KRIISI- JA ONGELMATILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KRIISI- JA ONGELMATILANTEIDEN TOIMINTAMALLI"

Transkriptio

1 KRIISI- JA ONGELMATILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Vammalan ammattikoulu Päivitetty

2 Sisällys: 1. OPPILAITOKSEN KRIISI- JA ONGELMATILANNEVALMIUS OPPILAITOKSEN OPISKELIJAHUOLTORYHMÄ JA KRIISIRYHMÄ Kriisi- ja opiskelijahuoltoryhmän jäsenten yhteystiedot TIEDOTTAMINEN KRIISI- JA OPISKELIJAHUOLTOTOIMINNASTA TOIMINTAMALLEJA ERI ONGELMA- JA KRIISITILANTEISSA KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA SYRJINTÄ PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ Huoli opiskelijan päihteiden käytöstä Päihtynyt opiskelija KÄYTTÄYTYMIS- JA MIELIALAHÄIRIÖT ITSEMURHAN UHKA VÄKIVALTA JA UHKAAVA KÄYTTÄYTYMINEN Aggressiivinen / aseistautunut henkilö Väkivaltatilanne Uhkasoitto / pommiuhka KOULUTAPATURMAT Koulun ensiapukaappien hoito/täydennys OPPILAITOKSESSA TAI LÄHIYMPÄRISTÖSSÄ TAPAHTUNUT ONNETTOMUUS Hätäpuhelu KUOLEMANTAPAUKSET Opiskelijan kuolema Opettajan tai muuhun henkilökuntaan kuuluvan kuolema Opiskelijan lähiomaisen kuolema OPISKELIJAN VAKAVA SAIRASTUMINEN KÄSITTELY JA JÄLKIHOITO OPPILAITOSTA KOSKETTAVISSA KRIISI- JA ONNETTOMUUSTILANTEISSA TIETOA KRIISIREAKTIOSTA JA KRIISIIN JOUTUNEEN KOHTAAMISESTA KRIISIN VAIHEET TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOA LIITTEET LIITE 1: POMMIUHKAUKSEN VASTAANOTTOLOMAKE LIITE 2: PÄIHTYNYT OPISKELIJA KOULUSSA LIITE 3: TOIMINTAMALLI EPÄILTÄESSÄ PÄIHDEHÄIRIÖTÄ OPISKELIJALLA

3 1. Oppilaitoksen kriisi- ja ongelmatilannevalmius Oppilaitoksen opiskelijat, henkilökuntaan kuuluvat, opiskelijoiden perheenjäsenet tai muut heille läheiset ihmiset voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan tilanteeseen joko oppilaitoksessa tai sen ulkopuolella tai heitä voivat kohdata kuolema, sairaus tai onnettomuus. Tämä suunnitelma sisältää erilaisia toimintamalleja varsinaisten kriisitilanteiden lisäksi myös muita ongelmatilanteita varten, joita oppilaitoksen opiskelijat ja henkilökunta voivat kohdata. Henkilökuntaa perehdytetään oppilaitoksen kriisi- ja opiskelijahuoltotyöhön, jonka tarkoituksena on tukea ja vahvistaa oppilaitosyhteisön kykyä toimia erilaisissa tilanteissa sekä tukea oppilaitosyhteisön toipumista. Toiminta tapahtuu eri yhteistyötahojen ja vanhempien kanssa yhteistyössä. 1.1 Oppilaitoksen opiskelijahuoltoryhmä ja kriisiryhmä Eri oppilaitoksissa toimii säännöllisesti opiskelijahuoltoryhmä, johon kuuluvat oppilaitoksen apulaisrehtori, koulutusohjaaja, terveydenhoitaja ja opinto-ohjaaja. Opiskelijahuoltoryhmän jäsenet tekevät sekä korjaavaa että ennaltaehkäisevää työtä ja toimivat yhteistyössä kotiväen ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskelijahuoltoryhmässä seurataan opiskelijoiden opiskelun etenemistä, suunnitellaan ja käsitellään oppilaitosta ja opiskelijoita koskevia asioita, kuten opiskeluviihtyvyyttä, opiskelujärjestelyitä ja erilaisia tukitoimia. Opiskelijahuoltoryhmä toimii kriisiryhmänä aina tarvittaessa. Kriisiryhmään voi tarvittaessa joustavasti kuulua lisäksi esim. muu asiantuntija tai oppilaitoksen ulkopuolinen kriisityöntekijä. Kriisiryhmän kokoonpano riippuu kriisin laajuudesta. Kriisiryhmä kutsutaan tarvittaessa kokoon apulaisrehtorin avuksi mahdollisimman nopeasti. 3

4 Kriisiryhmä kirjaa ryhmän sisäisen työnjaon ja vastuuketjun selvittää kriisitilanteissa tärkeät yhteistyötahot informoi oppilaitoksen henkilöstöä ja hankkii kirjallisuutta tiedottaa suunnitelmasta opiskelijoille, vanhemmille ja yhteistyökumppaneille organisoi toimintaa kriisitilanteissa huolehtii henkisen tuen tarpeista sekä mahdollisista jatkotoimista arvioi kriisitilanteissa toteutettuja toimia ja tekee kriisisuunnitelmaan tarvittavat muutokset pitää suunnitelman ajan tasalla sekä päivittää yhteystiedoissa tai oppilaitoksen olosuhteissa tapahtuneet muutokset ylläpitää kriisivalmiutta perehdyttämällä uudet työntekijät kriisisuunnitelmaan sekä järjestää henkilöstölle vuosittain siihen liittyvää tiedotusta ja koulutusta Kriisi- ja opiskelijahuoltoryhmän jäsenten yhteystiedot Apulaisrehtori KOSOL: Kirsi Nikali-Rauva, TKTO: Anita Lietepohja, VAK: Anna-Leena Kivipuro, Koulutusohjaaja KOSOL, TKTO: Tiina Kylväjä, VAK: Aija Ylivakeri Terveydenhoitaja KOSOL: Katja Touronen TKTO, VAK: Lotta Harjunmaa Opinto-ohjaaja KOSOL/TKTO: Eija Uotila, VAK: Tuija Penkkimäki, Kuntayhtymän johtaja /rehtori Antti Lahti, vastaa kokonaisuudessaan toiminnasta. 4

5 1.2 Tiedottaminen kriisi- ja opiskelijahuoltotoiminnasta Toiminnasta tiedotetaan opettajille vuosittain opettajakunnan kokouksessa. Vanhemmille annetaan informaatiota tiedottein, oppaissa ja vanhempainilloissa. Opiskelijat saavat tietoa ryhmänohjaajien kautta syksyisin ja muutenkin tarvittaessa. 2. Toimintamalleja eri ongelma- ja kriisitilanteissa Tässä osiossa käydään läpi eri ongelma- ja kriisitilanteita ja toimintaa niissä. Mallit eivät voi koskaan olla kaiken kattavia, mutta niitä voidaan soveltaa moniin eri tilanteisiin. 2.1 Kiusaaminen, häirintä ja syrjintä Sastamalan koulutuskuntayhtymän oppilaitoksissa ei hyväksytä kiusaamista, häirintää tai syrjintää kenenkään taholta. Häirintänä voidaan pitää laajasti ottaen kaikkea sellaista epäasiallista toimintaa, joka haittaa henkilön henkistä ja/tai fyysistä terveyttä. Häirintä voi olla luonteeltaan sukupuolista tai seksuaalista tai se voi liittyä henkilön ihonväriin tai kulttuuriin (esim. loukkaavat vitsit, henkilön tai ryhmän arvon mitätöiminen). Kiusaamisella tarkoitetaan toistuvaa ja jatkuvaa toisen henkilön loukkaamista ja vahingoittamista esimerkiksi haukkumalla, uhkaamalla, lyömällä tai syrjimällä. Kiusaamista voi olla myös toisen omaisuuteen kohdistuva ilkivalta. Syrjintä tarkoittaa yksittäisen henkilön tai ihmisryhmän kohtelemista eri tavoin kuin muita samassa tilanteessa olevia henkilöitä esim. sukupuolen, ihonvärin, kulttuurin, seksuaalisen tai poliittisen suuntautumisen, uskonnon, mielipiteiden, terveydentilan, iän, ulkoisen olemuksen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Näihin asioihin puuttuminen on koko työyhteisön asia. Se kenen tietoon asia on tullut, on asiassa aktiivinen, jonka jälkeen kriisi- /opiskelijahuoltoryhmän jäsenet ja/tai apulaisrehtori tulevat mukaan. Kiusaamisesta, 5

6 häirinnästä ja syrjinnästä tulee ilmoittaa apulaisrehtorille, vaikka asia olisikin selvitetty heti tuoreeltaan. Jos asia koskee alaikäistä opiskelijaa, niin hänen huoltajansa otetaan mukaan asian selvittämiseen. Tavoitteena on välitön puuttuminen. Poliisi selvittää mahdolliset rikosoikeudelliset seuraamukset tapauskohtaisesti. Oppilaitoksen johto ottaa kantaa kurinpidollisiin kysymyksiin. Jatkotoimenpidemalli sovitaan asianosaisten kanssa yhteinen keskustelu, jossa on mukana opiskelijahuoltohenkilöstöä ja mahdollisesti huoltaja kerrataan tapahtunut yhdessä sovinto ja anteeksipyyntö kirjataan tapahtunut järjestetään tarvittaessa jälkipuinti seuranta lisäksi asiasta voi seurata kurinpidollisia tai rikosoikeudellisia seuraamuksia 2.2 Päihteiden käyttö Jokainen on velvollinen puuttumaan opiskelijan epäiltyyn tai todettuun päihdehäiriöön/ongelmaan ja päihtyneenä koulussa/oppilaitoksen alueella olemiseen. Mahdollisia oireita voivat olla esimerkiksi runsaat poissaolot ja myöhästelyt, tapaturmaalttius, tietyille aineille ominainen haju, fyysiset merkit (uneliaisuus, vapina, verestävät silmänvalkuaiset, laajentuneet silmäterät) tai muutokset olemuksessa. Mikään näistä merkeistä ei välttämättä tarkoita päihdeongelmaa. Huoli tulee kuitenkin ottaa puheeksi. Tavoitteena on varhainen puuttuminen jo ennen kuin ongelmat ovat kasvaneet suuriksi ja alkavat olla haitaksi Huoli opiskelijan päihteiden käytöstä Jos huoli tai epäilys opiskelijan päihdehäiriöistä/ongelmasta herää, tilanteeseen puututaan. Yhteyttä otetaan terveydenhoitajaan tai koulutusohjaajaan, jonka jälkeen päätetään 6

7 toimenpiteistä ja tarvittaessa opiskelija ohjataan jommankumman vastaanotolle keskustelemaan asiasta. Opettajan ja muun henkilökunnan jäsenen on hyvä ottaa huoli puheeksi opiskelijan kanssa mahdollisuuksien mukaan ennen terveydenhoitajan/koulutusohjaajan kanssa käytävää keskustelua, jotta asia ei tule opiskelijalle täysin yllätyksenä. Tarvittaessa tehdään lastensuojeluilmoitus (huolen havaitsija tekee, lisätietoa koulutusohjaajalta). Jos huoli jatkuu, niin koulutusohjaaja ja terveydenhoitaja tapaavat yhdessä opiskelijaa. Keskustelussa koulutusohjaaja, terveydenhoitaja ja opiskelija käyvät yhdessä opiskelijan tilannetta lävitse. Opiskelijan kanssa käydään lävitse hoitomahdollisuudet ja koulun sopimus. Keskustelusta informoidaan tarvittavilta osin ryhmänohjaajaa/ vastaanotolle lähettänyttä tahoa. Opiskelijahuoltoryhmä ottaa kantaa asiaan, jos huoli edelleen vahvistuu. Apulaisrehtori päättää mahdollisista kurinpidollisista seuraamuksista Päihtynyt opiskelija Lähtökohtana on ottaa työpari mukaan, kun epäillään opiskelijan olevan päihtyneenä koulussa. Asiasta keskustellaan opiskelijan kanssa ja jos todetaan, että opiskelija on päihtynyt, niin hänet lähetetään tilanteeseen sopivalla tavalla turvallisesti kotiin (on huolehdittava, että hän ei poistu esim. moottoriajoneuvolla). Alaikäisen opiskelijoiden huoltajiin otetaan yhteyttä ja heitä pyydetään ensisijaisesti hakemaan opiskelija kotiin. Opiskelijan käyttäytyessä uhkaavasti otetaan tarvittaessa yhteys poliisiin. Poliisiin otetaan yhteyttä myös, jos opiskelijan epäillään pitävän hallussaan laittomia päihteitä tai kauppaavan niitä koulun alueella. Toimintakaaviot ovat liitteenä 2 (päihtynyt opiskelija koulussa) ja 3 (toimintamalli epäiltäessä päihdehäiriötä opiskelijalla). 7

8 2.3 Käyttäytymis- ja mielialahäiriöt Normeja ja rajoja uhmaava toiminta on nuorilla melko tavallista ikään ja kehitykseen liittyvää käyttäytymistä, joka tavallisesti on ohimenevää. Käyttäytymishäiriöt voivat ilmetä pitempiaikaisina käyttäytymisen muutoksina, jota ei voida pitää normaalina, kehitykseen kuuluvana asiana. Henkilö voi olla esimerkiksi aggressiivinen, poissaoleva, sekava, keskittymiskyvytön, harhaluuloinen, uhmakas, epäsosiaalinen, hyvin levoton tai yliaktiivinen. Pitkään jatkuessaan häiriöt voivat vaikuttaa esimerkiksi ihmissuhteiden luomiseen, niiden ylläpitämiseen, päihteiden käyttöön, koulunkäyntiin ja itsenäistymiseen. Myös mielialanvaihtelut kuuluvat tyypillisesti murrosikään. Alakuloisuus on normaali tapa reagoida elämässä tapahtuneisiin menetyksiin, vastoinkäymisiin ja muutoksiin. Pitkäkestoisempi oireilu voi sen sijaan olla merkki masennuksesta, jota kannattaa hoitaa. Masentuneisuuteen voi liittyä myös päihteidenkäyttöä, holtitonta hällä väliä asennetta ja toimintaa, ylenpalttista väsymystä, syömishäiriöitä ja itsensä vahingoittamista (esim. viiltely) ja itsetuhoisia ajatuksia. Ahdistuneisuus on yleisimpiä nuoruusajan psyykkisiä oireita. Ahdistuneisuushäiriöstä on kyse, kun ahdistuneisuus vaikuttaa merkittävästi toimintakykyyn ja aiheuttaa henkilökohtaista kärsimystä. Erilaiset häiriöt, kuten masennus- ja päihdehäiriöt, esiintyvät usein yhdessä ja niiden välinen suhde on monimutkainen. Aikuisten tehtävä on suhtautua vakavasti havaitsemaansa huoleen. Huolen puheeksi otto ja eteenpäin ohjaaminen on tärkeää ja osoittaa nuorelle, että hänestä välitetään ja että apua on saatavilla. yhteys terveydenhoitajaan tai koulutusohjaajaan, jotka jatkavat asian selvittämistä yhdessä muun opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa päihteidenkäytön mahdollisuus asiassa tulee ottaa huomioon uhkaavassa tilanteessa kutsu apua henkilökunnalta tai hätänumerosta (112) työturvallisuusseikat arvioitava 8

9 opiskelijaa ohjataan tarvittavien palvelujen piiriin esim. psykiatrian poliklinikalle, päihdeklinikalle tai akuutissa tilanteessa päivystykseen terveyskeskukseen tai psykiatrian poliklinikalle lastensuojeluilmoitus tehdään tarvittaessa tarvittaessa asia viedään opiskelijahuoltopalaveriin ja/tai rehtorin/apulaisrehtorin käsiteltäväksi alaikäisen opiskelijan huoltajat otetaan mukaan keskusteluihin sovitaan seurannasta 2.4 Itsemurhan uhka puhu opiskelijan kanssa - älä jätä yksin, jos olet huolissasi opiskelijan turvallisuudesta nuoren kanssa kuolemasta ja itsemurhaan liittyvistä ajatuksista keskusteleminen ei lisää itsemurhan toteuttamisen uhkaa kaikki vihjeet otettava todesta (esim. puheet kuolemasta) kuuntele kiireettä, älä tuomitse vaihtoehtoisten ratkaisumallien löytäminen on tärkeää: tiedon välittäminen siitä, että on ihmisiä, jotka voivat auttaa opiskelijahuoltohenkilöstöltä saa apua tarvittaessa päällimmäisenä tavoitteena on saada opiskelijalle apua: yhteyttä otetaan kotiin ja ammattiauttajiin, jos tilanne niin vaatii (esim. jos tilanne on niin akuutti, että opiskelijalle ja hänen lähipiirilleen ei voi jättää vastuuta hänen turvallisuudestaan) opiskelija voi tarvita tukea pitkäänkin, vaikka akuutti tilanne on ohi lähipiirin lisäksi tapahtuma voi koskettaa auttajaa; riittävästä tuesta tulee huolehtia esim. työterveyshuollon kautta Ammattiapua on saatavilla psykiatrian poliklinikalla Vammalassa (Pursi), jossa on päivystys maanantaista perjantaihin kello ja puhelinaika arkisin kello Lisäksi psykiatrian poliklinikan päivystyspuhelimeen voi soittaa em. aikojen ulkopuolella (ks. kohta.4. Tärkeitä puhelinnumeroita). Vammalan aluesairaalan päivystyspoliklinikka toimii ympäri vuorokauden. Em. paikat on hyvä tietää myös muiden kriisien kohdatessa. 9

10 2.5 Väkivalta ja uhkaava käyttäytyminen Väkivallasta tai uhkaavasta tilanteesta ilmoitetaan heti apulaisrehtorille/ rehtorille ja/tai poliisille. Koulun kriisiryhmä kutsutaan käsittelemään vakavia väkivaltatapauksia. Tarvittaessa tehdään lastensuojeluilmoitus sosiaalitoimistoon. Tapahtuneen luonteesta riippuen tilannetta käydään myös muiden opiskelijoiden kanssa läpi. Myös asiantuntijaavun käyttäminen on mahdollista. Seuraavassa on käyty läpi toimintamalleja eri tilanteissa Aggressiivinen / aseistautunut henkilö Sastamalan poliisin antamat toimintaohjeet (kohdat 1 ja 2) Hälytä apua heti, kun mahdollista (112) Huomioi, onko aggressiivinen henkilö aseistautunut vai ei 1. Aggressiivisella henkilöllä luokka hallinnassa: TOTTELE pysy rauhallisena pidä riittävä etäisyys / este välissä älä ryhdy sankariksi poliisi vastaa tilanteen hoitamisesta opettaja evakuoi ryhmänsä poliisin johdolla varoita muita, mikäli mahdollista 2. Aggressiivinen henkilö koulun muissa tiloissa: pidä riittävä etäisyys ja poistu määrättyjä pelastautumisreittejä. Huomioi mahdollinen vaihtoehtoreitti! pysy rauhallisena ilmoita itsestäsi (henkilökunnalle, poliisille, vanhemmille) jos et pääse poistumaan, hakeudu suojaan varoita muita, mikäli mahdollista 10

11 Poliisille tärkeitä tietoja rikostapauksissa ovat (ks. myös liite 1) tarkka tapahtuma-aika ja paikka onko tekijä paikalla vai poistunut tekijän nimi, jos se on tiedossa tekijän tuntomerkit (ikä, pituus, vartalo, kasvot, silmät, hampaat, puhe, kädet, liikkuminen, suunta, johon liikkui sekä liikkumistapa) tekijän vaarallisuus (aseistautuminen, mielentila, uhkaukset, alkoholin ja huumeiden käyttö jne.) ajoneuvon rekisterinumero ja muut tuntomerkit (merkki, malli, väri, erityistuntomerkit) Väkivaltatilanne pyri rauhoittamaan väkivaltainen henkilö, älä ryhdy sankariksi rauhoita tilanteessa olevat opiskelijat kutsu apua mahdollisimman pian (apulaisrehtori, naapuriluokan opettaja), hätänumero 112 välitä tieto tapahtuneesta apulaisrehtorille/rehtorille mahdollisimman pian kun se on turvallista tieto opiskelijahuoltohenkilöstölle/ kutsutaan kriisiryhmä kokoon Jos tapahtumassa on syntynyt vammoja tai niitä on voinut sattua, niin opiskelija(t) ohjataan lääkäriin tai lievemmissä tapauksissa oppilaitoksen terveydenhoitajalle, joka arvioi tilanteen. Yhteys otetaan aina myös alaikäisen opiskelijan huoltajiin. Kyydit terveyskeskukseen tai aluesairaalaan tehdään taksilla / ambulanssilla, tilanteesta riippuen myös huoltajan hakemana. Väkivaltatilanteen selvittämisessä ohjataan opiskelijaa ottamaan yhteyttä myös poliisiin ja/tai ilmoitetaan tapahtuneesta suoraan poliisille. Ilmoittamisesta vastaa oppilaitoksessa pääsääntöisesti apulaisrehtori / rehtori. 11

12 Jatkotoimenpidemalli (osallisena saman oppilaitoksen opiskelijoita) sovitaan osapuolten välinen yhteinen keskustelu, jossa on mukana opiskelijahuoltohenkilöstöä ja huoltaja(t) kerrataan tapahtunut yhdessä sovinto ja anteeksipyyntö kirjataan tapahtunut järjestetään tarvittaessa jälkipuinti lisäksi tulevat mahdolliset rikosoikeudelliset tai kurinpidolliset seuraamukset Jatkossa seurataan osapuolten ja muiden opiskelijoiden jaksamista. Opiskelijan koulunkäynnin jatkamista tarkastellaan. Oppilaitoksen johto ottaa kantaa mahdollisiin kurinpidollisiin seuraamuksiin. Yhteydenpidosta oppilaitoksen ulkopuolelle (esim. mediaan ja poliisiin) päättää ensisijaisesti rehtori / apulaisrehtori Uhkasoitto / pommiuhka Sastamalan poliisin antamat toimintaohjeet Pidä puhelimen luona muistiinpanovälineet ja vastaanottolomake (liite 1) Toimi rauhallisesti - anna puhua pitkittäen puhelua. Puhelun vastaanottaja voi puhelun aikana selvittää onko kyseessä esim. mies/nainen, suomalainen/ulkomaalainen, mielentila, humala/selvä, ikä. (ks. liite 1) Kirjoita uhkauksen tarkka sisältö, sanamuoto ja aika Ilmoitus poliisille, joka ottaa tilanteesta vastuun Poliisi johtaa pommiuhkatilannetta Poliisi analysoi saamansa tiedot ja niiden perusteella aloittaa toiminnan Hälyttäminen: soita hätänumeroon 112, mistä saat toimintaohjeet 12

13 älä katkaise puhelua ennen kuin siihen annetaan lupa ilmoita esimiehelle Älä käytä kännykkää samassa tilassa, missä on epäilyttävä löytö poliisi päättää eristämisestä, evakuoinnista, etsinnästä ennen evakuointia on tarkistettava reitin ja evakuointialueen turvallisuus peruslähtökohtana voidaan pitää sitä, että pommiuhkaukseen suhtaudutaan vakavasti. pommiuhkauksen jälkeen poliisi tekee uhka-arvion tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokaisen pommiuhan tai soiton jälkeen rakennus evakuoidaan ja järjestetään etsintä o HUOM! Tämä ei koske akuuttia tilannetta. Jos on löytynyt pommi, evakuoidaan heti! Evakuointi poliisi johtaa ja päättää evakuoinnista (huom. akuuttitilanne) jos uhka on mahdollinen, rakennus/tila evakuoidaan poliisin johdolla pelastussuunnitelman mukaisesti, kun evakuointireitti ja kokoontumisalue on tarkistettu ja todettu turvalliseksi tunne ja tutustu pelastusreitteihin etukäteen henkilökohtaiset, käsillä olevat tavarat mukaan (reput, salkut, laukut) sammuta sähkölaitteet poistu rauhallisesti ilmoitettua reittiä huolehdi työkaverista jätä luokkien ovet auki jos mahdollista, avaa ikkuna evakuoinnin jälkeen, poliisi tekee etsinnän 13

14 Etsintä poliisi johtaa ja organisoi käytetään apuna oppilaitoksen vapaaehtoista henkilöstöä jos löydät jotain, niin merkitse paikka, älä koske, ilmoita MUISTA MYÖS EPÄILYTTÄVÄT POSTILÄHETYKSET! vastaanottajatiedot puutteelliset lähettäjätiedot puutteelliset kirjeen muoto, koko, paino, postileimat, teippaukset, tahrat ÄLÄ PURISTELE, AVAA, TAIVUTTELE Tilanteen johtaminen ja normalisointi Poliisi johtaa tilannetta erikseen määrätystä tilannekeskuksesta Tiedonkulku: poliisi oppilaitoksen edustaja Koska kyseessä on rikos (pommiuhka) poliisi tutkii ja tiedottaa tapahtumasta! Tilanteen normalisointi Turvallisuuden varmistaminen ja toiminnan jatkaminen Jälkihoito! 2.6 Koulutapaturmat Koulutapaturman sattuessa opettaja/opiskelija arvioivat tarvitaanko ulkopuolista apua. Jos paikalle hälytetään ambulanssi, niin paikalle opastuksesta on huolehdittava. A) Terveydenhoitajan vastaanotto Vammalan ammattikoululla hän ohjaa asiaa eteenpäin. p Kosolissa Terveydenhoitaja paikalla keskiviikkoisin ja muina päivinä hänet tavoittaa puhelimitse p B) Terveydenhoitaja ei ole paikalla 14

15 tilaa taksi (10041) tai ambulanssi (hätänumero 112). Kuljettaja perii matkakulut tai lähettää laskun koulun toimistoon vakuutus ei tunne henkilökunnan omia autoja opiskelijan/kaverin/huoltajan auton käyttö vain omalla vastuulla HUOM! Tartuntavaaran (veri) vuoksi käytä aina kertakäyttökäsineitä (ea-kaapista) Päivystävään hoitajaan toivotaan otettavan yhteys ennen saapumista, p Terveyskeskuksen päivystävän lääkärin vastaanotto pääterveysasemalla. Kiireellisissä ja henkeä uhkaavissa tilanteissa soita 112. opiskelijan tulee ilmoittaa lääkärille, että kyse on koulutapaturmasta yleisen käytännön mukaisesti opettajan tulee ilmoittaa erikseen huoltajalle, varsinkin jos kyseessä hiukankin vakavampi tapaturma kun asia on hoidettu lääkärin vo:lla oppilas saa kuluista pankkisiirtolomakkeen, jonka toimittaa koulun toimistoon. Terveyskeskusmaksu peritään kaikilta yli 18-vuotiailta. opiskelija saa taksin takaisin koululle tai voinnin mukaisesti kotiin/asuntolaan. TÄRKEÄÄ Opiskelijan tulee tehdä tapaturmailmoitus mahdollisimman pian tapahtuneesta koulun toimistoon tai aikuiskoulutuksen osalta aikuiskoulutuksen toimistoon. Ilmoitus kannattaa tehdä myös silloin, kun on oletettavaa, että turmasta saattaa seurata lääkärikuluja myöhemmin, vaikkei heti lääkäriä tarvitakaan (esim. selkään kohdistunut tapaturma). Koulun toimistolle jätetään myös lääkärin vastaanotolle saatu pankkisiirtolomake kuluista. Mikäli turmasta aiheutuu pysyviä vammoja, niin tapaturmasta on ilmoitettava myös työsuojelupäällikkö Arto Kuuselalle, joka tekee ilmoituksen työsuojelupiiriin. Huom! Mikäli opiskelija saa äkillisen sairauskohtauksen (esim. diabetes, epilepsia) ei ole kyse koulutapaturmasta ja opiskelija maksaa näissä tilanteissa itse hoitokulunsa! 15

16 2.6.1 Koulun ensiapukaappien hoito/täydennys Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos Lääkekaappien tarkistuksen ja täydennyksen tekee 1 krt/vuosi Anne Lehtola. Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Ensiapukaappien täydennykseen saa tarvikkeita oppilaitoksen toimistosta. Vammalan ammattikoulu Opettajat täydentävät lääkekaapit tarvittaessa. Tarvikkeita saa vaihteesta ja otetut tarvikkeet merkitään vihkoon. Lääkekaappien tarkistuksen ja täydennyksen tekee 1 krt/vuosi Anne Lehtola. 2.7 Oppilaitoksessa tai lähiympäristössä tapahtunut onnettomuus Toimitaan tilanteen ja ennalta laadittujen ohjeiden mukaan. Turvallisuusorganisaation jäsenten tulee toimia heille määrättyjen tehtävien mukaan. Onnettomuuspaikalla tulee toimia onnettomuustyypin (palo, kaasuvuoto, tapaturma, vaarallisten aineiden onnettomuus jne.) mukaan. Tutustu ennalta palo- ja pelastussuunnitelmaan! Sisäinen hälyttäminen Palo ja pelastussuunnitelmassa selvitetään ne tavat, joilla sisäinen hälyttäminen tehdään Hätäpuhelu Soita hätäpuhelu seuraavasti: pyri soittamaan aina itse, jotta vältytään välikäsiltä 16

17 kerro MITÄ on tapahtunut ja MISSÄ vastaa sinulle esitettäviin kysymyksiin toimi hätäkeskuspäivystäjän antamien ohjeiden mukaan sulje puhelin vasta, kun saat siihen luvan 2.8 Kuolemantapaukset Opiskelijan kuolema Tiedon opiskelijan kuolemasta saanut henkilö ilmoittaa asiasta apulaisrehtorille. Opiskelijan kuolemasta perheelle ilmoittaa tilanteen mukaan poliisi, pappi tai sairaala. Perheeltä/lähiomaisilta kysytään, mitä kuolemasta voidaan kertoa oppilaitoksella. Apulaisrehtori /rehtori informoi opettajia ja henkilökuntaa ja ryhmänohjaaja/luokan opettaja kertoo tapahtuneesta luokan opiskelijoille. Kriisiryhmän jäseniä on paikalla joko luokassa tai erikseen järjestetyssä tilassa. Koulu lähettää omaisille surunvalittelukukat tai -adressin. Apulaisrehtori/rehtori sopii omaisten kanssa hautajaisiin osallistumisesta ja muista toimenpiteistä heidän toiveitaan kunnioittaen. Yhteenvetona: tieto apulaisrehtorille/rehtorille/kriisiryhmälle tieto oppilaitoksen henkilökunnalle tieto opiskelijoille (kuolemasta on lupa kertoa, mutta tarkempaan tietoon pyydetään perheeltä lupa) opiskelijan ryhmässä on mukana kriisiryhmän jäsen/jäseniä tapahtuneesta keskustellaan ryhmän kanssa kerrotaan kriisin vaiheista ja mahdollisuudesta keskustella kriisiryhmän jäsenten tai ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa 17

18 Järjestetään mahdollisuus muistaa opiskelijaa: kynttilä ja kukkia pöydälle muistokirja suruliputus kuolleen opiskelijan vanhemmille/omaisille mahdollisuus tulla koululle Mikäli kuolemantapaus tapahtuu loman aikana, niin muistaminen järjestetään loman jälkeen. Omaisten ja opiskelijoiden toiveita kuunnellen voidaan järjestää myös erillinen muistotilaisuus. Jälkityö Jälkikäsittely on erittäin tärkeää. Myös henkilökunnalle on järjestettävä mahdollisuus jälkikäsittelyyn. Silminnäkijöille ja lähimmille ystäville järjestetään erityistä tukea ja seurantaa. Tapahtuneesta keskustellaan ryhmissä, jonne on mahdollista järjestää koulun kriisiryhmän lisäksi ulkopuolinen kriisityöntekijä. Opiskelijoiden ja henkilökunnan vointia seurataan myös jatkossa Opettajan tai muuhun henkilökuntaan kuuluvan kuolema Apulaisrehtori tai rehtori informoi henkilökuntaa asiasta. Jos kyseessä on opettaja, niin apulaisrehtori, rehtori tai kriisiryhmän jäsen kertoo asiasta ryhmässä. Muissa ryhmissä asiasta kertoo ryhmänohjaaja. Asiasta keskustellaan luokissa, joissa voi olla kriisiryhmän jäsen/jäseniä paikalla. Vainajaa muistetaan suruliputuksella ja hiljaisella hetkellä. Henkilökunnalle ja opiskelijoille järjestetään mahdollisuus osallistua koulun muistotilaisuuteen. Koulun johto sopii omaisten kanssa henkilökunnan ja opiskelijoiden mahdollisesta osallistumisesta hautajaisiin. Henkilökunnalle ja tarvittaessa opiskelijoille voidaan järjestää jälkipuinti, jonka vetää ulkopuolinen kriisityöntekijä. 18

19 2.8.3 Opiskelijan lähiomaisen kuolema kysytään opiskelijalta ja/tai huoltajalta mitä asiasta voidaan kertoa muille tahoille tieto opettajalle ja tarvittaessa apulaisrehtorille ja kriisiryhmälle kotoa tai opiskelijalta lupa saada kertoa asiasta muulle ryhmälle opiskelijalle keskustelumahdollisuus, tarvittaessa käytetään ammattiapua opiskelijan vointia seurataan myös jatkossa 2.9 Opiskelijan vakava sairastuminen opiskelijan ja lähiomaisten toiveita kuunnellaan (esim. kuinka asiasta on lupa kertoa koulussa) opiskelijaa ja hänen lähiomaisiaan ohjataan tarvittaessa saamaan keskusteluapua joko koulun henkilökunnan (kriisi-/opiskelijahuoltoryhmän jäsen) tai koulun ulkopuolisen auttajatahon kanssa ryhmänohjaaja pitää opiskelijaan/lähiomaisiin yhteyttä poissaolojakson ajan kriisi-/opiskelijahuoltoryhmässä pohditaan tarvittavia tukitoimia jatkosta järjestetään tarvittaessa palaveri, mukana voi olla kriisi- /opiskelijahuoltoryhmän jäseniä 2.10 Käsittely ja jälkihoito oppilaitosta koskettavissa kriisi- ja onnettomuustilanteissa Oppilaitosta koskettavilla kriisi- ja onnettomuustilanteilla tarkoitetaan tässä sekä oppilaitokseen suoraan kohdistuvia että kansainvälisesti, kansallisesti tai paikallisesti merkittäviä suuronnettomuuksia tai kriisitilanteita. Käsittely tiedon jakaminen 19

20 apulaisrehtori/rehtori keskustelee tapahtuneesta henkilökunnan kanssa ja yhdessä todetaan tapahtuneeseen liittyvät tosiasiat sovitaan asian käsittelytavoista opiskelijaryhmissä asiaa käsitellään ryhmissä opiskelijoiden kanssa opiskelijat saavat puhua asiasta ja esittää kysymyksiä järjestetään mahdollisuus muistaa mahdollisia uhreja esim. sytyttämällä kynttilä voidaan järjestää hiljentymismahdollisuus ja surumusiikkia tarvittaessa tiedotetaan asian käsittelystä koteihin/huoltajille voidaan järjestää yleinen informaatiotilaisuus Kriisiavun järjestäminen tapahtuneen jälkipuinti 1 3 päivän kuluessa asiantuntija-avun käyttäminen tarvittaessa voidaan perustaa ns. hiljainen huone, jonne voi mennä hiljentymään, paikalla voi olla myös kriisiryhmän jäsen keskustelua varten Jälkityö opiskelijoiden seuranta ja poissaolojen tarkkailu tarvittaessa keskustelu ja tukitoimet jatkuvat paluu arkirutiineihin 3. Tietoa kriisireaktiosta ja kriisiin joutuneen kohtaamisesta Kappaleen tarkoituksena on lisätä tietämystä kriisireaktiosta ja kriisiin joutuneen kohtaamisesta. On hyvä tietää ja tunnistaa kriisireaktion vaiheet, vaikka itse ei voisikaan olla tukemassa kriisiin joutunutta. 3.1 Kriisin vaiheet 20

21 Kriisin työstäminen etenee vaiheittain. Eri vaiheisiin ei sen vuoksi pidä suhtautua peläten, vaan ne ovat osa kriisin käsittelyä. Vaiheet eivät ole yksiselitteisiä, vaan yksilöllisiä eroja esiintyy. Kriisitilanteen voimakkuuden lisäksi muun muassa aikaisemmat traumat ja kokemukset sekä lähiverkoston tuki vaikuttavat kriisin läpikäymiseen. Kriisin kanssa samanaikaiset kuormittavat asiat, kuten vaikea elämäntilanne, voivat lisätä kriisin voimakkuutta. On hyvä pitää mielessä, että tapahtunut voi koskettaa myös auttajaa/tilannetta läheltä seuraavaa. Hänkin voi tarvita tukea. Kriisin vaiheet: sokkivaihe reaktiovaihe työstämis- ja käsittelyvaihe kriisin uudelleen jäsentämisen vaihe Ensimmäinen vaihe on sokkivaihe. Tällöin kriisiin joutuneen olo voi tuntua epätodelliselta, tunteet voivat myös puuttua. Henkilö voi olla lamaantunut, pelokas tai hän voi vetäytyä. Osa ihmisistä voi näyttää tyyniltä, mikä voi luoda harhakuvan siitä, että asiat ovat paremmin kuin ovatkaan. Tapahtunutta voi olla vaikea ymmärtää. Vaihe kestää pienestä hetkestä muutamaan vuorokauteen asti. Sokkivaiheessa voi auttaa olemalla läsnä, kuuntelemalla, rauhoittamalla ja pyrkimällä luomaan turvallista ilmapiiriä. Kysymyksiin voi vastata rehellisesti, mutta liiallisia yksityiskohtia on syytä välttää. Sokin jälkeen seuraa reaktiovaihe, jonka kesto voi vaihdella muutamasta päivästä viikkoihin, jopa kuukauteen asti. Tunteiden kirjo on suuri ja silloin voi esiintyä ahdistusta, vihaa, kieltämistä, häpeää, eristäytymistä ja syyllisyyden tunteita. Myös fyysiset oireet ovat mahdollisia, kuten sydämentykytys, päänsärky ja pahoinvointi. Tapahtuneesta voi esiintyä painajaisunia. Kriisissä olevaa voi auttaa kuuntelemalla, myötäelämällä ja keskustelemalla tapahtuneesta. Ihmisellä voi olla tarve purkaa tapahtunutta ja siihen liittyviä tuntemuksia. Työstämis- ja käsittelyvaiheessa kriisiin otetaan etäisyyttä ja sen käsittely tapahtuu joko tietoisesti tai tiedostamatta. Vetäytymistä ja ärtyisyyttä voi esiintyä. Tapahtunutta pystyy 21

22 jäsentämään paremmin ja asiasta on helpompi keskustella. Vaihe on tyypillisesti melko pitkäkestoinen, jopa vuoden kestävä. On hyvä tiedostaa vaiheen pituus ja antaa kriisiin joutuneelle aikaa. Tuki ja kuuntelu voi tulla tarpeeseen. Kriisin uudelleen jäsentämisen vaiheessa tapahtuneesta tulee osa elämää ja se ei kuormita enää samalla tavalla voimavaroja. Muut kriisit tai tapahtumasta muistuttavat tilanteet voivat vaikuttaa jaksamiseen. Tällaisia ovat esim. tapahtuman vuosipäivät, tapahtumaan liittyvät paikat, hajut tai äänet. 22

23 4. Tärkeitä puhelinnumeroita Kännykästä soittaessasi muista suuntanumero. Yleinen hätänumero 112 Aluesairaala ensiapu (03) puhelinvaihde (03) Irti huumeista puhelin Lasten ja nuorten puhelin , arkisin klo 14-20, la ja su klo Myrkytystietokeskus (09) (suora) tai (09) 4711 (vaihde) Numerotiedustelu esim , , 118 Psykiatrian poliklinikka (03) Psykiatrian poliklinikka, päivystävä puhelin tai Rikosuhripäivystys auttava puhelin Sastamalan poliisiasema Taksi , Terveyskeskuksen kriisiryhmän päivystyspuhelin Terveyskeskus (03) ark. klo

24 Tukitalo (03) , (päivystys ma-pe klo 10 18) Valtakunnallinen kriisipuhelin

25 5. Lähteitä ja lisätietoa Carita Pohjolan-Pirhonen, Kristi Poutiainen ja Helena Samulin (toim.): Kriisityön käsikirja. Käytännön opastusta kriisin kohdatessa. Kirjapaja Claes-Otto Hammarlund: Kriisikeskustelu. Kriisituki, jälkipuinti, stressin- ja konfliktinhallinta. Tietosanoma Marie Rautava: Koulun kriisisuunnitelman laatiminen: (vanha linkki, ei enää saatavilla netissä) Muhoksen Kirkonkylän koulun kriisisuunnitelma: (vanha linkki, ei enää saatavilla netissä) Nuorten itsetuhokäyttäytymisen tunnistaminen ja arviointi: tietoa nuorten kanssa työskenteleville aikuisille. Mielenterveys, Oppaat ja käsikirjat, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto MAO, 2005: Nuorten päihdehäiriöt ja muut mielenterveyden häiriöt: tietoa nuorten kanssa työskenteleville aikuisille. Mielenterveys, Oppaat ja käsikirjat, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto MAO, 2005: OPH:n verkkosivut: arautuminen Sosiaaliportti: FI/lastensuojelunkasikirja/tyoprosessi/erityiskysymykset/kriisityo/ Väestöliiton verkkosivut: 25

26 6. Liitteet Liite 1: Pommiuhkauksen vastaanottolomake Sastamalan poliisiaseman antamat toimintaohjeet PYRI SAAMAAN ILMOITTAJALTA VASTAUKSET SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: Milloin pommi räjähtää? Missä se on? (tarkka sijoituspaikka) Minkä näköinen se on? Minkälainen pommi on? (toimintaperiaate) Miksi se räjäytetään? (keneen kohdistuu) Oletko itse asentanut pommin, kenen toimeksiannosta? Miksi? Osoitteenne ja puhelinnumeronne Nimenne? Uhkauksen mahdollisimman tarkka sanamuoto: 26

27 Vastaanottajan arvioita: Soittajan sukupuoli ja ikä: Puhelun kestoaika: kansallisuus: Puhelinnumero, johon soitto tuli: Aika, päivä, vastaanottaja: Kenelle ilmoitettu: Hätäkeskus, Poliisi Muu: SOITTAJAN ÄÄNI: (vastaanottaja arvioi soittajan ääntä seuraavista vaihtoehdoista) tyyni vihainen kiihtynyt innokas hidas nopea pehmeä hiljainen lempeä äänekäs naurava itkevä tavallinen selvä muu, mitä nenä-ääni änkyttävä sammaltava karhea syvä härnäävä selvitti kurkkua syvään hengittävä läähättävä ääni särkynyt muodollinen puheen korostus tutun tuntuinen epäselvä JOS ÄÄNI OLI TUTUN TUNTUINEN, KENEN ÄÄNTÄ SE MUISTUTTI? TAUSTAÄÄNET kadun melua kolinaa ihmisääniä musiikkia kodin ääniä moottorin ääniä toimiston koneet tehtaan koneet eläinten ääniä selvä paikallispuhelu kaukopuhelu puhelinkopista muu ääni tai havainto 27

28 UHKAAJAN KIELI puhe/kirjakieli kankea järjenvastainen muut havainnot murteellinen paikallismurre viesti nauhoitettu luki valmiin tekstin HUOMAUTUKSIA/HAVAINTOJA: 28

29 Liite 2: Päihtynyt opiskelija koulussa Epäily opiskelijan päihtyneenä olosta kouluaikana herää henkilökunnan jäsenellä Opettaja keskeyttää opetuksensa ja pyytää itselleen työparin. Opettaja ja hänen työparinsa juttelevat opiskelijan kanssa tilanteen varmistamiseksi. Opiskelija kieltää päihtymyksen ja henkilökunnan jäsenet toteavat olevansa samaa mieltä Opiskelija jatkaa tunnilla oloa normaalisti Opiskelijalle annetaan mahdollisuus palata asiaan ja keskustella rauhassa tapahtuneesta Opiskelija myöntää päihtymyksen. Opiskelija kieltää päihtymyksen ja kieltäytyy puhaltamasta/seuloista. Jos kaksi henkilökunnanjäsentä toteaa selkeän päihtymyksen se riittää Opiskelija ei opiskele tai oleile oppilaitoksen alueella päihtyneenä Alaikäinen opiskelija Täysi-ikäinen opiskelija Opiskelijan vanhempiin otetaan yhteyttä ja ensisijaisesti heitä pyydetään noutamaan lapsensa kotiin. Vanhempien ollessa estyneitä pyritään turvaamaan nuoren turvallinen pääsy kotiin. Lastensuojeluilmoituksen tekee asian havainnoinut ja opiskelijan puhuttanut henkilökunnan jäsen ensitilassa. Opiskelija ohjeistetaan poistumaan oppilaitoksen alueelta. Varmistetaan, ettei hän lähde ajamaan moottoriajoneuvolla Opiskelijan palatessa opiskelemaan hänen kanssaan keskustellaan tapahtuneesta mahdollisimman pian ja tarvittaessa opiskelija ohjataan hoidon piiriin. Hoitoon ohjatessa opiskelijalta pyydetään kirjallinen lupa yhteydenpitoon hoitavan tahon kanssa. Arvion hoidon tarpeesta tekee terveydenhoitaja tai koulutusohjaaja. Opiskelijan ollessa jo hoidon piirissä tiivistetään yhteistyötä hoitotahon kanssa. Sanktiot annetaan koulun järjestyssääntöjen mukaisesti. Opiskelijan käyttäytyessä uhkaavasti otetaan tarvittaessa yhteys poliisiin. Poliisiin otetaan yhteytä myös, jos opiskelijan epäillään pitävän hallussaan laittomia päihteitä tai kauppaavan niitä oppilaitoksen alueella. 29

30 Liite 3: Toimintamalli epäiltäessä päihdehäiriötä opiskelijalla Epäilys tai havainto nuoren päihdehäiriöstä/ongelmasta herää. Yhteys opiskelijahuollon työntekijään (th, ko, opo tms.) Opiskelijan kanssa otetaan huoli esille ja ohjataan hänet sovitulle työntekijälle Opiskelijahuollon työntekijä kartoittaa opiskelijan tilannetta päihteidenkäytön suhteen. Ei huolta Huoli vahvistuu Opiskelijahuolto on yhteydessä ryhmänohjaajaan/ vastaanotolle ohjaavaan tahoon ja asia on hoidossa, ellei uutta huolta herää. Sovitaan yhteistapaaminen Th/ko:n kanssa. Koulutusohjaaja, terveydenhoitaja ja opiskelija keskustelevat yhdessä opiskelijan tilanteesta. Opiskelijan kanssa käydään läpi hoitomahdollisuudet ja koulun hoitositoumus. Keskustelusta informoidaan tarvittavilta osin ryhmänohjaajaa/ vastaanotolle lähettänyttä tahoa Hoitoonohjaus päihdeklinikalle (psyk. polille), jos hoitokontaktia ei vielä ole. Yhteistyötä hoitavan tahon kanssa, jotta päihdekuntoutus ja opiskelu mahdollistuisivat 30

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

Oppilaitoksen kriisivalmius

Oppilaitoksen kriisivalmius 1 Hyväksytty 16.6.2011 Oppilaitoksen kriisivalmius Oppilaitoksen opiskelijat ja henkilökunta voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan tilanteeseen, joko oppilaitoksessa tai sen ulkopuolella.

Lisätiedot

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA TÄRKEÄT NUMEROT Koulun osoite: MUISTA RAUHALLISUUS! YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 Poliisi 112 Palo- ja pelastusasiat 112 Kangasalan terveyskeskus 03-5655 400 Pälkäneen

Lisätiedot

KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO

KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO 1. PERUSTOIMINTAMALLI 2. KUOLEMANTAPAUS 3. ONNETTOMUUS 4. KIUSAAMINEN 5. ALKOHOLI, LÄÄKKEET, HUUMEET 6. OPPILAAN PSYYKKINEN KRIISITILANNE JOHDANTO Koulumaailmassakin

Lisätiedot

päivitetty kesäkuu-13 HUITTISTEN AMMATTI- JA YRITTÄJÄOPISTON KRIISISUUNNITELMA

päivitetty kesäkuu-13 HUITTISTEN AMMATTI- JA YRITTÄJÄOPISTON KRIISISUUNNITELMA päivitetty kesäkuu-13 HUITTISTEN AMMATTI- JA YRITTÄJÄOPISTON KRIISISUUNNITELMA KRIISISUUNNITELMA kesäkuu 2013 Sisällys 1. Oppilaitoksen kriisivalmius... 3 1.1 Oppilaitoksen opiskelijahuoltoryhmän ja kriisiryhmän

Lisätiedot

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE Tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Ylätalon kanslia 5360196 Alatalon kanslia 5360187 Ylätalon op.huone 5360195 Alatalon op.huone 5360189 Lukion kanslia

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

EURAN LUKION ONGELMA-, ONNETTOMUUS- JA KRIISISUUNNITELMA

EURAN LUKION ONGELMA-, ONNETTOMUUS- JA KRIISISUUNNITELMA 1 LIITE 7 EURAN LUKION ONGELMA-, ONNETTOMUUS- JA KRIISISUUNNITELMA 1 EURAN LUKION KRIISIVALMIUS Euran lukion opiskelijat ja henkilökuntaan kuuluvat voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan

Lisätiedot

Kauhajoen Koulukeskuksen kriisisuunnitelma

Kauhajoen Koulukeskuksen kriisisuunnitelma Kauhajoen Koulukeskuksen kriisisuunnitelma 1 KAUHAJOEN KOULUKESKUKSEN KRIISISUUNNITELMA 1. JOHDANTO Ihmisen elämässä on väistämättä erilaisia kriisejä. Osa kriiseistä on kasvuun ja kehitykseen liittyviä,

Lisätiedot

1. Tavoite 2. 2. Kriisi ja sen vaiheet 3

1. Tavoite 2. 2. Kriisi ja sen vaiheet 3 LAITILAN KOULUJEN KRIISITOIMINTAMALLI 1. Tavoite 2 2. Kriisi ja sen vaiheet 3 2.1. Shokki 2.2. Reaktio 2.3. Käsittely 2.4. Uudelleenasennoitumisvaihe 3. Toimintaohjeet kriisitilanteissa 3.1. Loukkaantuminen/onnettomuus

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

Ammattiliitto Nousu ry

Ammattiliitto Nousu ry Ammattiliitto Nousu ry Nordeassa työpaikkakiusaamista ei hyväksytä Pankin ohjeiden mukaan työpaikkakiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä ilmenee Jokaisella on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja epäasialliseen

Lisätiedot

Hirvelän koulu. Kriisisuunnitelma

Hirvelän koulu. Kriisisuunnitelma Hirvelän koulu Kriisisuunnitelma KRIISI Henkilöt, jotka ovat joutuneet traumaattisiin tapahtumiin (onnettomuus, sairaus, väkivallanteko, kuolema avioero tms.) tai sellaisen uhkaan läpikäyvät kriisin. Koulu

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Toimintaohjeet kiusaamistilanteessa Jokainen aikuinen, joka näkee tilanteen, jossa joku oppilas on joutunut sanallisen tai

Lisätiedot

VASKIVUOREN LUKION PÄIHDESTRATEGIA - KOULUN TULEE OLLA PÄIHTEETÖN TYÖYMPÄRISTÖ

VASKIVUOREN LUKION PÄIHDESTRATEGIA - KOULUN TULEE OLLA PÄIHTEETÖN TYÖYMPÄRISTÖ VASKIVUOREN LUKION PÄIHDESTRATEGIA - KOULUN TULEE OLLA PÄIHTEETÖN TYÖYMPÄRISTÖ Vantaan kaupunki arvostaa päihteettömyyttä ja toimii siten, että erityisesti lapsilla ja nuorilla on oikeus päihteettömään

Lisätiedot

Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa

Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa 1 (7) Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa Yhteistyötoimikunta 23.8.2010 32 Kunnanhallitus 30.8.2010 227 2 (7) Sisällysluettelo 1.Mitä on henkinen väkivalta? 3 2.Mitä on fyysinen

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Liite 6 YLITORNION YHTEISKOULUN LUKION KRIISISUUNNITELMA

Liite 6 YLITORNION YHTEISKOULUN LUKION KRIISISUUNNITELMA Liite 6 YLITORNION YHTEISKOULUN LUKION KRIISISUUNNITELMA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä kriisisuunnitelmasta... 3 2. Vastuullisuus kriisitilanteessa... 3 3. Kriisitilanteet ja toiminta niiden aikana...

Lisätiedot

LIITE 3 0 ULKOMAAN VAIHTOJEN KRIISINHALLINTA- SUUNNITELMA

LIITE 3 0 ULKOMAAN VAIHTOJEN KRIISINHALLINTA- SUUNNITELMA LIITE 3 0 ULKOMAAN VAIHTOJEN KRIISINHALLINTA- SUUNNITELMA LIITE 3 1 1 KV-KRIISINHALLINTA Tämä suunnitelma koskee Etelä-Savon ammattiopistosta ulkomaan vaihtoon lähteviä opiskelijoita ja oppilaitokseen

Lisätiedot

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa Aineenopettajat Ryhmänohjaajat Terveydenhoitajat Kuraattori Opintoohjaajat Erityisopettaja Rehtori Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa ROtuokiot Tutorit 2011

Lisätiedot

3. Toimintamalleja opiskeluympäristössä tapahtuville kriisitilanteille

3. Toimintamalleja opiskeluympäristössä tapahtuville kriisitilanteille 1. Tärkeät puhelinnumerot Yleinen hätänumero 112 Poliisi 112 Myrkytyskeskus (09) 471 977 tai (09) 4711 Taksi 10041 tai matkapuhelimesta 0100 0041 Terveyskeskus (02) 269 2211 Kaupunginsairaala (02) 269

Lisätiedot

1. Kriisiryhmä KRIISITOIMINTAOHJE. Tekniikan yksikkö Opiskelijahuoltotyöryhmä viimeisin päivitys 18.3.2008

1. Kriisiryhmä KRIISITOIMINTAOHJE. Tekniikan yksikkö Opiskelijahuoltotyöryhmä viimeisin päivitys 18.3.2008 Tämä Oamk/ Tekniikan yksikön kriisitoimintaohje päivitetään vuosittain syyslukukauden alkupuolella. Päivityksestä ja toiminnassa mukana olevan henkilöstön koulutuksesta ja ohjeistuksesta vastaa opiskeluhuoltotyöryhmä.

Lisätiedot

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä.

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä. Kalevankankaan koulu Henkilökuntakokous 25.5.2011 TURVALLINEN OPISKELUYMPÄRISTÖ JA JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE Perusopetuslain 29 :n mukaan opetukseen osallistuvilla

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Aggressiivisen henkilön kohtaaminen

Aggressiivisen henkilön kohtaaminen Aggressiivisen henkilön kohtaaminen Yleinen toimintamalli Työpaikan turvallisuus turvallisuusohjeita työnantajan muistilista uhkaavaan tilanteeseen varustautuminen hankalan tilanteen tunnistaminen vaarallisen

Lisätiedot

Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt

Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt 1 Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt Kasvatus- ja sivistyslautakunta 31.8.2011 64 2 SISÄLLYS 1. SÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE...3 1.1. Järjestyssääntöjen tarkoitus...3 1.2. Viittaukset

Lisätiedot

SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA

SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA Voimassa 1.11.2014 alkaen 1 KOULUN ALUE, TILAT JA KOULUMATKAT Koulun alueena pidetään koulurakennusta, koulun pihaa sekä kaikkia,

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Riikka Vikström, Helsingin sosiaali-ja

Lisätiedot

Lapin yliopiston toimintaohjeet kriisitilanteisiin

Lapin yliopiston toimintaohjeet kriisitilanteisiin Lapin yliopiston toimintaohjeet kriisitilanteisiin Nämä ohjeet koskevat tilanteita, jolloin tietoon tulee henkilökuntaa, opiskelijoita tai työ-/opiskeluyhteisöä koskeva traumaattinen tapahtuma kuten yliopiston

Lisätiedot

SODANKYLÄN LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS

SODANKYLÄN LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS 28.5.2014 SODANKYLÄN LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS Ohjeet päivystyspalveluiden käyttämisestä äkillisissä sairaustapauksissa 1.Yöpäivystys klo 21.00 08.00 kaikkina päivinä toimii Lapin keskussairaalan päivystyspoliklinikalla

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Toimintamalli kriisitilanteissa

Toimintamalli kriisitilanteissa TUUSULAN KUNTA Rusutjärven koulu Toimintamalli kriisitilanteissa 2005-2006 SISÄLTÖ KRIISIN MÄÄRITTELY... 3 KRIISIRYHMÄN JÄSENET... 3 TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA... 3 OPPILAAN KUOLEMA... 4 ITSEMURHA... 6

Lisätiedot

TURVALLISUUSSUUNNITELMA

TURVALLISUUSSUUNNITELMA TURVALLISUUSSUUNNITELMA Tapahtuma: Osallistujat: Taekwon-do Akatemian leiri noin 200 osallistujaa Ajankohta: 2.11.2007 4.11.2007 Tapahtumapaikka: Järjestäjä: Rajakylän koulu Taekwon-do Akatemia ry -----------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA KRIISITILANTEISIIN. Nuoret turvapaikanhakijat kansanopistossa NUTUKKA projekti

TOIMINTASUUNNITELMA KRIISITILANTEISIIN. Nuoret turvapaikanhakijat kansanopistossa NUTUKKA projekti TOIMINTASUUNNITELMA KRIISITILANTEISIIN Nuoret turvapaikanhakijat kansanopistossa NUTUKKA projekti Päivitetty 2008 Toimintasuunnitelma kriisitilanteisiin 1. Nuorten turvapaikanhakijoiden kielteiset oleskelulupapäätökset

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Kriisityön organisointi opiskelijoita koskettavissa suuronnettomuuksissa

Kriisityön organisointi opiskelijoita koskettavissa suuronnettomuuksissa Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Kriisityön organisointi opiskelijoita koskettavissa suuronnettomuuksissa Salli Saari

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua FYYSISET TYÖOLOT Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 15 Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 19 Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 13 Huono ilmanvaihto tai huoneilma haittaa opiskelua Sopimaton lämpötila

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin

TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 Trapu -toimintamalli työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen Hyvä omainen 2 (8) Sisällys Johdanto... 3 Vainajan säilytys... 4 Vainajan omaisuus... 4 Hautauslupa ja ruumiinavaus... 4 Vainajan noutaminen... 5 Perhe-eläke... 5 Vakuutukset... 5 Perunkirjoitus... 6 Hautajaisjärjestelyt...

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

HÄTÄILMOITUS. 112 ambulanssi, palokunta 10022 poliisi. Soita hätäpuhelu itse, jos voit.

HÄTÄILMOITUS. 112 ambulanssi, palokunta 10022 poliisi. Soita hätäpuhelu itse, jos voit. HÄTÄILMOITUS 112 ambulanssi, palokunta 10022 poliisi Soita hätäpuhelu itse, jos voit. Mitä on tapahtunut? Onnettomuus? Sairaskohtaus? Onko ihmisiä vaarassa? Missä? Osoite, osasto, rakennus Vastaa kysymyksiin

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT 1 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT Arkipäivän äkilliset kriisi- ja onnettomuustilanteet: Kuntien moniammatilliset kriisiryhmät toimivat terveyskeskusten

Lisätiedot

KIRKONKYLÄN KOULUN KRIISITOIMINTAMALLI. Päivitetään lukuvuosittain.

KIRKONKYLÄN KOULUN KRIISITOIMINTAMALLI. Päivitetään lukuvuosittain. KIRKONKYLÄN KOULUN KRIISITOIMINTAMALLI Päivitetään lukuvuosittain. 0 Tärkeitä puhelinnumeroita: Yleinen hätänumero 112 Poliisi 10022 Myrkytyskeskus 09-471 977 (vara 09-4711) Kokkolanseudun terveyskeskuksen

Lisätiedot

Helsingin normaalilyseo Kriisivalmiussuunnitelma

Helsingin normaalilyseo Kriisivalmiussuunnitelma Helsingin normaalilyseo Kriisivalmiussuunnitelma Päivitetty tammikuu 2008 Tämä suunnitelma on nähtävillä turvallisuussuunnitelman mukana kansiossa opettajainhuoneessa ja esitellään kerran vuodessa opettajainkokouksessa.

Lisätiedot

"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5

Koko kylä kasvattaa -pelisäännöt Page 1 of 5 "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5 KÄYTTÄYTYMINEN Käyttäytymisessä me aikuiset olemme esimerkkejä lapsillemme. Lastemme turvallisuuden vuoksi noudatamme liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia.

Lisätiedot

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset 007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.

Lisätiedot

Mikä on työpaikkakiusaamista?

Mikä on työpaikkakiusaamista? Mikä on työpaikkakiusaamista? Työpaikkakiusaaminen = henkinen väkivalta on luonteeltaan toistuvaa säännöllistä pitkään jatkuvaa Henkistä väkivaltaa voivat harjoittaa Yksittäinen työtoveri tai työyhteisö

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

HELSINGIN YHTEISLYSEO 2014-2015 SUUNNITELMA OPPILAIDEN SUOJAAMISEKSI KIUSAAMISELTA, VÄKIVALLALTA JA HÄIRINNÄLTÄ

HELSINGIN YHTEISLYSEO 2014-2015 SUUNNITELMA OPPILAIDEN SUOJAAMISEKSI KIUSAAMISELTA, VÄKIVALLALTA JA HÄIRINNÄLTÄ HELSINGIN YHTEISLYSEO 2014-2015 SUUNNITELMA OPPILAIDEN SUOJAAMISEKSI KIUSAAMISELTA, VÄKIVALLALTA JA HÄIRINNÄLTÄ Sisällys 1. Koulukiusaamisen ehkäiseminen Helsingin yhteislyseossa... 3 Kiusaamisen määritelmä...

Lisätiedot

Koulurauhaasiakirja. Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014

Koulurauhaasiakirja. Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014 Koulurauhaasiakirja Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014 Seuraavassa lain täsmennyksiä 1.1.14 alk. 35 a Kasvatuskeskustelu Oppilas, joka häiritsee opetusta tai

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

A P U A VÄ K I VA LTA A N

A P U A VÄ K I VA LTA A N Ensiapu Annitädintie Vanhankylänniemessä Ajanvaraus: 09-2719 3360 Hyvinkään sairaalan päivystys (klo 22-08): 019-4587 5700 Hätätapauksessa 112 Kerro, kuuntele, välitä. Me autamme sinua. Löydät yhteystietomme

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Jos vaatteesi syttyvät palamaan, heittäydy maahan tai lattialle ja kieri kunnes tuli sammuu.

Jos vaatteesi syttyvät palamaan, heittäydy maahan tai lattialle ja kieri kunnes tuli sammuu. Lain mukaan joka kodissa täytyy olla palovaroitin. Tulipalo alkaa usein keittiöstä. Jos rasva syttyy palamaan, laita kansi päälle. Älä koskaan käytä vettä. Huolehdi palavasta kynttilästä. Älä tupakoi sängyllä

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

ASUKKAAN TURVALLISUUSOHJEET

ASUKKAAN TURVALLISUUSOHJEET ASUKKAAN TURVALLISUUSOHJEET Turvallista asumista YH Kodeilla YH Kodit tarjoaa elämän kestävää asumista, joka on paljon enemmän kuin pelkkä asunto. Me arvostamme turvallisen asumisen ja toimivan elinympäristön

Lisätiedot

Kavalahden Leirikeskus. Toimintaohjeet

Kavalahden Leirikeskus. Toimintaohjeet Kavalahden Leirikeskus Toimintaohjeet Kavalahden Leirikeskus toimintaohjeet Laadittu 4.12.2014 Laatija Juha Vilen Viimeksi päivitetty 3.3.2015 Päivittäjä Ville Salo Nämä toimintaohjeet on laadittu käyttäen

Lisätiedot

Palon tai muun onnettomuuden havainnut valvoja varmistaa, että pelastuslaitos on hälytetty kohteeseen, hälytys numerosta 112.

Palon tai muun onnettomuuden havainnut valvoja varmistaa, että pelastuslaitos on hälytetty kohteeseen, hälytys numerosta 112. Pelastustiet ja pysäköinti Valvojat ohjeistetaan seuraamaan pysäköintiä niin, ettei pysäköinti estä pelastusajoneuvojen toimintaa ja niin että pelastustiet pidetään avoinna. Hallin edessä on selkeät parkkipaikat,

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

1. Kriisiryhmän perustehtävä

1. Kriisiryhmän perustehtävä Tämä OAMK/ Tekniikan yksikön kriisitoimintaohje sekä kriisiryhmän postituslista päivitetään vuosittain lokakuussa. Päivityksestä ja toiminnassa mukana olevan henkilöstön koulutuksesta ja ohjeistuksesta

Lisätiedot

HIRSILÄN KOULUN KRIISISUUNNITELMA

HIRSILÄN KOULUN KRIISISUUNNITELMA HIRSILÄN KOULUN KRIISISUUNNITELMA Onnettomuus Selvitä, mitä on tapahtunut! Estä lisäonnettomuudet. Varoita ympäristöä. Soita 112 tai pyydä jotain toista soittamaan. Muista oma turvallisuus ja pelasta loukkaantuneet

Lisätiedot

Koulukohtaiset lisätehtävät (OVTES Osio B 11-25) Laatutyö - koulun toiminnan kehittäminen

Koulukohtaiset lisätehtävät (OVTES Osio B 11-25) Laatutyö - koulun toiminnan kehittäminen Sivu 1/5 Märynummen koulu Salon kaupunki 1760/12.00.01.01/2015 Yleiset Koulu: Märynummen koulu Ylläpitäjä: Kaupungin ylläpitämä koulu Koulumuoto: Ala-asteen koulu Opetuskieli: Suomi Koulupiiri: Salo Opiskelijamäärä:

Lisätiedot

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2007: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET Lomake / Laura Hulkko tallennettu nimellä AHM07_lomake_fi Helmikuun 2007 alusta lomakkeelle on tehty muutama

Lisätiedot

OPPITUNNIT POISSAOLOT

OPPITUNNIT POISSAOLOT KOULUJEN YHTEISET TOIMINTASÄÄNNÖT OPPITUNNIT TERVEHTIMINEN Oppituntien aloitus tehdään selkeästi työrauhaa kunnioittaen. Uuden oppilasryhmän kanssa tunti alkaa tervehtimällä seisten. Vierailijan saapuessa

Lisätiedot

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Kerro aikuiselle, jolla on aikaa kuunnella. Kaikenlaiset asiat, fiilikset ja tapahtumat kannattaa jakaa läheisille

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

KERIMÄKI. Kerimäen kunta YLEISOHJEITA UHKATILANTEISIIN. Liitteeksi työsuojelun toimintaohjelmaan

KERIMÄKI. Kerimäen kunta YLEISOHJEITA UHKATILANTEISIIN. Liitteeksi työsuojelun toimintaohjelmaan Liite kunnanhallituksen 14.02.2012 pöytäkirjaan 52 sivu 98 KERIMÄKI Kerimäen kunta YLEISOHJEITA UHKATILANTEISIIN Liitteeksi työsuojelun toimintaohjelmaan Työsuojelutoimikunta 12.12.2011 16 KERIMÄEN KUNTA

Lisätiedot

TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA

TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA Liite 6. Tornion yhteislyseon lukion opiskelijahuoltosuunnitelma 1 (3) TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA LIITE 6.1. Kriisisuunnitelma OPISKELIJAHUOLLON TARKOITUS Opiskelijahuollon

Lisätiedot

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke päihde- ja mielenterveystyön kehittämistä vuosina 2005-2013 (-2020) Katso: www.pohjanmaahanke.fi 1 Itsetuhoisen kohtaamiseen jaettua osaamista ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ Itsemurhia

Lisätiedot

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS VAMMAISTEN OPISKELIJOIDEN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS JA OHJAUS AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

KIRJOLAN KOULUN KRIISISUUNNITELMA 2012

KIRJOLAN KOULUN KRIISISUUNNITELMA 2012 KIRJOLAN KOULUN KRIISISUUNNITELMA 2012 1 Sisällys 1. TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA 3 1.1 Kirjolan koulun oppilashuoltoryhmän jäsenet 1.2 Parikkalan kunnan kriisiryhmän jäsenet 1.3. Kriisien ennaltaehkäisy

Lisätiedot

Tokion Suomi-koulun turvallisuussuunnitelma

Tokion Suomi-koulun turvallisuussuunnitelma Tokion Suomi-koulun turvallisuussuunnitelma Tokyo International School 2-13-6 Minami Azabu, Minato-ku, Tokyo 106-0047 Tel: 81-3-5484-1160 UHKATILANTEET JA TOIMINTA Tokion Suomi-koulun turvallisuussuunnitelmaan

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Onnettomuus Väkivalta oppilaiden kesken 0-10022 Oppilas päihtyneenä koulussa Päihtynyt "tunkeilija" koulussa Tuntematon kulkija koulussa

Onnettomuus Väkivalta oppilaiden kesken 0-10022 Oppilas päihtyneenä koulussa Päihtynyt tunkeilija koulussa Tuntematon kulkija koulussa Onnettomuus Selvitä, mitä on tapahtunut! Estä lisäonnettomuudet. Varoita ympäristöä. Soita 112 (ei tarvita nollaa) tai pyydä jotain toista soittamaan. Muista oma turvallisuus ja pelasta loukkaantuneet

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

Poikkeavat tapahtumat

Poikkeavat tapahtumat Poikkeavat tapahtumat Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä, 10. 11.12.2012, Säätytalo Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Vaatimus poikkeavien tapahtumien ilmoittamisesta Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

Esim. astmaan liittyvä hengenahdistus diabetes, lasten kohdalla toteutuu monipistoshoito epilepsia allergialääkkeet

Esim. astmaan liittyvä hengenahdistus diabetes, lasten kohdalla toteutuu monipistoshoito epilepsia allergialääkkeet LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA Suunnitelman perustana ja lähteinä on ollut Sosiaali- ja terveysministeriön 2007 julkaisema opas Turvallinen lääkehoito, Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta Sosiaali-

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

PIENEN YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA [NIMI] NORMAALIOLOJEN JA POIKKEUSOLOJEN ONNETTOMUUKSIA SEKÄ UHKATILANTEITA VARTEN

PIENEN YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA [NIMI] NORMAALIOLOJEN JA POIKKEUSOLOJEN ONNETTOMUUKSIA SEKÄ UHKATILANTEITA VARTEN 1 PIENEN YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA [NIMI] NORMAALIOLOJEN JA POIKKEUSOLOJEN ONNETTOMUUKSIA SEKÄ UHKATILANTEITA VARTEN Suunnitteluvelvoite perustuu pelastuslakiin (2004 8 ja 9 ) ja pelastustoimesta

Lisätiedot

TURVALLISUUSSUUNNITELMA SM-Keskimatka R2

TURVALLISUUSSUUNNITELMA SM-Keskimatka R2 1 TURVALLISUUSSUUNNITELMA SM-Keskimatka R2 Suunnistuskilpailu SISÄLTÖ 1. TURVALLISUUSSUUNNITELMAN TARKOITUS...2 2. YLEISTIEDOT...2 3. HENKILÖSTÖ YHTEYSTIETOINEEN TAPAHTUMA-AIKANA 3 4. TILAISUUDEN ONNETTOMUUSRISKITEKIJÄT,

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Asuntolan järjestyssäännöt

Asuntolan järjestyssäännöt Asuntolan järjestyssäännöt Koulutuksen järjestäjä on päättänyt näistä järjestyssäännöistä 26.1.2016 ja ne ovat voimassa 1.2.2016 alkaen toistaiseksi. Järjestyssääntöjen valmisteluvaiheessa on kuultu sekä

Lisätiedot