irkonseutu Pyhäinpäivänä Sivu 18 Oman lapsen menetyksestä ei selviä koskaan Sivu 10 Aila Nurmisen suvulla on oma arkkualba Sivu 4

Transkriptio

1 K irkonseutu Seurakuntalehti jokaiseen kotiin /2008 Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Lahden, Nastolan ja Padasjoen seurakunnat Aila Nurmisen suvulla on oma arkkualba Sivu 4 Sissikeikalla pisteitä saalistamassa Nastolassa Sivu 8 Oman lapsen menetyksestä ei selviä koskaan Sivu 10 Levon hautausmaa täyttää 50 vuotta. Levon kappeleilla on 1. marraskuuta avoimet ovet klo Pyhäinpäivänä muistetaan edesmenneitä läheisiä Sivu 18

2 Pyhänseutu Pyhäinpäivä Pyhien yhteys Pyhäinpäivä on sulautuma kahdesta juhlasta, kaikkien pyhien päivästä (Festum omnium sanctorum) ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivästä (Commemoratio omnium fidelium defunctorum.) Siten muistelun kohteena ovat sekä kaikki kristikunnan marttyyrit että muut uskossa Kristukseen kuolleet. Sana pyhä ei kuitenkaan viittaa vain kuolleisiin. Jokainen Kristuksen oma on pyhä. Hän on uskossa osallinen näkymättömästä pyhien yhteydestä. Päivän perinteinen evankeliumi onkin Jeesuksen vuorisaarnan alussa oleva autuaaksijulistus. Uskontunnustuksen mukaan pyhät muodostavat yhteyden, johon voimme näkymättömästi liittyä. Liturginen väri punainen tai varsinkin iltajumalanpalveluksessa valkoinen. 25. sunnuntai helluntaista Kuolemasta elämään Kristitty saa luottaa siihen, ettei kuolemalla ole viimeistä sanaa hänen elämässään. Vaikka monet kysymykset jäävät täällä vastausta vaille, hän uskoo, että Jeesus on voittanut kuoleman vallan. Niin kuin Jeesus maallisen elämänsä aikana herätti kuolleita, samoin hän on herättävä meidät viimeisenä päivänä. Jumala, joka on antanut Jeesuksen nousta Rukous Herra Jumala, sinä ympäröit meidät suurella todistajien pilvellä. Tänään muistamme autuaasti poisnukkuneita palvelijoitasi ja heidän elämäänsä. Auta meitä näkemään silmiemme edessä kuolleista, on elämän ja kuoleman Herra. Liturginen väri vihreä. 26. sunnuntai helluntaista Uskon kestävyys ahdingoissa Jeesuksen opetuksen ja apostolien todistuksen mukaan ihmiskuntaa kohtaavat lopunaikoina vaikeat koettelemukset. Niiden ulkoisia tunnusmerkkejä ovat luonnonmullistukset, sodat, levottomuudet ja vainot. Lisäksi kristikuntaa hajottaa voimistuva eksytys. Kristukseen sitoutuneelle uskovalle ajan synkät merkit ovat kuitenkin kuin synnytystuskia, joita seuraa Jumalan valtakunnan lopullinen voitto. Siksi hän ahdingon aikoinakin säilyttää luottamuksensa Raamatun lupauksiin. Kestävyyttä lopunajan ahdingoissa rukoilemme myös Isä meidän -rukouksen viimeisessä pyynnössä Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Liturginen väri vihreä. Markku Lehtinen sanasi ja heidän esimerkkinsä viitoittama tie ja kulkemaan sitä evankeliumisi todistajina. Vie meidät päiviemme päättyessä pyhiesi joukkoon ikuiseen iloon. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, Vapahtajamme tähden. Pääkirjoitus Autuaita ovat Lauantaina vietetään pyhäinpäivää. Käyn isäni ja isovanhempieni haudalla. Laitan kynttilän palamaan ja muistelen heitä. Käyn sairaalassa katsomassa vuodepotilaana olevaa äitiäni. Puhumme vanhoista asioista, elämästä ja pidän häntä kädestä kiinni. Pyhäinpäivän raamatullisena tekstinä on niin kutsuttu autuaaksi julistaminen. Se on osa Raamatun tunnettua Jeesuksen vuorisaarnaa. Jeesus puhui väkijoukolle: Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta. Sanassa autuas on jotain runollista ja kiehtovaa, kuten Raamatun kielessä usein on. Sanakirjan mukaan autuas tarkoittaa täydellistä, jopa yliluonnollista onnellisuutta. Raamatun sanoja ja ilmauksia tulee usein vastaan ei-hengellisen kielen sanontatavoissa. Niinpä puhutaan autuaaksi tekevästä ja autuaasta ilmeestä. Milloin tunnen olevani täydellisen onnellinen? Jos toiveeni täyttyisivät, niin sittenkö? Tuskin, sillä haluaisin lisää. Matteuksen ja Luukkaan evankeliumeissa oleva autuaaksi julistaminen lupaa lohdutuksen heille, jotka elämässä kärsivät tai antavat jotain omastaan. Evankeliumeissa on eroja. Matteuksen evankeliumissa Jeesus aloittaa saarnansa näin: Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta. Luukkaan evankeliumissa puhutaan ylipäätään köyhistä: Autuaita olette te köyhät - - ja autuaita ovat nälkäiset - - ja te, jotka nyt itkette - -. Evankeliumeissa julistetaan autuaiksi murheelliset, rauhantekijät, vainotut ja toisia armahtavat. Jeesus kääntää katseensa sinne, mihin me emme haluaisi katsoa. Hänellä on annettavaa niille, jotka tietävät elämänsä keskeneräisyyden. Haudalla muistelen siellä lepääviä ja uskon heidän olevan autuaita. Jotain heidän rauhastaan välittyy minulle ja koen sukupolvien kantavan myös minua. Markku Jalava Hyväpaimen Kaikkein tärkeintä ei voi ansaita Isä saapuu lapsensa kanssa kirkkoon. Hän pitää tytärtään kädestä, kun he kulkevat käytävää pitkin ja istuvat penkkiin. Pieni käsi uppoaa kokonaan isän lapiomaiseen nyrkkiin. Se on pehmeänä ja sileänä suojassa isän karheassa ja paljon työtä tehneessä kädessä. Isä auttaa tytöltä takin pois ja aukaisee oman reppunsa. Sen uumenista löytyy pieni virsikirja, rusinoita, värikynät ja värityskirja. Jumalanpalvelus alkaa, väki yhtyy alkuvirteen. Jumalanpalveluksen aikana tyttö värittää rauhassa kirjaansa, natustelee välillä rusinoitaan. Virsien aikana hän ottaa oman virsikirjansa esiin ja selailee sitä asiantuntevan näköisenä. Yhtyypä hän säveliinkin hyräilleen, sillä sanoja hän ei osaa vielä lukea. Välillä hänellä on asiaa isälle. Hän nojaa isän olkapäähän ja kuiskaa jotain tämän korvaan. Isä vastaa tytölle hymyn kare suunpielessään. Saarnan aikana tytär väsyy. Hän alkaa kiehnätä penkissään. Rusinat ovat loppuneet ja väritys ei enää oikein maistu. Isän huomaa lapsensa väsymyksen ja ottaa tämän syliinsä. Syli rahoittaa lapsen. Hän istuu saparot suorana isän sylissä. Käsillään hän silittelee isän käsiä, nojaa tämän rintakehään ja painaa silmänsä kiinni. Puhun saarnassani Jumalan rakkaudesta. Siitä rakkaudesta, joka ottaa vastaan ehdoitta. Rakkaudesta, joka suojelee ollessani aivan avuton. Rakkaudesta, joka antaa anteeksi, kun olen rikkonut itseäni, lähimmäistäni ja Jumalaa vastaan. Rakkaudesta, joka ohjaa erehtyneen Kristuksen ristin juurelle ottamaan vastaan syntien anteeksiantamuksen. Rakkaudesta, joka uskossa takertuu rakkauden alkulähteeseen, Häneen joka on luonut minut rakkautensa kohteeksi. Jeesus sanoi aikanaan: Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta. Totisesti: joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse. Olen kuullut tästä kohdasta useita teologisia selityksiä. Voisiko yksi tätä raamatunkohtaa avaavista salaisuuksista olla se, että lapsi ottaa vain vastaan. Hän ei pyri ansaitsemaan. Ajaessani kotiin pohdiskelen sitä, kuka tuossa kirkossa sai kokea jotain Jumalan rakkaudesta. Luonnollisesti toivon, että mahdollisimman moni. Olen kuitenkin varma siitä, että aavistuksen Jumalan rakkaudesta sai kokea ainakin tuo pieni tyttö. Hänen isänsä opetti tytölle paljon rakkauden olemuksesta sanattomasti. Isä vain oli, antoi aikaansa ja otti lapsen syliinsä. Vaikken varmasti tiedäkään, niin uskon, että hän myös siunasi lastaan. Hän soi lapselleen suurinta mitä omisti, rakkautensa ja siunauksensa. Petri Määttä vs. kasvatustyönjohtaja Lahden seurakuntayhtymä

3 Kirkonkirjat Asikkala Kastettu: Iina Ellen Nurmi. Vihitty: Matti Yrjänä Paajanen ja Sera Neea Kaukola. Hautaan siunattu: Kirsti Sinikka Kuronen 58 v. Heinola Kastettu: Nora Emilia Haukka, Eino Anton Pelkonen, Siiri Sofia Kekkonen. Hautan siunattu: Birger Rafael Sormo 91 v, Sylvi Stranden 84 v, Eero Kalervo Nurmi 62 v, Anne-Mari Kristiina Laine 45 v, Mari Helena Airaksinen 41 v, Henri Johannes Waldén 30 v. Maahanmuuttajien kohtaamista käsitellyt seminaari kokosi Diakonialaitoksen Betel-salin täyteen osallistujia. Kirkko liennyttää maahanmuuttajia kohtaan tunnettuja ennakkoluuloja Suomen Ekumeenisen Neuvoston syyskokouksessa Lahdessa lokakuuta oli esillä erityisesti maahanmuuttajien kohtaaminen. Maahanmuuttajien asiat nousevat neuvoston puheenjohtajan, arkkipiispa Jukka Paarman mukaan tulevaisuudessa Suomessa yhä tärkeämmiksi. Hän sanoi, että kirkon kuuluu osoittaa heille lähimmäisyyttä ja liennyttää heitä kohtaan mahdollisesti tunnettuja ennakkoluuloja. Meidän on kysyttävä, miten osoitamme heille vieraanvaraisuutta ja lähimmäisyyttä. Suomen Ekumeenisen Neuvoston syyskokous pidettiin toisen kerran Lahdessa. Edellinen oli 29 vuotta sitten. Kaksipäiväisen tapahtuman ohjelmassa on varsinaisten syyskokousasioiden lisäksi muun muassa ekumeeninen kirkkohetki, seminaari maahanmuuttajien kohtaamisesta sekä rukoushetki Hennalassa vakaumuksensa puolesta vuonna 1918 menehtyneiden muistomerkillä. Kirkkojen suhteet ovat mutkattomat Ekumeenisen neuvoston pääsihteeri Heikki Huttunen on ortodoksi. Hän sanoi kirkkojen suhteiden kehittyneen melkoisesti ekumenian satavuotisen historian aikaan. Kirkkojen suhteet ovat nyt mutkattomat, kotoisat ja luottamukselliset. Ekumeenisessa liikkeessä ei pyritä diplomaattisiin kompromisseihin, vaan olemme hengellinen liike, jota usko yhdistää. Pastori Soile Salorinne Metodistikirkosta Lahdesta sanoi olevan tärkeätä, että ekumenian kautta kristityt voivat kokea yhteyttä ja rakkautta. Suomen Pipliaseuran puheenjohtaja, Keski-Lahden kirkkoherra Pekka Särkiö totesi Raamatun yhdistävän kaikkia kirkkoja. Rohkaisemme toisiamme tutkimaan Raamattua ja etsimään sen sanomaa tälle ajalle. Ekumeniaa ja uskontojen dialogia Maahanmuuttajat edustavat usein eri kirkkoja, jolloin kanssakäyminen heidän kanssaan on ekumeniaa, tai he edustavat muuta uskontoa, jolloin vastaan tulee suhtautuminen vieraaseen uskontoon ja keskustelu sen kanssa. Maahanmuuttajien todettiin yleensä suhtautuvan myönteisesti meidän uskontoomme. Puhumme ihmisistä, emme auttajista tai autettavista. Me saamme myös itse paljon heiltä ja me tarvitsemme heitä, sanoi Heikki Huttunen. Uusina aiheina on ekumeenisen neuvoston työhön tulossa ilmastonmuutos ja uskontojen kohtaaminen. Ennakkoluulot lientyvät Jukka Paarma sanoi kirkon voivan auttaa mahdollisten muukalaisvastaisen asenneilmaston ja ennakkoluulojen lientymiseen. Paarman mukaan Suomessa ei ole juuri varsinaista rasismia, mutta ennakkoluuloja jonkun verran. Hän sanoi myönteisellä suhtautumisella maahanmuuttajiin olevan raamatullisen perustan. Arkkipiispan mielestä oli hyvä, että kunnallisvaaleissa oli myös maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita. Ehtoollisyhteyttä ei kirkkojen kesken vielä yleisesti ole, mutta se on Paarman mukaan tavoitteena ja sitä kohden edetään. Viimeksi luterilainen kirkko on sopinut yhteydestä anglikaanisen kirkon kanssa. Hollola Kastettu: Miisa Rosa Matilda Intonen, Lotta Mimosa Karevaara, Nella Elisabeth Koskinen, Miro Rasmus Mikael Salo, Jade Elina Ekberg, Veeti Valtteri Hänninen, Veeti Sakari Mutikainen, Juho Rikhard Mäkelä, Mira Maria Emilia Putkonen. Hautaan siunattu: Albert Vanhanen 97 v, Väinö Elo Rintala 88 v, Aili Kyllikki Inkeri Sunell 74 v, Kalevi Niinivuori 90 v, Aune Laina Jaakkola 88 v, Veikko Olavi Ruokonen 85 v, Jouko Vilhelm Viljakainen 82 v. Nastola Kastettu: Vili Eemeli Virta, Teemu Henrik Sakari Lehto, Taavi Santeri Heiniaho, Milla Iita Olivia Mölsä, Emmi Alisa Kurisjärvi, Eemil Tenho Juhani Ritvanen Hautaan siunattu: Pentti Juhani Romppanen 54 v. ja Ahti Kalevi Mäkirinne 71 v. Padasjoki Hautaan siunattu: Kirsti Onerva Simola 74 v. Keski-Lahti Kastettu: Jenna Moona Maarit Leppänen, Anni Inkeri Vidgren, Alisa Ophelia Risa Kallberg, Alisa Eva Illusia Oksanen, Aatu Santeri Karppinen, Anna Sofia Katariina Sipiläinen, Henna Pauliina Tervonen, Ilona Inkeri Hollo, Jessie Olivia May Alder, Joonatan Antti Eljas Vornanen, Reko Ensio Kalevi Piiroinen Avioliittoon vihitty: Seppo Juhani Nordman ja Anne Helena Fabritius, Juha Tapio Heiniö ja Teea Elina Sahiluoto Hautaan siunattu: Viljo Tuomas Taskinen 72 v, Toini Kaarina Kuvaja 92 v, Teppo Juhani Kotro 71 v, Raili Eliina Mikkola 78 v, Niilo Sakari Turunen 72 v, Mirjami Ahonen 71 v, Anni Esteri Alikoski 82 v, Aino Esteri Tuiskula 93 v, Anna Liisa Alapuro 81 v, Auli Lyydia Nieminen 87 v, Elma Katri Mero 75 v, Hannu Juhani Pulkkanen 57 v, Jari Sakari Turunen 39 v, Johan Aarne Salminen 86 v, Kalevi Niinivuori 90 v, Olli Simo Tapio Krappe 65 v, Saima Maria Malo 88 v, Seppo Antero Leppänen 62 v, Taimi Senja Aho 92 v, Timo Rikhart Särkkä 20 v, Vappu Mirjam Kajaskivi 80 v Laune Kastettu: Cara Milka Daniela Kivistö, Emma Sofia Sihlman, Jaako Juhani Höri, Jooa Aaron Rafael Laine, Jooa Eemil Rissanen, Niilo Petteri Korhonen, Niklas Onni Viljami Väisänen, Siiri Emmi Julia Näveri, Shara Shanya Cecilia Koskela, Lukas Onni Otava Ikonen Hautaan siunattu: Hilkka Ahonen 86 v, Jaakko Arvid Karlsson 93 v, Hannu Kalevi Seppänen 57 v, Kirsti Sinikka Kuronen 58 v, Laura Orvokki Savolainen 79 v, Sievä Ester Aarnio 95 v Joutjärvi Kastettu: Helmiina Elli Eedit Hämäläinen, Emilia Aino Ilona Terho, Elisa Anna Aurora Lahtinen, Eemeli Samuel Ylönen, Nelli Johanna Toivanen, Iina Pauliina Mäkinen, Topi Toivo Verneri Manninen, Tommi Pekka Petri Mäkinen Avioliittoon vihitty: Juha Kalevi Juntunen ja Sari Anneli Juopperi, Seppo Markus Munne ja Hanna Maarit Alm Hautaan siunattu:teppo Juhani Kronqvist 19 v, Ester Eliina Jokipii 84 v, Hilkka Liisa Talikainen 76 v Salpausselkä Kastettu: Elvira Ava Aurora Skarhol, Aino Helmi Elisabeth Ikonen, Aliisa Iida Emilia Kaikkonen, Eva Ilmi Emilia Kilpeläinen, Meea Iida Elisabeth Raikamaa, Lumia Elsa Vilhelmiina Rouvila Hautaan siunattu: Sirkka Annikki Saari 88 v, Pentti Vihtori Koskinen 87 v, Sirkka Liisa Leinonen 77 v, Sauli Vihtori Mikael Stenhammar 74 v, Iida Maria Tiihonen 80 v Pääsihteeri Heikki Huttunen ja arkkipiispa Jukka Paarma. Markku Jalava Kirkonseutu n:o 21/

4 Aila Nurmisen suvulla on oma arkkualba Aila Nurminen koskettaa hellästi pellavaista arkkualbaa, joka peitti hänen poikansa arkkua syyskuisissa hautajaisissa. Kun surun terävin kärki lientyy, Aila kirjoo arkkualbaan poikansa syntymä- ja kuolinajan. Arkkualba on vaate tai peitto, jolla vainajan arkku peitetään siunauksen ajaksi. Alba vaatettaa ja koristaa arkun. Arkkualbaa on käytetty yleisesti Suomessa 1100-luvulta 1800-luvulle asti, jolloin veistetyt puuarkut yleistyivät syrjäyttäen arkkualban. Nyt alban käyttö on uudelleen lisääntymässä. Joillakin seurakunnilla on arkkualboja, joita seurakunnan jäsenet voivat halutessaan lainata. Arkkualboja valmistavat myös yksityiset ihmiset, kuten Aila Nurminen, omalle suvulleen kastemekon tavoin. Alban hengellinen sisältö onkin kastemekon ja rippialban jatkumo lähdettäessä viimeiselle matkalle. Alban materiaaleina ovat usein silkki, villa ja pellava. Kotikutoinen kangas ja Ailan omat pitsit Aila Nurminen sai 15 vuotta sitten iäkkäältä naapuriltaan tämän itse kutoman pellavakankaan kiitokseksi avusta ja hoidosta. Taitavana käsityöihmisenä Aila virkkasi liinaan oman mallin mukaiset pellavaiset reuna- ja välipitsit, jotka hän kiinnitti käsin kankaaseen. Hieno kangas sai arvoisensa pitsit. Mutta niin tärkeää tilaisuutta ei tullut, että olisin ottanut liinan käyttöön. Kun Keijo Nurminen, yksi Ailan neljästä lapsesta, kuoli viime elokuussa 55-vuotiaana pitkään sairastettuaan, Aila tiesi, että oli aika ottaa pellavaliina kaapista käyttöön peittämään Keijon arkkua. Alba oli niin kaunis ja juhlava arkun kannella siunaustilaisuudessa. Juuri sopivan mittaisena se jätti arkkua paljaaksi hiekkaristin verran, muistelee Aila. Arkkualba tulee kulkemaan Ailan suvussa, ja reunaan kirjotaan kaikkien niiden nimet, joiden viimeistä matkaa alba juhlistaa. Laura Visapää Virpi Karisto ja Sampo. Nettiseurat ovat hyvä hätävara Nettiseurat ovat hyvä hätävara, jos jostain syystä emme pääse seuroihin Lahden Seudun Rauhanyhdistyksen toimitalolle, pohtii lahtelainen Virpi Karisto. Seurat ovat vanhoillislestadiolaisuudessa keskeisin toimintamuoto. Kuuntelijoina on myös paljon lapsia ja nuoria. Tarkoitus on tuoda seurat netin kautta lähelle kuulijaa. Lähes jokaisessa kodissa on tietokone nettiyhteyksineen, joten myös seurojen kuunteleminen internetistä on luontevaa, sanoo Arto Kotajärvi Rauhanyhdistyksestä. Lahden Seudun Rauhanyhdistys järjestää seuratilaisuuksia keskiviikkoisin, lauantaisin ja sunnuntaisin. Sunnuntaiseurojen puheita voi kuunnella internetistä suorana lähetyksenä. Osoitteessa on linkki lähetykseen. Virpi Karisto iloitsee nettiseuroista, mutta ei jättäydy niiden varaan. Virpi ja Jaakko Karisto lapsineen käyvätkin melkein joka sunnuntai oikeissa seuroissa. Iltapäivällä pestään naamat ja kammataan hiukset, kun lähdetään seuroihin neljäksi. Välillä 11-lapsisessa perheessä on aika touhu pukemisessa, mutta isommat auttavat pienempiä, kuvaa Virpi suurperheen seuroihin lähtöä. Mielestäni poisjäämiseen pitää olla hyvä syy, kuten sairastaminen tai todella harvinaisen vieraan tulo. Esteeksi ei riitä, ettei viitsi lähteä. Virpi muistuttaa nettiseurojen olevan myös lähetystyötä. Toivon, että joku uskosta osaton eksyisi kuuntelemaan puhetta Jumalan valtakunnasta. Monelle saattaa olla korkea kynnys tulla Rauhanyhdistykseen, mutta kun kotona kuuntelee, sitähän ei tiedä kukaan Myös Kotajärvi toivoo, että seurat tulisivat tutuksi muillekin kuin jäsenille ja kynnys seuroihin madaltuisi. Ehkäpä tämä rohkaisee liikkeen ulkopuolisia käymään seuroissa toimitalollamme. Seuroihin kokoonnutaan perheittäin. Seurat alkavat virrellä, jonka jälkeen seurapuhuja aloittaa alkurukouksella ja lukee tekstin Raamatusta, ja selittää sen jälkeen tekstiä kuulijoille. Seuroista saa ruokaa, hengen ravintoa, jota ilman ei pysy hengissä, tiivistää Virpi seurojen annin. Liki kolmituntisissa seuroissa ovat myös lapset mukana. Lapset jaksavat vaihtelevasti olla mukana. Periaatteena on kuitenkin, että penkistä ei lähdetä pois. Nuoremmille saatan ottaa mukaan piirustusvälineet ja pienimmille mahdollisimman hiljaisen lelun. Laura Visapää Rukouspäivä Heinolan kirkossa Aila Nurmisen virkkaamat hienot pitsit koristavat suvun arkkualbaa. Heinolan seurakunta järjestää tulevana sunnuntaina rukouspäivän yhdessä Kansan Raamattuseuran kanssa. Puhujavieras, kouluttaja Marja Mäkelä on valinnut aiheikseen Sytyttävä rukous ja Kuuleeko Jumala? Tilaisuudet Heinolan kirkossa alkavat kello 13, ja tapahtuma päättyy kello 18 alkavaan rukous- ja ylistysiltaan teemalla Taivasta maan päälle. Marja Mäkelä on pitkään toiminut Kansan Raamattuseuran eri työaloilla. Sielunhoitokurssit sekä kristittyjen rohkaiseminen Ilosanoman kertomiseen ja rukoukseen ovat hänelle tärkeitä. On tärkeätä ja innostavaa tietää, mitä me Jumalan lapsina omistamme ja miten voimme välittää Jumalan rakkautta lähellämme oleville. Kaikilla meillä on annettavaa toisillemme ja jokaista meitä tarvitaan, sanoo Marja Mäkelä. Rukouspäivän musiikista vastaavat Iina Kovalainen ja Ylistyskuoro Sirpaleet. Kahvi- ja ruokatarjoilu on seurakuntakeskuksessa. Marja Mäkelä Kirkonseutu n:o 21/

5 Levolle on haudattu 50 vuoden ajan Levon hautausmaa sai nimensä läheisestä Levonmäestä, vaikka sopivaksi juureksi nimelle voisi ajatella myös lepoa. Levon kappelissa on keskiaikaisen kivikirkon muotoja. Radiomäen hautausmaa Lahden vanhin Lahden vanhin yhä käytössä oleva hautausmaa on Vanha hautausmaa Radiomäellä. Sinne siunattiin ensimmäinen vainaja vuonna Mustankallion hautausmaa otettiin käyttöön Suomen itsenäistymisen vuonna Aikajärjestyksessä seuraava on vuonna 1921 käyttöön otettu Läntinen hautausmaa, joka aluksi palveli Lahden ympäristön hautausmaana. Se tuli alueliitosten yhteydessä vuonna 1933 Lahden seurakunnan omistukseen. Siunaukset toimitettiin alkujaan ulkona. Lahden ensimmäinen siunauskappeli otettiin käyttöön Mustankallion hautausmaalla vuonna Radanrakentajien hautausmaa sijaitsee nykyään moottoritien liittymien keskellä. Se on vuosina menehtyneiden Riihimäki-Pietari radan rakentajien joukkohauta. Sankarihautausmaahan Ristinkirkon viereen haudattiin ensimmäinen sankarivainaja Alueelle oli haudattu jo aikaisemmin vuonna 1918 kaatuneita. Hautausmaan ja kappelin vihki käyttöönsä piispa Elis Gulin 25. elokuuta 1958, ja ensimmäinen vainaja Levolle haudattiin 1. marraskuuta. Uuden hautausmaan perustaminen tuli ajankohtaiseksi, kun keskemmällä kaupunkia sijainneilla hautausmailla ei ollut laajennusmahdollisuuksia. Niinpä seurakunnat hankkivat neljän kilometrin päästä keskustasta Kolavalta 36 hehtaarin alueen hautausmaaksi. Nykyään se käsittää jo yli 40 hehtaaria. Kappelin suunnittelusta järjestettiin arkkitehtikilpailu, jossa toiseksi sijoittuneen Alli ja Niilo Pulkan esityksen pohjalta laadittiin lopulliset suunnitelmat. Kappelirakennuksessa on kolme erikokoista kappelia, jotka vuonna 2007 nimettiin seuraavasti: Iso kappeli Metsäkappeli Pieni kappeli Valon kappeli Perhekappeli Rauhan kappeli Lisäksi rakennuksessa on toimisto- ja huoltotiloja sekä vainajien säilytystilat. Levolla on perinteisen hautaustavan lisäksi muitakin hautausmahdollisuuksia: muistolehto, uurnametsä, veteraanihautaosasto sekä tunnustukseton- ja islaminuskoisten hautaosastot. Kappelirakennuksen yhteydessä toimiva krematorio valmistui vuonna Levon kappeli ja krematorio peruskorjattiin vuonna Professori Heikki Varjan suunnittelema sankarimuistomerkki Levolla paljastettiin kaatuneiden muistopäivänä Kappelilla avoimet ovet pyhäinpäivänä Levon hautausmaa täyttää 50 vuotta, jonka johdosta Levon kappeleilla on pyhäinpäivänä 1. marraskuuta avoimet ovet kello Tänä aikana on kahvitarjoilu ja omaisilla mahdollisuus tutustua kappeleihin, kertoo vs. puistopäällikkö Sirpa Alanne. Opastetut kierrokset pidetään kello 11, 12 ja 13. Kello 14 alkaa perinteinen pyhäinpäivän hartaus, jonka pitää pastori Anu Toivonen. Markku Jalava Kaikilla Lahden hautausmailla on jäteastiat muovikuoristen kynttilöiden lajittelua varten sekä kehikot maatuvalle jätteelle. Näin lajittelet kynttiläjätteen Pyhäinpäivänä perinteisesti viedään kuolleiden omaisten haudoille kynttilät. Ympäristötietoisuuden kasvaessa myös kynttiläjätteen ongelmat on tiedostettu. Esimerkiksi Levon hautausmaalla pyhäinpäivänä kynttiläjätettä syntyy 3 4 autokuormallista. Jätteen vähentämiseen on useita keinoja. Ensinnä voi miettiä, kertooko kymmenen kynttilää enemmän kaipuustamme ja kuolleen omaisemme muistamisesta kuin yksi kynttilä. Myös kynttilävalinnat ovat ympäristötekoja. Vuodesta toisen käytössä oleva lyhty on ympäristöystävällinen ratkaisu. Kun lyhdyssä vielä käyttää tavallista kynttilää muovikuorisen sijaan, jää jätettä vähiten. Myös lasisia kynttilöitä voi uusiokäyttää, mutta ne rikkoutuvat helposti talvella. Muovikuorisia kynttilöitä varten on hautausmailla lajittelupisteitä, jossa on erilliset keräilylaatikot kynttilän metallihatulle ja kynttilälle. Metallihatun saa kätevästi irti kynttilästä laatikon päädyssä olevalla helpolla apuvälineellä. Metallijätteen seurakunta toimittaa metallikeräykseen, ja kynttiläjäte menee Kymijärven voimalaitokseen polttoon. Näin muovikuorinen kynttiläjäte tulee kokonaan hyödynnetyksi uudelleen. Lajittelupisteissä olevaan kaatopaikkajätteeseen kuuluvat muovipussit, muovikukat ja lasilyhdyt. Biojätteelle on useita maatuvan aineksen kehikoita joka hautausmaalla. Esimerkiksi Levolla ensimmäinen kehikko on heti pääportin oikealla puolella kiviaidassa. Levolla ajetaan sähköautoilla Levon hautausmaalla on käytössä kaksi sähköautoa. Uusin ranskalainen Mega tuli syyskuussa ja vanhemmalla, kotimaisella Elcatilla on ajettu jo useamman vuoden. Autot kytketään yöksi sähköverkkoon, jotta akut latautuvat seuraavan päivän ajoja varten. Elcat on oikea auto, mutta Mega on rekisteröity mopoautoksi. Autoja käytetään hautausmaan hoitotyössä pieniä kuljetuksia varten, kertoo Levon korjaamon työnjohtaja Matti Leskinen. Ympäristöystävällisten sähköautojen etuna on hiljaisuus ja saasteettomuus, mikä sopii hyvin juuri hautausmaalle. Elcat vas. ja Mega ovat oikeita sähköautoja, ei sähkö- ja polttomoottorin risteytyksiä eli hybridejä. Muovikuorisen kynttilän hatun irrottaa kätevästi helpolla apuvälineellä. Kirkonseutu n:o 21/

6 Aunuksen seurakunnan kirkko. Aunuksen ja Keski-Lahden ystävyysjuhla Keski-Lahden seurakunta on kutsunut Aunuksen seurakunnasta kahdeksan hengen ryhmän ystävyysvierailulle loka-marraskuun vaihteessa. Ryhmä esiintyy Keski-Lahden lisäksi mm. Salpausselän, Asikkalan ja Hollolan seurakunnissa sekä muutamassa koulussa. Keski-Lahden ja Aunuksen seurakuntien ystävyyssuhde alkoi 15 vuotta sitten kirkon rakentamisesta ja on jatkunut monenlaisena kanssakäymisenä. Mukkulan kirkossa on ystävyysseurakuntapäivä sunnuntaina Kello 10 alkavassa messussa saarnaa Aunuksen kirkkoherra Igor Pokormjaho, liturgina on Keski-Lahden kirkkoherra Pekka Särkiö. Messun jälkeen nautitaan juhlalounas (7 e). Lounaan jälkeen on Aunuksen ja Keski- Lahden seurakuntien ystävyysjuhla. Tilaisuudessa paljastetaan ystävyysseurakuntataulu ja Aunus-taulu. Ystävyysseurakuntatyön tavoitteena on edistää kirkkojen, seurakuntien ja niiden jäsenten keskinäistä yhteyttä. Ystävyysseurakuntatyö on yhteisen uskon jakamista ja siinä kasvamista kunnioittaen osapuolten kirkollista perinnettä ja toimintatapoja. Keski-Lahden seurakunnassa ystävyysseurakuntatyötä koordinoi seurakuntaneuvoston nimeämä työryhmä rovasti Mauri Malkavaaran johdolla. Kirkkosuunnistusta Joutjärvellä Lapsille, isille ja isoisille on isänpäivänä järjestetty Joutjärven kirkossa kirkkosuunnistus. Kyse on valokuvasuunnistuksesta. Matkaan lähtevät isät/isoisät lastensa kanssa. Eri paikoista kirkkorakennusta on otettu valokuvia. Tarkoituksena on löytää kohde, jota kuva esittää. Lisäksi on löydettävä juuri se kuvakulma, josta kuva on napattu. Rasteilla aina odottaa pieni yllätys, kertoo pastori Tuukka Hämäläinen. Valokuvien perään suunnistetaan kello 16 alkavan perhemessun jälkeen. Messussa on pappina Tuukka Hämäläinen ja kanttorina Riina Haapaniemi. Messun jälkeen on vielä täytekakkukahvit ja jäätelötarjoilu. Joutjärvellä suunnistetaan valokuvien perusteella isänpäivänä. Siunauspuheesta peilautuu elämä ja heijastuu Kristus Siunauspuheen rooli on vaativa. Samaan lyhyehköön hetkeen pitäisi mahtua totuudellinen kuva vainajasta, lohtu omaisille ja ennen kaikkea valoa sädehtivä toivo, joka nousee Kristuksesta. Salpausselän seurakunnan kappalainen Pirkko Masih on kokenut siunauspuheiden pitäjä. Vajaan parinkymmenen pappisvuoden virtaan mahtuu valtaisa määrä erilaisia ihmiskohtaloita, kaikenikäisiä vainajia, monenlaisia kuolemantapauksia ja omaisten surua erilaisine muotoineen. Silti Masih sanoo pitävänsä paljon työnsä tästä puolesta, joka liittyy suureen ja pelättyyn asiaan, kuolemaan. Hautajaiset eroavat vaikkapa häistä siinä suhteessa, että ihmisillä ei ole rooleja. He ovat hyvin avoimia keskustelemaan. Kun kuoleman myötä kaikki turha riisutaan pois, ihmiset yleensä puhuvat niin kuin kokevat asioiden olevan. Ennen siunaustilaisuutta pappi tapaa omaisia, joiden kanssa keskustellaan tilaisuuden sisällöstä ja kulusta. Samalla kootaan aineksia siunauspuhetta varten. Useimmiten omaiset haluavat pitää keskusteluhetken vainajan kotona, jossa tämän läsnäolo vielä tuntuu vahvana. Yhdessä voidaan etsiä vainajaa koskevia, paikkaansa pitäviä asioita. Usein pyydän nähdä valokuva-albumin, josta katselemme poisnukkuneen elämästä kertovia kuvia. Totta ja kaunistelematta Ennen hautajaisia omaisten kanssa mietitään vainajalle tärkeitä asioita. Esiin nousevat elämän eri vaiheet ja käännekohdat, perhe ja ystävät, työ ja sille omistautuminen sekä harrastukset. Puheesta pitäisi peilautua vainajan elämä kaunistelematta. Sanoinpa puheessani sitten mitä tahansa, toivon sen olevan totta. Haluan omaisten tunnistavan vainajan siunauspuheesta. Otan mielelläni puheeseen sellaisia ilmaisuja ja sanontoja, joita omaiset käyttävät. Olisi hyvä, jos siunaustilaisuudessa läsnä olevat voisivat yhtyä puheeni sisältöön: kyllä, noin se oli, Masih korostaa. Kattavaa elämäkertaa vainajan vaiheista ei kuitenkaan ole tarkoitus luoda. Tilaisuus on joka tapauksessa raskas omaisille, joten puhetta ei ole syytä ainakaan pitkittää. Mieluummin vähemmän kuin paljon asiaa. Joskus voi olla niinkin, että sopiva musiikki tavoittaa omaiset paremmin kuin puhe, Masih lisää. Hautajaiset ovat monin tavoin herkkä tilanne omaisille. He voivat kokea papin puheen täysin eri tavoin kuin sen pitäjä on ajatellut. Entä jos joku omainen haluaa varmuuden vuoksi tutustua puheeseen etukäteen? Mutta sepä olisi mainio asia, ilman muuta antaisin luettavaksi, Masih vakuuttaa. Pyrin siihen, että kenenkään ei tarvitsisi ainakaan papin puhetta jännittää: mitähän sieltä nyt tulee... Elämättömän elämän suru Siunauspuheeseen vaikuttavat tietysti myös kuolintapa ja vainajan ikä. Masih myöntää, että rankimpia tilanteita on itsemurhan tehneen lapsen siunauspuheen laatiminen. Suruja ja suremistapoja on monenlaisia. Kipeää surua kokee se puoliso, jonka läheinen kuolee viereltä pitkän yhteisen elämän jälkeen. Miten leskeksi jäänyt selviää jatkossa? Erojen ja uusperheiden myötä syntyvät tilanteet ovat usein traagisia. Muutokset ovat saattaneet johtaa siihen, että yhteydenpito puolin ja toisin on lopetettu. Kuoleman kohdatessa pintaan saattaa nousta katkeruutta ja vihaakin. Joskus vainajan ja hänen omaistensa elämäntilanne on ollut niin rikkinäinen, että perhe ei todellisuudessa sure ja ikävöi kuollutta ihmistä. Silloin surraan sitä elämää, mitä ei koskaan ollut, Masih luonnehtii. Toivon, että erityisesti isät pitäisivät lapsiinsa yhteyttä erosta huolimatta. Asian tärkeyden huomaa siitä, kuinka lapset surevat elämätöntä elämää. Kristus ja ylösnousemus Vainajan oma vakaumus, ajatukset Jumalasta, uskosta, elämästä ja kuolemasta voivat hyvinkin olla osa puhetta. Masihin mukaan tällaiset tiedot ovat kuitenkin aika harvoin käytettävissä. Hienoa, jos voi puheessa tuoda esiin vainajan omia ajatuksia: mitä hän piti tärkeänä tai sanoi jostain asiasta, Masih miettii. Siunauspuheen keskeinen viesti pureutuu koko uskon ytimeen. Esiin nousee väistämätön tosiasia, että kuolema koskettaa kaikkia. Emme itse tiedä, mitä rajan tuolla puolen on, mutta onneksi saamme jättää vainajan Herran haltuun. Jokaisessa siunauspuheessa on mukana kristillisen uskon perusta. Se, mihin toivo perustuu: Kristus, hänen tekonsa ja lupauksensa ylösnousemuksesta, sanoo Pirkko Masih. Pekka Paloranta Pirkko Masihin parinkymmenen pappisvuoden virtaan mahtuu suuri joukko siunauspuheita. Niissä jokaisessa on mukana kristillisen uskon perusta. Kirkonseutu n:o 21/

7 Tauolla jonotettiin riistakeittoa ja ihmeteltiin Gospel Ridersien moottoripyöriä. Isyys oli esillä Hollolan miestapahtumassa Hollolassa lokakuun puolessa välissä pidetyn miestapahtuman teema oli Isän matkassa. Iltapäivän aikana isyyttä käsiteltiin niin hengellisestä kuin maallisestakin näkökulmasta. Tapahtuman avauspuheessa kirkkoherra Antti Lahtinen totesi, että ilman maallista isää elämä on isätöntä ja ilman jumalaa elämä on jumalatonta. Jumalattomuus ei kuitenkaan ole moraalittomuutta vaan hengellistä orpoutta, hän selvensi. Päijät-Hämeen Kansanlähetyksen piirijohtaja Keijo Vikmanin puheen hengellinen sanoma rakentui Jeesuksen esittämän tuhlaajapojan tarinan ympärille. Vikman kertoi puhtaan elämän tuomasta vapaudesta ja totuuden vapaaksi tekevästä vaikutuksesta. Vapautta ja rauhaa ei voi ostaa, Vikman totesi. Isyyden elinkaari ja merkitys lapselle Hollolalainen isätyöntekijä Timo Tikka määritteli isyyden toteamalla, että isäksi tullaan vain kerran ja sen jälkeen saadaan lapsia. Isyyden tueksi projektista ja isyydestä puhunut Tikka kertoi isätyön saaneen alkunsa aikoinaan nuorten psykiatrisella osastolla. Kun osastolla tuolloin varattiin aikaa vanhempien tapaamiseen oli tapaamisten kirjoittamattomana ehtona aina äidin pääseminen mukaan tapaamiseen. Aloimme kysellä, että miksi on näin, Tikka muisteli. Isyyttä tukevan projektin selvitystyössä on tarkoitus huomioida miehen koko elinkaari myös isoisyys. Isoisille ollaankin nyt perustamassa ensimmäistä vertaistukiryhmää. Isän positiivisuus syntyy joskus naisten silmissä vasta isoisyyden myötä. Keski-ikäinen kävelevä terveysriski muuttuukin yhtäkkiä söötiksi karvanalleksi, pohti Tikka ja ihmetteli miksi isoisä ei ole samalla lailla tärkeä nuorelle isälle kuin isoäiti on nuorelle äidille. Isä ja isoisä merkitsee lapselle seikkailua, yllätyksellisyyttä, turvallisuutta, suhteellisuudentajua, isällistä hoivaa, itsenäisyyteen kasvamista, pettymysten kestämistä ja leikkisyyttä, luetteli Tikka. Yhteisöllisyydellä etunsa Kirkon eteen oli pysäköitynä myös pitkä liuta moottoripyöriä. Moottoripyöräilijöiden yhteiskristillisen Gospel Riders järjestön Päivö Juntumaa kehui yhteisöstä löytyvän paljon elämäniloa ja hyviä kontakteja. Hän luonnehti leikkisästi kypärää maailman pienimmäksi rukouskammioksi. Uskon, että moottoripyöräily edustaa meille kutsua olla opetuslapsena ja suolana siinä maailmassa, jossa ajetaan kaksipyöräisillä, totesi Juntumaa. Tapahtuma päättyi messuun, jossa veisattiin miehekkäästi Jumala ompi linnamme. Myös kenttärovasti Jukka Lehto sivusi saarnassaan isyyttä ja kasvatusasioita. Yksilöllisyyttä korostavassa kulttuurissa hän näki tärkeänä myös yhteisöllisyyden: Käytännöllisenä esimerkkinä yhteisöllisyydestä voisi olla se, että jos näet naapurin pojan kiusaavan toista poikaa niin puutut siihen, haastoi Lehto. Musiikista tilaisuudessa vastasi Isän ääni kuoro, nuorten bändi ja Hollolan-Kärkölän puhallinorkesteri. Seurakuntakoti muutti Hinaajakadulle Ankkurin seurakuntakoti on muuttanut Vesijärvenkadulta Hinaajakatu 2:een. Samassa talossa on kaupungin palvelutalo Aarre-koti. Seurakuntakoti sijaitsee keskellä Ankkurin aluetta ja lähellä myös Ruoriniemeä. Seurakuntakodissa on kerhohuone ja lisäksi mahdollisuus käyttää vieressä sijaitsevan Aarre-ravintolan kabinettia muihin tilaisuuksiin. Seurakuntakodilla kokoontuu perhekerho, kaksi varhaisnuorten kerhoa, kaksi partioryhmää, eläkeläismiesten kerho. Näiden kerhohuoneessa tapahtuvien tilanteiden lisäksi kabinetin puolella pidetään vuoden aikana neljä jumalanpalvelusta sekä 3-4 lauluiltaa. Seuraava yhteislauluilta on pyhäinpäivänä. Silloin lauletaan hartaita hengellisiä lauluja. Laulattajina toimivat Aarre Manninen ja Ankkurin alueen pappi Hannu Lehdeskoski. Ankkurin alueella asuu noin ihmistä, ja asujamisto jakautuu vahvasti kahteen osaan. Toisaalta siellä asuu paljon pikkulapsiperheitä ja toisaalta vanhuksia. Kaikki ankkurilaisten seurakuntakodin toimintaa koskevat toivomukset otetaan huomioon ja pyritään järjestämään mahdollisuuksien mukaan, lupaa Lehdeskoski. Ankkurin seurakuntakoti on kaikille ankkurilaisille avoin keidas keskellä kivierämaata, joksi alue on valitettavasti muodostunut. Nuorisotyönohjaaja Ykä Rakkolainen laulatti ja leikitti perhekerholaisia Ankkurin seurakuntakodissa. Elämänkaari soi Ristinkirkossa Launeen seurakunnan Hatsina-työryhmä järjestää Lahden Ristinkirkossa 11. marraskuuta kello 19 baritoni Jorma Hynnisen ja pianisti Jouni Someron konsertin Elämänkaari, jonka ohjelma koostuu Oskar Merikannon sävellyksistä. Konsertin tuotolla launeelaiset tukevat ystävyysseurakuntaansa Hatsinaa. Merikannon sävellyksistä kuullaan mm. Eino Leinon tunteikkaat tekstit Oi, muistatko vielä sen virren, Omenankukat, Suvi-illan vieno tuuli sekä J. H. Erkon Kullanmurunen, Myrskylintu ja Merellä. Ohjelmassa on myös Lauri Pohjanmaan runoihin syntynyt laulusarja Haudoilla (mm. Laulaja taivaan portilla ja Käy kirkkomaata illoin vanhat mummot). Konsertti päättyy Merikannon säveltämään Ernst v. Knapen runoon Elämälle. Ohjelmalehtinen 10 euroa. Musiikista tapahtumassa vastasi muun muassa nuorten bändi. Juhana Säde Jouni Somero ja Jorma Hynninen konsertoivat Ristinkirkossa Kirkonseutu n:o 21/

8 Mira Silvennoinen Seurakuntakeskuksen rakentamista seurataan verkossa Hollolan uuden seurakuntakeskuksen aidatulle työmaaalueelle on asiattomilta vierailijoilta pääsy kielletty. Rakentamista voi kuitenkin seurata seurakunnan verkkosivuilla. Sivuille päivitetään säännöllisesti kuvia rakennustyömaalta ja kerrotaan hankkeen edistymisestä. Sivuilta löytyy tietoa muiden muassa hankkeen kustannuksista, historiasta sekä rakennuksen kaikki piirustukset. Sivuilla on myös 3D -kuvaluonnoksia tulevasta seurakuntakeskuksesta. Uuden seurakuntakeskuksen omat sivut löytyvät pikaosoitteesta Sivuille pääsee myös etusivun Toimitilat otsikon kautta. Hollolan uuden seurakuntakeskuksen työmaalle ei pääse, mutta verkkosivuilla voi seurata rakentamista. Yhteisvastuun kampanja työllisti 20 kehitysvammaista Yhteisvastuukeräyksen 2008 tuotto luovutettiin lokakuun alussa keräyksen suojelijalle, tasavallan presidentti Tarja Haloselle. Keräyksen teema oli Työ ja osallisuus. Kotimaassa tuettiin kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä ja ulkomaankohteena oli Liberia. Keräystulos oli euroa. Erityisesti ilahduttaa tämän vuoden keräyksen suuri yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Yli suomalaista yritysjohtajaa sai Haluan töihin -mainoskampanjan aikana Yhteisvastuulta kirjeen, jossa haastettiin heitä palkkaamaan kehitysvammaisia työntekijöitä. Tulos ylitti odotukset: ainakin 20 kehitysvammaista suomalaista on työllistynyt tai työllistymässä, iloitsee Yhteisvastuun keräysjohtaja Tapio Pajunen. Työ jatkuu kehitysvammaisten tukijärjestöjen yhteisvastuuvaroilla käynnistyvien hankkeiden suojissa. Kirkon Ulkomaanapu kohdentaa Yhteisvastuu-tuotostaan Liberiaan runsaat euroa seuraavan kolmen vuoden aikana. Yhteisvastuutuotolla kohennetaan ihmisten toimeentuloa sekä tuetaan nuorten työllistymistä ja ammatillista koulutusta. Vapaaehtoiset kerääjät tekivät hyvän tuloksen, sillä perinteinen ovelta ovelle listakeräys tuotti entiseen tapaan s u u r i m m a n osan tuotosta eli 37 prosenttia. Lipaskeräyksellä saatiin 14 prosenttia kokonaistuotosta. Kampanjatuotteiden myynti ja tapahtumatuotto oli yhteensä lähes 30 prosenttia. Kolehdeilla ja pankkisiirroilla kerättiin 16 prosenttia tuloksesta. (KT) Pojat kuskaavat joukkueensa lippua ja tukikohtana toimivaa telttaa pimeän metsän kätköihin. Sissikeikalla saalistetaan pisteitä yön pimeydessä Kuudelta illalla Nastolan seukkarin tietämillä, Alirannassa käy kuhina. Kymmeniä tummiin tai maastokuvioituihin pukuihin verhoutuneita nuoria parveilee rakennuksen ympärillä. Joka puolelta kuuluu iloista puheensorinaa ja naurua, joskus yleisen hälinän keskeltä kantautuu Juha Sahamiehen kuuluva ääni muistuttamaan ilmoittautumisista ja kartoista. Ihmisten kasvoille ilmestyy hurjia sotamaalauksia, ja jossain vietetään pikapalavereja. Jännitystä on ilmassa. Tänään on se ilta, jota monet seurakuntalaiset ovat odottaneet koko kuluneen vuoden. Alkavan syksyn kohokohta. Paljon puhuttu sissikeikka. Bussi saapuu, ja ihmiset ryntäävät sisään. Jo aiempina vuosina mukana olleet vastailevat tyynesti innokkaiden ensikertalaisten kysymyksiin, ja ennen kuin huomataankaan, ollaan jo kokoontumispaikalla. Pisteitä haloista Pienen ohjeistuksen ja joukkuepalavereiden jälkeen jokainen joukkue lähtee tarpomaan kukin omaa aluettaan kohti etsimään hyvää telttapaikkaa, mukanaan omat joukkuenauhat, halot, lippu ja teltta. Alkaa olla jo pimeää, kun varsinainen taistelu alkaa yhdeksältä. Säännöt ovat helpot. Ykkössääntö on, ettei ketään jätetä yksin, missään tilanteessa, vaan koko ajan toimitaan joukkueena, tai vähintään pareittain. Tarkoituksena on ansaita mahdollisimman monta pistettä löytämällä ja viemällä jonkun muun joukkueen halkoja, lippu tai anastamalla taisteluissa toisen joukkueen jäsenten käsivarsinauhoja. Sääntöjen kertaamisen jälkeen lähdetään liikkeelle. Metsän pimeydessä hiivitään, väijytään, muodostetaan haravoita ja taistellaan raivoisasti, ketään kuitenkaan satuttamatta. Välirauhan aikaan kello 1 2 tunnelma on huipussaan. Koko porukka on kerääntynyt nuotiolle, nauretaan ja kerrotaan toisille tarinoita juuri käydyistä taisteluista ja kömmähdyksistä Makkaraa ja mehua kuluu, vitsit sinkoilevat ja laulu raikaa. Iltahartauden jälkeen jakaudutaan jälleen omiin joukkueisiin ja aletaan miettiä jatkosuunnitelmaa. Jatkaako samaan malliin vai kokeillako jotain uutta, siirretäänkö telttaa vai jättääkö se jo ennestään hyvälle paikalle? Pian jatketaankin jo taisteluja, vielä suuremmalla voimalla. Suden hetki Kolmen aikaan yöllä koittaa legendaarinen väsymyksen hetki, suden hetki. Valvotut tunnit alkavat näkyä kasvoilla, turhautuminen ottaa valtaa ja mietitään mitä varten tänne ylipäätänsä tultiin. Nuotiolla käydään entistä useammin läpäämässä ja usko oman joukkueen voittoon on koetuksella. Tuomareiden ja kanssakilpailijoiden innostavat kommentit, vitsailu sekä kannustukset kuitenkin ajavat nämä tuntemukset hyvin pian pois ja viimeisten taisteluiden aikana ollaan jälleen täysissä voimissa. Kisan loputtua ja tulosten julkistamisen, ruokailun ja saunomisen jälkeen tulee kaikille väkisinkin haikea olo. Kaikki oman joukkueen sijoituksesta huolimatta ovat ainakin yhdestä asiasta samaa mieltä: Tänne on tultava ensi vuonna uudestaan! Mira Silvennoinen 8 Kirkonseutu n:o 21/

9 Heinolan Kirkkopuiston suunnittelukilpailu käynnistyi Heinolan seurakunta järjestää suunnittelukilpailun, jossa laaditaan Kirkkopuistoon kunnostussuunnitelma. Kirkkopuisto on valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Suunnittelukilpailuun on kutsuttu Hämeen ammattikorkeakoulun maisemasuunnittelun opiskelijat, jotka kävivät tutustumassa kohteeseensa lokakuun alussa. Heinolan Kirkkopuisto on perustettu vuonna 1852 pastori J.F. Svinhufvudin aloitteesta. Svinhufvud perusteli hanketta luonnon ihmiselle tuottamalla ilolla on olemassa tuskin mitään muuta, joka virkistäisi ja tuottaisi enemmän huvia ihmiselle kuin kävely ulkoilmassa tuuheiden puiden varjossa Kirkkopuisto on Heinolan toiseksi vanhin puisto. Kirkkopuiston rakennukset muodostavat merkittävän kulttuurihistoriallisen ympäristön. Puukirkko on rakennettu 1800-luvun alussa, ja erillinen hirsinen kellotapuli valmistui Kirkkomiljööseen kuuluu Siltakadun varrella sijaitseva jugendtyylinen Vanha pappila 1900-luvun alusta. Kirkkopuiston neljäs rakennus on rakennettu kanttorila. Museoviraston kohdeluettelossa Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristökohteet luetteloi Museovirasto, joka on juuri ajantasaistamassa ja tarkistamassa aiempaa kohdeluetteloa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Heinolan kirkkokortteli säilyy mukana valtakunnallisissa kohteissa, toteaa Heinolan seurakunnan talouspäällikkö Matti Halme. Heinolan Kirkkopuisto on myös osa kansallista kaupunkipuistoa, ja Seurakuntapuutarhuri Kati Metso ja projektikoordinaattori Eija Leskinen esittelivät Kirkkopuistoa opiskelijoille. Heinolan kaupungin laatukäsikirja nimeää puiston osaksi hienoa vihervyöhykettä ja näkymää Kirkkokadulta vesitornille tärkeäksi näkymäksi. Suunnittelukilpailun tavoitteena on liittää kirkon ympäristö kiinteämmin kaupunkirakenteeseen, ja puiston tule toimia osana Heinolan virkistyspuistojen ketjua. Heinolan keskustan laatukäsikirja sisältää ohjeita kasvilajeista, pintamateriaaleista, väreistä, valaistuksesta ja opastuksesta sekä rakenteiden uusiokäytöstä. Heinolalaiset ovat ymmärtäneet alueen tärkeyden ja vaalineet sitä lähes kaksisataa vuotta esimerkillisellä tavalla. Nyt järjestettävä kilpailu on julkinen tunnustus esipolvien työlle sekä merkki siitä, että tämä sukupolvi kantaa vastuunsa puiston tulevaisuudesta. Palkintotyöryhmän jäsenet ovat Heinolan kaupunginarkkitehti Harri Kuivalainen ja kaupungin suunnitteluarkkitehti Ritva-Maija Kuuskoski, kirkkoherra Simo-Pekka Rantala, talouspäällikkö Matti Halme, Kaija Heiskanen, Maila Pakarinen, sihteerinä Kati Metso. Projektin koordinaattorina toimii Eija Leskinen. Laura Visapää Projekti: MIES Markku Jalava Päijät-Hämeeseen kootaan seurakuntien puhallinorkesteria Projekti: Mies on perustanut Päijät-Hämeen seurakuntia palvelevan uuden puhallinorkesterin, joka koostuu eri seurakunnista tulevista soittajista. Peruskokoonpanossa on joukko Helluntaiseurakunnan ja Lahden seurakuntayhtymän entisen puhallinorkesterin soittajia. Kaikki alueen vapaina olevat soittajat ovat tervetulleita joukkoon, miehet ja naiset, nuoret sekä vanhat, toivottaa uuden orkesterin kapellimestarina toimiva Vaasan kaupunginorkesterin trumpetisti, muusikko Reijo Korhonen. Ensimmäinen esiintyminen on isänpäivän Miestenmessussa Joutjärven kirkossa. Orkesteri voi tulevaisuudessa esiintyä täydellä tai osakokoonpanolla tilanteesta. Kun saamme ohjelmiston harjoitettua, orkesteria voi tilata seurakunnallisiin tilaisuuksiin, itsekin aikoinaan Lahden seurakuntapoikien orkesterissa Paavo Kotinurmen johdolla soittoharrastuksen aloittanut Korhonen kertoo. Myöhemmin hän on ollut muun muassa Jorma Panulan opissa. Etsimme soittajia Tiedämme, että Päijät-Hämeen alueella on paljon puhallinsoittajia vailla omaa orkesteria. Soittajilla pitää olla omat soittimet ja nuottitelineet. Emme vaadi suuria taitoja vaan aloitamme helpommasta ja kauniista kirkkoon sopivasta musiikista. Riittää kun on paljon intoa ja soittohaluja. Taitojen karttuessa harjoitellaan vaativampaakin musiikkia. Tavoitteena on monipuolinen ohjelmisto, maallista ja hengellistä. Nuotistoa meillä on täydelle puu- ja vaskisoitin kokoonpanolle. Harjoitukset aloitetaan kello 18 Joutjärven kirkossa, kertoo Reijo Korhonen kutsuna. * Orkesterista kiinnostuneet soittajat voivat ottaa yhteyttä kapellimestari Reijo Korhoseen p tai reijok@ suomi24.fi Reijo Korhonen sanoo harrastajaorkestereihin pätevän saman kuin kuoroihin: ne ovat täynnä soittamisen iloa ja vahvaa yhteisöllisyyttä. Häkkinen Mikkelin hiippakunnan piispaksi Mikkelin hiippakunnan piispanvaalissa toisella kierroksella sai 304 ääntä teologian lisensiaatti Seppo Häkkinen, 50, joka työskentelee Kirkkohallituksen toiminnallisella osastolla johtavana kirkkoneuvoksena. Aiemmin hän on toiminut Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin pappisasessorina ( ) ja Heinolan maaseurakunnan kappalaisena ( ). Hänet on vihitty papiksi vuonna Kenttäpiispa, TL Hannu Niskanen sai vaalissa 291 ääntä. Mikkelin tuleva piispa Seppo Häkkinen painotti kiitospuheessaan vaalituloksen julkistamistilaisuudessa Mikkelin tuomiokapitulissa, että kirkon ei pidä puolustaa menneisyyttään, vaan rakentaa tulevaisuuttaan. Kirkon tulevaisuus on sidoksissa siihen, kuinka vahva se on sisäisesti ja hengellisesti. Se merkitsee luottamusta Jumalan johdatukseen, uskollisuutta hänen sanalleen sekä jatkuvaa rukousta. Tulevaisuuden rakentaminen tarkoittaa myös rohkeutta uudistua. Tahdon toimia sen hyväksi, että kirkkomme voisi jatkuvasti elää lähellä tavallista ihmistä, luonnollisena osana hänen elämäänsä ja koko suomalaista yhteiskuntaa, sanoi Seppo Häkkinen. Uusi piispa vihitään virkaansa Kynttilänpäivänä, 8. helmikuuta 2009 kello 10 Mikkelin tuomiokirkossa. Mikkelin hiippakunnan nykyinen piispa Voitto Huotari siirtyy eläkkeelle helmikuun alussa Hän on toiminut Mikkelin piispana vuodesta (KT) Projekti: MIES Lähiaikoina tapahtuu Studia Generalia Apologia, luento ja keskustelu ke klo 19 Aikuiskoulutuskeskuksen auditoriossa, Kirkkokatu 16. Prof. TkT Matti Leisola. Kaikille avoin. Studia Generalia luentoihin liittyvä Raamattuaiheinen alustus ja keskustelutilaisuus maanantaisin klo 19 Vapaudenkatu 6, aula. Kaikille avoin alustaa pastori Erkki Suhonen, Uskon rukous alustaa VT Jukka Ryhänen, Jumalan vanhurskaus alustaa pastori Pekka Eskelinen, Jeesus Vanhassa Testamentissa alustaa Ins. Olli Ahtiluoto, Mitä on usko? - Kuka on uskova? Raamattuluennot Efesolaiskirjeestä ja eri teemoista keskiviikkoisin klo 18 Launeen kirkolla Lähde salissa. Luennot pitää vuoroviikoin kirkkoherra Heikki Pelkonen ja Projekti:Mies koordinaattori Pertti Nieminen. Kaikille avoin Miesten rukouspiiri keskiviikkoisin klo 20 Launeen kirkolla Hennala salissa Päijät-Hämeen alueen seurakuntien yhteisen puhallinorkesterin harjoitukset klo 18 Joutjärven kirkon tarjoilusalissa. Orkesteri aloittaa toimintansa. Kirkonseutu n:o 21/

10 Oman lapsen menetyksestä ei selviä koskaan Suru taittuu, mutta ikävä jää Ulla ja Tero Helinille kiirastorstai 2007 muodostui todelliseksi kiirastuleksi, kun poliisit toivat suruviestin heidän ainoan lapsensa menehtymisestä auto-onnettomuudessa. 22-vuotias Jesse Helin opiskeli toista vuotta Tampereella valmistuakseen diplomi-insinööriksi. Jessen kaveri oli hankkinut tehokkaan ja nopean menopelin ja kolme kaverusta päätti lähteä koeajolle Tampereelta Lahteen. Paluumatkalla aamuyöstä auto suistui tieltä ja autoa ohjannut Jesse sekä auton omistaja etupenkillä menehtyivät heti. Yksi pojista selvisi hengissä. Kun suru ja menetys tulevat kuin salama kirkkaalta taivaalta, niitä ei voi ymmärtää, Helinit sanovat. He tietävät puolentoista vuoden aikana käyneensä läpi kaikki surutyön vaiheet ensishokista valtaviin vihan tunteiden purkauksiin, alakuloon, fyysisiin oireisiin, paniikkiin ja syyllisyyteen. Yhtenä myllerryksenä ajatuksissa jauhoivat myös toisen menehtyneen pojan omaisten jaksaminen ja eloon jääneen pojan kokemukset kaverien kuoleman näkemisestä. Tunteita on laidasta laitaan, mutta niitä ei kannata pelätä, Helinit sanovat kanssakokijoille. Ensimmäinen kova askel suruprosessissa oli, kun he jo samana päivänä kävivät katsomassa lapsensa sairaalan kappelissa vainajana ja sitten onnettomuuspaikan. Sen jälkeen tajusi, että Jesse ei enää kävele ovesta sisään. Asian käsittely helpottui, kun totuutta oli katsottava silmiin. Perheen kuvat ovat samoilla paikoilla kuin ennen Jessen kuolemaa. Keskellä Jesse, Hollolan lukion ylioppilas, vierellään äidin ja isän ylioppilaskuvat. Ammattiapu Hyvin pian shokin jälkeen tiedostimme, että elämä jatkuu. Tästä on noustava, vaikka olisikin ollut suuri kiusaus jäädä lämpimän peiton alle kääntämään selkä kaikelle ulkopuolelta tulevalle. Me selvisimme seurakunnan, sisarusten, ystävien, sukulaisten ja naapurien avulla. Oli aivan uskomatonta kokea, että hyvyyttä ja keskinäistä rakkautta on niin paljon. Se saa Helinit yhä uudelleen kiittämään. Seurakunnasta he haluavat mainita nimeltä rovasti Piltti Lännenpään, Jessen rippipapin, kirkkoherra Antti Lahtisen ja kanttori Vesa Koskimaan. Myös Lahden ja Hämeenlinnan poliisi saa kiitosta toiminnastaan, samoin Jessen kaverit ja kummit. Seurakunnan ohella ammattiapua haettiin myös muulta. Meille molemmille se oli tietoinen prosessi. Surua pitää käsitellä muiden ihmisten kanssa. Yksin sitä voi olla pelottavaa kohdata. Ammattiapu oli tärkeä osa prosessia, heille sai purkaa kaikki tunteet, myös kiukutella, Tero Helin ajattelee. Hän korostaa, että eteenpäin pitää pyrkiä ja apua kannattaa hakea, eikä jäädä tuleen makaamaan. Kun suru on suurimmillaan, itsesuojeluvaistot heräävät ja itsellä on vahva tunne, ettei apua tarvitse ja siten prosessi voi jäädä päälle. Ammattinsa opettamana Ulla Helin ei kavahtanut niitä kielteisiä tunteita, jotka nousivat pintaan. Hän tajusi, että ne kuuluvat asiaan. Ammattilaisen läsnäolo antoi eri tavalla luvan yhä uudelleen kerrata samoja asioita. Sillä tavoin olisi ollut mahdotonta kuormittaa ystäviä, hän sanoo. Naisen ja miehen suru Me menimme tässä surussa monta kertaa eri tahtiin. Minulle nousivat hyvin pian valtavat vihan tunteet lasta kohtaan ja sen jälkeen voimakas syyllisyys, Tero Helin tilittää. Teron vihan tunteita en olisi halunnut kokea, vaikka tiesin niiden kuuluvan surutyöhön. Samanaikaisesti olisin halunnut käpertyä nurkkaan ja kuunnella hiljaa sisintäni, Ulla Helin muistelee. Hän kuvailee elävänsä surunsa vaiheita musiikkikappaleiden kautta. Alku oli kuin Agentsien ja Topi Sorsakosken Surujen kitara, sitten tuli Kirkan Niin paljon se sattuu, nyt on menossa Katri-Helenan Mun sydämeni tänne jää -vaihe. Tuli myös vaihe, että hauta kutsui puoleensa valtavan voimakkaasti, vaikka tiesi ettei olisi tehnyt mitään sen toteutumiseksi. Napanuora lapseen ei ollut katkennut. Olisi halunnut olla rakkaansa seurassa ; Ulla Helin tilittää tuntojaan. Taivaan Isä pitää huolta Olen jo äidinmaidossa imenyt luottamuksen ja uskon Taivaan Isään ja tiedän, että voin kaikessa turvautua Häneen ja rukoilla johdatusta. Tapahtuman jälkeen viikko meni niin, että hiljennyin täysin. Rukousyhteys ei toiminut: en voinut moittia Jumalaa, mutta en voinut kiittääkään. Vaikeinta oli, kun en saisi nähdä pojan tulevaisuutta ja lapsenlapsia. Linkki Taivaan Isään palasi. Saimme vakuuden siitä, että jo ottaessaan kasteessa meidät lapsikseen, Hän laittaa meille kaikille määräajan, jonka elämme. Hollolalaiset Ulla ja Tero Helin muistelevat rakkaintaan pyhäinpäivän alla. Helinit ovat olleet toisilleen surutyössä pienoisvertaistukiryhmä: toinen on nostanut, kun toinen on uupunut. Jesse sai syntyä tänne meidän kauttamme. Saimme rakastaa häntä ja hän meitä sekä nauttia elämästä yhdessä. Vakuutuimme siitä, että Jumalalla oli oikeus ottaa lapsensa pois silloin kun halusi, Ulla Helin sanoo. Tero Helinillä on samat arvot. Hän sanoo kokeneensa, että Kolmiyhteinen Jumala on ollut vahvasti läsnä. Surun keskellä minua lohdutti valtavasti Vanhan Testamentin Saarnaajan kirjan sanat, että kaikella on määrähetkensä, aikansa joka asialla taivaan alla, aika on syntyä, aika on kuolla. Luin tätä Ullallekin. Kasvaneina surutyön läpi Surutyön kymmenes vaihe ; elämän vaihe on alkanut. Helinit tuntevat selviytyneensä jonkin verran vahvempina ja nöyrempinä elämää kohtaan. Myös heidän keskinäistä suhdettaan suru on lujittanut valtavasti ja suhde molempien sisaruksiin ja Jessen kummeihin on lujempi. Toisten ihmisten, kuten Kauhajoen suru koskettaa heitä oman surun läpi. Mitä tapahtuukin, tiedämme, että kaikesta voi selvitä. Toinen päivä on helpompi kuin toinen, mutta vieläkin tyhjyys ja joskus raivo kohtaavat, harvemmin enää kuristaa. Molemmilla on joka päivä hetkiä, jolloin Jesse on hyvällä tavalla läsnä. Helvi Santio 10 Kirkonseutu n:o 21/

11 Raili Leppälä selvisi kymmenestä masennuksen vuodesta kirjoittamalla runoja. Leppälän kirjaa saa Kristillisestä kirjakaupasta ilmaiseksi. Runon keinoin masennuksesta rohkeuteen Raili Leppälän Masennuksesta rohkeuteen on runokirja, mutta samalla myös päiväkirja. Liki kymmenen vuoden aikana syntyneet tekstit ovat avoimia kuvauksia niistä tapahtumista, joista Raili Leppälän masennus syntyi, ja millainen matka masennuksesta rohkeuteen oli. Tämän omakustanteen ensimmäiset runot ovat vuodelta 1995 ja viimeiset Jaksoon mahtuu kuusi runotonta vuotta, jolloin Leppälän paha olo oli kasvanut niin suureksi, ettei tekstiäkään syntynyt. Ihmissuhteet, avioero, sisaren kuolema, veljen itsemurha ja sairaalahoitoon johtaneet syvän masennuksen kaudet ovat ahdistuksen ja tuskan sanoina runoissa. Lomassa valona pilkahtaa vahva usko Jumalaan ja ilo luonnon kauneudesta. Kirjan viimeisissä runoissa Kiitollisuus täyttää mielen sielun sydämen Työstin tunteitani runojen kautta. Yhdessä säkeessä voi sanoa niin paljon ja paljastaa koko sielunsa. Paljon saa sisältään tuskaa ulos kirjoittamalla runoja, Leppälä tunnustaa. Hänen tekstinsä on helposti ymmärrettävää. Puhun runoissani pääasiassa konkreettisista arjen asioista. Teksteissä Jumala-suhde on vahvasti esillä. Leppälän toivo on Jumalassa kaikkien vastoinkäymisten keskellä. Vaikka on ollut vaikeaa, olen kiitollinen elämälle ja näen kaikessa, miten Jumala on silti pitänyt minusta huolen. Syvässä Jumala-suhteessa voi kokea olevansa Jumalan silmissä arvokas ja rakas. Olen saanut rohkeutta olla itseni ja pitää omat Pöytälaatikkokirjoituksiin on kätketty monet syyllisyyden ja kaunan tunteet ja päiväkirjan sivut ovat nähneet vihaa ja pelkoa. Pöytälaatikko ja päiväkirja ovat terapiaa, jossa ihminen käsittelee sisimpiä tunteitaan tuottaen ne itsestään ulos. Terapeuttinen kirjoittaminen on kokemusten ja tunteiden ilmaisemista sanoin paperille. Monet ilmentävät kipeitä tunteitaan kirjoittamisen avulla, mutta repivät, polttavat tai huuhtovat vessanpöntöstä alas kirjoittamansa. Kuitenkin he saavat ulkoistettua asiansa ja siten etäisyyttä omiin elämäntapahtumiinsa, sanoo Lahden seurakuntayhtymän kriisi- ja mielenterveystyön koordinoija Merja Seppälä-Mäkinen. Seppälä-Mäkinen käyttää työssään monia terapioita, niiden joukossa myös kirjallisuusterapiaa. Pöytälaatikkoon ihminen yleensä kirjoittaa vain itselleen, mutta kirjallisuusterapia perustuu kirjoittajan ja terapiaohjaajan vuorovaikutukseen. Päiväkirjan kirjoittamisen prosessista puuttuu palaute, joka on osa kirjallisuusterapiaa. Kirjallisuusterapiaa voidaan käyttää sekä yksilö- että ryhmäterapiassa. Kirjallisuusterapia ei kysy kirjallista lahjakkuutta, ainoastaan halua ilmaista itseään sanoin. Kirjallisuusterapia on terapeuttista vuorovaikutusta, jossa hyödynnetään joko valmista kirjallista aineistoa tai itse tuotettua tekstiä. Ohjaaja voi esimerkiksi pyytää kirjoittamaan kirjeen henkilölle, jota kohtaan terapiassa käyvällä on voimakkaita negatiivisia tunteita, kuvaa Seppälä-Mäkinen. Kirjoittipa tekstin kirjeenä, runona tai mielipiteeni. Omantunnon arvoani ei kukaan voi enää riistää. Voimaa Leppälä ammentaa myös musiikista, lii- kunnasta ja luonnosta. Luonto on tärkeä asia, haen metsästä voimaa ja olen puiden halaaja. Suuri ilon aihe on oma koti. Hyvän mielen hyrinää syntyy arjen askareissa: siivouksessa, leipomisessa ja ruuanlaitossa. Suuren ruokapöydän ääreen kokoonnutaan usein ystävien kanssa. Masentuneelle on tärkeää, että ystävät pysyvät rinnalla. Silloin ei tunne itseään hylätyksi. Laura Visapää Kirjallisuusterapia on vuorovaikutusta Pöytälaatikkoonkin kirjoittaminen helpottaa päiväkirjana tai muussa muodossa, terapiassa tekstit käydään kirjoittajan kanssa läpi ja pohditaan, mitä ne kertovat. Kirjeen kohdalla mietitään myös, onko viisautta jättää se lähettämättä. Kirjallisuusterapia on turvallinen vuorovaikutussuhde, jossa yhdessä sovitaan työstettävä asia. Terapia eheyttää ja parantaa, kehittää itsetuntoa ja lisää luottamusta muihin ihmisiin. Ryhmäterapiassa syntyy vertaiskokemuksia. Prosessiin liittyy aina myös sielunhoidollisia ja terapeuttista keskusteluapua. Merja Seppälä-Mäkinen Laura Visapää Tyhjän sylin messu Ristinkirkossa vietetään jo yhdettätoista kertaa tyhjän sylin messua pyhäinpäivän aattona 31.lokakuuta kello 19. Syli voi olla tyhjä lapsettomuuden, keskenmenon, raskauden keskeytyksen tai lapsen kuoleman vuoksi. Tyhjän sylin messun järjestävät Päijät-Hämeen kätilöt, Keski-Lahden seurakunta, Lahden seurakuntatyhmän sairaalasielunhoito ja Käpy ry (Kätkyt- ja lapsikuolemaperheiden yhdistys). Tyhjän sylin messu on hiljentymistä ja rukousta. Messussa on paljon myös musiikkia. Rukousosan aikana sivualttareille voi jättää esirukouspyyntöjä ja sytyttää kirkon etuosassa rukouskynttilän menetetyn lapsen muistolle. Messussa vietetään myös ehtoollista. Messun jälkeen kirkon alakerrassa on teehetki ja mahdollisuus henkilökohtaisiin keskusteluihin messun järjestäjien kanssa. Osa messuun osallistujista on menettänyt lapsensa äskettäin, osa kävijöistä purkaa vuosia sitten sattuneen menetyksen surua ja osa käy messussa vuodesta toiseen muistelemassa lastaan. Messuun tulee äitejä, isiä, sisaruksia, isovanhempia ja muita läheisiä; koskeehan lapsen menetys koko lähipiiriä. Muistopaikka Vanhalla hautausmaalla Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni luodut (Ps. 139:16). Tämä psalmisäe lukee Vanhalla hautausmaalla muistokivessä, joka on pystytetty niille lapsille, jotka eivät saaneet syntyä tai elää. Muistopaikka tarjoaa suremisen, rukouksen ja muistamisen paikan lapsettomuudesta kärsiville tai lapsensa menettäneille. Muistokivi sijaitsee levähdyspaikalla hautausmaan kaupunginpuoleisella sivustalla. Parhaiten muistelupaikalle löytää menemällä pääportista ja kääntymällä ensimmäisestä käytäväliittymästä oikealle. Levähdyspaikalla on penkit, ja hiekka-alueelle voi tuoda kynttilöitä. Muistopaikka lapsensa menettäneille Vanhalla hautausmaalla. Kirkonseutu n:o 21/

12 Seurakuntien tilaisuudet ajalla Asikkala Messut Pyhäinpäivänä messu Vääksyssä srk-keskuksessa klo 10, Hannele Tuomisto, Erkki Suhonen ja Paavo Haapiainen, Kalkkisten kirkossa messu klo 13, sen yhteydessä sytytetään muistokynttilät Kalkkisten hautausmaalle viime pyhäinpäivän jälkeen siunatuille seurakunnan jäsenille, Hannele Tuomisto ja Paavo Haapiainen Asikkalan kirkossa klo 18 muistopalvelus ja ehtoollisenvietto, sen yhteydessä sytytetään muistokynttilät kaikille Asikkalaan siunatuille seurakunnan jäsenille, Heikki Heinola, Erkki Suhonen, Hannele Tuomisto, Paavo Haapiainen ja kirkkokuoro. Myös muualle haudatun omaisen muistoksi voidaan näissä palveluksissa sytyttää kynttilä, kun ilmoittaa omaisensa nimen ja iän kirkkoherranvirastoon p viim to su klo 10 messu Vääksyssä srk-keskuksessa, Pauliina Hatakka, Heikki Heinola, Hannele Tuomisto ja Erkki Suhonen, Paavo Haapiainen, lapsikuoro Pikkulinnut ja Johanna Huovinen, messun jälkeen 75- vuotiaiden syntymäpäiväjuhla, su klo 10 messu Vääksyssä srk-keskuksessa. Siperiasta Omskista lähetystyöstä kotimaahan palanneen Saaren perheen tulojuhla, Juha Saari saarnaa, Heikki Heinola, Paavo Haapiainen, kirkkokahvilla lisää kuulumisia Inkerin kirkon elämästä Siperiassa. Sanan ja rukouksen ilta su klo 18 Vääksy, srk-keskus. Heikki Heinola ja ylistyskuoro. Esirukousta sairaiden ja vaikeuksissa olevien puolesta. Ystäväilta ke klo 18.30, Maijan kammari, kuulumisia ja vieraita Karjalan Aunuksesta, mm kirkkoherra Igor Pokormjaho ja Esko Ojala. Alussa kahvi- ja tsaijutarjoilu Sapattiateria pe klo 18 Vääksy srk-keskus. Yhteistä juhlaa ja aterianviettoa juutalaiseen tapaan. Vieraat Tom ja Maikki Langi johdattelevat Israel-lähetyksen asioihin. Aterian hinta aik. 7, lapset 4 15 v 3,50. sekä alle 4-vuotiaat ilmaiseksi. Ilm. ma 3.11 mennessä Railille p Isänpäivän matinea su klo 13.Kalkkisten kirkko, kyläkuoro, puhallinyhtye, kahvitarjoitu. Isän Majakka su klo Vääksyssä srk-keskuksessa. Majakassa on tekemistä ja puuhaa kaiken ikäisille, koko perheelle: lauluja, ylistystä, rukousta, ehtoollinen sekä opetusta aikuisille ja lapsille. Kirkkovaltuuston kokous ma klo 17 Vääksyn srk-keskus. Säännöllisesti kokoontuvat ryhmät ja piiritoiminta Yksi sydän. Yhteiskristillinen rukousilta ma klo 18 Maijan kammari. Matkamiehet to 6.11 klo 18 Vääksyn srk-keskuksen alakerran lähetystiloissa. Kahvit, kohtaamista, rukousta. Mahdollisuus saunomiseen. Miestenpiiri pe klo 18 Maijan kammari. Aihe: Paavali Korintissa. Apt. 18:2-23. Raamatturyhmä ma klo 18 Maijan kammari. Luetaan Jesajan kirjaa ja paneudutaan sen sanomaan. Tiedustelut Paavo Lounela ja Aili Muranen Yhteiskristillinen naistenilta ti klo 18 Maijan kammari. Perheille ja lapsille Avoin perhekerho joka pe klo 9.30 Kivirinteentien kerhohuone (27. D). Maijan kammari ma klo lähetyksen työpiiri, Maijan puoti auki ti klo 12 lenkkiporukka ti klo diakoniaruokailu ke klo lähetyspiiri, Maijan puoti auki to klo Lähimmäisen kammari yhteislaulua, vieraana tuohimestari Erkki Pekkarinen. pe klo Maijan puoti auki, kahvittelua lähetyksen hyväksi. Heinola Messut Pyhäinpäivä klo 10 Heinolan kirkko. Katri Härkönen. Maarit Kihlström. Kirkkokuoro. Eero Kettunen. Pyhäinpäivä klo 10 Heinolan pitäjänkirkko. Ahti Peltonen. Pia Särkelä. Jukka Tabell. su klo 10 sanajumalanpalvelus Heinolan kirkossa. Katri Härkönen. Jukka Tabell. su klo 10 sanajumalanpalvelus Heinolan pitäjänkirkossa. Ahti Peltonen. Eero Kettunen. su klo 10 messu Heinolan kirkossa. Jouko Lehtonen. Sirpa Kaukinen. Jukka Tabell. Kirkkokahvila. su klo 10 messu Heinolan pitäjänkirkossa. Pia Särkelä. Simo-Pekka Rantala. Eero Kettunen. Tuomas-laulutuokio ke klo 18 srk-keskus. Katri Härkönen. Jukka Tabell. Teetarjoilu. Pyhäinpäivän kynttilähartaus la klo 18 Heinolan kirkko. Tilaisuudessa luetaan niiden vainajien nimet, jotka viime pyhäinpäivän jälkeen on haudattu Heinolan hautausmaahan. la klo 18 Heinolan pitäjänkirkko. Tilaisuudessa luetaan niiden vainajien nimet, jotka viime pyhäinpäivän jälkeen on haudattu Vanhaan hautausmaahan tai Uuteen hautausmaahan Heinolan kirkonkylässä. Lisäksi luetaan niiden Hei- nolan seurakuntaan kuuluneiden vainajien nimet, jotka on haudattu muualle kuin Heinolaan. Kynttilähartauksissa lähiomainen, ystävä tai seurakunnan suntio sytyttää kynttilän kunkin vainajan muistoksi. Nämä kynttilät on varattu kirkkoon. Rukouspäivä su Heinolan kirkko klo 13 Sytyttävä rukous. Marja Mäkelä. Pia Särkelä. Musiikki Iina Kovalainen klo 15 Kuuleeko Jumala? Marja Mäkelä Rukoillaan yhdessä. Ulla-Maija Saarela klo 18 Taivasta maan päälle. Rukous- ja ylistysilta. Marja Mäkelä. Eeva Pusa. Ylistyskuoro Sirpaleet. Kahvi klo ja ruokailu klo 17 srk-keskus. Retki Tikkurilaan Lähetysyhdistys Kylväjän toimisto ja Pyhän Laurin kirkko. Pitäjänkirkon P-paikalta klo 8.20, srk-keskuksesta klo Matka ja lounas 20. Ilm. lokakuun aikana virastoon p Kuurojen kokoontuminen to klo 17 Vanha pappila. Olli Helenius pe klo 21 keikalla Arkissa Torikatu 5. Vapaa pääsy. Perheiden lätkämatka Karjala-turnaus, Hartwallareena. Ks. >Osallistu>Tytöt ja pojat 7-14-v. Vierumäen ilosanomailta ti klo 18 Vierumäen srk-talo. Jorma Peltonen. Rauno Korjala. Ahti Peltonen. Palvelupäivä to klo kirkonkylän srktalo. Ilm mennessä virastoon p Yksin- ja yhteishuoltajaperheiden ilta pe klo srk-keskus. Ilm mennessä Sari Laakkonen Henri Herstan konsertti su klo 18 Heinolan kirkko. LC Heinola. Ohjelma 5 e. Toistuvat tilaisuudet Diakonia Tiistairuokailu joka ti klo 12 srk-keskus. Hinta 4,5 e. Työttömien ja vähävaraisten ruokailu joka ke klo 12 Vierumäen srk-talo. Mielenterveyskuntoutujien hengellinen piiri joka pe klo 10 Vanha pappila. Kämmenruokailu to klo 12 srk-keskus. Kanervalapiiri ma klo 13 Kanervalan palvelukeskus. Myllykylän piiri ti klo 13 Lindholmilla Museotie 37. Onali-Vaippilan piiri ke klo 13 Lehtisellä Pähkinäntie 1. Lähetyssoppi joka ke klo srk-keskus. Piirakkapäivä Lähetyspiirit Kirkonkylän piiri (yhdistetty lähetys- ja diakoniapiiri) ke ja klo 13 Kirkonkylän srk-talo. Kylväjän Mongoliapiiri ke klo Honkamäellä Ruukintie 18. Afrikkapiiri to klo 18 Vanha pappila. Paason piiri ti klo 12 Virkasella, Kanervala. Paistjärven piiri to klo 13 Tolosella Kesiöntie 794. Japanin-Kenian piiri to klo 14 Vanha pappila. Botswanapiiri su klo 15 Vanha pappila. Lähetystyöpiiri ma klo 13 srk-keskus. Tommolan piiri ti klo 13 lähetyssoppi. Hujansalon-Imjärven piiri ti klo 13 Konstilla Roni 211. Hannapiiri ke klo18 srkkeskus. Raamattupiirit Raamattuilta joka ma klo 18 srk-keskus. Avoin raamattupiiri ma klo 18 Kirkonkylän pappila. Naisten raamattupiiri ti klo 18 srk-keskus. Raamattupiiri joka ke klo Vanha pappila. Miesten raamattupiiri ke klo 19 srk-keskus. Raamattupiiri ma klo Tommolankatu 19. Epistolapiiri ma klo Kirkonkylän pappila. Beta-piiri ti klo 18 srk-keskus. Hollola Messut La klo 10 Hollolan kirkossa. Satu Kivi, Marjo Kortelainen, Sinikka Pitkänen, kirkkokuoro ja Laulavat veljet. Jumalanpalveluksessa luetaan vuoden aikana kuolleiden vainajien nimet. La klo 10 Salpakankaan kirkossa. Salamat Masih, Maarit Peltomaa. La klo 18 Vesikansan kirkossa. Salamat Masih, Maarit Peltomaa. Su klo 10 Hollolan kirkossa. Maritta Viitanen, Eero Pitkäranta, Vesa Koskimaa. Su klo 10 Salpakankaan kirkossa. Antti Lahtinen, Satu Kivi, Maarit Peltomaa. Su klo 18 Salpakankaan kirkossa kansanlaulumessu. Salamat Masih, Vesa Koskimaa, Maarit Peltomaa, Sinikka Pitkänen ja kirkkokuoro. Kolehti ystävyysseurakunta Koselle. Su klo 10 Hollolan kirkossa. Piltti Lännenpää, Maritta Viitanen, Maarit Peltomaa sekä Pia Pelkonen, viulu. Su klo 10 Salpakankaan kirkossa. Salamat Masih, Sami Mustakallio, Taisto Häkli. Su klo 10 Vesikansan kirkossa. Antti Lahtinen, Sinikka Pitkänen. Seurakuntakeskuksen toimintaa Tiilijärventie 5 A, p. (03) Päivystävä pappi ma-pe klo ja lisäksi to klo 15-17, puh. (03) Mahdollisuus rippiin ja sielunhoitoon. Miesten saunaillat keskiviikkoina , klo 18 takkahuoneessa. Lisäksi ja saunaillat klo 18 Parinpellon rantasaunalla miestapahtuman jälkilöylyinä. Sauna, makkaranpaistoa ja keskustelua. Pyyhkeet mukaan. Rukouspiiri ma klo 18 takkahuone, 2. krs. (15.12.) Lähetyspiiri keskiviikkoisin klo 12 kirkkosalin kahviossa. Hengellinen laulupiiri joka toinen torstai klo 14 kirkkosalissa (6.11.). Kaikille avoimessa piirissä lauletaan yksiäänisesti laulamisen ilosta. Seurakuntaillat kirkkosalissa Su klo 18 kansanmusiikkimessu. Kolehti ystävyysseurakuntatyöhön. Su klo 18 lähetysilta. Kari ja Susanne Valkama kertovat raamatunkäännöstyöstä. Päätöshartaus Salamat Masih, kanttori Maarit Peltomaa. Missiokauppa Kauppakuja 6. Avoinna ma-to klo 10-17, pe klo Pe klo 12 alkaen piirakkamyyjäiset Missiokaupan aulassa - niin kauan kuin riittää. Isänpäivän paketteihin kaupasta lämmintä ylle, kirja kainaloon, herkkuja tarjolle ja enkelit, kortit ym. pientä mukavaa pakettiin. Kaiken kansan kammari Kauppakuja 6. Avoinna ma-pe klo Ma klo 11 lauluhetki, Maarit Peltomaa. ma klo 11 hartaus. Päihdetyön saunailta Parinpellon leirikeskuksessa klo Lähtö kimppakyydein srkkeskuksen pihasta klo Paluu n. klo 19. Yhdessäoloa, keskustelua, sauna ja iltapalaa. Päihdetyön yhteyshenkilö Anitta Vuorikoski päivystää toimistossa diakoniantyön päivystysaikana ti ja to klo 11-12, jolloin voi sopia henkilökohtaisen tapaamisajan. Muistihäiriöisten vertaisryhmä Päijät-Hämeen dementiayhdistyksen ja Hollolan seurakunnan diakoniatyön yhteinen vertaisryhmä muistihäiriöisille ja heidän omaisilleen ke klo Kaiken kansan kammarilla, Kauppakuja 6. Seuroja ja piirejä To klo 18 lähetysseurat Kaija ja Raimo Palolla, Herralantie 287. Vieraita Aunuksesta sekä Esko Ojala, Maaria Marttinen ja Salamat Masih. Pe klo 18 sapattiateria Safedissa, Tiilikankaantie 1. Jari Araneva, Maarit Peltomaa. Ilmoittautuminen Irja Heinoselle mennessä p Ma klo 18 raamattupiiri Vesikansan srk-koti. Su klo 13 seurat Miekkiön Kisalassa. Eero Pitkäranta, Anneli Helminen. Päiväkerhot Vapaita päiväkerhopaikkoja 3-6- vuotiaille voi tiedustella päiväker- 12 Kirkonseutu n:o 21/

13 Autuaita ne, jotka toisia armahtavat: heidät armahdetaan. hotoimistosta. Kerhot kokoontuvat kuntakeskuksessa, kylillä ja Hämeenkoskella 1-2 kertaa viikossa klo tai Lisätietoja seurakuntakeskuksen päiväkerhotoimistosta ma klo 9-10 ja to klo tai puhelimitse p Hämeenkoski Messut La klo 10 Hämeenkosken kirkossa. Pentti Pohto, Veikko Saari, Kirkkokuoro. Muistamme poisnukkuneita omaisia sytyttämällä jokaiselle kynttilän. Seurakuntatuvalla kirkkokahvit. Su klo 10 sanajumalanpalvelus Hämeenkosken kirkossa. Hanna-Leena Penttilä, Veikko Saari Su klo 10 perhemessu Hämeenkosken kirkossa. Pentti Pohto, Ismo Lehmusto, Tuvalla isänpäiväkahvit ja 10- vuotiaiden syntymäpäiväjuhla. Su klo 10 sanajumalanpalvelus Hämeenkosken kirkossa. Anja Saraja, Vesa Koskimaa, Riikka ja Laura Ylöstalon musiikkiesitys. Ystävänkulma To klo 12 papin piiri Ystävänkulmassa, vieraana rovasti Salamat Masih. To klo 12 papin piiri Ystävänkulmassa, Esko Ojala Lahdesta kertoo Aunus-työstä To 6.- pe 7.11 klo 10 Valoa ja virkeyttä marraskuun mustuuteen myyntitempaus Karulan hyväksi. Myynnissä leivonnaisia, sukkia, arpoja jne. Tervetuloa nauttimaan pullakahvit ostosten lomassa! To saakka Ystävänkulmassa otetaan vastaan isänpäivätäytekakkujen ja toscakakkujen tilauksia. Tuotto kappelin lapsi- ja päiväkerhotyölle. Muuta toimintaa Ke klo naisten saunailta Majalla. To klo sururyhmä Ystävänkulmassa. Ensimmäisessä kokoontumisessa sovitaan seuraavat 6-7 tapaamista. Läheisensä menettäneet, tervetuloa keskustelemaan toisten samassa tilanteessa olevien kanssa. Pe klo 19 raamattuluento seurakuntatuvalla Toijalantie 11, rovasti Pekka Eskelisen aiheena Suuri Parantaja, Matt. 8-9 To klo 14 vanhainkotihartaus, kahvitusvuorossa Keski-Porvola ja Huhti. Pe klo 19 raamattuluento seurakuntatuvalla Toijalantie 11, rovasti Pekka Eskelisen aiheena Käytännöllisiä harjoituksia, Matt. 10. Ti klo 18 miesten saunailta Majalla. Ke klo 12 Huljalan piirin ompeluseura Eila ja Erkki Mäkisellä Ajomäentie 2 A 10. Su klo 18 Seppo Vainikaisen gospel-konsertti Hämeenkosken kirkossa hameenkoski Nastola Messut La klo 10 messu Nastolan kirkossa, Matti Piispanen, Jaana Sahamies, Sannamaria Salli, kirkkokuoro Su klo 10 sanajumalanpalvelus Nastolan kirkossa, Pirkko-Liisa Evans, Markus Tikkanen Su klo 10 messu Nastolan kirkossa, Anne-Maria Rämö, Tomi Alasalmi, Sannamaria Salli, arjen ahertajien kirkkopyhä Tapahtumia: Nallepartio Luomaniemessä klo Aamuhartaus ja ehtoollinen kirkossa klo Kotiseurat klo 13 Albin Rämöllä, Kuusistontie 3, Immilä, mukana mm. Israelin lähetit Marja-Liisa ja Heikki Nurminen Eläkeläisten raamattupiiri seurakuntatalossa klo Avoin raamattupiiri Bedan pirtillä klo Karjalanpiirakkatal- koot Luomaniemessä klo 8 joka maanantai talkoot Missiokaupassa klo 10 joka keskiviikko hartaushetki Bedan pirtissä klo joka keskiviikko Miesten saunailta Luomaniemessä klo joka perjantai Aamurukous kirkossa klo 7-8 joka sunnuntai Avoin rukouspiiri klo 19 vanhassa Missiokaupassa, Pekkalantie 20 Sanan ja rukouksen illat Kirkossa klo Thaimaan lähetti Ulla Kuisma, juontaa Raija Kuparinen Siperian saarnaaja, rovasti Yrjö Niemi, juontajat Eine ja Kari Mäkinen Diakonia Eläkeläisten palvelupäivä Luomaniemessä klo , kilpirauhassairaudet, Raija Kerttula Lahden seudun kilpirauhasyhdistys lounas: broilerikastike Lähetyspiirit klo Villähteen lähetyspiiri Arja Etolalla, Hopeatie klo 13 Kirkonkylän ja Uudenkylän lähetyspiiri Leila Niemistöllä, Omenakuja 1 D klo 19 Ruuhijärven lähetyspiiri Eeva Valveella, Ruuhijärventie 919 Lähetyspiireissä vieraana Kylväjän lähetti Seija Nieminen Kuorot harjoittelevat Kamarikuoro kirkossa maanantaisin klo 18 Lasten lauluporukka seurakuntatalossa keskiviikkoisin klo 16 Kirkkokuoro kirkossa keskiviikkoisin klo 17 Nuorten lauluryhmä torstaisin Luomaniemessä klo 18 Anastasia ensemble kirkossa sunnuntaisin klo 16 Ylistyskuoro Symbaali kirkossa klo 18.30: to ja ti Perhekerhot Kerhot kokoontuvat klo , kerhopäivien ohjelmassa: alkuhartaus, kahvi (1 /perhe), tietoa ja tarinoita. Aikuiset ja lapset toimivat yhdessä ja erikseen tarpeen mukaan, lastenhoito järjestetty Kirkonkylän perhekerho joka tiistai ja torstai Luomaniemessä, Luomaniementie Katja Löfberg: otteita elävästä elämästä ja perheen arjesta ja Sirkku Hannila: Satunallet ja Päivi Usvaala: sijaisvanhemmuus Villähteen perhekerho joka tiistai ja torstai Suppalan seurakuntakodissa, Suppalantie Pirkko-Liisa Evans: lapsi ja suru ja Katja Löfberg: otteita elävästä elämästä ja perheen arjesta ja Sannamaria Salli: lasten virsiä Pyhäntaan perhekerho joka toinen maanantai Kivijärven koululla, Vehkamäentie Päivi Usvaala: sijaisvanhemmuus Nuoret joka keskiviikko Raamis Alirannassa klo 19 joka perjantai oloilta Alirannassa klo 19 joka lauantai nuortenilta Alirannassa klo 19 Padasjoki Messut la klo 10 messu Padasjoen kirkossa, Tapio Mattila, Tommi Autio la klo 19 Pyhäinpäivän iltakirkko, Tapio Mattila. Muistetaan vuoden aikana kuolleita seurakunnan jäseniä. su klo 10 messu Padasjoen kirkossa, Jarmo Happonen, Tapio Mattila, Tommi Autio. Kirkkokahvi ja Aila Hoimelan lähtöjuhla srk.kodissa. su klo 10 messu Padasjoen kirkossa, Jarmo Happonen, Anna-Maija Virtanen Hartaus ti klo 12 hartaushetki eläkeläisten päivätoiminta Visapuisto to klo 12 Lähimmäistupahartaus Käsityöpiiri ti klo Kelton vanhainkodin hyväksi Pappilassa Diakoniavierailu to klo Maakesken diakoniavierailu Visapuistoon Lähetysilta su klo 18 srk.koti, Keltto-aihe, Marjo ja Kalevi Rantanen. Lähimmäistupa ma klo lähimmäistupa Tuuliakodilla Raamatun äärellä ma klo Kaukelassa Ismo Mäkisellä ti klo Rantasella Valkamantie 18 ja srk.kodilla Vuornos ke klo Lindeillä Kellosalmentie 22 A Nuoret maanantaisin pelivuoro Pappilanmäen koulu (sähly) keskiviikkoisin klo Raamis nuorisotoimisto klo 19 nuortenilta nuorisotoimisto klo lauluryhmä nuorisotoimisto klo 19 nuortenilta nuorisotoimisto Pyhäkoulu su klo 10 srk.koti Toimintaa Lahdessa Siioninvirsiseurat su klo 16 Lahden Diakonialaitos, Betel- Sali, Sibeliuksenk. 6. Jorma Kaarna, Esa Konttinen, Raimo Rantala, Juhani Veikkola. Keski-Lahti Messut pyhäinpäivä klo 10 Ristinkirkossa Juha Pessi, Kaija Jyrkkä, Pauli Pietiläinen, Aurora Ikävalko, Lahden kamarikuoro joht. Terhi Hildén, kirkkokahvit, aunuslaiset vieraat, Kauko Eränummi, ystävyysseurakuntataulun paljastus. pyhäinpäivä klo 10 Mukkulan kirkossa Miika Hynninen, Johanna Huovinen, Mukkulan kirkon kuoro. su klo 10 messu Ristinkirkossa Jukka Immeli, Miika Hynninen, Pauli Pietiläinen, Aurora Ikävalko, Ristinkirkon kuoro. su klo 10 messu Mukkulan kirkossa Igor Pokormjaho, Pekka Särkiö, Miikka Kallio, Esa Korja sello. Messun jälk. kirkkokahvit, juhlalounas (7 e), Aunuksen srk:n ja Keski-Lahden srk:n ystävyysjuhla, Mauri Malkavaara, aunuslaisia vieraita, ystävyysseurakuntataulun paljastus. su klo 10 messu Ristinkirkossa Leena Hokka, Anna- Mari Kopo, Pauli Pietiläinen, Aurora Ikävalko. su klo 10 messu Mukkulan kirkossa Terttu Hellman, Miikka Kallio, Mukula-kuoro. Viikkomessu keskiviikkoisin klo Ristinkirkko Pekka Särkiö, Juha Pessi, Aurora Ikävalko, lähetyslounas Matti Piispanen, Raimo Ylä-Soininmäki, Aurora Ikävalko, lähetyslounas. Rukouspalvelus, kuolleiden muistaminen pyhäinpäivänä klo 18 Ristinkirkossa Leena Hokka, Jukka Immeli, Pauli Pietiläinen, Aurora Ikävalko. Luetaan vuoden aikana kuolleiden seura- kuntalaisten nimet ja sytytetään kynttilä. Pyhäinpäivän hartaus klo 14 Mustankallion kappelissa Raimo Ylä-Soininmäki, Johanna Huovinen. Pyhäinpäivän hartaus klo 18 Mukkulan kirkossa Helena Ylönen, Johanna Huovinen. Aamurukoushetki ma-pe klo Ristinkirkossa (käynti sakastin ovesta). Tied. puh Säännöllisesti kokoontuvat ryhmät ja piiritoiminta Poikkea peremmälle lähetyspiiri to klo 13 Ristinkirkon kahviossa: vieraita Aunuksesta, Kari Eskelinen. Metsäpellon lähetyspiiri joka toinen to klo 12 Metsäpellon srk-koti: vieraita Aunuksesta, Kari Eskelinen. Mukkulan lähetyspiiri joka toinen ti klo 14 Mukkulan kirkko: Pekka Särkiö, Kari Eskelinen. Sanan äärellä joka ma klo Ristinkirkon kappeli. Kauneimpia hengellisiä lauluja pyhäinpäivänä klo 15 Mukkulan kirkko. Laune Messut pyhäinpäivä klo 10 Launeen kirkossa Sotiemme veteraanien kirkkopyhä Ulla Kotinurmi, Heikki Pelkonen, Tea Lankinen, Pia Ylitalo-Maunula, Sini Repo oboe, Renkomäen koulun kuoro joht. Jaana Vanamo, kirkkokahvi, päiväjuhla. Messu radioidaan. Seurakuntalaisia pyydetään saapumaan paikalle klo su klo 10 messu Launeen kirkossa Esa Kekki, Leena Kukkonen, Pia Ylitalo-Maunula, kirkkokahvit. su klo 10 messu Liipolan seurakuntakeskuksessa Minna Rikkinen, Tea Lankinen. su klo 10 messu Launeen kirkossa Anu Toivonen, Riitta Särkiö, Tea Lankinen, Launeen koraalikuoro, kirkkokahvit. su klo 10 messu Liipolan seurakuntakeskuksessa Leena Kukkonen. Rukouspalvelus, kuolleiden muistaminen pyhäinpäivänä klo 18 Launeen kirkko Riitta Särkiö, Tea Lankinen, Launeen kirkkokuoro. Luetaan vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet ja sytytetään kynttilä. Pyhäinpäivän hartaus klo 14 Levon hautausmaan kappeli, Anu Toivonen, Pia Ylitalo- Maunula Valoa marraskuuhun! Martinpäivän lyhtykulkue Launeen kirkolla ma klo 18. Kirkossa lauletaan ja tutustutaan 300-luvulla eläneeseen Marttiin. Sitten kuljetaan puistossa lyhtyjen valossa. Kirkon pihalla odottaa nuotio, jossa voi paistaa kotoa tuotua makkaraa. Ota oma lyhty mukaan! Kirkonseutu n:o 21/

14 Joutjärvi Messu pyhäinpäivä klo 10 Joutjärven kirkossa Seppo Hämäläinen, Tuukka Hämäläinen, Lauri Töldsepp. su klo 10 messu Joutjärven kirkossa Ilmo Leinonen, Seppo Hämäläinen, Lauri Töldsepp, Riina Haapaniemi, uusien työntekijöiden työhön siunaaminen, kirkkokahvit. Pyhäkoulu. su klo 10 messu Joutjärven kirkossa Erkki Suhonen, Hannes Wallin, Riina Haapaniemi,. Pyhäkoulu. Messun jälk. isänpäivälounas. su klo 16 perhemessu Joutjärven kirkossa Tuukka Hämäläinen, Riina Haapaniemi, täytekakkukahvit. Rukouspalvelus, kuolleiden muistaminen pyhäinpäivänä klo 18 Joutjärven kirkko, Hannes Wallin, Riina Haapaniemi. Luetaan vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet ja sytytetään kynttilä. Hartaus ke klo Harjulan Lyhtykammari, Ilmo Leinonen. Hartaus to klo Ystäväpirtti, Hirsimetsäntie 64, Hannes Wallin. Isänpäivä lounas su messun jälkeen Joutjärven kirkko, Riikka ja Tomas Kolkan lähetystyön hyväksi. Lähetyksen ideapiiri ti klo 12 Joutjärven kirkon tarjoilusali. Kirkkokuoron harjoitukset joka ke klo 18 Joutjärven kirkko. Salpausselkä Messut pyhäinpäivä klo 10 Salpausselän kirkossa Päivi Airas, Johnny Sabbah, Johanna Torikka, kirkon kuoro. su klo 10 messu Salpausselän kirkossa Raimo Luukkanen, Pirkko Masih, Johanna Suomala. su klo 18 messu Jalkarannan seurakuntakodissa Pirkko Masih, Johanna Suomala. su klo 10 perhemessu Salpausselän kirkossa Pirkko Masih, Risto Kaakinen, Johanna Torikka, Rosina Winstén viulu, Kasakkamäen päiväkerho osallistuu, kirkkokahvit su klo 18 messu hiljaisuuden lauluin Jalkarannan seurakuntakodissa Johnny Sabbah, Johanna Torikka, kirkon kuoro. Mahdollisuus rippiin ja sielunhoitoon joka la klo Salpausselän kirkko Johnny Sabbah Pirkko Masih. Rukouspalvelus, kuolleiden muistaminen pyhäinpäivänä klo 15 Läntisessä kappeli Raimo Luukkanen, Johanna Torikka. Johanna Hopiavuori, sello. Luetaan vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet ja sytytetään kynttilä. Salpausselän kirkko Ystävyysseurakuntajuhla pyhäinpäivänä messun jälkeen kirkkokahvit ja vieraita Aunuksen seurakunnasta. Kirkkoherra Igor Pokormjaho seurueineen. Alfa-kurssi to klo Miten voin vastustaa pahaa? Pirkko Masih, to Kuka Pyhä Henki on? Petri Määttä, edell. torstaisin. Herran kukkarossa ryhmä ma klo 13, edell. parillisilla viikoilla. Lähetyksen käsityöpiiri ke klo 14, edell. parittomilla viikoilla. Juurru Sanaan, raamattu- ja keskustelupiiri ti klo 14, edell. parillisilla viikoilla. Kysymyksiä ja löytöjä Raamatusta ma klo 18, edell. parittomilla viikoilla. Kulmakivi ma klo 18, edell. parillisilla viikoilla. Miesten raamattupiiri ma klo 18. Diakonian käsityöpiiri joka toinen to klo 13-15, edelleen parittomilla viikoilla. Käsitöitä, yhdessäoloa, päiväkahvit, hartaus. Tied. Marja-Liisa Sipi , Päivi Airas puh , Jalkarannan srk-koti Oloneuvosten iltapäivä joka toinen ke klo 14 parillisilla viikoilla, Pietarin suomalaiset, Kyösti Toivonen, Haloo Intia! Kari Eskelisen Intian terveiset. Jumalan tunteminen, Raamatun luentosarja ti klo 18.30: ti Usko, epäily ja epäusko, ti Yhteys Jumalan kanssa, ti Jumalan tunteminen, Ilkka Rytilahti Suomen Raamattuopistolta luennoi. Parisuhteen hoitoviikot. Maritta ja Juhani Viitasen luentoillat: ke Näkökulmia parisuhteeseen, ke Parisuhteen pikahuolto, ke Muutoksen pelko ja muutoksen tarve. Tarjoilu klo alkaen. Lastenhoito järjestetty. Kauneimmat Hengelliset Laulut yhteislaulutilaisuus to klo Johanna Suomala. English Bible Study ma klo 19, seur , edell. parillisilla viikoilla Naisten lenkkipiiri to Lähtö srk-kodilta klo 18.30, sauna klo 19.30, iltahartaus n. klo 20. Voit tulla myös vain saunaan tai iltahartauteen. Miesten lenkki-saunapiiri joka ke. Lähtö srk-kodilta klo 18, sauna n. klo Voit tulla myös vain saunaan. Iltalähetyspiiri ke klo 19 Tiensuulla, Pahkak. 4 A 4. Surumusiikki-ilta pyhäinpäivänä klo 18 Johanna Torikka, Johnny Sabbah, Jousikvaratetti, vapaa pääsy, ohj. 5 e. Jalkarannan seurakuntakodin Peräkammari Tilkkutäkki ti klo 14, edell. parittomilla viikoilla. Evästä elämään Raamatusta ma klo 14 parittomilla viikoilla. Naisten raamattupiiri ma klo 19 parittomilla viikoilla. Riihelän seurakuntakoti Riihelän naisten raamattupiiri ti ja klo 18. Miesten avoin raamattupiiri ma klo Harjunalustan seurakuntakoti Kutomo ja työtupa ti klo 10. Kodeissa Iltalähetyspiiri joka toinen ke klo 19, parillisilla viikoilla kodeissa, ke Masihilla, Särkäntie 38, Hollola kk, ke Tiensuulla, Pahkakatu 4 A 4. www. lahdenseurakuntayhtyma.fi Kirkolliset järjestöt Esikoislestadiolaiset Seurat pyhäinpäivänä 1.11., su sekä isänpäivänä Lahdessa Tapparakatu 20 klo 14, Heinolassa Rajakatu 5 klo 14 ja Padasjoella Kellosalmentie 21 klo 14. Tervetuloa kuulemaan elävää Jumalan Sanaa! Evankeliumiyhdistyk- sen Lutherin kirkko Vuorikatu 37: Messu pyhäinpäivänä klo 12 Lasse Nikkarikoski, Olavi Anttila. Messu su klo 12 Markku Niemelä, Klaus Hildén. Miestenpiiri joka ma klo Naisten raamattupiiri ma klo 18. Lähetyspiiri ti klo 13 Tuula Heikkilä. NA-raamattupiiri ke klo 18 kirkolla. Raamattupiiri ti klo 13. Päijät-Hämeen Ev.lut. Kansanlähetys LÄHETYSKOTI, Saimaank. 5 B, LAHTI Ke ja klo 18 Alfasta eteenpäin, kurssi Isä meidän - rukouksesta Alfa-kurssin käyneille. Ti klo raamattuluento Johanneksen evankeliumista Uudestisyntymisen ihme, Pekka Eskelinen. Pe klo laulun ja rukouksen ilta. Su klo 16 sunnuntaiseurat, mukana Outi Vainio, Pirjo Hosiaisluoma, Keijo Vikman, lauluryhmä. Ma klo 13 päiväpiiri; klo 18 miesten poppoo. Joka ma klo 18 nuorten aikuisten avoin raamattupiiri. JOUTJÄRVI Su klo 16 Kohtaamispaikka kirkossa. La klo lähetysmyyjäiset kirkolla tarjoilusalissa. Hernesoppaa ja ohravelliä (myös omiin astioihin), leivonnaisia, arpajaiset ym. KESKI-LAHTI Su klo 10 Aunus-pyhä Mukkulan kirkossa, saarnaa Igor Pokormjaho, lähetyslounas, ystävyysseurakuntajuhla, mukana Pekka Särkiö ja ystäviä Aunuksesta. ASIKKALA Ke klo ystäväilta Maijan kammarilla Vääksyssä, mukana Esko Ojala ja ystäviä Aunuksesta. Su klo 10 jp:n jälk. kahvi ja Anu ja Juha Saaren perheen tulojuhla Vääksyn srk-keskuksessa. HEINOLA Ti klo 18 ilosanomailta Vierumäen srk-talo. Ahti Peltonen, Rauno Korjala, Jorma Peltonen. Joka ma raamattuilta srk-keskuksen alakerta. HOLLOLA To klo 18 lähetysseurat Kaija ja Raimo Palolla, Herralantie 287, mukana Esko Ojala ja vieraita Aunuksesta. Su klo 18 lähetystilaisuus Salpakankaan srk-keskuksessa, Kari ja Susanne Valkama. Lahden Seudun Rauhanyhdistys Porvoojoentie 1, Lahti Seuroja rauhanyhdistyksellä: ke klo 18.30, la klo 16, su klo 16, ke klo 18.30, la klo MYYJÄISET ja su klo Tilaisuuksia seurakuntakeskuksissa ja kirkoissa: su klo 10 jumalanpalvelus Orimattilan kirkossa, Tapio Holma, ja klo 12 seurat Orimattilan Vanhassa pappilassa, puhujina Tapio Holma ja Perttu Vesterinen; sekä ti klo seurat seurakuntasali Nuotassa Sysmässä, puhujana Aimo Hélen. Tervetuloa! Kansan Raamattuseura Ystäväkoti, Kirkkok. 3 D 68: Sanan äärellä to klo 18.30, Airi Munnukka. Keski-ikäisten naisten raamattu- ja rukouspiiri su klo 18. Miesten raamattupiiri ma ja klo 18. Naisten raamattupiiri ti klo 17. Nuorten aikuisten ilta ti ja klo 19. Helsingin raamattukoulu Psalmit läpi Raamatun -luento ma klo Ristinkirkon auditoriossa Profeetta valittaa kansansa kanssa, Marja Heimala-Pelkonen. Majakka klo Seurakuntakeskus, Vääksy Tavoitteena Asikkalassa on huomioida jokainen. Esirukouspalvelu ja kahvitilaisuus antaa mahdollisuuden kuulla sinua. Tilaisuudessa kerromme Jeesuksesta, joka elää. Hän on ystävä ja esimerkki meille kaikenikäisille. Asikkalan seurakunta Raamattuluennot jatkuvat Isänpäivä Rovasti Pekka Eskelinen luennoi Matteuksen evankeliumista perjantaisin klo 19 Hämeenkosken Seurakuntatuvalla, Toijalantie Suuri parantaja, Matt Käytännöllisiä harjoituksia, Matt Vastakkainasetteluja, Matt Millainen on Jumalan valtakunta, Matt Pienen pojan eväät, Matt Luennot ovat kaikille maksuttomia ja kaikille avoimia. Tervetuloa! Missiokaupassa Sisustusviikko Uusia: * mattoja, poppanoita * sohvatyynyjä * tyyny- ja pöytäliinoja * huonekasveja Kierrätystavaraa: * raanuja, ryijyjä, verhoja... Nastolan seurakunnan Missiokauppa Avoinna: Ma-pe ja la Rakokiventie 10, Nastola 14 Kirkonseutu n:o 21/

15 Pyhäinpäivän messu Nastolan kirkossa la klo 10 Lähetyksen kahvikonsertti Isänpäivänä Ristinkirkossa Marjut Liimatainen ja nuoret muusikot Kahvitarjoilu alakerrassa (5 e) Pyhäinpäivän messuun kutsutaan läheisensä menettäneitä hiljentymään kirkkoon. Tilaisuudessa luetaan vuoden aikana pois nukkuneiden Nastolan seurakunnan jäsenten nimet ja sytytetään heidän muistolleen kynttilä. Alussa oli Sana Nastolan seurakunta Raamattu elämää varten opetusillat Lahdessa Vapaudenkatu 6:n aulassa maanantaisin klo Kello 19 kahvitarjoilu, jonka jälkeen opetus sekä mahdollisuus keskusteluun aiheesta Pekka Eskelinen Jeesus Vanhassa testamentissa Olli Ahtiluoto Mitä on usko ja kuka on uskova? Esko Ojala Jumalan tahdon löytäminen Jukka Immeli Mikä on kirkko? Henry Elfving Sydämen matka Jumalan tuntemiseen Perhekirkko isänpäivänä klo 10 Mukkulan kirkossa. Terttu Hellman saarna ja liturgia, musiikki Miikka Kallio, Mukula-kuoro, Esa Korja sello. Täytekakkua, mehua ja kahvia. Järjestäjänä Asikkalan seurakunta ja Projekti: Mies Pyhäinpäivän perinteinen Keski-Lahden seurakunnan Raamattu-illat syksyllä 2008 Sukelluksia Raamattuun Mitä: Sukellus Raamatun kiehtoviin syvyyksiin milloin mistäkin kulmasta ja vaihtelevalla tyylillä. Opetusta, keskustelua, henkilökohtaista pohdintaa. Tiukasti kiinni sekä tässä ajassa että iäisyydessä. Illan pitäjä valitsee aiheen, lähestymistyylin ja toteuttamistavan. Maksimikesto keskusteluineen 1 tunti. Missä: Vapaudenkatu 6:n ala-aulassa. Milloin: Torstaisin klo 18 syyskuun alusta marraskuun puoleen väliin. Kenelle: Kenelle vain. Poimi itseäsi kiinnostavat teemat tai kerää koko sarja. Ketkä: Keski-Lahden seurakunnan työntekijät. Ohjelma: Musiikki Raamatussa (kanttori Pauli Pietiläinen) Kaukana kotoa. Pakolaiset ja maahanmuuttajat Raamatussa (pastori Anna-Mari Kopo) Raamattu uusiksi! Raamatuntuunausilta (nuorisotyöntekijä Merja Forstedt) Missä olet ihminen? Missä on veljesi? Raamatun etiikkaa (pastori Miika Hynninen) NON STOP konsertti Hollolan keskiaikaisessa kirkossa Lauantaina klo klo kanttori Sinikka Pitkänen. klo Ylistyskuoro. Säestys, Maarit Peltomaa. klo Anja Niemitalo, laulu. Säestys, Maarit Peltomaa. klo psalmilauluryhmä Sela. Säestys, Maarit Peltomaa. klo Tinja Vuori, huilu. Säestys, Maarit Peltomaa. klo Sanni ja Emmi Uusitalo, laulu. Säestys, Vesa Koskimaa. klo Seeli Toivio, sello. Säestys, Vesa Koskimaa. Musiikkia lakkaamatta. Kirkon ovet avoinna kaikille. Anna musiikin hoitaa ja rauhoittaa pyhäinpäivänä. Tyhjän sylin messu Tule laulamaan pyhäinpäivälauluja su klo 17 Ankkurin srk-kodille, Hinaajakatu 2. Hannu Lehdeskoski, Aarre Manninen. Tervetuloa! Studia Gener alia Nuorten aikuisten 2h + k -illat Raamikset keskiviikkoisin klo 18 Kirkkokatu 7:ssä. Tule mukavaan porukkaan! Seuraa tapahtumia nettisivuilta: w w w.kaksihuonet tajakeit tio.fi Apologialuentosarja Lahden Aikuiskoulutuskeskuksen Auditoriossa Kirkkokatu 16:ssa Surunauha Itsemurhan tehneiden Älykkään suunnitelman idea klo Prof. TkT Matti Leisola Johanna Torikka Johanna Suomala Jousikvartetti SALPAUSSELÄN SEURAKUNTA seurakuntajuhla Pyhäinpäivänä klo 10 Salpausselän kirkossa. Messun jälkeen kirkkokahvit ja vieraita Aunuksen seurakunnasta, kirkkoherra Igor Pokormjaho ja seurakuntalaisia. pe klo 19 Ristinkirkossa. Raimo Ylä-Soininmäki, Tuula Lassola, Aurora Ikävalko. Hiljentymistä, rukousta, rukouskynttilän sytytys, ehtoollinen. Teehetki. Mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun. Surumusiikki-ilta pyhäinpäivänä klo 18 Jalkarannan srk.kodissa Ystävyys- Pitäisikö Raamattu päivittää v ? klo Dos. TT Timo Eskola Matti Leisola Luentosarja käsittää viisi luentoa modernin tieteellisen ajattelun, maailmankuvien ja Raamatun ilmoituksen välisestä suhteesta. Vapaa pääsy Ohjelma 5 e Tervetuloa Tilaisuudet ovat kaikille avoimia Järjestää Projekti: Mies Asikkalan seurakunta Timo Eskola läheiset ry:n Lahden seudun avoin vertaistukiryhmä kokoontuu joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona alkaen klo kokoushuone Martassa (Mariankatu 16 sisäpiha). Ryhmässä mukana vertaisohjaajien lisäksi diakoniatyöntekijä, kriisiterapeutti Merja Seppälä-Mäkinen. Lisätietoja: lahti@surunauha.net puh Kirkonseutu n:o 21/

16 Miesten messu koko perheelle Naisten iltoja jjoka toinen ma klo 18 Lutherin kirkolla, Vuorikatu Naisena lähetystyössä, Kerttu Nygren Naisen ilo, Liisa Usvaala Naisten toivelauluilta Naisten puurojuhla Juliste Sirkku Muhli Isänpäivänä klo10 Joutjärven kirkossa. Erkki Suhonen ja Hannes Wallin. Musiikki Riina Haapaniemi sekä torvisoittokunta Reijo Korhosen johdolla. Miehet hoitavat messussa palvelutehtäviä ja kuulemme myös heidän puheenvuorojaan. Messun aikana lapsille on pyhäkoulu. Kirkkokahvit lähetyksen hyväksi. Joutjärven seurakunta ja Projekti: Mies Oloneuvosten iltapäivä sinulle, joka olet jo vapaalla päivätyöstä haluat kokea yhteyttä kaipaat jotain ohjelmaa Joka toinen keskiviikko klo 14 parillisilla viikoilla Jalkarannan seurakuntakodilla Vierailijoita, alustuksia, keskustelua, yhteislaulua, hartaus, kahvit lähetystyölle Pietarin suomalaiset, Kyösti Toivosen luento Haloo Intia! Kari Eskelisen Intian terveiset Veteraanijärjestöt tänään, Eero Lehtonen Tied. Raija Heikkurinen, puh Järj. Salpausselän seurakunta Tervetuloa Isänpäiväjuhlaan Joutjärven kirkolle su klo 16! Ohjelmassa Isänpäivän mukulamessu isien ja lasten kirkkosuunnistusta vanhemmille täytetekakkukahvit ja lapsille jäätelötarjoilu. Huom. Myös isoisät ovat tietenkin juhlanaiheita! KONSERTTEJA Ristinkirkossa syksyllä 2008 Su klo Tiukkaa svengiä! SAFARI-kuoro Su klo Ristinkirkon kuoron 90-vuotisjuhlakonsertti Johtaa Pauli Pietiläinen ja Aarre Manninen Veteraanisoittokunta, johtaa Jorma Alanne Mukkulan kirkkokuoro ja Mukulakuoro, valmennus Johanna Huovinen Aurora Ikävalko, sopraano Hannu-Heikki Hakulinen, tenori Johan Tilli, basso Olavi Anttila ja Pauli Pietiläinen, urut Ma 8.12 klo Jan Lehtola, urut, Oliver Messiaenin urkumusiikkia Ke klo Ilotulitusmusiikkia! Aurora Ikävalko, laulu, Pauli Pietiläinen, urut, sekä ystävät Isät ja isoisät, ottakaa mukaan itsellenne tärkeä esine, vaatekappale tms. Sille on käyttöä... Retki Helsingin kansallisoopperaan Pjotr Tsaikovskin ooppera Jevgeni Onegin la klo 19. Lähtö klo 17 Marolankadun turistipysäkiltä. Hinta eläkel. 80 e, muut 85 e sis. väliaikatarjoilun. Ilm. Maria Helin puh Lähetysmyyjäiset la klo Joutjärven kirkolla. Tule viettämään mukavaa lauantaipäivää, tapaamaan tuttuja, syömään hernekeittoa ja ohravelliä, tekemään ostoksia ja jännittämään arpaonnea! Kansanlähetys Parisuhteen hoitoviikot Maritta ja Juhani Viitasen luentoillat keskiviikkoisin klo Jalkarannan seurakuntakodissa. ke Näkökulmia parisuhteeseen ke Parisuhteen pikahuolto ke Muutoksen pelko ja muutoksen tarve Lastenhoito järjestetty. Tarjoilu klo alkaen Ystävyysseurakuntapäivä su Mukkulan kirkossa. Klo 10 messu, saarna Aunuksen seurakunnan kirkkoherra Igor Pokormjaho, liturgi Keski-Lahden seurakunnan kirkkoherra Pekka Särkiö. Klo juhlalounas (7 e). Lounaan jälkeen Aunuksen seurakunnan ja Keski-Lahden seurakunnan ystävyysjuhla. Tilaisuudessa paljastetaan ystävyysseurakuntataulu ja Aunustaulu, Pekka Särkiö, Mauri Malkavaara, aunuslaisia vieraita, musiikkia, ystävyyskehoitus Kari Vedenpää, juonto Veikko Hoikkala. Järj. Keski-Lahden seurakunta Järj. Salpausselän srk/lapsi- ja perhetyö, aikuistyö Jumalan tunteminen Raamatun luentosarja tiistaisin klo Jalkarannan seurakuntakodissa. Ilkka Rytilahden luennot: ti Usko, epäily ja epäusko miten länsimaisen ihmisen ajattelu on muuttunut ja miksi? mitä tästä on seurannut elämässämme? miten usko ja tieto suhtautuvat toisiinsa? mihin myytteihin tämän ajan ihminen uskoo? mitkä ovat kristillisen uskon perusteet? ti Yhteys Jumalan kanssa miten Jumalan ja ihmisen välillä voi olla yhteys? millaisesta yhteydestä on kysymys? mitä usko on ja miksi se on välttämätön Jumalan tuntemisessa? ti Jumalan tunteminen kuinka ihminen voi tuntea Jumalan? mitä merkitsee se, että Jumala ilmoittaa itsestään: Minä olen? miten Jumalan tuntemisessa voi kasvaa? mikä on Jumalan tuntemisen tarkoitus elämässämme? Illoissa Kirjapöytä Järj. Salpausselän seurakunta, Suomen Raamattuopisto Kauneimpia hengellisiä lauluja Risto Saarmanin oppilaiden konsertti pyhäinpäivänä klo 15 Mukkulan kirkossa. Vapaa pääsy. Retki Lohjalle Vivamon Joulukylään su Lähtö Launeen kirkon pysäköintipihasta klo 13. Hinta aik. 15 e, lapset 12 e sis. vaelluspassin, puuron ja kahvin. Matka on ilmainen! Ilm. Heikki Laine puh tai Aatos Kunnas puh Järj. Launeen srk miestenpiiri Lähetyslounaat Keskiviikkoisin viikkomessun jälkeen Ristinkirkon kahviossa klo Hinta 5 e sis. lounas ja kahvi. Martinpäivän lyhtykulkue Launeen kirkolla maanantaina klo 18. Kirkossa lauletaan lyhtylauluja ja tutustutaan Marttiin, 300-luvulla eläneeseen köyhien auttajaan. Sitten kuljetaan lyhtyjen valossa puistossa. Kirkon pihalla odottaa nuotio, jossa voi paistaa kotoa tuotua makkaraa. Ota oma lyhty mukaan! Vapaaehtoistyöstä kiinnostunut SINUA TARVITAAN! Tule mukaan vapaaehtoistyöhön Hollolan seurakuntaan, jos sinulla on mahdollisuus sitoutua 1-2 kertaa kuukaudessa. Voit toimia: ystävänä ja tukihenkilönä eri ikäisille ihmisille olla emäntänä/isäntänä Kaiken kansan kammarissa avustaa eri tilaisuuksien järjestämisessä jne. Tiedustelut Eila Virtanen p Kirkonseutu n:o 21/

17 Isänpäivälounas klo Liipolan seurakuntakeskuksessa. Menu: Kraavilohi Vihersalaatti Juusto-omenasalaatti Suolakurkkua Keitetyt perunat Valkosipuliperunat Lihamureke ja kermapippurikastike Leipä, voi, kotikalja Täytekakku ja kahvi, tee, mehu Hinta aikuiset 12 e, lapset 4-12 v. 6 e, alle 4 v. ilmaiseksi. Tervetuloa! UUTUUS! Pekka Eskelinen: kaksi kertomusta Thundercastlen aave Valkoisen rannan salaisuus kirjakaupoista (ainakin Tarinasta ja Kristillisestä kirjakaupasta) tai tekijältä suoraan. Jännitystä ja romantiikkaa. Hinta vain 20 e. Järjestäjä: Palveluryhmä Laune/ Launeen seurakunta TURVATTOMUUS TARPEIDEN TAKANA -seminaari La klo Jalkarannan srk, Sarvikatu, Lahti Luennoi: Tor Spiik Hinta: 25,- Ruoka 5,- (vain tilanneille) Ilm. ja tied mennessä Järj: CHC ry ILMAINEN NEUVO OY:n Oikeudellinen puhelinpalvelu Puhelun hinta 2,95 min + pvm/mpm Juhla- ja morsiussidontaan erikoistunut kukkakauppa Arinakatu 2, Lahti Puh , kukkasuutari@phnet.fi Avoinna ma-pe la 9-15 su Teitä palvelevat: Vappu Paulamäki ja Pirjo Suutari Kuljetuspalvelu! Lähtö ma klo 8 Marolank. pys. Paluu la Hinta: 1 hh 530 e, 2 hh 425 e/hlö, 4 hh 350 e/hlö. Hinnat edellyttävät väh. 30 lähtijää. Mahdollisuus lasketteluun viereisessä rinteessä, myös hyvät hiihtomahdollisuudet. Ilm. pe menn. Maria Helin puh Missiokaupan 23-vuotissynttärit pe klo Vapaudenk.6:n aulassa LAHDEN SEURAKUNTAYHTYMÄ Joulumatka pohjoiseen Posiolle hotelli Kirikeskukseen Joululeiri yksinäisille Siikaniemessä Joulunviettomahdollisuus sinulle lahtelainen, jolla ei ole lähisukulaisia tai muita läheisiä ihmisiä, olet menettänyt lähiaikoina omaisesi tai sinua on kohdannut jokin muu vaikea tapahtuma. Ensi kertaa diakoniatyön leirille pyrkivät, jotka täyttävät myös muut valintaperusteet, asetamme etusijalle. Edellytämme omatoimista selviytymistä päivittäisissä toiminnoissa ja kohtalaista suomenkielen taitoa. Leirillä ovat mukana diakonissa Ulla Taipale puh ja paluumuuttajatyöntekijä Katri Tatti puh Leirimaksu on 48 e. Leirimaksuun voi hakea avustusta diakoniatyöntekijältä. Hakemukset mennessä Seurakuntien palvelukeskus, Mariankatu 16, Lahti. Lisätietoja puh Isänpäivälounas su messun jälkeen Joutjärven kirkossa. Menu porkkanakookoskeitto yrttipatonki palapaisti perunamuusi uunijuurekset suolakurkku, unajuuret puolukkahillo Jälkiruoka: vadelmatorttu kahvi, tee. Hinta: aikuiset 12 e, paitsi isät 10 e, lapset alle 10 v. 4 e Tuotto: Riikka ja Tomas Kolkan työn Papua Uudessa Guineassa. Toisenlainen koulutus-, kokousja leiripaikka luonnonkauniilla paikalla Vesijärven rannalla. Hollolan seurakunnan Parinpellon leiri- ja kurssikeskus Parinpellontie Hollola kk Varaukset: puh Katso lisää Hollolan seurakunnan verkkosivuilta su-to klo pe-la klo Puhelun hinta pvm/mpm Jalkojen perus- ja erikoishoidot Tuotemyynti Koti- ja laitoskäynnit Ajanvarauksella sopimuksen mukaan Jalkaterapia Tuulia Torikuja 1, 2. krs, Hollola gsm info@jalkaterapiatuulia. ETHÄN HEITÄ POIS TAVAROITASI, JOTKA VOISIVAT TEHDÄ HYVÄÄ? Otamme vastaan hyväkuntoiset huonekalut, vaatteet, astiat ja taloustavarat. Myös kuolinpesät. FIDA LÄHETYSTORIEN TUOTTO KÄYTETÄÄN MAAILMAN KÖYHIEN HYVÄKSI. TERVETULOA TUTUSTUMAAN! Kaivokatu 14, Heinola puh Avoinna ma-pe 9-17, la 9-13 Rautatienkatu 13, Lahti puh Avoinna ma-pe 9-17, la Ilmainen noutopalvelu Kirkonseutu n:o 21/

18 Myyn hyvin pidetyn ja huolletun aidon nelivedon! Subaru Forester 2.0 X vuosimalli Ajettu Hinta Loistava valinta sekä maastoon että maantielle niin kesällä kuin talvella. Hyvä vetoauto. Irrotettava peräkoukku, alennusvaihde, kattotelineet, kahdet renkaat. Soita Lankakauppa Heini Neulelangat ja tarvikkeet. Tule ja tutustu! ma ti-pe la Vesijärvenkatu 17, Lahti puh Hautauspalvelu J. Ilmavalta Hämeenkatu TARVITSETKO HAMMASPROTEESIPALVELUA? Erikoishammasteknikko Jukka Lindqvist palvelee nyt osoitteessa: Mariankatu 16 A 1, Lahti (Torin ja Ristinkirkon puolivälissä). Puhelin Katso myös sivut: Huolenpitoosi sitoutuneet hammaslääkärit ja lääkärit ympäri Suomen. ISÄNPÄIVÄ Meiltä löydät mukavat lahjat ISÄLLE PAPALLE VAARILLE UKILLE Sydämellisesti tervetuloa kivaan puotiin. Meillä on hyvä palvelu ja lahjakas fiilis ympäri vuoden. Huom! Uusi osoitteemme alkaen Vesijärvenkatu 19 Hyvinvointia jonka huomaa. ma-pe 10-17, la Perinteistä hautauspalvelua samalla paikalla v:sta 1939 Hellää ja yksilöllistä PlusTerveys-huolenpitoa viihtyisällä perhevastaanotolla Anna-Leena Rissanen Hammaslääkäri (konsultoiva) Jukka Rissanen Hammaslääkäri Rautatienkatu 14 B 8, Lahti Ajanvaraus puh LAKIASIAINTOIMISTO JUKKA TÖYRYLÄ Mariankatu 6 B, Lahti, puh (03) Perunkirjoitukset, testamentit, ositukset, yms. lakiasiat Toiveremontti Hyvin suunniteltu & valmiiksi tehty! (03) Laatukatu 13, Lahti Lahdenranta - Ilmainen remonttiarvio kotonasi ILOA ARKEEN JA JUHLAAN Monipuolinen valikoima askartelua ja lahjaa Askartelu ja lahja Charlotta Mursketie 2, Hollola p Avaimet käteen -kotiremontit luotettavasti Askarelli Hämeenkatu 14, Lahti p NÄIN MINÄ HALUAN Ilmainen tietopaketti hautausjärjestelyiden ennakkosuunnittelua ja kirjaamista varten. HAUTAUSTOIMISTO KALLIOINEN Hämeenkatu 11 Maakuntatalo Puhelin Pyhäinpäivä on säilyttänyt hartaan luonteensa Keittiöt, saunat, kylpyhuoneet, huoneistoremontit Pyhäinpäivä on Suomessa säilyttänyt asemansa vainajien muistopäivänä. Toisen maailmansodan jälkeen yleistyi tapa sytyttää haudalle kynttilä kuolleiden läheisten muistoksi. Perinne elää edelleen. Pyhäinpäivä on viidenneksi suosituin kirkossakäyntipäivä. Herra, anna heille iankaikkinen lepo, ikuinen valo heitä valaiskoon sanoittaa vanha sielunmessu monen suomalaisen tuntoja. Useilla hautausmailla kynttilä voidaan sytyttää muualle haudattujen muistoksi erityiselle muistopaikalle. Pyhäinpäivä on tänä vuonna alkuperäisellä paikallaan eli Katolisessa kirkossa päivä nimettiin kaikkien pyhimysten päiväksi. Kaikkien uskovien vainajien muistopäiväksi tuli Mikael Agricola kutsui sitä nimellä kaikkien kuolleiden uskollisten sielujen päivä. Uskonpuhdistuksen jälkeen molemmat aiheet siirtyivät samalle päivälle. Pyhäinpäivää on vuodesta 1955 vietetty Suomen luterilaisessa kirkossa ja välisenä lauantaina. Aiemmin päivää kutsuttiin pyhäinmiestenpäiväksi. Pyhäinpäivällä on myös erityinen muistelun aihe: uskossaan esikuvallisesti vaeltaneet ihmiset, joita katolisessa kirkossa kutsutaan pyhimyksiksi. Nimipäiväkalenterimme perustana ovat pyhimyksille omistetut päivät. Jumalanpalvelusuudistuksen yhteydessä piispa Henrik, Suomen kirkon perustaja, sai muistopäivän kirkolliseen kalenteriin 19.1 Opiskele työn ohessa Lapsi- ja perhetyön perustutkinto 120 ov, lastenohjaaja Lahden diakonian instituutissa alkaa näyttötutkintoon valmistava lastenohjaajakoulutus. Aikuisille suunnattu noin 2,5 - vuotinen koulutus toteutetaan ilta- ja monimuoto-opiskeluna. Pääsyvaatimuksena on peruskoulun päättötodistus sekä soveltuvuus alalle. Alan työkokemus katsotaan eduksi. Hakuaika asti. Valintakoe järjestetään Millainen on pyhä ihminen? Ruotsin arkkipiispa Nathan Söderblom määritteli pyhän ihmisen sellaiseksi, jonka lähellä on helpompi uskoa. Pyhäinpäivän evankeliumiteksti kertoo, keitä Jeesus julisti autuaiksi. Heitä ovat muun muassa murheelliset, puhdassydämiset ja rauhantekijät. Katolisen kirkon autuaaksi julistama Äiti Teresa sanoi: Pyhyys ei ole epätavallisten asioiden tekemistä. Se tarkoittaa sen vastaanottamista jopa hymyillen, minkä Jeesus meille lähettää. Pyhyys tarkoittaa yksinkertaisesti Jumalan tahdon hyväksymistä ja hänen seuraamistaan. Pyhäinpäivänä kirkon rukouksissa jätetään poisnukkuneet Jumalan huomaan. Samalla muistetaan kiitollisina uskon esikuvia ja pyydetään: Auta meitä seuraamaan heitä osana sinuun uskovien pitkässä ketjussa. Näin pyhäinpäivä muistuttaa sukupolvien yhteydestä yli kuoleman rajan. (KT) Koulutus Hakulomakkeita ja lisätietoja: Lahden diakonian instituutti, opintosihteeri, Vuorikatu 4, Lahti, puh. (03) , instituutti@dila.fi, 18 Kirkonseutu n:o 21/

19 KKirkonseutu Omaishoitajan rooli annetaan kysymättä - ja kaikki muuttuu Elämä voi mullistua kertaheitolla, kun läheinen sairastuu. Omaishoitajan vaativaan tehtävään joutuu usein astumaan kylmiltään, valmistautumatta. Eikä kukaan kysy, haluaako uuden roolin ottaa vastaan. Yllättäen alkoi myös lahtelaisen Ensio Saarisen ura omaishoitajana. Mies ei epäröinyt lähteä Virroilla sijaitsevalle mökille kaivoa kaivamaan yli yön reissulle, koska Saima-vaimo oli aivan terve. "Ei ollut mitään oireita. Iltamyöhällä vielä soiteltiin, ja kaikki oli kunnossa", mies muistelee. Aamulla Ensio ei voinut soittaa, koska kännykkää ei voinut ladata sähköttömässä mökissä. Kotiin mies ehti kahden aikaan iltapäivällä. "Vaimo makasi sängyssä. Hän oli saanut yöllä aivoverenvuodon, oli juuri ja juuri hengissä. Reppu vielä selässä soitin ambulanssin." Saima kiidätettiin Tampereelle yliopistolliseen keskussairaalaan, ja toivoa ei juurikaan annettu. Lapset hälytettiin hyvästelemään koomaan vajonnut äitinsä. Lähdön aika ei kuitenkaan tullut, mutta toivon pienet kipinät kimmelsivät: "Kerran Saima raotti silmiään, ja kerran poikamme huomasi, miten varvas liikahti peiton alla." Ensio jaksoi toivoa. Hän vietti kosolti aikaa Saiman vieressä; kosketti ja puhui, luotti toisen vastaanottokykyyn. Toivo uhkasi sammua, kun keskussairaalan lääkärit kehottivat varautumaan siihen, ettei Saimasta ikinä enää tule kotiasujaa. Lahdessa Saima sijoitettiin kaupunginsairaalan osastolle kuolemaa odottamaan. Mutta potilas sinnitteli elämässä kiinni. Ension lukuisten pyyntöjen seurauksena Saimalta otettiin viimein selkäydinnäyte, joka paljasti perusongelman: selkäytimeen kertyi nestettä, joka esti elintoimintoja. Saiman päähän operoitiin suntti, joka poisti nesteongelman. Toipuminen alkoi edistyä hyvää vauhtia Ensio osallistui rakkaansa kuntouttamiseen ja on käynyt Käsi kädessä, kuten ennenkin. Vuonna 1927 syntyneiden Saima ja Ensio Saarisen avioliitto on kestänyt jo yli puoli vuosisataa. kaikki mahdolliset kurssit, joista voi olla hyötyä omaishoitajan tehtävässä. "Jouluksi päästiin kotiin, kun Saima pystyi nousemaan portaissa seitsemän askelmaa." Jaksaminen tiukalla Nyt sairastumisesta on kulunut runsaat neljä vuotta. Takana on paljon kuntoutusta, asioiden uudelleenjärjestelyjä, suunnittelua sekä selvittelyä, asiointia lääkärissä ja ennen kaikkea pitkäjänteistä yhteistä puurtamista. "Yksin ei olisi kumpikaan meistä jaksanut. Molemmilla täytyy olla halu siihen, että elämä jatkuu", Ensio muistuttaa. Saiman kunto on palautunut hyvin, monet arkitoiminnot sujuvat reippaasti, mutta liikkumisessa ulkona tuki on välttämätön ja muisti ei pelaa kuten ennen. Yksin Saimaa ei voi siten jättää kotiin saatikka päästää ulos liikkumaan. Omaishoitajien työn laajuus ja sitovuus vaihtelee tapauksittain, Ensio tietää. "On onnellisessa asemassa, jos läheinen pystyy olemaan ylhäällä ja syömään omin avuin, ei karkaile, auttaa pikkuasioissa, ei nipota eikä rähise sekä tyytyy oloihinsa. Aivan eri luokkaan kuuluvat sellaiset sairaudet, kun potilas joutuu elämään jatkuvan lääkityksen varassa ja kovien kipujen kanssa." Jaksaminen on omaishoitajan keskeisiä kysymyksiä. "Omasta kunnostaan täytyy pitää huolta, muuten väsyy helposti ja tulee riitoja. Me olemme päässeet helpommalla hyvän kuntoni ansiosta", Ensio miettii. "Piippuun omaishoitajan ei pitäisi itseään vetää. Muualle pitäisi päästä välillä, että jaksaa paremmin." Saariset iloitsevat siitä, että sairaudesta huolimatta moni asia on voinut jatkua. Pariskunnan ulkomaanmatkat ovat ulottuneet tyttärien perheiden luo Hollantiin ja jopa Kanadaan asti. Omaishoitajan rooliin joutuneita ja joutuvia Ensio rohkaisee astumaan takaisin elämään: "Kaikki on muuttunut. Oletko valmis viemään läheisesi kylään ja erilaisiin tilaisuuksiin, joissa olette ennen yhdessä käyneet? Ethän häpeile ja piilottele hänen sairauttaan? Tämä on sitä normaaliin elämään paluuta, jossa on koko ajan mukana uusi ulottuvuus eli läheisen sairaus." Omaishoitaja voi saada periaatteessa rahallista tukea ympärivuorokautiselle työlleen. Tosin Lahden kaupunki irtisanoi kaikkien omaishoitajien sopimukset irti ja neuvotteli osalle uudet. "Meiltä 200 euron kuukausituki otettiin kokonaan pois. Tutkimuksissa Saima todettiin hyväkuntoiseksi, kun hän osasi kertotaulun hyvin. Eipä kysyjä osannut ottaa sitä huomioon, että kansakoulun opettajalla tuollainen taito kyllä pysyy ajantaju ja nykyhetki sen sijaan voivat olla hakusessa." Saarisia harmittaa tuen lakkauttaminen. Kaupungin päätös viestii, ettei omaishoitajan työtä arvosteta. "Tuntuu pahalta ajatella miten pärjäävät ne ihmiset, joilla on pieni eläke. Luulisi, että virkistäytymiseen kannattaisi satsata. Masennustiloja tulee vanhoillekin ihmisille. Aktiivinen elämä pitää mielenvireyden yllä." Varaudu ennalta! Läheisen sairauteen ja omaan rooliin hänen hoitajanaan on taatusti vaikea asettua. "Sairaus ei ole sinun eikä läheisesi tilaama. Se on annettu Korkeimman kädestä. Olet nuori tai vanha, tämä työ on annettu. Sitä ei kysytä, otatko pestin vai et", Ensio kuvaa. Koska omaishoitajan tehtävä voi langeta kelle tahansa, asialle kannattaa varmasti uhrata ennakoivia ajatuksia. "Entä jos läheisesi sairastuu niin vakavasti, ettei enää tule yksin toimeen, vaan vaatii sinulta kaiken mahdollisen avun? Omaishoitajan työrupeama voi alkaa kuin salaman leimaus; läheisesi ei enää herää kuten enne tai kun saavut kotiin, ei tule ovelle vastaan..." Ensio tietää, että moni mies on tottunut kotona hyvään palveluun. Vaimo on hoitanut kaiken, laittanut ja passanut, kantanut ruuan nenän eteen. Mutta entä sitten, jos... "Osat ovatkin äkkiä vaihtuneet. Joudut itse suunnittelemaan, mitä tänään ja huomenna syödään, hankkimaan ruuat, kattamaan ja jopa vielä syöttämään läheisesi. Oletko valmistautunut tällaiseen muutokseen?" herättelee Ensio Saarinen. Teksti ja kuva Pekka Paloranta asikkalanseurakunta.fi heinolanseurakunta.fi hollolanseurakunta.fi lahdenseurakuntayhtyma.fi nastolan.seurakunta.net evl.fi/srk/padasjoki/ Seurakuntalehti jokaiseen kotiin Asikkalassa, Heinolassa, Hollolassa, Lahdessa, Nastolassa ja Padasjoella 6. vuosikerta ISSN Äänite Kustantaja puh Julkaisija: Asikkalan seurakunta Heinolan seurakunta Hollolan seurakunta Lahden seurakuntayhtymä Nastolan seurakunta Padasjoen seurakunta Päätoimittaja Markku Jalava puh. (03) gsm markku.jalava@evl.fi Toimitussihteeri Laura Visapää puh. (03) gsm laura.visapaa@evl.fi Toimituksen postiosoite: Vapaudenkatu 6, PL 84, Lahti Toimituksen sähköposti: kirkonseutu@evl.fi Seurakuntien ilmoitusten vastaanotto ja jakelumuistutukset puh. (03) fax (03) taina.kautonen@evl.fi Seuraava lehti ilmestyy Ilmoitusaineistot toimitettava klo 13 mennessä Ilmoitusmyynti: Vappu Kuusiniemi puh. (014) gsm fax (014) vappu.kuusiniemi@kotimaa.fi Ilmoitusaineistot: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Taitto: Painosmäärä kpl Painopaikka SanomaPrint, Varkaus Jakelu: Lahden Jakelut Oy, puh Itella Oyj Kirkonseutu n:o 21/

20 Vanhusten osuus kasvaa Kotona asuu yhä huonokuntoisempia Lahden seurakuntayhtymän vanhustyön strategiatyöryhmä kutsui eläkeläisten viikolla lokakuun alussa seurakuntalaisia, luottamushenkilöitä ja työntekijöitä keskustelemaan vanhustyön kehittämistä Lahden seurakunnissa. Kutsua Liipolan seurakuntakeskukseen noudatti viitisenkymmentä henkilöä. Työryhmän puheenjohtaja THL Tuulikki Toikkanen kuvasi strategiasuunnittelun tuloksia. Visiona 2015 on, että vanhus elää yhteydessä Jumalaan, seurakunta on lähellä ja vanhuksen eletty elämä on voimavarana seurakunnassa ja omassa elämässä. Lahden seurakuntayhtymän vanhustyön tehtävänä on mm. vahvistaa vanhuksen uskoa ja hengellistä elämää ja etsiä piilossa oleva hätä. Lisäksi halutaan puolustaa vanhuksen ihmisarvoa, omaa vakaumusta ja oikeudenmukaisuuden toteutumista. Ikääntyneissä akviivisia VTT Marjaana Seppänen kuvasi 75 vuotta täyttäneiden lukumääräistä kasvua, väestöllisen huoltosuhteen merkittävää muutosta sekä dementiaa sairastavien määrän kasvua. Suomalaisten elinikä on pidentynyt ja samalla toimintakykyiset elinvuodet ovat lisääntyneet. Eläkeläisten parisuhteet ovat myös muutoksessa, ja pitkät avioliitot ovat harvinaistuneet. Yhä useammin elossa on yhtä aikaa neljä Petroskoin rakenteilla oleva luterilainen kirkko alkaa saada lopullisen ilmeensä ulkoapäin. Ulkorappauksessa se sai valkoisen ulkoasun kesällä, ja vuosi sitten asennettiin kirkkoon ikkunat ja väliaikaiset ovet. Talkooryhmiä on Petroskoissa ollut maaliskuusta lähtien. Talkootyöt jatkuvat vuodenvaihteeseen saakka, jonka jälkeen on lyhyt katkos sydäntalven ajaksi. Talkooryhmät koostuvat eri puolilta Suomea, lähettäjänä toimii Herättäjä-Yhdistys. Rakennustyöt ovat edenneet lähes aikataulun mukaisesti. Työt on ajoitettu vaiheittain, johtuen rahavaroista, jotka kerätään suomalaisilta seurakunnilta, yrityksiltä ja lahjoituksin yksityishenkilöiltä. Kirkko vihitään 6. syyskuuta Kirkon on suunnitellut arkkitehti Keijo Tolppa Savonlinnasta yhdessä venäläisten arkkitehtien kanssa. Kaksikerroksisen kirkkorakennuksen pinta-ala on n. 900 neliömetriä ja kokonaiskustannusarvio tällä hetkellä noin Vanhusten osuus väestöstä tulee kasvamaan merkittävästi euroa. Tämän hetkinen tilanne varojen suhteen on euroa. Varat ohjataan Kirkon Ulkomaanavun kautta suoraan kohteeseen. Petroskoin kirkkohanke on suurin koko Inkerin kirkon projekteista Venäjällä. Inkerin kirkolla on sukupolvea. Seppäsen mukaan koti on jatkossakin keskeinen hyvinvoinnin osatekijä. Ikäpolitiikan painopisteenä on kotona asumisen tukeminen, ja tulevina vuosina on yhä enemmän vanhuksia, jotka asuvat kotona huonokuntoisinakin. Yhä enemmän myös ikääntyneitä, jotka haluavat toimia aktiivisesti ja ovat kiinnostuneita toimimaan vapaaehtoistyössä. Johtava kotihoidon ohjaajan Maren Olkkosen mukaan vanhuspalveluiden osalta on tehostettu hoitoketjujen toimintaa, Jalkarannan sairaalayksikön toiminta on käynnistynyt ja Mukkulaan valmistuu 2009 palveluasumisen yksikkö. Lahdessa on kartoitettu 90- vuotiaiden terveydentila ja toimintakykyä. Kaupunki ei pysty ilman muita toimijoita vastaamaan vanhuspalveluiden haasteeseen. Siksi on mietittävä, miten muodostetaan mahdollisimman laadukas vanhusten palvelujärjestelmä. Kirkkoherra Pekka Särkiö totesi, että seurakuntien vanhustyö ei ole irti muusta seurakuntatyön kokonaisuudesta. Tehokkuusajattelua ja hyötynäkökohtia korostava yhteiselämä haastavat pitämään esillä ihmisarvoa lapsuus ja vanhuus eivät tee ihmisestä vähemmän arvokasta. Ihminen tarvitsee seurakuntayhteyttä koko elämänsä ajan. Diakoniatyölle on merkittävä haaste suunnata työtä sinne, missä hätä on suurinta. Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa Lahden seurakuntien vanhustyön sisältöön välittämällä ajatuksiasi ja haasteita sähköpostilla ritva.saarela@ evl.fi tai teuvo.siivonen@evl.fi Kirkkohanke etenee Petroskoissa Petroskoin rakenteilla oleva luterilainen kirkko alkaa saada lopullisen ilmeensä ulkoapäin lähes 80 seurakuntaa eri puolilla Venäjää aivan Siperiaa myöten. Petroskoin kirkko tekee aktiivista nuoriso- ja opiskelijatyötä. Kirkon on tarkoitus palvella myös ulkomaisia turisteja, joita Petroskoissa käy liki miljoona vuodessa. Kansien välistä Raamatun ihanat naiset Eero Junkkaalan esseekokoelma Ihanat naiset on kiehtova kertomus Raamatun naiskuvista. Nykyajan katsotuimmatkaan televisiosarjat eivät tuo mitään uutta niihin naisten elämänkohtaloihin, joista jo Raamattu kertoo. Teologian tohtori Junkkaala tarkasteleekin Raamatun naisia miehen näkökulmasta esseissä, joissa Raamatun naisten elämä kohtaa useasti vastikkeensa 2000-luvulla. Vaikka Junkkaalan esseet kertovat naisista aikojen takaa, Eeva, Rebekka, Hanna ja Raakel ovat selvästi sisariamme. Ihanat naiset rakastavat ja pettävät, juonittelevat ja ovat hurskaita. He ovat äitejä ja itkevät tyhjää syliään, he ovat hartaita ja sortuvat harha-askeliin. Raamatun naisten värikkääseen joukkoon mahtuvat maastamuuttaja, perhekiusattu, kauneuskuningatar ja Euroopan ensimmäinen kristitty. Raamattu on miesten kirja ja kertoo naisista niukasti, mutta Junkkaala on laajentanut naiskuvia esseistin luvalla vapaaseen kerrontaan. Esipuheessaan Junkkaala kuitenkin muistuttaa, että vapaus ei oikeuta luomaan omia tarinoita Raamatun pohjalta. Esseissä tuleekin selkeästi näkyviin naisen asema Jumalan ajatuksissa ja ihmiskunnan kohtaloissa. Kirjan lopussa oleva luettelo teoksen naisiin liittyvistä raamatunkohdista on hyväksi avuksi, jos haluaa Raamatun kautta perehtyä näihin naisiin. Raamatun kirjoittain etenevä esseekokoelma esittelee luonnollisesti ensimmäisenä Eevan, Vanhan testamentin tunnetuimman naisen. Junkkaala kuvaa kauniisti, miten Aatamin ja Eevan välillä oli kommunikaatio, vuorovaikutus, ja he ymmärsivät, tukivat ja tarvitsivat toisiaan. Syntiinlankeemuksessa tuo kommunikaatio rikkoutui, ja sen jälkeen sanat eivät merkinneet enää samaa miehelle ja naiselle. Syntyi taistelu vallasta, syntyi alistajia ja alistettuja, pettäjiä ja petettyjä. Liki 40 kertomuksen kautta esseet päättyvät Magdalan kylän Mariaan, josta tuli Jeesuksen uskollinen seuraaja. Raamatun naisten elämäntarinoista voi oppia paljon. Miehet voisivat esimerkiksi useammin muistaa Jumalan ohjeen Abrahamille: Noudata kaikessa Saaran [vaimon] mieltä. * Eero Junkkaala, Ihanat naiset, 145 sivua. Perussanoma Kirja virsistä Laura Visapää Tauno Väinölän uutuus Virsikirjamme virret tuntuu jo ensikosketuksella oikealta virsiystävän toivekirjalta; 744 sivua tietoa ja mielenkiintoista puhetta virsistä. Väinölä esittelee kaikki nykyisen virsikirjamme 632 virttä, niiden sanoitusten ja sävelten syntyvaiheet sekä paljon niihin liittyvää tietoa. Teksteissä yhdistyvät hieman keveämpi pakinatyyli asialliseen tiedon jakamiseen. Tuloksena on lukemiseen ja samalla veisaamiseen houkutteleva kirja. Kunkin virren kohdalla esitellään nykyisen version syntyvaiheet ja historia, yhdistetään ne kunkin ajan tilanteeseen ja avataan virren sanomaa. Näin muodostuu 632 tarinaa, joita voi lukea omana itsenään, tai taustana kullekin virrelle. Kirjaan liitetty lisätietoja -luku sisältää sanoittajien ja säveltäjien minielämäkertoja sekä artikkeleita eri maiden ja aikakausien virsikirjoista. Myös muutamia vähemmän tunnettuja sanoja kuten arkkivirsi avataan lukijalle. Henkilöhakemisto lisää kirjan käyttökelpoisuutta ja kirjallisuusluettelo antaa vinkkejä virsien syvällisempään tutkimiseen. Filosofian maisteri Tauno Väinölä on tunnettu hymnologi eli virsitutkija ja virsikirjailija. Nyt Kirjapajan julkaiseman kirjan tekemiseen häntä innosti Kotimaa-lehdessä julkaistu vastaavanlainen sarja. Kanttoreille, opettajille ja kuorolaisille kirja toimii ansiokkaana hakuteoksena. Kirja on julkaistu hyvään aikaan, eläähän virsilaulun suosio nyt nousukautta. Varsinaisen veisaamisen ohella virsistä ovat tunnetut muusikot tehneet omia levyjään, jotka ovat nousseet myynti- ja soittolistojen kärkisijoille, ja virsikonsertit vetävät kirkkoja täyteen. * Tauno Väinölä, Virsikirjamme virret, 744 sivua. Kirjapaja Markku Jalava 20 Kirkonseutu n:o 21/