollistaa erilaisten ajatusten esille tuomisen niiden ollessa erimielisiäkin. Dialogisessa vuorovaikutuksessa kehitellään yhdessä ymmärrystä siitä, mitä kukin asioista ajattelee ja mietitään erilaisia vaihtoehtoja toimia tilanteissa. Varhaisessa avoimessa yhteistyössä käytettäviä dialogisia menetelmiä ovat: Huolen puheeksiottaminen Huolen puheeksiottaminen on tapa ottaa askarruttava asia puheeksi toista loukkaamatta. Se helpottaa ja mahdollistaa asiakassuhteen rakentumista arvailusta avoimeksi suhteeksi. Suhteet eivät vahingoitu, vaikka keskustellaan hankalista asioista. Puheeksiottamisessa keskeistä on kunnioittava tapa ottaa huoli puheeksi. Sen sijaan, että todetaan esim. asiakkaan, huoltajien tai alaisen ongelmat, joille tulisi tehdä jotain, työntekijä ottaa puheeksi oman huolensa ja pyytää yhteistyötä huolensa huojentamiseksi. Työntekijä, joka lähestyy asiakasta/huoltajia ilmaisten huoltaan ja pyytäen heitä yhteistyöhön, avaa dialogia sen sijaan, että määrittelisi tilannetta toisille ja heidän puolestaan. Ennakointidialogit Ennakointidialogit ovat keino toteuttaa erilaisten verkostojen yhteisiä palavereita niin, että osanottajat löytävät tapoja kehittää ja koordinoida yhteistoimintaansa. Tavoitteena on selkeyttää eri tahojen yhteistyötä, yhdistää verkoston voimavaroja ja avartaa toimintamahdollisuuksia dialogisesti. Dialogeissa käytetään ulkopuolisia, menetelmään koulutettuja palaverin vetäjiä, verkostokonsultteja.

7 4 Ennakointidialogeja voidaan käyttää muun muassa: moniammatillisissa, monitoimijaisissa asiakastilanteissa kuntien, toimialojen, hankkeiden ja työyhteisöjen toiminnan suunnittelussa kuntoutus-, kasvatus- ja hoitosuunnitelmien muodostamisessa varhaiskasvatuksen ja koulujen vanhempainiltojen rakenteena koululuokkien ryhmäytymisprosessien osana koululuokissa hyvän luokkahengen suunnittelussa asukasyhdistysten ja asuinalueiden toiminnan suunnittelussa. Hyvien käytäntöjen dialogit Hyvien käytäntöjen dialogeissa pyritään löytämään työhön liittyviä käytäntöjä, jotka ovat osoittautuneet toimiviksi ja vaikuttaviksi. Tarkoituksena on jakaa yksittäisen työntekijän ja työyhteisön osaamista. Hyvien käytäntöjen jakamisen tehtävänä on nostaa esiin hiljaista tietoa kokoamalla asianosaiset keskustelemaan asioista, jotka edistävät arjen sujumista ja tuottavat toivottuja tuloksia. Hyvien käytäntöjen jakaminen edellyttää yhteen kokoontumista, tilaa ja aikaa. Hyvien käytäntöjen dialogeja voidaan järjestää esimiehille, työyhteisöille, työyhteisöjen kesken ja työyhteisöjen ja tärkeimpien yhteistyökumppaneiden kuten lasten, nuorten, vanhempien/huoltajien ja muiden sektorien työntekijöiden kanssa. Toiminnan tarkastelu ja palveluiden kehittäminen pohjautuu aina avoimuuteen, osallisuuteen ja varhaiseen yhteistoimintaan. Lisä-ja yhteystiedot: Lisätietoa varhaisesta avoimesta yhteistyöstä sekä koulutusten ja dialogien tilaukset esitetään toimiala-asiantuntijalle (verkostotyö) osoitteeseen Nurmijärven kunta, Sosiaalitoimi, PL Nurmijärvi tai puhelimitse Oppilashuoltotyötä ohjaavat keskeiset lait Henkilötietolaki ( /523) Kansanterveyslaki 14 (66/1972) sekä laki kansanterveyslain muuttamisesta (626/2007) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) 24 kohta 30 Lastensuojelulaki 7, 8, 9, 25 (417/2007) Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) Perusopetuslaki 29 (628/1998) ja 31 a, 40, 41 a, 42 (1288/2013) Perustuslaki 6, 10, 16, 19, 22 Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta /380

8 5 3 Kodin ja esiopetuksen yhteistyö Esiopetuksen ja kodin yhteistyön pohjana on kunnioitus, luottamus ja avoin vuoropuhelu yhdistäen huoltajien ja henkilöstön tiedot ja kokemukset lapsen tilanteesta. Tätä kutsutaan kasvatuskumppanuudeksi. Kasvattajilla on päävastuu kasvatuskumppanuuden edellytysten luomisesta. Kasvatuskumppanuutta rakennetaan palvelukeskusteluissa, aloituskeskusteluissa, päivittäisissä keskusteluissa huoltajien kanssa, esiopetuksen oppimissuunnitelmien teossa, vanhempainilloissa sekä niissä yhteistyömuodoissa, jotka ovat kullekin yksilölle ominaisia. Yhteistyön tavoitteena on edistää lapsen oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko esiopetusyhteisön hyvinvointia. On tärkeää, että huoltajilla on mahdollisuus osallistua esiopetuksen kasvatustyön tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä henkilöstön ja lasten kanssa. Kodin ja esiopetuksen yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Huoltajien kanssa keskusteltaessa on tärkeää, että kerrotaan havaintoja lapsen fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista. Yhteistyön pohja rakennetaan, kun asiat ovat hyvin. Myöhemmin hankalatkin asiat on helpompi ottaa puheeksi, kun keskusteluyhteys ja luottamus ovat rakentuneet. Myönteisen palautteen antaminen lapselle ja huoltajille on tärkeää. Oppilashuoltotyötä tehdään tunnetuksi huoltajille keskusteluissa, vanhempainilloissa ja tarvittaessa erillisillä tiedotteilla. Yksittäisen lapsen asioissa tehdään aina yhteistyötä kodin kanssa. Lapsen siirtyessä kouluun, oppilashuollollisesta yhteistyöstä tulee jatkumo. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja kehitetään koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa.

9 6 4 Oppilashuollon kolme tasoa Opetuksen järjestäjä asettaa oppilashuollon ohjausryhmän ja koulu- ja esiopetuskohtaiset oppilashuoltoryhmät. Yksittäistä oppilasta koskevat asiat käsitellään tilannekohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano, jotka on kuvattu seuraavissa alaluvuissa. Kaikki oppilashuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi koulu/neuvolaterveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kun käsiteltävä asia edellyttää. kuntakohtainen oppilashuollon ohjausryhmä esiopetuskohtainen oppilashuoltoryhmä lapsikohtainen asiantuntijaryhmä 4.1 Kuntatason oppilashuollon ohjausryhmä Nurmijärvellä oppilashuollon ohjausryhmänä toimii Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmä, jonka kokoonpano on seuraava: Sivistystoimen johtaja, pj Sosiaali- ja terveysjohtaja Perhe ja sosiaalipalveluiden päällikkö Avoterveydenhuollon päällikkö Opetuspäällikkö Nuorisopäällikkö Varhaiskasvatuspäällikkö Avohoidon ylilääkäri Toimiala asiantuntija(verkostotyö) Ohjausryhmä vastaa opetuksen järjestäjäkohtaisen oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Ryhmä voi kuulla tarvittaessa asiantuntijoita. Ohjausryhmän muita tehtäviä ovat moniammatillisen yhteistyön kehittäminen lasten, nuorten ja perheiden palveluissa asiakaslähtöisesti, varhaisen avoimen yhteistyön toiminnan kehittäminen ja juurtumisen edistäminen arjen käytännöiksi, lastensuojelulain 12 :n mukaisen lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelman valmistelun ja toteutumisen ohjaaminen ja seuranta sekä lasten -, nuorten - ja perheiden valtakunnallisten linjausten ja politiikkaohjelmien seuraaminen, niistä tiedottaminen ja toteuttaminen. Oppilashuolto kytkeytyy näin osaksi opetuksen ja koulutuksen järjestäjän muuta strategista suunnittelua.

10 7 4.2 Yhteisöllinen oppilashuolto 1 Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla (esiopetuksessa yhteisöllisellä oppilashuollolla) tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko esiopetus-ja kouluyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta. Yhteisöllinen oppilashuolto sisältää myös opiskeluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä huolehtimisen. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään esiopetus-, kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Esiopetuksessa tämä tarkoittaa sitä, että kaikki esiopetusyhteisössä toimivat työntekijät on velvoitettu toteuttamaan yhteisöllistä oppilashuoltoa ja heidän on päivittäisissä toiminnoissaan edistettävä lasten hyvinvointia sekä kotien ja esiopetuksen välistä yhteistyötä. Henkilökunnalla on ensisijainen vastuu esiopetusyhteisön hyvinvoinnista. Yhteisöllistä oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko esiopetusyhteisöä tukevana oppilashuoltona. Tavoitteena on hyvinvoiva esiopetusyhteisö, joka tukee ja edistää jokaisen lapsen oppimista ja hyvinvointia, ehkäisee pulmia ja sekä ennakoi mahdollisia riskejä. Esiopetuksen oppilashuoltoryhmä Esiopetuskohtaista oppilashuoltoryhmää johtaa päiväkodin johtaja (pj) ja siihen kuuluvat varhaiskasvatuksen konsultoiva erityisopettaja, neuvolaterveydenhoitaja sekä psykologi ja/tai kuraattoriedustus sen mukaan kuin käsiteltävä aihe edellyttää. Tarvittaessa pyydetään kutsuttuna mukaan myös esiopetuksen muuta henkilökuntaa, varhaisen työn perheohjaaja, yhteistyökumppaneita (esim. vanhempaintoimikunnan edustaja tms.). Lasten ja huoltajien kuulluksi tuleminen on yhteisöllisessä oppilashuollossa tärkeää ja hyvinvointia vahvistavaa. Lasten osallisuuden edistäminen on esiopetuksen oppilashuoltoryhmän tehtävä. Esiopetuksen oppilashuoltoryhmä kokoontuu esiopetusryhmien määrästä riippuen, vähintään yhden tai kaksi kertaa lukukaudessa. Ryhmä laatii kokoontumisistaan muistion, jota säilytetään lukitussa kaapissa päiväkodissa ja arkistoidaan toimintakauden jälkeen varhaiskasvatuksen aluetoimistoon. Esiopetuksen oppilashuoltoryhmän tehtävät Esiopetuksen oppilashuoltoryhmä vastaa oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Suunnittelun pohjana käytetään mm. 4.-vuotiaille suunnattuja hyvinvointikyselyjä, työpaikkaselvitysten tuloksia sekä asiakaskyselyjä. Oppilashuoltoryhmän toimintaa ohjaa oppilashuoltosuunnitelma, johon on kirjattu yhteisöllistä oppilashuoltoa koskevat tavoitteet ja toimenpiteet. 1 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013

11 8 Oppilashuoltoryhmässä keskustellaan ryhmän asioista yleisellä tasolla, esim. pohtimalla ja tekemällä monialaista suunnitelmaa siitä, miten tukea esiopetusryhmien työrauhaa ja ryhmäytymistä. Lisäksi huolehditaan esiopetusympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Jokaisen ryhmän kokonaistilanne voidaan käsitellä oppilashuoltoryhmässä vuosittain. Oppilashuoltoryhmässä ei käsitellä yksittäisen oppilaan asioita, eikä puhuta oppilaista nimellä. Yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen 2 Yhteisöllisen opiskeluhuollon ensisijaisia toimintatapoja lasten osallisuutta tukevat toimintatavat myönteistä vuorovaikutusta ja tunneilmastoa tukevat keinot ongelmia ehkäisevät keinot myönteisen ryhmädynamiikan tukeminen hyvän ryhmähengen edistämiseksi varhainen puuttuminen ryhmien toiminnan kielteisiin piirteisiin Yhteisöllisyyteen vaikutetaan toimintatavoilla, joilla uudet lapset otetaan vastaan yhteisöön ja joilla tuetaan lapsen siirtymistä kouluun tai uuteen yhteisöön. Lasten osallisuutta ja hyvinvointia tukee mahdollisuus vaikuttaa toiminnan, ruokailun, levon ja ulkoilun suunnitteluun. Turvallisuuteen liittyvien riskien ennakointi ja toimintamallien suunnittelu ovat luonteeltaan yhteisöllistä toimintaa, jota tulisi kehittää yhdessä kaikkien opiskeluyhteisön jäsenten kanssa. Turvallisuuteen liittyviä toimintamalleja on tarpeen harjoitella yhdessä, esimerkkinä poistumisharjoitukset. Päiväkotien turvallisuussuunnitelmat nähdään osana yhteisöllistä oppilashuoltoa. Päiväkodeissa tehdään viiden vuoden välein työpaikkaselvityksiä, joiden tarkoituksena on hankkia tietoa työstä, työympäristöstä ja työolosuhteista sekä arvioida niiden vaikutuksia työntekijöiden terveyteen. Yhteisölliseen oppilashuoltoon kuuluu yhteistoiminnan vahvistaminen kodin ja esiopetuksen kesken. Huoltajien osallisuutta lisäävät vanhempainillat, joissa on mahdollista keskustelu, ajatusten vaihto ja toiminnallisuus. Mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon lisää myös huoltajien osallisuutta. Tätä edesauttaa mm. vanhempainyhdistystoiminta. Yhteisölliseen oppilashuoltoon kuuluu myös yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten tahojen, esimerkiksi seurakunnan, poliisin ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Esimerkkejä yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamismalleista: vertaistoiminta, sosiaalisten taitojen oppimista ja ryhmäytymistä tukevat toimintatavat, esim. MiniVerso ja vuorovaikutusleikkiryhmät 2 Hallituksen esitys 67/2013 vp: perustelut

12 9 tunnetaitojen oppimista edistävät menetelmät esim. Askeleittain-menetelmä tulevien esioppilaiden tutustumispäivät Ihmeelliset vuodet -menetelmä, joka tukee ammattiauttajia ja vanhempia käsittelemään lasten käyttäytymiseen liittyviä häiriöitä ja parantaa aikuisten ja lasten välistä suhdetta Ryhmäyttävä vanhempainiltamalli:www.vanhempainliitto.fi/filebank/879- RYHMAYTTAVA_VANHEMPAINILTAMALLI.pdf Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Suunnitelman tulee olla oppilaitoskohtainen, jotta suunnitelmassa pystytään huomioimaan kunkin oppilaitoksen tarpeet opiskeluhuollon toteuttamisessa. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä oppilaitoksen henkilöstön, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Suunnitelma on tarkistettava vuoden kuluessa siitä, kun 12 :ssä tarkoitettu lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. 3 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä muut kunnan lasten ja nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta koskevat linjaukset otetaan huomioon valmisteltaessa paikallisen opetussuunnitelman oppilashuoltoa koskevaa osuutta sekä yksikkökohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa 4 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma. Oppilashuoltosuunnitelmaan on kirjattava (kts. suunnitelmapohja liitteissä): 5 Arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista Esiopetusyhteisön toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi ja tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi Yhteistyön järjestäminen lasten ja heidän perheidensä sekä esiopetuksen ulkopuolisten lasten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa Suunnitelma lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Toimenpiteet opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (omavalvonta). 4.3 Yksilökohtainen oppilashuolto Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan lapselle annettavia oppilashuollon palveluja, joita antavat neuvolaterveydenhoito, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut. Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää 3 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013; Hallituksen esitys 67/2013 vp: perustelut 4 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos luku Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos luku 6.2

13 10 lapsen kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeätä on myös varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy. Lapsen yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä oppilashuollon tuen rakentamisessa että esiopetuksen arjessa. Yksittäisen oppilaan tai ryhmän psyykkisen, fyysisen tai sosiaalisen tuen tarpeen selvittämiseksi ja palvelujen järjestämiseksi voidaan tapauskohtaisesti koota monialainen asiantuntijaryhmä. Oppilashuollon asiantuntijaryhmästä puhutaan silloin, kun vähintään yksi osallistujista on neuvolaterveydenhoitaja/lääkäri, terveyskeskuspsykologi tai koulukuraattori. Lähtökohtaisesti huoltaja osallistuu aina palaveriin ellei hänen kanssaan ole asiasta toisin sovittu. Alle kouluikäisen lapsen osallisuuden toteutuminen mietitään tapauskohtaisesti. Oppilashuollon asiantuntijaryhmässä ei lähtökohtaisesti käsitellä perusopetuslain mukaisia opiskelun järjestämiseen liittyviä asioita (esim. tehostetun tai erityisen tuen järjestäminen). Yksilökohtainen oppilashuolto on lapselle ja huoltajalle vapaaehtoista palvelua ja sitä toteutetaan yhteistyössä heidän kanssaan. Lapsen omat toivomukset ja mielipiteet on otettava huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Työ järjestetään niin, että lapsi voi kokea tilanteen kiireettömänä ja hän tulee kuulluksi. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä oppilashuollon palveluja, jos lapsi itse niitä kokee tarvitsevansa. Esiopetusikäisten lasten kohdalla tämä on kuitenkin harvinaista, koska lapset ovat vielä pieniä. Monialaisen asiantuntijaryhmän kokoaa huoltajan suostumuksella se työntekijä, jonka työtehtäviin asian selvittäminen kuuluu ja joka kantaa huolta lapsen tilanteesta. Esimerkiksi esiopetuksen työntekijä suosittelee huoltajalle asiantuntijaryhmän jäseniä tilannekohtaisesti oman arvionsa perusteella esim. terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi, lääkäri, esiopettaja, lastenhoitaja, erityisavustaja, erityisopettaja. Asiantuntijaryhmään voidaan kuitenkin nimetä jäseniä vain huoltajan suostumuksella. Suostumus pyydetään aina kirjallisena (katso suostumuspohja liitteissä). Yksilökohtainen opiskeluhuolto on lapselle ja huoltajalle vapaaehtoista palvelua Esiopetuksen henkilöstö yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttajana Esiopetuksen henkilöstö hoitaa työssään kasvatus-ja opetustehtäviä sekä osallistuu opiskeluhuollollisiin tehtäviin. Henkilöstön kannalta on tärkeää tietää, milloin toiminta ja lapsen ympärille koottu verkosto hoitaa perusopetuslain alaista esiopetukseen tai erityisopetukseen liittyviä asioita ja milloin toiminta on osa opiskeluhuoltoa. Rajanveto tapahtuu niin, että toimiessaan yksilökohtaista oppilashuoltoa varten kootussa monialaisessa asiantuntijaryhmässä yhteistyössä psykologin, kuraattorin tai

14 11 terveydenhoitajan kanssa, kyseessä on opiskeluhuolto. Ollessaan lapsen kanssa kahden opetustilanteessa tai käydessään keskusteluja kelton/esimiehen/huoltajien kanssa, kyseessä on opetukseen liittyvä tilanne. Rajanveto on tärkeä, koska henkilöstön täytyy tietää, milloin noudatetaan tämän lain säännöksiä esimerkiksi salassapito- ja kirjaamisvelvoitteista ja milloin taas koulutusta koskevia lakeja. Perusopetuslain mukainen kolmiportainen tuki on tarkemmin avattu esiopetuksen opetussuunnitelmassa Neuvolaterveydenhuolto esiopetuksen oppilashuollon palveluna Lastenneuvolan tehtävänä on seurata ja edistää alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä tervettä kasvua ja kehitystä, tukea vanhemmuutta ja parisuhdetta, edistää kasvu- ja kehitysympäristön sekä elintapojen terveellisyyttä. Lastenneuvolan perustehtävät pohjautuvat tutkimustyöhön sekä terveyspoliittisiin kannanottoihin. Toimintaa säätelevät kansanterveyslaki (66/1972) sekä Sosiaali- ja terveysministeriön asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä suun ehkäisevästä terveydenhuollosta (380/2009). Lasten sairaudet ja kehitystä uhkaavat tekijät sekä perheen muut terveyspulmat pyritään tunnistamaan lastenneuvolassa jo varhaisessa vaiheessa. Vanhempien voimavaroja vahvistetaan, jotta he voisivat luoda lapseensa turvallisen kiintymyssuhteen ja ylläpitää myönteistä vuorovaikutusta. Vanhempia tuetaan huolehtimaan parisuhteestaan ja vanhemmuudestaan siten, että he kykenevät pitämään huolta lapsestaan, tunnistavat omat voimavaransa ja ottavat vastuun lapsen ja perheen hyvinvoinnista. Erityisen tuen tarve selvitetään aina, jos alle kouluikäisessä lapsessa, perheessä tai ympäristössä on tekijöitä, jotka voivat vaarantaa tervettä kasvua ja kehitystä (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 2004:14). Määräaikaiset terveystarkastukset ovat neuvolapalvelujen perustehtävä. Niiden tavoitteena on tunnistaa mahdollisimman varhain epäsuotuisan kehityksen merkit lapsessa, perheessä ja elinympäristössä sekä puuttua terveyttä vaarantaviin tekijöihin. Laajojen terveystarkastusten tarkoituksena on tunnistaa perheen tuen tarpeet ja voimavarat yhdessä vanhempien kanssa ja kohdentaa tukea sitä tarvitseville sekä muodostaa käsitys perheen terveys- ja hyvinvointitilanteesta. Tavoitteena on vahvistaa perheiden terveyden edistämistä ja tehostaa tuen kohdentamista sitä tarvitseville (STM (2008) Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:16). Lastenneuvolasta perheet saavat ajantasaista, tutkimukseen perustuvaa tietoa ja tarpeen mukaista neuvontaa ja ohjausta. Lastenneuvolan keskeiset toimijat ovat terveydenhoitaja ja lääkäri. He tukevat vanhempia kasvatustehtävissä, antavat terveysneuvontaa ja rokotusohjelman mukaisia rokotuksia. He seuraavat lapsen terveydentilaa ja kasvua sekä suorittavat sairauksien ja kehityksen poikkeavuuksien seulontaa. He ohjaavat vanhempia tarvittaessa muiden asiantuntijoiden palveluiden

15 12 piiriin. Neuvolaterveydenhoitajat ja lääkärit toimivat moniammatillisissa alueellisissa neuvolatyöryhmissä ja esiopetuksen oppilashuoltotyössä. Neuvolan perhetyöntekijän ja psykiatrisen sairaanhoitajan tehtävinä on tukea ja edistää erityistukea tarvitsevien perheiden elämänhallintaa. Neuvolassa käytettävät toimintatavat ja menetelmät perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tutkimustietoon. Neuvolatyön tutkimuksen myötä on havaittu, että perheiden psykososiaaliset ongelmat ovat yleistyneet, väestön alkoholin käyttö on kasvanut, lihavuus on yleistynyt samoin kuin myös vanhempien masennus. Lisäksi lasten oppimisvaikeudet ovat lisääntyneet ja niiden merkitys on kasvanut. (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena 2004;13) voimaan astuneen neuvolatoimintaa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevän asetuksen (380/2009) tarkoituksena on parantaa terveysneuvonnan ja terveystarkastusten suunnitemallista, tasoltaan yhtenäistä ja väestön tarpeet huomioon ottavaa toteuttamista maan eri osissa. Lasten ja heidän perheidensä ehkäisevien palvelujen yhdenmukaistaminen ja tasavertainen toteutuminen vähentää alueellista eriarvoisuutta ja kaventaa terveyseroja. Nurmijärven lastenneuvolan terveystarkastukset toteutetaan asetuksen (380/2009) mukaisesti, joten määräaikaisia terveystarkastuksia on yksitoista ja laajoja terveystarkastuksia on kolme lapsen ollessa 0-6-vuotias. Kuuden kuukauden ikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen pidetään ryhmätapaaminen. Esiopetusikäisten lasten tarkastuksen toteuttaa terveydenhoitaja. Fyysisen kehityksen arvioinnissa huomioidaan kasvuun, kuuloon, näköön ja ryhtiin liittyviä asioita. Neurologisen kehityksen arviointi tehdään LENE tutkimuksen mukaisesti. Jos 4-5- vuotistarkastuksissa ei ole ilmennyt kehitysviiveitä motorisessa tai havainto-osioissa, suoritetaan supistetumpi tarkastus. Sosiaalisessa ja henkisessä kehityksessä arvioidaan lapsen toiminnan suunnitelmallisuutta, keskittymistä ja temperamenttia, toimimista toveriryhmässä, lapsen kaverisuhteita, toisten lasten huomioonottamista, harrastuksia, omatoimisen liikkumisen rajoja. Vanhempien kanssa keskustellaan perheen voimavaroista, kasvatuskäytännöistä ja lapsen kyvyistä kouluun siirryttäessä. Pitkäaikaissairauksien hoito esiopetuksessa Neuvolaterveydenhuoltoon ei sisälly varsinaista sairaanhoitoa. Tapaturmat ja äkilliset sairastumiset hoidetaan yhdessä esiopetuksen muun henkilökunnan kanssa. Vastuu ensiavusta ja hoitoon ohjauksesta on kaikilla esiopetuksen aikuisilla. Sairastuneen lapsen hoidosta, sairaanhoidon järjestymisestä ja hoitoon viemisestä vastaavat ensisijaisesti huoltajat. Pitkäaikaissairaan lapsen esiopetuksen aikana tarvitsemaa sairauden seurantaa ja lääkehoidossa avustamista toteuttaa ensisijaisesti lähihoitajakoulutuksen saanut

16 13 työntekijä huoltajien kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Mikäli astmaa, diabetesta, epilepsiaa tai muuta perussairautta sairastava oppilas tarvitsee esiopetuksen aikana lääkitystä tai hoitotoimenpiteitä, laaditaan esiopetuksessa lääkelomake yhteistyössä huoltajien kanssa. Lääkelomake on päivitettävä vuosittain aina lukuvuoden alkaessa ja lääkityksen tai ohjeiden muuttuessa. Sopimuksessa määritellään esiopetuksen aikana annettava lääkitys ja tehtävät hoitotoimenpiteet ohjeineen, vastuuhenkilö sekä varahenkilö, jotka toteuttavat hoitoa esiopetuksessa. Lisäksi sovitaan, missä oppilaalle määrättyjä lääkkeitä säilytetään. Silloin, kun perussairaus edellyttää erityisruokavaliota, sopimuksen laatimisessa on hyvä konsultoida myös esiopetuksen ruokapalvelun esimiestä. Huoltajat ovat velvollisia toimittamaan esiopetuksen lapsen perussairauden hoitoon tarvittavat lääkkeet, hoitovälineet ja niihin liittyvät ohjeet sekä huolehtimaan siitä, että ne ovat ajantasaisia. Vastuuhenkilöt saavat terveydenhuollon ammattilaiselta (esim. diabeteshoitaja) perehdytyksen tehtävän hoitamiseen. Pitkäaikaissairaan lapsen hoito on omalääkärin tai erikoissairaanhoidon vastuulla Kuraattoripalvelut esiopetuksen oppilashuollon palveluna _ja_sosiaalipalvelut/perheiden_tukeminen_ja_lasten_suojelu/koulukuraattoripalvelut Kuraattoripalveluja tarjotaan esiopetusikäisille, ala- ja yläkoululaisille, lukiolaisille sekä toisen asteen ammatillisten oppilaitosten nuoriso-opiskelijoille. Esiopetuspaikat ja oppilaitokset on jaettu kuraattoreiden kesken niin, että jokainen kuraattori toimii 2 4 koululla sekä sovituissa esiopetusyksiköissä. Esiopetusikäisen lapsen huoltaja tai muu lapsen asiaa tunteva henkilö voi ottaa yhteyttä kuraattoriin saadakseen ohjausta ja neuvontaa lapsen ja perheen asiassa. Jos esiopetusryhmän aikuinen arvioi, että lapsi tarvitsee kuraattoripalveluja, on työntekijän otettava yhteyttä kuraattoriin ja annettava tiedossaan olevat tuen tarpeen arvioimiseksi tarvittavat tiedot. Työntekijän on tiedotettava tästä yhteydenotosta huoltajaa, jollei laissa toisin säädetä. Luottamuksellisen yhteistyön rakentamiseksi on hyvä toimia kunnan varhaisen, avoimen yhteistyömallin mukaisesti: työntekijä keskustelee huolista lapsen ja huoltajan kanssa jo varhaisessa vaiheessa ja sopii tarvittaessa yhteydenotosta koulukuraattoriin. Tarvittaessa kuraattori osallistuu lapsen asian ympärille koottavaan moniammatilliseen asiantuntijaryhmään, joka yhdessä perheen kanssa pohtii ratkaisuja lapsen hyvinvoinnin, oppimisen sekä sosiaalisten ja psyykkisten valmiuksien tukemiseksi. Kuraattorit osallistuvat sosiaalityön asiantuntijoina esiopetusyksiköiden yhteisöllisiin oppilashuoltoryhmiin tarpeen mukaan.

17 Psykologipalvelut esiopetuksen oppilashuollon palveluna Nurmijärvellä terveyskeskuspsykologien työalueena ovat neuvolat ja koulut. Työ painottuu ennaltaehkäisyyn. Psykologit ovat mukana esiopetuksen ja koulujen yhteisöllisessä ja yksilökohtaisessa oppilashuollossa. Terveyskeskuspsykologin tehtäviin kuuluvat lapsen psyykkisen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen sekä näihin liittyvien pulmien selvittely. Asiakastilanteissa psykologi keskustelee lapsen ja /tai huoltajien kanssa, konsultoi esiopetuksen henkilökuntaa ja tekee tarvittaessa psykologisia tutkimuksia. Asiakastyön ohella psykologin tehtäviin kuuluu konsultaatiokeskustelujen käyminen esiopetuksen henkilökunnan ja päiväkodin ulkopuolisten tukiverkostojen kanssa. Lapsi ja/tai hänen huoltajansa voivat ottaa psykologiin yhteyttä puhelimitse. Keskusteluaikaa voi pyytää myös jonkun muun esiopetuksen työntekijän välityksellä. Keskusteluaika järjestetään psykologin arvion mukaan viimeistään 7. työpäivänä pyynnöstä, kiireellisissä tapauksissa samana tai seuraavana työpäivänä. Keskustelu voidaan käydä myös puhelimitse. Jos huoli lapsen asioista herää esiopetuksen työntekijällä tai muulla sivullisella ammatillisessa tehtävässä olevalla (esim. lääkäri), hän keskustelee asiasta ensin lapsen ja/tai huoltajien kanssa (Nurmijärven varhaisen avoimen yhteistyön malli). Tämän jälkeen työntekijä ottaa yhteyden viipymättä psykologiin yhdessä lapsen ja/tai huoltajan kanssa. Jos tämä ei ole mahdollista, on lapselle ja/tai huoltajalle annettava tieto yhteydenotosta psykologiin ja tarjottava mahdollisuus keskustella yhteydenoton syistä psykologin kanssa viimeistään seitsemän työpäivän kuluessa. Yhteydenoton perusteella psykologi arvioi, onko tarpeen järjestää lapselle tai hänen huoltajilleen henkilökohtainen tapaaminen tai olla heihin yhteydessä puhelimitse. Oppilaitoksen työntekijällä tai muulla sivullisella ammatillisessa tehtävässä toimivalla on myös mahdollisuus konsultoida psykologia lapsen asioista nimettömästi. Lapsen tai tämän vanhempien kanssa keskustellessaan psykologi arvioi, minkälaisesta tuesta oppilas parhaiten hyötyisi. Tuki voi olla psykologin tukea, muiden oppilashuollon palveluiden (kuraattori, terveydenhoitaja, lääkäri, konsultoiva erityisopettaja) tukea tai muita kunnan tarjoamia lasten, nuorten ja perheiden palveluja (esim. perhetyö, perheneuvola, lastensuojelu, kolmannen sektorin toimijat). Tarvittaessa voidaan koota myös oppilashuollon monialainen asiantuntijaryhmä, jossa yhdessä lapsen ja/tai huoltajan kanssa pohditaan, millaista tukea lapsi tarvitsee ja miten tuki toteutetaan. Tapauskohtaisesti sovitaan, keitä ryhmään osallistuu. Lapsi voi myös tarvita psykologin tutkimusta; tutkimuksen tarpeen arvion tekee aina psykologi. Ennen psykologin tutkimuksia lapsi on esiopetuksessa pääsääntöisesti saanut jo tehostettua tukea tai päiväkodin omia tukikeinoja on kokeiltu monipuolisesti.

18 Oppilashuoltokertomus Monialaisesta yksilökohtaisesta tapaamisesta laaditaan oppilashuoltokertomus. Oppilashuoltokertomukseen kirjataan tiedot, jotka kuvaavat yksittäisen oppilaan oppilashuollon tarvetta sekä suunniteltuja ja toteutettuja oppilashuollon toimenpiteitä. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön, jonka on kirjattava ryhmän toimintatavoitteiden kannalta välttämättömät lasta koskevat tiedot oppilashuoltokertomukseen. Myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet voivat tehdä kirjauksia salassapitovelvoitteiden estämättä. Oppilashuoltokertomus laaditaan jatkuvaan muotoon aikajärjestyksessä eteneväksi ja siihen kirjataan yksittäisen lapsen: nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen lapsen huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot; asian aihe ja vireillepanija; lapsen tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet; kuten arviot, tutkimukset ja selvitykset tiedot asian käsittelystä asiantuntijaryhmän kokouksessa, kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa, kokouksessa tehdyt päätökset, päätösten toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot; toteutetut toimenpiteet, kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoimet kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virkaasemansa. Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä, mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu. Yksilökohtainen oppilashuoltokertomus laaditaan lomakepohjalle (ks.liite). Täytetyt lomakkeet arkistoidaan esiopetuksessa salassa pidettävien asiakirjojen hallintakäytännön mukaisesti. 6 Neuvolaterveydenhuollon henkilöstö ja psykologit kirjaavat yksilökohtaisen oppilashuoltotyön säädetysti potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin. Vastaavasti oppilashuollon kuraattorit kirjaavat asiakastiedot kuraattorin asiakaskertomukseen. Opetuksen järjestäjä ylläpitää rekisterinpitäjänä monialaisen yksilökohtaisen oppilashuollon rekisteriä (oppilashuoltorekisteri). Rekisteriin tallennetaan oppilaitoksen toteuttamassa monialaisessa yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa laadittavat oppilashuoltokertomukset sekä muut siihen liittyvissä tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä opiskelijaa koskevat asiakirjat. Oppilaitoskohtaisen 6 Henkilötietolaki ( /523); Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) 24.

19 16 oppilashuollon rekisteristä vastaa päiväkodin johtaja. Hän määrittelee tapauskohtaisesti käyttöoikeudet sanottuun rekisteriin tallennettaviin tietoihin Salassapito, tiedonsiirto ja rekisteri Asiantuntijaryhmän jäsenillä on oikeus pyytää neuvoa lapsen asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta ja ilmaista heille tässä tarkoituksessa salassa pidettäviä tietoja. Asiantuntijaryhmän jäsenet eivät saa käyttää asiantuntijaryhmän jäsenenä saamiaan salassa pidettäviä tietoja muuhun kuin opiskeluhuoltoon liittyvään tehtävään. Asiantuntijaryhmän jäsenillä on oikeus salassapitovelvollisuuden estämättä saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä opiskeluhuollosta vastaavalle viranomaiselle (päiväkodinjohtaja) sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea myös esim. sellaista oppilaan sairautta joka tulee ottaa huomioon oppilaan opetuksessa. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin laillinen peruste, yhteistyön ja luottamuksen turvaamiseksi pyritään aina ensisijaisesti hankkimaan oppilaan tai huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen. Tietoja voi aina vaihtaa kun on oppilaan tai huoltajan suostumus! Jos lapsi siirtyy toisen opetuksen järjestäjän opetukseen, aikaisemman opetuksen järjestäjän on pyydettävä lapsen huoltajan suostumus siihen, että uudelle opetuksen järjestäjälle voidaan siirtää oppilashuollon rekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia oppilashuollon jatkuvuuden kannalta. Sen sijaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot toimitetaan salassapidon estämättä viipymättä toiselle esi- tai perusopetuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden esi- tai perusopetuksen järjestäjän pyynnöstä. 5 Oppilashuollon muut yhteistyötahot 5.1 Puhe-, toiminta- ja fysioterapiapalvelut Puheterapiapalvelut Puheterapia on kielen, puheen ja äänen häiriöiden tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta. Puheterapeutin tehtäviin kuuluu myös kommunikaatiohäiriöiden ennaltaehkäisy tiedon jakamisen, ohjauksen ja kouluttamisen avulla. Puheterapeuttisessa tutkimuksessa arvioidaan asiakkaan kommunikaatiokykyä ja niitä valmiuksia, jotka ovat kielellisen kanssakäymisen perusedellytyksiä. Puheterapeutti

20 17 tekee arvionsa testien ja kliinisten havaintojen perusteella sekä arvioi, millaista kuntoutusta asiakas tarvitsee. Terapian seuranta ja tulosten arviointi sekä yhteistyö perheen ja muiden ammattikuntien kanssa ovat oleellinen osa terapiaa. Terveystoimen puheterapiapalvelut painottuvat alle kouluikäisten lasten puheen- ja kielenkehityksen tutkimiseen ja kuntoutukseen. Kouluikäisten puheterapia toteutetaan tarvittaessa harkinnanvaraisena lääkinnällisenä kuntoutuksena yksityiseltä puheterapiapalvelujen tuottajalta. Puheterapiapalveluihin liittyvissä asioissa yhteydenotot kohdennetaan kunnan puheterapeuteille tai erityistyön palvelujen johtajalle (p ). Toimintaterapiapalvelut Toimintaterapiaa toteutetaan vastaanotolla ja kotikäynteinä. Toimintaterapia voi olla yksilö- tai ryhmämuotoista. Toimintaterapeutit toteuttavat toimintamahdollisuuksien arviointia, toimintaterapiaa, osallistuvat moniammatillisiin työryhmiin ja heiltä voi pyytää konsultaatioapua. Toimintaterapian tavoitteena on ylläpitää yksilön toimintakykyä, korjata toimintakyvyn rajoituksia tai parantaa yksilön elämänlaatua rajoituksista huolimatta. Toimintakykyyn kuuluu itsestä huolehtiminen, työn tekeminen, vapaa-ajan viettäminen, leikkiminen ja vuorovaikutuksessa oleminen. Toimintakykyä voi rajoittaa erilaiset kehitykseen liittyvät hankaluudet, sairaudet, vammat tai ikääntymisen mukanaan tuomat muutokset. Pyrkimyksenä on, että yksilö selviytyy mahdollisimman omatoimisesti omassa elinympäristössään. Kouluikäisten lasten kohdalla terveystoimen toimintaterapeutit tekevät ainoastaan arviointeja. Tarvittaessa toimintaterapia toteutetaan harkinnanvaraisena lääkinnällisenä kuntoutuksena yksityiseltä toimintaterapiapalvelujen tuottajalta. Toimintaterapian alueelliset yhteystiedot ovat: Kirkonkylä, Rajamäki, Perttula, Röykkä, Nukari, Palojoki, Herunen puh Klaukkala, Lepsämä Luhtajoki, Metsäkylä puh Fysioterapiapalvelut Fysioterapian tavoitteena on ylläpitää ja parantaa fysioterapeuttisin menetelmin eriikäisten kuntalaisten liikkumis- ja toimintakykyä, opettaa ja ohjata omaehtoista harjoittelua sekä tukea mahdollisimman itsenäistä selviytymistä omassa elinympäristössään. Lasten fysioterapiassa arvioidaan ja tuetaan lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista erityisesti liikkumiseen ja toimintakykyyn liittyvissä asioissa. Lasten fysioterapiassa

21 18 tutkitaan, kuntoutetaan ja ennaltaehkäistään liikkumis- ja toimintakykyä haittaavia ongelmia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteistyössä huoltajien ja mahdollisesti muiden lapsen kanssa työskentelevien tahojen kanssa. Koululaiset tulevat fysioterapeutin vastaanotolle yleensä kouluterveydenhoitajan tai -lääkärin kautta. Lääkinnällinen kuntoutus Lääkinnällinen kuntoutus tarkoittaa arjen selviytymistä edistäviä kuntoutus- ja apuvälinepalveluita, joita on mahdollisuus saada pitkäaikaisen vamman tai sairauden vuoksi. Perusterveydenhuollossa lääkinnällisestä kuntoutuksesta vastaa lääkinnällisen kuntoutuksen työryhmä. Kuntoutustyöryhmään kuuluvat lääkäri, fysioterapeutti, puheterapeutti, psykologi, toimintaterapeutti ja vammaispalvelun sosiaalityöntekijä. Päätökset tehdään lääkinnällisen kuntoutuksen hakemuksen ja saatujen tietojen pohjalta. Lääkinnällistä kuntoutusta haetaan kirjallisesti asiantuntija-arvion perusteella:www.nurmijarvi.fi/filebank/223-laakinnallisen_kuntoutuksen_hakemus.pdf 5.2 Kehitysvammahuolto _ja_sosiaalipalvelut/vammaispalvelut/kehitysvammahuolto Erikoislääkärin vastaanotto Kehitysvammaiset lapset käyvät säännöllisesti, 1-3 vuoden välein, kehitysvammalääkärin vastaanotolla joko Rinnekodin poliklinikalla tai Rinnekodin erikoislääkärin vastaanotolla Kivenpuiston koululla (= kehitysvammaneuvolan vastaanotto). Erikoislääkärin vastaanotolla laaditaan oppilaalle kuntoutussuunnitelma. Suunnitelman tekoon osallistuu oppilas itse, hänen huoltajansa, erikoislääkäri, mahdolliset terapeutit, opettaja, kehitysvammahuollon sosiaaliohjaaja ja kouluterveydenhoitaja sekä tarvittaessa muita asiantuntijoita. Kehitysvammaneuvolaan liittyvissä asioissa yhteydenotot kohdennetaan sosiaaliohjaajalle (p ) tai terveydenhoitajalle (p ) Nurmijärven kunnan kehitysvammahuollon palvelut aamu- ja iltapäivähoito (Aleksi) työ- ja päivätoiminta (Woimala) tuettu työllistyminen asumispalvelut; ohjattu (Heikkiläntie 2015) ja tuettu asuminen muita palveluja ostopalveluina esim. tilapäishoito, tilapäinen ja vakituinen perhehoito, Rinnekodin poliklinikka palvelut, asumispalvelut, työ- ja päivätoiminta Päivähoito Aleksi

22 19 Päivähoito Aleksi on tarkoitettu Kivenpuiston koulun kehitysvammaisille ja autistisille oppilaille, jotka eivät selviydy yksin kotona koulupäivän jälkeen. Päivähoito toimii koulun tiloissa ja on alle 16 -vuotiaille maksutonta. Iltapäivähoitoaika on klo 12:00-16:30, aamuhoitoa järjestetään tarvittaessa. Koulujen loma-aikoina päivähoito on avoinna klo 7:30-16:30. Heinäkuussa päivähoito on suljettu neljän viikon ajan. Hoitoon haetaan maaliskuun aikana hakulomakkeella, johon on liitetty lääkärintodistus oppilaan diagnoosista. Lomakkeen saa Aleksin vastaavalta ohjaajalta. Mikäli hoidon tarve ilmaantuu lukuvuoden aikana, otetaan mahdollisimman pian yhteyttä päivähoito Aleksin vastaavaan ohjaajaan (p ). Palveluohjaus Palveluohjauksen tehtävänä on kartoittaa yhdessä perheen kanssa kehitysvammaisen henkilön tarvitsema palvelukokonaisuus ja laatia yhdessä perheen ja yhteistyötahojen kanssa palvelusuunnitelma, jossa määritellään ne palvelut ja tukitoimet, joita perhe ja kehitysvammainen henkilö tarvitsevat selviytyäkseen arjessa. Palveluohjausta hoitavat sosiaaliohjaaja ja sosiaalityöntekijä. Seuraavissa asioissa yhteys sosiaaliohjaajaan (p ) tilapäishoito asumisvalmennus leirit erityishuoltoon kuuluvat kuljetuspalvelut tukihenkilötoiminta Rinnekodin poliklinikkakäynnit Sosiaaliohjaaja osallistuu kehitysvammaneuvolan vastaanotoille ja tekee omille asiakkailleen palvelusuunnitelman, tarvittaessa yhteistyössä sosiaalityöntekijän kanssa. Seuraavissa asioissa tulee olla yhteydessä sosiaalityöntekijään (p. (09) klo 11:00-12:00): kehitysvammaisten vakituista asumista koskevat asiat vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut työ- ja päivätoiminta vammaispalvelulain mukaiset palvelut (mm. henkilökohtainen apu, asunnon muutostyöt) Sosiaalityöntekijä tekee omille asiakkailleen palvelusuunnitelman, tarvittaessa yhteistyössä sosiaaliohjaajan kanssa.

23 Perhetyö Varhaisen tuen perhetyö on avointa yhteistyötä ja matalan kynnyksen palvelua lapsiperheille. Perhetyö on koko perheen tukemista mm. arjen hallinnassa, perheen sisäisessä vuorovaikutuksessa, vanhemmuuteen ja kasvatukseen liittyvissä asioissa sekä lapsuus- ja nuoruusiän haasteissa. Perhetyöhön voi olla yhteydessä perhe tai oppilas itse, perheen läheiset, koulu tai muut yhteistyötahot. Varhaisen tuen perhetyön prosessi Huolen herätessä työntekijä peruspalveluissa ottaa sen puheeksi ensimmäiseksi perheen kanssa varhaisen avoimen yhteistyön mallin mukaan. Jos yhdessä suunniteltu tuki ei ole riittävää ja huoli jatkuu, perheelle voidaan tarjota perhetyötä. Tällöin työntekijä tekee perhetyölle kirjallisen tilauksen. Työntekijä voi myös kutsua perhetyöntekijät kertomaan työskentelystä perheelle ennen perhetyön aloittamista. Perhetyö alkaa yhteisellä aloituspalaverilla, johon osallistuvat perhe, tilaaja ja perhetyöntekijät. Perheen kanssa tehdään suunnitelma, jossa sovitaan työn tavoitteista ja kestosta. Tapaamiskertojen määrä ja sisältö määräytyvät jokaisen perheen kohdalla yksilöllisesti, kuten myös tilaajan rooli ja osallisuus. Perhettä autetaan löytämään voimavaransa ja hyödyntämään läheisverkostosta saatava tuki. Perheen luvalla tehdään yhteistyötä myös muiden perheessä toimivien tahojen kanssa. Jos tilaaja on ollut mukana työskentelyssä, hänet kutsutaan mukaan väli- ja loppuarviointiin. Jos yhteistä palaveria ei ole ollut, perhe tai perhetyöntekijä ilmoittaa tilaajalle työskentelyn päättymisestä. Perhetyö voi olla myös konsultatiivista, esim. vanhempien ohjausta ja tukemista. Perhetyöstä on nimetty kouluille ja varhaiskasvatukseen oma yhdyshenkilö. 5.4 Perheneuvola _ja_sosiaalipalvelut/ajanvaraus_ja_yhteystiedot/perheneuvola Perheneuvola palvelee alle 13 -vuotiaita lapsia ja heidän perheitään sekä nuorisoperheneuvola vuotiaita nuoria ja heidän perheitään. lasten/nuorten kasvatukseen ja kehitykseen, käyttäytymiseen ja tunneelämään liittyvissä pulmissa perheen elämänkaareen liittyvien kriisien selvittelyssä vanhemmuuden ja perheen sisäisten suhteiden ongelmatilanteissa

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 7. OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 7. OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 7. OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Lasten ja nuorten kehitysympäristön ja koulun toimintaympäristön muuttuessa oppilashuollosta on

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu?

Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu? Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu? Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät XIII 27.-28.11.2013 Vastaava koulukuraattori Hanna Gråsten-Salonen, Tampere

Lisätiedot

ESIOPETUS. Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto

ESIOPETUS. Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen ennaltaehkäisevä ja yhteisöllinen oppilashuolto sekä lakisääteinen yksilökohtainen

Lisätiedot

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 1 Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Nastolassa esiopetuksen oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä sivistystoimen ja sosiaali

Lisätiedot

6.3 Yksilökohtainen oppilashuolto

6.3 Yksilökohtainen oppilashuolto 6.3 Yksilökohtainen oppilashuolto Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan lapselle annettavia terveydenhoitopalveluja, jotka järjestetään terveydenhuoltolain mukaisina ikäryhmälle suunnattuina

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki yhden lainsäädännön piirissä nyt hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa, henkilötietojen käsittelyä, kirjaamista, rekisteröimistä

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Savonlinnan normaalikoulu / Sirpa Koivuniemi-Luoma-aho ja Katja Räisänen

OPPILASHUOLTO. Savonlinnan normaalikoulu / Sirpa Koivuniemi-Luoma-aho ja Katja Räisänen OPPILASHUOLTO Savonlinnan normaalikoulu 26.5.2014 / 12.4.2017 Sirpa Koivuniemi-Luoma-aho ja Katja Räisänen SNOR - Oppilashuoltokäytännöt uudistuvat ENNEN / OPS 2012 Oppilashuollolla tarkoitetaan Oppilaan

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta ja siihen liittyvistä suunnitelmista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa 1.

Opiskeluhuollosta ja siihen liittyvistä suunnitelmista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa 1. 1 LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 6.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on 1) edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta ja ehkäistä

Lisätiedot

VAALAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (2011) Sivistyslautakunta 72/30.7.2014

VAALAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (2011) Sivistyslautakunta 72/30.7.2014 VAALAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (2011) Sivistyslautakunta 72/30.7.2014 Tämä opetussuunnitelman päivitys sisältää Opetushallituksen tekemän perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksen

Lisätiedot

5.2 Oppilashuolto. 5.2.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

5.2 Oppilashuolto. 5.2.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö 5.2 Oppilashuolto Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain käsitteistön sijasta esiopetuksen opiskeluhuollosta nimitystä oppilashuolto, opiskelijasta käsitettä

Lisätiedot

Paltamon kunta. Perusopetus. [PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen

Paltamon kunta. Perusopetus. [PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen 2014 Paltamon kunta Perusopetus [PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen PALTAMON KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN 0 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN LUKU 5.4 Oppilashuolto Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja

Lisätiedot

Palveluja tarjotaan opiskelijoille siten, että ne ovat helposti saatavilla. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa.

Palveluja tarjotaan opiskelijoille siten, että ne ovat helposti saatavilla. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa. Luku 4.3. Opiskeluhuolto Opiskeluhuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen ennaltaehkäisevä ja yhteisöllinen opiskeluhuolto sekä lakisääteinen yksilökohtainen opiskeluhuolto.

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto Leena Nousiainen / Rondo Training Oy 11.1.2013 Pori Keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas-

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.3 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN

ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.3 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.3 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN LUKU 5.3 Oppilashuolto Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos SORA-KOULUTUS 31.1.2013 Anne Heikinkangas Lyhennelty OKM:n ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhosen esityksestä Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki uudistuu Koskee esi- ja perusopetusta

Lisätiedot

8.3 Yksilökohtainen oppilashuolto

8.3 Yksilökohtainen oppilashuolto 8.3 Yksilökohtainen oppilashuolto Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä

Lisätiedot

Esi- ja perusopetuksen sekä nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos 1.8.2014

Esi- ja perusopetuksen sekä nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos 1.8.2014 Uudistunut oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) sekä Opetushallituksen antamien esi- ja perusopetuksen sekä nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos (4/011/2014 ja 5/011/2014)

Lisätiedot

Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja

Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja Esiopetuksen oppilashuollon käsikirja Kuvalähde www.lahti.fi Sivistyslautakunta 21.8.2014 56 (2.painos) Sisältö 1 Johdanto... 3 1.1 Käsikirjan käyttäjälle... 3 1.2 Mitä oppilashuolto on?... 3 1.3 Varhainen

Lisätiedot

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto 5.4 Oppilashuolto Oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Se liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuollon tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltaisen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN LUKU 5.4 Oppilashuolto Helsingin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas-

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.3 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN

ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.3 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN LIITE 1 (8) 5/011/2014 ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.3 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN LUKU 5.3 Oppilashuolto Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Esiopetuksessa olevien oppilashuolto

Esiopetuksessa olevien oppilashuolto Esiopetuksessa olevien oppilashuolto Valtakunnalliset neuvolapäivät 21. - 22.10.2014 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus 1 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opetussuunnitelmien perusteet Oppilas-

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Aulanko 2.4.2014

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Aulanko 2.4.2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Aulanko 2.4.2014 1 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (voimaan 1.8.2014) Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja yksilökohtaisen opiskeluhuolto Ennaltaehkäisevyys ja suunnitelmallisuus

Lisätiedot

Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Oppilas- ja opiskeluhuollon kansalliset kehittämispäivät 28.11.2013 Järvenpää Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

5.3 Esiopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen

5.3 Esiopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen 5.3 Esiopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen 5.3. Oppilashuolto Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain käsitteistön sijasta esiopetuksen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Kuopiossa 26.3.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Summa summarum Opiskeluhuoltoa järjestetään joko yhteisöllisenä tai yksilökohtaisena Yksilökohtaista

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu - missä mennään lainvalmistelussa? Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu - missä mennään lainvalmistelussa? Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu - missä mennään lainvalmistelussa? Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen Uudistuksen taustaa Oppilashuoltoon liittyvän lainsäädännön uudistamistyöryhmässä (STM selvityksiä

Lisätiedot

Oppilashuollossa kehitetään, seurataan ja arvioidaan koko kouluyhteisön, yksittäisten luokkien ja ryhmien

Oppilashuollossa kehitetään, seurataan ja arvioidaan koko kouluyhteisön, yksittäisten luokkien ja ryhmien LIITE 1 (7) 4/011/2014 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN 5.4 Oppilashuolto Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain käsitteistön sijasta perusopetuksen

Lisätiedot

2014 ESIOPETUS LUONNOS 1.

2014 ESIOPETUS LUONNOS 1. OPETUS- JA VARHAISKASVATUSLAUTAKUNTA XX.XX.2014 XXX 2014 ESIOPETUS LUONNOS 1. LIITE 1 (12) 5/011/2014 MUHOKSEN KUNNAN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.3 Muhoksen kunta Opetus-

Lisätiedot

6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö 6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu. Koulutuspäivä Oulussa

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu. Koulutuspäivä Oulussa Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Oulussa 6.2.2014 Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumisesta 2. yhteistyön

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO LIITE 6/011/2014 NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista,

Lisätiedot

Monialainen oppilashuollon yhteistyö

Monialainen oppilashuollon yhteistyö LUKU 5.3 ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Muutos Tornion esiopetussuunnitelman lukuun neljä Esiopetuksen oppilashuollon tavoitteena on lapsen hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN LUKU 8 UUDESSA OPS:SSA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN LUKU 8 UUDESSA OPS:SSA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN LUKU 8 UUDESSA OPS:SSA LUKU 5.4 Oppilashuolto Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN LIITE 1 (9) 4/011/2014 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN LUKU 5.4 Oppilashuolto Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

4.3 Opiskeluhuolto. 4.3.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet

4.3 Opiskeluhuolto. 4.3.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet 1 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä

Lisätiedot

Mäntsälän kunnan esiopetuksen esiopetussuunnitelma 2011. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos/ luku 5.3

Mäntsälän kunnan esiopetuksen esiopetussuunnitelma 2011. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos/ luku 5.3 Mäntsälän kunnan esiopetuksen esiopetussuunnitelma 2011 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos/ luku 5.3 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Sisällysluettelo: 5.3 Oppilashuolto 5.3.1

Lisätiedot

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät XIV Ulla Siimes, toiminnanjohtaja Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

ASUNTILAN JA KALLIORINTEEN PÄIVÄKODIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2015 2016

ASUNTILAN JA KALLIORINTEEN PÄIVÄKODIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2015 2016 ASUNTILAN JA KALLIORINTEEN PÄIVÄKODIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2015 2016 SISÄLLYS 1. Yhteisöllinen oppilashuolto.....1 1.1 Yksikkökohtainen oppilashuolto....1 - Kalliorinne-Asuntila vuosikello 2015-2016.....2

Lisätiedot

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö 8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus

Lisätiedot

KALLIORINTEEN PÄIVÄKODIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA

KALLIORINTEEN PÄIVÄKODIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA KALLIORINTEEN PÄIVÄKODIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYS 1. Yhteisöllinen oppilashuolto.....1 1.1 Yksikkökohtainen oppilashuolto....1 - Kalliorinteen vuosikello 2014-2015.....2 1.2 Laajennettu

Lisätiedot

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM Sisällys Uuden lain tausta ja tarkoitus

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO 1 NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

Opiskeluhuollon asiantuntijaryhmän asettaminen ja toiminta. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallitus

Opiskeluhuollon asiantuntijaryhmän asettaminen ja toiminta. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallitus Opiskeluhuollon asiantuntijaryhmän asettaminen ja toiminta Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallitus 17.6.2015 Sisällys Ryhmän asettaminen ja sen toimintatavat... 3 Opiskeluhuollon rekisterit ja kertomukset

Lisätiedot

ESPOON SUOMENKIELISEN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOS 1.8.2014 / LUKU 5.3 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN

ESPOON SUOMENKIELISEN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOS 1.8.2014 / LUKU 5.3 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN 1 ESPOON SUOMENKIELISEN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOS 1.8.2014 / LUKU 5.3 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Esiopetuksen oppilashuollosta ja siihen liittyvistä suunnitelmista säädetään

Lisätiedot

ESITE Nilakan yhtenäiskoulun yksilökohtaisesta monialaisesta oppilashuoltotyöstä

ESITE Nilakan yhtenäiskoulun yksilökohtaisesta monialaisesta oppilashuoltotyöstä ESITE Nilakan yhtenäiskoulun yksilökohtaisesta monialaisesta oppilashuoltotyöstä Tällä asiakirjalla esitellään Nilakan yhtenäiskoulun yksilökohtaisen monialaisen oppilashuoltotyön toiminta ja sillä voidaan

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Kokkolan kaupunki Perusopetuksen opetussuunnitelman muutos 1.8.2014 alkaen PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN LUKU 5.4 Oppilashuolto

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

OPPILASHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ 13.4. Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa OPPILASHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Me Kempeleessä haluamme taata kaikille kasvatuskumppanuuden

Lisätiedot

KERAVAN LUKION JA AIKUISLUKION NUORTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUS- SUUNNITELMAN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

KERAVAN LUKION JA AIKUISLUKION NUORTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUS- SUUNNITELMAN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO KERAVAN LUKION JA AIKUISLUKION NUORTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUS- SUUNNITELMAN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia

Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia 1 Esipuhe Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia perustuu Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin(1287/2013), joka astui voimaan 1.8.2014. Strategian tavoitteena

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO Karkkilan esiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa

OPPILASHUOLTO Karkkilan esiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa 1 Liite esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 27.1.2015 4 OPPILASHUOLTO Karkkilan esiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa LUKU 5.3 Oppilashuolto Esiopetuksen

Lisätiedot

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Esityksen termit Opiskelija = esikoululainen, peruskoululainen ja lukion tai

Lisätiedot

Espoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelman muutos, Luku 3.2 Opiskelijahuolto

Espoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelman muutos, Luku 3.2 Opiskelijahuolto 1 Espoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelman muutos, Luku 3.2 Opiskelijahuolto 3.2 Opiskeluhuolto Opiskeluhuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa oppilaitoksen perustoimintaa. Opiskeluhuollon

Lisätiedot

Salassapito ja tiedonsiirto opiskeluhuollossa ja moniammatillisessa yhteistyössä

Salassapito ja tiedonsiirto opiskeluhuollossa ja moniammatillisessa yhteistyössä Salassapito ja tiedonsiirto opiskeluhuollossa ja moniammatillisessa yhteistyössä 4.6.2015 Mikkeli Itä-Suomen opiskeluhuollon päivät Hallintojohtaja Matti Lahtinen Opiskeluhuollon kokonaisuus ja määritelmät

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltosuunnitelma

Oppilas- ja opiskelijahuoltosuunnitelma Someron kaupungin Oppilas- ja opiskelijahuoltosuunnitelma Esiopetus, perusopetus ja lukio PPP Sisällysluettelo Oppilas- ja opiskelijahuoltosuunnitelma... 1 1.Oppilashuolto... 3 1.1. Tavoitteet ja toimintatavat...

Lisätiedot

PÄIVÄKOTIEN ESIOPETUSRYHMIIN

PÄIVÄKOTIEN ESIOPETUSRYHMIIN RAAHEN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA PÄIVÄKOTIEN ESIOPETUSRYHMIIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Raahessa esi- ja perusopetuksella sekä lukioilla on yhteinen opiskelu/ oppilashuoltosuunnitelma.

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki voimaan Oppilashuollon näkökulmia esiopetuksessa

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki voimaan Oppilashuollon näkökulmia esiopetuksessa Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki voimaan 1.8.2014 Oppilashuollon näkökulmia esiopetuksessa 28.11.2014 OPH koulutustilaisuus Uudistuva esiopetus kasvatus- ja opetuspäällikkö Pia Kola-Torvinen Tampere Oppilas-

Lisätiedot

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS VAMMAISTEN OPISKELIJOIDEN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS JA OHJAUS AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN

Lisätiedot

Oppilashuollosta hyvinvointia

Oppilashuollosta hyvinvointia Oppilashuollosta hyvinvointia Uudistuva esiopetus Marraskuu 2014 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Mihin oppilashuoltoa koskevaan kysymykseen haluaisit saada vastauksen tänään? Kristiina Laitinen

Lisätiedot

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa 17.9.2014 Opetushallitus KOULUKOHTAINEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Oppilashuollon vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA LASTEN

Lisätiedot

ESIOPETUS OPETUSSUUNNITELMAN PÄIVITYS

ESIOPETUS OPETUSSUUNNITELMAN PÄIVITYS ESIOPETUS OPETUSSUUNNITELMAN PÄIVITYS 1 SISÄLLYS: JOHDANTO... 3 1. ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO... 4 2. ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTORYHMÄT... 5 2.1 Moniammatillinen oppilashuollon ohjausryhmä... 5 2.2 Päiväkotien

Lisätiedot

Opiskelijahuolto lisäopetuksessa

Opiskelijahuolto lisäopetuksessa Opiskelijahuolto lisäopetuksessa Opetushallitus 17.3.2015 Kristiina Laitinen Opetusneuvos 1 Säädökset, eduskunta-asiakirjat sekä opetussuunnitelmien perusteet Lait Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Hyvinvointi ja erilaiset oppimisympäristöt VI Uusi koulu- hyvinvointia tukeva yhteisöllinen toimintakulttuuri 31.3.-1.4.2015

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

6.2.2 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa

6.2.2 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa 6.2.2 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa Me Kempeleessä haluamme taata kaikille kasvatuskumppanuuden ja monialaisen yhteistyön keinoin hyvinvoivan ja turvallisen

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja erityisopetus Aapo Halonen, yläkoulun rehtori Niina Rekiö-Viinikainen, erityisopetuksen lehtori Jyväskylän normaalikoulu

Opiskeluhuolto ja erityisopetus Aapo Halonen, yläkoulun rehtori Niina Rekiö-Viinikainen, erityisopetuksen lehtori Jyväskylän normaalikoulu Opiskeluhuolto ja erityisopetus 6.3.2017 Aapo Halonen, yläkoulun rehtori Niina Rekiö-Viinikainen, erityisopetuksen lehtori Jyväskylän normaalikoulu www.pollev.com/aapohalonen066 (Aineen)opettajan työtä

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN

ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Muutos Salon varhaiskasvatus ja esiopetussuunnitelman lukuun yhdeksän Opetuslautakunta 21.10.2014 102 1. Esiopetuksen oppilashuollon toteuttamisen

Lisätiedot

Esiopetuskohtainen oppilashuoltosuunnitelma

Esiopetuskohtainen oppilashuoltosuunnitelma 1/6 Esiopetuskohtainen oppilashuoltosuunnitelma Asiakirja tallennetaan nk. I-asemalle/levylle ja siitä tulostetaan paperikopio, jota säilytetään esiopetusyksikössä paloturvallisessa paikassa. Taustatiedot

Lisätiedot

ESIOPETUS 5.3 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen

ESIOPETUS 5.3 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen ESIOPETUS 5.3 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain käsitteistön sijasta esiopetuksen opiskeluhuollosta nimitystä

Lisätiedot

OPPILAS- ja OPISKELIJAHUOLTOLAIN

OPPILAS- ja OPISKELIJAHUOLTOLAIN OPPILAS- ja OPISKELIJAHUOLTOLAIN SOVELTAMINEN HANGON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMESSA 1.8.2014 - (luku 3.5 Oikeusturva, lisätty 1.8.2015 alkaen) Lisäys kuntakohtaisiin opetussuunnitelmiin esiopetuksen opetussuunitelma

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

Oppilashuollosta hyvinvointia

Oppilashuollosta hyvinvointia Oppilashuollosta hyvinvointia Uudistuva esiopetus Joensuu 26.11.2014 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Mihin oppilashuoltoa koskevaan kysymykseen haluaisit saada vastauksen tänään? Kristiina

Lisätiedot

Pälkäneen perusopetuksen opetussuunnitelma: OPPILASHUOLTO

Pälkäneen perusopetuksen opetussuunnitelma: OPPILASHUOLTO Pälkäneen perusopetuksen opetussuunnitelma: OPPILASHUOLTO Opetussuunnitelmassa kuvataan perusopetuksen oppilashuollon paikallisen toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat. Siinä määritellään opetussuunnitelman

Lisätiedot

5.3 Esiopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen. 5.3 Oppilashuolto

5.3 Esiopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen. 5.3 Oppilashuolto 5.3 Esiopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen 5.3 Oppilashuolto Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain käsitteistön sijasta esiopetuksen opiskeluhuollosta

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Salassapito ja tiedonsiirto opiskeluhuollossa ja oppimisen tuessa

Salassapito ja tiedonsiirto opiskeluhuollossa ja oppimisen tuessa Salassapito ja tiedonsiirto opiskeluhuollossa ja oppimisen tuessa 17.11.2016 Helsinki Erkkaa verkossa -verkkoluento Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilaalle annettavan yksilöllisen tuen vaihtoehtoja Monialainen

Lisätiedot

5.3 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN

5.3 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN 5.3 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN 5.3.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö 5.3.2 Yhteisöllinen oppilashuolto 5.3.3 Yksilökohtainen oppilashuolto 5.3.4 Oppilashuoltosuunnitelmat 5.3.5 Yksikkökohtainen

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.3 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN

ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.3 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.3 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN LUKU 5.3 Oppilashuolto Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN 1 (11) PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN LUKU 5.4 Oppilashuolto Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas-

Lisätiedot

Opiskeluhuolto - monialaisen yhteistyön ytimessä. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Pois syrjästä aloitusseminaari 19.11.

Opiskeluhuolto - monialaisen yhteistyön ytimessä. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Pois syrjästä aloitusseminaari 19.11. Opiskeluhuolto - monialaisen yhteistyön ytimessä Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Pois syrjästä aloitusseminaari 19.11.2014 Pori Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 Edistää opiskelijoiden oppimista,

Lisätiedot

Iitin kunnan oppilashuoltosuunnitelma, perusopetus

Iitin kunnan oppilashuoltosuunnitelma, perusopetus Iitin kunnan oppilashuoltosuunnitelma, perusopetus YLEISTÄ Koulujen oppilashuoltotyö koostuu yhteisöllisestä oppilashuollosta ja yksilökohtaisesta oppilashuollosta. Oppilashuoltotyö järjestetään Iitissä

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnan sivistysvaliokunta pyytää ehdotuksesta lausuntoa

Lisätiedot