RAJASEUTUTYÖN ÄÄNENKANNATTAJA VUODESTA /2013 RAJASEUTU 89 VUOTTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAJASEUTUTYÖN ÄÄNENKANNATTAJA VUODESTA 1924 2/2013 RAJASEUTU 89 VUOTTA"

Transkriptio

1 RAJASEUTUTYÖN ÄÄNENKANNATTAJA VUODESTA /2013 RAJASEUTU 89 VUOTTA Rajaseudun urheilua 1

2 Joutsen (1949) Prof. Lennart Segerstråle Taiteilija, graafikko Sirkka Linnamiehen rajaseututyön hyväksi lahjoittamia kortteja ( ) Vanamo (1974) taiteilija Sirkka Linnamies Professori Lennart Segerstrålen Joutsen (1949) 2-osainen kortti... 2 Sirkka Linnamiehen kukka-aiheiset kortit 2-osainen osainen... 1 Adressien ja taitettujen korttien hintaan sisältyy kirjekuori. Kaikkien tuotteiden hintoihin lisätään lähetyskulut. Tilaukset ja tiedustelut: Puh

3 RAJASEUTU 89.vuosikerta Ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Kustantaja ja julkaisija Rajaseutuliitto ry. ISSN X Päätoimittaja Timo A. Säkkinen Vt. toimittaja Paula Penttilä Toimituskunta Timo A Säkkinen Pentti Kurunmäki Olli Lihavainen Risto Nihtilä Paula Penttilä Ilmoitushankinta ja laskutus Rajaseutuliitto r.y. Tunturikatu 6 A 19, Helsinki puh telekopio sähköposti: Ilmoitushinnat Takakansi 900 Taka- ja III-kansissa 1/2 s 590 1/4 s 490 Kannet II ja III 690 Koko sivu tekstissä 590 1/2 sivu 490 1/3 sivu 440 1/4 sivu 400 1/5 sivu 280 1/6 sivu 200 1/8 sivu 190 Alv. 0 % Maksuehdot: Per 8 päivää, yliaikakorko 10 %. Huomautuslasku 7 Ilmoituksella tässä lehdessä tuet mm. rajaseutujen nuorison opiskelua ja paikallista yritystoimintaa. Lehteen 3/2013 aineisto mennessä: Postitse: Rajaseutuliitto, Tunturikatu 6 A 19, Helsinki Teema 3/2013: Vuoden Rajakunnassa tapahtuu Seuraavan lehden ilmestymisaika: vko 40 Tilaukset ja osoitteenmuutokset Puh tai Lakon tai muun ylivoimaisen esteen takia ilmestymättä jääneistä numeroista ei suoriteta korvausta. Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää lähetettyjä aineistoja. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. Puhelimitse annettuihin ilmoituksiin sattuneista virheistä lehti ei vastaa. Rajaseutu on valtakunnallinen julkaisu Painosmäärä kpl Vuosikerta 20, irtonumero 5 Pankkiyhteys OP-Pohjola F Taitto: Osmo Jurvanen, Lappeenranta Painopaikka: KS Paino Oy, Kajaani Sisältö 2/ Pääkirjoitus 6 Muistokirjoitus 7 Vuosikokoukset 8 Rajaseutuliiton hallitus 9 10 Vuoden rajakunta 11 Vuoden pappi 12 Rohkaisijana Muumimamma 13 Äitienpäivämitalisti 14 Rajavartiosto 15 ProAgria Etelä-Suomi 16 Vihdoinkin isänmaan syliin 17 Kadonneet sankarivainajat Rajaseudun urheilua 21 Pohjanpystykorva Kaupunkikeskusta rajalla Maailmanmatkaaja 26 Kansallispuku 27 Kesätapahtumia 28 Suomen tunturikasvio 29 Näkökulma 30 Kirjallisuutta 31 Ristikko Etukansi: Rajalla Ylämaa Nurmela/Salajärvi (Kuva: Paula Penttilä). Takakansi: Vilajoki -rajajoki. (Kuva: Paula Penttilä ). 3

4 Toimisto: Tunturikatu 6 A 19, IV krs, Helsinki Puh , telefax Sähköposti: Pankkiyhteys: Helsingin OP Pankki: F Hallitus: Varajäsenet: Toimisto & talous: maakuntaneuvos Timo Säkkinen Suomussalmi, puheenjohtaja kauppat.maist. Arno Latvus, Helsinki varapuheenjohtaja fil.maist. Markku Hakkila, Helsinki toimitusjohtaja Eero Juntunen, Lappeenranta talous- ja elinkeinojohtaja Kirsi Kangas, Salla järjestösihteeri Eeva Karttunen, Helsinki valt.maist. Olli Lihavainen, Joensuu aluekehitysneuvos Matti Sippola, Vantaa fil.toht. Eino Siuruainen, Oulu rovasti Uolevi Alakurtti, Turku opetusneuvos Hanna Ketonen, Helsinki toimittaja Marja Suojoki-Gauriloff, Inari kaupunginjohtaja Eila Valtanen, Kuhmo HSO-sihteeri Anu Korpinen Liiton tarkoituksena on edistää taloudellista, sosiaalista ja sivistyksellistä kehitystä toimialueellaan rajaseudulla ja kehitysalueilla. Liitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Liiton virallinen äänenkannattaja on Rajaseutu-lehti. Rajan Joutsen tunnustuspalkinto/ muistoesine Rajan joutsen -rintamerkki Lennart Segerstrålen Tunturijoutsen-aiheinen Adressi kortti... 2 Sirkka Linnamiehen kukka-aiheiset kortit 2-osainen osainen... 1 Adressien ja taitettujen korttien hintaan sisältyy kirjekuori. Kaikkien tuotteiden hintoihin lisätään lähetyskulut. Rajaseutulehti 20 /vsk. Tilaukset ja tiedustelut: Puh Rajaseutuliiton jäsenjärjestöt ja niiden luottamushenkilöt vuonna 2013 RAJASEUTUYHDISTYS R.Y. Toimisto: Tunturikatu 6 A IV krs, Helsinki puh sähköposti: puh.joht., fi l. maist. Markku Hakkila, puh toinen pj: kauppat.maist. Arno Latvus RAJASEUDUN YSTÄVÄT KESKI-SUOMI RY. Yhteyshenkilö: sihteeri, fi l.maist. Mikko Lemmetti, Leikkiharjuntie 50, Konnevesi RAJASEUDUN YSTÄVÄT TURKU RY. puh.joht., rovasti Uolevi Alakurtti, Suotorpankuja 4 B 10, Turku puh. (02) , sihteeri, toim.sihteeri Marja Mäkinen, Leipäläntie 35, Turku, puh. (02) (t.), (02) (k.) 4

5 Pääkirjoitus Viimeiset pari vuosikymmentä alkaen 1990-luvun lamasta ovat olleet jatkuvan yhteiskunnallisen muutoksen aikaa. Väestö on toisaalla kasvanut nopeasti niin, että siellä asumisen ja elämisen kustannukset ovat kohonneet kohtuuttomalle tasolle, sillä hintojen nousulla ei tosiasiassa ole reaalitaloudellista pohjaa. Samaan aikaan syrjäseuduilla työikäinen väestö on lähtenyt hakemaan toimeentuloa usein juuri noista kasvukeskuksista. Syrjäseuduille asumaan ja elämään jääneiden keski-ikä on kohonnut niin, että palveluntuottajilla, pääasiassa kun - nilla ja paikallisilla palveluyrityksillä on ollut vaikeuksia selvitä sen aiheuttamista muutosvaateista. Tähän kehitykseen lääkkeeksi on esitetty keskittymistä suurempiin palvelukokonaisuuksiin ja rakenteisiin. Kuntia painostetaan liittymään yhteen ja ohjataan niitä isäntäkuntamallilla rationalisoimaan toimintojaan. Kaiken tämän kehityksen taustalla on kilpailu, jonka myötä myös yhteiskunnan toimintatavat ja asenteet ovat muuttuneet. Aiemmasta yhteisvastuullisesta kansalaisyhteiskunnasta on siirrytty riippumatta kulloinkin vallassa olevien tahdosta kilpailuyhteiskuntaan myös julkisissa toiminnoissa. Kuvaavaa tälle ajattelulle on, että valtiovaltaa edustavissa tukijoukoissa on henkilöitä, jotka kehtaavat kutsua pohjoisen Suomen ihmisiä Isänmaamme kreikkalaisiksi. Tälle väitteelle kun ei löydy alkeellisintakaan perustetta, mutta kilpailuyhteiskunnan leimaavuutta ja tuomitsevuutta se kuvaa kovimmillaan, siis luopumista yhteisvastuun ajattelusta. Tämä kehitys on tuonut jo mukanaan runsaasti muutoksia kansalaisten toimeentuloon. Työpaikat ovat etätyölupauksista huolimatta vähentyneet syrjäisillä seuduilla ja lisääntyneet kasvukeskuksissa. Väitetään, että se on luonnollista kehitystä. Sitäkin se voi olla, mutta kun Kainuu on menettänyt vajaan kahden vuosikymmenen kuluessa runsaasti toista tuhatta valtion työpaikkaa ja pääkaupunkiseutu saanut niitä lisää runsaat viisi tuhatta, voi tänä tietotekniikan aikakautena kysyä, että onko tämä luonnollista kehitystä vaiko päättäjien aktiivista toimintaa. Samaan aikaan palvelut etääntyvät niitä kipeästi tarvitsevilta kansalaisilta. Varsinkin vanhusvoittoisilla ja syrjäisillä alueilla, jossa toimeentulo kaikissa muodoissaan on heikompaa, yhteiskunnan palveluilla on suurempi merkitys kuin siellä, missä kaupalliset palveluntuottajat niitä voivat tarjota. Alueellistamisella ei ole ollut sellaista vaikutusta, mitä siltä odotettiin. Uusia työtilaisuuksia on syntynyt ensisijaisesti päivittäisen työssäkäyntiajan sisälle pääkaupungista. Muualle siitä hyvästä on saatu lähinnä rippeitä. Vanha kunnon aluepolitiikka on valitettavan aktiivisesti unohdettu. Kansantaloudessa on rahaa ja taloudessa kantokykyä enemmän kuin koskaan itsenäisyyden aikana. Tämä raha vaan ei kierry yhteiskunnan palvelutuotantoon kuten ennen. Siinä on ongelma, jonka suhteen valtiovaltakin on varsin voimaton kansainvälisen kilpailun ja talousongelmien puristuksessa. Kuitenkin olisi syytä muistaa kansalaisia tasapuolisesti koko maata ajatellen. Suomi on hyvin erilainen kun sitä katsoo Helsingistä tai Savukosken Martista. Eikä tarvitse mennä niinkään etäälle, kunhan vaan on halua ja kykyä kulkea avoimin silmin ympäristöään tarkastellen. Siitä perustuslaillisesta ongelmasta, vastuukuntamallista tai re - hellisemmin sanottuna isäntäkuntamallista, kirjoitan sitten tuonnempana. Hyvää alkukesää kaikille toivottaen Timo A Säkkinen Rajaseutuliiton puheenjohtaja, maakuntaneuvos 5

6 IN MEMORIAM Kari Saksela * Kari Saksela tuli Jaakko Kuittisen jälkeen Rajaseutuliiton toiminnanjohtajaksi vuoden 1992 alusta, joskin oli harjoittelemassa Jaakon rinnalla jo edellisen vuoden joulukuusta. Kari tuli meille majurina, mutta ylennettiin toimiaikanaan everstiluutnantiksi. Kari jatkoi Jaakon hyvin hoitamaa toiminnanjohtajan tehtävää upseerin täsmällisyydellä ja huolellisuudella. Kaikki asiat olivat järjestyksessä ja helposti löydettävissä. Hänellä oli suuri intohimo rajaseututyötä kohtaan jo taustastaankin johtuen. Hänen elämäntyönsä tapahtui rajavartiolaitoksen palveluksessa, josta eläkkeelle jäätyään tuli Rajaseututyön pariin. Rajaseuturetkillä käytiin usein tutustumassa eri puolilla Suomen rajaa oleviin rajavartiolaitoksen yksiköihin. Erityisen suurta intohimoa hän tunsi Rajaseutu-lehteä kohtaan, jonka toimittaminen oli hänelle sydämen asia. Siihen aikaan lehden taitto tehtiin käsin ja se työllisti Karia, joka halusi lehden olevan ensiluokkainen. Tästä syystä tekstit oikoluettiin - useimmin vaimon kanssa kotona ja joskus me kaksin toimistossa. Kari halusi saada aikaan miellyttävän lukuelämyksen lehden tilaajille. Kari piti erityisen tärkeänä yhteyksiä rajaseudun kuntiin ja kuntien asioihin. Avustustoiminta ja etenkin opintoapurahojen jako olivat Karille rajaseututyötä parhaimmillaan. Karin kanssa työskentely oli helppoa, sillä meillä oli yhteinen tavoite ja päämäärä työskennellä rajan ihmisen hyväksi. Kari oli myös kiireestä kantapäähän kulttuuripersoona. (Olihan hän syntynytkin Kalevalanpäivänä 1940!) Hän oli jo kadettikurssillaan kulttuurikadetti. Hän oli mm. Tapiola Sinfoniettan toiminnassa aktiivisesti mukana mm. valitsemassa orkesteriin uusia soittajia. Hän oli myös jonkin aikaa Espoon kulttuurilautakunnan puheenjohtaja. Ja Kuhmo ja Savonlinna olivat hänelle tuttuja kesäkohteita, samoin erilaiset konsertit ja baletit talviaikaan. Kari oli vahva persoona varustettuna lämpimällä sydämellä, joten hän oli mies paikallaan toiminnanjohtajan tehtävässään. Hänestä tuli minulle hyvä ystävä, jonka kanssa olimme paljon tekemisissä hänen jäätyään pois toiminnanjohtajan tehtävästä vuoden 1996 lopulla. Hyvä mies kuoli liian nuorena. Ikävä ja kaipaus jäivät, mutta hyvät muistot lohduttavat. Heli Lehti Entinen työtoveri Rajaseututoimistossa 6

7 Rajaseutuliiton hallitukseen vain pieniä muutoksia Rajaseutuliiton sääntömääräinen vuosikokous pidettiin huhtikuun lopussa Suomen Kuntaliiton toimitiloissa Helsingissä. Hallituksen kokoonpano säilyi lähes ennallaan, puheenjohtajana jatkaa maakuntaneuvos Timo A. Säkkinen. Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi maakuntaneuvos Pekka Nousiainen ja kokouksessa käsiteltiin ja hyväksyttiin vuoden 2011 vuosikertomus, tuloslaskelma ja tase. Tilinpäätös vahvistettiin ja tilivelvollisille myönnettiin vastuuvapaus. Jäsenyhdistysten jäsenmaksu päätettiin säilyttää ennallaan 1 eurona/ henkilöjäsen ja kannatusjäsenmaksu 100 eurona/vuosi. Rajaseutuliiton hallituksen jäsenet Matti Sippola (vas.) ja Eero Juntunen puheenjohtaja Timo A. Säkkisen seurassa vuosikokouksen jälkeen. (Kuva: Paula Penttilä.) Hallituksen kokoonpano säilyi muuten samana, mutta eroa pyytäneen Olli Lehden jäljellä olevaksi kaudeksi varajäsenenä valittiin opetusneuvos Hanna Ketonen Helsingistä. Rajaseutuliitto haluaa kiittää Olli Lehteä hänen vuosien mittaan tekemästään monipuolisesta työstä Rajaseutuliiton ja rajaseututyön hyväksi. Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2013 hyväksyttiin hallituksen esittämässä muodossa. Kuluvan vuoden keskeisiin hankkeisiin kuuluu mm. viestinnän tehostaminen kotisivut uudistamalla, rajaseututyön 90-vuotista taivalta kuvaavan näyttelyn järjestäminen sekä strategiatyön loppuunsaattaminen. Anu Korpinen Rajaseutuyhdistyksen vuosikokous Rajaseutuyhdistyksen vuosikokous pidettiin Rajaseututoimistossa, Tunturikadulla. Kokouksessa puhetta johti Eeva Karttunen. Kokous hyväksyi edellisen vuoden vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden johtokunnan jäsenille. Myös toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2013 hyväksyttiin. Rajaseutuyhdistyksen jäsenmaksu päätettiin säilyttää 20 eurona. Kun yhdistyksen uudet säännöt on hyväksytty patentti- ja rekisterihallituksessa, yhdistykseen tulee yhteisötukijajäsen -jäsenluokka, jonka vuosimaksu on 100 eur. Johtokunnan erovuoroiset jäsenet Arno Latvus ja Marketta Hietanen valittiin uudelleen, paikkansa jättäneen Sylvi Huotilaisen tilalle valittiin Inka Müller. Johtokunnassa jatkavat edellisvuonna valitut Leila Vanhanen, Markku Hakkila ja Kirsti Sipiläinen. Rajaseutuyhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Markku Hakkila ja samoin II puheenjohtajaksi Arno Lat-vus. Johtokunnan sihteerinä ja taloudenhoitajana toimii Anu Korpinen. Kokouksessa keskusteltiin Rajaseutuliiton strategioiden työstön yhteydessä esille nousseesta ajatuksesta yhdistää Rajaseutuyhdistys ja Rajaseutuliitto. Molemmat yhdistykset päätyivät kuitenkin luopumaan ajatuksesta, koska yhdistymiselle ei katsottu olevan riittävästi perusteita. Kuluvan vuoden 2013 tapahtumia on rajaseututyön 90-vuotishistoriikin valmistuminen ja toiminnasta kertovan näyttelyn kiertäminen pääkaupunkiseudulla ja rajakunnissa. Vaikka merkkivuotta ei toiminnassa huomioida, vaan odotetaan 100-vuotisjuhlaan, juhlistetaan 90-vuotista taivalta kuitenkin järjestämällä ohjelmallinen kahvitilaisuus jäsenille alkusyksystä. Anu Korpinen 7

8 Esittelyvuorossa puheenjohtajat Rajaseutuliiton puheenjohtaja Timo A Säkkinen Sotilasarvoltani olen kapteeni. Maakuntaneuvoksen arvonimen sain Varapuheenjohtaja Arno Latvus Urheilukomppanian perinneyhdistyksen puheenjohtajuus. Olen toiminut Rotary-liikkeessä vuodesta Vuonna 2007 minut valittiin Rotary-klubin presidentiksi. Rajaseutuyhdistyksen puheenjohtaja Markku Hakkila Olen tullut Rajaseutuliiton toimintaan vuonna 2006, aluksi hallituksen varajäseneksi ja puheenjohtajaksi vuonna Siitä lähtien olen toiminut myös Rajaseutulehden päätoimittajana. Olen Kiimingissä syntynyt, Kuusamossa kasvanut ja Oulussa opiskellut filosofian maisteriksi. Olen työskennellyt Oulun yliopistossa, peruskoulussa Haukiputaalla ja Paltamossa sekä tehnyt pitkän työuran kunta- ja maakuntatasolla: taloussihteerinä Sallassa, kunnanjohtajana Lumijoella, Vimpelissä ja Suomussalmella. Olen toiminut Pohjois-Savon maakuntaliiton toiminnanjohtajana, maakuntajohtajana Kainuun liitossa ja Kainuun maakuntayhtymässä sekä Meri-Lapin alueen kuntajakoselvittäjänä. Minulla on ollut runsaasti luottamustehtäviä ja puheenjohtajuuksia: Pohjois-Suomen neuvottelukunta (jäsen ja pj), Itä-Suomen neuvottelukunta (jäsen), Kainuun maakuntavaltuusto (pj.), Kainuun kansalaisvaikuttamisen toimikunta (pj.), Kainuun malli 2013 ohjausryhmän pj. ja olen maakunnallisen työvaliokunnan jäsen. Olen toiminut myös Suomen Kylätoiminta ry:ssä, Kainuun hallintokokeilun seurantaryhmässä, Euregio Kareliassa, Suomen Metsäpeuran puolesta ry:ssä, Suomen Metsästäjäliitto ry:ssä, Suomi Venäjäseurassa ja LC Suomussalmessa, jossa olin presidenttinä Rajaseutuliiton toimintaan olen tullut Tuolloin minut valittiin hallituksen kokouksessa työvaliokunnan jäseneksi ja kutsuttiin talousryhmän vetäjäksi. Keväällä 2006 minut valittiin Rajaseutuliiton varapuheenjohtajaksi Jaakko Kuittisen jälkeen. Rajaseutuyhdistykseen olen liittynyt vuonna 2005, mistä lähtien olen toiminut siinä aktiivisesti. Vuosikokouksessa v minut valittiin Rajaseutuyhdistyksen varapuheenjohtajaksi. Työurani olen tehnyt ravintolisäalalla toimivan Hankintatukku Oy:n toimitusjohtajana yhtiön perustamisesta lähtien eli runsaat 30 vuotta. Muista merkittävämmistä tehtävistä voisin mainita biotekniikka-alan tuotantolaitosten Ani Biotech Oy:n ja Ani Labsystems Ltd. Oy:n hallitusten puheenjohtajuudet. Lisäksi toimin Biofarm Oy:n ja Rehux Oy:n hallitusten puheenjohtajana. Yhtiöt toimivat maatalous- ja tuotantoeläinsektorilla.edelleen toimin Novalab Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Lisäksi olen toiminut ja toimin edelleen Polarsano Oy:n ja Elintarvikekonsultit Oy:n toimitusjohtajana. Yhdistystoiminnasta mainittakoon Salpalinjan perinneyhdistys ry:n hallituksen jäsenyys ja Santahaminan Olen Markku Hakkila, Rajaseutuliiton hallituksen jäsen ja Helsingin Rajaseutuyhdistyksen puheenjohtaja. Asun syntymäkaupungissani Helsingissä, mutta vartuin Tampereella. Koulutukseni on filosofian maisteri Helsingin yliopistosta, pääaineena maantiede. Rajaseututoimintaan tulin mukaan vuonna 2006 Jussi Carpénin pyynnöstä, jolloin aloitin Helsingin Rajaseutuyhdistyksen johtokunnan jäsenenä ja puheenjohtaja olen ollut vuodesta 2011 lähtien. Vuonna 2008 minut valittiin Rajaseutuliiton hallituksen varajäseneksi ja vuonna 2011 varsinaiseksi jäseneksi. Työpaikkani on julkisen sektorin eläkepalveluista vastaavassa Kevassa, jossa toimin ratkaisupäällikkönä. Aikaisemmin olen työskennellyt kirkkohallituksen eläketoimistossa ja Kirkon Ulkomaanavussa. Muut hallituksen jäset Esittely jatkuu seuraavissa lehdissä. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja sekä kahdeksan varsinaista ja neljä varajäsentä. 8

9 Vuoden rajakunta valittiin 12. kerran PARIKKALA on vuoden 2013 Rajakunta Parikkalan kunta on valittu Vuoden Rajakunnaksi Valinnan perusteluissa valintaraati toteaa: Parikkala on rajakunta, jonka väkiluku laskee ja ikärakenne muuttuu lähivuosina. Parikkalan kunnalla on suuret haasteet palvelujen säilyttämisessä. Strategisiksi painopisteiksi haasteista selviytymiseksi on asetettu elinkeinojen monipuolistaminen ja kansainvälistäminen sekä logistisen aseman ja rajanylityspaikan hyödyntäminen. Kunta tavoittelee rikkautta rajasta. Tavoitteena on kansainvälisen rajanylityspaikan avaaminen, joka erinomaisen sijaintinsa vuoksi voidaan hyödyntää mm. matkailussa ja kaupankäynnissä. Parikkalan rajanylityspaikan kehittäminen on alueen ainoa näköpiirissä oleva konkreettinen elinkeinojen kehittymiseen merkittävästi vaikuttava tekijä. Kaakkois-Suomessa on venäläisten ansiosta ja pääosin yksityisellä kaupan ja palvelujen rahoituksella pystytty vastaamaan alueen työpaikkamenetyksiin. Matkailijoiden kannalta Parikkalan tekee kiinnostavaksi Laatokan läheisyys. Nykyisessä Parikkalan kunnassa on nähty rajanläheisyys vahvuutena, jota voi monin tavoin hyödyntää. Väestörakenteen muutoksen vuoksi on tärkeää tukea sitä vahvuutta, joka kunnalla sijaintinsa vuoksi on. Nimeämällä Vuoden Rajakunnan Rajaseutuliitto r.y. haluaa antaa vuosittain tunnustuksen rajaseutukunnalle, joka on kehittynyt elinvoimaiseksi ja tulevaisuuteen uskovaksi asuin-, työja kasvuympäristöksi asukkailleen. Vuoden Rajakunnan valinnan tekee 3-henkinen raati. Siihen kuuluvat maakuntaneuvos Pekka Nousiainen, valtioneuvos Riitta Uosukainen ja Rajaseutuliiton puheenjohtaja, maakuntaneuvos Timo A. Säkkinen. Vuoden Rajakunnan valinnan valmistelut tehdään maamme viidessä aluehallintovirastossa. Parikkalan kunnan edustajat, kunnanjohtaja Hans Olander ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Berg sekä Vuoden Rajakunta -arvonimeen liittyvä Raja ihmisen tekemä veistos, jonka Vuoden Rajakunta saa vuodeksi haltuunsa. (Kuva: Seppo Haavisto.). Valintaraati teki yksimielisen valintansa ylijohtajien tekemien ehdotusten joukosta. Vuonna 2002 ensimmäiseksi Vuoden Rajakunnaksi nimettiin Virolahti. Seuraavina vuosina valituiksi ovat tulleet Suomussalmi, Salla, Ilomantsi, Imatra, Tornio, Kuusamo, Lappeenranta, Inari, Joensuu sekä viime vuonna Pudasjärvi. Vuoden Rajakunta -tunnustukseen liittyy Raja ihmisen tekemä -veistos, joka on hiottua spektroliittia, kotimaista jalokiveämme. Vuoden Rajakunta saa veistoksen vuodeksi haltuunsa. Veistoksen on suunnitellut opetusneuvos Heikki Jarva. Vuoden Rajakuntaan tullaan kesän aikana istuttamaan Rajan Puu. Vuoden lopulla siellä järjestetään Ra jaseutuliiton opintoapurahojen julkistamistilaisuus. Samassa tilaisuudessa palkitaan myös ansioituneita parikkalalaisia. Rajaseutuliitto r.y. on puoluepoliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, jonka toiminnan kohdealueina ovat Lapin, Koillismaan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan kunnat sekä Etelä- Karjalan ja Kymenlaakson rajakunnat ja muutamat Turun saaristokunnat. Toiminta kohdistuu toiminta-alueen opiskelijoiden ja muiden apua tarvitsevien tukemiseen. 9

10 Parikkala Parikkala on Etelä-Karjalan maakunnan ja Etelä- Suomen läänin pohjoisin kunta. Nykyinen Parikkalan kunta on muodostunut vuoden 2005 alusta lukien Parikkalan, Saaren ja Uukuniemen kunnista. Parikkala sijaitsee valtakunnan, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien rajoilla. Laatokalle, Euroopan suurimmalle sisäjärvelle on matkaa vain 35 kilometriä. Laatokankarjalainen ilmasto, monimuotoinen kasvi- ja eläinlajisto sekä kauniit harju- ja järvimaisemat tarjoavat upeat puitteet retkeilyyn ja luonnontarkkailuun. Parikkala on erityisen tunnettu monista lintujärvistään ja Siikalahden luonnonsuojelualueesta, joka on Sisä- Suomen merkittävin lintukosteikko. Lukuisat kosteikkoalueet, toimivat retkeilyreittiverkostot sekä vireät kylät houkuttelevat luonnon rauhasta ja kauniista maisemista nauttivia matkailijoita Parikkalaan. Kulkuyhteydet Parikkalaan ovat hyvät. Parikkalan halki kulkevat Helsinki-Joensuu rautatie sekä Helsinki- Joensuu valtatie 6, jotka molemmat haarautuvat Parikkalasta myös Savonlinnan suuntaan. Parikkalan kunnan asukasluku oli vuonna 2005 noin Parikkalan kunnassa on peruskoulujen lisäksi myös lukio. Monipuolisten ja tasokkaiden palvelujen ansiosta Parikkala toimii koko alueen talouskeskuksena. Yritystoiminta on aktiivista ja sitä kehitetään jatkuvasti. Kuntakeskus Kangaskylä on Parikkalan kunnan vireä keskustaajama, jossa on hyvät palvelut ja harrastusmahdollisuudet. Kylä sijaitsee Simpelejärven itärannalla ja kuuluu rehevään Laatokan Karjalan alueeseen. Savonlinnaan ja Imatralle Kangaskylästä on matkaa 60 km ja Kiteelle 85 km. Simpelejärven kauniissa järvi- ja harjumaisemassa on eletty tuhansia vuosia luvulla järven vedenpintaa laskettiin ja kylä vaurastui, kun käyttöön saatiin hyvää peltomaata. Nykyisin asukkaita on noin Alueella on runsaasti yrityksiä ja kaikki tärkeimmät palvelut ovat saatavissa. Suurimpia yrityksiä on mm. Karjalan konepaja. Parikkalan kuntakeskuksessa on runsaasti tapahtumia, monipuoliset harrastusmahdollisuudet ja vilkas yhdistystoiminta. Merkittävin nähtävyys on Siikalahden lintujärvi noin 3 km:n päässä. Siikalahti on Suomen paras lintujärvi ja Sisä-Suomen arvokkain lintukosteikko, jossa voi yhden päivän aikana havaita jopa yli 100 lintulajia. Muita nähtävyyksiä ovat kirkonkylä ja Anitsanlahti sekä Simpelejärvi ja Harjulinnan ympäristö. Kuva ja teksti: Parikkalan kunnan tiedotus Parikkalan messut ja kotiseutuviikko klo Parikkalan messut Parikkalahallissa ja Kirjolan koulukeskuksessa: Pikkupiian julkistaminen, klo 18 esiintyy Cheek klo 18 Kirkkoväärtin kolmas kortti, ensi-ilta, Parikan Päreet, Parikkalan kesäteatteri 2.7. klo 19 Peräkylän profeetta, ensi-ilta, Mikkis-teatteri, Mikkolanniemen toimintakeskus 7.7. Parikkalan kotiseutupäivä klo 9 Lipunnosto, kunniaemännän ja kunniaisännän julkistaminen Käsityökeskuksella klo 10 Jumalanpalvelus, lippulinna ja seppeleiden lasku, Parikkalan kirkko klo alkaen kahvitarjoilu ja kotiseutujuhla Harjulinnassa Lisätietoja: ja Ilmakuva Parikkalan kuntakeskuksesta. Tervetuloa vireään ja vehreään Parikkalaan! Parikkalan kunta 10

11 Vuoden pappi 2012 Suomen kirkon pappisliiton hallitus on valinnut Vuoden papiksi 2012 Kajaanin seurakunnan kappalaisen Taina Mannisen. Valinta julkistettiin Papiston päivien iltajuhlassa Helsingissä Valinnan perusteluissa todetaan, että tänä vuonna haluttiin nostaa esiin perusseurakuntatyötä tekevä pappi. Taina Manninen on työskennellyt seu - ra kuntapappina aina pappisvihkimyksestään, vuodesta 1988 lähtien muutaman vuoden poikkeusta lukuun ottamatta. Hänen innostuksensa jumalanpalveluselämän kehittämiseen on näkynyt ja näkyy vahvasti Kajaanin seurakunnan rikkaana jumalanpalveluselämänä. Kaiken seurakunnissa tehtävän työn täytyy alkaa yhteisestä jumalanpalveluksesta. Silloin se on kiinni ytimessä, Jumalassa. Oman seurakuntatyöni näky lähtee kirkon perustehtävästä. Kirkon tehtävä on julistaa armoa kovan maailman keskellä elävälle ihmiselle, sanoo Taina Manninen. Ei vain puhetta Jumalasta, vaan elämää Jumalassa ja hänen läheisyydessään. Jumalanpalvelus on rukousta, kiitosta ja ylistystä, jonka syleilyssä pyhä Jumala ja ihminen kohtaavat. Palvelutoiminnasta vastaavana pappina Taina Manninen on kohdannut työtovereidensa kanssa muun muassa sairauden, työttömyyden ja syrjäytymisen ongelmia. Näissä kysymyksissä hän on toiminut moniammatillisissa työryhmissä. Hän on rohkeasti tarttunut vaikeisiin työtehtäviin ja osallistunut kriisityöhön. Kun Kajaanista lakkautettiin UPM:n paperitehdas ja Yliopistokeskus, Taina Manninen oli yksi papeista, jotka osallistuivat jälkihoitoon uusissa ja vaikeissa tilanteissa. Vuoden pappi on toiminut ja toimii useissa, erityisesti jumalanpalveluselämään liittyvissä toimikunnissa ja työryhmissä myös kokonaiskirkon tasolla. Hän on kirkolliskokouksen aloitteesta syntyneen jumalanpalveluselämän kehittämishankkeen ohjaustyöryhmän puheenjohtaja. Hankkeen 41 seurakuntaa on sitoutunut omista tarpeista käsin kehittämään oman seurakuntansa jumalanpalveluselämää. Hän on ollut toteuttamassa uutta jumalanpalvelusopasta ja on ollut kirkon jumalanpalvelus- ja musiikkitoimikunnan jäsen vuodesta Taina Manninen on kantanut huolta myös tulevasta pappissukupolvesta, kun hän on ohjannut teologiharjoittelijoita Kajaanin seurakunnassa. Manninen on toiminut Pappisliiton alaosaston Kainuun teologipiirin hallituksen jäsenenä vuosina , josta ajasta hän oli puheenjohtajana Vuoden pappi on syntynyt Kuusamossa Hän on valmistunut teologian maisteriksi Helsingin yliopistosta Papiksi hänet vihittiin vuonna 1988 Kuopiossa. Hän on työskennellyt pappina Kajaanissa vuodesta 1995 alkaen, ensin vs. kappalaisena, sairaalapastorina sekä seurakuntapastorina ja sittemmin kappalaisena vuodesta 2003 alkaen. Tätä ennen hän toimi Joensuussa Pielisensuun virallisena apulaisena , Kuusamossa luokanopettajana ja Kuusamossa virallisena apulaisena Vuoden papin harrastuksia ovat laulu, hiihto ja kuntoilu. Hän on naimisissa ja hänellä on neljä aikuista lasta. Suomen Pappisliitto tiedotus Vuoden Pappi 2012 Taina Manninen asettamassa ehtoollista. Kuva: Kajaanin seurakunta. 11

12 Rohkaisijana Muumimamma Elämän suuret totuudet eivät useinkaan tule julki suurilta ja näyttäviltä lavoilta. Elämän viisaudet ovat harvoin opittavissa oppikirjoista tai tietosanakirjoista. Elämän syvät opettavimmat ainekset tulevat keskeltä arkipäivää; esiliina edessä ja kädet syvällä taikinassa. Siinä äidit ovat todellisen elämän koulun opettajia. Ovatkohan useimmat äidit ottaneet mallinsa Muumimammalta ja onko Muumimamma siis se äitien äiti? Muumilaakson tarinat lienevät tuttuja useimmille. Kuulin jo omassa lapsuudessani 60-luvulla muumeista, mutta todellisen läpilyönnin muumit ovat tehneet viimeisen 20 vuoden aikana. Omat lapseni ovat ikätovereittensa tavoin erityisesti katsoneet muumien elämää televisiossa. Lukuisat videokasetit ovat lähes pullollaan muumien seikkailuja. Niihin on kätketty paljon ajattelemisen aihetta myös meille aikuisille. Nyt, äitienpäivän jälkimainingeissa keskiössä olkoon Muumimamma. Hän on aina lempeä, jaksaa kuunnella ja äitien tavoin hän puuhailee kodin askareissa koko ajan. Hän laittaa ruokaa, pesee, siivoaa ja tietää niksit kaikkiin ongelmatilanteisiin Isoäidin salaisen reseptikirjan ansiosta. Hänen kotinsa ovet ovat avoinna kaikille. Hän on todellinen äitien äiti. Hänellä on laaja ja ymmärtäväinen sydän. Ja erityisen puhuttelevaa on se, että hänen kotinsa suojissa myös ne muut, vähän omituisetkin yksilöt saavat osakseen rakkautta ja huolenpitoa. Ajateltakoon vaikka Myyn temperamenttia ja räiskyvää toimintaa tai Nuuskamuikkusen filosofoivaa, vähän erakkoluonteista elämää. Muumimamma on omistautunut palvelemaan. Hän tuntuu olevan aina ja kaikkialla toisia varten. Ei ollenkaan huono malli, mutta kun se tuntuu lähes mahdottomalta tämän päivän oikeassa maailmassa. Äitejäkin kiskotaan niin moniin suuntiin. Äidit ovat kautta aikojen joutuneet taiteilemaan perheen, työn ja oman itsensä kanssa. Varsinkin lasten ollessa pieniä perhe vie suuren osan äidin ajasta. Ja se on aivan luonnollista. Mutta miten menetellä silloin, kun työpaineet vetävät omaan suuntaansa. Siinä äidit joutuvat suunnittelemaan lastenhoidon, kodin hoidon ja muut käytännön asiat. Näillä äitien organisointitaidoilla pidettäisiin yksi komppania kevyesti pystyssä! Mutta lapsetkin kasvavat, ja kotityöt eivät enää vie niin paljon aikaa. Silloin voi tulla eteen pysähtyneisyyden hetki. Tätäkö tämä on, tällainen on siis minun elämäni - minä olen antanut kaiken ajan, kaikki voimani toisille. Mitä minä olen saanut? Katkeruuden siemen voi olla tuolloin lähellä vaanimassa. Tulee katkeraksi lapsille, joita rakastaa ja perheelle, jonka eteen on halunnutkin tehdä parhaansa. Muumimamma saa minussa aikaan ylimääräistä sydämen sykettä. Eihän tuollaista voi oikeasti olla olemassa. Eivät äidit ole yli-ihmisiä. Mutta onneksi Muumimammakin näyttää oman luonteensa salaisen puolen eräässä jaksossa. Hän lähtee seikkailemaan aivan itsekseen. Seikkailun syynä on perheen narina ainaisesta pannukakun syönnistä. Siis kun on ruokaa edessä ja kaikki valmiina, niin vieläkö pitäisi kestää turhanpäiväiset narinat. Muumimamma joutuu palattuaan arvostelun kohteeksi. Hän vain myhäilee tyttömäisesti ja sanoo: Silloin tällöin on tehtävä hulluja asioita. Se on minusta viisautta parhaimmillaan. Silloin tällöin on hypättävä sovinnaisesta roolista ulos ja toteutettava omia mielihaluja. Ja kumma kyllä, taas jaksaa jatkaa sitä arkista puurtamista. Nimittäin se arki on todellinen helmi. Siinä keskellä arkea tapahtuu ne hienoimmat hetket; ilojen ja onnistumisten jakamiset, murheiden ja vastoinkäymisten läpikäymiset antavat uskoa tulevaisuuteen. Arjen hienouden usein huomaa vasta sitten kun sen menettää. Siksi rakkauden osoittaminen ja kiitoksen sanominen juuri tänään on tärkeää. Ei kannata odottaa. Muumimamma voisi olla kuvaus myös Jumalasta, rakastavasta Isästä. Hän ottaa lähelleen meidät kaikki, monella tavalla omituisetkin ihmiset. Hän kutsuu luokseen ja sulkee syliinsä. Kaikki meidät, äidit, mummit, tyttäret ja lapsenlapset, isät, ukit, pojat kaikki jotka ovat kipuilleet äitiensä kanssa ja kaikki, jotka ovat kipuilleet toteutumattoman äitiyden tunnoissa. Ja kun sanoja ei enää ole tai ei enää voi kohdata kasvoista kasvoihin, rukouksella on vielä paljon sanottavana. On sanonta, että monien rukousten lapset eivät voi joutua hukkaan. Sitä esirukoustehtävää äidit ovat hoitaneet ja sen he ovat myös meille nuoremmille opettaneet. Kun muu yhteys on vaikeaa tai välimatkaa tuntuu olevan liikaa, Jumala on luvannut kuulla hiljaisemmatkin sydämen huokaukset. Meidän paikkamme tässä rukousketjussa on siis tärkeä. Jumala meitä kaikkia paikallamme rohkaiskoon. Taina Manninen Kukkaset nousevat maasta, on koittanut lintujen laulun aika. Korkea Veisu Kuva: Anon 12

13 Katri Jefremoff äitienpäivämitalisti Inarin Nellimistä Katri Jefremoff Inarin Nellimistä oli yksi niistä 34 äidistä, joille tasavallan presidentti myönsi Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitalin kultaristein äitienpäivänä 2013 tunnustuksena merkittävästä työstään kasvattajana. Laulun lahjojen ja koltankielen taitonsa ansiosta Katri on ollut Nellimin ortodoksisen kirkkokuron kantavia voimia. Kolttayhteisössä erityisesti naisten osana on ollut toimia perinteen kantajina ja siirtäjinä. Näin on myös nellimiläisen Katri Jefremoffin kohdalla. Hän on syntyisin Petsamojokivarren pienestä Puskankylästä, seitsemisen kilometriä luostarilta ylävirtaan. Äidinkielenään Katri puhuu koltansaamea, mutta omien ja kylän muiden vanhempien toista puhekieltä, venäjää, on myös aikanaan tarttunut Katrin muistiin. Petsamossa aloitettu koulunkäynti toi mukaan kielistä kolmannen suomen kielen. Sota katkaisi lapsuuden, kuljetti evakkoon ja sotalapseksi Ruotsiin. Tältä matkalta jäi muistoksi neljäs kieli: ruotsin kielen taito. Sodan jälkeen Katri palasi Ruotsista sukulaisten luo Pohjanmaalle ja sieltä yhdessä muiden Petsamonkylän kolttien kanssa Nellimin seudulle. Hän avioitui samasta kylästä kotoisin olevan Mooses Jefremoffin kanssa. Monilapsisen perheen äitinä aikaa ei ollut harrastuksille kodin ulkopuolella, mutta lasten lennettyä ulos pesästään alkoivat Katrin monet taidot nostaa päätään. Laulun lahjojen ja koltankielen taitonsa ansiosta Katri on ollut Nellimin ortodoksisen kirkkokuoron kantavia voimia. Hän on osallistunut myös kirkollisten tekstien käännöstyöhön kuluneina vuosikymmeninä. Omien kotoa perittyjen taitojensa lisäksi Katri on kouluttanut itseään käymällä Sevettijärvellä perinnekäsityön eri osa-alueilta järjestetyt ammattikurssit. Katri on valmistanut erityisesti Nellimin kylän tarpeisiin, mutta myös kiertonäyttelyksi kolttasaamelaisen puvuston. Taitavana esiintyjänä hän on ollut mukana lukemattomissa tilaisuuksissa esittelemässä kolttasaamelaista käsityöperinnettä: pukuja, päähineitä ja jalkineita sekä niiden valmistusta ja käyttöä niin pohjoisimmassa Lapissa kuin kauemmas suuntautuneilla esiintymismatkoilla, Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä ja Kanadassa. Huolimatta siitä, että on vuoden 2012 marraskuussa saavuttanut kunnioitettavan 80 vuoden iän, on Katri jatkanut esiintymisiä. Koko kuluneen talven ajan on hän viikoittain ja useampiakin kertoja viikossaesittänyt kolttasaamelaista musiikkia, pukeutumiskulttuuria ja muita perinteitä Nellimin kylässä vieraileville ranskalaisille matkailijaryhmille. Katri Jefremoff on opettanut kolttasaamelaista käsityötä Inarin kansalaisopiston kursseilla Nellimissä ja Keväjärvellä sekä monilla muilla kursseilla Utsjoelta aivan eteläiseen Suomeen asti. Katri Jefremoff on saanut Kansalais- ja työväenopistojen Liiton ansiomerkin 20-vuotisesta opettajantyöstä Inarin kansalaisopistossa. Lisäksi hän on saanut ortodoksisen kirkon myöntämän Pyhän Karitsan ritarikunnan ristin ansioistaan äitinä ja kasvattajana. Teksti ja kuva: Irja Jefremoff 13

14 Uusi rajatarkastusmalli käyttöön itärajalla Vuonna 2012 rajanylitysliikenne kasvoi itärajalla 13 % edelliseen vuoteen verrattuna saavuttaen 12 miljoonan rajanylittäjän rajan. Itärajan henkilöliikenne arvioidaan kasvavan 1,5 2 kertaa nykyistä suuremmaksi vuosikymmenen loppuun mennessä, mikä tarkoittaisi noin 20 miljoonaa rajanylittäjää. Rajavartiolaitos vastaa tähän haasteeseen rajanylityspaikkojen kehittämishankkeella, minkä avulla on tarkoitus varmistaa kasvavan rajanylitysliikenteen sujuvuus ja turvallisuus itärajan ja pääkaupunkiseudun suurimmilla kansainvälisillä rajanylityspaikoilla. Samalla varaudutaan mahdolliseen EU:n ja Venäjän viisumivapauteen. Valtioneuvoston kehyspäätöksessään myöntämän 10 miljoonan euron lisärahoituksen turvin Rajavartiolaitos voi jatkaa itärajan rajanylityspakkojen kehittämisohjelman toimeenpanoa yhdessä tullin ja liikenneviraston kanssa. Rajanylityspaikkojen kehittämishanketta on viety eteenpäin yhdessä muiden viranomaistahojen kanssa toimintalähtöisesti. Keskeisellä sijalla hankkeessa on ollut itärajan uuden kaistoilla tapahtuviin tarkastuksiin perustuvan rajatarkastusmallin suunnittelu. Malli on ollut perusteena myös suunniteltaessa rajanylityspaikkojen liikenneratkaisuja, infrastruktuuria ja henkilöstömääriä. Uusi rajatarkastusmalli on tarkoitus tuoda itärajan suurimmille rajanylityspaikoille seuraavien kahden vuoden aikana. Uusi kaistatarkastusmalli koskee "Ei tullattavaa" -henkilöliikennettä, mitä on suurin osa rajanylitysliikenteestä. Käyttöönotettavassa mallissa ajoneuvojen kuljettajat voivat valita Periaatekuva, Ei tullattavaa -henkilöliikenteen kaistatarkastuspiste. rajanylityspaikalle tullessaan kaistat tarpeidensa mukaisesti. Lisäksi kuljettaja ja matkustajat voivat olla pääosin ajoneuvoissa tarkastuksen aikana. Mallin arvioidaan sujuvoittavan ja nopeuttavan rajatarkastuksia asiakkaan näkökulmasta. Uuteen rajatarkastusmalliin liittyen Imatran nykyisen rajanylityspaikan pohjoispuolelle valmistuu vuoden loppuun mennessä erillinen katettu henkilöliikenteen tarkastuskenttä. Kentälle on tarkoitus sijoittaa ja varustaa kahdeksan erillistä em. rajatarkastusmallin tarpeisiin suunniteltua kaistatarkastuspistettä. Kaistatarkastuspisteet mahdollistavat yhteensä 16 tarkastuskaistaa, joita voidaan käyttää rajanylitysliikenteestä riippuen sekä saapuvan että lähtevän liikenteen tarpeisiin. Vastaavat henkilöliikenteen tarkastuskentät rakennetaan myös Vaalimaalle ja Nuijamaalle. Vaalimaan maahan saapuvan liikenteen kenttä (7 kaistatarkastuspistettä ja 14 tarkastuskaistaa) valmistuu suunnitelmien mukaan kuluvan vuoden loppuun ja maasta lähtevän liikenteen kenttä (6/12) vuoden 2014 loppuun mennessä. Nuijamaan lähtevän henkilöliikenteen "Ei tullattavaa" tarkastuskentän (5/10) on myös tarkoitus valmistua kuluvan vuoden loppuun ja maahan saapuvan liikenteen kentän (6/12 tarkastuskaistaa) kesään 2014 mennessä. "Tullattavaa" -henkilöliikenne sekä linja-autot hyödyntävät jatkossakin rajanylityspaikkojen nykyisiä päärakennuksia sekä niissä tarjottavia viranomaispalveluja. Lisätietoja antavat evl Jaakko Ritola ja evl Janne Piiroinen Tiedotussihteerin puolesta sijaisena: Sari Ahvonen Kaakkois-Suomen rajavartiosto Periaatekuva, Ei tullattavaa -henkilöliikenteen tarkastuskenttä. 14

15 ProAgria Etelä-Suomi aloitti vuodenvaihteessa Palvelu paranee ja säilyy lähellä jatkossakin ProAgria Etelä-Suomen asiantuntijat haluavat olla mukana palvelemassa maaseudun yrittäjiä myös kymmenen vuoden kuluttua. Olemme todenneet, että paras tapa kehittää osaamistamme on luoda tilanne, jossa meillä on asiakkaita laajalta alueelta ja asiantuntijamme voi erikoistua palvelemaan paremmin erityistarpeita omaavia maatalousyrittäjiä, kertoo Lassi Uotila. Hän johtaa vuodenvaihteessa aloittanutta ProAgria Etelä- Suomi ry:tä, johon myös ProAgria Etelä-Karjala ry on yhdistynyt ProAgria Hämeen, Kymenlaakson, Pirkanmaan ja Uudenmaan kanssa. Arvioidessaan tulevaisuuden haasteita ProAgrioiden luottamushenkilöt ja toimiva johto totesivat, että asiantuntijapalvelun laadun ja saatavuuden varmistaminen on mahdollista yhdistämällä voimavarat. Asiakaskunta erikoistuu. Jatkavat yritykset ovat entistä isompia tai toimivat kohdennetummalla sektorilla. Vaatimustaso kasvaa. Asiakkaat odottavat meiltä entistä korkeampitasoista asiantuntijuutta, Uotila kertoo maaseutuneuvonnan yhdistymiseen johtaneista syistä. Isommaksi yksiköksi organisoitumalla ProAgriat ovat halunneet varmistaa, että alueellinen palvelu, paikallisuus ja läheisyys säilyvät. ProAgria Etelä-Suomen toimialue ulottuu Parikkalasta Somerolle ja Virroilta Hankoon. Lassi Uotila ProAgria Etela-Suomen toimitusjohtaja. Info Suomen suurimman ProAgrian liikevaihdoksi on budjetoitu 12 miljoonaa euroa. Henkilöstöä on 170. Hallituksen puheenjohtajana toimii Kimmo Hovi Orimattilasta. Hallituksen muut jäsenet ovat Aino-Maija Aarnio Nummi-Pusulasta, Jari Heinonen Miehikkälästä, Maarit Helkala Kouvolasta, Antti Kaarna Lappeenrannasta, Terttu Laitila Hämeenkyröstä, Heikki Niemelä Tuusulasta, Eero Norokorpi Hämeenkyröstä, Riikka Palvaila Sysmästä, Seppo Pitkänen Riihimäeltä ja Kai Suutari Rautjärveltä. Lassi Uotilan työura ja merkittävimmät tehtävät: Valmistui agronomiksi ja maa- ja metsätaloustieteiden maisteriksi vuonna Työskenteli valmistumisen jälkeen ensin lyhyen aikaa Keskon maatalous- ja rautaosastolla järjestö- ja tiedotustehtävissä. Sen jälkeen siirtyi Ylö-Tehtaat Oy:n vientipäälliköksi, ja sieltä edelleen OKO:n maa- ja metsätalousosaston tuotekehityspäälliköksi. Vuonna 1989 hän siirtyi Valmetin pääkonttoriin markkinointipäälliköksi traktoriryhmään vastuualueena Itä-Afrikka. Markkinointi- ja myyntijohtajan nimikkeellä vastuualueeseen ovat kuuluneet Afrikan lisäksi muun muassa Iso-Britannia, Sveitsi ja Yhdysvallat. Työtehtävät ovat painottuneet uusien markkinoiden avauksiin sekä olemassa olevien toimintojen sopeutustoimiin ja viimeiseksi vaihtokonekauppaan. Uotila jatkoi Valmet ja Valtra traktorien kansainvälisissä tehtävissä eri yhtiöiden omistaessa yritystä vuoteen 2004 asti. Silloin yhtiön nimi oli Valtra Oy ja sen omistaja yyhdysvaltalainen Agco Corporation. Vuosituhannen alussa hän oli myös perustamassa Valtran silloisen omistajan, Partekin aloittamaa Mascus Oy:tä, jossa toimi myyntijohtajana. Tämän jälkeen hän oli vuosina Avant Tecno UK Ltd:n toimitusjohtajana Englannissa. ProAgria Pirkanmaa ry:n johtajana Uotila aloitti marrasjoulukuun vaihteessa vuonna Vuodenvaihteessa 2013 hän aloitti toimitusjohtajana ProAgria Etelä- Suomi ry:ssä, johon ProAgria Pirkanmaa yhdistyi. Kuvassa näkyy ProAgria Etelä-Suomen pitkä itäraja. Kuvat ja teksti: ProAgria Etelä-Suomi tiedotus 15

16 Vihdoinkin isänmaan syliin Korpraali Erkki Olavi Turusen viimeinen leposija on nyt Lieksan sankarihautausmaa Kesäkuussa 1944 korpraali Erkki Olavi Turunen tuli käymään rintamalta kotiin Kolille isänsä hautajaisiin ja Kolin hautausmaan vihkiäistilaisuuteen. Tuolloin 27-vuotias sotilas osallistui tilaisuuksiin morsiamensa kanssa. Hautajaisten jälkeen hän hyvästeli Ollilan tilalla asuvat läheisensä sanoen, että tuskin hän enää koskaan palaa. Mies lähti polkupyörällä Kolilta kohti Kontiolahden rautatieasemaa. Mies ja polkupyörä eivät koskaan palanneet. Erkki Olavi Turunen kaatui taistelussa Salmen Käsänäselän kylässä. Erkki Olavi Turusen jäänteet löytyivät monen vuoden etsinnän jälkeen vuonna Lopullisesti ne tunnistettiin vainajan sisarentyttären, tamperelaisen Terttu Hakalan, antaman dna-vertailunäytteen perusteella. Turusen siunaustilaisuus järjestettiin sunnuntaina Lieksan kirkossa. Pieni arkku laskettiin sotilaallisin menoin Lieksan sankarihautausmaahan. Hän oli tunnollinen ja hauska nuori mies. Varmaankin sodasta johtuen hän ei halunnut vielä perustaa perhettä, muisteli joensuulainen Martti Turunen isänsä veljeä hautajaisten jälkeen järjestetyssä muistotilaisuudessa. Kolilainen Erkki Turunen on hänkin sankarivainajan isän veljenpoika. Aina kun on sankarihautausmaan muistokivellä käyty, on mietitty, missähän Erkki mahtaa olla. Minulla on ollut suuri kunnia saada kantaa hänen nimeään. takaa, sillä jäänteet löytyivät ison kannon juurelta. Tähän saakka on puhuttu tarkkaampujan osumasta, mutta en sulje pois sirpaleenkaan mahdollisuutta. Sellainenkin löytyi, Mikkonen kertoi. Lieksan kaupungin tervehdyksen Kaatuneitten muistopäivän juhlan yhteydessä pidettyyn Turusen muistotilaisuuteen tuonut kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lea Oravalahti-Pehkonen piti tärkeänä sitä, että suomalaisista sotilaista pidettiin aikanaan hyvää huolta. Sotilaille oli tärkeä tieto se, että heistä huolehditaan haavoittuessa ja kuoleman kohdatessa heidät tuodaan omaan kirkkomaahan. Suurin uhri ja korkein hinta, minkä isänmaalle voi antaa, on oma elämä. Kaikki löydetty Lieksan seurakunnan sankarihautausmaalla on 560 sankarivainajan muistolaatta. Tähän päivään saakka yhden vainajan osalta on julkisissa tiedostoissa ollut kentälle jäänyt. Tämä tieto on koskenut juuri korpraali Erkki Olavi Turusta. Nyt kun hänet on saatettu oman seurakunnan kirkkomaahan, voidaan todeta, että kaikki Lieksan ja Pielisjärven sankarivainajat on saatettu siunattuun isänmaan kirkkomaahan, sanoi muistojuhlassa puhunut kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Seppo Pulkkinen. Hän toi tilaisuuteen Lieksan seurakunnan tervehdyksen ja Lieksan Sotaveteraanien puheenjohtajana myös lieksalaisten maanpuolustusjärjestöjen tervehdyksen. Vuosina sodissa kaatuneita, taistelukentille jääneitä tai kadonneita sotilaita on yhteensä noin Tämän vuoden vainajien muistopäivä saa erityisen merkityksen, kun löytyneitä sankarivainajia on siunattu haudan lepoon useilla eri paikkakunnilla, sanoi juhlapuheen pitänyt eversti Jouni Mattila. Erkki Olavi Turusen siunauksen toimitti sotilaspastori Anssi Törmälä. Juhlallisuuksien musiikista vastasi Karjalan Sotilassoittokunta johtajanaan musiikkimajuri Petri Junna. Marja Mölsä Vuosien etsinnän tulos Turunen on kiitollinen Ismo Mikkoselle, joka vapaaehtoisetsijänä jaksoi luottaa siihen, että Erkin maalliset jäänteet vielä joskus löytyvät. Mikkonen etsi Käsänäselästä kahta sankarivainajaa, Erkki Turusta ja Klaus Penttistä. Vasta neljästoista etsintäkesä tuotti tulosta, Turunen löytyi, Penttistä emme ole vielä löytäneet. Maastohavaintojen perusteella Turunen oli etsinyt suojaa suuren puun Sankarivainaja Erkki Olavi Turunen oli Martti Turusen (oik.) isän veli. Martti Turunen osallistui sankarihautajaisiin vaimonsa Marjo Turusen kanssa. 16

17 Kaikkia sankarivainajia ei ole vielä löydetty Sunnuntaina järjestetyssä Kaatuneitten muistopäivän juhlassa kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Seppo Pulkkinen mainitsi, että nyt kaikki lieksalaiset sankarivainajat on löydetty ja saatettu kotiseurakunnan kirkkomaahan. Pulkkisen tieto oli peräisin valtakunnallisen Tammenlehvä-säätiön arkistosta. Tieto ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Rajan takana on edelleen lieksalaisten sankarivainajien maallisia jäänteitä. Minun setäni, kersantti Terho Sakari Kärki, on edelleen rajan takana, eikä häntä ole löydetty, kertoo lempääläinen Kari Kärki. Hänen mukaansa Terho Kärki putosi sodan jo päätyttyä, lokakuussa 1944, johonkin Leningradin alapuolella olevaan vesistöön lentokoneen mukana. Koneessa oli neljä miestä, ja ainoastaan koneen ohjaaja jaksoi uida rantaan, muut hukkuivat. Terho Kärjen koti oli Lieksan keskustassa Pielisentien alkupäässä nykyisen Lieksan Portin kohdilla. Matti J. Mikkosen isän veli, Martti Johannes Mikkonen, puolestaan kaatui Kannaksen suuren hyökkäyksen aikana Kuuterselän alueella. Häntäkään ei ole vielä löydetty. Sotilastoverin antaman tiedon perusteella hänet on kuitenkin siunattu Viekijärven hautausmaahan, Matti J. Mikkonen sanoo. Martti Johannes Mikkonen syntyi Pielisjärvellä. Kuolinpäiväksi on merkitty , kuolinpaikkana Rajajoki. Martti Toivanen puolestaan tietää, että hänen tätinsä mies, Oskari Piiroinen, menehtyi Viipurissa Hänen hautakivensä on Lieksan sankarihautausmaalla, mutta hauta on tyhjä. Arkistolaitoksen mukaan hän on kadonnut, ja julistettu virallisesti kuolleeksi, Toivanen kertoo. Hän tietää myös Sauli Matti Rämön, jolla on sama kohtalo. Rämön isä toimi ratavartijana Varpasessa. Myös Verner Pääkkönen -niminen lieksalainen sotilas on siunattu, mutta ruumis kadonnut tai tuhoutunut. Lieksalainen Erkki Ryynänen kaipailee hänkin veljensä, Veikko Ryynäsen, maallisia jäänteitä kotiseurakunnan siunattuun maahan. Erkki Ryynänen kertoi rakuunaveljensä kohtalosta Lieksan Lehden haastattelussa viime marraskuussa. Marja Mölsä päätoimittaja/ toimitusjohtaja Lieksan Lehti Toimitus Siltakatu 1, Lieksa Puh GSM Kadonneita ja tuhoutuneita...nyt oli edessä tykkimiehen painajainen. Ammukset olivat loppuneet. Tykit oli tuhottava ja sitten oli edessä jalkaväkisotilaaksi muuttuminen. Puna-armeijalle oli ilmeisesti selvinnyt tilanne, koska yön pimeyden turvin Tuppuraa oli lähestymässä valtaisa määrä piippalakkista punasotilasta hyökkäysvaunujen vanavedessä. Vihollishyökkäys survoi jalkoihinsa pienen puolustajain joukon. Jotkut Tuppuran puolustajista yrittivät lähteä juosten noin kolmen kilometrin päässä olevaa Teikarsaarta kohden. Venäläinen sai kuitenkin nopeasti konekiväärinsä asemaan Tuppuran pohjoisrannalle. Hetkessä koko suomalaisjoukko lakosi.... Toinen kertomus samoin talvisodasta, paikkana Koiviston Saarenpää helmikuussa 1940:... Lentokoneet pommittivat ja vähän kesken olevaan korsuun tuli osuma. Siellä oli 12 miestä ja menetyksiä tuli... Tiedot: Kilpi Lepistö ja Arvo Pukki Sotahistoriallisia Viipurinlahden maisemia kuvattuna Tuppurasta, joka oli talvisodan kovien taistelujen paikka (Kuva: Jorma Kallonen ). 17

18 Rajaseudun urheilua Satavuotiasta Sampoa juhlittiin tuvan täydeltä 26. toukokuuta 2013 Lisää penkkejä ja tuoleja jouduttiin kantamaan Sammontalon juhlasaliin, kun sali täyttyi satavuotiasta Virolahden Sampoa juhlivista kansalaisista lauantaiiltana 26. toukokuuta. Juhlahumun keskellä uuden urheilun kattojärjestö Valo ry:n puheenjohtaja Juha Rehula muistutti, että Sammon kaltaiset urheiluseurat tulevat edelleen olemaan kaiken liikunta- ja urheilutoiminnan kivijalka. Meillä on maassa yli 8000 urheiluseuraa. Perussolu tulee edelleen olemaan urheiluseura, vaikka liikuntaa toki harrastetaan niiden ulkopuolellakin, Rehula sanoi. On erittäin miellyttävä tehtävä olla pitämässä juhlapuhetta yleisseuran satavuotisjuhlassa. Sillä on Virolahden kannalta merkitystä, että teillä on täällä koko pitäjän kattava seura. Sataan vuoteen mahtuu monenlaista. Tänään on aika kiittää siitä, että viestikapulaa on näin pitkään kuljetettu katkeamatta. Toinen suomalaisen liikunnan kulmakivi tulee Rehulan mukaan olemaan vapaaehtoinen talkootyö. Se on maailmanlaajuisessa katsantokannassa varsin poikkeuksellista. Mikko Kivinen on varma keväänmerkki Virojoella. Tällä kertaa hän lupautui Sammon juhlien juontajaksi ja teki hienoa työtä. Sitä ei aina tuolla maailmalla oikein tahdota ymmärtää. Se on hyvin poikkeuksellista. Joka viikko suomalaista lähtee tekemään urheiluseuran sateenvarjon alla vapaaehtoistyötä toisten hyväksi. Rehula kertoi, että suomalaista urheilutoimintaa on viime aikoina ravisteltu ennen muuta ylätasolta alkaen, ja sitä kautta maahan synnytettiin tämän vuoden alussa uudeksi kattojärjestöksi Valo Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry. Sitä ei kuitenkaan tehty vain tekemisen ilosta. Kysymys on siitä, että liikunta- ja urheilujärjestöt haluavat tehdä asioita eri tavalla. Me olemme asettaneet tavoitteeksi olla maailman liikkuvin kansa vuoteen 2020 mennessä. Se on kova tavoite, mutta realistinen. Toivottavasti sitten Sammon 110-vuotisjuhlassa voidaan todeta, että tavoite on täyttynyt. Rehula muistutti, että tällä hetkellä suomalaisista miehistä riittävästi liikkuu yksi kolmasosa. Toinen kolmannes liikkuu jonkin verran ja se kolmas ei juuri lainkaan. Myös juhlan avannut Sammon puheenjohtaja Jarmo Tulkki totesi virolahtelaisseuran olevan sellainen, jonka tavoite on saada ihmiset liikkeelle. Sampo on aina ollut yleisseura, jonka tavoitteena on ollut liikuttaa suuria massoja. Tässä tavoitteessa Sampo on onnistunut. Lajit ovat vuosien ja vuosikymmenten mittaan vaihtuneet seuraten kansallisia ja maailmallakin esiin tulevia muoteja luvulla meillä alkoi selkeästi joukkuelajien aikakausi ja tämän vuosituhannen menestystekijä on ilman muuta ollut lasten liikuntaleikkikoulu Liikkari, Tulkki sanaili puheessaan. Jarmo Tulkki kiitti kaikkia Sammon työssä mukana olleita sekä tietenkin aikojen saatossa menestyneitä urheilijoita, etunenässä olympiaedustajat. Heistä paikalla juhlassa oli Väinö Koskela, joka osallistui urallaan olympialaisiin kahdesti, Lontoossa 1948 ja 18

19 Rajaseudun urheilua Valo ry:n puheenjohtaja Juha Rehula muistutti, että urheiluseurat ovat myös tulevaisuudessa suomalaisen urheilun kivijalka. neljä vuotta myöhemmin Helsingissä. Koskelan hallussa on edelleen metrin Sammon ennätys 8.10,4. Päämatkoinaan Koskela kuitenkin juoksi ja metriä. Kympillä hän saavutti EM -pronssia Brysselissä vuonna Kuusi Sammon urheilijaa on edustanut Suomea olympialaisissa. MM- ja EM-tasolla on tullut menestystä hyvin, ja SM-tasolla meillä on kymmeniä mitalisteja, Jarmo Tulkki mainitsi. Juhlan loppuvaiheessa Sampo jakoikin huomionosoitukset kaikille henkilökohtaisen Suomen mestaruuden voittaneille. Viimeisin sellainen on tullut Otto Hartikaisen tuomana 17-vuotiaiden kisoista 800 metriltä vuonna Sammon historiikin kävi läpi ansioituneeseen tapaansa asiaan vihkiytynyt Seppo Pirttimäki. Hän kirjoittaa Sammon satavuotisesta taipaleesta artikkelisarjaa Kaakonkulmaan, joten tässä yhteydessä ei historiasta sen enempää. Sen verran kuitenkin, että jos kaikki olisi osunut kohdalleen, seura olisi juhlinut satavuotista olemassaoloaan jo vuosi sitten. Itse asiassa Sampo voisi olla vuotta vanhempi. Jo vuonna 1912 pidettiin perustava kokous, mutta sinne ei tullut ketään, Pirttimäki nauratti juhlayleisöä tällä merkillisellä historiatiedolla. Kuvat ja teksti: Jukka Kinnunen Sammon kaksinkertainen olympiakävijä Väinö Koskela sai juhlassa ansaitsemansa huomion. Väinö Koskela Virolahden Sammon menestyksekkäin yleisurheilija Väinö Koskela on syntynyt Virolahdella Vuosina Väinö Koskela juoksi kaikkiaan 12 kertaa SM-mitaleille: kultaa 5000 metrillä v ja 1949 sekä maastojuoksussa 1948, hopeaa 5000 metrillä v ja maastojuoksussa v. 1947, 1949 ja 1950 sekä pronssia 5000 metrillä v. 1946, 1947 ja 1950 ja maastojuoksussa v ja Väinö Koskela edusti Suomea kaksissa olympiakisoissa. Lontoossa v hän oli 5000 metrillä parhaana suomalaisena seitsemäs. Helsingin kisoissa v hän ei 5000 metrillä selviytynyt alkueriä pidemmälle ja metrillä tuloksena oli 16. tila. Väinö Koskelan juoksu-uran kruununa voidaan pitää Brysselin EM-kisojen pronssimitalia metrin juoksussa v Emil Zatopek oli tuolloin ylivoimainen juoksuradoilla. Alusta asti hän meni omaa vauhtiaan ja sai muut kierroksella kiinni. Kellojen soidessa Zatopekille luulivat monet pääjoukon juoksijoistakin viimeisen kierroksen alkaneen ja osa aloitti kirin. Ranskan Alain Mimoun ja Väinö Koskela selviytyivät lopulta parhaiten ylimääräisestä kierroksesta. Mimoun otti hopeaa ja Koskela pronssia. V Väinö Koskela juoksi silloisen 3000 metrin Suomen ennätyksen 8.10,4, joka edelleen on Sammon ennätys. Väinön lahjoittama pokaali sille Sammon juoksijalle, joka ensimmäisenä alittaa tuon ajan, on edelleen jakamatta metrillä Väinö Koskelan ennätykseksi jäi 14.13,2 ja metrillä 30.10,6. Tiedot: Virolahen Sampo, kotisivut 19

20 Rajaseudun urheilua Annintähti jatkaa kuninkaana Porokisat: Tumma haastoi alussa, Lahjakas lopussa, voittaja jaksoi koko matkan Kaldoaivin laitumilla kasvanut Annintähti pitää kruununsa, sillä se oli Uula Petteri Sombyn ajamana nopein Inarin porokuninkuuskisoissa viime vuoden tapaan. Omistaja Anni Länsman jännitti kotona Utsjoen Alakönkäällä, mutta hänen edustajanaan voittoa tuuletti Antti-Niiles Länsman. Sillä on kai hyvät sisäkalut ja pitkät jalat, Länsman arveli Annintähden nopeuden salaisuudeksi. Sitä on vaikea selvittää jokaisella on omat tapansa, Länsman sanoi toisesta salaisuudesta, valmennuksesta. Kuninkuuskisan kakkonen oli Seija Materon ohjaama Tumma, joka meni ensimmäisen kilometrin Annintähteä nopeammin ja kolmonen Mika Länsmanin ajama Lahjakas. Lauantaina metrin ryhmäajossa pohjat tehnyt Veriveli jäi Sanna Kynkäänniemen ajamana neljänneksi. Länsmanin tallille Inarin kisa oli menestys, sillä isännän omistama 3-vuotias Nuoli oli yleisen sarjan nopein. Silläkin oli Somby käskyttäjänä. Olen säästellyt sitä. Saa nähdä tuleeko siitä poro kuninkuusluokkaan. Kuskille kisa saattaa käydä työstä, sillä esimerkiksi rovaniemeläinen Marko Tervaniemi saattaa yhdessä porocupin kisassa urakoida starttia, Inarissa niitä tuli noin 20. Arkisin hän toimii vesihuollon ja ympäristötekniikan suunnitteluinsinöörinä. Uula Petteri Somby tuo Annintähden maaliin Inarin jäällä voittovauhtia, kuten viime vuonnakin. Seija Materon ajama Tumma ja Mika Länsmanin ajama Lahjakas häviävät niukasti. Annintähti Porokuningas 2013 (aika 3.47,29) ja 2012 (3.46,56). Hävisi 2011 kuninkuuskilpailun sadasosalla. Saavutukset: 2012 Kuuma sarja: 1. Kuninkuusajot Inari, Porokuningas, ylivoimainen voittoaika seuraavaan poroon (2,2 sek.) 3. Yli-Ii CUP (1.13, 78, poron ennätys 1 km) 4. Lankojärvi CUP 1. Luosto CUP 1. Rovaniemi CUP Olen Inarista kotoisin, nuorena koko oli sellainen, että sopi tähän hommaan. Pari kertaa olen kuninkuuden voittanut, hän sanoo Levi CUP Yleinen sarja 4. Pudasjärvi CUP Kuuma sarja 1. Aavasaksa Kuuma sarja 2. Kuninkuusajot Inari (Hävisi vain 4 sadasosaa voittajalle.) Omistaja: Anni Länsman Utsjoelta Kaldoaivin paliskunnasta, ajaja Uula Petteri Somby. Kuninkuudesta kilpailevat porocupin kuuman sarjan 24 eniten pisteitä kerännyttä poroa. Kuva ja teksti: Olli Miettinen Haastattelussa: Marko Tervaniemi Lapin Kansa 20

Lotta-patsas Kirkkokadulla

Lotta-patsas Kirkkokadulla Kaupunginhallitus 473 29.10.2012 Kaupunginhallitus 497 12.11.2012 ITSENÄISYYSPÄIVÄN TILAISUUDET 6.12.2012 733/014/2012 KH 473 Kaupungin, seurakuntayhtymän, Maasotakoulun, rajavartiostojen ja järjestöjen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseudun Sivistysliitto järjestävät syksyn 2008 aikana Vastuuta ottavan paikallisyhteisö

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Päivän aikataulu on seuraava: Klo 8.00-20.00 Juhlaliputus Klo 18.00-20.00 Juhlavalaistus

Päivän aikataulu on seuraava: Klo 8.00-20.00 Juhlaliputus Klo 18.00-20.00 Juhlavalaistus Kaupunginhallitus 425 13.10.2014 Kaupunginhallitus 437 20.10.2014 Itsenäisyyspäivän tilaisuuksien järjestäminen 6.12.2014 1181/07.02.02.04.00.00/2014 KH 425 Itsenäisyyspäivän viettoon Lappeenrannassa kuuluvat

Lisätiedot

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 (5) SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS Aika Lauantai 24.4.2010 klo 9.30-11.35 Paikka Sokos Hotel Lappee, kokoustila Saimaa, Brahenkatu 1, Lappeenranta Läsnä Liitteen mukaan

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous

Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous Valtuusto 13.5.2016 Sivu 1 / 5 Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous Aika: perjantai 13.5.2015 klo 16.00 Paikka: Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto, Helena-sali, Alvar Aallon katu 9, Jyväskylä Osanottajat

Lisätiedot

Aika: 13.1.2012 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio

Aika: 13.1.2012 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Scuba do ry VUOSIKOKOUS 2012 Aika: 13.1.2012 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Läsnä: Ari Immonen Petri Immonen Jussi Sila Annaleena Sila Veli-Matti Viitala

Lisätiedot

Kiitos veteraanit! -palveluaktiviteetti

Kiitos veteraanit! -palveluaktiviteetti Lions Clubs International MD 107 Finland Kiitos veteraanit! -palveluaktiviteetti 2014-2015 Tausta Lions-liiton vuosikokous 2013 Heinolassa teki päätöksen palveluaktiviteetista sotiemme veteraanien hyväksi

Lisätiedot

KAUPAN ESIMIESVETERAANIT ry VUOSIKOKOUS. Paikka Baltic Princess laiva matkalla Helsingistä Tallinnaan Kokoustila 5 krs Aika 22.8.2012 alkaen klo 19.

KAUPAN ESIMIESVETERAANIT ry VUOSIKOKOUS. Paikka Baltic Princess laiva matkalla Helsingistä Tallinnaan Kokoustila 5 krs Aika 22.8.2012 alkaen klo 19. KAUPAN ESIMIESVETERAANIT ry VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Paikka Baltic Princess laiva matkalla Helsingistä Tallinnaan Kokoustila 5 krs Aika 22.8.2012 alkaen klo 19.00 Läsnä osanottajaluettelossa mainitut 55

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

1/3 Syyskokous 8.12.2013. Willimiehen Discgolf ry Osoite: Nettisivut: www.willimiehendiscgolf.com

1/3 Syyskokous 8.12.2013. Willimiehen Discgolf ry Osoite: Nettisivut: www.willimiehendiscgolf.com Willimiehen Discgolf ry Osoite: Nettisivut: www.willimiehendiscgolf.com 1/3 Willimiehen Disc Golf ry:n sääntömääräinen syyskokous 2013 Aika:!! klo 17.00 Paikka:! Skinnarilankatu 34, huone 7531, Lappeenranta

Lisätiedot

Rantapohja-alueen hirvikoirayhdistys ry:n Vuosikokous 12.3.2008 Kiimingin Reposelässä.

Rantapohja-alueen hirvikoirayhdistys ry:n Vuosikokous 12.3.2008 Kiimingin Reposelässä. Rantapohja-alueen hirvikoirayhdistys ry:n Vuosikokous 12.3.2008 Kiimingin Reposelässä. KOKOUSPÖYTÄKIRJA 1. Kokouksen avaus. - kokouksen avauksen suoritti Timo Tiiro 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja,

Lisätiedot

Seurakuntaneuvosto Maanantai 9.11.2015 klo 18.00 Esikoislestadiolaiset ry:n rukoushuone, Koivistonpuistikko 53

Seurakuntaneuvosto Maanantai 9.11.2015 klo 18.00 Esikoislestadiolaiset ry:n rukoushuone, Koivistonpuistikko 53 Porin Teljän SN 9.11.2015 1 / 6 Porin Teljän seurakunta Pöytäkirja 9/2015 Seurakuntaneuvosto Aika ja paikka Maanantai 9.11.2015 klo 18.00 Esikoislestadiolaiset ry:n rukoushuone, Koivistonpuistikko 53 Huhtala,

Lisätiedot

Kokouksen avasi hallituksen puheenjohtaja Jari Sutinen. Todettiin kokous laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

Kokouksen avasi hallituksen puheenjohtaja Jari Sutinen. Todettiin kokous laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. VARPARANNAN VESIOSUUSKUNNAN VUOSIKOKOUS 15.3.2008 PÖYTÄKIRJA Paikka: Varparannan koulu Aika: 15.3.2008 klo 12.00 13.40 Osallistujat: Jari Sutinen, Silja Väyrynen, Toivo Juntunen, Urho Ruokolainen, Anja

Lisätiedot

Keravan Reserviläiset ry

Keravan Reserviläiset ry Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus Tuloslaskelma ja tase 2011 Yleistä Vuosi 2011 oli yhdistyksemme 53. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen puheenjohtajana toimi Heikki Jäntti. Yhdistyksen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 1 SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF YLEISTÄ Liiton kotisivu: www.shk.fi Y-tunnus: 1480117-5 LIITTOKOKOUS

Lisätiedot

JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017

JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 Hyväksytty vuosikokouksessa 23.3.2016 1 Janakkala-Seura ry. tekee paikallista Janakkalan mielikuvaa tukevaa kotiseututyötä. Tavoitteena on 1. Lisätä täällä

Lisätiedot

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu toy taloustutkimus oy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010

Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010 Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010 Me haapavetiset ry:n 20-vuotisjuhlat v.2000 Suomalaisella Klubilla Kunniajäsenet diplomeineen vas. Atso Saajoranta,Tapio Lehtiniemi, Martti Pokela

Lisätiedot

Kiitos veteraanit! -palveluaktiviteetti

Kiitos veteraanit! -palveluaktiviteetti Lions Clubs International MD 107 Finland Kiitos veteraanit! -palveluaktiviteetti 2014-2015 Tausta Vuosikokous 2013 päätöksellä palveluaktiviteetti sotiemme veteraanien hyväksi. Kokouksen päätös perustui

Lisätiedot

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 KAUPAN ESIMIESVETERAANIT RY VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Aika 1.9.2015 kello 18.30 Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 Läsnä Liitteessä 6 mainitut 43 henkilöä 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee

Lisätiedot

6. Vuosikokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi tili- ja vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille.

6. Vuosikokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi tili- ja vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille. Yhdistyksen vuosikokouksen pöytäkirja 8.2.2002 1. Hallituksen puheenjohtaja avasi kokouksen klo 17.05. 2. Vuosikokouksen puheenjohtajaksi valittiin Timo Pohjolainen, sihteeriksi Leena Niemistö, pöytäkirjantarkastajiksi

Lisätiedot

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013 Oikaristen Sukuseura Ry:n toimintakertomus 2013 Kuva: Sirpa Heikkinen 2013 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2013 Oikaristen 13-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena. Seuran

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2016/5 Hallitus 27.5.2016 Sivu 2 / 6

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2016/5 Hallitus 27.5.2016 Sivu 2 / 6 Hallitus 27.5.2016 Sivu 1 / 6 Aika: 27.5.2016 klo 12.30-15.15 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto, Kalevankatu 13 A, Helsinki Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander (x) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Toimintakertomus vuodelta 2013 Nykytila: Yhdistyksemme jäsenmäärä kasvoi 14.11.1013 lähes kaksinkertaiseksi, kun Helsingin sosiaaliviraston henkilöstö

Lisätiedot

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 Ala-Ounasjoen Erästäjät PÖYTÄKIRJA Johtokunta Rovaniemi 17.2.2010 ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 AIKA 17.2.2010 klo 18.00 PAIKKA Toimitalo, Erästäjänpolku OSALLISTUJAT Seuran jäseniä 25 liitteenä

Lisätiedot

Toimintakertomus kaudelta 2011 2012

Toimintakertomus kaudelta 2011 2012 Toimintakertomus kaudelta 2011 2012 Kauden kansainvälinen teema Kauden kansainvälinen teema oli Kuuntele sydäntäsi auttaaksesi muita RI presidenttinä toimi Kalyan Banerjee. Kokemäen rotaryklubilla oli

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 5.8.2016

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 5.8.2016 KOKOUSKUTSU Helsinki 19.5.2016 Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 5.8.2016 Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous pidetään perjantaina 5.8.2016 klo 14.00 Kajaanissa. Kokouspaikka on Kaukametsän kongressi-

Lisätiedot

Hallituksen jäsenten cv:t

Hallituksen jäsenten cv:t Hallituksen jäsenten cv:t Maire Ahopelto Maire Ahopelto on 54-vuotias terveystieteiden maisteri. Ahopelto toimii Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveysjohtajana sekä sairaanhoitopiirin johtajana.

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA VUOSIKOKOUS 3.3.2016. Yhdistyksen puheenjohtaja Sirkka Kyrö avasi kokouksen klo 19.06

PÖYTÄKIRJA VUOSIKOKOUS 3.3.2016. Yhdistyksen puheenjohtaja Sirkka Kyrö avasi kokouksen klo 19.06 1 (5) 1. KOKOUKSEN AVAUS Yhdistyksen puheenjohtaja Sirkka Kyrö avasi kokouksen klo 19.06 Kokouksen aluksi lahjoitettiin kolmelle eniten pienpetoja pyytäneelle jäsenelle loukku. Loukun saivat Vesa-Matti

Lisätiedot

Pernajan Agricola-seura ry, Agricola-sällskapet I Pernå

Pernajan Agricola-seura ry, Agricola-sällskapet I Pernå 1 Pernajan Agricola-seura ry, Agricolasällskapet I Pernå 2013 Kertomus toiminnasta vuosina 2009- YHDISTYKSEN HALLITUS Pernajan Agricola-seura ry, Agricola-sällskapet I Pernå rekisteröitiin 08.12.2005.

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Endurance Ultrarunning Team Finland ry

Endurance Ultrarunning Team Finland ry Aika: klo 14.00 Paikka: Urheiluopisto Solvalla, Espoo 1. Arto Ahola avasi kokouksen 2. Valittiin kokoukselle puheenjohtajaksi Arto Ahola sihteeriksi Mikael Heerman pöytäkirjan tarkastajiksi Tero Hyppölä

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

Parvinen Heli jäsen 3 Tiainen Jarmo 1. Saukkonen Mia jäsen - Jääskeläinen Juha-Matti 1

Parvinen Heli jäsen 3 Tiainen Jarmo 1. Saukkonen Mia jäsen - Jääskeläinen Juha-Matti 1 240 Maaseutuelinkeinolautakunta Maaseutuelinkeinolautakunta Lautakunnan kokoonpano Varsinainen jäsen Asema Läsnä Henkiökohtainen Läsnä varajäsen Pekonen Kari puheenjohtaja 4 Repo Minna Jantunen Timo varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Matkailijat Keski-Suomessa

Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijamäärät Keski-Suomessa: kotimaa & ulkomaat Mistä kotimaan matkailijat tulevat ja keitä he ovat Ulkomaiset matkailijat: venäläinen matkailija eurooppalainen moderni humanisti

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta 30.11.2012

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta 30.11.2012 OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta 2012 Kuva Sirpa Heikkinen 2012 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2012 Oikaristen 12-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena.

Lisätiedot

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Kainuun rajavartiosto Kokoonpano Esikunta 5 rajavartioasemaa

Lisätiedot

10.9.2015. Läsnä Hermonen Merja puheenjohtaja. Tuomarila Sinikka. Ijäs Antti sihteeri

10.9.2015. Läsnä Hermonen Merja puheenjohtaja. Tuomarila Sinikka. Ijäs Antti sihteeri PÖYTÄKIRJA 6/2015 1 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika klo 17.30 Paikka Piikkiön pappila Läsnä Hermonen Merja puheenjohtaja Aso Janne Hilakari Laura Huoponen Kirsi Kanervavuori Mirjo, yhteisen kirkkoneuvoston

Lisätiedot

Läsnä 15 yhdistyksen jäsentä, joiden nimiluettelo on pöytäkirjan liitteenä 1. Yhdistyksen puheenjohtaja Ville Savoranta avasi kokouksen.

Läsnä 15 yhdistyksen jäsentä, joiden nimiluettelo on pöytäkirjan liitteenä 1. Yhdistyksen puheenjohtaja Ville Savoranta avasi kokouksen. 1 Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry Pöytäkirja Yhdistyksen vuosikokous Aika 12.10.2013 klo 12.00 12.30 Paikka Järvenpään lukio, Lukionkatu 1, Järvenpää Läsnä 15 yhdistyksen jäsentä, joiden

Lisätiedot

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 1991 1. YLEISTÄ Kuluneella kaudella ovat osaston perinteelliset toimintamuodot kallio-, jää- ja vuoristokiipeily eri muodoissaan sekä länsisuomalaisten

Lisätiedot

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Rajavartiolaitoksen tehtävät Neliportainen maahantulon valvontamalli Osa EU:n rajaturvallisuusjärjestelmää (IBM) Rajanylitykset itärajalla 4 Arvioita itärajan

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

RovaniemenYrittäjät r.y.

RovaniemenYrittäjät r.y. RovaniemenYrittäjät r.y. TOIMINTAKERTOMUS 2005 PUHEENJOHT AJAN KATSAUS Kulunut toimintavuosi oli yhdistyksemme 18. Yrittäjyyden merkitystä yhteiskunnan hyvinvoinnille korostettiin niin kuntalaisille kuin

Lisätiedot

Paikka Lahti Vesijärven Auto Oy Myyntimiehentie 2 Aika 31.5.2011 klo 13.00

Paikka Lahti Vesijärven Auto Oy Myyntimiehentie 2 Aika 31.5.2011 klo 13.00 KAUPAN ESIMIESVETERAANIT RY VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Paikka Lahti Vesijärven Auto Oy Myyntimiehentie 2 Aika 31.5.2011 klo 13.00 Läsnä Osanottaja listassa mainitut henkilöt Ennen varsinaisen kokouksen alkua

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN

Lisätiedot

Tervetuloa Partneripäiville!

Tervetuloa Partneripäiville! Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Yhteistyössä: Partneripäivät 12.9.2014, ohjelma 10.30 Ilmoittautuminen alkaa Radisson Blu hotelli, Hallituskatu 1, Oulu

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Suomen Pitkäkarvakerho ry Deutsch Langhaar Klub Finnland -yhdistyksen vuosikokouksesta 2015

PÖYTÄKIRJA Suomen Pitkäkarvakerho ry Deutsch Langhaar Klub Finnland -yhdistyksen vuosikokouksesta 2015 PÖYTÄKIRJA Suomen Pitkäkarvakerho ry Deutsch Langhaar Klub Finnland -yhdistyksen vuosikokouksesta 2015 Paikka: Wanha Karhunmäki, Lapua Aika: 14.11.2015 1. Kokouksen avaus Hallituksen jäsen Joni Riste avasi

Lisätiedot

1(4) VUOSIKOKOUS 3.3.2013. Aika Sunnuntai 3.3.2013 klo 14.20 16.05 Lehtovaaran erätalo, Piiralantie 145A

1(4) VUOSIKOKOUS 3.3.2013. Aika Sunnuntai 3.3.2013 klo 14.20 16.05 Lehtovaaran erätalo, Piiralantie 145A ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(4) VUOSIKOKOUS 3.3.2013 Aika Sunnuntai 3.3.2013 klo 14.20 16.05 Paikka Lehtovaaran erätalo, Piiralantie 145A Osallistujat Käsitellyt asiat: Laatikainen Sinikka Fordell

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELURYHMÄN 1. KOKOUS

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELURYHMÄN 1. KOKOUS ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELURYHMÄN 1. KOKOUS MUISTIO Aika: tiistai 15.3.2016 kello 10.00 12.15 Paikka: Etelä-Karjalan liiton toimisto, kokoustila Koivikko 4. krs, Kauppakatu 40 D., Lappeenranta

Lisätiedot

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry TOIMINTAKERTOMUS 01.01-31.12.2005 JÄSENET Yhdistyksellä oli vuonna 2005 jäsenmaksun maksaneita jäseniä 121. HALLITUS Alho Maritta Lehtonen Erkki Malin Arvo Mäntylä Taimi

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö kieltenopetuksen kehittämisessä

Alueellinen yhteistyö kieltenopetuksen kehittämisessä Kainuun KIELO-hanke Alueellinen yhteistyö kieltenopetuksen kehittämisessä Kainuun kuntien osallistuminen kehittämishankkeeseen näytti hyvin epätodennäköiseltä vielä kuukausi ennen hakuajan päättymistä

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 2/2015 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta 13.5.2015

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 2/2015 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta 13.5.2015 MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 2/2015 sivu 1 Kokoustiedot Aika: keskiviikkona 13.5.2015 klo 14.05 16.00 Paikka: Mikkelin kaupungintalo (Raatihuonenkatu 8-10), kaupunginhallituksen kokoushuone (2. krs) Jäsenet:

Lisätiedot

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,

Lisätiedot

MAOL-Kuopio ry Vuosikokous 9.10.2014

MAOL-Kuopio ry Vuosikokous 9.10.2014 MAOL-Kuopio ry Vuosikokous 9.10.2014 Sisällys Esityslista...1 Toimintakertomus 1.8.2013 31.7.2014...2 Esitys toimintasuunnitelmaksi 2014 2015...4 Tilinpäätös 31.7.2014...5 Talousarvio toimikaudelle 1.8.2014

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Lapinjärven suomalainen seurakunta PÖYTÄKIRJA 1/2008 Seurakuntaneuvosto 30.1.2008 Lapinjärventie 24 A 07800 Lapinjärvi Puh. 530720

Lapinjärven suomalainen seurakunta PÖYTÄKIRJA 1/2008 Seurakuntaneuvosto 30.1.2008 Lapinjärventie 24 A 07800 Lapinjärvi Puh. 530720 Seurakuntaneuvosto 30.1.2008 Lapinjärventie 24 A 07800 Lapinjärvi Puh. 530720 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS 1/2008 Aika: keskiviikkona 30.1.2008 klo 18.00 20.00 Paikka: Virastotalo (ent.suom.pappila), Kirkonkylä

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

SUOMEN PYSTYKORVAJÄRJESTÖ FINSKA SPETSKLUBBEN RY

SUOMEN PYSTYKORVAJÄRJESTÖ FINSKA SPETSKLUBBEN RY SUOMEN PYSTYKORVAJÄRJESTÖ FINSKA SPETSKLUBBEN RY VUOSIKOKOUS 16.3. 2013 klo 14.00 Tampereella, Hotelli Rosendahlissa, Pyynikintie 13 PÖYTÄKIRJA 1 24 1. KOKOUKSEN AVAUS Suomen Pystykorvajärjestön puheenjohtaja

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) Sivistysosaston toimisto Minna Vallin 1.12.2003

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) Sivistysosaston toimisto Minna Vallin 1.12.2003 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) KANSALLISEN VETERAANIPÄIVÄN (27.4.), KAATUNEITTEN MUISTOPÄIVÄN (toukokuun 3. sunnuntai) JA ITSENÄISYYSPÄIVÄN (6.12.) VIETON MENETTELYTAPAOHJEET. Yleistä Ohje sitoo kaikkia allekirjoittaneita

Lisätiedot

Tervetuloa vuosikokoukseen!

Tervetuloa vuosikokoukseen! SK POHJANMAA - POHJANMAAN LASTUSALAN LIITTO ry Tervetuloa vuosikokoukseen! Pohjanmaan Pelastusalan liitto ry:n vuosikokous pidetään la 21.5.2016 Nurmon Paloasemalla, Paanatie 1, 60550 Nurmo Tilaisuuteen

Lisätiedot

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa 30.5.2015. Riemuylioppilaat 2015 Keväällä 1965 silloisesta Haapaveden

Lisätiedot

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry.

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi www.rukajarvikeskus.fi Kukkatervehdykset:

Lisätiedot

Pöytäkirja. 1 Kokouksen avaus. Seuran puheenjohtaja Vesa Välimäki avasi kokouksen ja toivotti jäsenet tervetulleeksi.

Pöytäkirja. 1 Kokouksen avaus. Seuran puheenjohtaja Vesa Välimäki avasi kokouksen ja toivotti jäsenet tervetulleeksi. Pöytäkirja Jalasjärven Alapään Eränkävijät Ry Vuosikokous 22.02.2009 Aika 13.00 14.20 Paikka Seuran Maja Läsnä 39 jäsentä 1 Kokouksen avaus. Seuran puheenjohtaja Vesa Välimäki avasi kokouksen ja toivotti

Lisätiedot

Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa

Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa Lönnmarkin sukuseuran tiedote 2/2014 11.10.2014 Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa Taas on aikaa vierähtänyt kesäisestä sukukokouksemme Tuusulanjärven kauniissa maisemissa.

Lisätiedot

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 ITÄ-SUOMEN ALAOSASTON VUOSIKOKOUS IISALMESSA Kokouksen osanottajia Olvin panimomuseossa Pidettiin 7.3.2012 Iisalmessa vuosikokous, kuten toimintasuunnitelmassa

Lisätiedot

Kiitos veteraanit! -palveluaktiviteetti

Kiitos veteraanit! -palveluaktiviteetti Kiitos veteraanit! -palveluaktiviteetti 2014-2015 Tausta Vuosikokous 2013 Heinolassa päätti yksimielisesti toteuttaa kauden 2014-2015 aikana palveluaktiviteetin sotiemme veteraaneille (Tammenlehväsukupolvi)

Lisätiedot

OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011

OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011 OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011 Ajankohta Tilaisuus Paikka Ilmoitt. viim. Alueell./ valtak. kutsu TAMMIKUU 13.1. Työvaliokunta kokoontuu, eduskunta Helsinki 25.1. Hankepoliklinikka

Lisätiedot

JÄSENYHDISTYSTEN MALLISÄÄNNÖT. Yhdistyksen kotipaikka on HELSINGIN kaupunki ja toimialueena Suomen valtakunnan valtiollinen alue.

JÄSENYHDISTYSTEN MALLISÄÄNNÖT. Yhdistyksen kotipaikka on HELSINGIN kaupunki ja toimialueena Suomen valtakunnan valtiollinen alue. Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterin ennakkotarkastus suoritettu 16.4.2007 hyväksyntä 5.6.2009 Yhdistysrekisterin ennakkotarkastuksessa tehdyt 2 pientä muutosta on lihavoitu. JÄSENYHDISTYSTEN

Lisätiedot

PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015

PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015 PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015 TARKOITUS Yhdistyksen tarkoituksena on vaikuttaa Ysitien, valtatie 9:n ja rautatieyhteyden, kehittämiseen

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 2013

Toimintakertomus vuodelta 2013 Toimintakertomus vuodelta 2013 1 Toiminta-alue Yhdistyksen toiminta-alueena on edelleen Lappeenrannan kaupunki sekä ympäristökunnat, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Taipalsaari. 2 Hallitus, jäsenmäärä puheenjohtaja

Lisätiedot

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(5) VUOSIKOKOUS 31.3.2015 Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Paikka Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B Osallistujat Fordell Pertti Juntunen Raija Kauppinen Esko Kallio

Lisätiedot

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Pirkanmaan ohella väkiluvultaan nopeiten kasvava maakunta

Lisätiedot

KoLVI Kouvolan LVI-yhdistys, KoLVI ry

KoLVI Kouvolan LVI-yhdistys, KoLVI ry Syyskokouksen pöytäkirja, verkkoversio 1. (3) SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2015 Aika: 11.11.2015 klo 17.30 Paikka: Ravintola Nevillen Kammari, Kouvola Läsnä: 15 jäsentä 1. Kokouksen avaus KoLVIn puheenjohtaja

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Järjestöt ja monikulttuurisuus Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Mikä tuo Pohjois-Karjalaan TYÖ OPIS- KELU PERHE PAKO

Lisätiedot

www.saalem.net Lähetit Dorfstrasse 10, A 3142 Weissenkirchen, Austria puh. 43-2784-2055, e-mail: riku@missio.info ruut@missio.info

www.saalem.net Lähetit Dorfstrasse 10, A 3142 Weissenkirchen, Austria puh. 43-2784-2055, e-mail: riku@missio.info ruut@missio.info Toimisto: Avoinna ke - to klo 10 12, puh. 6822 233 Työntekijät: Jukka Nieminen, pastori, puh. 0400 920 363 s-posti: jukka.nieminen@saalem.net Jukka talvilomalla 16. 24.2. Reijo Vierula, pastori, puh. 045

Lisätiedot

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! Imatra on toiseksi suosituin venäläisten yöpymiskohde Suomessa, Helsingin jälkeen! Venäläisten yöpymiset lisääntyivät 2008 Etelä-

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot