Raimo Piiraisen kuulumiset eduskunnasta Lokakuu 2010 Puh Kansallinen ruokastrategia

Transkriptio

1 1 Rami press Raimo Piiraisen kuulumiset eduskunnasta Lokakuu 2010 Puh Kansallinen ruokastrategia Ryhmäpuheenvuorossa huomio terveelliseen ravintoon Kannanottoja Takuueläke, julkiset rekisterit, pakkoremontit ja postipalvelujen kilpailutus ovat muiden muassa vaatineet vahvoja kannanottoja syksyn aikana. Ei maaverolle! Raimo Piirainen vastustaa maa- ja metsätalousmaalle ehdotettua kiinteistöveroa.

2 2 Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro valtioneuvoston selonteon lähetekeskusteluun kansallisesta ruokastrategiasta eduskunnassa Kansanedustaja Raimo Piirainen. Arvoisa puhemies! Syöminen on aina ja kaikkialla ihmisten perustarve, mutta myös suuri innoituksen lähde ja nautinto. Tämän vuoksi kansallinen ruokastrategia on tärkeä asia ja siitä on syytä keskustella. Maapallomme väkiluku kasvaa kiihtyvällä vauhdilla ja on selvää, että kansakuntien yksi keskeinen haaste tulevaisuudessa on ruoan riittävyys. Ruoan puute saattaa aiheuttaa muun muassa uudenlaista ruokapakolaisuutta ja ristiriitoja kansakuntien välille. Siksi kansallinen ruoan huoltovarmuus täytyy päivittää ajanvaatimuksia vastaavaksi. Hallituksen selonteossa asiaa käsitellään laajasti ja monipuolisesti, ilmasto-, ympäristö- ja energiakysymyksiä myöten. Lähtökohtana ovat luonnollisesti kuluttajien tarpeet ja sen vaikutukset ruokasektorin ohjautuvuuteen. Tavoitteena on suomalaisen ruoan maku, tuoreus, terveellisyys, kohtuuhintaisuus ja vastuullinen tuotanto. Mielestämme on syytä tutkia tarkemmin ruoassa käytettävät lisäaineet ja selkeämmin säädellä sekä paremmin ilmoittaa käytetyistä lisäaineista. Muuten monipuoliseen ruokastrategiaan olisi toivonut myös laajempaa tarkastelua kohtuuhintaisen ruoan saatavuuden turvaamisesta. Terveellisen ravinnon ja oikeiden ruokailutottumusten merkitys kasvaa Suomessa ja kaikkialla teollistuneissa maissa. Syömämme ravinnon energiamäärä on korkea, suhteessa kulutukseen. Seurauksena on ollut ylilihavuuden lisääntyminen. Ylipaino puolestaan lisää monien kansantautien kuten 2-tyypin diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien esiintymistä. Tästä huolimatta suomalainen elintarviketuotanto on pysynyt hyvin mukana terveellistä ruokaa koskevassa tutkimuksessa ja tuotekehittelyssä, mutta niiden kaupallistaminen ei ole aina onnistunut kotimarkkinavetoisesti. Arvoisa puhemies Ruokaan on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota merkittävien kansanterveysongelmien vuoksi. Ravitsemuksen ohjaamiseksi tarvitaan tuotannon ohella myös valistuksen lisäämistä ja hallinnollisia keinoja, kuten verotus, sairasvakuutusedut sekä epäterveellisen ruoan rajoittaminen lapsilta ja nuorilta. Sosiaaliryhmittäisiä eroja ruokavaliossa on edelleen. Varakkaat syövät terveellisemmin, kuin vähemmän varakkaat. Kouluikäiset korvaavat usein kouluruoan ravinnoltaan yksipuolisilla välipaloilla. Ikääntyneillä, varsinkin laitoshoidossa olevilla, ravitsemustila saattaa olla jopa huono. Vanhusten ravitsemukseen ja sen seurantaan kohdistuu yhä suurempia haasteita.

3 Julkisen ruokapalvelun on toimittava esimerkkinä ruokatottumuksille ja on perusteltua, että julkisen ruokailun saatavuutta parannetaan tulevaisuudessa. Julkisen ruoan sisältöön voidaan vaikuttaa muun muassa lisäämällä lähiruoan asemaa. Lähiruoka on ruoantuotantoa ja -kulutusta, joka käyttää oman alueensa raaka-aineita ja tuotantopanoksia edistäen oman alueensa taloutta ja työllisyyttä. Kotimaisen kalan lisääntyvä käyttö olisi terveellistä, ympäristöystävällistä ja työllistävää. Lähiruoka säästää myös luontoa, kun pakkausmateriaalia tarvitaan vähemmän. Lähiruoassa lisäaineiden tarve on pienempi ja ruoka on tuoreempaa. Lähiruoka kärsii kuitenkin nyt julkisissa hankinnoissa hintapainotteisista hankintaprosesseista. Siksi julkisen sektorin hankintaprosesseja täytyy kehittää. Syömällä lähiruokaa, tuemme samalla ruoan huoltovarmuutta. 3 Arvoisa puhemies Väestörakenteen muutokset vaikuttavat elintarvikevälitteisten tautien esiintymiseen. Ikääntyneet ihmiset ovat muuta väestöä herkempiä infektioille ja siten väestön vanhenemisesta seuraa väistämättä elintarvikevälitteisen sairastavuuden lisääntyminen. Vanhusväestön ruokahuoltoon liittyy myös ravitsemuksellisia haasteita. Matkailu ja muuttoliike jatkavat kasvuaan, mistä seuraa uusia haasteita elintarviketurvallisuudelle. Esitänkin kysymyksen ministeri Anttilalle: Voisiko Lapin Yliopiston alaisuudessa aloittaa esim. Kainuussa matkailuun ja ruokaelämyksiin liittyvän koulutus- ja kehittämishankkeen. Kansallisessa elintarviketuotannossa vaikuttaa tilojen määrän lasku ja tilakoon kasvu. Tämä tuo haasteita muun muassa eläinten hyvinvoinnille sekä maatalouden tuotantopanosten (rehut, kasvinsuojeluaineet, lannoitteet, eläinlääkkeet) korkean laadun ja hallitun käytön säilyttämiselle. Eläintiheyden kasvu voi lisätä eläintautien lisäksi myös elintarviketurvallisuusriskejä. Maatalousyrittäminen edellyttää entistä parempaa johtamiskykyä sekä tietotaitovalmiuksia. Suomen maatalous tulee edelleen olemaan riippuvainen ulkomaisista tuotantopanoksista (polttoaineet, kemikaalit, valkuaisrehut). Kuluttajien luottamus kotimaisen elintarviketuotannon turvallisuuteen ja laatuun on pysynyt korkeana. Osaltaan tämä johtuu tehokkaasta ja avoimesta elintarvikkeiden jäljitettävyydestä. Kustannuspaineet alkutuotannossa ja jalostuksessa lisäävät toisaalta halua tinkiä hankitusta kansallisesta laatu- ja turvallisuustasosta. Jotta kotimainen luottamus suomalaisiin elintarvikkeisiin säilyy hyvänä, on suomalaisesta laadusta ja turvallisuudesta pidettävä kiinni. Kotieläintuotannon eettisyys on varmistettava tutkimukseen perustuvilla eläinsuojelunormeilla ja niiden valvonnalla. Kuluttajien mahdollisuuksia saada tietoja elintarvikkeiden tuotannossa käytetyistä menetelmistä on huolehdittava. Arvoisa puhemies Ruokailutavoissa on tapahtunut muutoksia. Selkeiden aterioiden sijasta ruokailu koostuu monista pienistä välipaloista, jolloin energiansaanti voi nousta turhan suureksi, koska sitä on vaikea arvioida. Kodin ulkopuolinen ruokailu, varsinkin lounasruokailu, on lisääntynyt, mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta esimerkiksi terveelliseen työpaikkalounaaseen. Taloudellinen taantuma saattaa heikentää työnantajien mahdollisuutta tukea työpaikkaruokailua. Kuntien talousahdinko näkyy jo lasten ruokavaliovalinnoissa koulu- ja päiväkotiruokailussa. Tarjottavan ruoan ravintoarvokin on joissakin tapauksissa heikentynyt. Näin ravitsemussuositusten noudattaminen on käynyt yhä haasteellisemmaksi. Arvoisa puhemies Tavoitteena pitää olla ruokapolitiikan yksinkertaistaminen valtionhallinnossa ja eri toimijoiden kesken. Hallintorakenteita pitää tarkastella kriittisesti ja tarpeettomiksi käyneitä toimintoja pitää lakkauttaa. Yhteenvetona totean lopuksi, että me sosiaalidemokraatit annamme tukemme kaikille niille toimille, jotka edistävät terveellisen ja vastuullisesti tuotetun sekä kohtuuhintaisen suomalaisen ruoan asemaa.

4 4 Takuueläke ja veronkorotukset Kainuun Sanomat Takuueläke on hallitukselta arvostettava suoritus, ja takuueläkettä tulee saamaan noin eläkkeensaajaa, jotka ovat kaikista huonoimmassa taloudellisessa asemassa. Takuueläkkeen kääntöpuolena on, että eläke ei auta lainkaan niitä joiden kokonaiseläke ylittää takuueläkkeen 685 euron rajan. Takuueläke tulee leikkaamaan näiden eläkkeensaajien asumistukea, joten eläkkeensaajien asumistuen saajat eivät pääse hyötymään takuueläkkeestä täysimääräisesti. Oikeudenmukaisempi ratkaisu olisi ollut eläkkeensaajien asumistuen sekä vammais- ja hoitotukien tason parantaminen. Näin myös pientä työeläkettä saavat olisivat hyötyneet parannuksista. Osa takuueläkkeeseen oikeutetuista saattaa jättää takuueläkkeen hakematta esimerkiksi syrjäytymisen ja tietämättömyyden - tai toisaalta korkeiden pääomatulojen tai puolison korkean eläketulon vuoksi. Takuueläkkeen ulkopuolelle tulee jäämään sekä työeläkettä että kansaneläkettä saajaa, joiden eläke on 685 euroa korkeampi, mutta joiden eläke on elinkustannuksiin nähden pieni. Toisella kädellä annetaan vähän ja toisella otetaan paljon, tämä tuli selväksi valtion talousarvion lähetekeskustelussa. Valtion talousarvioon esitettyjen energiaverojen korotuksien riskinä on, että osalla suomalaisista asumiskustannukset kohoavat kohtuuttomiksi. Asunnon lämmitystä ei voi muuttaa vuosittain, vaikka valtionvarainministeri Jyrki Katainen ylimielisellä asenteella kehotti veronkorotuksien vuoksi laskemaan asuntojen lämpötilaa! Lisäksi energiaverojen korotukset kohtelevat epäoikeuden mukaisesti meitä Pohjois-Suomen asukkaita, jotka elämme pitkien talvien ja etäisyyksien vaikutusalueella. Toisaalta kaavailtu yleisen arvonlisäveron korotus kasvattaa suhteellisesti eniten pienituloisten verotaakkaa. Huonointa energiaverouudistuksessa on perheille lankeava noin 250 euron lisälasku vuodessa huolimatta siitä, mikä on perheen tulotaso. Tämä tulee tarkoittamaan ongelmia pienituloisten ihmisten toimeentuloissa. Ei ole oikein, että muun muassa takuueläkkeen tuoma lisätulo valuu näihin veronkorotuksiin. Sosiaalisesti perusteltua olisi korottaa SDP:n vaatimuksen mukaan kunnallisverotuksen perusvähennyksen alarajaa eurosta euroon. Tällä tuettaisiin pienituloisia ja eläkeläisiä selviytymään paremmin veronkorotusten tuomista lisälaskuista. Päivähoito, koulutus, terveydenhoito, työllisyys ja infrastruktuuri ovat kaikki asioita, joiden ylläpitämiseen veroja pitää kerätä. Koen oikeudenmukaiseksi sen, että ne joilla on enemmän mistä antaa, myös antavat enemmän. Aiheellista on esimerkiksi pohtia, tarvitseeko euroa kuukaudessa tienaava perhe lapsilisiä? Oikeudenmukainen verotus ja niillä turvattavat yhteiset palvelut ovat suomalaisten arvostamia, hyvinvointivaltion keskeisiä tunnusmerkkejä. Palvelujen turvaamiseksi yhteiskuntatoimintoja täytyy uudistaa ja käytäntöjä muuttaa vastaamaan tämän ajan todellisia tarpeita. Hallituksen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden uudistus vaikuttaa olevan hölmöläisten peitonjatkamisperinteen mallisuoritus. Se mitä yhtäällä luvataan, toisaalla otetaan. Raimo Piirainen kansanedustaja (sd)

5 5 Timo Korhoselle sosiaaliuudistuksesta Kainuun Sanomat Arvoisa kollegani Timo Korhonen (kesk.) puolusti hallituksen sosiaaliuudistusta (KS 6.10) julkaistussa mielipidekirjoituksessaan. Timo ehkä unohti kirjoitukseni jälkimmäisen osion, jossa toin esille sen, että hallitus ottaa takuueläkkeen vaikutukset pois kunnallisveron ja maksujen, sekä taksojen korotuksina. Kirjoituksessani puolestani annoin hallitukselle tunnustuksen siitä, että päätös uudesta takuueläkkeestä hallituksen toimesta on yleensä saatu aikaiseksi. Timo arvioi kirjoituksessaan aivan oikein, että niille pienituloiselle takuueläkkeen saajalle eläkkeen korotus on ehdottoman tärkeä. Sosiaalisen uudistuksen ongelmana on kuitenkin se, että hallitus ei myönnä Suomen köyhyys ongelmaa. EU-kriteereiden mukaan Suomessa on liki miljoona ihmistä köyhyysrajan alapuolella. Pientä työeläkettä saa yli puoli miljoonaa ihmistä ja uudet veronkorotukset tulevat aiheuttamaan myös heille toimeentulon ongelmia. Näiden ihmisten toimeentulon puolesta, opposition painostuksesta huolimatta, hallitus ei ole tehnyt yhtään mitään. Sekään ei ole oikein, että takuueläkkeen korotus kanavoidaan takaisin valtionkassaan veron korotuksilla. Suo siellä, vetelä täällä. Vuodenvaihteessa voimaan tuleva sähkövero nostaa sähkönsiirron maksuja keskimäärin 30 prosenttia. Pelkästään sähkövero tarkoittaa sähkölämmitteisen sadan neliön asunnon asukkaalle noin 250 euron lisälaskun ensi vuonna. Lisämaksu on puhtaasti valtiolle menevää veroa. Sähköveron korotus jo pelkästään aiheuttaa toimeentulo - ongelmia, niin takuueläkkeen saajille, kuin myös pientä työeläkettä saaville ihmisille. Lisäksi hallitukselle pitää antaa pitkä miinus jätevesiasetuksesta, joka on lisännyt aiheettomasti muun muassa eläkeläisten elinkustannuksia. Pienituloiset eläkeläiset pakotettiin laittamaan kalliit ja toimimattomat jätevedenpuhdistuslaitteet, joita heidän ei olisi tarvinnut kuitenkaan hankkia. Edelleen peräänkuulutan sitä, että sosiaalisesti perusteltua olisi korottaa SDP:n vaatimuksen mukaan kunnallisverotuksen perusvähennyksen alarajaa eurosta euroon. Tällä tuettaisiin pienituloisia ja eläkeläisiä selviytymään paremmin veronkorotusten tuomista lisälaskuista. Ystävällisin terveisin Raimo Piirainen kansanedustaja (sd.)

6 Rekisteri-Suomi 6 Kaleva Harmaan talouden torjunta on yksi tämän ajan suuria haasteita. Harmaalla taloudella on pääkaupunkiseudun suurten rakennustyömaiden kasvot. Rakennusalan ongelmien lisäksi harmaan talouden eri sävyjä näkyy muillakin elinkeinoelämän aloilla. Harmaan talouden torjuntaan on ohjattava lisää resursseja. On kyettävä tunnistamaan selkeästi rikollinen toiminta ja rahanpesu, jota yritystoimintoja ketjuttamalla häilytetään. Viranomaisvalvonnalla ei pidä kuitenkaan liiaksi lähteä hygienisoimaan yrityselämää. Valvontaa tarvitaan ja epäkohtiin pitää puuttua, mutta uusia järjestelmiä luotaessa tulee varmistaa se, että tehtäviin löytyy riittävästi resursseja. Miksi luoda järjestelmiä, lakeja ja rekistereitä, jos niiden ylläpitoon ja seurantaan ei riitä voimavaroja? Hallitus suoltaa ennätysmäärin lakipykäliä, mutta toteutuksen puolelle ei ole annettu voimavaroja. Pahimmillaan vastuut kaadetaan kasvaneena byrokratiana yrittäjien ja myös viranhaltijoiden niskaan. Harmaan talouden syntyjä voi miettiä myös julkisen sektorin hengiltä kilpailuttamisvimmaa katsomalla. Päästäkseen osalliseksi julkisen sektorin hankinnoista, tarjouksen loppusummaan ei paljon laadusta parane lisäillä. Kun seurantajärjestelmiä kehitetään, on kohtuullista huomioida yritysten kansantaloudellinen mittakaava. Hieman kärjistäen voi sanoa, että miljoonaluokan kuittitehtailua harjoittava elämäntaparikollinen ja vaikeuksiin joutunut, aiemmin tunnollisesti velvoitteensa hoitanut palvelualan ammatinharjoittaja eivät kuulu samaan rekisteriin. Ei ainakaan pitäisi kuulua. Kuitenkin on myös paljon yrittäjiä, jotka esimerkiksi sairauden tai jonkin muun yllättävän vastoinkäymisen seurauksena ovat ajautuneet vaikeuksiin ja tulleet kirjatuiksi näihin rekistereihin. Osaaminen ja ammattitaito eivät ole kadonneet, mutta mahdollisuudet ammatin harjoittamiseen käytännössä sen sijaan kyllä. Vaihtoehdoksi jää työttömyys tai liiketoiminnan jatkaminen uudella nimellä tai yhtiömuodolla. Hyvää tarkoittavilla valvontarekistereillä ja seurantajärjestelmillä en kuitenkaan usko ongelmia ratkaistavan. Työpaikkojen katoaminen ja työmarkkinoiden kiristyvä kilpailu ohjaa yhä useamman työllistämään itsensä yrittäjänä. Yritykset ovat kooltaan pieniä ja monelle riittää, että liiketoiminta työllistää vain yrittäjän itsensä. Pienet yritykset toimivat usein henkilövetoisina, joissa yrittäjän oma osaaminen ja työkyky ovat yhtä kuin koko yritys. On luonnollista, että jokainen yritys ja yrittäjä kokee myötä- ja vastamäkiä toimissaan, mutta mielestäni juuri näiden vastaisten varalle tulisi erinäisten häpeärekistereiden sijaan etsiä kannustimia, joilla ahdingosta on mahdollista selvitä - jos ja kun liiketoimintaan ei liity rikollisuuteen viittaavia huomioita. Uudet työtilaisuudet saattavat tervehdyttää yrityksen nopeammin kuin jääminen tarjouskilpailujen tai tilausten ulkopuolelle jonkin rekisterimerkinnän johdosta. Uusia rekistereitä luotaessa tulee myös huolehtia niiden asianmukaisen käytön valvonnasta. Pidän tärkeänä yritysten välisen yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista esimerkiksi julkisten hankintojen kohdalla Sen sijaan en pidä hyvänä kehityssuuntana sitä, että maksua vastaan meistä kaikista on saatavilla likimain mitä tahansa henkilökohtaista tietoa mistä tahansa ja kenen tahansa viranomaisenkaan ylläpitämästä rekisteristä. Raimo Piirainen kansanedustaja (sd)

7 7 Porvarihallituksen perintö Kainuun Sanomat Porvarihallitus sai hallituspaikkansa kansalta suurilla lupauksilla, mutta millaiseksi Suomi on muuttunut porvarihallituksen aikana? Keväällä 2007 talouskasvu oli yli viisi prosenttia ja työllisyyskehitys oli vahvasti positiivista. Valtiontalous oli tukevasti plussalla ja ylijäämää oli yli kolme miljardia euroa. Jyrki Kataisella oli aihetta julistaa, että sai edelliseltä hallitukselta hyvän perinnön. Työllisyyttä korostanut politiikka oli tuottanut tulosta ja tasa-arvoisen Suomen perusta oli vahvistunut. Vanhasen hallitus asetti tavoitteekseen lähes sadantuhannen uuden työpaikan lisäämisen. Valtion velan piti lyhentyä alle 30 prosentin kansantuotteesta ja valtiontalouden piti olla runsaasti ylijäämäinen. Luvattujen sadan tuhannen uuden työpaikan sijaan, olemme lyhyessä ajassa menettäneet sata tuhatta työpaikkaa. Hyvinvointiyhteiskuntamalli on nyt uhattuna, työllisyysaste on tippunut 68 prosenttiin - aivan liian pieneksi. Kansainvälinen talouskriisi ja edelliset hallitukset eivät kelpaa enää selitykseksi tälle kehitykselle. On myös muistettava, että talouskriisin suurimpia syyllisiä ovat nimenomaan poliittinen oikeistoeliitti ja kansainväliset pankit, sekä sijoittajat. Heidät Kreikka-tukipaketilla pelastettiin ja tämä tehtiin veronmaksajien kukkarolla. Suomi on ollut tasa-arvoinen yhteiskunta. Tänään kansakuntaamme uhkaa kuitenkin vakava kahtiajako. Jako menestyjiin ja niihin, jotka ovat vailla työtä. Toisaalta työmarkkinoita sävyttävät pätkätyöt, pienten palkkojen sekä ulkomaisten työntekijöiden joustotyömarkkinat. Eriarvoisuus on siis kasvussa. Myös tuloerot ovat voimakkaassa kasvussa, muun muassa alhaisesti verotettujen pääomatulojen vuoksi. Osinkomiljonääri maksaa tuloistaan pienempää veroa, kuin raskasta kolmivuorotyötä tekevä perushoitaja tai metallityömies. Pääomaverotuksen korotuksen ovat kaikki hallituspuolueet sanoneet hyväksyvänsä. Miksi ihmeessä korotusesitystä ei toteuteta? Porvarihallitus toteutti jääräpäisesti veronalennusohjelmansa ja sitä kautta pahensi julkisen talouden kestävyysvajetta. Veronmaksuliikkumatila oli näillä päätöksillä käytetty ja todellisia työllisyyteen vaikuttavia päätöksiä ei ole sen vuoksi nähty. Työllisyyskehitys on se, joka ratkaisee Suomen tulevaisuuden. Mahdollisuus kehittää hyvinvointiyhteiskuntaamme ja rakentaa tasa-arvoista Suomea, on kiinni uusista työpaikoista ja ihmisten työllistymisestä. Oppositio on vahvasti painostanut hallitusta, jotta se viimeisenä työvuotenaan alkaisi toimiin näiden epäkohtien korjaamiseksi. Siihen hallituksen rohkeus ei näköjään riitä. Hallitus keskittyy listaamaan aikaisempia päätöksiä ja osoittaa kaloritaulukoilla, ettei kukaan voi kärsiä puutetta. Leipäjonojen pituus on porvarihallitukselle vain pahaa unta. Hallitukselta on todellisuus vieraantunut, kun se ei näe kuntatyöntekijöiden venyvän äärirajoille, eikä sitä pahoinvointia, mitä ylisuureksi vedätetty valtion tuottavuusohjelma aiheuttaa valtiontyöntekijöille. Porvarihallituksen johdolla valtiotalouden ylijäämä on kääntynyt tuskaisen suureksi alijäämäksi ja alati kasvavaksi valtionvelaksi. Vanhasen - Kiviniemen hallituksen perintö on surullinen. Suuria ratkaisuja ei ole kyetty tekemään ja hallitukselle ikäviä päätöksiä ollaan nyt siirtämässä yli eduskuntavaalien. Pohjoismainen hyvinvointimalli on nyt vakavasti uhattuna. Uusi hallitus tulee olemaan vaikean ja vastuullisen tehtävän edessä. Raimo Piirainen kansanedustaja (sd)

8 8 Postikilpailun avaaminen Kolumni Kainuun paikallislehdissä Postikilpailu ollaan avaamassa EU:n kehotuksesta. Perisuomalaiseen tapaan kehotusta ollaan toteuttamassa kirjaimellisesti, vaikka uusi postipalveludirektiivi on laadittu tiheään asuttujen maiden ja alueiden näkökulmasta, eikä siinä oteta riittävästi huomioon hajaasutusalueille jaettavan postin kustannuksia. Eduskunnan suullisella kyselytunnilla (to 21.10) ministeri Suvi Linden (kok.) myönsi opposition painostuksen alla, että hallitus tulee sallimaan kermankuorinnan postiliiketoiminnassa. Ministeri ei kyennyt kuitenkaan antamaan kysyjille vastausta siihen, miten haja-asutusalueiden postipalvelut rahoitetaan? Lakiesityksessä yleispalveluvelvoitteen haltijalle luvataan valtion tukea, jotta haja-asutusalueiden postitoiminta voidaan toteuttaa. On perusteltua kysyä, miksi uusille postipalvelualan yrityksille ei aseteta mitään vaatimuksia? Kysymyksessä ei voi olla vapaa markkinatalous, kun kaikille ei aseteta yhdenvertaisia vaatimuksia. Haja-asutusalueiden postipalvelujen turvaamiseen yleispalveluvelvoitteen haltija Itella on käyttänyt noin 150 miljoonaa euroa vuosittain. Tämän rahan Itella on ottanut liikevoitostaan. Kun kilpailu nyt avataan, Itellalla ei ole ymmärrettävästi sitä liikevoittoa, jolla postipalvelut voitaisiin haja-asutusalueille turvata. Nämä kustannukset ovat jäämässä valtion, eli veronmaksajien vastattavaksi. Eduskunnassa hallituksen esitys aiheutti laajaa kritiikkiä. Ymmärrystä löytyy siihen, että uusi postipalvelulaki heikentää koko väestön postipalveluja. Terve järki on hukattu, kun pakolla säädetään elinkelvottomia lakeja! Hallitus on toistamassa saman virheen kuin hajaasutusalueiden jätevesiasetuksessa. Kansalaiset asetetaan eriarvoiseen asemaan, kun postimarkkinoiden jakautuminen sallitaan. Direktiivin voimaantulo luo siis selkeän paineen tasahinnoittelujärjestelmästä luopumiseen. Maailma muuttuu, mutta muutoksen soisi olevan tasa-arvoista ja hallittua. Valtio hoiti ennen tehtäviä, jotka ovat yhteiskunnalle tärkeitä. Yksi tärkeä on posti, jonka tuottamien palvelujen pitää ulottua kaikkien kansalaisten saataville tasavertaisesti. Nyt kansalaiset on jälleen asetettu eriarvoiseen asemaan, juuri asuinpaikkansa vuoksi. Raimo Piirainen kansanedustaja (sd)

9 9 Sisäänleivottu eriarvoisuus Pohjolan Työ Asuntoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) nimittämä työryhmä on saanut valmiiksi ehdotuksensa, jolla Suomesta tehdään energiatehokkuuden kärkimaa. Asuntoministerin mukaan kyse on iloisesta asiasta. Epäilemättä, jos sattuu asumaan Helsingissä eikä ole nuusaa pikkurahasta. Tehty selvitys on harvinaisen härski ja kuvottava osoitus siitä piittaamattomuudesta, jota Vapaavuori tuntee pääkaupunkiseudun ulkopuolista Suomea kohtaan. Selvää on, että erilaisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvitaan. Tuntuu kuitenkin kohtuuttomalle, että laskiämpäri kerta toisensa jälkeen kaadetaan haja-asutusalueilla asuvien niskaan. Ensin sekoiltiin jätevesien kanssa ja seuraavaksi edessä on pakkoremontit ja kaupankäynti päästöoikeuksilla. Jos et asu riittävän energiatehokkaassa talossa, joudut ostamaan päästöoikeuksia energiatehokkaassa talossa asuvalta. Tai sitten voit tehdä pakkoremontin. Mietinnön perusajatuksena on rajata kaupungit. Ulkopuolelle jäävät saavat selviytyä omillaan mm. koulukyytien ja vesihuollon osalta. Vapaavuoren mukaan energiaviisas rakennettu ympäristö on viisasta, koska se hillitsee ilmastonmuutosta, mutta aivan erityisen viisasta se on siksi, että se olisi viisasta vaikka ilmastonmuutosta ei olisi olemassakaan. Harvaan asutulle Pohjois-Suomelle selonteko on pahimmanlaatuista sisäänleivottua eriarvostamista ja linjassa hallituksen muiden hajaasutusalueita koskevien korvamakiaisten kanssa. Luonnollisesti pääkaupunkiseudun kunnat rajataan toimenpiteiden ulkopuolelle laaja-alaisuutensa vuoksi ja koekaniineiksi haetaan helpommin hallittavia kokonaisuuksia. Näin siitäkin huolimatta, että itse ongelma on juuri pääkaupunkiseutu ja sen hajanaisuus. Vapaavuorelle haja-asutusalueiden energiatehokas ratkaisu on yhtä kuin laudat talojen ikkunoissa. Selonteossa on paljon hyviäkin huomioita. Parempaan ja energiatehokkaampaan rakentamiseen tulee kannustaa. Tuntuu kuitenkin käsittämättömälle se, että Suomesta yritetään väen vängällä tehdä milloin minkäkin asian kärkimaa. Vallan kammareista on helppo syytää käskyjä toimeenpantaviksi maakunnissa. Vastaavasti maakuntien omat ehdotukset ja suunnitelmat seutukuntiensa kehittämiseen on yhtä helppo torpata milloin mihinkin vedoten. Pakottamiset ja alati suollettavat uudet määräykset kuormittavat alueellisia lupaviranomaisia. Monin paikoin koneet yskivät jo, mutta uutta vaan pukkaa. Eikö olisi jo korkea aika vetää henkeä näiden eri alojen lobbareiden synnyttämien selontekojen kanssa ja antaa eri osapuolille aikaa oppia ja omaksua jo olemassa olevia ohjeistuksia? Kansalaisten pakottamiseen, valvontaan, ja kaikkialle ulotettavaan rekisteröintiin uskova Suomi on kyllä kärkimaita maailmassa. Se ei ole iloinen asia. Raimo Piirainen kansanedustaja (sd)

10 10 Piirainen (sd.) vastustaa maaveroa Kainuun Sanomat Kajaani Kansanedustaja Raimo Piirainen (sd.) vastustaa SDP:n veropoliittisen työryhmän puheenjohtajan Jouni Backmanin esitystä maa- ja metsätalousmaan kiinteistöverotuksesta. - Veroesitys on yksittäisen puolueen jäsenen kannanotto, ei puolueen kanta. Jos veroesitys tuodaan puoluehallituksen käsiteltäväksi, tulen vastustamaan esitystä, Piirainen sanoo.

11 11 KIRJALLINEN KYSYMYS 810/2010 vp Luonnonlohikantojen turvaaminen Itämerellä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin kalastusministerit kokoontuvat päättämään vuoden 2011 kalastuskiintiöistä. Komissio, Suomen myötäilemänä, suosittaa ensi vuoden lohikiintiöksi , kun Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES suositti kiintiöksi Tiedot lohen kutuvaelluksesta vuodelta 2010 ovat erittäin huolestuttavia. Kattilakosken lohiluotaustietojen mukaan Tornionjokeen nousi vain n lohta, siis (!) vain 1,5 % kaksi vuotta aiemmin merelle lähteneistä smolteista, eli suhteellisesti vähemmän kuin Simojokeen. Ennakkotiedot kutuvaellukselle lähteneiden smolttien määrästä kertovat katastrofista. Ajoverkkokiellon jälkeen lohen meripyynti on moninkertaistunut erityisesti ajosiimoilla; tätä pyyntiä harjoitetaan Itämeren pääaltaalla rantavaltioiden toimesta. Hallitsemattomaksi käyneen meripyynnin seurauksena teuraslohen määrä kasvoi vuonna 2009 yli 42 %, vaikka kiintiötä pienennettiin 15 %. Vaelluskokoon kasvaneesta lohesta tapettiin Merialueiden ylikalastuksen seurauksena luonnonlohikannat ovat romahtamassa. Itämeren alueen lohikiintiö on määrätty vanhan meriviljelylohen saalishistorian perusteella ja on liian suuri luonnonlohikannoille. Suomi ja muut Itämeren EU-valtiot ovat ratifioineet YK:n merioikeussopimuksen 66. artiklan eli ns. kutuvaltioperiaatteen joulukuussa Näin ollen kansalliset lohikiintiöt olisi jo vuodesta 2004 lähtien pitänyt määrittää kutuvaltioperiaatteen mukaisesti luonnonlohikantoihin perustuen. Kutuvaltioperiaatteeseen ei sovi mitenkään se, että esimerkiksi Tanskan lohikiintiö on lähes yhtä suuri kuin Suomen ja Ruotsin, joissa Itämeren alueen luonnonlohien kotijoet ovat. YK:n merioikeussopimuksen 66. artiklassa on sovittu juuri tällaisten vääristymien oikaisemisesta eikä niiden vahvistamisesta. Simojoen ja Tornionjoen lohikantojen tila on nopeasti käymässä kestämättömäksi. Nyt on nopeasti tehtävä sellaisia päätöksiä, joilla on nopeita seuraamuksia. Ihminen voi nopeasti vaikuttaa vain omasta kalastustoiminnasta ja sen seurauksesta aiheutuvaan lohen merikuolleisuuteen. Näin ollen lohen meripyyntiä on radikaalisti rajoitettava. Perusteet lohenkalastuksen kertakaikkiseen kieltämiseenkin ovat olemassa. Lohien runsas palaaminen kotijokeen vuonna 2008 osoitti, että luonnonlohi voi suhteellisen hyvin Itämerellä, kunhan sitä ei kalasteta sieltä pois. Kertakaikkinen lohenkalastuskielto todistaisi tämän nopeasti. Itämeri ei ole kahdessa vuodessa muuttunut miksikään. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten Suomi turvaa luonnonlohikantojemme syönnösvaelluksen Itämeren merialueilla ja vaatiiko Suomi lohikiintiöperusteiden muuttamista YK:n merioikeussopimuksen 66. artiklan mukaiseksi? Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 2010 Raimo Piirainen /sd Johanna Ojala-Niemelä /sd Merja Kyllönen /vas Kari Rajamäki /sd Esa Lahtela /sd Jukka Gustafsson /sd Erkki Pulliainen /vihr Marko Asell /sd Esko-Juhani Tennilä /vas Martti Korhonen /vas Janne Seurujärvi /kesk Timo Juurikkala /vihr Johanna Karimäki /vihr

12 12 KIRJALLINEN KYSYMYS 852/2010 vp Käräjäoikeuksien tuomioiden perustelut Eduskunnan puhemiehelle Oikeusasteiden on perusteltava päätöksensä. Tuomion perustelemista koskevat oikeusohjeet sisältyvät Suomen perustuslain 21 :n 2 momenttiin, oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 4 :ään ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 11 luvun 4 :ään. Edellä mainitun perustuslain 21 2 momentissa ja perustuslain 22 :ssä julkiselle vallalle säädetyn perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien turvaamisvelvollisuuden perusteella asianosaiselle on taattu lainsäädännössämme oikeus saada perusteltu päätös. Asianmukainen, avoin, selvä, täsmällinen ja ymmärrettävä tuomio palvelee myös muita tuomion sisältämästä viestistä kiinnostuneita. Koska tuomion perusteluilla saattaa olla merkitystä myös muutoin kuin kysymyksessä olevan oikeusjutun kannalta, on syytä huolehtia siitä, että tuomioon sisältyvä viesti välittyy myös muille viestinnän kohteille. Tällöin perustelut on syytä laatia laajempaa auditointia silmällä pitäen. Käräjäoikeuksissa istutaan muun muassa riita-asioissa esi-istunnot, joissa kartoitetaan riidanalaiset asiat ja pyritään toisaalta mahdolliseen sovintoratkaisuun. Oikeuden on lopulta ratkaistava nämä riidanalaiset asiat ja perusteltava tuomio edellä mainittujen lakien perusteella. Käytännössä käräjäoikeuksissa tehdään kuitenkin vajaasti perusteltuja päätöksiä. Tämä tarkoittaa jopa sitä, että esi-istunnossa kartoitetut riidanalaiset asiat sivuutetaan ja jätetään tuomiossa kokonaan perustelematta. Vajaan perustelun taustalla voi olla tietoisuus siitä, että riita-asioista valitetaan usein hovioikeuteen, jossa riita-asia lopullisesti ratkaistaan. Perus- ja ihmisoikeuksien kannalta tällaiset käräjäoikeuksien tuomiot ovat erityisen moitittavia. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko oikeusministeriö tietoinen käräjäoikeuksien tuomioiden perustelujen puutteellisuudesta ja mitä hallitus tulee tekemään asian korjaamiseksi? Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 2010 Raimo Piirainen /sd

13 13 KIRJALLINEN KYSYMYS 825/2010 vp Taksiliikenteen reittitaksojen vapauttamisen vaikutus hintoihin Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2006 säädettiin (HE 38/2006 vp ) uusi taksiliikennelaki. Hallituksen esityksessä säädettyjä muutoksia perusteltiin muun muassa seuraavasti: "16. Taksiliikenteen kuluttajahinnat. Pykälässä säädettäisiin taksiliikenteen kuluttajahintojen määräytymisestä. Taksiliikenteen hinnoista säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Koko maassa sovellettaisiin asetuksessa säädettyjä hintoja. Hintojen sääntely koskisi kuitenkin vain kuluttajahintoja. Kuluttajana pidettäisiin luonnollista henkilöä, joka hankkii taksipalveluja pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin harjoittamaansa elinkeinotoimintaa varten. Siten määrähintoja sovellettaisiin siihen henkilöpiiriin, johon sovelletaan kuluttajansuojalakia (38/1978 ). Tärkeimpiä asiakasryhmiä, joihin määrähintoja ei sovellettaisi, olisivat kunnat ja elinkeinoelämä." Hallituksen esityksessä oletettiin kilpailun tuovan kustannussäästöjä, mutta käytännössä on käynyt juuri päinvastoin. Kuntien kuljetusostot poistettiin tällä lailla hintasääntelyn piiristä. Suomi on harvaan asuttu maa, ja kuljetusten kilpailuttaminen on osoittautunut järjettömäksi nykyisellä systeemillä, koska kilpailua ei käytännössä synny. Koulukuljetusten hinnat ovat nousseet harvaan asutuilla seuduilla reittitaksojen vapauttamisen myötä jopa 50 %. Harvaan asutuilla seuduilla kaikki olemassa olevat tila-autot tarvitaan käyttöön joka tapauksessa, ja liikenteenharjoittajat tietävät tämän etulyöntiasemansa. Siksi käytännössä kilpailua ei synny. Vapaa markkinatalous kuljetusten kilpailuttamisessa ei voi toimia maaseutumaisissa kunnissa, ja siksi olisi perusteltua määrittää kattohinta reittitaksoille. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus ottaa selvitettäväksi, mihin reittitaksojen vapauttaminen on johtanut ja ryhtyykö hallitus sellaisiin toimiin, joilla kysymyksessä esitetyt epäkohdat lainsäädännöllä korjataan? Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 2010 Raimo Piirainen /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Piiraisen/sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 825/2010 vp: Aikooko hallitus ottaa selvitettäväksi, mihin reittitaksojen vapauttaminen on johtanut ja ryhtyykö hallitus sellaisiin toimenpiteisiin, joilla kysymyksessä esitetyt epäkohdat lainsäädännöllä korjataan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kysymyksessä todetaan, että kuljetusten kilpailuttaminen on osoittautunut vaikeaksi nykyisessä järjestelmässä, koska kilpailua ei synny. Reittitaksan poiston jälkeen koulukuljetusten hinnat ovat nousseet harvaan asutuilla seuduilla jopa 50 prosenttia. Käytännössä kilpailua ei synny, koska kaikki olemassa olevat tila-autot tarvitaan käyttöön joka tapauksessa. Liikenne- ja viestintäministeriö on selvillä siitä, mitä reittitaksojen vapautumisesta on aiheutunut kunnille. Ministeriön yhteydessä on toiminut epävirallinen taksiasiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on ollut selvittää taksiliikenteeseen liittyviä epäkohtia ja taksiliikennelain muutostarpeita. Asiantuntijaryhmä on koostunut liikenne- ja viestintäministeriön, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, Kilpailuviraston, Keskuskauppakamarin, Suomen Taksiliiton, Suomen palvelutaksien, Linja-autoliiton ja Suomen Kuntaliiton edustajista ja se on selvittänyt muun muassa sitä, miten kuluttajien taksin saantia voitaisiin parantaa muuttamatta taksiliikennelain perusperiaatteita ja miten yhteiskunnan maksamien kuljetusten hintojen nousua voitaisiin parhaiten hillitä, jotta kyseiset ajot voitaisiin turvata myös tulevaisuudessa. Asiantuntijaryhmä on tietoinen Kuntaliiton tekemästä selvityksestä, jonka mukaan kustannukset koululaiskyydeistä ovat todella kohonneet viime aikoina. Asiantuntijaryhmän eri osapuolien tarkoituksena on nyt tuoda avoimesti esiin omat näkemyksensä ja ratkaisuehdotuksensa sekä mahdollinen yhteinen näkemys tähänkin ongelmaan. Ministeriö tulee jatkotoimenpiteistä päättäessään hyödyntämään asiantuntijaryhmän näkemyksiä. Asiantuntijaryhmän määräaika päättyy lokakuun lopussa Näin ollen on vielä liian aikaista tuoda esiin jatkotoimenpiteitä tai asiantuntijaryhmän kannanottoa, mutta selvää on, että asiantuntijaryhmä on jo nyt yksimielinen siitä, että yhteiskunnan korvaamien matkojen kustannuksiin vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin vain se, että reittitaksajärjestelmä ei ole enää käytössä. Edellä olevaan viitaten totean, että liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala on kiinnittänyt viime aikoina erityistä huomiota reittitaksojen vapautumisesta johtuneisiin ongelmiin ja epäkohtien korjaamiseen. Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2010 Liikenneministeri Anu Vehviläinen

14 14 Syrjäisyyslisän laskentatapa Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 900/2010 vp Korkein hallinto-oikeus on katsonut päätöksessään (diaari nro 1863/2/09 taltio nro 2624), että syrjäisyyslisän laskentatapa ei vastaa sitä, miten laskentatapa on säädetty. Päätös tehtiin Reisjärven kunnan asiassa, jossa kunta vaati valtiovarainministeriön päätöksen ( VM 4/241/2008) kumoamista ja asian palauttamista ministeriöön uudelleen käsiteltäväksi. Valituksen keskeinen seikka oli, että kunnan syrjäisyyslukua laskettaessa täytyy kuntakeskuksena pitää kunnan todellista asutuksellista ja toiminnallista keskusta. Korkein hallinto-oikeus tulkitsi kunnan eduksi, että kuntakeskuksena ei voida pitää mitä tahansa kunnan alueen väestöruutua, ja palautti asian valtiovarainministeriöön uudelleen käsiteltäväksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten ministeriö aikoo perusteluissa mainitun päätöksen vuoksi muuttaa syrjäisyyslisän laskentatapaa? Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 2010 Raimo Piirainen /sd

15 Toimenpidealoite 79/2010 vp 15 Ratayhteyden Kontiomäki-Taivalkoski-Kuusamo rakentaminen Eduskunnalle Rautatieverkon kehittämisellä on merkittäviä aluerakenteellisia vaikutuksia. Koillismaan kehittyvä matkailukeskus Kuusamo tarvitsee kehityksensä tueksi ratayhteyden Kontiomäen kautta Helsinkiin. Uusi ratayhteys tukisi Koillismaan ja Kainuun matkailua sekä mahdollista kaivannaisteollisuutta. Uutta matkailupotentiaalia on mm. Karjalan alueella, ja uusi ratayhteys tukisi tämän alueen matkailun hyödyntämistä. Ylä-Kainuussa ja Koillismaalla on malmiesiintymiä ja vanhoja kaivoksia, jotka otetaan mahdollisesti käyttöön. Myös edellytykset uusille perustettaville kaivoksille ovat olemassa. Alueilla on myös paljon metsävaroja, joita nykyään kuljetetaan epäedullisesti maanteillä. Koillismaan teollisuuden ja matkailun kehityksen jarruna eivät saa olla toimimattomat rautatieyhteydet. Siksi on perusteltua tehdä päätös ratayhteydestä Kontiomäki-Taivalkoski-Kuusamo. Päätökset uuden ratayhteyden rakentamisesta pitää tehdä pikaisesti, jotta uudella infrastruktuurilla voidaan vastata kasvavan kaivosteollisuuden tarpeisiin. Edellä olevan perusteella ehdotan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin uuden ratayhteyden rakentamiseksi Kontiomäen ja Taivalkosken kautta Kuusamoon. Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 2010 Raimo Piirainen /sd Sotaorpotunnuksen perustaminen Eduskunnalle Toimenpidealoite 61/2010 vp Suomessa on n sotaorpoa, joiden keski-ikä on yli 70 vuotta. Sotaorvot ovat sosiaalisesti erityisessä asemassa, koska he ovat kärsineet henkilökohtaisesti sodan seurauksista. Siksi on perusteltua, että sotaorvoille myönnettäisiin erityinen tunnus sotaveteraanien tapaan. Sotaorpotunnuksella olisi oikeus saada muun muassa kuntoutusta. Edellä olevan perusteella ehdotan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sotaorpotunnuksen perustamiseksi ja kuntoutuksen järjestämiseksi. Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2010 Raimo Piirainen /sd

16 16 Raimon täysistunto puheenvuorot lokakuussa: 94. TIISTAINA 5. LOKAKUUTA 2010 kello Täysistunnon pöytäkirja PTK 94/2010 vp 4) Hallituksen esitys laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta sekä laiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 9 :n kumoamisesta Lähetekeskustelu Hallituksen esitys HE 160/2010 vp Raimo Piirainen /sd: Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia ministerille tästä esittelystä. Täytyy vaan todeta, että kyllähän tässä kuntien velvoitteita lisätään ja rahaa ei kumminkaan velvoitteiden toteuttamiseksi lisätä siinä suhteessa kuin olisi tarvetta. Tässähän tietenkin tulee mieleen tämä pitkään puhuttu asia, onko kuntien nostettava veroprosenttiaan, joka nyt jo on huipussaan, ja onko tämä verotus menossa siihen suuntaan, että kunnilla on vastaisuudessa suurempi vastuu niin palvelujen tuottamisesta kuin myös sitten verojen keräämisestä, että valtio liukuu tässä pikkuhiljaa pois. Tietojärjestelmien kehittäminen on varmasti yksi tärkeä osa, ja tästä on hallintovaliokunnassa silloin, kun ministeri oli vielä puheenjohtajana, puhuttu paljon ja tämä on heti otettu tänne. Tämä on tärkeä asia, viedä tietojärjestelmien kehittämistä siihen suuntaan, että kunnat ja valtio pystyvät keskustelemaan keskenään. Tästä it-palvelujen ulkoistamisesta, ja mikä tämä Sitra-hanke nyt on, siitä uskallan olla vähän epäileväinen, onkohan siitä suurempaa hyötyä. Meillähän on Kainuun hallintokokeilussa keskitetty kaikkien kuntien tietohallintopalvelut yhteen, joita maakunta sitten tuottaa, ja alkuvaiheessa osa siitä ulkoistettiin ja täytyi ottaa sitten omaksi työksi kokonaan, kun ei saatu hyötyä, päinvastoin tuli kalliimmaksi tuotettuna, kun oli ulkona osa siitä toiminnasta. Tämä nyt vähän ainakin meikäläistä tässä mietityttää. Sitten tämä uhkasakko tänne opetuksen laiminlyönnistä. Täytyy kysyä, miten se terveydenhoitopuolella toimii. Tässä minulla on aukko sivistyksessä enkä muista, onko tästä olemassa suurempia sanktioita. Sitten vielä omasta Kainuusta. Kun meillä kumminkin tämä Kainuun hallintokokeilu on (Puhemies: 2 minuuttia!) tällä hetkellä päällä ja siellä sosiaali- ja terveyspalvelut on keskitetty kuntayhtymälle, joka tuottaa ne, niin siellä on kumminkin tällä hetkellä muistaakseni kolme kuntaa, jotka ovat hakeneet harkinnanvaraista apua, ja vain 40 prosenttia normaalien kuntien tuottamista palveluista on kunnilla. Tämä panee miettimään, onko kuntien tilanne sitten ihan niinkään hyvällä mallilla kuin aina saa puheista kuulla. 94. TIISTAINA 5. LOKAKUUTA 2010 kello ) Hallituksen esitys jäteverolaiksi Lähetekeskustelu Hallituksen esitys HE 159/2010 vp Täysistunnon pöytäkirja PTK 94/2010 vp Raimo Piirainen /sd: Arvoisa rouva puhemies! Ympäristön kannalta tämä jäteverolaki on hyvinkin perusteltu, tällä ohjataan kuluttajien käyttäytymistä. Mutta huolestuttavaa tässä asiassa on tietyllä tavalla elintarvikkeiden pakkausjäte. Jos ajatellaan, että pistäydyt ruokakaupassa, niin sinulla on jätettä ehkä enempi mukana kuin varsinaista hyödynnettävää ruokatarviketta. Tämä olisi jollakin tavalla saatava myös, en nyt sano, että veron alle, mutta kumminkin jonkunlainen järki tulisi saada tähän pakkausjätteen kasvuun. Sillä olisi merkitystä jätteiden lisääntymisen kannalta. Meillä on lämpölaitoksia, joissa on pystytty hyödyntämään hyötyjätettä, ennen kaikkea just semmoista, mikä on palavaa, on kuivatettua lietettä jnp. Mutta nyt kun metsätalouden rakennemuutos on menossa, niin esimerkiksi Kajaanissa on jouduttu luopumaan osittain tästä, ympäristökeskus on kieltänyt hyötyjätteen polton. Nyt tämä ed. Pulliaisen mainitsema Oulu on sitten imemässä myös tämän Kajaanin poltettavan jätteen. Tulee vaan mieleen kysymys, mitä hyötyjä tässä saadaan, kun ajetaan liki parisataa kilometriä ja kuljetetaan polttojätettä Oulun suuntaan. Jos saataisiin omaa konetta siihen kuntoon, että sillä voitaisiin polttaa, niin se olisi kaikista järkevintä.

17 TORSTAINA 14. LOKAKUUTA 2010 kello Täysistunnon pöytäkirja PTK 100/2010 vp 2) Hallituksen esitys laiksi ampuma-aselain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta sekä kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen ampuma-aseiden, niiden osien ja komponenttien sekä ampumatarvikkeiden laittoman valmistuksen ja kaupan torjumista koskevan lisäpöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Ensimmäinen käsittely Hallituksen esitys HE 106/2009 vp Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 16/2010 vp Lakialoite LA 106/2008 vp, 65/2009 vp Raimo Piirainen /sd: Arvoisa rouva puhemies! Ihan ensimmäisenä haluaisin oikaista tämän aikaisemmin ed. Mustajärven mainitseman 67 b :n kohdalta, missä oli todettu, että tämän ampuma-asekouluttajalle annetun hyväksynnän raukeaminen tai peruuttaminen tapahtuisi kuoleman kohdatessa. Valiokunta on muuttanut tämän, ja se on tässä mietinnössä ihan oikeassa muodossaan, kun se täältä pykälän kohdalta vaan katsotaan. Arvoisa puhemies! Tämä on ollut todella iso ja raskas prosessi, ja tässä on ollut monta eri vaihetta, muistaakseni viiden eri ministerin kanssa yhteydenottoa. Tietenkin tähän voi sanoa jäljestä päin, että olisi ehkä ollut helpompiakin ratkaisuja hoitaa tämä asia, mutta nyt tässä on menty tällä tavalla. Uusien aselupien myöntämisperusteita täytyy asedirektiivin mukaisella tavalla tiukentaa, ja ampuma-aselain uudistuksen kristallinkirkkaana tavoitteena pitää olla aseturvallisuuden lisääminen. Aselainsäädännön uudistamisen tavoitteena täytyy olla myös viranomaisten tiedonkulun ja yhteistoiminnan parantaminen. Aseen hallussapitäjän elinolosuhteissa ja terveydentilassa saattaa tapahtua sellaisia muutoksia, jotka aiheuttavat aseen väärinkäytön vaaran. Tämän vuoksi on perusteltua parantaa lupaviranomaisten mahdollisuuksia saada tietoja luvanhaltijan soveltuvuudessa tapahtuneista muutoksista. Tätä tavoitetta palvelee lääkäreiden ilmoitusvelvollisuus ja terveydenhoitohenkilökunnan ilmoitusoikeus. Ja niin kuin täällä on jo hyvin moneen otteeseen todettu, tästä on tulossa STM:n ja SM:n yhdessä sopimaa tarkempaa ohjeistusta ja asetusta. Arvoisa rouva puhemies! Voimassa olevassa ampuma-aselaissa on määritelty ampuma-aseen hyväksyttävät käyttötarkoitukset, joista yleisimmät ovat metsästys, ampumaurheilu ja ampumaharrastus. Syytä on korostaa, ettei säädettävällä lailla ole tarkoitus perusteettomasti tai epäasiallisella tavalla puuttua tai rajoittaa esimerkiksi Suomessa laajalti harjoitettua metsästystä tai ampumaurheilua ja ampumaharrastusta. On syytä myös painottaa, ettei vastuuntuntoinen aseharrastaja, joka säilyttää ampuma-aseitaan hyväksytyllä tavalla, ole uhka yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Aseiden kotitarkastus poistui valiokunnan käsittelyssä, ja nykyinen aselakikin mahdollistaa aseitten poisoton poliisille. Käsitykseni mukaan harrastajan etu on, että yhteiskunnassa kiinnitetään huomiota eri tavoin aseturvallisuuteen. Syytä on myös todeta, että satunnainen soramonttuammuskelu ei ole lain tarkoittamaa ampumaurheilua tai ampumaharrastusta. Kuitenkaan vaatimukset siitä, että käsiaseluvan saamiseksi ampumaurheilua ja ampumaharrastusta varten on oltava ampumaseuran jäsen, eivät ole perusteltuja, ja yhdistykset valitsevat jäsenensä itsenäisesti eikä mitään yhdistystä voida pakottaa ottamaan jäseniä. Arvoisa rouva puhemies! On tärkeää, että lupakäytännöstä saadaan valtakunnallisesti yhdenmukainen, selkeä käytäntö. Aseluvan myöntämiselle tulee aina olla selkeä peruste. Aseluvan myöntämisen uusi ikäraja, 18 vuotta, perustuu asedirektiiviin, ja direktiivistä poiketen on perusteltua laajentaa hankkimislupaa. Pistoolia, pienoispistoolia, revolveria tai pienoisrevolveria taikka niiden osaa varten voidaan lupa antaa vain 20 vuotta täyttäneille henkilöille. Omalta osaltani pidän välttämättömänä rinnakkaislupamenettelyä, koska suomalaisessa metsästysperinteessä metsästys aloitetaan usein jo alle 15-vuotiaana. Siksi nuorten mahdollisuudet harrastaa metsästystä pitää turvata myös tulevaisuudessa. Tätä tarkoitusta palvelee rinnakkaislupa, joka on voimassa siihen saakka, kunnes tällaisen luvanhaltija täyttää 18 vuotta. Arvoisa rouva puhemies! Kansalaisten hallinnassa olevien aseiden määrää on syytä rajoittaa hallitusti, ja tätä palvelee parhaiten riittävän tiukka aselaki. Tätä tavoitetta vastaa muun muassa järeiden käsiaseiden ja sarjatuliaseiden tarkempi tarveharkinta. Aserekisterin ajantasaistamiseen on varattava riittävät resurssit ja aserekisteriä on pidettävä tosiaan yllä. Aserekisterin toimivuus on erittäin tärkeä, ja siitä ei voi tinkiä missään olosuhteissa. Aseiden myynnin valvontaa täytyy tehostaa, ja suuri haaste on muun muassa se, miten internetissä tapahtuvaa kauppaa valvotaan. Arvoisa rouva puhemies! On myös paikallaan todeta, niin kuin täällä on hyvin useaan otteeseen todettukin, ettei millään aselain uudistuksella pystytä estämään Jokelan ja Kauhajoen kaltaisia tapauksia. Siksi tulee toimia aktiivisesti nuorten syrjäytymisen ehkäisyn hyväksi. Esitän, että ministeriöt, sisäasiainministeriö ja STM, antavat yhden kahden vuoden kuluttua selvityksen hallintovaliokunnalle lain toimivuudesta.

18 TORSTAINA 14. LOKAKUUTA 2010 kello Täysistunnon pöytäkirja PTK 100/2010 vp 2) Hallituksen esitys laiksi ampuma-aselain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta sekä kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen ampuma-aseiden, niiden osien ja komponenttien sekä ampumatarvikkeiden laittoman valmistuksen ja kaupan torjumista koskevan lisäpöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Ensimmäinen käsittely Hallituksen esitys HE 106/2009 vp Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 16/2010 vp Lakialoite LA 106/2008 vp, 65/2009 vp Raimo Piirainen /sd: Arvoisa rouva puhemies! Me hallintovaliokunnassa keskustelimme tästä asiasta kyllä hyvinkin paljon, onko tämä oikeuden muuttaminen velvollisuudeksi nyt sitten miten rankka ja nimenomaan perusoikeuksiin sisältyvä. Kun tässä tuli nyt sitten tämä esille, että tähän tulee STM:ltä tarkempi selvitys ja asetuksella otetaan siihen kantaa, niin se jäi tälle tasolle. Tietenkin, jos kerta sitä mieltä ollaan, minunkin mielestäni voidaan tämä asia lähettää perustuslakivaliokuntaan, mutta haluaisin myös nostaa esille tämän, minkä ed. Pulliainen totesi, että myös ajokortista on sovittu samalla tavalla aikanaan TORSTAINA 14. LOKAKUUTA 2010 kello Täysistunnon pöytäkirja PTK 100/2010 vp 2) Hallituksen esitys laiksi ampuma-aselain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta sekä kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen ampuma-aseiden, niiden osien ja komponenttien sekä ampumatarvikkeiden laittoman valmistuksen ja kaupan torjumista koskevan lisäpöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Ensimmäinen käsittely Hallituksen esitys HE 106/2009 vp Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 16/2010 vp Lakialoite LA 106/2008 vp, 65/2009 vp Raimo Piirainen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Niin kuin täällä on todettukin, verkossa kulkee hyvin paljon semmoista viestiä, mikä ei pidä paikkaansa tällä hetkellä. Ne ovat varmasti siitä alkuperäisestä lakiesityksestä. Kyllähän tämä on ollut todella iso asia. Tätä aselakia on käsitelty se aika, minkä meikäläinen on ollut täällä eduskunnassa, elikkä yli vuoden. Se kyllä kuvastaa, että tämä ei ole ollut millään tavalla helppo asia. Tässä yhteydessä kyllä kiitän ministeriä myös hallintovaliokunnan jäsenenä siitä, että on pystytty käymään keskustelua ja muuttamaan aselain sisältöä siihen suuntaan, että se ei vaikeuta harrastamista, ei metsästystä eikä asehankintaa. Kaikista yksinkertaisinta olisi ollut, kun olisi korjattu sitä vanhaa vuoden 1998 aselakia. Se olisi ollut pienillä muutoksilla toteutettavissa. Siinä on tietysti tiettyjä asioita (Puhemies: Minuutti on jälleen täysi!) jotka olisivat vaatineet vahvempaa... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

19 TIISTAINA 26. LOKAKUUTA 2010 kello Täysistunnon pöytäkirja PTK 106/2010 vp 17) Hallituksen esitys laiksi ampuma-aselain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta sekä kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen ampuma-aseiden, niiden osien ja komponenttien sekä ampumatarvikkeiden laittoman valmistuksen ja kaupan torjumista koskevan lisäpöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Osittain ainoa, osittain toinen käsittely Hallituksen esitys HE 106/2009 vp Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 16/2010 vp Lakialoite LA 106/2008 vp, 65/2009 vp Raimo Piirainen /sd: Arvoisa puhemies! Ed. Mustajärven puheenvuoroon, että aselailla ei ratkaista näitä ongelmia, on todella helppo yhtyä, se on todella näin. Hallintovaliokunnassa keskusteltiin sen toista vuotta kestävän käsittelyn aikana tästä hyvin paljon ja todettiin, että tällä ei ratkaista. Mutta mitenkä pystytään ehkäisemään niin sanottujen laittomien aseitten määrän kasvu? Tässä kun on kuunnellut, radiosta on tullut haastatteluja poliisista ja sisäasiainministeriöstä, niin yleensä nämä lailliset aseet muuttuvat laittomiksi siinä vaiheessa, kun ne anastetaan joko kesämökiltä tai asunnosta. Tästä on hyvin pitkälle kysymys tässä, mitenkä aseita säilytetään. Tähän on tulossa sitten vielä tämän hallituksen esityksen jälkeen uusi lakiesitys. Nuorten syrjäytymisen estämiseen tarvitaan todella muita eväitä kuin tämä aselaki. Se ei todellakaan pureudu tähän. Sitten ed. Mustajärven esitykseen, että eduskunta edellyttää, että sellaiselta vuotiaalta metsästäjältä, joka on joutunut ensin hankkimaan rinnakkaisluvan, ei peritä kaksinkertaisia lupamaksuja, kun hän täysi-ikäiseksi tultuaan hankkii saman aseen omakseen. Minä kannatan tätä esitystä ja sillä perusteella, että tästä myös keskusteltiin hallintovaliokunnassa ja oltiin sitä mieltä, ettei kahta kertaa tarvitse maksaa tätä aselupamaksua. Mutta siellä sitten tuli esille tämmöinen kuin valtion maksuperustelaki, ja se velvoitti perimään tämän maksun. Mutta olen sitä mieltä, että ei sitä kahta kertaa tarvitse maksaa, ja siksi kannatan esitystä TIISTAINA 19. LOKAKUUTA 2010 kello Täysistunnon pöytäkirja PTK 102/2010 vp 1) Hallituksen esitys laiksi kotoutumisen edistämisestä ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Lähetekeskustelu Hallituksen esitys HE 185/2010 vp Raimo Piirainen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kotoutumislailla on varmasti hyvä tarkoitus, mutta ongelmaksi tulee rahoituksen puute. Kun ajattelee, että on kuntia, joissa on vastaanottokeskus, siellä saattaa olla liki 30 eri kansallisuutta. Siihenkin tulee tulkkauspalvelut, tai sitten, jos ollaan päivähoidossa, täytyy olla tulkkausta, että voidaan lasten kanssa keskustella, kommunikoida, ja sama on sitten uskonnonopetuksen osalta. Tämä on ongelma, joka tulee kuntien katettavaksi. No, sitten on vielä hallintovaliokunta ottanut kantaa perheenyhdistämiseen, ja näyttää, että perheenyhdistäminen on kasvusuunnassa ja jopa 30 prosenttia arvioidaan olevan tänä vuonna viimevuotiseen verrattuna kasvua. Tilanne ongelmoituu nyt myös Maahanmuuttoviraston osalta, koska 9 kuukautta on käsittelyaika ja nyt ovat menneet käsittelyajat pitkäksi. Mitenkä tähän on tarkoitus reagoida?

20 KESKIVIIKKONA 27. LOKAKUUTA 2010 kello Täysistunnon pöytäkirja PTK 107/2010 vp 2) Valtioneuvoston kirjelmä Euroopan komission lainsäädäntöehdotuksista Euroopan unionin ja euroalueen talouspolitiikan koordinaation tehostamiseksi Valtioneuvoston selvitys Suomen kannoista van Rompuyn työryhmän työhön ja komission tiedonantoon talouspolitiikan koordinaation tiivistämisestä Keskustelu Valtioneuvoston kirjelmä U 34/2010 vp Valtioneuvoston selvitys E 31/2010 vp Suuren valiokunnan lausunto SuVL 9/2010 vp Raimo Piirainen /sd: Arvoisa puhemies! EU-alueen valtiovarainministerit varmasti vielä toivovat, että ovat oikealla tiellä. Huolena kuitenkin on, että esimerkiksi Kreikka ajautuu ennemmin tai myöhemmin selvitystilaan. Pankkien ja vakuutuslaitoksien vastuut on nyt jaettu. Euroopan maat ovat tulleet veronmaksajina mukaan tähän velkapottiin, jossa leikattavaa riittää. Varoitimme hallitusta siitä, että tämä on pankkitukea, joka olisi pitänyt toteuttaa avoimesti, ja olisi pitänyt käyttää selviä pankkitukisääntöjä. Näin on pystytty ratkomaan rahoituskriisejä aikaisemminkin. Oikeudenmukaisuus on tästä kaukana, kun sijoituksia tehneet tahot eivät vastaa vastuistaan. Riskit on siirretty veronmaksajille, ja tästä huolimatta pankit pitävät muun muassa Kreikan lainakorot korkealla. Esimerkiksi puhemies Niinistö on todennut, että EU-alueelle on levinnyt yhteisvastuun illuusio. Arvoisa puhemies! On muistettava, että tämän rahoituskriisin suurimpia syyllisiä ovat finanssikeinottelijat, pankit ja sijoittajat. Heidät rahoitustukipaketilla pelastettiin. Rahoituskriisin lauettua on nyt tavoitteena torjua minkään euromaan ajautuminen Kreikan tapaiseen talouskriisiin. Tavoitteeseen pyritään tiukentamalla rahaliiton jäsenmaiden budjettivalvontaa. Tiukkaa talouskuria oli vaatimassa etunenässä Saksa, Ranskan lisäksi toinen velkaloukusta selvinneistä maista. Saksa ja Ranska eivät kuitenkaan omasta mielestään jääneet kiitollisuudenvelkaan rahoitustalkoissa olleille maille. Ennuste oli huono pienille EUmaille. Taloustaantuma on saanut uudet kasvot. Isojen jäsenmaiden itsekkyys on uhkaamassa koko rahaliiton olemassaoloa. Tässä pelissä rahat ja valtapyrkimykset ollaan sekoittamassa keskenään. Lisäksi taustalla vaaniva kansainvälinen valuuttasota on muuttamassa kansainvälistä talouspolitiikkaa ja sen toimintatapoja. Sanktiot ovat sinänsä kelpo ehdotus, mutta eduskunnalla pitää olla budjettivalta. Sitä ei voi eikä pidä ulkoistaa. Toisaalla julistetaan vapaata kilpailua euroalueelle, ja tässä nyt ehdotetaan oikeutta puuttua muun muassa kuntien ja eläkelaitosten talouteen. Linjaukset eivät kohtaa. Arvoisa puhemies! Kreikka-rahoituspaketin toteutuksesta jäi sellainen vaikutelma, että isot EU-pomot ovat pitäneet meidän valtiovarainministeriä asiapoikanaan. Nyt ei mitaleita jaeta eikä ole syytä henkseleitä paukutella, sen verran on kylmää ja kiireistä kyyti ollut. Kiireen voi nyt unohtaa. Kiireessä tehty laki talouden koordinaation tehostamisesta vain pitkittää ongelmaa, kun todennäköisesti lain sisältöä ja sitovuutta joudutaan tarkastelemaan vielä jälkikäteen. Arvoisa puhemies! Meidän velvollisuutemme on ensisijaisesti katsoa suomalaisten etua. Siksi tarvitsemme parempaa finassipolitiikan sääntelyä. Pankkien valvonta, pankkivero, olisi tarpeellista. Tällä kerättäisiin rahoja tulevien kriisien varalle. Euroalueen uskottavuuden kannalta tämä olisi järkevä uudistus.