s. 8 s s. 16 Porin kaupungin henkilöstölehti Porin näköinen strategia Pori Sinfonietta vauhdissa Tiia Hautala, joulu Porissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "s. 8 s. 10-11 s. 16 Porin kaupungin henkilöstölehti 4 2013 Porin näköinen strategia Pori Sinfonietta vauhdissa Tiia Hautala, joulu Porissa"

Transkriptio

1 Porin kaupungin henkilöstölehti Porin näköinen strategia s. 8 Pori Sinfonietta vauhdissa s Tiia Hautala, joulu Porissa s. 16

2 2 Pääkirjoitus Sotesoppaa ja joulupuuroa Vaikka kuvittelen ainakin menneisyydessä olleeni jonkinasteinen terveydenhuoltojärjestelmien tuntija, Suomen soteuudistus on saanut minut hämmennyksen valtaan. Etenkin ihmetyttää se, että tässä pelissä on jo ruvettu uhkailemaan siirtymisellä maakunnasta toiseen, ikään kuin terveydenhuoltojärjestelmä olisi hallintoleegoista koostuva peli, jossa laatikoita siirrellään ja liitetään yhteen siten kuin paikallisesta näkökulmasta sattuu miellyttämään. Uskon maan hallituksen kykyyn saada aikaan laaja kuntarakenneuudistus, enkä näin ollen pelaisi sotepeliä maakuntajokerilla, vaan lähestyisin asiaa potilasnäkökulmasta. Mistä terveydenhuollon laatu sitten muodostuu potilasnäkökulmasta? Tärkeintä on tietysti se, että toimenpide onnistuu ja potilas kuntoutuu nopeasti takaisin normaaleihin toimiinsa. Perheemme on runsaan vuoden sisällä käyttänyt kolmesti terveyspalveluita. Kummallakaan meistä ei ollut vakavaa sairautta vaan kyseessä oli kirurgiystäväni sanoin vaivojen hoito. Vaivat voivat tosin hankaloittaa elämää ja näin ollen niistä on päästävä eroon. Ensimmäinen toimenpide kohdistui mieheeni ja kaikki sujui loistavasti. Toimenpide tehtiin julkisessa terveydenhuollossa nukutuksessa päiväkirurgisena toimenpiteenä. Noudin tyytyväisen potilaan kotiin leikkausta seuraavana aamuna. Toinen toimenpide kohdistui niin ikään häneen muutamaa kuukautta myöhemmin. Potilas oli sairaalassa vajaan viikon ja oli kaikin puolin tyytyväinen erityisesti hoitohenkilökuntaan eräskin lääkäri sen sijaan olisi voinut vaivautua esittelemään itsensä ja kohdella potilasta ymmärtäen, että tämä ymmärtää kuulemansa! Toipuminen alkoi oikein hyvin, kunnes ompeleet poistettiin; sen jälkeen haava rupesi vuotamaan, se revittiin uudelleen auki ja alkoi päivittäinen itsehoitorumba. Puolentoista kuukauden päästä haava oli umpeutunut ja kaikki oli taas hyvin. Kolmas toimenpide osui itseni kohdalle olkapää äityi vuosien kuluessa niin kipeäksi, etten pystynyt pukemaan takkia päälleni ilman että viilsi todella ilkeästi. Hankkiudun ystävieni suosittelemalle alan erikoislääkärille. Syksyisenä keskiviikkona puolen päi- vän aikaan kirjoittauduin sisälle sairaalaan, sairaalavaatteet päälle, kävely leikkaussaliin, kaksi tuntia umpiunessa, heräämöön, kahvihuoneeseen ja pois sairaalasta. Kuuden ja puolen tunnin kuluttua sairaalaan menosta mieheni nouti minut pois. Seuraavana päivänä palasin töihin ja aloitin samalla olkapään kuntouttamisen. Tunsin, että minua kohdeltiin erittäin hyvin. Jokainen henkilökunnan edustaja esitteli itsensä. Kukaan ei puhunut ylitseni. Hyvä kohtelu on pelottavassa hoitotilanteessa laadun paras tae eikä maksa paljon! Suosittelen kaikkiin alan organisaatioihin ja jään samalla odottamaan, miten soteuudistus toteutuu. Veronpalautukset menivät jo etukäteen leikkauksen kustannuksiin ja samalla joululahjarahat, mutta nyt pieni perheemme voi toivottavasti vaivoista vapaana nauttia joulun rauhasta ja sanomasta. Rauhallista joulua kaikille Karhunpalveluksen lukijoille. Aino-Maija Luukkonen Kaupunginjohtaja Pikku Carlan lisäksi moni muu porilainen kohtaa punanutun tänä jouluna ensi kertaa, onhan tämä ennätyksellinen vauvavuosi. Kuva Annina Ceron Joulu on nuori juhla Jouluna me suomalaiset törmäämme väkisinkin perinteisiin. Kaikki tietävät, millainen on oikea joulu: luminen maalaismaisema ja valaistut kirkon ikkunat, aisakello helkkää, kotona lapset koristelevat isoa joulukuusta, punalakkinen tonttu kurkistaa ikkunasta, puurovadista nousee sankka höyry ja joulupukki lahjasäkkeineen matkaan jo käy. Käsitystämme jouluperinteistä hallitsevat suurelta osalta kansakoulun ja naistenlehtien ynnä muiden painotuotteiden kuten joulukorttien 1800-luvun lopulta alkaen kehittelemä malli. Joulun kuvaan on yhdistetty varsinkin länsisuomalaisia kansantapoja, säätyläisten eurooppalaislähtöistä tapakulttuuria, hurskaanpuoleista lastenkasvatusta ja tietenkin myös kaupallista tarjontaa. Todellisuus on kyllä ollut paljon monimuotoisempaa. Joulu on noussut Suomessa tärkeimmäksi vuotuisjuhlaksi vasta runsas sata vuotta sitten. Varsinkin Itä-Suomessa vanha satokauden päätösjuhla, kekri, oli pitkään suurempi juhla. Sitä vietettiin myöhäissyksyllä siinä pyhäinpäivän tienoilla ja asiaan kuului syömisen ohella myös reipas juominen. Tukeva puuro taisi siirtyä kekristä suoraan joulupöytään, mutta kallis kinkku sen sijaan yleistyi vasta ennen sotia aiemmin juhlaruoaksi sopi hyvin muukin sianlihan palanen. Rannikolla ja saaristossa pääruokana oli jouluhauki, joka nyt tunnetaan lähinnä Tasavallan presidentin joulun alla saamana lahjana. Livekala joulun pääruokana taitaisi nykysuomalaisille olla jo järkytys. Jouluruoista sallatti hämäläisittäin rosolli kraavikalat, kryyrisilakat, juustot ja erilaiset laatikot kuuluvat läntisessä Suomessa kautta vuoden syötyihin pitoruokiin, jotka on itsenäisyyden aikana määrätietoisesti julistettu koko maan oikeiksi jouluruoiksi. Sivuun ovat jääneet sisämaan jouluiset lihakeitot ja hernerokat. Itäisimmässä Suomessa on ennen syöty joulunakin piirakoita ja päällisruokana pistelty kiisseliä, joka ei ollut makeaa marjakräämiä vaan kaurajauhoista tehtyä ns. hapankiisseliä. Ruokapöydän ohella erilaisia joulutapoja on näkynyt mm. kodin koristelussa. Länsisuomalaisten puinen joulukruunu kynttilöineen oli esillä vain joulun ajan, mutta höyhenillä ja tilkuilla koreillut olkihimmelit killuivat katossa usein kevääseen saakka. Puoli Pohjanmaata pystytti valaistun jouluristin pihalleen. Perin suomalaiseksi koettua tuomaanristiä osattiin tehdä Korppoossa, mutta ei juuri muualla. Kansakoulun kuusijuhlassa nähtiin usein kylän ensimmäinen joulukuusi, joulupukki ja joulutonttu. Mutta jo vuosisatoja aikaisemmin länsisuomalaisten talojen nurkissa oli hiippaillut talonhaltiatonttu, pieni harmaa äijä, vahtimassa, että talon työt ja elämä yleensä sujuivat säällisesti. Vasta joulutontusta tuli lapsia kiinnostava hahmo. Joulun ja kekrin tienoilla oli joka puolella liikuskellut pukkeja ja muita naamioseurueita ihmisiä huvittamassa ja pelottelemassa. Ne eivät tuoneet lahjoja, vaan päinvastoin vaativat tiukasti kestitystä kuten Satakunnassa edelleen kiertelevät nuuttipukit. Mutta pukki mikä pukki: varhaisimmilla joulupukeillakin oli kuulemma sarvet päässä. Saattaisivat pelästyttää urheimpiakin nykylapsia! Sirkka-Liisa Hakala

3 Henkilöstöasioita Uudet virka- ja työehtosopimukset Mitä ne antavat? Uudet virka- ja työehtosopimukset toteuttavat kunta-alalla valtakunnallisten työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutulosta työllisyys- ja kasvusopimukseksi. Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset vuosille astuvat voimaan Sopimusosapuolina ovat työnantajaa edustava KT Kuntatyönantajat sekä seuraavat työntekijöitä edustavat pääsopijajärjestöt: Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Kunta-alan unioni (Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty), Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ ( SuPer) sekä Tekniikka ja Terveys KTN. Merkittävää on, että allekirjoittajana on myös Tehy, joka on sitoutunut yhdessä SuPerin kanssa perustamaan mennessä kunta-alalle uuden pääsopijajärjestön. Samanaikaisesti TNJ lakkaa olemasta pääsopijajärjestö. Pitkät sopimukset Uudet kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäisen jakso on 22 kuukautta. Toinen jakso on 13 kuukautta. Ensimmäisen jakson palkankorotuksien tasosta on sovittu. Toisen jakson osalta keskusjärjestöt tarkastelevat tilannetta vuoden 2015 kesäkuussa. Periaatteessa meillä on nyt edessämme usean vuoden jakso, jonka aikana voidaan keskittyä yhteisiin kehittämishankkeisiin. Näistä kuntajakoselvityksiin liittyvät henkilöstöhallinnon prosessien kehittämistehtävät ovat yksi keskeinen tehtäväalue. Ensimmäinen korotus heinäkuussa 2014 Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin ja teknisten sopimuksen (TS) piiriin kuuluvilla sekä muusikoilla (MU) tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 20 euroa lukien. Tuntipalkkaisilla (TTES) yleiskorotus toteutetaan tarkistamalla perustuntipalkkoja senttiä tunnilta. Opetushenkilöstön sopimuksessa (OVTES) korotusvarat käytetään 0,58 prosentin yleiskorotukseen, kiertävien opettajien matkakustannuskorvausten tarkistuksiin, vuosisidonnaisten lisien painoarvon pienentämiseen sekä 1. ja 2. kalleusluokkien lähentämiseen. Lääkärien sopimusmuutokset astuvat voimaan pääsääntöisesti alkaen Lääkärisopimuksessa (LS) korotusvaroja kohdennetaan sekä päivystysjärjestelmän uudistamiseen että lääkäreille, hammaslääkäreille ja eläinlääkäreille maksettavaan yleiskorotukseen. Muutokset toteutetaan pääsääntöisesti LS:n liitteen 5 piirissä olevien kunnallisten eläinlääkärien korotukset toteutetaan kuitenkin ja Sopimuksista riippuen palkkoja korottavat myös henkilökohtaisen lisän korottuminen ja palkat nousevat Ensimmäisen jakson toinen työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen 0,4 %:n sopimuskorotus toteutetaan lukien. Kunta-alan sopimuksissa korotuksen toteuttamisessa otetaan huomioon vuosilomalain muutoksesta aiheutuvat kustannukset. Jäljelle jäävän korotuksen käytöstä neuvotellaan toukokuun 2014 loppuun mennessä. Vuosilomamääräyksiin muutoksia sopimuksissa Uudet vuosilomamääräykset tulevat kunta-alalla voimaan 1. maaliskuuta Suurin merkitys työntekijälle on sillä, että hänellä on oikeus pyynnöstä saada vuosilomaa siirretyksi jo ensimmäisestä työkyvyttömyyspäivästä lukien, jos työntekijä sairastuu vuosilomansa aikana. Menettelyistä annetaan tarkempia ohjeita kevään aikana. Teksti Helena Metsälä Uudet sopimukset koskevat kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES) opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimusta (OVTES) lääkärien virkaehtosopimusta (LS) teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimusta (TS) tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimusta (TTES) muusikoiden virka- ja työehtosopimuksia näyttelijöiden työehtosopimusta. Työaika ja sen tehokas käyttö Työajalla tarkoitetaan työhön käytettyä aikaa sekä aikaa, jonka viranhaltija tai työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Työaikaa sääntelevät työaikalaki ja virka- ja työehtosopimukset, lisäksi osasta työaikaan liittyvistä määräyksistä on mahdollista sopia paikallisella sopimuksella. Monenlaisia työaikoja Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaisia työaikajärjestelmiä ovat yleistyöaika, toimistotyöaika, jaksotyöaika ja säännöllinen työaika 37 h viikossa. Suurin osa Porin kaupungin henkilöstöstä onkin näiden työaikajärjestelmien piirissä, mutta muiden muassa lääkäreillä, perhepäivähoitajilla ja pelastuslaitoksen henkilöstöllä on erillisiä työaikasäännöksiä. Opetushenkilöstöllä on puolestaan omat työaikamääräyksensä, jotka tulevat kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksesta (OVTES). Opettajat eivät pääsääntöisesti ole työaikalain alaisia. Työnantajan oikeudet Työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeuteen eli ns. direktio-oikeuteen kuuluu lähtökohtaisesti oikeus päättää mitä, missä, miten ja milloin työtä tehdään. Näin ollen työnantajalla on oikeus yksipuolisesti päättää töiden, työvuorojen ja työaikojen järjestämisestä. Etenkin työaika-asioissa direktio-oikeus on laaja. Sen piiriin kuuluvat muun muassa työajan ja vuorojen sijoittelu, työajan alkamis- ja päättymishetkistä sekä lepoaikojen pituudesta ja sijoittelusta päättäminen. Lista jatkuu: töiden jaksotuksesta, työaikajakson pituudesta ja näiden muutoksista päättäminen sekä työaikakorvausten antamistavasta ja varallaolomuodosta päättäminen kuuluvat työnantajan oikeuksiin. Työnantajalla on oikeus päättää työaikajärjestelmästä ja sen muuttamisesta, mikäli keskimääräinen säännöllinen työaika ei muutoksessa pitene. Direktio-oikeuden käytössä tulee ottaa huomioon lain ja virka- ja työehtosopimusten sekä mahdollisten paikallisten sopimusten asettamat rajoitukset ja edellyttämät menettelytavat. Ruuhkahuiput ja kausivaihtelut Työaikajärjestelyiden pääasiallisena tarkoituksena on saada työaika mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Siinä tärkeää on työvuorosuunnittelu, jonka avulla tulisi järjestää oikea määrä henkilöitä, oikeaan paikkaan, oikeaan aikaan. Tasoittumisjaksoja hyväksikäyttäen saadaan puolestaan otettua huomioon myös ruuhkahuiput ja kausivaihtelut työtehtävien määrissä. Työvuorosuunnittelussa ensisijaisesti huomioon otettavia asioita ovatkin työnantajan toiminnan tarpeet, töiden tarkoituksenmukainen järjestäminen, mahdolliset asiakkaiden tarpeet ja kysynnän vaihtelut, henkilöstöresurssit sekä työhyvinvointi. Teksti Anna Elenius Kuva Marianne Ståhl

4 4 Henkilöstöasioita Elinikäinen talkoo Kehitä osaamistasi Elinikäinen oppiminen ei ole kulunut klisee. Oman osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen on tärkeää meille jokaiselle. Ensi vuoden alussa voimaan tuleva laki ammatillisen osaamisen kehittämisestä velvoittaa työnantajia pitämään huolta henkilöstönsä työkyvystä ja osaamisesta koko työuran ajan. Kaukana ovat ajat, jolloin henkilöstökoulutus koettiin palkinnoksi tai virkistykseksi arjen harmauden keskellä. Uusi laki edellyttää, että henkilöstökoulutus on suunnitelmallista ja koskee kaikkia henkilöstöryhmiä, mukaan lukien osatyökykyiset ja ikääntyneet. Tukea osaamisen kehittämiseen Kunnille osaamisen kehittämiseen on luvassa taloudellista tukea työttömyysvakuutusrahastosta. - Ensimmäisen kerran koulutuskorvausta voi hakea tammikuussa 2015 vuoden 2014 koulutusajan palkkakustannuksista, sanoo henkilöstöpäällikkö Helena Metsälä. Hän muistuttaa, että kaupungin jokaisen hallintokunnan pitää laatia vuosittain koulutussuunnitelma ja huolehtia, että kaikki koulutukset kirjataan henkilöstöjärjestelmään (ESS). - Koulutuskoodisto päivitetään seurantaa helpottamaan ja henkilöstöpalvelut auttaa mahdollisissa ongelmatilanteissa, lisää Metsälä. Katse vuoteen 2020 Porin uudessa kaupunkistrategiassa tavoitteet on määritelty muutamalla lauseella. Tämän viitekehyksen pohjalta jokaisen työyhteisön on tarpeen pysähtyä pohtimaan perustehtäväänsä ja suuntaamaan toimintaansa tulevina vuosina. Strategia antaa mahdollisuuden uudistumiseen ja koko työyhteisön osallistamiseen. Kun suunta on selvillä, myös osaamistarpeiden tunnistaminen on helpompaa. Ulkoisen koulutuksen ohella osaamista voidaan ylläpitää ja kehittää sisäisellä koulutuksella ja työssä oppimisen keinoin. Kansallisen Työelämä 2020 hankkeen tavoitteena on nostaa Suomen työelämä Euroopan parhaaksi tulevien seitsemän vuoden aikana. Hanke haastaa työyhteisöjä panostamaan työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikaiseen kehittämiseen. Se edellyttää jokaiselta henkilökohtaista vastuunottoa. Tuloksia ei saada työtahtia kiristämällä, vaan osaamiseen ja työhyvinvointiin panostamalla. Työn tekemiseen uusia tapoja Kuntasektorin perustehtävänä on edistää kuntalaisten hyvinvointia ja luoda edellytyksiä yritysten toiminnalle. Laadukkaan palvelutuotannon tärkein elementti on osaava henkilökunta. Kuntien menestymisen ja tuloksellisuuden kasvu riippuu työyhteisöjen tavasta tehdä työtä uudella, mielekkäällä tavalla. Muutos syntyy pienistä teoista, osaamisesta ja oivalluksista. Myös asenne ratkaisee! Teksti Riitta Saarinen Kuva Heli Koskela Työsuojeluvaltuutetut toimikaudella TOIMIALUE 1. TOIMIALUE 2. TOIMIALUE 3. TOIMIALUE 4. TOIMIALUE 5. Kasvatus- ja opetusvirasto Työntekijöiden ja toimihenkilöiden päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna toimii luokanopettaja Anne-Mari Lahtinen 1. varavaltuutettu luokanopettaja Jaana Heikkilä 2. varavaltuutettu rehtori Timo Helavuori Työntekijöiden ja toimihenkilöiden kolme päivää viikossa työsuojelutehtäviin käyttävänä työsuojeluvaltuutettuna toimii lastenhoitaja Marja Taimi 1. varavaltuutettu lastenhoitaja Outi Vehmaskangas 2. varavaltuutettu lastentarhanopettaja Tuula Virtaranta- Levo Hallintokeskus, tarkastustoimisto, ympäristövirasto, oppisopimustoimisto, kulttuuriasiainkeskus, Porin palveluliikelaitos Työntekijöiden ja toimihenkilöiden päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna toimii kiinteistönhoitaja Vesa-Matti Ketola 1. varavaltuutettu kiinteistönhoitaja Tomi Perttula 2. varavaltuutettu laitoshuoltaja Teija Österlund Työntekijöiden ja toimihenkilöiden kaksi päivää viikossa työsuojelutehtäviin käyttävänä työsuojeluvaltuutettuna toimii sovellusasiantuntija Päivi Ahola 1. varavaltuutettu henkilöstöassistentti Heidi Suominen 2. varavaltuutettu lupasihteeri Tarja Arvonen Perusturvakeskus, Työterveyspalvelut Satakunnan Työntekijöiden päätoimisina työsuojeluvaltuutettuina toimivat perushoitaja Helena Heljakka 1. varavaltuutettu lähihoitaja Marjut Uimaluoto 2. varavaltuutettu apulaisosastonhoitaja Johanna Rantanen ja perushoitaja Eeva Rautiainen 1. varavaltuutettu kehitysvammaisten ohjaaja Suvi Saari 2. varavaltuutettu lähihoitaja Kirsi Karuneva Toimihenkilöiden yhden päivän viikossa työsuojelutehtäviin käyttävänä työsuojeluvaltuutettuna toimii sairaanhoitaja Sirpa Urpilainen. 1. varavaltuutettu sosiaalityöntekijä Mira Lahdenranta 2. varavaltuutettu sosiaalityöntekijä Marika Nirhamo Tekninen palvelukeskus, Porin Vesi, Pori Satama, Vapaa-aikavirasto, Porin Jätehuolto Työntekijöiden päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna toimii mittamies Antero Kivelä 1. varavaltuutettu mittausesimies Jaakko Niemi 2. varavaltuutettu liikuntapaikanhoitaja Kimmo Hohkala Toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettuna oman toimensa ohessa toimii suunnitteluinsinööri Markku Rantamäki 1. varavaltuutettu kadunrakennusmestari Tommi Välimaa 2. varavaltuutettu neuvontahortonomi Pirjetta Sipiläinen-Salo Satakunnan pelastuslaitos Työntekijöiden ja toimihenkilöiden osa-aikaisena työsuojeluvaltuutettuna toimii ylipalomies Asko Mansikkamäki 1. varavaltuutettu palomies Manu Tammi 2. varavaltuutettu ylipalomies Veli-Matti Ojanen Teksti Ulla Roininen

5 Työnohjaus: Ei pakoteta vaan keskustellaan Työnohjaus on oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä, joka tapahtuu koulutetun työnohjaajan avulla. Se on työhön, työyhteisöön ja omaan ammattirooliin liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden yhdessä tulkitsemista ja jäsentämistä. Ohjauksessa ohjattava pohtii suhdettaan työhönsä. Ohjaaja ei anna suoria ohjeita eikä neuvoja ohjattavalle, vaan auttaa kysymyksillään ohjattavaa löytämään omia ratkaisuja. Monenlaista ohjausta Työnohjausta voidaan antaa yksilöille, ryhmälle tai koko työyhteisölle. Etukäteen selkeästi määritellyt tavoitteet auttavat ohjausta onnistumaan. Ohjaukseen osallistujat päättävät tavoitteista. Asetettuja tavoitteita voidaan ohjauksen kuluessa tarkistaa. Suositeltu työnohjauksen kesto on vuodesta kahteen vuotta. Tapaamisiin osallistutaan kertaa reilun tunnin verran kerrallaan kolmen tai neljän viikon välein. Ryhmän ihannekoko on 3-6 ohjattavaa. Keskusteluiden avulla pyritään löytämään ratkaisuja ongelmiin ja vaikeisiin asioihin. Sinäkin voit tehdä aloitteen Aloitteen ohjauksen käynnistämisestä voi tehdä työntekijä itse, esimies, työterveyshuolto tai työsuojeluhenkilöstö. Sillä voidaan myös tukea työyhteisöä kriisinkin hoitamisessa. Järjestelyihin ja ohjauksen kustannuksiin liittyvät asiat ovat esimiehen päätettäviä asioita. Työturvallisuuslainsäädännön mukaan esimiehen tehtävänä on huolehtia, että alaiset voivat toimia työhyvinvointia tukevassa yhteisössä. Teksti Ulla Roininen Työnohjauksesta voi saada uusia näkökulmia ja ideoita työn tekemiseen oppia työn analysoinnista vapautusta ylikriittisyydestä lisää itseluottamusta vahvemman ammatti-identiteetin rohkeutta työhön uusia kommunikointitaitoja keinoja estää työuupumusta apua stressinhallintaan keinoja työtehtävien rajaamiseen oppia oman käytöksen säätelystä eväitä itsensä kehittämiseen selvyyttä siihen, mitä työelämässä oikein haluaa Ompputuvan lastenhoitaja Eija Viljanen, lastentarhanopettaja Leena Peltomäki ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja Laura Porri saavat hengähdystauon rutiineistaan työnohjauksessa. Ohjauksessa saa puhua työasioista ilman, että kukaan keskeyttää, naiset sanovat. Työnohjausta päiväkodissa Epäluuloista innostukseen Uudenkoiviston päiväkodin erityisryhmän, Ompputuvan tiimillä on reilun vuoden kokemus työnohjauksesta. Alkutunnelma oli hieman epäluuloinen, mutta jo ensitapaamisesta alkaen työkaverukset huomasivat kuukausittaisen keskustelutuokion olevan eduksi. Taas joku uusi vaatimus, lisääköhän tämä työtaakkaa, lastenhoitaja Eija Viljanen muisteli ensimmäiseksi ajatelleensa. Aina pitäisi olla tarjolla Lastentarhaopettaja Leena Peltomäellä oli aikaisempaa kokemusta työnohjauksesta 30 vuoden takaa. Siihen verrattuna Peltomäki on todella tyytyväinen nykyiseen työnohjaukseen. Päiväkodin eritysryhmissä työskenteleville pitäisi aina tarjota työnohjausta, varhaiskasvatuksen erityisopettaja Laura Porri huomauttaa. Viljanen, Peltomäki ja Porri aloittivat työnohjauksessa, kun päiväkodin johtaja Leena Miesmaa ilmoitti heidät työnohjaaja Marjatta Rantasen ohjaukseen Työnohjaaja osaa lukea meitä. Tarvittaessa hän ymmärtää vaihtaa suunnitelmia, jos hän huomaa meidän olevan todella väsyneitä, Porri sanoo. Keskustelua ilman keskeytyksiä Viljasella ja Peltomäellä on 30 yhteistä työvuotta takana Uudenkoiviston päiväkodissa. Porri tuli tiimiin kolme vuotta sitten. Työnohjauksessa he ovat oppineet tuntemaan toisiaan paremmin. Työnohjaus kestää puolitoista tuntia ja ohjauskertoja sovitaan aina kolmen viikon välein. Ompputuvan tiimiläiset pohtivat esimerkiksi toimintaohjeita erityislasten kanssa. Työnohjaajaan he ovat erityisen tyytyväisiä. Ohjaajalla on elämänkokemusta. Hän on ihminen siinä missä me muutkin. Hän on todella ammattilainen, Viljanen kehuu. Itkua ja nauruakin Työnohjausta voi luonnehtia terapeuttiseksi kehityskeskusteluksi, sillä ryhmässä pääsee keskustelemaan rakentavasti ammattilaisen kanssa. Työnohjaaja pistää tiimin ajattelemaan itse ratkaisuja työhönsä valmiita malleja ei tule. Työnohjauksessa on itketty ja naurettu. Siellä saa puhua töistä ilman, että kukaan keskeyttää. Kannattaa tarttua tilaisuuteen, tämä on hieno mahdollisuus, Viljanen sanoo. Teksti ja kuva Suvi Hirvi!!! Lisätietoa työnohjauksesta sekä kaupungin omien ja ulkopuolisten työnohjaajien yhteystiedot löytyvät Patarummusta kohdasta henkilöstöpalvelut - työhyvinvointi työnohjaus.

6 6 Terve Pori -malli tuo kaupungille mainetta Euroopassa Työterveyslaitos valitsi, ainoana Suomesta, Terve Pori - mallin edustamaan hyvää suomalaista työterveyshuoltoyhteistyötä Euroopan työpaikkojen työhyvinvointiverkoston (European Network for Work-Place Health Promotion) lokakuun kongressissa Brysselissä. Siellä esiinnyimme Healthy Pori Model nimellä. Esitys meni hyvin ja herätti kiinnostusta. Porin kaupungille myönnettiin palkinto hyvästä käytännön työstä osatyökykyisten tukemisessa. Tiukka talous ei kompastuta Aiheesta valmistui keväällä Tampereen Teknilliselle yliopistolle emba lopputyöni. Siinä todistetaan, että työterveyshuollon, henkilöstöhallinnon, työsuojelun, esimiehen ja työntekijän itsensä hyvällä yhteistyöllä saavutetaan hyviä tuloksia työhyvinvoinnissa. Tavoitteessa onnistutaan silloinkin, kun on taloudellisesti tiukkaa. Terve Pori mallilla työhyvinvointia - hyvällä yhteistyöllä tuloksia tiukankin talouden aikana -työssä tarkastellaan yhteistyön tuloksia vuodesta 2006 vuoteen Tuona aikana saatiin koettu työkyky lisääntymään merkittävästi, arvosta 7.6 arvoon 8.3 (asteikolla Sairauspoissaolojen nousu pysähtyi, työkyvyttömyyseläkkeiden määrä laski ja työssä jatkettiin lähes neljä vuotta pitempään. Kui- tenkin samaan aikaan työterveyshuollon kustannukset pysyivät suomalaisen keskiarvon alapuolella. Satakunnan Työterveyspalvelujen johtaja Tuula-Maria Asikainen esitteli Terve Pori-mallin kansainvälisessä kongressissa Brysselissä. Aiheena oli työpaikkojen terveystyön käytännöt. Porissa käytössä olevat yhteistyömuodot saivat kiitosta ja tunnustuksen, jota Tuula- Maria Asikainen esittelee. Malli todistaa, että oleellista on hyvä vuorovaikutus ja se, että jokainen taho tuntee omat tehtävänsä. On keskusteltava avoimesti ja rakentavasti, missä työterveyshuollon tukea tarvitaan. Keskustelujen tulee ulottua aivan ruohonjuuritasolle asti. Kun tukea saadaan, silloin tulee todellisia, mitattavia tuloksia. Konkreettisia onnistumisia Mallin kannustama hyvä yhteistyö jatkuu. Brysselissä esiteltiin käytännön esimerkkeinä muun muassa teknisessä palvelukeskuksessa tehty hyvä yhteistyö. Se on vähentänyt selkeästi työterveyshuollosta annettavien sairauslomien tarvetta. Porin perusturvasta esimerkkinä oli terveystarkastusprojekti, jossa tarkastukset tehdään perhepäivähoitajien kodeissa lasten päiväunien aikaan. Malliin kuuluu myös yhteistyö vapaa-aikatoimen kanssa. Suunnittelemme yhdessä entistä kohdennetumpaa Myötätuulen toimintaa, Tavoitteena on kohentaa tuki- ja liikuntaelinten terveyttä ja työssä jaksamista. Teksti Tuula-Maria Asikainen Kuva Petri Asikainen Hyvää Joulua lukijoillemme! Karhunpalveluksen toimitus

7 Kun pahin shokki on ohi Surutyö käyntiin jälkipuinnissa Kun ihminen joutuu tilanteeseen, jossa hänen selviytymiskeinonsa tuntuvat riittämättömiltä, apu voi löytyä jälkipuintitoiminnasta. Lähtökohtana on tavallisesti äkillinen tapahtuma, jonka ihminen kokee traumaattiseksi tai muuten järkyttäväksi. Usein se on läheisen yllättävä kuolema esimerkiksi onnettomuuden, rikoksen tai itsemurhan seurauksena. Jälkipuinnissa muodostetaan kokonaiskuva tapahtuneesta, se nopeuttaa reaktioiden ja oireiden lieventymistä. Tapahtumankulun läpikäynnin ohella jälkipuinnissa keskitytään osallisten aistimuksiin, kokemuksiin ja reaktioihin. Fysioterapeutti Johanna Tuuralan mukaan tällä tavoitellaan sitä, ettei ihmisille jää tapahtumien kulusta vääriä käsityksiä. Samalla saatetaan surutyö käyntiin. Jälkipuintimenetelmää käytetään tavallisesti ryhmien kanssa. Tuuralan kohtaamat ryhmät ovat olleet esimerkiksi perheitä ja koululuokkia. Jälkipuintitilanteen aika ei ole välittömästi tapahtuman jälkeen, vaan kolmen, neljän päivän kuluttua tapahtuneesta. Silloin pahin shokki on ohi. Jälkipuinti toteutetaan lähes poikkeuksetta kertaluontoisena virastoympäristössä. Joissain tapauksissa pelkkä puhelinkeskustelu ja palveluohjaus voi riittää. Kriisityön tausta Porin seudulla kokemusta jälkipuintimenetelmän tehokkuudesta on jo parinkymmenen vuoden ajalta. Porin perusturvakeskuksessa jälkipuinti on organisoitu psykososiaalisten palveluiden kautta. Esimies Ritva Ilvonen huomauttaa, etteivät jälkipuinnin asiantuntijat ole kuitenkaan automaattisesti yksikön työntekijöitä, vaan edustavat laajasti sosiaali- ja terveysalan eri ammattiryhmiä. Yhteisenä taustana meillä kaikille on jonkinasteinen kriisityön koulutus, sovittelun ohjaaja Ahosmäki kertoo. Vuonna 2012 jälkipuinti-istuntoja järjestettiin viitisenkymmentä. Kaikki autettavat ohjautuvat jälkipuinnin piiriin viranomaisteitse. Siinä mielessä tämä on toimintaa, joka tulee näkyväksi vasta, kun jotain sattuu, Tuurala sanoo. Ammattilaisia jälkipuintitoiminnassa on tällä hetkellä mukana kymmenkunta. Täydennystä on saatu seurakuntien työntekijöistä. Uusia tekijöitäkin tarvitaan jatkuvasti, valmistavan koulutuksen tammikuun lopulla aloittaa kuusi. Uusiakin ehtii vielä mukaan. Ilvonen odottaa vilpitöntä halua ihmisten auttamiseen, jalat maassa -asennetta sekä toimintakykyä ja selkeää ajattelua vaikeissakin tilanteissa. Tuurala täydentää listaa korostamalla auttajan herkkyyttä autettavan reaktioille ja Ahosmäki oman elämäntilanteen tasapainoisuuden tärkeyttä. Auttaja ei voi hoidattaa itseään muiden surulla. Vapaaehtoistyö antaa paljon Psykososiaalisten palveluiden esimies Ritva Ilvonen (vas.), jälkipuintitoimintaa koordinoiva Anu Ahosmäki ja fysioterapeutti Johanna Tuurala kutsuvat jälkipuintityöstä kiinnostuneita mukaan ryhmän toimintaan. Jälkipuintiin osallistuvat ammattihenkilöt ovat vapaaehtoisia. Palkkioita ei makseta. Jälkipuinnissa mukana olevat ammattilaiset voivat kuitenkin käyttää toimintaan esimiehen suostumuksella työaikaansa. Työnantaja myös maksaa osallistujien koulutukset. Tuurala on ollut mukana jälkipuintoiminnassa reilut kymmenen, Ahosmäki vajaat viisi vuotta. Molemmat kertovat saavansa työstä valtavasti, vaikka myöntävätkin sen myös toisinaan haastavaksi. Itse koen jälkipuinnin kehittäneen tapaani ajatella ja kohdata ihmisiä, Ahosmäki sanoo. Tuuralan mukaan paras palkkio työstä on se, kun autettava jälkipuintitilanteen päätteeksi katsoo aidosti syvälle silmiin ja kiittää saamastaan avusta. Tilanteet voivat koskettaa tai vastaavasti nostaa karvat pystyyn. Teksti ja kuva Salla Rajala Jälkipuinti-auttamisesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä puhelimitse Anu Ahosmäkeen, tai Ritva Ilvoseen, Unelmatyö vammaisten auttajana Työhuoneessaan istuvan Sari Landvikin kasvoille leviää tyytyväinen hymy, kun hän kertoo olevansa unelmatyössään. Perusturvan vammaispalveluiden päällikkönä puoli vuotta sitten aloittaneen Landvikin tallaama urapolku on ollut suunniteltu: hän on joutunut hylkäämään useita tarjottuja vakituisia työsuhteita hakiessaan johtajan asemaa. Valintoja on ohjannut aito halu työskennellä vammaisten kohtaamien epäkohtien korjaamiseksi. Vahvuutena perhetausta Hyvän tartuntapinnan sosiaalityöhön ja -palveluihin sekä niiden johtamiseen Landvikille ovat tarjonneet hänen aiemmat työtehtävänsä muun muassa vastaavana sosiaalityöntekijänä. Työkokemuksen ja yliopistokoulutuksen sijaan Landivikin suurin vahvuus kumpuaa kuitenkin perhetaustasta. Landvikilla on kehitysvammainen täti, jonka kanssa hän kasvoi äidin toimittua siskonsa perhehoitajana. Kotona oli ajoittain muitakin hoidettavia. Erilaisuuden hyväksyminen ja ajoittainen kapinointi vieraiden, erilaisten ihmisten kanssa asumisesta on äitini sairastelun ohella suurin syy, miksi ajauduin sosiaalialalle. Varhaisteininä minua kuitenkin hävettivät tilanteet, jolloin kylässä oli uusia ystäviä ja tätini sai raivokohtauksia. Lukioiässä Landvik lomitti äitiään perhehoitajana ja huomasi kiintyvänsä tätiinsä. Samanaikaisesti hän toimi toisen henkilön avustajana. Äiti kuoli puolitoista vuotta sitten taisteltuaan toistamiseen syöpää vastaan luvulla meitä oli viisi sisarusta, jotka tarvitsivat äitiä, joten hän selätti taudin. Syövän uusiutuessa hän oli hoitanut äidin ja perhehoitajan tehtävät kunnialla loppuun ja sai päästää irti. Landvik järjesti tädilleen paikan palveluasumisyksiköstä ja toimii nykyään hänen edunvalvojanaan. Myönteistä sosiaalityötä Vammaiset ihmiset kohtaavat jokapäiväisessä elämässään jatkuvasti eriarvoisuutta. Erilaisuuden ympäristössä kasvettuaan Landvik ei kiinnitä erilaisuuteen erityistä huomiota. Kaikki me olemme erilaisia ja erilaisuus on rikkautta. Työtä vammaispalveluissa Landvik kuvaa myönteiseksi sosiaalityöksi. Työntekijöidensä ammattitaidon hän arvostaa korkealle. Meillä on huipputiimi! Johtajana Landvik kuvaa itseään ihmisläheiseksi ja uskoo hyvän johtajan saavan alaisensa kukkimaan. Muutoin hänen työotteensa on innovatiivinen ja olemassa olevia käytäntöjä kyseenalaistava. Tämä voi tarkoittaa vaikka kustannussäästöjen hakemista toiminnan kuitenkaan kärsimättä. Kallein ei ole aina paras asiakkaankaan näkökulmasta. Lukuisia uudistuksia Vammaispalveluiden ensi vuosi sisältää monia uudistuksia. Vammaispalvelutoimiston henkilökunnalle merkittävä on toimiston muutto Teljäntorilta katutason tiloihin Otavankadulle. Asiakkaille helpotusta tuo taksikortti-käytännön käynnistäminen. Sitä on odotettu jo vuosia, Landvik kertoo. Toimintaan vaikuttavat lisäksi perhehoitajien rekrytointi sekä kahden kuntoutusohjaajan siirtyminen Satakunnan sairaanhoitopiiriltä perusturvalle. Landvikin suunnitelmissa on myös tuoda vammaiset aiempaa enemmän näkyville. Tämä onnistuu esimerkiksi avotyöpaikkoja lisäämällä. Vammaispalvelut on mukana Eetunaukiolle nousevassa Joulutori-tapahtumassa. Perusturvan vammaispalveluiden päällikkö Sari Landvik kuvaa työtä vammaisten parissa vaativaksi, mutta antoisaksi. Vastapainoa työlle tuovat jatko-opinnot, juoksulenkit, sisustaminen ja remontointi. Teksti ja kuva Salla Rajala

8 8 Tavoitteet Sama poriks Työn ja yrittämisen Pori Kilpailukykyinen ja vireä kaupunki. Paremmat liikenneyhteydet Poriin. Lasten ja nuorten Pori Terveet lapset, hyvinvoivat aikuiset. Ongelmien ennaltaehkäisy. Tekemise Pori eikä meinaamise Ei iha huano kaupunki, ko kattoo muit. Kyl muitteki pitäs pääst tän vaik mil kulkuneuvol. Nuaremma väe Pori Friskit mukulat ja täyspäiset vanhemmat. Tehrää enneko täytyy. Työtä. Välittämistä. Rohkeutta. Elämyksiä. Porilaiset arvot Hyvän elämän Pori Täst se lähtee Pori. Asenne. Hyvinvointierojen kaventaminen. Hyvät palvelut, modernit ratkaisut. Ennakkoluuloton yhteistyö. Kaupunki keskustelee, kaupunki kuuntelee. Tapahtumien Pori Porissa tehdään, Porissa tapahtuu. Ei toisel saa ol häävimpää ko toisellakkaa. Hommat hoituu taval tai toisel. Kysytää neuvoo vaik raumalaisilt. Kyl juttuu piisaa, jos joku vaa viittii kuunnel. Meininkii o Mitä ny taas, kaikkii niil tulleeki miälee! Työ ja yrittäminen Lapset ja nuoret Hyvä elämä Tapahtumat Visio 2020 Porilainen pärjää. Strategia 2020 Strategian visuaalinen idea on kiva. Kuva tuo heti mieleen Porin ja sen värit ovat hyvät. Sisällössä painotetaan lapsia, nuoria ja työikäisiä aikuisia. Vanhusten parissa työskentelevänä kiinnitän heti huomioni siihen, että ikäihmiset jäävät huomiotta. Heidän osuutensa Porin väestöstä on merkittävä. Apulaisosastonhoitaja Johanna Rantanen, Porin perusturvakeskus Ensivaikutelma strategiasta on, että joltakin on loppunut mielikuvitus kesken. Onko tätä ollut oikein työryhmä tekemässä? Montako kertaa se on kokoontunut? Porissa ei mennä valtavirtojen mukana vaan asiat tehdään omalla tyylillä. Porilaisella asenteella. Näin tehtiin myös Porin uusi strategia. Ensimmäistä kertaa kaupunki luopui kapulakielestä, pitkistä sepustuksista ja vaikeasti ymmärrettävistä sanoista. Niiden sijaan tuotos on lyhyt, selkokielinen ja luonteeltaan erittäin porilainen. Strategian tarkoitus on edelleen selvä: sen mukainen toiminta edistää porilaisten hyvinvointia ja kaupungin menestymistä. Tavoitteet on ilmaistu myös poriksi. Mikä parasta, tällaista ei takuulla ole muissa kaupungeissa, Käsitän strategia-sanan suunnitelmana tulevasta. Pelkin ranskalaisin viivoin eritellyt otsikot pitää avata ja kertoa, mitä asioille ollaan tekemässä. Ei vain odottaa rivien välistä lukemista, sillä lukija ei tiedä, mitä pitää lukea. Mitä ovat hyvät palvelut ja modernit ratkaisut? Kaikilla ei ole nettiä tai halua ja taitoa toimia internetissä. Terveet lapset, hyvinvoivat aikuiset. Ymmärretäänkö niiden suhde toisiinsa riittävästi? Kysyn siksi, että Porista puuttuu toimivat tukiverkostot vertaistukea tarvitseville tai ainakin tiedotus ontuu. Sama on ikäihmisten kohdalla. strategiapäällikkö Tomi Lähteenmäki sanoo. Mitä kaupungin työntekijät ajattelevat uudesta strategiasta? Kysyimme Porin perusturvakeskuksen ja Porin kaupunginkirjaston Satakunnan maakuntakirjaston työntekijöiltä. Pääkirjaston henkilökunta keskustelee uudesta strategiasuunnitelmasta. Eniten mielipiteitä herätti Porin sisäinen liikenne. Porin tapahtumakaupungin maine nojaa pitkälti jazzeihin. Lähikunnissa tunnetaan lisäksi ehkä silakkamarkkinat. Kokonaisuutena strategiassa mainitut tavoitteet ovat sellaisia, joiden pitäisi jo toimia. Parantamisen varaa on aina! Toimistosihteeri Pirjo Gröndahl, Porin perusturvakeskus On tärkeää, että Porin maine paranee. Kaupunkia tulee kehittää ihmisiä kuulemalla. Tarvitaan lisää tapahtumia ja monitoimihalli. Puuvillan kauppakeskus ja Sokoksen remontti tuovat ihmisiä ostoksille ja luovat nykyaikaista ilmettä. Teksti Salla Rajala, Suvi Hirvi ja Tomi Lähteenmäki, sitaatit Porin kirjaston työntekijöiltä Kuva Suvi Hirvi Lasten ja nuorten tulee olla ykkösasia. Huomio pitää keskittää ennaltaehkäisyyn. Tämä on kannattavaa taloudellisesti. Liikenneyhteyksiä täytyy kehittää ja linja-autovuoroja lisätä. Bussilipun pitää olla voimassa kahdesta kolmeen tuntia. Se helpottaa pienellä eläkkeellä toimeentulevien ikäihmisten asiointia. Hammashoitaja Kirsi Vonk Porin perusturvakeskus Pori on vireä ja muuntautumiskykyinen kaupunki. SuomiAreena on yksi hyvä osoitus siitä yhteiskunnallisellakin tasolla. Täällä on muutenkin satsattu tapahtumiin. Se on myönteistä. Liikenneyhteyksiä tulee parantaa. On harmi, että esimerkiksi junayhteyksiä on karsittu. Strategiassa lapset ja nuoret on nostettu esiin, samoin ongelmien ennaltaehkäisy. Se on tärkeää. Kaikki tulee huomioida samalla tavalla, ovat lähtökohdat sitten millaiset tahansa. Tämä pätee myös vapaa-aikaan. Strategiassa jään kaipaamaan vanhusten näkökulmaa. Porin murteen käyttö elävöittää sitä ja tekee strategiasta omaleimaisen. Kaupungin ja palveluiden kehittämiseen kaipaan samaa ennakkoluulottomuutta ja luovuutta. Sosiaalityöntekijä Johanna Santanen, Porin perusturvakeskus Porin Linjojen kertalippujen hintoja pitäisi alentaa. Kenen kukkaro kestää 3,30 euron kertalippuhintoja? Aikataulut pitäisi uudistaa, ne ovat sekavat. Olisi hyvä, jos pysäkillä olisi mainittu mihin aikaan bussi on kullakin pysäkillä. Porin Linjojen kuskit ovat hyviä; yksi laulaa ja hyräilee ja aina he tervehtivät. Pyöräteitä on, mutta ne ovat huonosti suunniteltuja. Pitäisi saada leveämmät tiet, jossa olisi selkeästi paikka pyöräilijöille. Odotan nopeampia junia. Lentoliikenteen pitäisi olla varmempaa. Lentoliikenneyhteys on tärkeä. Olisipa jotain uutta. Miksei voisi olla jotain konkreettista? Nämä jää vain puheen tasolle. Eivät tarkoita oikeastaan mitään. Periaatteessa hyviä juttuja kaikki. Tavoitteet kaatuvat kaupunginvaltuuston keskinäisiin kinasteluihin. Hyviä asioita kaikki. Rahasta se on kiinni. Terveet lapset, hyvinvoivat aikuiset ongelmien ennaltaehkäisy on ristiriidassa sen suhteen, että säästettiin turvakodin sulkemisella. Kirjastopalvelut vastaavat omalta osaltaan tavoitteiden toteutumisesta; kirjasto on paikka, jossa voi käydä, mutta ei tarvitse ostaa mitään. Minusta täällä on niin paljon tapahtumia, että ei enää perässä pysy.

9 Kysy kuntauudistuksesta - Timo vastaa! Uusi kysymyspalsta tarjoaa vastauksia mutkikkaaseen kuntauudistukseen. Porin seudun kuntauudistus käynnistyi kesän lopussa, mutta mitä kuntauudistus Porissa oikein tarkoittaa. Seutumme kuntajakoselvityksessä on mukana yhteensä 10 kuntaa, joiden kesken uuden kunnan suunnittelu on aloitettu. Karhunpalvelus tarjoaa sinulle, hyvä lukija, mahdollisuuden kysyä askarruttavia asioita kuntauudistuksesta. Kysymyksiin vastaa pääasiassa Porin kuntajakoselvityksen pääsihteeri Timo Aro. Helsingin Sanomat väitti, että kaikissa kunnissa kuntauudistusta ei oteta tosissaan. Miten asia on Porin seudulla? Kuntauudistus on herättänyt vuosikymmenien ajan suuria tunteita puolesta ja vastaan. Tunteet ja pelot hallitsevat usein keskustelua oikeiden argumenttien sijaan. Porin seutu ei ole tästä poikkeus. Tosin länsirannikon kunniaksi on todettava, että täällä henki on rakentava, realistinen ja käytännöllinen toisin kuin suuressa osassa maata. Suurin osa Porin seudun kunnista tekee selvitystyötä tosissaan ja haluaa perustaa päätöksentekonsa tulevaisuuden kannalta kestäviin faktoihin. Ne kunnat, jotka eivät vaikuta olevan tosissaan mukana Porin seudun selvityksessä, ovat tosissaan jonkun muun selvitysalueen kanssa. Miksi Pori ei halua yhdistyä Lavian kanssa? Lavia kuuluu historiallisin, yleisin ja toiminnallisin perustein osaksi Pohjois-Satakuntaa. Toisin sanoen Porilta ja Lavialta puuttuu yhteinen pohja. Kunnat kuuluvat eri seutukuntaan ja niiden fyysinen ja henkinen etäisyys on pitkä. Lisäksi Porin ja Lavian välillä ei ole yhteistoimintajärjestelyitä, rakenteita, työmatka-, muutto- tai asiointiliikennettä eikä esimerkiksi julkista liikennettä. Lavian luonnollinen suunta on Kankaanpää. Onko Porin kaupungin henkilöstöllä syytä pelätä tulevia kuntaliitoksia? Ei missään tapauksessa. Lainsäädännön mukaan henkilöstöllä on viiden vuoden irtisanomissuojaaika kuntaliitostilanteessa. Tämä on poikkeuksellisen myönteistä työntekijöiden kannalta. Kuntaliitokset myllertävät organisaatioita ja suuria muutoksia tulee väistämättä. Lain henkilöstölle antama turva tarjoaa kuitenkin vankan perustan tulevaisuudelle. Entä, onko kuntauudistuksessa jotain uhkaa porilaisille? Ei. Enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia, jos ja kun osataan toimia fiksusti ja rakentaa uutta kuntaa tulevaisuuslähtöisesti. Suurin uhka liittyy kaikissa isoissa uudistuksissa luovan kaaoksen hallintaan ja muutoksen johtamiseen kaikilla tasoilla. Voit kysyä kuntauudistuksesta sähköpostitse pori.fi tai sisäisellä postilla otsikolla Karhunpalvelus/kaupungintalo. Julkaisemme asiallisia kysymyksiä palstatilan puitteissa. Teksti Tiina Salminen Kuva Marianne Ståhl Talkoot ilmastonmuutosta vastaan Viidennet Ilmastotalkoot järjestettiin Teknologiakeskus Pripolissa marraskuussa. Tilaisuuden järjesti ympäristöviraston, Porin kaupungin, Ulvilan ja Nakkilan Ilmastoasiat kunnassa-yhteishanke. Projekti saa rahoitusta Euroopan unionin Euroopan aluekehitysrahastosta. Lihaton lokakuu Yli miljoona kilometriä maailmalla reissannut, Madventures ohjelman toimittaja Riku Rantala puhui siitä, miten yksilö voi omilla matkustus- ja ruokavalinnoillaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Rantala nosti esille Facebookin Lihaton lokakuu-kampanjan, johon osallistui noin suomalaista. Muita puhujia Ilmastotalkoissa olivat muun muassa Turun yliopiston maantieteen professori Jukka Käyhkö ja tekniikan tohtori Eero Paloheimo. Porin kaupungin ilmastotyö Porin kaupunki on tehnyt vuonna 2012 ilmasto-ohjelman, jonka tavoitteena on 20 prosentin ilmastopäästövähennys aikavälillä Ilmasto-ohjelmaan on kirjattu toimintaohjeita hallintokunnille. Lisäksi ilmastoohjelmassa on mainittu ilmaston kuormituksen vähentämisen vaativan kaikilta hallintokunnilta toimintatapamuutoksia. Ohjelmasta löytyy jokaiselle Porin kaupungin työntekijälle ympäristöteko. Yhteistyötä yritysten kanssa Ilmastoasiat kunnassa haastaa yrityksiä ilmastokumppaneiksi. Ilmastokumppanit kirjoittavat sijaintikuntansa kanssa ilmastositoumuksen, johon kirjataan yrityksen ja kunnan ilmastotavoit- teet. Ne voivat koskea yrityksestä riippuen esimerkiksi jätehuollossa, energiankulutuksessa tai kuljetuksissa syntyviä ilmastopäästöjä. Porin kaupungin osalta sitoumukseen kirjataan ilmasto-ohjelman pääkohdat ja sitoumuksen allekirjoittaa apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus. Porissa ilmastokumppaneiksi ovat lähdössä muun muassa Prismat, Kuljetusliike Kalevi Huhtala Oy, Nelostuote Oy, Satamaito ja Porin Leipä. Ilmasto-ohjelma löytyy ympäristöviraston nettisivuilla osoitteessa Teksti Outi Aalto Kuvat Outi Aalto ja Marianne Ståhl Ilmastotalkoot teki tänä vuonna yleisöennätyksensä, kun Pripoliin saapui 150 kuulijaa. Mandventures-ohjelman toimittaja Riku Rantala puhuu matkustus- ja ruokavalintojen puolesta. Rantala on Facebookin Lihaton lokakuu-kampanjan perustaja.

10 10 Työn ääniä Kansainvälisen kokoonpanon juhlavuosi Pori Sinfonietta 75 vuotta Pori Sinfoniettan kokoonpano on kansainvälinen; porilaistuneita muusikkoja on muun muassa Moldovasta ja Saksasta saakka. Kuluva vuosi on orkesterin 75. juhlavuosi. Myytit juhlivista muusikoista saavat huutia kun Sinfoniettan väki kertoo vapaa-ajanvietostaan. Mukaan mahtuu jalkapallon aktiivista harrastamista, mökkeilyä ja perheelle pyhitettyä aikaa. Elokuva- ja kirjafriikki tuotantoassistentti Tuotantoassistentti Katri Martens tekee kolmen ammattilaisen töitä: vastuualueita ovat markkinointi, tiedotus sekä graafinen suunnittelu ja toteutus. Martens koulutukseltaan medianomi hän aloitti viestinnällisen uransa työharjoittelussa kaupungintalolla tiedotusavustajana. Harjoittelu poiki kesätöitä ja määräaikaisuuksia. Sinfoniettan riveissä Martens aloitti Kaikki Sinfoniettan paperinen mainosmateriaali on Martensin käsialaa. Graafinen puoli onkin hänen vahvuutensa. Orkesterin markkinointi pitää sisällään julisteiden ja käsiohjelmien taittoa sekä Facebook -sivu- jen päivittämistä. Tiedotuspuoli koostuu tiedotteiden ja uutiskirjeiden kirjoittamisesta, hän kertoo. Martensilla on viestinnällisen taustan lisäksi vankka kokemus orkesterissa soittamisesta. Olen harrastanut aikoinaan kymmenen vuotta klarinetin soittoa Noormarkun puhallinorkesterissa. Vapaa-ajan vietto on aikuisiällä muuttunut musisoinnista puuhailuksi 2,5 vuotiaan tyttären kanssa. Tapaan usein perheellisiä ystäviäni. Olen elokuva- ja kirjafriikki. Kaari Utrio on suosikkikirjailijani. Kirjoja onkin kertynyt melkein koko Utrion tuotannon verran. Ja Ässien peleihin täytyy päästä säännöllisesti. Torstaiset konsertit palkitsevat Pori Sinfoniettan konsertit Promenadisalissa saavat Porin kaupunginorkesterin johtajan Leena Harmaalan hyvälle tuulelle. Torstaiset konsertit palkitsevat. Silloin tulee fiilis, että kyllä tämä kannattaa. On ollut ilo tutustua suomalaisiin ja kansainvälisiin taiteilijoihin, hän sanoo. Pori Sinfoniettan konsertteja on tarkoitus laajentaa useammin Promenadisalin ulkopuolelle. Toiveena olisi saada enemmän tilaus- ja yhteistyökonsertteja. Pori Sinfonietta on muiden kaupungin kulttuurilaitosten tavoin tärkeä osa Porin markkinointia tapahtumakaupunkina; tuotamme tapahtumia ympäri vuoden, emme vain kesäisin, Harmaala muistuttaa. Kapellimestari viihtyy maaseudun rauhassa Söderblomin mielestä ihmisillä on liian juhlava mielikuva konserteista. Toivon, että ihmiset tulisivat vapaan sarjan konsertteihin riehumaan ja tanssimaan musiikin tahtiin. Häiritä ei tietenkään saa, mutta eläytyminen on suotavaa, hän kuvailee. Jan Söderblom on johtanut Pori Sinfoniettan orkesteria vuoden päivät. Viimesyksyinen tapaaminen orkesterin kanssa jäi hänen mieleen. Vastassa oli kehityksen nälkäinen porukka. Haasteemme on tarjota nuorelle yleisölle mieleisiä konserttikokemuksia. Sibelius-Akatemiasta valmistu- neen kapellimestarin musiikillinen ura alkoi jo kolmevuotiaana, kun hän sai viulun lahjaksi. Lapsena olin mukana Viuluviikareissa. Yksitoistavuotiaana olin mukana perustamassa Uusi Helsinki-kvartettia, jossa soitin parisenkymmentä vuotta. Solistin ja konserttimestarin työtehtävien jälkeen johdin orkesteria ensimmäisen kerran Helsingin Vaskisoittajissa. Fiskarsin ruukkikylässä asuva kapellimestari viettää vapaa-aikaansa maanläheisesti; siitä pitävät huolen vaimo ja kolme alle 10-vuotiasta lasta. Ennen vaimoni tapaamista ja lasteni syntymää musiikki oli koko elämäni. Perheen myötä musiikki on osa elämääni. Pori Sinfoniettan henkilöstö koostuu viisihenkisestä Teljäntorilla sijaitsevasta toimiston henkilökunnasta, ylikapellimestarista sekä orkesterin jäsenistä; 31 muusiikosta. Pori Sinfonietta on Satakunnan alueen ainoa ammattisinfoniaorkesteri, joka järjestää vuoden mittaan omia konserttejaan, yhteistyökonsertteja sekä tilauskonsertteja. Seesteinen oboisti Musiikin myötä oboen äänenjohtaja Saara Kemppi on matkustellut paljon. Yksi matka on jäänyt erityisesti mieleen. Solistina vierailu Berliinin filharmonia-konserttitalossa oli mieleenpainuva kokemus. Kempin innostus musiikkiin alkoi viulun- ja pianonsoitosta. 13-vuotiaana hän löysi oman instrumenttinsa, oboen. Tutustuin soittimeen ylä-asteikäisenä musiikkileirillä. Erityisesti soittimen ääni ja itse veistettävät suukappaleet kiehtoivat. Lukion jälkeen aloitin oboen ammattiopinnot silloisessa Stadiassa, josta jatkoin Sibelius-Akatemiaan. Vaihto-oppilasvuoden vietin Pariisin konservatoriossa. Kemppi aloitti Pori Sinfoniettassa syksyllä 2009, jolloin aukesi viransijaisuus orkesterista. Samana vuonna sain vakituisen viran koesoiton myötä. Pari vuotta olin tässä välissä opinto- ja virkavapaalla. Sinä aikana suoritin diplomikonserttini Sibelius-Akatemiassa sekä tein oboen soittajan sijaisuutta Radion sinfoniaorkesterissa. Tänä syksynä palasin Poriin Sinfoniettaan. Harmaala on aloittanut intendentin virassa Hän muutti perheineen Turusta Poriin työn perässä. Hämeenkyröstä kotoisin oleva intendentti on työskennellyt muun muassa markkinoinnin parissa Turun vuosinaan. Kotiäidin rooli tuli tutuksi opiskeluvuosina. Samaan aikaan tuleva filosofian maisteri opiskeli musiikkitiedettä Turun yliopistossa. Vapaa-ajallaan hän arvostaa aikaa perheensä kanssa. Irtiotto työkuvioista tulee perheen ja suvun parissa Turun saaristossa olevalla mökillä.

11 Työn ääniä Teksti Suvi Hirvi Kuvat Marianne Ståhl Sellon ääni sointuu kauneimmin Magdalena Brostekia voidaan pitää kosmopoliittina, sillä nuori sellisti on ehtinyt matkustella lapsesta saakka eri orkestereiden mukana konserteissa ympäri Eurooppaa. Kotimaastaan Saksasta hän päätyi Erasmus-vaihdon kautta opiskelemaan Kööpenhaminaan kahdeksaksi vuodeksi. Nyt hän on asettunut Poriin ja mennyt täällä naimisiin. Brostek on suomalaisittain sanottuna kaksinkertainen musiikin maisteri. Kun muusikkomies sai orkesterin jäsenyyden Turusta, Brostek päätti toimia ja hakeutui Pori Sinfoniettan koesoittoon. Siihen osallistui minun lisäkseni kymmenenkunta sellistiä. Tapasin mieheni Kööpenhaminan opiskeluvuosina. Ehdimme asua silloin yhdessä. Nyt hän soittaa Turun kaupungin orkesterissa lyömäsoittimet instrumenttinaan. Oli hienoa, että pääsimme samaan maahan soittamaan, Brostek sanoo. Sello tuli Brostekille tutuksi jo 6-vuotiaana, kun hän soitti pientä selloa ensimmäistä kertaa musiikkikoulussa. Mielestäni sellon ääni sointuu kauneimmin, hän sanoo. Toistaiseksi Brostek puhuu englantia ja saksaa, mutta vapaa-ajallaan hän opiskelee suomen kieltä. Viikonloppuisin hän suuntaa Turkuun sellonsa kanssa. Jalkapallosta löydän tasapainon Yhteinen työ ja harrastus yhdistää Alttoviulisti Tuula Litmanen ja klarinetin äänenjohtaja Risto Litmanen ovat yhdessä ehtineet nähdä nykyisen Pori Sinfoniettan koko elinkaaren. He ovat tavanneet toisensa Porin kaupunginorkesterissa, jossa he aloittivat muusikon uransa vuonna Merkittävin asia Sinfoniettan historiassa meille on Promenadikeskuksen valmistuminen vuonna 1999, jolloin orkesteri sai vakituisen konserttipaikan, Promenadisalin, Risto Litmanen muistelee. Pariskunta kertoo päässeensä vakituisiksi muusikoiksi suoraan koulun penkiltä, koesoiton kautta. He ovat soittaneet lapsesta saakka ahkerasti. Tuula Litmasella on takanaan viuluopintoja Kankaanpään, Porin ja Turun konservatoriossa. Risto Litmanen on opiskellut klarinetinsoittoa Porissa ja Sibelius- Akatemiassa. Hän opettaa tällä hetkellä orkesterityön lisäksi Palmgren-konservatoriossa. Aviopari viettää vapaa-aikaansa mielellään konserteissa, kun he ovat matkalla joko Suomessa tai muualla Euroopassa. Myös ooppera ja teatteri kiinnostavat meitä. Harrastamme lisäksi kamarimusiikkia. Olemme soittaneet 20 vuotta Porin kamarisolisteissa, Tuula Litmanen kertoo. Siivoojasta järjestäjäksi Marja-Leena Aaltonen aloitti työnsä Porin kaupungin orkesterin siivoojana Reilun kymmenen vuoden kuluttua tästä Aaltonen koki käännekohtansa, kun siivoojan työ vaihtui toimistotyöhön. Silloinen intendentti Ritva Ulmas pyysi minua toiseksi Pori Sinfoniettan järjestäjäksi. Tätä ennen järjestäjiä oli vain yksi. Avustavan järjestäjän työ koostuu fyysisestä osuudesta Promenadisalissa ja toimistotyöstä Teljäntorin toimistolla. Konserttiviikon maanantaiaamuna mapitan muusikoille nuottivihkot. Katan Promenadisalin lavan asettamalla muusikoille tuolit, nuottitelineet ja säätelen valot kohdilleen. Lopuksi puran kaikki pois torstaina konsertin jälkeen. Silloin olen töissä aamusta iltamyöhään, Aaltonen sanoo. Aaltosen työ koostuu konserttikävijöiden kirjaamisesta, nuotiston ylläpidosta sekä korvaavien tai avustavien muusikkojen bookkaamisesta. Kun viikonlopun sisällöstä saa päättää itse, hän viettää sen mielellään 5- ja 7-vuotiaiden lastenlapsiensa kanssa. Jalkapallotermein ensimmäinen konserttimestari Ion Buinovschi toimii orkesterin kapteenina ja kapellimestarin avustajana. Tehtävänä on yhdistää muusikkojen soitto, jotta se kulkee sointuvasti yhteen. Erityisesti hän on suuntautunut jousistoon; eli viuluihin, selloon ja kontrabassoon. Tutustun uuteen teokseen kaksi viikkoa ennen harjoituksia. Aina löytyy korjattavaa, esimerkiksi jousiston soittonopeus. Soitan sooloja, joten työtä ja harjoitteluakin tulee paljon. Soittamisen vastapainoksi Buinovschi pelaa jalkapalloa. Jalkapallosta löydän tasapainon, kun juoksen kentällä kuin hullu. Silloin unohdan ongelmat. Se onkin salaisuuteni, jolla pysyn hen- kisesti tasapainossa. Moldovasta kotoisin oleva Buinovschi on ehtinyt työskennellä useassa maailmankolkassa Jenkkejä, Saksaa ja Romaniaa myöden, mutta Porista hän kertoo löytäneensä mielenrauhan. Saksassa soittaessani vierailimme Mikkelin festivaaleilla; ihastuin Suomen rauhallisuuteen ja puhtaaseen luontoon. Paratiisi, taivas, kirkas, hän kuvailee ensituntemuksiaan Suomesta. Viulisti aloitti Suomessa soittamisen Oulun kaupunginorkesterin riveissä Vuonna 2004 Buinovschi vaihtoi Turun kaupungin orkesteriin. Pori Sinfoniettan vakituinen muusikko hän on ollut vuodesta 2007.

12 12 Vielä ehtii! Videojoulukalenteri kätkee joulumysteerin Kaupunki valmistautuu jouluun. Jouluiset reseptikirjat kaivetaan esiin kirjaston uumenista ja niitä luetaan ylintä johtoa myöten. Punaisen hahmon reseptinhakumatka osoittautuu kohtalokkaaksi ja johtaa outoihin tapahtumiin ja mystisiin paikkoihin. Matkaa voit seurata Joulumysteeri-videojoulukalenterista, joka avautuu Porin kaupungin nettisivujen tutussa osoitteessa päivittäin joulukuussa. Joulumysteeri on Porin lastenkulttuurikeskus - Satakunnan lastenkulttuuriverkoston Laitos- Pro-työryhmän toteuttama kaikille kaupunkilaisille suunnattu joulukalenteri. Outoa Joulumysteeriä ovat olleet tekemässä Porin kaupungin työntekijät, eri yhdistykset, Aalto yliopisto, Taiteen edistämiskeskus, Porin Ässät ja yksittäiset kaupunkilaiset. Rajat ylittävää yhteistyötä Hallintokuntarajojen ylittäminen kuulostaa puuduttavalta virastohöpinältä, mutta maanläheisessä Porissa se voi toteutuakin, kun löytyy sopivat puitteet ja innostava henki. LaitosPro -työryhmä on Porin lastenkulttuurikeskuksen kokoama ja koordinoima Porin kaupungin laitosten ja kolmannen sektorin toimijoiden asiantuntijaryhmä. Sen tehtävänä on suunnitella ja toimeenpanna paikallista lastenkulttuurityötä. Kokoonpano on toteuttanut laajassa yhteistyössä mm. vuodesta 2008 käynnistyneen ja vuotuiseksi tapahtumaksi muodostuneen Taavin tulet -taidetapahtuman, viime vuonna toiminnallisen ja osallistavan Kato luukkuu! -joulukalenteritapahtuman ja nyt tänä vuonna Joulumysteeri-videojoulukalenterin. Toiminta on paikallista ja laajaa sisällöntuottamista. Kunnan kulttuurilaitosten ja eri hallintokuntien, avoimen sektorin ja eri taidealojen yhteistyö nivoutuu niin, että myös lapset ja nuoret saadaan aktiivisesti mukaan. Työryhmä kokoontuu neljästä kuuteen kertaan vuodessa. Kokoukset jakaantuvat yhteistyön suunnittelu- ja toimintakokouksiin ja arvokeskustelukokouksiin, joissa on mukana asiantuntija-alustajat. Hyviä toimintatapoja kehitetään ja vahvistetaan parantamalla toimintaedellytyksiä ja yhteistyötä. Tämän vuoden yhteistyö Joulumysteeri on hyvä esimerkki mutkattomasta, monet rajat ylittävästä yhteistyöstä. Kaupunginjohtajasta elokuvatähdeksi Joulumysteeriä lähti tekemään laaja joukko ihmisiä eri aloilta. Innostavinta oli se, että kaikki kysytyt lähtivät heti mukaan heittäytyen elokuvallisen ilmaisun vietäväksi. Joulumysteerissä esiintyvät muun muassa Ässien kapteeni Ville Uusitalo, paikallinen proviisori, joulupukki, lapsia, nuoria ja päätähtenä Porin kaupungin johtaja Aino-Maija Luukkonen. Joulumysteeri pistää työyhteisöjen roolijaot uusiksi ja tekee kaupungin työntekijöistä näyttelijöitä, jotka näyttelevät itseään. Sekavaa? Ei, vaan porilaisen pimeää ja kiinnostavaa. Kukin meistä joutuu usein työssään alueille, joita ei osaa tai hallitse. Harvalla joulukalenterivideon tekemisessä mukana olleista oli aiempaa kokemusta elokuvallisesta työskentelystä. Toki kuvaajat ja osa käsikirjoittajista on alan ammattilaisia, mutta olennaisempaa olikin heittäytyminen joulumysteerin vietäväksi. Kyse on luovasta toiminnasta, jossa kaikki luovat keinot otettiin käyttöön. Kokonaisuus kertoo, miten kaupungin työntekijöistä löytyy uskomaton luova potentiaali, rohkeutta, heittäytymistä ja intohimoa, joka ylittää kaiken normaalin työnkuvan. Salaperäistä aikamatkailua Käsikirjoitus syntyi Porin mystisten paikkojen ja niihin liittyvien tarinoiden pohjalta. Tarina lähti liikkeelle takaperin. Loppuratkaisu oli tiedossa ensin ja sille luotiin syntyhistoria. Sarjalle kehitetty päähenkilö, kirjastotäti Arja, löytyy myös todellisesta Porista. Elokuvallinen kerronta Joulumysteerissä hakee esikuvia rikosdraamoista, satuanimaatioista, kummitustarinoista, peleistä ja b-luokan leffoista. Onko kaupungin alla tunneli ja Korsmanin talon ruuma täynnä? Saammeko joulurauhan julistuksen? Ai niin Sauli Niinistö on muuten samanikäinen kuin maantiekiitäjät, mutta mitä tekemistä sillä on Porin joulumysteerin kanssa? Tämä kaikki selviää seuraamalla Joulumysteeri-videojoulukalenteria osoitteessa pori. fi/joulukalenteri. Toisinaan meno on niin outoa, että pienempien ja herkkien on syytä katsoa osat yhdessä jonkun kanssa. Teksti Päivi Setälä Kuvat Antti-Jussi Marjamäki

13 Mielipide Kestävä kehitys ja Pori - 25 vuoden pitkä marssi Pori oli niiden kaupunkien joukossa, jotka ensimmäisinä perustivat ympäristönsuojelulautakunnat. Motiivikin tähän oli selkeästi olemassa: Kokemäenjoki muistutti enemmän hajunsa ja ulkonäkönsä perusteella avoviemäriä kuin jokea, kaupungin hengitysilma oli huonolaatuista, merialue oli saastunutta ja merenpohjan kuollut alue laajeni huolestuttavasti vuosi vuodelta. Katupöly rasittaa Haasteet tuntuivat valtavilta mutta työhön ryhdyttiin laajalla rintamalla. Ilmansuojelutyötä edistämään perustettiin kaupungin ja teollisuuden välinen ilmantarkkailutyöryhmä. Työryhmä ei ole koskaan tehnyt sitovia päätöksiä. Siellä käytyjen keskustelujen, neuvottelujen ja joskus jopa tiukkasanaisten väittelyjen tuloksena luotiin ne pohjat, joilla sitouduttiin lupamenettelyjen puitteissa suotimien, rikkipesureiden ja typenpoistolaitteiden hankintaan. Tällä hetkellä kaupunkilaisten hyvää ilmanlaatua uhkaavat enää jokakeväiset katupölyongelmat. Niiden poisto on kaupungin omissa näpeissä. Ilmanlaadun paraneminen ei poista sitä tosiasiaa, että Pori on edelleen Suomen suurimpia kasvihuonepäästöjen tuottajia. Tämän vuoksi meillä on velvollisuus ponnistella energiasäästön ja energiatehokkuuden, ei-fossiilisten polttoaineiden käytön sekä tuuli- ja aurinkoenergian lisäämiseksi. Viemäristä virkistykseen Kokemäenjoen tilan paraneminen ja joen muuttuminen viemäristä virkistyskäyttöön on menestystarina, josta kannattaa olla ylpeä. Pitkäjänteisen yhteistyön osapuolina ovat olleet jokivarren teollisuuslaitokset, kunnat ja viranomaiset. Kuntien yhteistyön tuloksena syntyneen Luotsinmäen yhteispuhdistamon ansiosta monet heikkokuntoiset ja alitehoiset puhdistamot on suljettu. Jätevesien käsittely on nyt korkealla tasolla ja puhdistustulos erinomainen. Jokea ja sitä kautta rannikon vesiä pilaamaan on noussut kuitenkin uusi uhka. Ilmaston lämpenemisen myötä poikkeuksellisen kovat kesäsateet ja maaperän pysyminen sulana lähes koko talven yhdistettynä rankkoihin talvisateisiin on lisännyt ravinteiden liukenemista jokeen ja sitä kautta mereen. Jos tätä ravinteiden liukenemaa ei saada kuriin, seurauksena ovat rehevöityminen ja leväkukintojen lisääntyminen Selkämeren alueella. Tulvasuojeluun liittyvät ojien ja jokien perkaukset huonosti toteutettuna voivat edistää tätä ilmiötä. Päästöt kuriin sovussa Kaupunki huolestui 90-luvun alussa merialueen tilasta siinä määrin, että perustettiin pieni työryhmä, joka paneutui teollisuuden jätevesipäästöihin. Työryhmän tehtävänä oli valmistella kaupungin lausunnot ja kannanotot käsittelyyn tulevista lupahakemusten muutoksista. Huolestuttavimpana asiana oli Kemira Pigmentsin päästöjen vaikutukset. Kaupunki ei voinut hyväksyä esitettyjä kuormitustasoja. Porin mielestä kuormitusta piti laskea vielä selvemmin, jotta vesialueen ja erityisesti meren pohjan suhteen tapahtuisi paranemista. Vesiylioikeus ratkaisi riidan kaupungin ja merialueen eduksi. Tämä riita jäi viimeiseksi. Sen jälkeen jätevesipäästöjen vähentämisen keinoista ja aikataulusta neuvoteltiin sovussa ja tuloksellisesti. Ainutlaatuista luontoa Porin vahvuuksiin kuuluvat eittämättä Joutsijärven laajat virkistysalueet sekä upeat luontoalueemme rannikolla ja suistossa. On pieni ihme, että nämä alueet ovat säästyneet rakentamiselta. Natura 2000 ohjelmiin kuuluvat Preiviikinlahti sekä Pohjoismaiden laajin delta-alue, Kokemäenjoen suisto, ovat edustavimmasta päästä. Myös Yyterin dyynialue sekä merenrannan kivikkoiset Enskeri, Seliskeri ja Outoori ovat ainutlaatuisia. Jälkeen päin hieman nolottavat kaupungin kannanotot ja valitukset muodostettaessa Suomen Natura 2000 alueita. Kaupungin virkamiehissä ja päättäjissä oli tuolloin joitakin henkilöitä, joille Natura oli sellainen peikko, että kaupunki yritti vähätellä omien alueidensa ainutlaatuisia luontoarvoja. Onneksi tämä ei onnistu- nut ja alueet saivat niille kuuluvan statuksen. Päättäjät vähän paikkasivat mainettaan noustessaan yksimielisesti vastustamaan merihiekan nostoa Tahkoluodon edustalta. Selkämeren kansallispuiston perustaminen oli voitto luonnonsuojelulle ja jälkipolville. Se vei puuhamiesten innon hiekan nostoon lopullisesti. Matkailu ja luonto Maailmalla liikkuessa huomaa valitettavasti ihmisten ahneuden myös luontoasioissa. Kaikki kaunis ja arvokas haluttaisiin nopeasti muuttaa rahaksi tai ainakin ansaita sillä. Lopputuloksena on usein luontoarvojen tuhoutuminen ja jäljelle jää massaturismin aiheuttamat vauriot. Onneksi toisenlaisiakin esimerkkejä on. Hyvällä suunnittelulla, merkityillä kulkureiteillä ja liikkumisrajoituksilla on pystytty luomaan edellytykset sekä matkailulle että lajien ja luontoarvojen säilymiselle. Porinkin kannattaa jatkossa hoitaa ja kehittää omia kansallispuistoon läheisesti liittyviä luontokohteitaan siten, kuin ne olisivat osa kansallispuistoa. Hyvin alkanutta yhteistyötä Metsähallituksen kanssa on jatkettava. Kaupungin on turvattava oma rahoitusosuutensa kansallispuiston kehittämishankkeissa. Puistoon sijoitettu euro tulee tulevaisuudessa moninkertaisena takaisin. Teksti Matti Lankiniemi Kuvat Kimmo Nuotio ja Heli Koskela

14 14 Satusynttäreistä ompelukoneisiin Onko kirjasto enää kirjasto? Tampereen Hervannan kirjasto hankki lokakuussa asiakaskäyttöön ompelukoneen. Hankinnalla halutaan edistää kädentaitoja, kertoo Hervannan kirjasto. Pitääkö kirjastohenkilökunnan osata nyt suoraa saumaa ja siksakkia? Onneksi ei, sillä tarkoituksena on, että asiakkaat osaavat käyttää konetta hyvän ohjekirjan avulla. Kirjat eivät ole olleet enää vuosikymmeniin ainoa lainattava materiaali. Aikoinaan kirjastossa keskusteltiin levyistä, sen jälkeen tulivat elokuvat, viime vuosina pelit. Energiamittareita ja kävelysauvojakin voi lainata kirjastosta. Sivistyksen kehto ja tapahtuma-areena Kirjasto on koko kansan olohuone. Kirjastot olivat 1990-luvulla eturintamassa tuomassa tietoyhteiskuntaa kaikelle kansalle. Kirjasto muuttuu yhteiskunnan mukana. Siitäkin huolimatta, että aina löytyy asiakkaita, jotka toivoisivat, että mikään ei muutu - ainakaan kirjasto. Moni mieltää kirjaston edelleen hiljaiseksi tilaksi. Turun kirjasto otti käyttöön keväällä Hiljaiset tiistait. Kirjastossa hiljaisuus ei ole enää itsestäänselvyys ja kirjaston tiloissa järjestettävät tapahtumat aiheuttavat väkisinkin melua. Kirjaston hiljaisuutta haluavat vaalia enemmän asiakkaat kuin henkilökunta. Hiljaista lukusalia lukuun ottamatta henkilökunta käyttää jo mielellään puheääntä asiakaspalvelutilanteessa. Tapahtumat ovat iso osa kirjaston toimintaa. Helsingin kirjasto lanseerasi Satusynttärit tiloissaan. Erilaiset tapahtumat herättävät monenlaisia mielipiteitä henkilökunnassa. Kun toinen haluaa pysyä tiukasti kirjallisuuskeskeisessä työssä, toinen nauttii, kun saa toimia ohjelmamestarina ja tirehtöörinä rajoja ylittäen. Ei enää riitä, että kirjasto on, vaan kirjaston täytyy aktiivisesti toimia. Vaatimattomuudesta ammattiylpeyteen Kirjaston henkilökunnalla on osaamista ja innostusta. Heikoin kohta henkilökunnassa on yleinen vaatimattomuus, jonka taakse piiloudutaan myös silloin, kun omaa osaamista pitäisi tuoda esille. Vanhat ja toimimattomat tilat aiheuttavat ongelmia, kun kirjasto haluaa tarjota uusia palveluja. Jos yhden tapahtuman takia pitää siirtää kymmeniä raskaita kirjahyllyjä, ei ole ihme, että tapahtumaa ei toista kertaa enää järjestetä. Suurin ongelma kirjastoissa ei ole suinkaan ideoiden tai innostuksen puute vaan aika ja raha. Uudet työmuodot vaativat oppimista, kouluttamista ja mahdollisuutta irrottautua perustyöstä. Viime aikoina on uutisoitu kirjastoihin kohdistuvista säästöistä. Ne eivät todellakaan anna mahdollisuuksia kehittää toimintaa. Mikäli uudistukset revitään jo nyt tiukoilla olevien ammattilaisten selkänahasta, ei ole mikään ihme, jos henkilökunnan suhtautuminen uusiin ideoihin on nuivaa. Teksti Arja Palonen Kuva Marianne Ståhl Siäl o peli -kirja päättää Museon suositun urheiluprojektin - Siäl o peli, on upean, Satakunnan Museon julkaiseman porilaista urheiluhistoriaa käsittelevän kirjan nimi. Julkistamistilaisuudessa kaipailtiin, aivan aiheellisesti, kirjoituksia porilaisista urheilufaneista. Sen kirjan otsikko lienee Siäl o peli, tul pois? Kirja on pitkän työrupeaman kruunu. Museo on nyt parin vuoden ajan tehnyt työtä yhden kulttuurin saran, urheilun perkaamisessa. Museon päätehtävä on tallentaa esineistöä. Siitä porilaisen urheilun projektikin alkoi, mutta jalostui sitten suuren suosion saaneeksi näyttelyksi, yleisötilaisuuksiksi ja tapahtumiksi. Vaikka amanuenssi Johanna Jakomaa toppuuttelee, että urheiluprojekti on nyt ohi, urheilun esineistö kiinnostaa edelleen. Kaikki haluavat aina luovuttaa museoon palkintoja, mitaleja ja pyttyjä. - Meitä kiinnostavat veryttelypuvut, pelipaidat, tossut, piikkarit, mailat ja muut urheiluvälineet. Niistä meillä on pulaa, avaa Jakomaa vielä Museon ovea. Yhteistyö on poikaa Urheiluporukoissa ollaan usein erimielisiä, kilpailu ja mustasukkaisuus hallitsevat. Porilaista urheiluhistoriaa tehtiin hyvällä syöttöpelillä. Museon lisäksi mukana olivat vapaa-aikatoimi, SVUL:n ja TUL:n Satakunnan piirit. Lonkerot ulottuivat jopa Urheilumuseoon, jonka johtaja Pekka Honkanen oli yksi kirjoittajista. Artikkeleita kirjassa on kymmenen. Honkanen pitää Poria vahvana urheilukaupunkina. BSF:n, Segelföreningenin, perustaminen jo vuonna 1856 on omassa sarjassaan koko Suomessa. Vankka signaali on sekin, että jo 1800-luvun puolella kaupunkiin oli perustettu 13 urheiluseuraa. Eroja muihin kaupunkeihin verrattuna Honkanen ei sano havainneensa, sijainti rannikolla on yksi ohjaava piirre. - Aikaansa edellä oli pyöräkilpailu Pori-Rauma. Kaupunkien välinen pyöräretki järjestettiin jo vuonna 1896 ja ensimmäinen kilpailu kaksi vuotta myöhemmin. Pekka Honkasen kirjoituksessa on hieno knoppitieto ensimmäisestä porilaisesta olympiaedustajasta, Venäjän armeijan upseerista Arno Almqvistista. Hän ehti osallistua Tukholman kisojen viisiottelun ensimmäiseen lajiin, ammuntaan. Menestysuimari Arvo Aaltosen rintauinti alkoi muutamaa tuntia myöhemmin! Almqvist edusti Venäjää, Aaltonen Suomea. Urheilumuseon johtajan silmissä Pori on jääkiekon ja voimailijoiden kaupunki. Yksilölajeista palloiluihin Satakunnan Museon johtaja Juhani Ruohonen kirjoittaa joukkuelajeista, palloilusta. Sellaisena Pori tunnetaan tänään ja on tunnettu kohta 70 vuotta. Suomen mestaruuksia porilaiset seurat ovat voittaneet lukuisissa palloilulajeissa. Sotien välisenä aikana ja vähän jälkeenkin oli toisin. Porilaiset menestyivät yksilölajeissa ja palloilussa oli aneemisiakin kausia. Arvo Aaltosen kaksi pronssia Antwerpenistä jäivät juoksijoiden menestyksen varjoon. Reposaaren asemaa porilaisessa urheiluhistoriassa pönkittivät Kelpo Gröndahlin menestykset Lontoossa ja Helsingissä sekä Maire Österdahlin EM-prossi vuonna Oma lukunsa on Poria villinnyt innostus painonnostoon ja 1970-luvuilla. Voimailutalosta tuli kulttipaikka. Kaarlo Kangasniemen kultamitali kruunasi huuman, Porissa kasvoi leegio menestyneitä punttimiehiä. Jouni Grönman otti pronssin Los Angelesista Omasta mielestäni urheiluprojektimme on ollut onnistunut. Olemme saaneet kokoon arvokasta porilaista kulttuurihistoriaa. Jatkamme samantyylisiä missioita, jos saamme rahoitusta, lupaa Juhani Ruohonen. Teksti Tapio Furuholm Kuvat Pentti Pere ja Sven Raita (Satakunnan Museon kokoelmat) Johanna Jakomaa ja Juhani Ruohonen kaupparatsuina. Siäl o peli! Porilaista urheiluhistoriaa-kirjaa on saatavissa Museon kaupasta. Kirjan hinta on 25 euroa. Katso myös sivu 19. Kaksi huippu-urheilijaa, kaksi olympiavoittajaa, kaksi kaupungin palveluksessa ollutta satamavalvojaa, kaksi entistä kaupunginvaltuutettua. Pori on aina kasvattanut voimamiehiä, Kelpo Gröndahl (yllä) ja Kaarlo Kangasniemi.

15 Anniksen puuhanaiset puhaltavat Tuulta nuorten purjeisiin Mitä Tuulta purjeisiin -hanke on käytännössä? Se on tarkoitettu kaikille työttömille nuorille: kulttuurialan projekteissa voi työskennellä useiden alojen työtehtävissä. Näyttelijät ovat vain jäävuoren huippu. Esimerkiksi kulttuuritapahtuma Noita Nytenenän Taikatalo -projekti piti sisällään muun muassa lipunmyyjää, maskeeraajaa, markkinoinnin tehtäviä ja tekniikka- ja lavastusosaamista, hankevastaava Erja Lehtonen ja Anne Mäkinen luettelevat. Isot julkiset projektit sisältävät paljon erilaisia työtehtäviä. Näihin on ensin lyhyt koulutus sekä perehdytys, Lehtonen lisää. Mitä nuoren kanssa tehdään kun hän aloittaa työkokeilijana Anniksella? Päivärytmi on ensin laitettava kuntoon. Se on sekaisin monella nuorella. Usein nuoret tarvitsevat apua käytännön asioissa; esimerkiksi asunnon hankkimisessa. Olen ollut mukana muun muassa terveyskeskuksessa ja Kelassa, projektityöntekijä Taru Peura kertoo. Mitä työkokeilijoille tällä hetkellä kuuluu? 12 on päässyt opiskelemaan. Seitsemän nuorta on saanut jatkotyöpaikan. Tällä hetkellä toiminnassa on mukana 11 työkokeilijaa. Tuulta purjeisiin -työllisyyshanke on käynnistynyt helmikuussa 2013, mutta koko toiminta lähti pyörimään aktiivisesti huhtikuusta alkaen. Teksti Ja Kuva Suvi Hirvi Tuulta purjeisiin -työllisyyshankkeen rahoittajina ovat Ely-keskus ja Porin kaupunki. Mukana on tähän asti ollut 42 työkokeilijaa. Työtön nuori voi ilmoittautua mukaan TEtoimiston kautta. Ennen työllistämistä nuorta haastatellaan ensin. Työkokeilijoiksi otetaan vuotiaita nuoria ja nuoria aikuisia. Työkokeilu tarjoaa töitä ja kursseja kuukaudesta puoleen vuoteen. Ennen kaikkea jaksolla kannustetaan opiskelemaan ja löytämään oma alansa. Jakso koostuu kolmesta osasta; ammatinvalinnan ohjauksesta, työhön tutustumisesta sekä oman elämänhallinnan perusteista. Työkokeilu sisältää työn lisäksi erilaisia kursseja, mukaan lukien ilmaisutaidon perusteet. Kerralla mukana voi olla noin 20 työkokeilijaa. Työkokeilu on väylä työelämään ja apu elämänhallintaan. Projektityöntekijät Anne Mäkinen, Anne Rantala, Taru Peura ja hankevastaava Erja Lehtonen ohjaavat Anniksella nuoria elämässä eteenpäin. Taustalla komeilee kuvataidepajan toteuttama seinämaalaus. Materiaalipankki mahdollistaa Tarvikkeet toimintaan ja askarteluun Mikä on Porin seudun materiaalipankki? Materiaalipankki on kierrätyskeskus, joka ottaa vastaan ja välittää eteenpäin ylijäämä- ja jätemateriaaleja. Hanke alkoi syyskuussa ja jatkuu näillä näkymin vuoden 2014 joulukuuhun. Missä se on? Materiaalipankki toimii Kaarisillan koulun yhdessä luokkahuoneessa, osoitteessa Isosannanpuistokatu 23, Pori. Kuka voi tuoda materiaaleja? Yksityishenkilö, yritys tai kaupungin hallintokuntakin voi ottaa yhteyttä todetessaan, että voisi luopua kertyneestä materiaalista. Ovet ovat avoinna maanantaisin ja keskiviikkoisin kello sekä tiistaisin kello Paikalla palvelee Anne Vihtilä ja nuorten työpajan Mikä on upeampaa kuin joulukoristeiden tekeminen kierrätysmateriaaleista? Materiaalipankki tarjoaa muun ohessa mahdollisuuden kädentaitojen harjoittamiseen mukavassa porukassa. Sirkka Leivo-Jokimäki tekee joulupalloa, Tuula Ulanen on avustajana. kädentaito-osaston tytöt. Toimituksista voi myös sopia hankkeen vetäjän Pauliina Hakalan kanssa soittamalla numeroon Jos kuljettaminen on kovin hankalaa, noutokin onnistuu. Tervetullutta on käyttökelpoinen materiaali papereista, muovista, puusta ja metallista, tekstiileihin, kaakeleihin ja peileihin. Miten toimii? Kerättyä materiaalia ja palveluja ohjataan aluksi varhaiskasvatukseen ja työpajoihin. Yhdistykset, harrastusryhmät ja yksityishenkilöt pääsevät myös toteuttamaan ajatuksiaan. Tietoa toiminnasta löytyy Porin seudun materiaalipankin nettisivuilta ymparistovirasto/jateneuvonta/ kierratyskeskukset.html, Satakunnan Kansan menovinkeistä ja Facebook-ryhmästä Porin seudun materiaalipankki. Askartelua porukalla Materiaalipankki järjestää kädentaitoiltapäiviä pienille ryhmille. Ryhmässä askarrellaan jotain mukavaa, ajankohtaan liittyen vaikka joulukortteja tai -koristeita. Hauskaa on hypätä päivän rutiineista hetkeksi askartelun maailmaan. Tarjolla on raaka-aineita, opastusta ja ideoita. Omaa luovuutta voi käyttää ja huomata yllätyksekseen, että kädet liikkuvat muutenkin kuin tietokoneen näppäimillä. Askartelu porukassa on lisäksi terapeuttista. Välillä syvennytään omaan haasteeseen ja välillä arkielämän kysymyksiin yhdessä pohtien, aivan kuin joskus lapsena mummulassa käsityöiltoina, kun televisiotakaan ei vielä ollut. Ketä palvelee? Pankki palvelee kaikkia ei kaupallisia tahoja. Yksityishenkilöt voivat tarjota ja pyytää askarteluja käsityömateriaaleja Facebookryhmän kautta, jolloin osapuolet sopivat noudon keskenään. Hanke on EAKR-rahoitteinen (Euroopan aluekehitysrahasto), ja siinä on mukana Porin kaupunki ja Nakkilan kunta. Kuva ja teksti Ulla Kudjoi

16 16 Juuret Porissa Tiia Hautalan kivijalka: Voittoon, vaikka räkä poskella Kunnianhimo, tahto, halu kilpailla ja voittaa. Halu mitata rehellisessä kilpailussa, kuka on paras. Pirunomainen motivaatio tehdä töitä, treenata ja taas treenata. Siinä palikoita, joista 7-ottelija Tiia Hautala on tehty. Siinä ei ole kaikki. Läntisessä Porissa kasvanut ja urheilu-uransa aloittanut sisupussi on hyväntuulinen, huumorintajuinen ja leikkimielinenkin. Hän on selvästi hyväksynyt ajatuksen, että elämää ei kannata otsa kurtussa elää. Vahvistus edellä sanotulle tulee Tiia Hautalan ja Mia Strömmerin kirjassa. On Vähärauman koulun toisluokkalaisten hiihtokilpailut ja Hautalan edellä hiihtävä tyttö antaa suosiolla latua. Sivuun siirtyvä ottaa nenäliinan ja niistää perusteellisesti. Hautala kirjoittaa: Minä olin aivan ihmeissäni, mutta jatkoin suu vaahdossa ja räkä poskella matkaani niin, että suihke vain kävi. Olisin varmasti jatkanut vaikka kakat housuissa, sillä niin kova kilpailuvietti ja voiton tahto minulla jo silloin oli. - Kilpailu ei ketään vahingoita, haluaa Hautala muistuttaa. Urheilu vei - Minun lapsuudessani ei ollut muuta kuin urheilu. On murheellista, että nykynuoriso liikkuu liian vähän, sanoo Tiia Hautala Varalan urheiluopistolla, josta hän on juuri valmistumassa ammattivalmentajaksi. Koulun hiihtokilpailu ei jäänyt viimeiseksi rynnistykseksi. Hautala edusti Suomea kolme kertaa olympiakisoissa, neljä kertaa MM-kisoissa ja kolme kertaa EMkisoissa. Sevillan MM-kisoissa hän oli viides, Sydneyn olympialaisissa kahdeksas. Yleisurheilun SM-kisojen saldo oli 16 mitalia, puolet Suomen mestaruuksia. Vieläkö lisää? No, menestyksiä hallikisoissa hehtokaupalla. Hautalan ura kesti 23 vuotta. Se loppui Helsingin MM-kisojen harjoituskentälle. Akillesjänne oli loppuunkäytetty, olympiastadionilla hän oli vain katsojana. Hautala kertoo edellä mainitussa Vieläkös te urheilette kirjassaan tunnelmistaan tyrmäävän suoraan...tuskankyyneleet vilisivät silmieni ohi kuin kuoleman kohdatessa. Mikä meitä suomalaisia vaivaa? Kun historia on tuollainen, ei ole ihme, että Tiia Hautala murehtii suomalaisen yleisurheilun tilaa. - Ruotsista tulee jatkuvasti arvokisojen finaaleihin urheilijoita. En tiedä miksi ei meiltä, sanoo Hautala, mutta hän kysyy itse: muhiiko suomalaisissa urheilijoissa pelko epäonnistumisesta? Uransa aikana Hautala valmistui fysioterapeutiksi. Se on mainio tuki valmentajalle. Tarpeellista kokemusta toi epäilemättä myös muutama vuosi urheilutoimittajana. Hän on ollut viisi vuotta yleisurheilun päävalmentaja Tampereen Pyrinnössä ja tehnyt töitä Suomen urheiluliitossa. Erityistä lämpöä Hautalalla on äänessään puhuessaan tehtävästään nuorten olympiavalmentajana. Kiva-81, upea kotiseura Länsi-Porissa upeaa nuorisotyötä tehnyt Kiva-81 oli Tiia Hautalan kotiseura. Kivan kokemukset mielessään hän pohtii lasten urheilun rasittavia piirteitä, tosikkomaisuutta ja vanhempien sotkeutumista asioihin - jatkuvia keskustelunaiheita, mutta muutos on piukassa. - Antaisivat lasten leikkiä, pelata ja juosta, vaatii Hautala kirosanalla höystäen. Hänen ei paljon tarvitse miettiä suhdettaan Poriin. Ottelijan mielestä kotikaupunki antoi välttämättömän lisän, opetti menemään täysillä mukaan: Perkele, mikään ei saa estää. Hautala viittaa Nooralotta Neziriin ja sanoo näkevänsä saman asenteen kuin itsessään, täysillä omistautumisen. Kun Nezirillä oli vaikeuksia Moskovan MM-kisoissa, hän ei syyttänyt olosuhteita vaan itseään. - Aitoa porilaista, suoraviivaista ja rehellistä puhetta. Minulla ei ole ollut aihetta porilaisuuttani peitellä. Hautala sanoo eläneensä täysillä porilaisen urheilun menestyksen vaiheita. Hän muistelee FC Jazzin ensimmäistä Suomen mestaruutta ja yhdistää sen Ässien viime kevään menestykseen. - Kirjoitin Facebookiin: Niin porilaista. Kun seotaan, seotaan kunnolla. Porilaiset on just tommosia, menevät hyvällä tavalla sekaisin. Joulu Porissa Joulun Tiia Hautala viettää aina Porissa, omien vanhempien ja sukulaisten kanssa. - Niin se on ainakin tähän asti ollut. Joulu ja läheiset ihmiset kuuluvat yhteen. Jouluaaton ohjelma on aina samanlainen. Aamulla joulupuuro, sauna on lämpimänä koko päivän. Juhla-ateriaan tehdään viimeiset hienosäädöt. - En ole intohimoinen ruuan laittaja, mutta en ole ihan surkeakaan. Lahjat?Käsitöissä olen huono, sellaisia paketteja minulta ei saa. Lasten koko päivän kestävä odotus ja heidän riemunsa joulupukin tullessa on joulun kohokohta. Niin sujuu Tiia Hautalan, viime vuosikymmenien menestyneimmän porilaisen yleisurheilijan joulu myös vuonna Teksti ja kuvat Tapio Furuholm

17 Kaupungin osat Isosanta uudistuu Suomen suurin talonrakennustyömaa näkyy ja kuuluu Porin silta vie Isoonsantaan, Kokemäenjoen pohjoispuolelle, kahdeksanteen kaupunginosaan. Alueen kattaa Pohjoisranta kaupunkipuistoineen, Porin Puuvilla sekä Sampo Rosenlewin tehdasalue. Maisemassa pistää silmään katujen risteyksessä toimiva 24h grilli. Siltapuistokadun grilliltä aukeaa näkymä uudistuvaan Isoonsantaan: Kauppakeskus Puuvillan rakennustyömaa hallitsee paukkeineen ja parakkeineen aluetta. Vaikka maisema on kaoottinen, ilmapiiri on seesteinen; rakennustyömaan miehet nauttivat grillillä lounastaan ja ihmisiä kävelee vastaan harvakseltaan. Porin Puuvilla on Isosannan maamerkki. Rakennus on ehtinyt muuttua ajan saatossa runsaasti. Ehtipä siinä toimia 1990-luvulla kylpyläkin luvun puuvillatehtaassa on tänä päivänä muun muassa yliopistokeskus ja teatteri. Rakennus kätkee sisäänsä useiden alojen yrityksiä, mukaan lukien maistraatin. Vuoden päästä on Satakunnan suurimman kauppakeskuksen vuoro. Isosantalaiset osoittautuivat vaatimattomiksi, sillä he eivät halunneet nimeään tai kuvaansa lehteen. Tapasin kaksi eläkeläisrouvaa taloyhtiön pihalla. Täällä ei ole ollut koskaan ilkivaltaa tai järjestyshäiriöitä, kertoi 43 vuotta alueella asunut rouva. Kauppakeskus on odotettu juttu, jonka rakentumista alueen asukkaat seuraavat kiinnostuneina. On hienoa, että alue kehittyy. Olen asunut täällä nyt kuusi vuotta luvulla olen asunut viereisessä kerrostalossa perheineni. Alueella toimi silloin kylmäkoneliikkeen tilalla kampaamo, toinen rouvista muisteli. Yrityselämää Isossasannassa Vares 2 -elokuvassa vilahtanut legendaarinen Puubaari on muuttunut vuosien saatossa pizzeriaksi. Yrittäjiä on ollut kaksi. Vuoden 2012 alusta alkaen Siltapuistokatu 19:ssa on toiminut Erkan Kebab & pizza. Asiakkaat ovat kertoneet talon historiasta. Lattiat ja seinät on remontoitu niiden aikojen jälkeen. Muutin tänne perheeni ja yritykseni kanssa Sampolasta ja asiakkaat tulivat perässä, isosantalaistunut yrittäjä Erkan Sahin kertoo. Kuusi vuotta viereisellä Cotton Grillillä asiakkaita palvellut Heidi Willman kertoo, että päiväsaikaan grilli täyttyy usein työmaan rakennusmiehistä. Puhelimella tavoitettu Porin Kylmäkoneen Reijo Grönbacka myy, asentaa ja huoltaa kylmälaitteita. Yritys on toiminut jo vuodesta Grönbackan työ tapahtuu kentällä, vaikka hän pitääkin toimistoaan Isossasannassa. Seuraavan asennuksen hän kertoo tapahtuvan koulussa. Teksti Ja Kuvat Suvi Hirvi

18 18 Henkilökunnan harrastuksia Oppia ikä kaikki: Kanojen koulutusta ja psykologiaa Omat koirat innostivat Satakunnan museon projektisuunnittelija Outi Kivimäkeä kouluttautumaan eläintenkouluttajaksi ja etsimään kiivaasti uutta tietoa eläimistä. Matkan aikana luutuneet käsitykset koirien kouluttamisesta murtuivat. Omien koirien kanssa oli haasteita. Koirat ovat tulleet minulle aikuisiällä. Ne oli annettu pois ongelmakäytöksen vuoksi. Hain apua koirieni käytökseen monesta suunnasta, mutta moni neuvoista johti pahempaan suuntaan; johtajuusmetodit aiheuttivat enemmän haittaa kuin hyötyä, Kivimäki kertoo. Ymmärrystä koirien sielunelämään on haettu jopa kanojen kouluttamisesta. Kanat ovat yksi osa kouluttamistani eläimistä. Kanojen koulutus tapahtuu pöydällä - se on eläinten koulutusta pienoiskoossa. Kanakoulutukseen sain peruutuspaikan, nyt odottelen jo kurssin kakkososaa, joka alkaa keväällä. Siellä harjoitellaan omaa ajoitusta palkkion suhteen. Kana oppii nopeammin kuin koira. Kanoja tai muitakaan eläimiä ei houkutella; kaikki perustuu siihen, että eläin tekee itse ja keksii miten saa palkkion, Kivimäki kertoo. Harrastus vie Kivimäkeä säännöllisesti kohti pääkaupunkiseutua, sillä osa kursseista on Helsingissä niin kuin myös viime syksynä aloitettu 1,5 vuoden eläintenkouluttajan ammattitutkinnon opinahjo Amiedukin. Irtonaisia kursseja Kivimäelle on kertynyt runsaasti 2,5 vuoden aikana. Suomen eläinkoulutuskeskus on yksi oppipaikoistani. Siellä opitaan verkkokursseilla, seminaareissa sekä tietenkin myös käytännössä eläinten kanssa. Papukaijayhdistyksen kurssi oli mieleenpainuva: siellä linnut lentelivät pitkin luokkaa ja istahtivat välillä kouluttajan olkapäälle ja lausahtivat jotain koomista. Kivimäki opiskelee myös psykologiaa avoimessa yliopistossa. Kouluttaessa sovellan muun muassa klassista ehdollistamista. Temperamenttierot kertovat paljon myös koirista. Asiakkaiden, eli koiran omistajien motivointi on koirakouluttajan työssä tärkeää. Kivimäen koulutusrepertuaariin kuuluvat koirien lisäksi kissat, vuohet, kanat ja tuoreimpana kokeiluna pässit. Kaverini tilalla olen päässyt harjoittelemaan vuohien kanssa. Teksti Suvi Hirvi Kuva Katriina Mähönen Satakunnan museon projektisuunnittelija Outi Kivimäki viihtyy vapaa-ajallaan eläinten kanssa. Kanojen koulutus on Kivimäen uusin aluevaltaus. Talviurheilukaupunki Pori Yli 200 kilometriä hiihtolatuja Pori on talviurheilukaupunki. Vapaa-aika tekee kunhan pakkaset ja lumi saapuvat yli 200 kilometriä latuja. Hiihto on länsirannikollakin kovassa kurssissa. Puisto- ja koululaislatuja on 28. Valaistuja ja pitkiä kansanhiihtolatuja on 17. Puistotoimi tekee Kirjurinluodon ladun. Luodolla on myös nuotiopaikka, oiva mahdollisuus paistaa makkarat ja hörpätä kuumaa mehua. Kirjurinluodossa voi harrastaa myös lumikävelyä ja retkiluistelua Pieni miinus on tänä syksynä ollut, että metrin latua jäähallin ja tekojääradan väliin ei ole saatu tehtyä lämpimien ilmojen vuoksi. Viime vuonna ensimmäinen hiihtopäivä siellä oli 6. joulukuuta. - Olemme luonnon armoilla, sanoo työnjohtaja Seppo Myllykoski. Viimeistään joulun välipäivät ovat otollista aikaa lähteä hiihtoladulle, laskettelurinteeseen tai luistelukentälle. Talviurheilupaikoista ei ainakaan ole pulaa. Luistelijoilla 57 mahdollisuutta! Seppo Myllykoski latelee kovia lukuja: vapaa-aikatoimi jäädyttää 23 jääkiekkokaukaloa ja yhtä lukuun ottamatta vieressä on aina myös avojää. Muita avojäitä on 22, puistotoimella on niitä 12. Jos haluaa luistella, höntsäillä lätkää, mitä ikinäkään valinnanvaraa on. Varpaissa voi joskus vähän kipristellä, mutta poskipuna tulee edullisesti. - Jos ei ole lunta, aina voi kävellä, sauvojen kanssa tai ilman. Yyteri on hieno talviurheilupaikka, mainostaa liikuntasihteeri Hannele Wallin. Slalomia Ruosniemessä Ruosniemen hiihtokeskus on porilaisille lähin paikka, jonne kannattaa suunnata laskettelemaan. Vaikka edellisestä laskettelureissusta olisikin tovi aikaa, paikan päältä löytyy aina pätevä hiihdonopettaja henkilökohtaiseen opastukseen. Viime vuonna Ruosniemen hiihtokeskus avattiin itsenäisyyspäivän tienoilla. Rinteen lumettaminen vaatii viikon mittaisen pakkasjakson, jotta ne voidaan rakentaa laskettelukuntoon. Tämän lisäksi täytyy olla varmuus tulevista pakkasista, kertoo Porin Slalomseuran puheenjohtaja Jyrki Ojala. Välineitä ei tarvitse itsellä olla, vaan ne voi vuokrata paikan päältä. Välineet ovat muuttuneet paljon viimeisen 10 vuoden aikana, Ojala toteaa. Ei tekosyitä. Valitkaa edellä mainituista. Teksti Suvi Hirvi, Tapio Furuholm Kuva Marianne Ståhl

19 Museoiden kaupoista erilaiset joululahjat Satakunnan museon kaikista neljästä toimipisteestä löytyy museokauppa. Porissa Satakunnan museon tarjonta keskittyy Satakunta-aiheisen kirjallisuuden lisäksi paikallisten käsityöläisten antiin. Myynnissä on muun muassa Pori-aiheisia tarjottimia, koruja ja seinäkalentereita. Antinkartanon työpajalaiset ovat tehneet valikoimaan jouluaiheisia myyntiartikkeleita. Satakunnan museon kirjavalikoima on kattava: museokaupasta löytyy Satakunta ja Pori-aiheisten kirjojen lisäksi esimerkiksi murrekirjoja. Miehiseksi joululahjaksi Satakunnan museon asiakaspalveluvastaava Lotta Koskinen suosittelee Siäl o peli! -kirjaa, joka käsittelee porilaista urheiluhistoriaa. Luontotalo Arkin museokaupan valikoima koostuu luontoaiheisista tuotteista. Myynnissä on esimerkiksi lähihunajaa, Satakunnan museon asiakaspalveluvastaava Lotta Koskinen sanoo. Rakennuskulttuuritalo Toivossa myydään vanhan ajan limsan ja nekkujen lisäksi korjausrakennukseen liittyviä tarvikkeita. Teollisuuden historiaa esittelevästä Rosenlew-museosta voi ostaa muistoksi vaikkapa valurautaisen minikokoisen paistin-, tai munkkipannun. Porin taidemuseo myy omien näyttelyidensä oheistuotteita, kuten kirjoja ja t-paitoja. Teksti ja kuvat Suvi Hirvi Vanhan ajan karkkituutti ja miniatyyrikokoinen munkkipannu ovat erinomaisia joululahjavinkkejä. Nämä erikoisuudet löytyvät Satakunnan museon museokaupasta. Satakunnan museo kehitti Riemun ja rappion ryyppy-näyttelyn ajaksi museon kahvilaan nimikko-oluen, jonka pullot ovat päätyneet kierrätyslaseiksi myyntiin museokauppaan.!!! Joulurauhan julistus klo Joululauluja, Porin VPK:n soittokunta Kirjavinkkausta aikuisille - kurkistuksia nykykirjallisuuteen Torstaisin 16., 23. ja 30. tammikuuta 2014 kello , Porin lyseon vanhassa salissa, Annankatu 5, A-rappu, ylin kerros. Opettaja Ulla Suontausta esittelee 2010-luvun kaunokirjallisuutta Vapaa pääsy Annankatu PORI lisätietoja: Tilaisuudet järjestää Porin kaupungin kulttuuriasiainkeskus klo Virsi: Jumala ompi linnamme, säkeistöt 1 ja 4 Porin VPK:n soittokunta ja yleisö klo Fanfaari Joulurauhan julistus, kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen Maamme, Porin VPK:n soittokunta ja yleisö Porilaisten marssi, Porin VPK:n soittokunta Uudenvuoden vastaanotto klo Porilaisten marssi, Porin Työväen Soittokunta Virsi: Jumala ompi linnamme, säkeistöt 1 ja 4 Porin Työväen Soittokunta ja yleisö Uudenvuoden tervehdyspuheenvuorot Porin evankelisluterilainen seurakunta, pastori Pasi Virta Porin kaupunki, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Diana Bergroth-Lampinen Maamme, Porin Työväen Soittokunta ja yleisö klo Ilotulitus Kirjurinluodolta, Suomen Pyrotekniikka Oy Porin raatihuone Kuva Erkki Valli-Jaakola Porin kaupungin henkilöstölehti Ilmestymispäivä: Lehti löytyy netistä: Karhunpalvelus ilmestyy seuraavaksi Aineistot seuraavaan lehteen mennessä. Osoite- ja henkilötietomuutokset henkilöstöpalvelutyksikköön: Karhunpalveluksen toimituksen osoite: Taitto: Heli Koskela, viestintä Painopaikka: Sata-Pirkan Painotalo Oy, Pori Päätoimittaja Toimituspäällikkö Toimitusneuvoston puheenjohtaja Anna Kyhä-Mantere viestintä Tapio Furuholm viestintä Helena Metsälä henkilöstöpalvelut Toimitusneuvosto: Piia Hellsten, porin palveluliikelaitos, Inna Saarinen, satakunnan ammattikorkeakoulu, Jan-Kristian Kivi, kulttuuriasiainkeskus, Esa Kohtamäki, koulutusvirasto, Ulla Kudjoi, ympäristövirasto, Tarja Rastas, perusturvakeskus, Hannele Wallin, vapaa-aikavirasto, Päivi Valkonen, tekninen palvelukeskus. KANSIKUVA Ahlaisten koulun oppilaita tekojääradalla. Kuva Marianne Ståhl

20 20 Framilla Vuoden tekstiiliopettaja Auli Eskola: Rauhallisuus takaa auktoriteetin Eskola on tuonut näkyvyyttä työlleen aktiivisesti Kaarisillan käsityö -blogin kautta. Blogissa Eskola päivittää säännöllisesti oppilaiden tuotoksia. Muun muassa nämä seikat vaikuttivat siihen, että Tekstiiliopettajaliitto TOL ry valitsi Auli Eskolan vuoden 2013 tekstiiliopettajaksi. Pitää kehittyä jatkuvasti, kun pistää työnsä julkiseksi, hän toteaa. Eskola valmistui käsityönopettajaksi vuonna 1980 Helsingin yliopistosta. Tämän jälkeen hän työskenteli kolme vuotta Teljän ammattikoulussa. Käsityönopettajan ura jatkui tekstiilityön lehtorina Pohjois-Porin ylä-asteella vuodesta 1985 alkaen. Nykyisessä Kaarisillan yhtenäiskoulussa Eskola on ehtinyt opettaa jo kahden sukupolven ajan. Blogisti vuodesta 2010 Eskola on ahkerasti mukana sosiaalisessa mediassa: blogin kautta hän on saanut uusia facebook-kavereita muista käsitöistä kiinnostuneista ihmisistä. Olen itse seurannut blogeja 2000-luvun alusta saakka, mutta idea omaan blogiin tuli siskon murreblogin kautta. Siitä syntyi päätös tehdä oma blogi vuonna Eskola on uudistanut tekstiilityötä aineena bloginsa kautta ja inspiroinut sekä oppilaitaan että muita käsityöalan ihmisiä. Koulu on tukenut blogia kameran hankinnalla. Blogissa näkyy koko koulun oppilaiden tekstiilitöiden kirjo ykkösestä ysiluokkaan. Kuvaan myös tekemistä, en vain tuotoksia. En halua tehdä kiiltokuvamaista blogia. Haluan tuoda esille sen, että kaikenlainen käsityö on arvokasta, pienine virheineenkin. Katsomme videotykin ja screenin kautta aikaisempien vuosien töitä, jotka on dokumentoitu koulun blogiin. Edellisvuotisten oppilaiden tuotoksista voi nähdä, minkälaisia töitä on seuraavaksi luvassa. Blogi on huomattu myös Rauman opettajankoulutuslaitoksella. Graduaan suunnitteleva opiskelija otti minuun yhteyttä. Hän oli kiinnostunut blogista kasvatusmetodina. Kierrätysaiheisia käsitöitä Minusta on tullut vanhemmiten kierrättäjä. Kannustan oppilaita tekemään vähintään yhden kierrätysaiheisen käsityön. Nyt olemme tehneet karkki- ja sipsipusseista penaaleita, Eskola kertoo. Materiaalia koululaisten töihin on yllin kyllin, sillä blogin seuraajat auttavat Eskolaa materiaalin kerryttämisessä. Uudessa käsityöluokassa inspiroituu. Hän näyttää peilejä, jotka ovat kehystetty nahalla. Muovipusseista syntyy silitysraudan ja leivinpapereiden välissä keinonahan näköistä materiaalia, hän opastaa. Äidillinen ote opetukseen Eskola on huomannut, että nykyään oppilailla ei ole pohjataitoja tekstiilitöihin välttämättä lainkaan. Kädentaidot ovat vähentyneet. Yleistä on, että mummu neuvoo. Myös oppilasmäärät ja opetustunnit ovat vähentyneet. Tämän vuoksi olenkin opettanut myös Ruosniemen koulussa vuodesta Kolmasosa työajasta menee siellä. On mukavaa, kun on kaksi työpaikkaa ja kahdet työkaverit, Eskola kertoo. Auktoriteetista kysyttäessä Eskola sanoo rauhallisuuden tuovan kunnioitusta lasten silmissä. Hänellä ei ole ollut oppilaiden kanssa ongelmia, mutta jos joskus onkin ollut, opettajan puuttuminen epäkohtiin on saanut villeimmät koululaiset tyyntymään. Ikä on tuonut äidillistä ja rauhallista otetta työhön. Nuorempana minua sanottiin opettajaksi, nykyään Auliksi - mutta se ei vaikuta auktoriteettiini. Oppilaat ovat varttuneet kanssani pienistä tytöistä nuoriksi naisiksi, joten siinä ajassa on ehtinyt jo tulla tutuksi. Suunnitelmallista ja joustavaa työskentelyä Pidän tärkeänä suunnittelua ja projektinomaisuutta käsitöissä. Pienempienkin koululaisten tulee vähintään valita oman työnsä värit. Pitkäjänteinen työskentely kehittää oppilasta. On hyvä oppia, että kaikki ei tule heti valmiiksi, Eskola toteaa. Eskola muistelee käsityöopetuksen muuttuneen omista kouluvuosistaan kurinalaisesta tarkkuudesta vapaavalintaiseen työskentelyyn. Käsityön opetus on joustavampaa nykyään, koska voin jakaa eri oppilaille erilaisia neuletyylejä heidän taitojensa mukaan. Esimerkiksi pidemmälle kehittyneet voivat tehdä palmikkokuvioista neuletta kun osa tekee peruskuviota tai jotain muuta. Mielestäni pieni virhekään ei pilaa työtä, hän lisää. Uusi käsityöluokka luo hyvät puitteet luovuudelle, sillä luokasta löytyy muun muassa värjäys- ja huovutusnurkka sekä kangaspuut. Tämän päivän mukaisesti luokassa on myös tietokoneiden rivi ompelukoneiden lisäksi. Oppilaat voivat päivittää blogia kertomalla omista töistään. He voivat myös etsiä ohjeita netistä. Mutta ei täällä kukaan netissä roiku. Tekstiiliopettajan vapaa-aikakin kuluu kutomisen ja virkkaamisen merkeissä. Vuoden aikana syntyy kymmeniä sukkapareja. Kesäisin Eskola tykkää ommella ulkona. Silloin hän kiikuttaa ompelukoneen keskelle pihaa jatkojohdon kera ja antaa ompelukoneen laulaa. Teksti ja kuva Suvi Hirvi Neulominen ja virkkaus ovat tänä päivänä muodikasta. Nuoret tykkäävät neonväreistä, Auli Eskola kertoo. Lankakopassa on mistä valita. Rekissä roikkuu oppilaiden tekemiä vauvanvaatteita, jotka ovat viimeistelyä vaille valmiita. kaarisillankasityo.blogspot.fi/

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen YLEINEN OSA KUNNALLINEN KUUKAUSIPALKKAISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS 2014 2016 I LUKU YLEINEN OSA 1 Soveltamisala 1 mom. Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevassa ja vähintään neljän

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

KT Kuntatyönantajat. virallisesti Kunnallinen työmarkkinalaitos. Esittely

KT Kuntatyönantajat. virallisesti Kunnallinen työmarkkinalaitos. Esittely KT Kuntatyönantajat virallisesti Kunnallinen työmarkkinalaitos Esittely KT Kuntatyönantajat KT:n asema perustuu lakiin Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta. Laissa on määritelty mm. KT:n perustehtävät,

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5)

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES 2010 2011) allekirjoituspöytäkirjan 4 :n mukaisten palkantarkistusten soveltamisohjeet Yleistä Yleiskorotus

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Tilastoesite syyskuu 2012. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi

Tilastoesite syyskuu 2012. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi Tilastoesite syyskuu 2012 Kunnalliset palkat ja henkilöstö www.kt.fi Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2011 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2 595 3 642 3 016

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 PAIKALLINEN SOPIMUS LÄÄKÄREIDEN NS. KLIINISEN LISÄTYÖN JA MUUN HENKILÖSTÖN TÄHÄN LIITTYVÄN TAI RINNASTETTAVAN TYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja Tuloksia Turun yliopiston työoikeuden tutkimushankkeesta Heikki Uhmavaara 27.2.2008 Kuntasektorin kysely

Lisätiedot

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla.

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla. Kunnanhallituksille ja kuntayhtymille Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 2012 2013 (KVTES 2012 2013) KVTES 2012 2013 Palkantarkistukset vuonna 2012 ja vuonna 2013 Yleiskorotus 1.1.2012 lukien

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA 1 SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA 1. YLEISTÄ Työnantaja ja pääsopijajärjestöt tekivät sopimuksen yhteistoiminnan ja työsuojelun yhteistoiminnan kehittämisestä, toteuttamistavoista

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.)

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) KULTTUURITOIMEN J O H T O S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) I LUKU KULTTUURILAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Toimiala

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Tilastoesite syyskuu 2013. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi

Tilastoesite syyskuu 2013. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi Tilastoesite syyskuu 2013 Kunnalliset palkat ja henkilöstö www.kt.fi Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2012 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2 657 3 732 7 183

Lisätiedot

Sote-Satakunnan johtoryhmän kokous nro 2/2016

Sote-Satakunnan johtoryhmän kokous nro 2/2016 Pöytäkirja 1 (8) Sote-Satakunnan johtoryhmän kokous nro 2/2016 Aika 1.3.2016 kello 18:00-19:10 Paikka n kaupunginvaltuuston istuntosali Allekirjoittajat Juha Vasama puheenjohtaja Aino-Maija Luukkonen sihteeri

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Tavoitteet Tämä diaesitys auttaa epäasiallisen käyttäytymisen puheeksi ottamisessa työpaikalla. Tavoitteena on luoda yhteinen näkemys siitä,

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Attendo Oy turvallinen työnantaja Suomen suurimpia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työnantajia Osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin hoivapalveluiden

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008. Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008. Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 4.2.2009 Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2008 Yleistä: Kunnallinen työmarkkinalaitos teki

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Jäsenkirje 11/2011 Liite 1 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan 13.10.2011

Lisätiedot

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN 2.10.2012 14.2.2013 Rekrytointi REKRYTOINTI Työnantajakuva? Työn sisällöt? Osaava työvoima? Työn kannustearvo (palkkaus/palkitseminen)? Työvoiman liikkuvuus/pysyvyys? Mitä

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Työnohjaus. Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön?

Työnohjaus. Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön? Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön? Työnohjaus on prosessi, jossa työntekijät tutkivat ja jäsentävät omaa kokemustaan työstä yhdessä työnohjaajan kanssa. Keskeistä

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Hyväksytty yhtymähallituksessa xx.xx.2015 SISÄLTÖ 1 Yleistä... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Sopiminen etätyön tekemisestä... 2 4 Työvälineet ja tietoturva... 2 5

Lisätiedot

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Tehy, Edunvalvontatoimiala Muutoksia säännölliseen työaikaan Tasoittumisjakso Säännöllisen työajan tulee tasoittua kahden, kolmen taikka neljän viikon

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Työllisyys- ja kasvusopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä

Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä Tohtorit ja työelämä 29.10.2008 Kehityskeskustelu Kehityskeskustelulla tarkoitetaan ennalta sovittua ja suunniteltua esimiehen ja hänen alaisensa välistä keskustelua,

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

kampanjaopas #kunnontyönpäivä

kampanjaopas #kunnontyönpäivä kampanjaopas #kunnontyönpäivä mistä on kyse? Kansainvälistä kunnon työn päivää juhlitaan 7.10. Satoja tapahtumia yli 60 eri maassa. Juhlimme onnistumisia sekä muistamme, että korjattavaa löytyy vielä niin

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen opetushenkilöstön

Lisätiedot

YHTEISTYÖTOIMIKUNNAT 2014 2017 25.3.2014

YHTEISTYÖTOIMIKUNNAT 2014 2017 25.3.2014 YHTEISTYÖTOIMIKUNNAT 2014 2017 25.3.2014 KAUPUNKITASON YHTEISTYÖTOIMIKUNTA Aino-Maija Luukkonen kaupunginjohtaja Aulis Laaksonen apulaiskaupunginjohtaja (2014 2015) Kari Hannus apulaiskaupunginjohtaja

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan sivistystoimen henkilöstön työnohjauspalvelut

Nurmijärven kunnan sivistystoimen henkilöstön työnohjauspalvelut Nurmijärven kunnan sivistystoimen henkilöstön työnohjauspalvelut 1. Yleistä Tässä palvelukuvauksessa määritellään Nurmijärven kunnan sivistystoimen henkilöstön työnohjauspalvelun yhteiset tavoitteet, toimintatavan

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot