KRIISI- JA ONGELMATILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Transkriptio

1 KRIISI- JA ONGELMATILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Vammalan ammattikoulu Päivitetty

2 Sisällys: 1. OPPILAITOKSEN KRIISI- JA ONGELMATILANNEVALMIUS OPPILAITOKSEN OPISKELIJAHUOLTORYHMÄ JA KRIISIRYHMÄ Kriisi- ja opiskelijahuoltoryhmän jäsenten yhteystiedot TIEDOTTAMINEN KRIISI- JA OPISKELIJAHUOLTOTOIMINNASTA TOIMINTAMALLEJA ERI ONGELMA- JA KRIISITILANTEISSA KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA SYRJINTÄ PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ Huoli opiskelijan päihteiden käytöstä Päihtynyt opiskelija KÄYTTÄYTYMIS- JA MIELIALAHÄIRIÖT ITSEMURHAN UHKA VÄKIVALTA JA UHKAAVA KÄYTTÄYTYMINEN Aggressiivinen / aseistautunut henkilö Väkivaltatilanne Uhkasoitto / pommiuhka KOULUTAPATURMAT Koulun ensiapukaappien hoito/täydennys OPPILAITOKSESSA TAI LÄHIYMPÄRISTÖSSÄ TAPAHTUNUT ONNETTOMUUS Hätäpuhelu KUOLEMANTAPAUKSET Opiskelijan kuolema Opettajan tai muuhun henkilökuntaan kuuluvan kuolema Opiskelijan lähiomaisen kuolema OPISKELIJAN VAKAVA SAIRASTUMINEN KÄSITTELY JA JÄLKIHOITO OPPILAITOSTA KOSKETTAVISSA KRIISI- JA ONNETTOMUUSTILANTEISSA TIETOA KRIISIREAKTIOSTA JA KRIISIIN JOUTUNEEN KOHTAAMISESTA KRIISIN VAIHEET TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOA LIITTEET LIITE 1: POMMIUHKAUKSEN VASTAANOTTOLOMAKE LIITE 2: PÄIHTYNYT OPISKELIJA KOULUSSA LIITE 3: TOIMINTAMALLI EPÄILTÄESSÄ PÄIHDEHÄIRIÖTÄ OPISKELIJALLA

3 1. Oppilaitoksen kriisi- ja ongelmatilannevalmius Oppilaitoksen opiskelijat, henkilökuntaan kuuluvat, opiskelijoiden perheenjäsenet tai muut heille läheiset ihmiset voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan tilanteeseen joko oppilaitoksessa tai sen ulkopuolella tai heitä voivat kohdata kuolema, sairaus tai onnettomuus. Tämä suunnitelma sisältää erilaisia toimintamalleja varsinaisten kriisitilanteiden lisäksi myös muita ongelmatilanteita varten, joita oppilaitoksen opiskelijat ja henkilökunta voivat kohdata. Henkilökuntaa perehdytetään oppilaitoksen kriisi- ja opiskelijahuoltotyöhön, jonka tarkoituksena on tukea ja vahvistaa oppilaitosyhteisön kykyä toimia erilaisissa tilanteissa sekä tukea oppilaitosyhteisön toipumista. Toiminta tapahtuu eri yhteistyötahojen ja vanhempien kanssa yhteistyössä. 1.1 Oppilaitoksen opiskelijahuoltoryhmä ja kriisiryhmä Eri oppilaitoksissa toimii säännöllisesti opiskelijahuoltoryhmä, johon kuuluvat oppilaitoksen apulaisrehtori, koulutusohjaaja, terveydenhoitaja ja opinto-ohjaaja. Opiskelijahuoltoryhmän jäsenet tekevät sekä korjaavaa että ennaltaehkäisevää työtä ja toimivat yhteistyössä kotiväen ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskelijahuoltoryhmässä seurataan opiskelijoiden opiskelun etenemistä, suunnitellaan ja käsitellään oppilaitosta ja opiskelijoita koskevia asioita, kuten opiskeluviihtyvyyttä, opiskelujärjestelyitä ja erilaisia tukitoimia. Opiskelijahuoltoryhmä toimii kriisiryhmänä aina tarvittaessa. Kriisiryhmään voi tarvittaessa joustavasti kuulua lisäksi esim. muu asiantuntija tai oppilaitoksen ulkopuolinen kriisityöntekijä. Kriisiryhmän kokoonpano riippuu kriisin laajuudesta. Kriisiryhmä kutsutaan tarvittaessa kokoon apulaisrehtorin avuksi mahdollisimman nopeasti. 3

4 Kriisiryhmä kirjaa ryhmän sisäisen työnjaon ja vastuuketjun selvittää kriisitilanteissa tärkeät yhteistyötahot informoi oppilaitoksen henkilöstöä ja hankkii kirjallisuutta tiedottaa suunnitelmasta opiskelijoille, vanhemmille ja yhteistyökumppaneille organisoi toimintaa kriisitilanteissa huolehtii henkisen tuen tarpeista sekä mahdollisista jatkotoimista arvioi kriisitilanteissa toteutettuja toimia ja tekee kriisisuunnitelmaan tarvittavat muutokset pitää suunnitelman ajan tasalla sekä päivittää yhteystiedoissa tai oppilaitoksen olosuhteissa tapahtuneet muutokset ylläpitää kriisivalmiutta perehdyttämällä uudet työntekijät kriisisuunnitelmaan sekä järjestää henkilöstölle vuosittain siihen liittyvää tiedotusta ja koulutusta Kriisi- ja opiskelijahuoltoryhmän jäsenten yhteystiedot Apulaisrehtori KOSOL: Kirsi Nikali-Rauva, TKTO: Anita Lietepohja, VAK: Anna-Leena Kivipuro, Koulutusohjaaja KOSOL, TKTO: Tiina Kylväjä, VAK: Aija Ylivakeri Terveydenhoitaja KOSOL: Katja Touronen TKTO, VAK: Lotta Harjunmaa Opinto-ohjaaja KOSOL/TKTO: Eija Uotila, VAK: Tuija Penkkimäki, Kuntayhtymän johtaja /rehtori Antti Lahti, vastaa kokonaisuudessaan toiminnasta. 4

5 1.2 Tiedottaminen kriisi- ja opiskelijahuoltotoiminnasta Toiminnasta tiedotetaan opettajille vuosittain opettajakunnan kokouksessa. Vanhemmille annetaan informaatiota tiedottein, oppaissa ja vanhempainilloissa. Opiskelijat saavat tietoa ryhmänohjaajien kautta syksyisin ja muutenkin tarvittaessa. 2. Toimintamalleja eri ongelma- ja kriisitilanteissa Tässä osiossa käydään läpi eri ongelma- ja kriisitilanteita ja toimintaa niissä. Mallit eivät voi koskaan olla kaiken kattavia, mutta niitä voidaan soveltaa moniin eri tilanteisiin. 2.1 Kiusaaminen, häirintä ja syrjintä Sastamalan koulutuskuntayhtymän oppilaitoksissa ei hyväksytä kiusaamista, häirintää tai syrjintää kenenkään taholta. Häirintänä voidaan pitää laajasti ottaen kaikkea sellaista epäasiallista toimintaa, joka haittaa henkilön henkistä ja/tai fyysistä terveyttä. Häirintä voi olla luonteeltaan sukupuolista tai seksuaalista tai se voi liittyä henkilön ihonväriin tai kulttuuriin (esim. loukkaavat vitsit, henkilön tai ryhmän arvon mitätöiminen). Kiusaamisella tarkoitetaan toistuvaa ja jatkuvaa toisen henkilön loukkaamista ja vahingoittamista esimerkiksi haukkumalla, uhkaamalla, lyömällä tai syrjimällä. Kiusaamista voi olla myös toisen omaisuuteen kohdistuva ilkivalta. Syrjintä tarkoittaa yksittäisen henkilön tai ihmisryhmän kohtelemista eri tavoin kuin muita samassa tilanteessa olevia henkilöitä esim. sukupuolen, ihonvärin, kulttuurin, seksuaalisen tai poliittisen suuntautumisen, uskonnon, mielipiteiden, terveydentilan, iän, ulkoisen olemuksen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Näihin asioihin puuttuminen on koko työyhteisön asia. Se kenen tietoon asia on tullut, on asiassa aktiivinen, jonka jälkeen kriisi- /opiskelijahuoltoryhmän jäsenet ja/tai apulaisrehtori tulevat mukaan. Kiusaamisesta, 5

6 häirinnästä ja syrjinnästä tulee ilmoittaa apulaisrehtorille, vaikka asia olisikin selvitetty heti tuoreeltaan. Jos asia koskee alaikäistä opiskelijaa, niin hänen huoltajansa otetaan mukaan asian selvittämiseen. Tavoitteena on välitön puuttuminen. Poliisi selvittää mahdolliset rikosoikeudelliset seuraamukset tapauskohtaisesti. Oppilaitoksen johto ottaa kantaa kurinpidollisiin kysymyksiin. Jatkotoimenpidemalli sovitaan asianosaisten kanssa yhteinen keskustelu, jossa on mukana opiskelijahuoltohenkilöstöä ja mahdollisesti huoltaja kerrataan tapahtunut yhdessä sovinto ja anteeksipyyntö kirjataan tapahtunut järjestetään tarvittaessa jälkipuinti seuranta lisäksi asiasta voi seurata kurinpidollisia tai rikosoikeudellisia seuraamuksia 2.2 Päihteiden käyttö Jokainen on velvollinen puuttumaan opiskelijan epäiltyyn tai todettuun päihdehäiriöön/ongelmaan ja päihtyneenä koulussa/oppilaitoksen alueella olemiseen. Mahdollisia oireita voivat olla esimerkiksi runsaat poissaolot ja myöhästelyt, tapaturmaalttius, tietyille aineille ominainen haju, fyysiset merkit (uneliaisuus, vapina, verestävät silmänvalkuaiset, laajentuneet silmäterät) tai muutokset olemuksessa. Mikään näistä merkeistä ei välttämättä tarkoita päihdeongelmaa. Huoli tulee kuitenkin ottaa puheeksi. Tavoitteena on varhainen puuttuminen jo ennen kuin ongelmat ovat kasvaneet suuriksi ja alkavat olla haitaksi Huoli opiskelijan päihteiden käytöstä Jos huoli tai epäilys opiskelijan päihdehäiriöistä/ongelmasta herää, tilanteeseen puututaan. Yhteyttä otetaan terveydenhoitajaan tai koulutusohjaajaan, jonka jälkeen päätetään 6

7 toimenpiteistä ja tarvittaessa opiskelija ohjataan jommankumman vastaanotolle keskustelemaan asiasta. Opettajan ja muun henkilökunnan jäsenen on hyvä ottaa huoli puheeksi opiskelijan kanssa mahdollisuuksien mukaan ennen terveydenhoitajan/koulutusohjaajan kanssa käytävää keskustelua, jotta asia ei tule opiskelijalle täysin yllätyksenä. Tarvittaessa tehdään lastensuojeluilmoitus (huolen havaitsija tekee, lisätietoa koulutusohjaajalta). Jos huoli jatkuu, niin koulutusohjaaja ja terveydenhoitaja tapaavat yhdessä opiskelijaa. Keskustelussa koulutusohjaaja, terveydenhoitaja ja opiskelija käyvät yhdessä opiskelijan tilannetta lävitse. Opiskelijan kanssa käydään lävitse hoitomahdollisuudet ja koulun sopimus. Keskustelusta informoidaan tarvittavilta osin ryhmänohjaajaa/ vastaanotolle lähettänyttä tahoa. Opiskelijahuoltoryhmä ottaa kantaa asiaan, jos huoli edelleen vahvistuu. Apulaisrehtori päättää mahdollisista kurinpidollisista seuraamuksista Päihtynyt opiskelija Lähtökohtana on ottaa työpari mukaan, kun epäillään opiskelijan olevan päihtyneenä koulussa. Asiasta keskustellaan opiskelijan kanssa ja jos todetaan, että opiskelija on päihtynyt, niin hänet lähetetään tilanteeseen sopivalla tavalla turvallisesti kotiin (on huolehdittava, että hän ei poistu esim. moottoriajoneuvolla). Alaikäisen opiskelijoiden huoltajiin otetaan yhteyttä ja heitä pyydetään ensisijaisesti hakemaan opiskelija kotiin. Opiskelijan käyttäytyessä uhkaavasti otetaan tarvittaessa yhteys poliisiin. Poliisiin otetaan yhteyttä myös, jos opiskelijan epäillään pitävän hallussaan laittomia päihteitä tai kauppaavan niitä koulun alueella. Toimintakaaviot ovat liitteenä 2 (päihtynyt opiskelija koulussa) ja 3 (toimintamalli epäiltäessä päihdehäiriötä opiskelijalla). 7

8 2.3 Käyttäytymis- ja mielialahäiriöt Normeja ja rajoja uhmaava toiminta on nuorilla melko tavallista ikään ja kehitykseen liittyvää käyttäytymistä, joka tavallisesti on ohimenevää. Käyttäytymishäiriöt voivat ilmetä pitempiaikaisina käyttäytymisen muutoksina, jota ei voida pitää normaalina, kehitykseen kuuluvana asiana. Henkilö voi olla esimerkiksi aggressiivinen, poissaoleva, sekava, keskittymiskyvytön, harhaluuloinen, uhmakas, epäsosiaalinen, hyvin levoton tai yliaktiivinen. Pitkään jatkuessaan häiriöt voivat vaikuttaa esimerkiksi ihmissuhteiden luomiseen, niiden ylläpitämiseen, päihteiden käyttöön, koulunkäyntiin ja itsenäistymiseen. Myös mielialanvaihtelut kuuluvat tyypillisesti murrosikään. Alakuloisuus on normaali tapa reagoida elämässä tapahtuneisiin menetyksiin, vastoinkäymisiin ja muutoksiin. Pitkäkestoisempi oireilu voi sen sijaan olla merkki masennuksesta, jota kannattaa hoitaa. Masentuneisuuteen voi liittyä myös päihteidenkäyttöä, holtitonta hällä väliä asennetta ja toimintaa, ylenpalttista väsymystä, syömishäiriöitä ja itsensä vahingoittamista (esim. viiltely) ja itsetuhoisia ajatuksia. Ahdistuneisuus on yleisimpiä nuoruusajan psyykkisiä oireita. Ahdistuneisuushäiriöstä on kyse, kun ahdistuneisuus vaikuttaa merkittävästi toimintakykyyn ja aiheuttaa henkilökohtaista kärsimystä. Erilaiset häiriöt, kuten masennus- ja päihdehäiriöt, esiintyvät usein yhdessä ja niiden välinen suhde on monimutkainen. Aikuisten tehtävä on suhtautua vakavasti havaitsemaansa huoleen. Huolen puheeksi otto ja eteenpäin ohjaaminen on tärkeää ja osoittaa nuorelle, että hänestä välitetään ja että apua on saatavilla. yhteys terveydenhoitajaan tai koulutusohjaajaan, jotka jatkavat asian selvittämistä yhdessä muun opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa päihteidenkäytön mahdollisuus asiassa tulee ottaa huomioon uhkaavassa tilanteessa kutsu apua henkilökunnalta tai hätänumerosta (112) työturvallisuusseikat arvioitava 8

9 opiskelijaa ohjataan tarvittavien palvelujen piiriin esim. psykiatrian poliklinikalle, päihdeklinikalle tai akuutissa tilanteessa päivystykseen terveyskeskukseen tai psykiatrian poliklinikalle lastensuojeluilmoitus tehdään tarvittaessa tarvittaessa asia viedään opiskelijahuoltopalaveriin ja/tai rehtorin/apulaisrehtorin käsiteltäväksi alaikäisen opiskelijan huoltajat otetaan mukaan keskusteluihin sovitaan seurannasta 2.4 Itsemurhan uhka puhu opiskelijan kanssa - älä jätä yksin, jos olet huolissasi opiskelijan turvallisuudesta nuoren kanssa kuolemasta ja itsemurhaan liittyvistä ajatuksista keskusteleminen ei lisää itsemurhan toteuttamisen uhkaa kaikki vihjeet otettava todesta (esim. puheet kuolemasta) kuuntele kiireettä, älä tuomitse vaihtoehtoisten ratkaisumallien löytäminen on tärkeää: tiedon välittäminen siitä, että on ihmisiä, jotka voivat auttaa opiskelijahuoltohenkilöstöltä saa apua tarvittaessa päällimmäisenä tavoitteena on saada opiskelijalle apua: yhteyttä otetaan kotiin ja ammattiauttajiin, jos tilanne niin vaatii (esim. jos tilanne on niin akuutti, että opiskelijalle ja hänen lähipiirilleen ei voi jättää vastuuta hänen turvallisuudestaan) opiskelija voi tarvita tukea pitkäänkin, vaikka akuutti tilanne on ohi lähipiirin lisäksi tapahtuma voi koskettaa auttajaa; riittävästä tuesta tulee huolehtia esim. työterveyshuollon kautta Ammattiapua on saatavilla psykiatrian poliklinikalla Vammalassa (Pursi), jossa on päivystys maanantaista perjantaihin kello ja puhelinaika arkisin kello Lisäksi psykiatrian poliklinikan päivystyspuhelimeen voi soittaa em. aikojen ulkopuolella (ks. kohta.4. Tärkeitä puhelinnumeroita). Vammalan aluesairaalan päivystyspoliklinikka toimii ympäri vuorokauden. Em. paikat on hyvä tietää myös muiden kriisien kohdatessa. 9

10 2.5 Väkivalta ja uhkaava käyttäytyminen Väkivallasta tai uhkaavasta tilanteesta ilmoitetaan heti apulaisrehtorille/ rehtorille ja/tai poliisille. Koulun kriisiryhmä kutsutaan käsittelemään vakavia väkivaltatapauksia. Tarvittaessa tehdään lastensuojeluilmoitus sosiaalitoimistoon. Tapahtuneen luonteesta riippuen tilannetta käydään myös muiden opiskelijoiden kanssa läpi. Myös asiantuntijaavun käyttäminen on mahdollista. Seuraavassa on käyty läpi toimintamalleja eri tilanteissa Aggressiivinen / aseistautunut henkilö Sastamalan poliisin antamat toimintaohjeet (kohdat 1 ja 2) Hälytä apua heti, kun mahdollista (112) Huomioi, onko aggressiivinen henkilö aseistautunut vai ei 1. Aggressiivisella henkilöllä luokka hallinnassa: TOTTELE pysy rauhallisena pidä riittävä etäisyys / este välissä älä ryhdy sankariksi poliisi vastaa tilanteen hoitamisesta opettaja evakuoi ryhmänsä poliisin johdolla varoita muita, mikäli mahdollista 2. Aggressiivinen henkilö koulun muissa tiloissa: pidä riittävä etäisyys ja poistu määrättyjä pelastautumisreittejä. Huomioi mahdollinen vaihtoehtoreitti! pysy rauhallisena ilmoita itsestäsi (henkilökunnalle, poliisille, vanhemmille) jos et pääse poistumaan, hakeudu suojaan varoita muita, mikäli mahdollista 10

11 Poliisille tärkeitä tietoja rikostapauksissa ovat (ks. myös liite 1) tarkka tapahtuma-aika ja paikka onko tekijä paikalla vai poistunut tekijän nimi, jos se on tiedossa tekijän tuntomerkit (ikä, pituus, vartalo, kasvot, silmät, hampaat, puhe, kädet, liikkuminen, suunta, johon liikkui sekä liikkumistapa) tekijän vaarallisuus (aseistautuminen, mielentila, uhkaukset, alkoholin ja huumeiden käyttö jne.) ajoneuvon rekisterinumero ja muut tuntomerkit (merkki, malli, väri, erityistuntomerkit) Väkivaltatilanne pyri rauhoittamaan väkivaltainen henkilö, älä ryhdy sankariksi rauhoita tilanteessa olevat opiskelijat kutsu apua mahdollisimman pian (apulaisrehtori, naapuriluokan opettaja), hätänumero 112 välitä tieto tapahtuneesta apulaisrehtorille/rehtorille mahdollisimman pian kun se on turvallista tieto opiskelijahuoltohenkilöstölle/ kutsutaan kriisiryhmä kokoon Jos tapahtumassa on syntynyt vammoja tai niitä on voinut sattua, niin opiskelija(t) ohjataan lääkäriin tai lievemmissä tapauksissa oppilaitoksen terveydenhoitajalle, joka arvioi tilanteen. Yhteys otetaan aina myös alaikäisen opiskelijan huoltajiin. Kyydit terveyskeskukseen tai aluesairaalaan tehdään taksilla / ambulanssilla, tilanteesta riippuen myös huoltajan hakemana. Väkivaltatilanteen selvittämisessä ohjataan opiskelijaa ottamaan yhteyttä myös poliisiin ja/tai ilmoitetaan tapahtuneesta suoraan poliisille. Ilmoittamisesta vastaa oppilaitoksessa pääsääntöisesti apulaisrehtori / rehtori. 11

12 Jatkotoimenpidemalli (osallisena saman oppilaitoksen opiskelijoita) sovitaan osapuolten välinen yhteinen keskustelu, jossa on mukana opiskelijahuoltohenkilöstöä ja huoltaja(t) kerrataan tapahtunut yhdessä sovinto ja anteeksipyyntö kirjataan tapahtunut järjestetään tarvittaessa jälkipuinti lisäksi tulevat mahdolliset rikosoikeudelliset tai kurinpidolliset seuraamukset Jatkossa seurataan osapuolten ja muiden opiskelijoiden jaksamista. Opiskelijan koulunkäynnin jatkamista tarkastellaan. Oppilaitoksen johto ottaa kantaa mahdollisiin kurinpidollisiin seuraamuksiin. Yhteydenpidosta oppilaitoksen ulkopuolelle (esim. mediaan ja poliisiin) päättää ensisijaisesti rehtori / apulaisrehtori Uhkasoitto / pommiuhka Sastamalan poliisin antamat toimintaohjeet Pidä puhelimen luona muistiinpanovälineet ja vastaanottolomake (liite 1) Toimi rauhallisesti - anna puhua pitkittäen puhelua. Puhelun vastaanottaja voi puhelun aikana selvittää onko kyseessä esim. mies/nainen, suomalainen/ulkomaalainen, mielentila, humala/selvä, ikä. (ks. liite 1) Kirjoita uhkauksen tarkka sisältö, sanamuoto ja aika Ilmoitus poliisille, joka ottaa tilanteesta vastuun Poliisi johtaa pommiuhkatilannetta Poliisi analysoi saamansa tiedot ja niiden perusteella aloittaa toiminnan Hälyttäminen: soita hätänumeroon 112, mistä saat toimintaohjeet 12

13 älä katkaise puhelua ennen kuin siihen annetaan lupa ilmoita esimiehelle Älä käytä kännykkää samassa tilassa, missä on epäilyttävä löytö poliisi päättää eristämisestä, evakuoinnista, etsinnästä ennen evakuointia on tarkistettava reitin ja evakuointialueen turvallisuus peruslähtökohtana voidaan pitää sitä, että pommiuhkaukseen suhtaudutaan vakavasti. pommiuhkauksen jälkeen poliisi tekee uhka-arvion tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokaisen pommiuhan tai soiton jälkeen rakennus evakuoidaan ja järjestetään etsintä o HUOM! Tämä ei koske akuuttia tilannetta. Jos on löytynyt pommi, evakuoidaan heti! Evakuointi poliisi johtaa ja päättää evakuoinnista (huom. akuuttitilanne) jos uhka on mahdollinen, rakennus/tila evakuoidaan poliisin johdolla pelastussuunnitelman mukaisesti, kun evakuointireitti ja kokoontumisalue on tarkistettu ja todettu turvalliseksi tunne ja tutustu pelastusreitteihin etukäteen henkilökohtaiset, käsillä olevat tavarat mukaan (reput, salkut, laukut) sammuta sähkölaitteet poistu rauhallisesti ilmoitettua reittiä huolehdi työkaverista jätä luokkien ovet auki jos mahdollista, avaa ikkuna evakuoinnin jälkeen, poliisi tekee etsinnän 13

14 Etsintä poliisi johtaa ja organisoi käytetään apuna oppilaitoksen vapaaehtoista henkilöstöä jos löydät jotain, niin merkitse paikka, älä koske, ilmoita MUISTA MYÖS EPÄILYTTÄVÄT POSTILÄHETYKSET! vastaanottajatiedot puutteelliset lähettäjätiedot puutteelliset kirjeen muoto, koko, paino, postileimat, teippaukset, tahrat ÄLÄ PURISTELE, AVAA, TAIVUTTELE Tilanteen johtaminen ja normalisointi Poliisi johtaa tilannetta erikseen määrätystä tilannekeskuksesta Tiedonkulku: poliisi oppilaitoksen edustaja Koska kyseessä on rikos (pommiuhka) poliisi tutkii ja tiedottaa tapahtumasta! Tilanteen normalisointi Turvallisuuden varmistaminen ja toiminnan jatkaminen Jälkihoito! 2.6 Koulutapaturmat Koulutapaturman sattuessa opettaja/opiskelija arvioivat tarvitaanko ulkopuolista apua. Jos paikalle hälytetään ambulanssi, niin paikalle opastuksesta on huolehdittava. A) Terveydenhoitajan vastaanotto Vammalan ammattikoululla hän ohjaa asiaa eteenpäin. p Kosolissa Terveydenhoitaja paikalla keskiviikkoisin ja muina päivinä hänet tavoittaa puhelimitse p B) Terveydenhoitaja ei ole paikalla 14

15 tilaa taksi (10041) tai ambulanssi (hätänumero 112). Kuljettaja perii matkakulut tai lähettää laskun koulun toimistoon vakuutus ei tunne henkilökunnan omia autoja opiskelijan/kaverin/huoltajan auton käyttö vain omalla vastuulla HUOM! Tartuntavaaran (veri) vuoksi käytä aina kertakäyttökäsineitä (ea-kaapista) Päivystävään hoitajaan toivotaan otettavan yhteys ennen saapumista, p Terveyskeskuksen päivystävän lääkärin vastaanotto pääterveysasemalla. Kiireellisissä ja henkeä uhkaavissa tilanteissa soita 112. opiskelijan tulee ilmoittaa lääkärille, että kyse on koulutapaturmasta yleisen käytännön mukaisesti opettajan tulee ilmoittaa erikseen huoltajalle, varsinkin jos kyseessä hiukankin vakavampi tapaturma kun asia on hoidettu lääkärin vo:lla oppilas saa kuluista pankkisiirtolomakkeen, jonka toimittaa koulun toimistoon. Terveyskeskusmaksu peritään kaikilta yli 18-vuotiailta. opiskelija saa taksin takaisin koululle tai voinnin mukaisesti kotiin/asuntolaan. TÄRKEÄÄ Opiskelijan tulee tehdä tapaturmailmoitus mahdollisimman pian tapahtuneesta koulun toimistoon tai aikuiskoulutuksen osalta aikuiskoulutuksen toimistoon. Ilmoitus kannattaa tehdä myös silloin, kun on oletettavaa, että turmasta saattaa seurata lääkärikuluja myöhemmin, vaikkei heti lääkäriä tarvitakaan (esim. selkään kohdistunut tapaturma). Koulun toimistolle jätetään myös lääkärin vastaanotolle saatu pankkisiirtolomake kuluista. Mikäli turmasta aiheutuu pysyviä vammoja, niin tapaturmasta on ilmoitettava myös työsuojelupäällikkö Arto Kuuselalle, joka tekee ilmoituksen työsuojelupiiriin. Huom! Mikäli opiskelija saa äkillisen sairauskohtauksen (esim. diabetes, epilepsia) ei ole kyse koulutapaturmasta ja opiskelija maksaa näissä tilanteissa itse hoitokulunsa! 15

16 2.6.1 Koulun ensiapukaappien hoito/täydennys Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos Lääkekaappien tarkistuksen ja täydennyksen tekee 1 krt/vuosi Anne Lehtola. Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Ensiapukaappien täydennykseen saa tarvikkeita oppilaitoksen toimistosta. Vammalan ammattikoulu Opettajat täydentävät lääkekaapit tarvittaessa. Tarvikkeita saa vaihteesta ja otetut tarvikkeet merkitään vihkoon. Lääkekaappien tarkistuksen ja täydennyksen tekee 1 krt/vuosi Anne Lehtola. 2.7 Oppilaitoksessa tai lähiympäristössä tapahtunut onnettomuus Toimitaan tilanteen ja ennalta laadittujen ohjeiden mukaan. Turvallisuusorganisaation jäsenten tulee toimia heille määrättyjen tehtävien mukaan. Onnettomuuspaikalla tulee toimia onnettomuustyypin (palo, kaasuvuoto, tapaturma, vaarallisten aineiden onnettomuus jne.) mukaan. Tutustu ennalta palo- ja pelastussuunnitelmaan! Sisäinen hälyttäminen Palo ja pelastussuunnitelmassa selvitetään ne tavat, joilla sisäinen hälyttäminen tehdään Hätäpuhelu Soita hätäpuhelu seuraavasti: pyri soittamaan aina itse, jotta vältytään välikäsiltä 16

17 kerro MITÄ on tapahtunut ja MISSÄ vastaa sinulle esitettäviin kysymyksiin toimi hätäkeskuspäivystäjän antamien ohjeiden mukaan sulje puhelin vasta, kun saat siihen luvan 2.8 Kuolemantapaukset Opiskelijan kuolema Tiedon opiskelijan kuolemasta saanut henkilö ilmoittaa asiasta apulaisrehtorille. Opiskelijan kuolemasta perheelle ilmoittaa tilanteen mukaan poliisi, pappi tai sairaala. Perheeltä/lähiomaisilta kysytään, mitä kuolemasta voidaan kertoa oppilaitoksella. Apulaisrehtori /rehtori informoi opettajia ja henkilökuntaa ja ryhmänohjaaja/luokan opettaja kertoo tapahtuneesta luokan opiskelijoille. Kriisiryhmän jäseniä on paikalla joko luokassa tai erikseen järjestetyssä tilassa. Koulu lähettää omaisille surunvalittelukukat tai -adressin. Apulaisrehtori/rehtori sopii omaisten kanssa hautajaisiin osallistumisesta ja muista toimenpiteistä heidän toiveitaan kunnioittaen. Yhteenvetona: tieto apulaisrehtorille/rehtorille/kriisiryhmälle tieto oppilaitoksen henkilökunnalle tieto opiskelijoille (kuolemasta on lupa kertoa, mutta tarkempaan tietoon pyydetään perheeltä lupa) opiskelijan ryhmässä on mukana kriisiryhmän jäsen/jäseniä tapahtuneesta keskustellaan ryhmän kanssa kerrotaan kriisin vaiheista ja mahdollisuudesta keskustella kriisiryhmän jäsenten tai ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa 17

18 Järjestetään mahdollisuus muistaa opiskelijaa: kynttilä ja kukkia pöydälle muistokirja suruliputus kuolleen opiskelijan vanhemmille/omaisille mahdollisuus tulla koululle Mikäli kuolemantapaus tapahtuu loman aikana, niin muistaminen järjestetään loman jälkeen. Omaisten ja opiskelijoiden toiveita kuunnellen voidaan järjestää myös erillinen muistotilaisuus. Jälkityö Jälkikäsittely on erittäin tärkeää. Myös henkilökunnalle on järjestettävä mahdollisuus jälkikäsittelyyn. Silminnäkijöille ja lähimmille ystäville järjestetään erityistä tukea ja seurantaa. Tapahtuneesta keskustellaan ryhmissä, jonne on mahdollista järjestää koulun kriisiryhmän lisäksi ulkopuolinen kriisityöntekijä. Opiskelijoiden ja henkilökunnan vointia seurataan myös jatkossa Opettajan tai muuhun henkilökuntaan kuuluvan kuolema Apulaisrehtori tai rehtori informoi henkilökuntaa asiasta. Jos kyseessä on opettaja, niin apulaisrehtori, rehtori tai kriisiryhmän jäsen kertoo asiasta ryhmässä. Muissa ryhmissä asiasta kertoo ryhmänohjaaja. Asiasta keskustellaan luokissa, joissa voi olla kriisiryhmän jäsen/jäseniä paikalla. Vainajaa muistetaan suruliputuksella ja hiljaisella hetkellä. Henkilökunnalle ja opiskelijoille järjestetään mahdollisuus osallistua koulun muistotilaisuuteen. Koulun johto sopii omaisten kanssa henkilökunnan ja opiskelijoiden mahdollisesta osallistumisesta hautajaisiin. Henkilökunnalle ja tarvittaessa opiskelijoille voidaan järjestää jälkipuinti, jonka vetää ulkopuolinen kriisityöntekijä. 18

19 2.8.3 Opiskelijan lähiomaisen kuolema kysytään opiskelijalta ja/tai huoltajalta mitä asiasta voidaan kertoa muille tahoille tieto opettajalle ja tarvittaessa apulaisrehtorille ja kriisiryhmälle kotoa tai opiskelijalta lupa saada kertoa asiasta muulle ryhmälle opiskelijalle keskustelumahdollisuus, tarvittaessa käytetään ammattiapua opiskelijan vointia seurataan myös jatkossa 2.9 Opiskelijan vakava sairastuminen opiskelijan ja lähiomaisten toiveita kuunnellaan (esim. kuinka asiasta on lupa kertoa koulussa) opiskelijaa ja hänen lähiomaisiaan ohjataan tarvittaessa saamaan keskusteluapua joko koulun henkilökunnan (kriisi-/opiskelijahuoltoryhmän jäsen) tai koulun ulkopuolisen auttajatahon kanssa ryhmänohjaaja pitää opiskelijaan/lähiomaisiin yhteyttä poissaolojakson ajan kriisi-/opiskelijahuoltoryhmässä pohditaan tarvittavia tukitoimia jatkosta järjestetään tarvittaessa palaveri, mukana voi olla kriisi- /opiskelijahuoltoryhmän jäseniä 2.10 Käsittely ja jälkihoito oppilaitosta koskettavissa kriisi- ja onnettomuustilanteissa Oppilaitosta koskettavilla kriisi- ja onnettomuustilanteilla tarkoitetaan tässä sekä oppilaitokseen suoraan kohdistuvia että kansainvälisesti, kansallisesti tai paikallisesti merkittäviä suuronnettomuuksia tai kriisitilanteita. Käsittely tiedon jakaminen 19

20 apulaisrehtori/rehtori keskustelee tapahtuneesta henkilökunnan kanssa ja yhdessä todetaan tapahtuneeseen liittyvät tosiasiat sovitaan asian käsittelytavoista opiskelijaryhmissä asiaa käsitellään ryhmissä opiskelijoiden kanssa opiskelijat saavat puhua asiasta ja esittää kysymyksiä järjestetään mahdollisuus muistaa mahdollisia uhreja esim. sytyttämällä kynttilä voidaan järjestää hiljentymismahdollisuus ja surumusiikkia tarvittaessa tiedotetaan asian käsittelystä koteihin/huoltajille voidaan järjestää yleinen informaatiotilaisuus Kriisiavun järjestäminen tapahtuneen jälkipuinti 1 3 päivän kuluessa asiantuntija-avun käyttäminen tarvittaessa voidaan perustaa ns. hiljainen huone, jonne voi mennä hiljentymään, paikalla voi olla myös kriisiryhmän jäsen keskustelua varten Jälkityö opiskelijoiden seuranta ja poissaolojen tarkkailu tarvittaessa keskustelu ja tukitoimet jatkuvat paluu arkirutiineihin 3. Tietoa kriisireaktiosta ja kriisiin joutuneen kohtaamisesta Kappaleen tarkoituksena on lisätä tietämystä kriisireaktiosta ja kriisiin joutuneen kohtaamisesta. On hyvä tietää ja tunnistaa kriisireaktion vaiheet, vaikka itse ei voisikaan olla tukemassa kriisiin joutunutta. 3.1 Kriisin vaiheet 20

21 Kriisin työstäminen etenee vaiheittain. Eri vaiheisiin ei sen vuoksi pidä suhtautua peläten, vaan ne ovat osa kriisin käsittelyä. Vaiheet eivät ole yksiselitteisiä, vaan yksilöllisiä eroja esiintyy. Kriisitilanteen voimakkuuden lisäksi muun muassa aikaisemmat traumat ja kokemukset sekä lähiverkoston tuki vaikuttavat kriisin läpikäymiseen. Kriisin kanssa samanaikaiset kuormittavat asiat, kuten vaikea elämäntilanne, voivat lisätä kriisin voimakkuutta. On hyvä pitää mielessä, että tapahtunut voi koskettaa myös auttajaa/tilannetta läheltä seuraavaa. Hänkin voi tarvita tukea. Kriisin vaiheet: sokkivaihe reaktiovaihe työstämis- ja käsittelyvaihe kriisin uudelleen jäsentämisen vaihe Ensimmäinen vaihe on sokkivaihe. Tällöin kriisiin joutuneen olo voi tuntua epätodelliselta, tunteet voivat myös puuttua. Henkilö voi olla lamaantunut, pelokas tai hän voi vetäytyä. Osa ihmisistä voi näyttää tyyniltä, mikä voi luoda harhakuvan siitä, että asiat ovat paremmin kuin ovatkaan. Tapahtunutta voi olla vaikea ymmärtää. Vaihe kestää pienestä hetkestä muutamaan vuorokauteen asti. Sokkivaiheessa voi auttaa olemalla läsnä, kuuntelemalla, rauhoittamalla ja pyrkimällä luomaan turvallista ilmapiiriä. Kysymyksiin voi vastata rehellisesti, mutta liiallisia yksityiskohtia on syytä välttää. Sokin jälkeen seuraa reaktiovaihe, jonka kesto voi vaihdella muutamasta päivästä viikkoihin, jopa kuukauteen asti. Tunteiden kirjo on suuri ja silloin voi esiintyä ahdistusta, vihaa, kieltämistä, häpeää, eristäytymistä ja syyllisyyden tunteita. Myös fyysiset oireet ovat mahdollisia, kuten sydämentykytys, päänsärky ja pahoinvointi. Tapahtuneesta voi esiintyä painajaisunia. Kriisissä olevaa voi auttaa kuuntelemalla, myötäelämällä ja keskustelemalla tapahtuneesta. Ihmisellä voi olla tarve purkaa tapahtunutta ja siihen liittyviä tuntemuksia. Työstämis- ja käsittelyvaiheessa kriisiin otetaan etäisyyttä ja sen käsittely tapahtuu joko tietoisesti tai tiedostamatta. Vetäytymistä ja ärtyisyyttä voi esiintyä. Tapahtunutta pystyy 21

22 jäsentämään paremmin ja asiasta on helpompi keskustella. Vaihe on tyypillisesti melko pitkäkestoinen, jopa vuoden kestävä. On hyvä tiedostaa vaiheen pituus ja antaa kriisiin joutuneelle aikaa. Tuki ja kuuntelu voi tulla tarpeeseen. Kriisin uudelleen jäsentämisen vaiheessa tapahtuneesta tulee osa elämää ja se ei kuormita enää samalla tavalla voimavaroja. Muut kriisit tai tapahtumasta muistuttavat tilanteet voivat vaikuttaa jaksamiseen. Tällaisia ovat esim. tapahtuman vuosipäivät, tapahtumaan liittyvät paikat, hajut tai äänet. 22

23 4. Tärkeitä puhelinnumeroita Kännykästä soittaessasi muista suuntanumero. Yleinen hätänumero 112 Aluesairaala ensiapu (03) puhelinvaihde (03) Irti huumeista puhelin Lasten ja nuorten puhelin , arkisin klo 14-20, la ja su klo Myrkytystietokeskus (09) (suora) tai (09) 4711 (vaihde) Numerotiedustelu esim , , 118 Psykiatrian poliklinikka (03) Psykiatrian poliklinikka, päivystävä puhelin tai Rikosuhripäivystys auttava puhelin Sastamalan poliisiasema Taksi , Terveyskeskuksen kriisiryhmän päivystyspuhelin Terveyskeskus (03) ark. klo

24 Tukitalo (03) , (päivystys ma-pe klo 10 18) Valtakunnallinen kriisipuhelin

25 5. Lähteitä ja lisätietoa Carita Pohjolan-Pirhonen, Kristi Poutiainen ja Helena Samulin (toim.): Kriisityön käsikirja. Käytännön opastusta kriisin kohdatessa. Kirjapaja Claes-Otto Hammarlund: Kriisikeskustelu. Kriisituki, jälkipuinti, stressin- ja konfliktinhallinta. Tietosanoma Marie Rautava: Koulun kriisisuunnitelman laatiminen: (vanha linkki, ei enää saatavilla netissä) Muhoksen Kirkonkylän koulun kriisisuunnitelma: (vanha linkki, ei enää saatavilla netissä) Nuorten itsetuhokäyttäytymisen tunnistaminen ja arviointi: tietoa nuorten kanssa työskenteleville aikuisille. Mielenterveys, Oppaat ja käsikirjat, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto MAO, 2005: Nuorten päihdehäiriöt ja muut mielenterveyden häiriöt: tietoa nuorten kanssa työskenteleville aikuisille. Mielenterveys, Oppaat ja käsikirjat, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto MAO, 2005: OPH:n verkkosivut: arautuminen Sosiaaliportti: FI/lastensuojelunkasikirja/tyoprosessi/erityiskysymykset/kriisityo/ Väestöliiton verkkosivut: 25

26 6. Liitteet Liite 1: Pommiuhkauksen vastaanottolomake Sastamalan poliisiaseman antamat toimintaohjeet PYRI SAAMAAN ILMOITTAJALTA VASTAUKSET SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: Milloin pommi räjähtää? Missä se on? (tarkka sijoituspaikka) Minkä näköinen se on? Minkälainen pommi on? (toimintaperiaate) Miksi se räjäytetään? (keneen kohdistuu) Oletko itse asentanut pommin, kenen toimeksiannosta? Miksi? Osoitteenne ja puhelinnumeronne Nimenne? Uhkauksen mahdollisimman tarkka sanamuoto: 26

27 Vastaanottajan arvioita: Soittajan sukupuoli ja ikä: Puhelun kestoaika: kansallisuus: Puhelinnumero, johon soitto tuli: Aika, päivä, vastaanottaja: Kenelle ilmoitettu: Hätäkeskus, Poliisi Muu: SOITTAJAN ÄÄNI: (vastaanottaja arvioi soittajan ääntä seuraavista vaihtoehdoista) tyyni vihainen kiihtynyt innokas hidas nopea pehmeä hiljainen lempeä äänekäs naurava itkevä tavallinen selvä muu, mitä nenä-ääni änkyttävä sammaltava karhea syvä härnäävä selvitti kurkkua syvään hengittävä läähättävä ääni särkynyt muodollinen puheen korostus tutun tuntuinen epäselvä JOS ÄÄNI OLI TUTUN TUNTUINEN, KENEN ÄÄNTÄ SE MUISTUTTI? TAUSTAÄÄNET kadun melua kolinaa ihmisääniä musiikkia kodin ääniä moottorin ääniä toimiston koneet tehtaan koneet eläinten ääniä selvä paikallispuhelu kaukopuhelu puhelinkopista muu ääni tai havainto 27

28 UHKAAJAN KIELI puhe/kirjakieli kankea järjenvastainen muut havainnot murteellinen paikallismurre viesti nauhoitettu luki valmiin tekstin HUOMAUTUKSIA/HAVAINTOJA: 28

29 Liite 2: Päihtynyt opiskelija koulussa Epäily opiskelijan päihtyneenä olosta kouluaikana herää henkilökunnan jäsenellä Opettaja keskeyttää opetuksensa ja pyytää itselleen työparin. Opettaja ja hänen työparinsa juttelevat opiskelijan kanssa tilanteen varmistamiseksi. Opiskelija kieltää päihtymyksen ja henkilökunnan jäsenet toteavat olevansa samaa mieltä Opiskelija jatkaa tunnilla oloa normaalisti Opiskelijalle annetaan mahdollisuus palata asiaan ja keskustella rauhassa tapahtuneesta Opiskelija myöntää päihtymyksen. Opiskelija kieltää päihtymyksen ja kieltäytyy puhaltamasta/seuloista. Jos kaksi henkilökunnanjäsentä toteaa selkeän päihtymyksen se riittää Opiskelija ei opiskele tai oleile oppilaitoksen alueella päihtyneenä Alaikäinen opiskelija Täysi-ikäinen opiskelija Opiskelijan vanhempiin otetaan yhteyttä ja ensisijaisesti heitä pyydetään noutamaan lapsensa kotiin. Vanhempien ollessa estyneitä pyritään turvaamaan nuoren turvallinen pääsy kotiin. Lastensuojeluilmoituksen tekee asian havainnoinut ja opiskelijan puhuttanut henkilökunnan jäsen ensitilassa. Opiskelija ohjeistetaan poistumaan oppilaitoksen alueelta. Varmistetaan, ettei hän lähde ajamaan moottoriajoneuvolla Opiskelijan palatessa opiskelemaan hänen kanssaan keskustellaan tapahtuneesta mahdollisimman pian ja tarvittaessa opiskelija ohjataan hoidon piiriin. Hoitoon ohjatessa opiskelijalta pyydetään kirjallinen lupa yhteydenpitoon hoitavan tahon kanssa. Arvion hoidon tarpeesta tekee terveydenhoitaja tai koulutusohjaaja. Opiskelijan ollessa jo hoidon piirissä tiivistetään yhteistyötä hoitotahon kanssa. Sanktiot annetaan koulun järjestyssääntöjen mukaisesti. Opiskelijan käyttäytyessä uhkaavasti otetaan tarvittaessa yhteys poliisiin. Poliisiin otetaan yhteytä myös, jos opiskelijan epäillään pitävän hallussaan laittomia päihteitä tai kauppaavan niitä oppilaitoksen alueella. 29

30 Liite 3: Toimintamalli epäiltäessä päihdehäiriötä opiskelijalla Epäilys tai havainto nuoren päihdehäiriöstä/ongelmasta herää. Yhteys opiskelijahuollon työntekijään (th, ko, opo tms.) Opiskelijan kanssa otetaan huoli esille ja ohjataan hänet sovitulle työntekijälle Opiskelijahuollon työntekijä kartoittaa opiskelijan tilannetta päihteidenkäytön suhteen. Ei huolta Huoli vahvistuu Opiskelijahuolto on yhteydessä ryhmänohjaajaan/ vastaanotolle ohjaavaan tahoon ja asia on hoidossa, ellei uutta huolta herää. Sovitaan yhteistapaaminen Th/ko:n kanssa. Koulutusohjaaja, terveydenhoitaja ja opiskelija keskustelevat yhdessä opiskelijan tilanteesta. Opiskelijan kanssa käydään läpi hoitomahdollisuudet ja koulun hoitositoumus. Keskustelusta informoidaan tarvittavilta osin ryhmänohjaajaa/ vastaanotolle lähettänyttä tahoa Hoitoonohjaus päihdeklinikalle (psyk. polille), jos hoitokontaktia ei vielä ole. Yhteistyötä hoitavan tahon kanssa, jotta päihdekuntoutus ja opiskelu mahdollistuisivat 30