SOTILAAN PYHÄT HETKET. Toimittanut Jukka Seppänen Vesa Aurén

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOTILAAN PYHÄT HETKET. Toimittanut Jukka Seppänen Vesa Aurén"

Transkriptio

1 SOTILAAN PYHÄT HETKET Toimittanut Jukka Seppänen Vesa Aurén

2 Taitto Heta Toiskallio Kannen kuva Ella Aurén ISBN (PDF) Painopaikka Juvenes Print Oy Tampere

3 ESIPUHE Pyhyyden lähteille Suomen kielen sanat pyhä ja piha ovat sukua keskenään. Piha on aina ollut rajattu alue, jolle ei ole saanut tulla luvatta. Pyhä on tarkoittanut aitausta muinaissuomalaisten palvontapaikassa. Aidan yli on heitetty esimerkiksi ruokauhreja, mutta sen sisäpuolelle ei ole saanut mennä. Pyhää on lähestytty kunnioitusta tuntien ja osoittaen. Se on ollut keskellä ihmisten elämää ja kuitenkin selvästi poikennut arjen toimintojen alueesta. Meidän aikanamme pyhyyden tunto ja käsitys pyhästä on osittain kadonnut. Tehokkuutta korostavana aikanamme pyörien halutaan pyörivän tauotta. Yksityisiltä ihmisiltä vaaditaan paljon. Työtä tehdään öillä päivät jatkaen ja harrastuksiinkin liittyy monia vaatimuksia. Jaksaminen on lujilla. Pyhän ja arjen välisen aidan häviäminen johtaa elämän yksipuolistumiseen, kaiken muuttumiseen tasaisen harmaaksi. Ihmiskunnan ikiaikainen kokemus opettaa, että jos elämästä häviää pyhyyden ulottuvuus, arkikin väistämättä vääristyy. Ihminen kaipaa ja hän tarvitsee pyhän kosketusta sekä yhteyttä elämän syvyysulottuvuuteen jaksaakseen elämänsä arjessa. Pyhä tuo arkeen merkityksen ja toivon. Se avaa elämään avaran näköalan. Kristillisen kirkon toimitukset ovat erityisellä tavalla pyhän kohtaamisen hetkiä. Pyhyys on niissä läsnä Jumalan sanan kautta. Jumala puhuu silloin meille rohkaisten, lohduttaen ja hoitaen. Kohtaamme armollisen Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen, joka antaa työn ja kuormien uuvuttamille levon ja voimaa arjen palvelutyöhön. Sotilaan toimintakykyä rakennettaessa on tärkeää muistaa, että ihminen on kokonaisuus. Fyysisen kunnon ohella sotilaan pitää olla vahva myös eettisesti ja psyykkisesti. Tämä taas edellyttää väistämättä sen ymmärtämistä, mikä elämässä on pyhää. Siksikin sotilas tarvitsee pyhät hetkensä. Tämä kirja pyrkii osaltaan johdattelemaan lukijansa pyhyyden lähteille. Kenttäpiispa Hannu Niskanen 3

4 4

5 ESIPUHE Hyvä lukija, kädessäsi on kirja joka on tarkoitettu avuksesi niin elämän hyvinä kuin myös vaikeina päivinä. Me kaikki kohtaamme elämässämme muutoksia. Näinä muutoshetkinä me usein kokoonnumme yhteen perheen, suvun, ystävien ja työyhteisön kesken. Traditiot, perinteet ja vakiintuneet tavat sekä yhteinen arvoperusta auttavat meitä kohtaamaan muutoksen. Muutos voi olla iloinen, kuten lapsen syntymä ja avioliitto tai vaikea, kuten läheisen kuolema. Sotilailta odotetaan kykyä kohdata ja jopa hallita muutoksia. Meidän odotetaan myös kykenevän organisoimaan toimintaa ja tilaisuuksia. Sotilaiden korkeaan moraaliin ja henkiseen kuntoon luotetaan. Sotilas huolehtii aina, että sanat ja teot ovat tilanteeseen sopivia, eikä kenenkään henkilökohtaisia tunteita loukata. Tämä kirja on silloin oiva apu. Muutoksen hetkinä ajattelemme usein myös toimintaa syvempiä asioita, kuten elämän eri vaiheiden tarkoitusta. Tässä apunamme on kristillinen sanoma. Itse koen sen kolmen sanan kautta: rakkaus, inhimillisyys ja toivo. Ovatko nämä sitten sotilaan sanoja? Sotilaat arvostavat työnsä myötä voimaa sekä järjestelmällistä ja suunnitelmallista toimintaa. Suomalaiset puolestaan luottavat lain voimaan. Pelkästään näillä ei kuitenkaan pärjää. Kaksi tuhatta vuotta sitten edellä mainittuja sotilaiden arvostamia asioita edusti ylivertaisesti Rooman valtakunta. Sen kovat arvot haastoi muun muassa kristinusko. Rooma tuhoutui, mutta usko pysyi. Johdattakoon rakkauden, inhimillisyyden ja toivon sanoma meitä niin hyvinä kuin vaikeinakin hetkinä. Maasotakoulun johtaja Eversti Kimmo Lehto 5

6 6

7 LUKIJALLE Kirkollinen työ on ollut osa suomalaista armeijaa ja puolustusvoimia ainakin jo vuodesta 1535 alkaen. Papit ja aiemmin myös saarnaajat ovat toimineet joukkojensa mukana ja pitäneet huolta ihmisestä ja hänen sielustaan. Kirjoittamattomana mutta tiedostettuna lähtökohtana on ollut, että sotilaan tärkein ase on hänen mielensä eli kaikki hänen ajatuksensa ja tunteensa sekä hänen tietoisuutensa. Siksi sotilaan hyvinvoinnin turvaamiseksi on muun huollon lisäksi aina tarvittu myös henkistä huoltoa. Sotilaan käsikirjan mukaan sotilaan hyvä kenttäkelpoisuus edellyttää henkistä kuntoa, joka ilmenee sitkeytenä, peräänantamattomuutena, rohkeutena ja voitontahtona. Sodankäynnin tai vaikka aivan tavallisen rauhan ajan elinympäristön alati lisääntyvästä tekniikasta huolimatta ihminen on aina tunteva, aistiva ja ajatteleva olento, joka kokee mm. väsymystä ja pelkoa, turhautumista ja kipua. Siksi ihmisen henkistä ja hengellistä kuntoa on pidettävä yllä ja kehitettävä. Hyvä psyykkinen ja eettinen toimintakyky auttavat jaksamaan elämän haasteiden keskellä niin rauhan aikana kuin poikkeusoloissakin. Ne tarjoavat myös mahdollisuuksia kielteisten tunnetilojen voittamiseen sekä toivon näköalojen virittämiseen. Kirkollisen työn ohjesäännön (KIRKO 2003) mukaan kirkollinen työ tukee puolustusvoimissa palvelevia hengellisissä, henkisissä, eettisissä ja elämänkatsomuksellisissa asioissa. Maavoimien vuoden 2011 toimintasuunnitelman mukaisesti kirkollisen työn perustehtävä on tukea palveluksessa olevia hengellisesti ja henkisesti sekä pitää yllä heidän psyykkistä ja eettistä toimintakykyään. Näiden molempien määritelmien pohjalta kirkollisen työn tärkeimmät tehtävät ovat siis 1) hengellinen työ, siihen kuuluva jumalanpalveluselämä ja spiritualiteetin vahvistaminen, 2) henkinen ja hengellinen tukeminen eli kokonaisvaltainen ihmisen henkisen kunnon ja psyykkisen toimintakyvyn kehittäminen, sekä 3) eettisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja elämänkatsomuksellisten kysymysten käsitteleminen. Nämä kolme luovuttamattoman tärkeää osaa muodostavat myös nyt ensimmäistä kertaa ilmestyvän kirkollisen työn oppikirjan rungon. Kirjan ensimmäinen luku käsittelee ihmisen hengellistä tukemista, jota edustavat kirkkojen toiminnassa erityisesti jumalanpalveluselämä eli (luterilaisen perinteen mukaisin nimin) messut, sanajumalanpalvelukset, rukoushetket ja kirkolliset toimitukset. Näistä esitellään muutamia sotilaselämän kannalta tärkeimpiä. Toiseen lukuun eli henkiseen ja hengelliseen tukemiseen ja psyykkiseen toimintakykyyn kuuluvat mm. 7

8 sielunhoidon ja kriisityön eri menetelmät ja kokonaisvaltaisen terveyskäsityksen perusteella avautuvat hyvinvoinnin näköalat. Lisäksi mukaan on otettu henkisen kunnon ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyviä keinoja. Kolmas luku käsittelee kirkolliseen työhön kuuluvia eettisiä kysymyksiä ja työn yhteiskunnallista merkitystä. Kirjan liiteosa tarjoaa lukijalle pieniä ja mielenkiintoisia katsauksia pyhien hetkien historiaan sekä muutamia tärkeitä käytännön ohjeita. Teoksen nimi Sotilaan pyhät hetket pitää sisällään pyhän käsitteen. Samalla, kun muu yhteiskunta on koko ajan vieraantumassa pyhän tunteesta ja tuntemisesta, sotilaat pääsevät ja toisaalta myös joutuvat kohtaamaan pyhiä hetkiä sekä rauhan että kriisin ajan tehtävissään. Arjen palvelus sisältää pyhiä ja hyviä hetkiä, kuten hartauksia ja jumalanpalveluksia, ja kriisiajan toiminnassa joudutaan joskus ihmiselämän viimeisen pyhän rajan eli kuoleman äärelle. Kirjan artikkeleissa käsitellään edellä mainittuja asioita monipuolisesti ja käytännönläheisesti. Kirjoittajat ovat ammattitaitoisia ja kokeneita teologeja, jotka työssään jatkuvasti kohtaavat paitsi pyhiä hetkiä myös kriisin pysäyttämiä ja pyhien arvojen äärelle ohjaamia ihmisiä. Tekijöiden toivomuksena on, että kirjan avulla jokainen lukija voi oppia lisää sekä kirkollisen työn sisällöstä että omasta itsestään: Ihminen kasvaa täyteen ihmisyyteen vain ehjän ja tasapainoisen identiteetin ja oman henkisen ja hengellisen minänsä löytämisen kautta. 8

9 KIITOKSET Sotilaan pyhät hetket -kirjan toimittajat kiittävät kaikkia kirjan tekemiseen osallistuneita artikkelien kirjoittajia. Te olette panneet likoon osaamisenne ja aikanne yhteiseksi parhaaksi! Ilman teitä ja artikkelienne painavaa sisältöä kirjaa ei voisi edes tunnistaa samaksi. Erityisen kiitoksen ansaitsevat Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen sekä teologian tohtorit Jari Jolkkonen ja Jyrki Knuutila. Te olette antaneet kirjan toimittajille asiantuntevia tietoja ja tehneet monipuolisia parannusehdotuksia. Teidän kommenttinne ovat rikastuttaneet kirjan tekstejä ja olette myös korjanneet käsikirjoitusvaiheen inhimillisiä virheitä. Kiitokset kirjan taidokkaalle taittajalle, graafikko Heta Toiskalliolle, sekä Maasotakoululle, joka on ottanut tämän kirjan julkaistavaksi omassa julkaisusarjassaan. Ennen kaikkea tänään kiitetään ja kunnioitetaan Jumalaa, joka kirkkovuoden päivän tekstin mukaisesti on suuri ja tekee ihmetekoja: Sinä pelastit minut kuolemasta, et antanut jalkani astua harhaan. (Ps. 56:14) Lappeenrannassa , Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivänä sotilaspastori Jukka Seppänen & kenttärovasti Vesa Aurén 9

10 10

11 SISÄLLYS JUMALANPALVELUKSET JA KIRKOLLISET TOIMITUKSET Näkökulma: Lunastukseen meni Kenttäehtoollinen pyhänä matkaeväänä Ortodoksinen eukaristia Sotilashäät rakkauden juhla vai sotilasperinteiden näytös Aurinko laskee, jo pitenee varjot. Poissa on ystävä kallehin Siunaaminen sotilasyhteisössä Pyhien hetkien historiallista musiikkia IHMISEN HENKINEN JA HENGELLINEN TUKEMINEN Näkökulma: Kehu minnuu Hyväst on kaik! Sielunhoito taistelukunnon ylläpitäjänä Onko sinulla aikaa? Sotilaan virret hengellisenä tukena ja sielun lääkkeenä Tervettä elämää, hyviä ja pyhiä hetkiä Rukoilkaamme Aamen! Hengellisyys ja rukous voiman lähteinä Henkisen kunnon ylläpitäminen ja kehittäminen EETTISET KYSYMYKSET JA KIRKOLLISEN TYÖN YHTEISKUNNALLINEN MERKITYS Näkökulma: Yksilön vai yhteiskunnan etiikkaa Sotilas ja pyhät arvot Varusmiesten näkemyksiä kodista, uskonnosta ja isänmaasta Kuullos pyhä vala, kallis Suomenmaa Ihminen ja yhteiskunta kohtaavat ortodoksisen etiikan opetuksessa Kukin tulkoon uskollaan autuaaksi muut uskonnot ja ateismi kristinuskon rinnalla Sotilaspapisto yhteiskunnan, armeijan ja kirkon leikkauspisteessä Miten hengellistä työtä on tehty Suomen asevoimissa lähes 900 vuotta? LIITTEET Itsenäisen Suomen ensimmäinen sotilasvala Sankarihautajaisperinteiden synty Kaatuneiden muistopäivän ja puolustusvoimain lippujuhlan päivän lyhyt historia 152 Kenttäiltahartauden ja lipunlaskun toteuttaminen Esimerkkejä varuskunnan jumalanpalveluselämää varten laadituista rukouksista 155 Ohjeita vakavasti loukkaantuneen henkiseen tukemiseen ja kuolemaa odottavan saattohoitoon Saattohoito-ohjeistus Kentälle jääneiden hautaamiseen liittyvät ohjeet Sotilashautajaisten käsky (malliesimerkki) LÄHTEET JA KIRJALLISUUS ERI ARTIKKELEISSA

12 12

13 JUMALANPALVELUKSET JA KIRKOLLISET TOIMITUKSET Näkökulma: Lunastukseen meni Sotpast Jukka Seppänen Toimin aiemmin kanttorina Outokummussa ja asuin Joensuussa. Työmatkaa minulla oli noin 50 kilometriä suuntaansa. Kotini sijaitsi Niinivaaralla ja matkalla töihin ajoin yleensä Pekkalan siltaa pitkin Pielisjoen yli ja jatkoin sitten Kuopioon vievää valtatietä pitkin. Kerran matka keskeytyi heti alkuunsa. Syksyisen pimeänä iltana olin menossa harjoituksiin, joissa kirkkokuoro valmisteli jumalanpalvelusohjelmistoa. Sillalle asti kaikki sujui hyvin ja olin jo kiihdyttänyt autoni vauhdin vähintään sallittuun rajoitukseen. Sitten tajusin, että jotain mustaa välähti jonkin matkan päässä, vastaan tulevan turverekan kohdalla. Paljon muuta en ehtinytkään tajuta, ennen kuin perävaunusta irronnut paripyörä vanteineen jysähti autoni keulaan. Se tuli suoraan kohti, vain hieman ehdin jarruttaa. Selvisin hurjasta törmäyksestä lähes pelkällä säikähdyksellä. Auton rakenne otti vastaan kaiken energian, eikä matkustamo juuri muuttanut muotoaan. Turvavyö oli kiinni. Se ja myös enkelit suojelivat minua eikä minulle tullut mitään vammoja. Luita ei katkennut, taju ei mennyt. Silmälasit vääntyivät ja rintakehän kohdalle tuli pieni mustelma. Auto tosin meni lunastukseen. Johdatusta oli se, että rekan pyörä ei saanut mitään kimmoketta eikä pompannut tuulilasista sisään. Silloin auton lisäksi olisin minäkin mennyt lunastukseen. 13

14 Joskus meillä jokaisella on elämässämme vaarallisia hetkiä. Olemme kuitenkin selviytyneet ja tähän asti Herra on meitä auttanut. Liikenne, sotilaan tehtävät tai mikä tahansa yllättävä tilanne voivat milloin tahansa viedä meidät vaaran äärelle ja kuoleman rajalle. Sen verran partiolaista olisi hyvä olla meissä kaikissa, että voisimme aina todeta olevamme valmiita. Valmiita selviytymään, valmiita auttamaan muita tai valmiita kohtaamaan oman viimeisen hetkemme. Vanhan testamentin kertomuksiin kuuluu vaikuttava tarina Jobista, jonka mukaan myös jobinposti on saanut nimensä. Job sai kaikki mahdolliset huonot uutiset, hän menetti omaisuutensa ja perheensä sekä oman terveytensä. Kuoleman rajallakin hän jaksoi uskoa ja totesi luottavaisesti: Minä tiedän, että lunastajani elää. Hän sanoo viimeisen sanan maan päällä -- saan katsella häntä omin silmin, ja silmäni näkevät: hän ei ole minulle outo! Kolarin jälkeen kävin vakuutusyhtiön kanssa monelle muullekin tuttua vääntöä siitä, mikä autoni todellinen arvo olisi. Vajaa neljä vuotta vanha ja vajaat sata tuhatta ajettu auto oli omasta mielestäni melkein uusi, mutta vakuutusmiehen mielestä jo arvonsa menettänyt. Jonkinlaiseen sopuun päästiin sen jälkeen kun kerroin, että tarjotulla hinnalla kävisin irrottamassa ainakin stereot ja kaiuttimet juuri mitään muuta ehjää irrotettavaa ei kai olisi ollutkaan. Tarjous nousi kuin nousikin vähän, ja toisaalta, pakkohan se oli hyväksyä. Maalliseen lunastukseen liittyvä tavaran arvon määrittäminen ei onneksi ole enää edessä silloin, kun Jobin tavoin saamme nähdä Jumalan ja katsella häntä omin silmin. Hän ei ole meille outo, vaan me tunnemme hänet, olemmehan me kaikki hänen kuviaan. Jos me uskomme häneen, meidät lunastetaan täydestä arvostamme ikuiseen valtakuntaan Jumalan kuvina, hänen poikinaan ja hänen tyttärinään. Jeesuksen viimeinen sana on silloin meitä koskeva kutsu: Tulkaa tänne, te Isäni siunaamat! Meidän arvomme ei riipu lisävarusteista tai siitä, minkälaista tavaraa olemme onnistuneet kiinnittämään elämämme ympärille. Rahastakaan ei ole hyötyä, sillä ikuisen elämän lunnaat ovat liian kalliit. Ne jäävät meiltä iäksi maksamatta. Vain Jumala itse voi lunastaa meidät ja temmata meidät tuonelan otteesta. Sen hän tekee kalleimmalla mahdollisella hinnalla: Taivaan Isä ostaa meidät omikseen antamalla oman Poikansa hengen lunnaiksi kaikkien puolesta. Siitä armon ihanasta sanomasta meille kerrotaan ja julistetaan kaikissa jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa toimituksissa. 14

15 Kenttäehtoollinen pyhänä matkaeväänä Krov Vesa Aurén Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon. Kirkkokäsikirjan kutsu ehtoolliselle. Sissien ehtoollinen oli paras hartaustilaisuus, missä olen ikänä ollut. Se oli herkkä ja hieno. Upseerioppilas SissiK/ RUK 215, Kuva: Maarit Ripattila / Puolustusvoimat Maastossa pidetyt kenttäehtoolliset alkoivat yleistyä varuskunnissa 1990-luvulla. Toki ehtoollisia oli järjestetty joukoille esimerkiksi valtakunnallisilla tykistöleireillä Rovajärven leirikirkoissa, mutta ei juurikaan varuskuntien lähiharjoitusalueilla eikä perusyksiköiden harjoituksissa. Muutoksen primus motor oli Keuruun varuskunnan edesmennyt ja innovatiivinen sotilaspappi Aarne Moström. Hänen esimerkkinsä innoittamana yhä useampi sotilaspappi alkoi järjestää perusyksiköiden sotilaille ehtoollisia maastossa. 15

16 Jo ennen puolustusvoimissa tapahtunutta muutosta ehtoollistilaisuuksien määrä oli 1980-luvulla alkanut lisääntyä luterilaisen kirkon paikallisseurakunnissa. Ajateltiin, että jumalanpalvelus on ehyt kokonaisuus vasta, kun se sisältää myös ehtoollisen. Kynnys sekä ehtoollisen järjestämiseen että ehtoolliselle osallistumiseen madaltui. Oli palattu juurille ja kirkon ytimeen: seurakunta on siellä, missä evankeliumi saarnataan ja sakramentti jaetaan. Kristus on reaalisesti läsnä ehtoollisessa ja puhuu meille evankeliumissa, Sanassa. Vuonna 1990 puolustusvoimissa pidettiin 269 ehtoollisjumalanpalvelusta, joissa oli lähes ehtoollisella kävijää. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin, vuonna 2008, varusmiehille järjestettiin vuodessa ehtoollistilaisuuksia lähes kaksinkertainen määrä, 459 tilaisuutta, ja ehtoolliselle osallistuneita oli yli Ehtoollisjumalanpalvelusten osuus kaikista puolustusvoimien jumalanpalveluksista nousi kahdessa vuosikymmenessä yhdestä neljäsosasta kolmeen neljäsosaan! Vuonna 2001 Haminan varuskunnan varusmiehille tehdyssä kyselytutkimuksessa kenttäehtoollisia, sotilasseurakunnan erityisjumalanpalveluksia, kiitettiin vahvasta elämyksellisestä annista. Tyypillisiä ehtoollistilaisuuksia kuvaavia laatusanoja olivat jylhä, karu, koskettava, miehekäs, upea. Ehtoollisen koettiin olevan pyhä matkaeväs vaativan harjoituksen keskellä: piristävä, rentouttava, voimaa antava, rohkaiseva, virkistävä, sai levähtää. Kenttäehtoolliselle annetusta sanallisesta palautteesta 77 % oli myönteistä ja vain 23 % kielteistä. Maastossa pidettyjen ehtoollisten kouluarvosanojen keskiarvo oli lähes kahdeksan (hyvä) ja selvästi korkeampi kuin kasarmilla tai kirkossa pidettyjen tilaisuuksien arvosanojen keskiarvo. Kahdessa vuosikymmenessä kenttäehtoollisesta tuli pidetyin ja parhaiten toimiva jumalanpalvelus puolustusvoimissa! Ehtoolliskokemus rintamalla sodan keskellä Vuonna 1943 ilmestyi E. Kiukaan toimittama Sotapappien tarinoita, jossa parikymmentä sotilaspappia sieltä jostakin on kirjoittanut kokemuksia työstään, talvi- ja jatkosodan ajalta. Peräti puolet näistä kertomuksista sisältää kuvauksen ehtoollisen vietosta. Vuonna 1991 ilmestynyt Erkki Kansanahon laaja historiateos Papit sodassa vahvistaa monelta osin, myös ehtoollisjumalanpalveluksia koskien, vuonna 1943 ilmestyneen kirjan kerronnan. Kansanaho kertoo, kuinka sotilaspapit pitivät syksyllä 1939 ylimääräisten harjoitusten aikana kirkoissa ehtoollisjumalanpalveluksia yhdessä seurakuntapappien kanssa. Monin paikoin ehtoollisella kävijöiden määrä nousi suureksi. Sodan alettua kirkkotilaisuudet vähenivät, 16

17 mutta sotilaspapit jatkoivat ehtoollisen viettoa hartaushetkien yhteydessä. Ehtoollista jaettiin korsuissa, teltoissa ja missä vain voitiin tulla yhteen. Yksi rintamapappi kuvaa tilaisuutta näin: Oli ilmoitettu ehtoollinen ja pimeän tultua miehet saivat kokoontua yhteen. Tilaisuus oli täysin vapaaehtoinen. Ehtoolliselle saapui 404 miestä, miehistöä, aliupseereja ja upseereja. Saunakorsu oli kirkkona, saunapenkki alttarina, pahvirasian kansi öylättilautasena ja pullosta kaadettiin viini kädestä käteen kiertävään pikariin. Hetki oli pyhä ja Jumala siunasi meitä. Sekä Kansanahon että vuosikymmeniä sodan jälkeen rintamamiehiä haastatelleen Juha Luukkosen mukaan ehtoollista vietettiin rintamalla sittenkin paljon harvemmin kuin pappien kertomuksista saattaisi luulla. Tarkkoja lukumääriä ei esimerkiksi talvisodasta ole olemassa. Mutta yksikin ehtoollinen oli usein niin vaikuttava kokemuksena, että se jäi lähtemättömästi mieleen. Rintamasotilas kertoo ehtoolliselle osallistumisesta: En ole koskaan elänyt sellaista hetkeä. Se on ollut tähänastisen elämäni arvokkain ja pyhin kokemus. Ehtoollisen jakaminen yhdelle ihmiselle liittyi monta kertaa niihin keskusteluihin, joita sotilaspapit kävivät haavoittuneiden ja kuolevien kanssa joukkosidontapaikoilla (JSP). Siellä jaettiin halukkaille ehtoollista ja sieltä lähetettiin yhdessä kirjoitetut kirjeet kotiin. JSP oli paikka, missä kuolema kohtasi monet. Mikko Juva kertoo, millaisena hän koki työskentelyn JSP:llä. Pappi auttoi missä voi, rukoili paareilla makaavan kanssa ja heidän puolestaan ja valmisti heitä edessä olevalle matkalle. Siitä ei useinkaan tiennyt, johtiko se kenttäsairaalan hoitoon ja paranemiseen vai veikö se haavoittuneen hyvinkin pian kohtaamaan Jumalansa. En ole koskaan aikaisemmin enkä myöhemminkään kokenut evankeliumia niin välittömästi läsnä olevana ja todellisena. Vain yksi asia oli siinä tilanteessa tärkeä ja se oli sanottava. Omat voimamme, niin haavoittuneen kuin papinkin, olivat riittämättömiä, mutta me olimme kaikki Jumalan kädessä. Hän otti uupuneen vastaan. Mitä syntejä meillä olikin tunnollamme, Kristus oli meidän syntiemme sovitus. 17

18 Sotapappien vuonna 1943 kirjaksi kootuissa teksteissä toistuvat tietyt asiat, joita ovat paikka ja puitteet, osallistujat, tunnelma, kokemus ja merkityssisältö. Hyvä yksittäinen esimerkki on heinäkuun 1941 lopun ehtoollinen: Illalla vietämme Herran Pyhää Ehtoollista. Sitä varten on valittu seudun kaunein paikka korkealla kukkulalla. Kaikki ulkonaiset keinot puuttuvat, mutta tunnelma on silti mitä syvin ja aidoin. Alttarina palvelee sotapapin matkakirstu ja alttarivaatteen pyhää virkaa toimittaa sille levitetty pyyheliina, jolle ehtoollisvälineet on asetettu. Ehtoollispöytään polvistuivat rinnan upseerit, aliupseerit ja miehet. Siinä he ovat kaikki sen Herran tutkittavina, jolla on tarjona sama armo kaikille. He tarvitsevat sitä anteeksiantamusta ja voimaa ylhäältä, jonka vain Jumala voi ihmiselle antaa. Kenttäehtoollisen paikka oli lähes aina kaukana kirkon juhlavuudesta. Paikat olivat pikemminkin karuja ja ulkoiset puitteet perin ankeita, mutta ne eivät yllättäen silti turhentaneet ehtoollisen arvoa tai pyhyyttä. Paikka on korsupyhäkkö. Paikaksi on valittu seudun kaunein paikka, luonnon suuri kirkko. Alttaripöytänä pahvilaatikko, jonka liinana puhdas pyyheliina. Kaava on karsittu, lyhyt. Kansanaho kertoo, kuinka Toivo Salomaa järjesti tulitauolla eräässä patterissa ehtoolliskirkon tykinlavetin toimiessa alttarina. Ehtoolliselle tuli koko patteri. Paikalle tuli usein enemmän kuin odotettiin ja ehtoollisen ottivat lähes kaikki paikalla olevat, mikä yllätti kerran toisensa jälkeen papit. Ehtoolliselle osallistuvat melkein poikkeuksetta kaikki, ei erotusta sotilasarvoissa, sama armo kaikille. Korkea-arvoinen upseeri tunnustaa, ettei hän ole ollut ehtoollisella sen jälkeen, kun rippikoulun päätösjuhlassa polvistui kotikirkon alttarin ääressä. Siinä ovat rinta rinnan upseeri ja sotamies, työmies ja talon isäntä. Yksi vapaaehtoinen on apuna suntiona. Äärimmäisen karuissa olosuhteissa, sodan mielettömyyden keskellä jäyhän suomalaisen miesjoukon tunnelma oli kerran toisensa jälkeen juhlallinen ja vakava. Siinä oli aineksia, jotka liittyvät sanaan pyhä, eivätkä äkkiä ajatellen juuri mitenkään sanoihin sotilaat, raavaat miehet tai sota. Mikä pyhä vakavuus. Pyhä hartaus, juhlallinen hetki. Sekä ehtoollista jakavien että siihen osallistuneiden kokemukset viittaavat ehtoollisen merkitykseen; itse Jumala on näkymättömänä läsnä leivässä ja viinissä. Ehtoollisen merkitys on sen saajalle ajasta ja paikasta riippumatta sama, sovinnon ja anteeksiantamuksen aterian vastaanottaminen. 18

19 Sydämen täyttää lämmin, turvallinen tunne. Jumalan rauha ja ilo sydämessä. Armahdettu syntinen. Anteeksiantamusta ja voimaa ylhäältä, jonka vain Jumala voi antaa. Rauhanturvaajaseurakunnan ehtoolliset Seppo Kankaan väitöskirjassa (1999) rauhanturvaajat nostavat esille ehtoollisen vieton erityisen arvokkaana kokemuksena. Kangas toteaa runsaan ehtoollisella käynnin olleen Golanin rauhanturvaajaseurakunnalle ominaista. Jumalanpalvelukset ja niihin lähes säännöllisesti liitetty ehtoollisen vietto toimivat Golanin pataljoonan kirkollisen työn runkona. Pataljoonan ( ) käyttämät kirkkotilat olivat koruttomia ja arkisia ja ne liittyivät vahvasti rauhanturvaajien arkitodellisuuteen. Kirkoksi muunnettuna messistäkin tuli kirkko, ja rauhanturvaajien kokemus oli, että kynnys kirkkoon [on] madaltunu älyttömän paljon. Kuva: Puolustusvoimat Kankaan mukaan Golanilla suomalaisten jumalanpalvelusten kaavana käytettiin yleisimmin sotilaan virsikirjan kaavaa, jossa keskeisinä osina olivat virsi, yhteinen rippi (eli synnintunnustus ja -päästö), uskontunnustus, saarna, ehtoollisen asetussanat, Isä meidän -rukous ja ehtoollinen, Herran siunaus ja virsi. Vuosien aikana FINBATT:ssa pidettiin 657 jumalanpalvelusta, joista messuina eli ehtoollisjumalanpalveluksina 643. Jumalanpalveluksiin 19

20 osallistui yhteensä ja ehtoollisella kävi henkilöä, keskimäärin 75 % jumalanpalveluksiin osallistuneista. Rauhanturvaajaseurakunnan papin odotettiin olevan yksi muiden joukossa, luotettava kanssaeläjä, ei jalustalla oleva, vaan isähahmo, jolla ei ole kiirettä seurakuntalaistensa keskuudessa. Rauhanturvaajien oman elämän arkikokemukset liittyivät luontevasti yhteen jumalanpalvelusten kanssa. Samalla korostuivat jumalanpalvelusten ymmärrettävyys ja vuorovaikutus. Rauhanturvaajien positiivinen kokemus ehtoolliskirkoista liittyi vahvasti tilanteeseen sotilasjoukko palveli kokoaikaisesti kaukana kotoa ja yhtäjaksoisesti vieraassa kulttuurissa ja ympäristössä tiiviinä yhteisönä, jolle yhteisöllisyys oli samalla kaiken henkilökohtaisen kokemisen yhteinen nimittäjä. Papin tehtävä oli kulkea seurakuntansa mukana ja olla koko ajan läsnä. Papin oli oltava pakassa ja samalla porukan pappi! Kankaan mukaan ehtoollisjumalanpalveluksen kaavan yksinkertaisuus miellettiin turvallisuudeksi ja toimituksen tuttuudeksi. Virrenveisuuseen innostumistaan ihmettelivät haastateltavatkin. Tilaisuuksien ja ulkoisten puitteiden yksinkertaisuus ja koruttomuus vahvistivat ehtoollistilaisuuksien elämyksellisyyttä. Komppanioiden jumalanpalvelukset olivat joukon keskeisiä, erittäin vahvasti yhteisöllisiä tapahtumia ja joukkoa yhdistäviä elämyksiä, mutta samalla myös henkilökohtaisia tapahtumia. Yksityisen rauhanturvaajan oli helpompaa osallistua hengelliseen toimintaan yhteisön osana. Messikirkkoon sai tulla omana itsenään, ilman rooleja: Se oli siinä yksinkertaisuudessaan uskomattoman lämmin kokemus. Koin messikirkon kotoisaksi. Se ihmisläheisyys siellä. Ja se polkastiin käyntiin tuosta nuin vain Kasikympin messikirkko oli elämyksellinen paikka. Se oli kotikirkko silloin Nää kojoottikirkot, siel on ollu paljon kavereita. Ja varmasti se on antanu sata prosenttia. Niinku siitä huomaa sen, et se on tavallaan niinku hengitysreikä Avoimuus ja toveruus hieno asia. Se on hyvä siinä mielessä, et siellä kaikki on aitoja omia itsejään, ei tartte esittää mitään. Varusmiehet kenttäehtoollisella Karjalan Prikaatin alokkaista kirkkoon kuuluu noin 85 %, mutta toisaalta vain noin 15 varusmiestä sadasta on mukana edes jonkin verran oman seurakuntansa toiminnassa. Suurin osa varusmiehistä ei ole rippikoulun jälkeisinä viitenä vuotena osallistunut oikeastaan ollenkaan kirkon toimintaan tai muuhun hengelliseen työhön. Sotilaspapit ovat tavattoman ison haasteen edessä aloittaessaan palvelukseen tuleville varusmiehille kirkollisen työn esittelyn, 20

21 oppitunnit, hartaudet ja kenttäehtoolliset. Kotiutuvilta kerätyn palautteen perusteella pääosa varusmiehistä, enemmän kuin kaksi kolmasosaa, on kuitenkin kokenut esimerkiksi kenttäehtoolliset hyvin myönteisesti, ja ehtoolliselle ovat osallistuneet usein lähes kaikki läsnäolijat. Varusmiesten kuvaukset ja arviot kenttäehtoollisista rauhan ajan sotaväen maastoharjoituksissa tulevat hämmästyttävän lähelle sitä, miten sodan ajan papit kertovat maastoehtoollisista. Seuraavassa joidenkin lauseiden perässä suluissa oleva numero on kommentin kirjoittaneen varusmiehen kenttäehtoolliselle antama kouluarvosana. Maasto-olosuhteiden luoma ainutlaatuisuus (9). Aitoa kirkkofiilistä karusta ympäristöstä huolimatta. Hieno hetki syysillassa (9). Metsään tuotiin se hiljainen hetki, mikä sai jokaisen pysähtymään hetkeksi. Ehtoollinen on just jees, siinä on sitä tunnelmaa. Todella hyvä henkinen ja fyysinen hengähdystauko sotilaan leirillä. Mahtavaa, että on mahdollisuus harjoittaa omaa uskoa ja uskontoa (10). Ehtoollinen on must! Tätä lisää. Hyvä muistutus elämää suuremmista asioista. En kuulu kirkkoon (4). Vihaan kaikkea uskontoon liittyvää (4). Olen pakana, en ole osallistunut. En usko Jumalaan (5). Sotilaan leirin ehtoollinen myös näin ateistin näkökulmasta oli tunnelmallinen ja hetkellisesti voimia antava. Maastoehtoolliset ovat auttaneet minua jaksamaan leireillä ja muutenkin. Sotilaan leirillä ehtoollinen oli minulle merkittävä asia. Se opetus sodan todellisuudesta jäi mieleen (10). Sotilaan leirin kenttäehtoollinen antoi potkua. Hyvä piriste leirille. Kenttäehtoolliset todella hyviä ja auttavat jaksamaan rankat leirit läpi (9). Mukava käydä ihan periaatteiden takia (8). Metsäehtoollinen todella hyvä (9). Sotilaspappien eväät ehtoollistilaisuuksiin Sotilaiden kenttäehtoolliset ovat olleet koko viime vuosisadan niukasti ohjeistettuja luvun, sota-ajan tai ja 1990-lukujen sotilaan virsikirjoissa niistä ei erikseen ole kaavaa tai mainintaa. Esimerkiksi talvi- ja jatkosodan papit muotoilivat itse pienimuotoisten ehtoollistilaisuuksien kaavan aina tilanteeseen sopivaksi. Kun kenttäehtoollisia on vuosia ja vuosikymmeniä pidetty ilman virallista kaavaa ja virallisia ohjeita, on syntynyt kahdenlaisia murheita. Toisaalta kertausharjoituksissa reservin papit, jotka eivät ole tottuneet pitämään maastossa ehtoollisia, arkailevat niitä, ja niin tilaisuudet jäävät helposti pitämättä. Toisaalta 21

22 osa vakinaisista sotilaspapeista on soveltanut virallisia kaavoja ehkä liiankin rohkeasti ja joskus varsin omintakeisella tavalla. Vuonna 1943 ilmestyneen Tauno Muukkosen Rintamapappi-kirjan ainoa ohje maastoehtoollisesta on viittaus kirkkokäsikirjaan: Ulkona pidettävän ehtoollisjumalanpalveluksen kaavaksi soveltuu esim. sairasten ehtoolliskaava tarpeellisin muutoksin. Alussa ja lopussa virsi, 1-3 säkeistöä. Niukkuudestaan huolimatta ohje ei ollut huono, vaan ilmeisen perusteltu linjaus, joka kesti sodan ankaran kurimuksen. Kun komppanian kenttäehtoollisella on papin edessä toista sataa päivän sotatyön väsyttämää sotilasta, on aivan välttämätöntä rajata tilaisuuden kesto mahdollisimman lyhyeksi. On löydettävä pienin yhteinen nimittäjä, jotta tilaisuus ei venyisi liian pitkäksi, mutta olisi toisaalta vielä ehtoollinen. Silloin olosuhteiden mukainen ja perusteltu näkökulma on käyttää kenttäehtoollisen toteuttamisessa samaa kaavaa, mitä käytetään, kun ehtoollista jaetaan sairaalle tai kuolevalle. Nykyisessä kirkkokäsikirjassa (Kirkollisten toimitusten kirja 2003) kaavan nimi on Ehtoollinen sairaan luona ja sen pakolliset osat ovat alkusiunaus, johdantosanat, rippi, ehtoollisrukous (johon sisältyvät asetussanat), Isä meidän -rukous, ehtoollisen vietto, kiitosrukous ja siunaus. Jumalanpalveluksen osia lisäämällä kaavaa voi tilanteen mukaan laajentaa jopa viikkomessuksi. Kuva: Ella Aurén / Puolustusvoimat Vuonna 2002 ilmestynyt Pääesikunnan Kirkollisen osaston julkaisema uusi painos Sotilaan virsikirjasta sisälsi ensimmäistä kertaa sotilasyhteisön messun, ehtoollisjumalanpalveluksen 22

23 kaavan, joka on tarkoitettu myös kenttäehtoolliseen. Kaava on sama kuin kirkkokäsikirjassa (Jumalanpalvelusten kirja 2000) oleva viikkomessun kaava, jonka pakolliset osat ovat alkusiunaus, johdantosanat, yhteinen rippi, päivän rukous, raamatunluku ja saarna, uskontunnustus, yhteinen esirukous, uhrivirsi, ehtoollisrukous, Isä meidän -rukous, ehtoollisen vietto ja siunaus. Sotilaan virsikirjasta löytyvät myös synnintunnustuksen, uskontunnustuksen ja Isä meidän -rukouksen sanat, joiden ääneen lausumiseen seurakunta voi näin paremmin osallistua. Kirkolliskokous päätti piispainkokouksen esityksestä muuttaa kirkkojärjestystä niin, että tekstissä mainitaan myös puolustusvoimien kenttäehtoolliset. Ennen muuta päätös merkitsi kenttäehtoollisten valvonnan siirtymistä paikallisseurakunnilta puolustusvoimiin kenttäpiispalle. Perustevaliokunta totesi mietinnössään, että ehdotettu kirkkojärjestyksen muutos on historiallinen siinä mielessä, että kirkkolainsäädännössä sakramenttien hoito ja sen valvonta on tähän asti ollut yksinomaan paikallisseurakuntien ja tuomiokapitulien asia. Valiokunta piti piispainkokouksen esitystä perusteltuna ja niinpä kirkkojärjestykseen lisättiin tekstit: Puolustusvoimien kirkollisessa työssä saadaan viettää ehtoollista kirkon tai 2 momentin mukaisesti hyväksytyn paikan ulkopuolella kenttäpiispan valvonnassa. Puolustusvoimien kirkollisessa työssä oikeudesta avustaa ehtoollisen jakamisessa päättää kenttäpiispa. (KJ 2 luku, 9 ja 12 ) Puolustusvoimien kenttäehtoolliset tulee toteuttaa piispainkokouksen vuonna 2009 hyväksymän Jumalanpalveluksen oppaan ohjeiden mukaan. Sotilaspapilla on kirkkonsa pappina erityinen vastuu maastossa järjestettävästä jumalanpalveluksesta ja ehtoollisesta. Hän on myös kirkko-oikeudellisesti vastuussa ehtoollisen jakamisesta, ja siksi sitä tulee viettää tavalla, jossa näkyvät kristittyjä toisiinsa yhdistävä Kristuksen läsnäolon salaisuus, osallisuus syntien anteeksiantamukseen sekä kiitos ja keskinäinen jakaminen. Lainsäädännöllinen perusta antaa kenttäpiispalle mahdollisuuden ohjeistaa maastossa vietettäviä ehtoollisia sekä ehtoollisen jakamista koskevaa avustamista. Näin voidaan varmistaa, että kenttäehtoollisen viettoon liittyy tarkoituksenmukainen alttari ja tila, jonka kalustus ja ympäristö tukevat ehtoollisen viettoon keskittymistä ja luovat sisällön kanssa sopusoinnussa olevan ilmapiirin. 23

24 Ehtoollisen salaisuus, mysteerio, pyhänä matkaeväänä maaston keskellä Kenttäehtoollisesta on tullut pidetyin sotaväen jumalanpalvelus. Kouluarvosanojen keskiarvot tilaisuuksista asettuvat seitsemän ja reilun kahdeksan välille. Ehtoollisen kuvaaminen laatusanoilla ei ole vastaajien mielestä kovin helppoa niukan valikoiman keskeisiä ilmaisuja ovat rauhoittava, tunnelmallinen, virkistävä, voimaa antava ja mukava. Ehtoollisen tyhjentävä analysointi ei tietenkään ole mahdollista. Tilaisuuden kaavaa ja seurakunnan lukumäärää voidaan selvittää, mutta ei sitä, mitä ehtoollisessa varsinaisesti tapahtuu. Tulos ei ole mitattavissa tieteellisin menetelmin, eikä ehtoollisella käynyt seurakunnan jäsen oikein osaa kertoa, mitä siinä tapahtui. Ehtoollinen on aina salaisuus, mysteerio. Se muistuttaa meitä Kristuksen ristillä tekemästä pelastavasta työstä, jolla hän on lunastanut ihmiset vapaiksi synnin ja kuoleman vallasta. Muistelin kerran itse, mitä ehtoollisen salaisuus voisi omassa toiminnassani sotilaspappina tarkoittaa ja mitä se voisi minulle ja erityisesti siihen osallistuville merkitä. Kirjoitin silloin seuraavat ajatukset: Kun sadat upseerioppilaat tulivat iltahämärissä keskiaikaisen Vehkalahden kivikirkon alttarille saamaan ehtoollista, oli tunnelma karu ja hämmentynyt, totinen ja harras. Oppilaista reilusti yli puolet tuli alttarille ottamaan ehtoollista, alokkaiden ehtoolliskirkoissa tulijoita oli ollut noin kolmannes. Rauhanturvaajien kenttäehtoollisissa osallistumisprosentti kohosi tätäkin korkeammaksi. Peruskoulutuskauden ampumaleirillä pidimme elokuussa 2008 varusmiespapin kanssa kahden viikon aikana viisitoista kenttäehtoollista. Tilaisuuden alussa kerroimme, että ehtoolliselle tullaan avoneliöstä jonossa, ja jos ei halua tulla, voi luontevasti jäädä paikalleen seisomaan. Vain muutama yksittäinen mies jäi tulematta. Varusmiesten kädet olivat kurjan näköiset, kun poteroa oli tehty lapiolla pitkä päivä ja ammuttu aseella. Annoin ehtoollisleivän yhteensä lähes 1300 alokkaan kouraan. Yksikään alokas ei käyttäytynyt jotenkin häiritsevästi. Muutamalla oli kyyneleet silmissä. Vastaavia kokemuksia on sotilaspapeilla ollut myös aiempina vuosina ja vuosikymmeninä. Yksi edesmennyt kollega on muistellut talvisotaa ja siellä jossakin vietettyä Herran Pyhää Ehtoollista: Korsussa on Kristus itse Henkensä kautta läsnä ja Hän lahjoittaa kaikille oman rauhansa. Sen rauhan turvissa voivat väsyneet sotilaat palata jälleen uusin voimin asemiin. Päätösvirressä olivat sanat Kunnia, kirkkaus, Voima ja ylistys Sun, Herra iankaikkisesti olkohon. Ja taivas, maa ja meri amen sanokoon. 24

25 Ortodoksinen eukaristia Isä Pentti Hakkarainen & Isä Vesa Takala & Krov Vesa Aurén Kuva: Satu Hujanen / Puolustusvoimat Ortodokseille eukaristia eli kiitosuhri on kirkon elämän keskeisin asia. Se toimitetaan aina jumalallisessa liturgiassa, joko kirkossa tai vihityssä rukoushuoneessa. Pyhän ehtoollisen nauttiessaan ortodoksi tulee osalliseksi Kristuksen ruumiista ja verestä sielun ja ruumiin pyhitykseksi ja Jumalan kunniaksi. Suositeltavaa olisi osallistua ehtoolliseen vähintään kerran kuukaudessa. Palvelukseen astuneille uusille varusmiehille järjestetään yleensä ensimmäisen palvelusviikon jälkeisenä sunnuntaina tulokirkko eli liturgia, jossa alokkailla on mahdollisuus osallistua ehtoolliseen. Kenttäoloissa ei liturgiaa toimiteta, vaan kenttäehtollisessa jaetaan aina ennenpyhitettyjä lahjoja eli ortodoksisissa kirkoissa edellisenä sunnuntaina tai juhlana siunauttuja ehtoollisaineita tai suurena torstaina eli kiirastorstaina pyhitettyjä, erikoisesti sairaitten ripittämistä varten siunattuja lahjoja. Kenttäehtoollinen rinnastetaan liturgisessa mielessä sairaiden luona toimitettavaan ripitykseen, johon sisältyy ehtoollinen, ja sen kaava voi vaihdella paljonkin tilanteen mukaan. Ortodoksisen kirkon pyhien toimitusten käsikirjan eli Euhologionin mukaan sairaiden ripitykseen kuuluvat alkurukoukset, uskontunnustus, kolme 25

26 katumustroparia, katumusrukous, rukous ehtoollisen edellä, siunaukset ja synninpäästö, ehtoollisen nauttiminen ja sen jälkeen Simeonin rukous, trishagion ja loppusiunaus. Kenttäoloissa ehtoollisia on toimittu lähinnä kahdella tavalla. Jos aikaa on ollut käytettävissä riittävästi ja olosuhteet ovat sen sallineet, kenttähartauden alussa ortodoksit on komennettu sopivaan paikkaan erillisen oman kenttäalttarin eteen, jossa ehtoollinen on jaettu kerrotun kaavan mukaisesti. Tällöin pieni ortodoksien osasto on voinut rauhassa viettää ehtoollista ja palata joukkoonsa sitten, kun luterilainen kenttäehtoollinen on päättynyt. Toinen tapa on ollut vahvan ekumeeninen: on käytetty luterilaisten kanssa yhteistä kenttäalttaria, jossa ikonit ovat olleet esillä. Samalle altarille on asetettu ennenpyhitetyt lahjat peitteellä katettuun maljaan, öylättien ja viinin viereen. Hartaudessa virren paikalla on joskus laulettu psalmeja ortodoksisen kirkon käyttämillä sävelmillä, esimerkiksi Kiitä, sieluni Herraa ja Ylistä, minun sieluni Herraa. Näiden veisujen jälkeen luterilainen sotilaspastori on siunannut ehtoollisen oman tunnustuksensa mukaisesti. Ennen ehtoollisen jakamista ortodoksinen pappi on lausunut: Jumalan pelvossa, uskossa ja rakkaudessa lähestykäämme ja lukenut rukouksen Uskon Herra ja tunnustan. Ortodoksit ovat tulleet heti ensimmäisten joukossa nauttimaan pyhän ehtoollisen ja saaneet jälkiviinin eli varsinaisen ehtoollisen jälkeen tarjottavan laimennetun makean kirkkoviinin. Molemmissa tapauksissa ensimmäisenä ehtoollisen nauttinut henkilö on jäänyt avustajaksi pitämään liinaa, ellei ortodoksista varusmiespappia ole ollut paikalla. Luterilaisen ehtoollisenvieton kestäessä kauemmin osallistujien suuremmasta määrästä johtuen, sen aikana on voitu laulaa veisua: Ottakaa vastaan Kristuksen ruumis, juokaa kuolemattomuuden lähteestä. Myös kiitosrukouksia on voitu lukea ehtoollisen jakamisen aikana. Näin toimien koko joukko on saatu pysymään rukouksessa ja hiljaa ketkään eivät ole supatelleet keskenään toisten ollessa pyhimpien asioiden äärellä. Ortodoksisen kirkon perinne edellyttää tiukkaa ruokapaastoa ennen ehtoolliselle osallistumista. Siitä on kuitenkin annettu vapautus sotilaille, sillä heidän on oltava joka hetki valmiina ja vahvoina toimimaan toisen ihmisen puolustamiseksi. Jotta edes jonkinlainen yhteinen paasto olisi mahdollinen, sotilaskodin auto on paras pyytää tulemaan vasta hartauden päätyttyä. Silloin elämän tärkeimmän pyhän hetken jälkeinen yhdessä vietetty kahvihetki vielä korostaa juhlan merkitystä ja yhteisöllisyyttä. 26

27 Sotilashäät rakkauden juhla vai sotilasperinteiden näytös Sotpast Janne Aalto & Sotpast Jukka Seppänen Kuva: Jarmo Kuntonen Onhan se nyt kuitenkin pienen lapsemme kastejuhla eikä mikään sotilaallinen tapahtuma? Totta kai. Ensin Janne vain komentaa asennon ja ilmoittaa että suoritamme kasteen 27

28 Tuo pieni katkelma tuttavaperheessä käydystä keskustelusta kertoo paljon tilanteesta, jossa halutaan yhdistää sotilaalliset perinteet kirkolliseen toimitukseen. Uhkakuvana on, että toista elementtiä korostetaan liikaa, joko huomaamatta tai tarkoituksella. Tilaisuuden kirkollista luonnetta ja sotilaallisia perinteitä yhdistelemällä on kuitenkin mahdollisuus saada aikaan todella hieno ja mieliin painuva juhla. Parhaiten tämä tulee esiin hautajaisissa, joissa perinteet yleensä vain korostavat tilaisuuden herkkyyttä ja tuovat esiin sekä sotilasyhteisön arvojen että kirkon sielunhoidon parhaat puolet. Sotilashäiden perinteitä Sotilashäissä uhkakuva sotilaallisesta toimituksesta voi hyvinkin konkretisoitua, jos unohdetaan että kyseessä on KAHDEN ihmisen juhla ja kirkollinen toimitus; ei vain sotilasperinteiden esittely. Sotilashäiden perinteet ovat niin laajat, että tottumaton helposti häikäistyy niiden edessä ja unohtaa kaiken muun. Tämä vaara vaanii hääparin ja heidän ystäviensä lisäksi myös vihkivää pappia. Hänen on joka hetki muistettava, että vihille ei ole menossa vain ja ainoastaan sotilas tai sotilaat, vaan kaksi ihmistä. Toisaalta, myös paikallisen seurakunnan turha jäykkyys ja joustamattomuus perinteiden edessä voi johtaa hyvinkin epäsuotuisaan lopputulokseen kaikkien kannalta. Seurakunnan tehtävä ei nähdäkseni ole esimerkiksi ottaa kantaa hääajoneuvoon, vaikka se olisikin panssarikalustoa. Papin on myös syytä keskittyä käsillä olevaan vihkimiseen eikä esitellä mielipiteitään maanpuolustuksen merkityksestä tai muusta tilanteeseen millään tavalla kuulumattomasta asiasta. Sotilashäiden perinteet ovat lähtöisin kadettihäistä. Niistä ne ovat levinneet upseerihäihin ja nyttemmin koko palkatun sotilashenkilöstön käyttöön. Perinteet jakautuvat ennen vihkimistä tapahtuviin, vihkitilaisuuteen kuuluviin sekä hääjuhlassa toteutettaviin. Tässä artikkelissa keskitytään vain vihkitilaisuuteen kuuluviin sotilasperinteisiin. Muutamalla sanalla toki viitataan siihen mitä hääjuhlassa voi olla odotettavissa. Kokemus on osoittanut, että toisille itsestään selvät asiat eivät sitä kaikille olekaan. Siksi muutamia rivejä uhrataan myös yleisten ohjeiden antamiseen vihkiparille, ystäville ja hääväelle. Aina ei ammattisotilaskaan halua korostaa ammattikuntansa perinteitä, ja siksi on täysin mahdollista, että vihkitilaisuus ja hääjuhla järjestetään täysin ilman sotilaallisia menoja. Tätä toivetta on luonnollisesti syytä kunnioittaa. Mahdollista on myös perinteiden osittainen mukaan ottaminen. Hääpari saattaa esimerkiksi toivoa, että sotilaat käyttävät tilaisuudessa virkapukua. Mikäli virkapukua käytetään, on syytä kuunnella sulhasen toiveita asian suhteen. Hänen pukeutumisensa määrittää muiden virkapukua käyttävien varustuksen. Kadettihäissä kadetit ovat juhlapuvussa, mutta muiden sotilashenkilöiden vihkitilaisuuksissa vaihtoehtoja 28

29 on enemmän. Hyvin yleisesti sulhanen ja bestman pukeutuvat juhlapukuun ja muut sotilaat pieneen juhlapukuun. Kiveen kirjoitettu ei tämäkään ohje ole, vaan sitä voidaan tilanteen mukaan soveltaa. Melkeinpä kaikkia vihkitilaisuuteen liittyviä perinteitä voidaan tilanteen mukaan säätää ja muokata. Seuraavassa pyritään tuomaan esille erilaisia mahdollisuuksia, joita voi tapauskohtaisesti harkita. Yksinkertaisuuden vuoksi esimerkeissä oletetaan, että hääparista juuri sulhanen on sotilas, ja että kirkollinen vihkiminen toimitetaan kirkossa, sillä näinhän useimmiten yhä on. Mikäli morsian tai sekä morsian että sulhanen ovat sotilaita, tai vihkipaikka on jokin muu, voidaan ohjeita soveltaa tilanteen mukaan. Kirkossa Sotilaiden toimintaa kirkossa ohjaa joukon vanhin. Vanhimmaksi on syytä määrätä jokin toinen henkilö kuin bestman. Vanhin ei siis välttämättä tarkoita fyysiseltä tai virkaiältään vanhinta sotilasta, vaan kyseessä on lähinnä sopimus siitä, kuka johtaa. Muutenkin johtajuuskysymykset olisi syytä käydä läpi jo ennakkoon, esimerkiksi silloin, kun kaasoja on useita. Tällöin vältytään monelta turhalta epäselvyydeltä. Sen lisäksi, että pappi käy normaalin toimituskeskustelun vihkiparin kanssa, on hänen syytä keskustella sekä bestmanin että vanhimman kanssa, jotta kaikilla on tilaisuuden kulusta sama käsitys. Keskustelu käydään ja mahdollinen harjoittelu suoritetaan yleensä viimeistään vihkimistä edeltävällä viikolla, mutta bestamanin ja vanhimman kanssa asiat voidaan sopia ennen vihkitoimitustakin. Sotilaiden on hyvä saapua kirkolle vähintään noin viisitoista minuuttia etukäteen papillehan tämän pitäisi olla itsestäänselvyys. Lakit, hansikkaat ja miekat jätetään kirkon eteiseen tai takimmaiseen penkkiin. Koska harvoissa kirkoissa on enää asehuoneita, johon miekat voitiin jättää ennen Herran huoneeseen astumista, on säilytystilojen turvallisuudesta varsinkin suuremmilla paikkakunnilla syytä varmistua. Miekat ja lakit voivat olla hyvin haluttua tavaraa. Noin viisi minuuttia ennen tilaisuuden alkua bestman asettuu odottamaan alttarin tuntumaan, ja mikäli morsian saatetaan alttarille, sulhanen odottaa yhdessä bestmanin kanssa. Jos he molemmat ovat sotilasasuissa, voi bestman kantaa sulhasen miekkaa ja lakkia. Miekka on bestmanin käsissä, ilman tuppea, ja poikittain niin, että terä osoittaa poispäin alttarilta. Lakki on miekan päällä, lippa bestmanista poispäin. Lakin päälle asetetaan vihkisormus tai -sormukset, joka tai jotka on hyvä kiinnittää lakkiin esimerkiksi nuppineulalla. Erilaisia siimaja rautalankakiinnityksiäkin on kokeiltu: ne ovat kyllä tehokkaita, mutta samalla sulhasen huumorintajua koettelevia. 29

30 Noin kolme minuuttia ennen tilaisuuden alkua saapuvat kunniakujaan osallistuvat sotilaat parijonossa paikoilleen. Paikat on hyvä tiedustella etukäteen niin, että kunniakuja täyttää tasaisesti koko käytävän matkan. Suuremmissa kirkoissa voidaan täyttää vain käytävän etuosa. Paikoilleen asettuessaan kunniakuja jää vastakkain kääntyneenä seisomaan lepoon. Kunniakujaan kuuluvien avecit voivat asettua istumaan kirkon keskivaiheille. Sulhasen puoli on kirkon pääovelta alttarille päin katsottuna oikealla ja sille puolelle asettuvat istumaan hänen sukulaisensa ja leimallisesti hänen ystävänsä ja työtoverinsa. Morsiamen suku ja muu lähipiiri asettuu vastaavasti keskikäytävän vasemmalle puolelle. Etummaiset penkit varataan hääparin lähimmille omaisille, mutta muilta osin penkkejä on lupa täyttää aika vapaasti. Häämarssin alkaessa kunniakuja ottaa asennon ja kääntää rintamasuunnan kohti ovea. Sotilaiden rintamasuunta on koko ajan morsiamen suuntaan. Häämarssin päättyessä he ottavat levon. Rukousten alussa kunniakuja tekee asennon ja ottaa aamenen jälkeen levon. Sulhasen ei välttämättä kannata noudattaa perinteisiä toimintamalleja sanojen rukoilkaamme ja aamen -kohdalla, sillä äkseeraus sopii alttarin ääreen huonosti. Se, miten alttarin ääressä ollaan, milloin polvistutaan ja milloin noustaan ylös, sovitaan ja harjoitellaan etukäteen vihkivän papin kanssa. Yleisluontoisia ohjeita on vaikea antaa, koska toiminta riippuu käytettävästä vihkikaavasta ja toisaalta myös eri paikkakuntien vaihtelevista käytännöistä. Kaavasta ja kaikesta siihen liittyvästä vihkipari sopii etukäteen papin kanssa. Papin on hyvä tuoda esille ja muistaa itsekin, että sotilasperinteet ovat vain pyhän toimituksen tyylikäs lisä, eivät pääasia. Sotilaat esiintyvät kirkossakin sotilaallisen särmästi, mutta perhe-elämään sama toimintamalli ei yleensä sovellu, joten kaikkia vihkipuheen vertauksia ei kannata ottaa sotilasmaailmasta. Morsiamenkin elämänpiiri on hyvä huomioida. Papin puheen ja kysymysten jälkeen bestman astuu sulhasen viereen ja tämä ottaa lakin päällä olevan sormuksen (sormukset) ja antaa sen papille. Pappi lukee sormusrukouksen ja antaa sormuksen (sormukset) takaisin sulhaselle. Sormusrukous on kaavan osa, johon on muista osista poiketen vain yksi vaihtoehto. Sen sisältö tuo myös parhaiten esille tilaisuuden kirkollisen luonteen: Kaikkivaltias Jumala. Sinä itse olet rakkaus ja siunaat niitä, jotka turvautuvat sinuun. Ota suojelukseesi tämä liitto. Auta (vihittävien etunimet) elämään avioliitossaan pyhän tahtosi mukaan, pysymään toisilleen uskollisina ja palvelemaan toisiaan kiitollisin mielin. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen tähden. Kirkollinen avioliittoon vihkiminen on siis paitsi oikeudellinen tapahtuma, myös syvästi hengellinen ja Jumalan käskyyn perustuva asia. Avioliiton voi solmia täysin ilman kirkollisia 30

31 menoja (maistraatin päällikkö, henkikirjoittaja ja julkinen notaari toimittavat siviilivihkimisiä), mutta jos pappi toimii vihkivänä viranomaisena, on hyvä muistaa, että tilaisuus on silloin myös pyhä toimitus. Kirkollisten toimitusten oppaan (Sinä olet kanssani, Kirkkohallitus 2006) mukaan avioliiton solmiminen perustuu luomisjärjestykseen: Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi, antoi avioliiton heille lahjaksi ja siunasi heidän liittonsa. Kristus vahvisti tämän luomisjärjestykseen perustuvan asetuksen (Matt. 19:4 6). Jumalan asetuksen perusteella avioliittoon vihkiminen on hengellinen tapahtuma ja jumalanpalvelus, jossa rukoillaan vihkiparin puolesta ja siunataan heidän liittonsa. Mikäli tilaisuudessa lauletaan virsiä, niiden on hyvä olla tuttuja. Varsinkin kadettien häissä hyvä valinta on Ystävä sä lapsien -virren ensimmäinen ja kolmas säkeistö (492:1,3), sillä virsi on Maanpuolustuskorkeakoulun perinnevirsi. Virret ja muu musiikki sovitaan luonnollisesti yhdessä hääparin kanssa. Paikallinen kanttori on tässä suhteessa paras asiantuntija. Päätösmusiikin alkaessa kunniakuja tekee asennon. Hääparin lähtiessä kulkemaan kirkon käytävää ulos bestman ja kaaso seuraavat heitä. Kunniakujaan kuuluvat lähtevät seurueen perään pareittain heti, kun seurue on ohittanut kunkin parin. Etukäteen on syytä varmistaa, että kirkosta löytyy tila, johon hääpari voi mennä piiloon odottamaan hääväen poistumista. Samoin kunniakujaan kuuluvilla on syytä olla käytössään nurkkaus, josta he ottavat lakkinsa, hansikkaansa ja miekkansa ja jossa he muodostavat parijonon. Hääväen poistuttua kunniakujan sotilaat marssivat vanhimman johdolla ulos ja muodostavat kirkon oven edustalle miekkakujan. Hääparin ilmestyessä oviaukkoon miekkakujan sotilaat alkavat kilistellä miekkojaan ja hääpari kulkee kujan läpi kohti heitä odottavaa ajoneuvoa (vast). Mikäli paikalliset tavat sallivat, voi hääväki myös heittää riisiä tms. hääparin päälle tämän kulkiessa kujan läpi. Miekkakujan viimeisessä parissa oleva sotilas voi myös läpsäyttää morsianta miekalla takapuolelle. ja hääjuhlassa Hääjuhla toteutetaan hääparin toiveitten mukaisesti. Mikäli mukaan otetaan sotilasperinteitä, on luvassa todennäköisesti ainakin morsiamen malja, miekan polttaminen, kakun leikkaaminen miekalla ja morsiamen ryöstö. Viimeksi mainittu tapa on nykyisellään hyvin yleinen käytäntö myös ei-sotilaallisissa häissä, joten sen toteutukseen ei tässä artikkelissa erikseen puututa. Hääjuhlassa paikalla olevat sotilaat juovat yleensä alkumaljan erilaisista laseista kuin muu hääväki. Sotilaiden lasit rikotaan maljan juomisen jälkeen, jotta kukaan ei enää samoista laseista joisi kenenkään muun onnelle. Muun hääväen ei kannata lähteä mukaan rikkomisrituaaliin. 31

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Avioliiton merkitys Avioliiton esteiden tutkinta Vihkimisen varaaminen Tapaaminen papin kanssa Avioliittoon vihkiminen vai morsiusmessu? Häämusiikki

Lisätiedot

Tuomasmessun kulku. Messun aloitus. Alkusiunaus. Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin.

Tuomasmessun kulku. Messun aloitus. Alkusiunaus. Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin. Tuomasmessun kulku Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin. Messun aloitus Kirkossa vallitsee hiljaisuus. Messun alkua odoteltaessa lauletaan rukoushymnejä. Rukousalttareilla voi hiljentyä

Lisätiedot

Ristiäiset. Lapsen kaste

Ristiäiset. Lapsen kaste Ristiäiset Lapsen kaste Ilo palvella! Loimaan seurakunta OHJELMA Alkuvirsi Ristinmerkki Raamatunluku Mark. 10: 13 16 Puhe Uskontunnustus Kaste Virsi Yhteinen esirukous ja Isä Meidän rukous Siunaus Päätösvirsi

Lisätiedot

MESSU SELKOMUKAUTUS virikemateriaalia messuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan. I Johdanto. 1.

MESSU SELKOMUKAUTUS virikemateriaalia messuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan. I Johdanto. 1. MEU ELKOMUKAUTU virikemateriaalia messuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan I Johdanto 1. Alkuvirsi 2. Alkusiunaus L Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen, aamen,

Lisätiedot

Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN

Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN www.espoonseurakunnat.fi www.esboforsamlingar.fi www.espoonseurakunnat.fi Avioliittoon vihkiminen Espoossa Avioliittoon vihkiminen siunausta elämäänne Avioliitto

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

KONFIRMAATIOMESSU B SELKOMUKAUTUS virikemateriaalia konfirmaatiomessuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan

KONFIRMAATIOMESSU B SELKOMUKAUTUS virikemateriaalia konfirmaatiomessuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan KONFIRMAATIOMEU B EKOMUKAUTU virikemateriaalia konfirmaatiomessuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan I Johdanto 1. Alkuvirsi 2. Alkusiunaus Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen

Lisätiedot

Rakkaani on minun ja minä olen hänen

Rakkaani on minun ja minä olen hänen Rakkaani on minun ja minä olen hänen Laul. l. 6:3 Sastamalan seurakunta Aittalahdenkatu 12 38200 SASTAMALA puh. (03) 521 9000 www.sastamalanseurakunta.fi Kirkkoherranvirasto puh. (03) 521 9090 avoinna

Lisätiedot

Jumalanpalveluksen viettäminen ilman pappia

Jumalanpalveluksen viettäminen ilman pappia Jumalanpalveluksen viettäminen ilman pappia Kirkkojärjestyksen 2 luvussa säädetään jumalanpalveluksen viettämisestä ilman pappia: Jos sairauden tai muun esteen vuoksi ei ole pappia jumalanpalvelusta pitämään,

Lisätiedot

SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI

SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI Päivitetty 26.12.2014 SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI P: Alkusiunaus L: Amen. Kunnia olkoon sinulle... Taivaallinen Kuningas... Pyhä Jumala... Isä meidän...

Lisätiedot

E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa

E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa Kasteesta ja siihen valmistautumisesta ks. Lapsen kasteen kaava (1. A). Kun kaste toimitetaan seurakunnan jumalanpalveluksessa (messu, sanajumalanpalvelus, viikkomessu,

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

tahdotteko yhdessä seurakunnan kanssa huolehtia siitä, että NN saa kristillisen kasvatuksen? Vastaus: Tahdon.

tahdotteko yhdessä seurakunnan kanssa huolehtia siitä, että NN saa kristillisen kasvatuksen? Vastaus: Tahdon. LAEN KATE ELKOMUKAUTU virikemateriaalia lapsen kasteeseen mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan I Johdanto 1. Virsi 2. Alkusiunaus Isän ja ojan ja yhän Hengen nimeen. Herra

Lisätiedot

LAHDEN SEURAKUNTAYHTYMÄ. Avioliittoon vihkiminen

LAHDEN SEURAKUNTAYHTYMÄ. Avioliittoon vihkiminen LAHDEN SEURAKUNTAYHTYMÄ Avioliittoon vihkiminen Rakkauden suojassa Vihkimisessä luvataan rakastaa toista ja sitoudutaan jakamaan elämä hänen kanssaan. Siinä on jotain ihmeellistä ja hienoa. Kirkossa voitte

Lisätiedot

Palat esitellään kinkeritilanteessa, tämän voi tehdä opettaja tai etukäteen valittu oppilas. Kullekin palalle on aikaa muutama minuutti.

Palat esitellään kinkeritilanteessa, tämän voi tehdä opettaja tai etukäteen valittu oppilas. Kullekin palalle on aikaa muutama minuutti. JOHDANTO - sopisi 2. luokkalaisille 1) JOHDANTO pala aiheena anteeksi pyytäminen Liturgisena lauluna alkusiunaus: Pappi: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen Seurakunta: Aamen, aamen, aamen Pappi: Herra,

Lisätiedot

Opas vihkimisen järjestelyihin

Opas vihkimisen järjestelyihin Minun käskyni on tämä: rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä. Joh. 15:9 12 Jyväskylän seurakunnan Opas vihkimisen järjestelyihin Avioliittoon vihkiminen K ristillisen uskomme mukaan

Lisätiedot

Jumalanpalvelusten kirjan käyttäjälle

Jumalanpalvelusten kirjan käyttäjälle Jumalanpalvelusten kirjan käyttäjälle Ilo valtasi minut, kun kuulin sanan: Me lähdemme Herran huoneeseen. (Ps. 122: 1) Jumalanpalvelusten kirja sisältää seurakunnassa tarvittavat keskeiset jumalanpalveluskaavat.

Lisätiedot

TUM-412 Luento / JP. Yliopistonlehtori Sini Hulmi

TUM-412 Luento / JP. Yliopistonlehtori Sini Hulmi TUM-412 Luento 9.11.2017 / JP Yliopistonlehtori Sini Hulmi Jumalanpalveluselämän tehtävät harjoittelun aikana (tarkemmin ohjeita alempana) Kaksi liturgiaa Kaksi saarnaa Osallistuminen kasteen, avioliittoon

Lisätiedot

TUM-412 Luento / JP. Yliopistonlehtori Sini Hulmi

TUM-412 Luento / JP. Yliopistonlehtori Sini Hulmi Tämä ja luennon alkuosuus nähtävissä kurssikotisivulla https://courses.helsinki.fi/fi/tum- 412/124268595 Materiaali myös blogipalvelussa, josta myös harjoittelunohjaajat näkevät nämä! TUM-412 Luento 5.11.2018

Lisätiedot

Avioliittoon vihkiminen

Avioliittoon vihkiminen Avioliittoon vihkiminen Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

1. OMA USKONTONI PERHEESSÄ JA KOULUSSA

1. OMA USKONTONI PERHEESSÄ JA KOULUSSA 1. OMA USKONTONI PERHEESSÄ JA KOULUSSA Kun olet koulussa oman uskonnon oppitunnilla, opit ortodoksiseen uskontoon kuuluvia asioita. Tässä jaksossa tutustut ortodoksisuuteen kodeissa ja lähiympäristössäsi.

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

YKSITYINEN EHTOOLLINEN

YKSITYINEN EHTOOLLINEN 3. YKSITYINEN EHTOOLLINEN Tätä kaavaa käytetään vietettäessä yksityistä ehtoollista esimerkiksi sairaan luona. Myös muille läsnäoleville annetaan ehtoollinen, jos he sitä haluavat. Ehtoollisvälineet asetetaan

Lisätiedot

Herra olkoon teidän kanssanne. Niin myös sinun henkesi kanssa.

Herra olkoon teidän kanssanne. Niin myös sinun henkesi kanssa. Vietettäessä ehtoollista sairaan luona myös muille läsnä oleville voidaan antaa ehtoollinen. Ehtoollisvälineet asetetaan valkoisella liinalla peitetylle pöydälle. Pöydälle voidaan asettaa myös risti tai

Lisätiedot

Messu. Hollolan seurakunta Hämeenkosken kappeliseurakunta

Messu. Hollolan seurakunta Hämeenkosken kappeliseurakunta Messu Hollolan seurakunta Hämeenkosken kappeliseurakunta Messun sisältö on osuvasti kuvattu Martti Lutherin saarnassa:... rakas Herramme itse puhuu meille Pyhän Sanansa kautta ja me vastaamme Hänelle rukoillen

Lisätiedot

Messu Viitasaaren kirkossa

Messu Viitasaaren kirkossa Messu Viitasaaren kirkossa 1 Pappilantie 6 44500 Viitasaari Puh. 014 333 4900 Tästä vihkosesta voit seurata jumalanpalveluksen kulkua. Keskellä näkyvät eri osien sisällöt, marginaalissa kerrotaan, mitä

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Evankeliumitekstissä Jeesus kertoo, että Isä herättää kuolleet, ja että myös hänellä, Pojalla on valtaa antaa elämä kenelle tahtoo.

Evankeliumitekstissä Jeesus kertoo, että Isä herättää kuolleet, ja että myös hänellä, Pojalla on valtaa antaa elämä kenelle tahtoo. 1 Jeesus sanoi juutalaisille:»totisesti, totisesti: ei Poika voi tehdä mitään omin neuvoin, hän tekee vain sitä, mitä näkee Isän tekevän. Mitä Isä tekee, sitä tekee myös Poika. Isä rakastaa Poikaa ja näyttää

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan

Lisätiedot

Jumalanpalveluksen. Käsiohjelma. Loimaan seurakunta

Jumalanpalveluksen. Käsiohjelma. Loimaan seurakunta Jumalanpalveluksen Käsiohjelma Loimaan seurakunta Tästä ohjelmassa on Loimaan seurakunnassa toteuttavan normaalin messun ja sanajumalanpalveluksen kulku. Käytössä 3. sävelmäsarja Sanajumalanpalveluksessa

Lisätiedot

HARTOLAN SEURAKUNTA Kuorisääntö, hyväksytty kirkkoneuvostossa 29.11.2007

HARTOLAN SEURAKUNTA Kuorisääntö, hyväksytty kirkkoneuvostossa 29.11.2007 HARTOLAN SEURAKUNTA Kuorisääntö, hyväksytty kirkkoneuvostossa 29.11.2007 1. Yleistä 2. Kellojen soitto 3. Kynttilät ja kukat 4. Jumalanpalvelukset 5. Muuta 1. Yleistä Hartolan kirkon kuorisäännössä määrätään

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Maahan kätkeminen. Rukoushetken johtaja laatii johdantosanat itse tai käyttää seuraavia vaihtoehtoja:

Maahan kätkeminen. Rukoushetken johtaja laatii johdantosanat itse tai käyttää seuraavia vaihtoehtoja: Maahan kätkeminen Kaavaa voidaan käyttää uurnaa tai tuhkaa maahan kätkettäessä tai kun vainaja lasketaan hautaan toisella paikkakunnalla varsinaisen hautaan siunaamisen jo tapahduttua. Rukoushetken johtaa

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 ...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

Avioliittoon vihkiminen

Avioliittoon vihkiminen Avioliittoon vihkiminen Onnittelut teille kahdelle, jotka olette halunneet jatkaa elämäänne yhdessä. He eivät siis enää ole kaksi, he ovat yksi. Ja minkä Jumala on yhdistänyt sitä älköön ihminen erottako.

Lisätiedot

Läheisen kuoltua. Voidaan käyttää esimerkiksi virttä 249, 383, 384 tai 397.

Läheisen kuoltua. Voidaan käyttää esimerkiksi virttä 249, 383, 384 tai 397. Läheisen kuoltua Rukoushetki läheisen kuoltua (saattohartaus) vietetään omaisten pyynnöstä. Se pidetään potilashuoneessa, sairaalan kappelissa tai kodissa. Rukoushetken johtaa pappi, muu seurakunnan työntekijä

Lisätiedot

Avioliittoon vihkiminen

Avioliittoon vihkiminen Avioliittoon vihkiminen AVIOLIITON MERKITYS Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei

Lisätiedot

Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä

Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä Kun kaste toimitetaan seurakunnan yhteisessä jumalanpalveluksessa, siihen liitetään tässä esitetyt kohdat. Saarnan jälkeen vanhemmat ja kummit siirtyvät kastettavan

Lisätiedot

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa Saarna 12.10.2008 Ari Puonti Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään (abad) ja varjelemaan (shamar) sitä.

Lisätiedot

Tuhkakeskiviikon messu

Tuhkakeskiviikon messu Tuhkakeskiviikon messu Tuhkakeskiviikon jumalanpalvelus voidaan viettää myös sanajumalanpalveluksena. Tällöin voidaan jättää tuhkakeskiviikon messun kohta 5 (Herra, armahda) pois. Ehtoollisosa jätetään

Lisätiedot

Surun kohdatessa. - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta

Surun kohdatessa. - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta Surun kohdatessa - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta Päivitetty 7.5.2013 Vainajan lähimmät Ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

Seurakunnallisten toimitusten kirja

Seurakunnallisten toimitusten kirja Seurakunnallisten toimitusten kirja Suomen Helluntaikirkko Seurakunnallisten toimitusten kirja Suomen Helluntaikirkon julkaisuja 5 2015 Suomen Helluntaikirkko ja Aikamedia Oy Kaikki oikeudet pidätetään.

Lisätiedot

Avioliittoon vihkiminenopas

Avioliittoon vihkiminenopas Avioliittoon vihkiminenopas Suurin on rakkaus Olette kohdanneet ihmisen, jonka kanssa haluatte viettää loppuelämänne. Se on ihmeellisen hienoa. Kirkossa voitte solmia avioliiton, pyytää sille Jumalan siunausta

Lisätiedot

VINKKEJÄ TYHJÄN SYLIN MESSUN TAI HARTAUDEN JÄRJESTÄJÄLLE

VINKKEJÄ TYHJÄN SYLIN MESSUN TAI HARTAUDEN JÄRJESTÄJÄLLE VINKKEJÄ TYHJÄN SYLIN MESSUN TAI HARTAUDEN JÄRJESTÄJÄLLE SISÄLLYS 1 TYHJÄN SYLIN MESSU JA HARTAUS... 3 2 MESSUN JÄRJESTÄMINEN... 4 2.1 Yhteistyökumppanit... 4 2.2 Käytännön vinkkejä... 5 3 OHJELMAIDEOITA...

Lisätiedot

Kirkkojärjestyksen 2 luvun 9 :n 3 momentin ja 12 :n 2 momentin muuttaminen

Kirkkojärjestyksen 2 luvun 9 :n 3 momentin ja 12 :n 2 momentin muuttaminen Piispainkokouksen esitys 1/2010 kirkolliskokoukselle Kirkkojärjestyksen 2 luvun 9 :n 3 momentin ja 12 :n 2 momentin muuttaminen ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kirkkojärjestyksen

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden lähteestä "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta 1. Aterian aikana

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Avioliittoon vihkiminen

Avioliittoon vihkiminen Avioliittoon vihkiminen Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

9. Luterilainen ja reformoitu perinne

9. Luterilainen ja reformoitu perinne 9. Luterilainen ja reformoitu perinne Lutherin näkemys koko protestanttisuuden perustana Roomalaiskirjeen luennoista alkaen, erityisesti Galatalaiskirjeen kommentaarissa (1531/35) vanhurskauttaminen syntien

Lisätiedot

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus Missio Välitämme pelastuksen evankeliumia Jumalan armosta sanoin ja teoin. Visio Seurakuntamme on armon ja rauhan yhteisö, joka tuo ajallista

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin

Opetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas herää mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan. Oppilas

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

Apologia-forum 25.-27.4.2014

Apologia-forum 25.-27.4.2014 Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum

Lisätiedot

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com 1 USKOONTULON ABC 2 1. Tunnusta, että olet tehnyt syntiä ja tee parannus. Me olemme tehneet väärin, me olemme tehneet syntiä, olemme rikkoneet SINUA vastaan, kapinoineet ja poikenneet SINUN Käskyistäsi

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Pyhäinpäivän iltajumalanpalvelus

Pyhäinpäivän iltajumalanpalvelus Pyhäinpäivän iltajumalanpalvelus Pyhäinpäivän iltajumalanpalveluksessa muistetaan uskossa Kristukseen kuolleita ja erityisesti seurakunnan poisnukkuneita jäseniä sekä rukoillaan heidän puolestaan (ks.

Lisätiedot

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET:

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET: 1 + SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + Nimesi: Osoitteesi: Puhelinnumerosi: PERUSOHJEET: Seurakunnan toimintaan tutustumista varten käyt 3-4 kertaa itsenäisesti jumalanpalveluksessa

Lisätiedot

Sairaan luona. Virsiehdotuksia. Johdantosanat. Psalmi

Sairaan luona. Virsiehdotuksia. Johdantosanat. Psalmi Sairaan luona Tätä aineistoa käytetään sairaan luona vietettävässä rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9). Rukoushetki sairaan luona on aineistoineen myös Kasuaalitoimitusten kirjassa. Rukoushetken johtaa

Lisätiedot

26. LIPUN SIUNAAMINEN

26. LIPUN SIUNAAMINEN 26. LIPUN IUNAAMINEN Pappi siunaa pyydettäessä lipun. Lipun siunaaminen voidaan toimittaa kirkossa tai muussa sopivassa paikassa. Ennen toimitusta kannetaan kuoriin uomen lippu ja sen jäljessä siunattava

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

N A K K I L A N S E U R A K U N T A. hääopas

N A K K I L A N S E U R A K U N T A. hääopas MITÄ PITÄÄ MUISTAA? N A K K I L A N S E U R A K U N T A hääopas VIHKIKAAVA Mitä, missä, milloin? AVIOLIITON MERKITYS Rakkaus, sitoutuminen, turva Ennen häitä, juhlan aikana ja sen jälkeen. NAKKILAN SEURAKUNTA

Lisätiedot

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo (Matt 16:18) Ja mina sanon sinulle: Sina olet Pietari, ja ta lle kalliolle mina rakennan seurakuntani, eiva tka tuonelan portit sita voita. (Matt

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Uskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT ORTODOKSINEN USKONTO

Uskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT ORTODOKSINEN USKONTO Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana

Lisätiedot

Juha Muukkonen Rinnetie Tornio puh s-posti: gen.fi kotisivu:

Juha Muukkonen Rinnetie Tornio puh s-posti: gen.fi kotisivu: LASTEN EHTOOLLINEN? (Ote 26.7.2016 ystävälle lähetetystä kirjeestä.) Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@ gen.fi kotisivu: www.gen.fi Lasten osallistuminen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Nainen kaivolla

Nettiraamattu. lapsille. Nainen kaivolla Nettiraamattu lapsille Nainen kaivolla Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible for Children,

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. PYHÄ RAAMATTU 2. PYHÄ KASTE 3. HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN 4. RIPPI ELI AVAINTEN VALTA 5. APOSTOLINEN PAIMENVIRKA

SISÄLLYSLUETTELO 1. PYHÄ RAAMATTU 2. PYHÄ KASTE 3. HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN 4. RIPPI ELI AVAINTEN VALTA 5. APOSTOLINEN PAIMENVIRKA SISÄLLYSLUETTELO 1. PYHÄ RAAMATTU 2. PYHÄ KASTE 3. HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN 4. RIPPI ELI AVAINTEN VALTA 5. APOSTOLINEN PAIMENVIRKA 6. JULKINEN RUKOUS ELI JUMALANPALVELUS 7. PYHÄ RISTI 1 / 5 Luterilaisen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme

Lisätiedot

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Lundin hiippakunnan visio Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Oppimaan innostaen ja toivon ympärille kokoontuen... kaste perustana kohtaamaan elämän ja maailman haasteet Armoon pohjaten, maailmassa

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti. Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.

Lisätiedot

Liturgiassa seurakunnan lausumien osuuksien suhteen tulee noudattaa yhtenäistä linjaa näiden ohjeiden mukaisesti.

Liturgiassa seurakunnan lausumien osuuksien suhteen tulee noudattaa yhtenäistä linjaa näiden ohjeiden mukaisesti. Päivitetty 1/2016 1 (8) LITURGI SIUNAUSTA TEHTÄVÄÄSI, KIITOS ETTÄ OTIT SEN VASTAAN! Messun valmistelu Messu valmistelaan 2-4 viikkoa ennen messua pidettävässä suunnittelukokouksessa. Kokouksen kutsuu kokoon

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

Katekismus rukouksen apuvälineenä

Katekismus rukouksen apuvälineenä Katekismus rukouksen apuvälineenä On sanottu, että kaikista maailman katekismuksista Lutherin Vähä Katekismus on ainoa, jota voi rukoilla. Rukouksen näkökulma on katekismuksessa aivan keskeinen. Keskiajalla

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot