Asiasanat: äkillinen kuolema, jaksaminen, omainen Säilytyspaikka: DIAK / Helsingin Alppikadun yksikön kirjasto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiasanat: äkillinen kuolema, jaksaminen, omainen Säilytyspaikka: DIAK / Helsingin Alppikadun yksikön kirjasto"

Transkriptio

1 ÄKILLINEN KUOLEMA Tutkimus pelastuslaitoksen hoitajien kokemuksista, tunteista ja jaksamisesta sekä omaisten kohtaamisesta potilaan äkkikuolematilanteessa Leena Kanninen - Kirsi Salminen-Ali Opinnäytetyö, Kevät 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-terveys-sairaanhoitaja, AMK

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / ALPPIKADUN YKSIKKÖ Kanninen, Leena - Salminen-Ali, Kirsi Äkillinen kuolema - tutkimus hoitajien kokemuksista, tunteista ja jaksamisesta sekä omaisten kohtaamisesta potilaan äkkikuolematilanteessa. Helsinki sivua, 3 liitettä Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata hoitajien kokemuksia, tunteita ja jaksamista potilaan äkkikuolematilanteessa sekä sitä, miten he kohtaavat omaisia tilanteessa. Tarkoituksena oli saada tietoa, jota hoitajat voivat käyttää keskustellakseen asiasta omassa työyhteisössään ja kehittääkseen omaa toimintaansa. Tutkimuksemme on kvalitatiivinen ja aineisto kerättiin käyttämällä haastattelun muotoon tehtyjä lomakkeita. Lomakkeisiin vastasi kahdeksan palo-ja pelastuslaitoksella Helsingin alueella työskentelevää hoitajaa. Saatu aineisto käsiteltiin sisällön analysoinnin menetelmää käyttäen. Tuloksen mukaan hoitajat kokivat hoitotyön potilaan äkkikuolematilanteessa vaativaksi. Toisille työ aiheuttaa turhautumista ja ahdistusta sekä riittämättömyyden tunteita, toiset vastaajista olivat sitä mieltä, ettei työ aiheuta stressiä tai tuota mitään erityisiä tunteita. Tutkimuksen mukaan itse työtilanteessa hoitajat keskittyvät tehtävään työhön ja mahdolliset tilanteen aiheuttamat tunteet painetaan taustalle. Tilanteen mentyä ohi hoitajat purkavat potilaan äkkikuoleman mahdollisesti aiheuttamia tunteita pääasiassa työtovereiden kesken epävirallisesti keskustellen. Virallisempi purkumenetelmiä ei käytetty tai niitä ei ollut käytössä. Omaisten kohtaaminen tapahtuu potilaan äkkikuolematilanteessa sitten, kun potilaan tarvitsema hoitotyö on saatu päätökseen. Hoitajat olivat halukkaita kohtaamaan omaiset tilanteessa vaikka se koettiinkin vaikeaksi tehtäväksi. Hoitajat pyrkivät lähinnä kuuntelemaan omaisia ja antamaan heidän tarvitsemaa tietoa.

3 Asiasanat: äkillinen kuolema, jaksaminen, omainen Säilytyspaikka: DIAK / Helsingin Alppikadun yksikön kirjasto ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC / ALPPIKATU TRAINING UNIT Authors: Kanninen, Leena - Salminen-Ali, Kirsi Title: Sudden Death - The study of the experiences, feelings and managing of the nurses in the situation where the patient dyes suddenly and how they face the family. Helsinki pages, 3 appendices The purpose on this study is to describe the experiences, feelings and managing of the nurses when taking care of a patient that is dying suddenly and how they face the family. Our study is qualitative and the material was collected by sending questionnaires to a fire and rescue department in the area of Helsinki. The questionnaires were processed by analysing the content. Our study shows that, the nurses felt that taking care of a dying patient is demanding. Some of the nurses felt anxiety, exhaustion and feelings of inadequacy, while others said, that the work does not cause any stress or other feelings. In the situation itself, nurses concentrate to the work at hand and suppress their feelings. After the situation, nurses defuse the feelings mainly with their colleaques. The family on the patient is dealt with after the situation is over. The nurses mainly try to listen to the family and to inform them about the situation. Keywords: sudden death, managing, family members Filed and stored at Diaconia Institute Library, Alppikatu Training Unit, Helsinki

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ÄKILLINEN KUOLEMA KÄSITTEENÄ Kuoleman kohtaaminen Hoitotyö äkkikuolematilanteissa Omaisten kohtaaminen äkkikuolematilanteessa 9 3. HOITAJANA KUOLEVAN VIERELLÄ Kuolema kriisinä Surun ymmärtäminen Loppuun palaminen TUNTEIDEN JA KOKEMUSTEN ERITTELY HOITOTYÖSSÄ Ammatti-identiteetin merkitys Defusing Debriefing Työnohjaus Työyhteisön tuki TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimusongelmat Tutkimushenkilöt Aineiston keruu Aineiston analysointi Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen eettisiä näkökohtia TUTKIMUKSEN TULOKSET Yllättävän tilanteen kokonaishallinta 31

5 6.2 Äkkikuolematilanteiden herättämät tunteet Työssä jaksamisen keinot Tulosten yhteenveto POHDINTA Tutkimustulosten pohdinta Ammatillinen pohdinta 41 LÄHTEET 44 LIITTEET Liite 1. Tutkimuslupa Liite 2. Saatekirje Liite 3. Kirjallinen haastattelu äkkikuolematilanteista

6 JOHDANTO Ihmisen kuolema on elämään liittyvänä tapahtumana voimakkaita tunteita ja ajatuksia herättävä. Se pysäyttää ajattelemaan. Se tuo tunteet pintaan. Kuitenkin hoitotyö siinä tilanteessa vaatii hoitajalta nopeaa ja oikeaa toimintaa. Miten hoitaja selviää? Hoitajalla tulisi olla valmiuksia kohdata kuolema, koska se on hoitoalalla työskenteleville usein toistuva tapahtuma. Varsinkin äkkikuolematilanteet ovat sellaisia, joissa hoitotyöntekijät ovat lähes aina mukana. Sen kohtaaminen on varmasti kokemus, joka ylittää arkielämän rajallisen merkitysalueen. Koulutus ja kokemus antavat valmiuksia, mutta äkillisen kuoleman kohdalla emme ole voineet valmistautua; ihmisinä emmekä hoitajina. Kuolevan potilaan kohtaaminen, hoitaminen ja tukeminen kuoleman tullessa ovat tehtäviä, jotka herättävät hoitajan ja potilaan omaiset miettimään myös omaa elämää ja omaa kuolemaa. Elämän rajallisuuden tajuaminen tuo lähelle ajatuksen Jumalasta, joka on elämän ja kuoleman Herra. Voidakseen ja kyetäkseen olemaan auttaja ja tukija tällaisessa tilanteessa, hoitajan on tunnettava omat ajatuksensa elämästä ja kuolemasta, suhteensa omaan itseensä ja Jumalaansa. Omien tunteiden ja ajatusten tunnistaminen ja läpikäyminen ovat keskeisiä asioita pyrittäessä tunnistamaan niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat hoitajan toimintaan ja jaksamiseen. Tämän työn tarkoituksena on selvittää potilaan äkilliseen kuolemaan ja sen kohtaamiseen liittyviä keskeisiä asioita, hoitajan näkökulmasta katsottuna. Mielenkiinto aihetta kohtaan on herännyt omakohtaisista kokemuksista, sekä siitä, ettei nimenomaan potilaan äkillistä kuolemaa ole juurikaan käsitelty hoitotyön kirjallisuudessa ja tutkimuksissa. Koemme, että tämä osa-alue on jäänyt vähemmälle huomiolle hoitotyön kehittämisessä ja syventämisessä.

7 2. ÄKILLINEN KUOLEMA KÄSITTEENÄ Äkillinen kuolema määritellään tapaukseksi, jossa sairaus lyhytaikaisten oireiden jälkeen johtaa kuolemaan, sekä tapauksiksi, joissa oireet ovat puuttuneet tai vähäisinä jääneet huomaamatta. Äkkikuoleman aikarajana pidetään 24:ä tuntia akuuttien oireiden alkamisesta. Suomessa ihminen katsotaan kuolleeksi, kun hänen sydämensä tai aivojensa toiminta on pysyvästi lakannut, jolloin lääkäri toteaa kuoleman. (Virolainen 1995, ) Länsimaisten ihmisten todennäköisin äkkikuoleman muoto on verisuonisairaudet, seuraavaksi pahanlaatuiset sairaudet ja kolmanneksi onnettomuudet (Robbins & Moscrop 1995, 35). Suomessa sepelvaltimotauti on yleisin kuoleman syy. Kaikista sepelvaltimotaudin aiheuttamista kuolemista yli puolet ovat äkkinäisiä. Akuutti iskeeminen sydänkohtaus, siis sydäninfarkti ja sellaiset äkilliset sydänkohtaukset, joissa ei voida osoittaa akuutti infarktia, johtavat %:ssa tapauksissa kuolemaan. Niistä, jotka menehtyvät sydänkohtaukseen neljän viikon kuluessa % kuolee ensimmäisen tunnin aikana oireiden ilmaantumisesta. (Virolainen 1995, 40.) Sydän- ja verisuonisairauksien lisäksi yleisempiä äkkikuoleman aiheuttajia ovat tapaturmat, myrkytykset ja väkivalta. Myös keuhkosairauksiin, kuten astmaan, liittyy jonkin verran äkkikuolleisuutta. Itsemurhat ovat myös eräs syy kuolla äkillisesti. Äkkikuoleman ilmaantuvuus kasvaa iän myötä sairauksien lisääntyessä, äkillisesti kuolleista suurin osa on keski-ikäisiä tai vanhempia ihmisiä, joilla kuolema on seurausta taustalla olleesta perussairaudesta. Lasten ja nuorten kohdalla äkkikuolemat ovat usein miten seurausta erilaisista tapaturmista. (Robbins & Moscrop 1995, 35.)

8 3 2.1 Kuoleman kohtaaminen Kuolemaa, aivan kuten elämääkin, voidaan tarkastella monista eri näkökulmista. Fysiologisesti kuolema merkitsee ihmisen elintoimintojen loppua. Psyykkisesti ja sosiaalisesti kuolema on totaalista luopumista sekä omasta minuudesta että siitä sosiaalisesta ympäristöstä, jossa ihminen on elänyt. (Heikkilä & Jokivuori 1994, 9.) Kuoleman kohtaaminen saa hoitajan usein pohtimaan sellaisia asioita, joiden ajattelemista yleensä vältetään. Ihmiselle jokainen toisen ihmisen kuolema on samalla kuva hänen omasta kuolemastaan. Vaikka hän esimerkiksi hoitajan ammattiroolissa katsoo kuolemaa sivusta, hyvin rajatusta näkökulmasta, hänen persoonansa ei ole täysin syrjässä. Hän ei koskaan pysty kasvattamaan välimatkaa niin pitkäksi ettei toisen ihmisen kuolema virittäisi hänessä jollakin kokemisen tasolla kysymyksen hänen omasta henkilökohtaisesta kuolemastaan. ( Lindgvist 1989, 148.) Kuoleman todellisuuden kohtaaminen hiljentää ja mykistää. Se herättää kysymyksiä elämästä ja epäoikeudenmukaisuudesta, elämän tarkoituksesta, kuoleman jälkeisestä elämästä ja muista elämää suuremmista asioista. Elämän hauraus ja rajallisuus ovat hoitajalla jatkuvasti alitajunnassa ja kuoleman läheisyyden kautta ne tunkeutuvat voimakkaammin tietoisuuteen. Se aiheuttaa helposti ahdistusta. Silloin keskeiseksi nousee luottamus, ei kuitenkaan ihmisen luottamus itseensä vaan kaikkivaltiaaseen Jumalaan, jonka kohtaaminen synnyttää perusvarmuuden. Jumala antaa elämälle ja olemassaolle merkityksen ja tarkoituksen ja silloin vaikeidenkin tilanteiden kohtaaminen on hoitajalle mahdollista. Hoitaja voi lohduttautua ajatuksesta, että tapahtumat ovat Jumalan kädessä ja Hän pitää kaikesta huolen. (Harmanen 1997, ) Kuolema saattaa herättää myös pelkoa, jopa kauhua. Kuolemanpelosta

9 4 puhutaan lähes myyttisessä sävyssä ja aristellaan sen käsittelemistä. Kuitenkin olisi kysyttävä järkevästi, mitä asioita ihmiset omassa kuolemassaan pelkäävät. (Grönlund & Huhtinen 1995, ) Ei suinkaan tarvitse antautua nimettömän ja mörkömäisen pelon edessä. Useimmat ihmiset eivät tunne sinänsä voittamatonta kammoa kuolemaa kohtaan. Tavallisesti he pelkäävät konkreettisia asioita, jotka liittyvät kuolemaan : fyysistä kipua, eroamista läheisistä ihmisistä, jne. ( Lindgvist 1989, 153.) Kukkosen ja Tiirikaisen tutkimuksen Sairaanhoidon opiskelijoiden käsityksiä kuolemasta ja kuolevan potilaan hoitamisesta, vuonna 1998, tarkoituksena oli selvittää sairaanhoidon opiskelijoiden käsityksiä kuolemasta ja kuolevan potilaan hoitamisesta. Tutkimukseen osallistui 47 sairaanhoidon opiskelijaa. Tutkimusaineisto käsitti opiskelijoiden kirjoittamat aineet ja se analysoitiin Colaizzin menetelmää käyttäen. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että sairaanhoidon opiskelijoiden käsitykset kuolemasta olivat melko ristiriitaisia. Toisaalta elämä ja kuolema nähtiin yhtä luonnollisina ja toisiinsa sisältyvinä asioina. Kuitenkin kuolema kaikessa tuntemattomuudessaan ahdisti ja pelotti tutkimukseen osallistuneita opiskelijoita. Tuntematon kuolema oli mystinen asia, josta oli vaikea puhua suoraan. Kuolema hyväksyttiin väistämättömänä asiana tietoisella tasolla, mutta tutkijoiden mukaan sen lopullisuus kiellettiin tiedostamattomasti. Helpottaakseen kuoleman väistämättömyyden hyväksymistä, opiskelijat ajattelivat, että kuolema on matka johonkin. Heidän ajatuksissaan kuolema merkitsi maallisen elämän loppumista, mutta ei elämän päätöstä vaan jonkin uuden ja paremman alkua. Kuolevan potilaan kohtaaminen nähtiin tutkimuksen mukaan kuitenkin ihmisen henkisen sekä ammatillisen kasvun edistävänä tapahtumana. On myös olemassa tekijöitä, jotka luovat edellytyksiä sille, että samanlaiset traumaattiset tapahtumat eivät aiheuta kokeneille auttajille yhtä voimakkaita

10 5 kokemuksia kuin ns. maallikoille. Alalle valikoituminen on eräs suojaava tekijä, koska näihin ammatteihin hakeutuvat yleensä sellaiset henkilöt, joilla on hyvä stressin sietokyky. He myös selviytyvät tavanomaista paremmin vaikeista tilanteista. Koulutus valmentaa myös tuleviin työtehtäviin ja niiden traumaattisiin vaikutuksiin. Hoitaja, joka on saanut koulutusta äkillisen kuoleman kohtaamiseen, kokee hoitotyön arvokkaaksi ja on motivoitunut syventymään siihen. Hoitotyöntekijän oma myönteinen suhtautuminen hoitotyöhön vähentää myös ahdistuksen tunnetta, jolloin työn tekeminen on helpompaa. Työssä kertynyt kokemus vaikuttaa myös siihen, miten erilaiset tilanteet kokee. Tämä tuo mukanaan levollisuutta ja taitoa selviytyä tilanteista, edellyttäen, että työntekijä on pystynyt käsittelemään traumaattiset kokemukset pois, niin etteivät ne ole koteloituneet mieleen. Etukäteen valmistautuminen, joka on mahdollista esimerkiksi pelastustyöntekijöille, on myös suojaava tekijä, koska näin pystyy psyykkisesti valmistautumaan siihen, mitä on odotettavissa. Ammattirooli suojaa omilta henkilökohtaisilta tunteilta. Keskityttäessä omaan tehtävään, ei ehdi nähdä ja kokea kaikkea sitä, mitä olisi nähtävissä ja koettavissa. Edellä mainitut tekijät nostavat ammattihenkilöiden traumaattisten kokemusten rajaa siten, että he eivät koe traumaattisina kaikkia niitä tapahtumia, joita yleensä sellaisina pidetään. (Saari 2000, ) Paula Koistinen (1996) tutkinut sitä, minkälaisia tunteita potilaan kuolema herättää sairaanhoitajissa, miten he käsittelevät näitä tunteita ja mitkä tekijät ovat yhteydessä näihin tunnekokemuksiin. Aineisto kerättiin teemahaastattelemalla 30 sairaanhoitajaa pääkaupunkiseudun sairaalaosastoilla. Tutkimus osoitti, että potilaan kuolema saattaa olla erittäin tunnepitoinen kokemus sairaanhoitajalle. Voimakkaat tunteet purkautuivat usein itkuna. Kokemukseen liittyi myös monesti pelkoa, joka kuitenkin muuttui työvuosien myötä syvälliseksi ja pohtivaksi suruksi. Myös ristiriitainen tai helpottunut olo,

11 6 ikävä, ahdistus ja syyllisyys olivat usein esiintyviä tunteita. Hoitajien kokemiin tunteisiin vaikutti tutkimuksen mukaan moni tekijä. Useimmin mainittuja olivat potilaan ikä, omaisten tunteminen, hoitosuhteen pituus, potilaan sairauden laatu. Myös sairaanhoitajien uskonnollisuus ja hoitotyön kokeminen kutsumuksena vaikuttivat siihen, kuinka ja miten voimakkaasti he kokivat potilaiden kuolemat. Äkkikuolematilanne on sellainen, joissa nämä asiat tulevat nopeasti hoitajan eteen. Siksi olisi tärkeää, että hoitaja on miettinyt omaa suhtautumistaan kuolemaan ja varsinkin ajatusta omasta kuolemastaan. Jos hoitajalla on tilanteessa tukena oma usko Jumalaan ja sitä kautta myös kuoleman jälkeiseen elämään, antaa se tällaisessakin tilanteessa hoitajalle rauhan ja luottamuksen tunteen, joka mahdollistaa työskentelyn. Silloin hän on kykeneväinen toimintaan vaikka tilanne onkin emotionaalisesti raskas. Äkillisessä tilanteessa käsittelemättömät tunteet saattavat muuten tulvahtaa mieleen ja lamauttaa hoitajan toimintakykyä, joka puolestaan voi olla kohtalokasta potilaalle. 2.2 Hoitotyö äkkikuolematilanteissa Potilaan äkillinen kuolema on hoitajan voimia kuluttava tapahtuma, elämyksellinen prosessi, jonka oppiminen perustuu hoitajan rohkeuteen ja rehelliseen itsetuntemukseen. Hoitajien valmiuteen kohdata äkillinen kuolema, vaikuttaa koulutus, jolla tarkoitetaan teoriatietoa eri tieteenaloilta, käytännön hoitotyön taidot, perehtyneisyys sekä motivaatio kehittyä ja kasvaa. Tärkeitä asioita ovat myös hoitajan hengellinen katsomus, itsetunto, empaattisuus, vastuullisuus, yhteistyökyky sekä vuorovaikutustaidot. Myös hoitotyön koordinointi, jolla tarkoitetaan tehtävien jakamista ja oleellisen erottamista, on merkittävä asia. Valmiuksiin toimia hoitajana liittyy myös aiemmat kokemukset, taito ennakoida tapahtumia, herkkyys havaita ja tunnistaa nopeasti omaisten sanattomia viestejä ja rohkeus persoonalliseen toimintaan sekä itsearviointi ja

12 7 konsultaatiovalmius. Hoitajan rauhallinen käytös sekä päätöksentekotaito ovat yllättävän tilanteen kannalta välttämättömiä. (Virolainen 1995, 15.) Useat hoitajat kokevat äkillisen kuoleman yhteydessä tehtävän auttamistyön epätodelliseksi. Tämä tarkoituksenmukainen reaktio auttaa pitämään emotionaaliset tunteet, kuten avuttomuus, pelko, viha ja suru, etäällä ja keskittämään huomion ja energian työhön. Myös käytös saattaa muuttua. Tämä voi ilmetä liiallisena tai puutteellisena aktiivisuutena, syrjään vetäytymisenä, liioiteltuna huumorina tai epätavallisena aktiivisuutena. On olemassa erilaisia tapoja, joilla hoitajat reagoivat itse tapahtumahetkellä. Heillä saattaa olla somaattisia reaktioita, joita ovat pahoinvointi, vatsavaivat, vapina, hikoiluaallot, palelukohtaukset, kiihtynyt pulssi, lihaskivut ja koordinoimattomat liikkeet. Kognitiivisia reaktioita ovat hämmennys, heikentynyt huomiokyky, muistamisongelmat, huono keskittymiskyky, ajattelukyvyn hidastuminen sekä heikentynyt ajattelukapasiteetti. (Dyregrov 1994, 202.) Jos hoitaja kohtaa lukuisia kuolleita ja loukkaantuneita, tilanne saattaa tuntua valtaisalta. Tällainen reaktio on tavallinen varsinkin, jos hoitaja tuntee jonkun uhreista tai kyseessä on lapsi. Itse työn aikana tulevien tunneperäisten reaktioiden syynä on usein se, että tietyt työhön liittyvät asiat tuntuvat satuttavilta. Omalle lapselle sopivan kengän, nuken, perhekuvan tai muun esineen löytäminen muistuttaa, että uhrit ovat samanlaisia ihmisiä kuin auttajat itsekin. (Dyregrov 1994, 203.) Äkillisen kuoleman hoitotyön ollessa kyseessä, on myös olemassa hallintamekanismeja, jotka auttavat hoitajaa säilyttämään työkykynsä. Etukäteen tapahtuva henkinen valmistautuminen auttaa toimimaan tilanteessa tarkoituksen mukaisesti. Henkiseen valmistautumiseen kuuluvat tapahtumaa koskevien käytettävissä olevien tietojen käyminen läpi, kollegojen kanssa käytävä keskustelu siitä, miten tilanteessa toimitaan, sisäinen valmistautuminen omiin tehtäviin ja valmistautuminen odotettavissa oleviin rasituksiin. Vaikka hallintamekanismeja ei käytettäisikään tietoisesti, ne auttavat keskittämään energian ja ajatukset tärkeisiin tehtäviin. Jos tilanne on erittäin vaikea, reaktiot

13 8 voidaan torjua tietoisesti ja tilanteeseen voidaan ottaa etäisyyttä. (Dyregrov 1994, 207.) Hoitajat voivat myös suojautua joiltakin onnettomuuden osilta. Säätelemällä kokemuksensa voimakkuutta he voivat suojautua ylimääräisiltä rasituksilta. Kokemuksia voidaan säädellä keskittymällä tärkeisiin, keskeisiin tehtäviin ja olemalla hajamielinen eli ajattelemalla jotakin muuta asiaa kuin itse tapahtumaa. Itseä vahvistavat kommentit motivoivat ja auttavat tekemään työn. Se, että tietää mitä tekee ja että voi vakuuttaa itselleen osaavansa ja pystyvänsä työhön, vahvistaa työmoraalia ja kykyä selviytyä tilanteesta. Myös kontakti muiden auttajien kanssa sekä ryhmän tuki toimivat hallintamekanismeina. (Dyregrov 1994, ) Paula Mäkeläinen ja Vesa Mäkeläinen tutkivat vuonna 1999 asiantuntijuutta kuolevan potilaan hoidossa sairaanhoitajien määrittelemänä. Aineisto kerättiin erään keskisuuren suomalaisen kaupungin yliopistollisen sairaalan seitsemältä kirurgiselta osastolta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä asiantuntijuudella kuolevan potilaan hoidossa tarkoitetaan sairaanhoitajien määrittelemänä. Malli asiantuntijuudesta muodostettiin yhdistämällä aikaisempi tutkimustieto sekä hoitajien kokemukset kuolevan potilaan hoidosta sekä siihen tarvittavasta asiantuntijuudesta. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin sekä laadullista että määrällistä menetelmää. Ensimmäisessä vaiheessa haastateltiin kahta sairaanhoitajaa jokaiselta seitsemältä osastolta. Tätä saatua haastatteluaineistoa käytettiin yhdessä aikaisemman tutkimusaineiston kanssa kyselylomakkeen laatimiseen. Nämä toimitettiin jokaiselle seitsemän osaston hoitajista. Mäkeläisen ja Mäkeläisen mukaan asiantuntijuusmalli muodostuu teoriatiedosta ja käytännön kokemuksesta, hoitotaidosta, itsetuntemuksesta, itseänsä kehittämisestä, tilanteen mukaisesta toiminnasta, arvoperustasta, eettisyydestä sekä omakohtaisesta kokemuksesta.

14 9 Tutkimustuloksista kävi ilmi, että sairaanhoitajat olivat vastanneet edellä esitetyn mallin mukaisesti hyvin pitkälle. Merkittäviksi taustoiksi kuolevan potilaan hoidon asiantuntijuuden kannalta nousivat hoitajan yli 35-vuoden ikä, aikaisempi kouluasteen tutkinto, sairaanhoitajiksi valmistuminen 1990-luvulla, yli kuuden vuoden työkokemus kirurgisilla osastoilla sekä kokemus kuolevan potilaan hoidosta nykyisellä osastolla. Tutkimuksen mukaan nämä sairaanhoitajat pyrkivät kohtaamaan kuolevan potilaan yksilöllisesti ja omana itsenään. He kokivat myös oppivansa ammatillisesti hoitaessaan kuolevia potilaita ja hakeutuivat tarvittaessa lisäkoulutukseen. 2.3 Omaisten kohtaaminen äkkikuolematilanteessa Äkkikuolematilanteessa on hoitajan huomioitava potilaan lisäksi myös paikalla mahdollisesti olevat omaiset. Omaiset tarvitsevat tukea selviytyäkseen surutyöstään sekä potilaan elinaikana että kuoleman jälkeen. Hoitajien tulisi tilanteessa antaa hyvää hoitoa ja lisäksi pystyä vastaamaan potilaan ja omaisten emotionaalisiin ja hengellisiin tarpeisiin. (Virolainen 1995, 47.) Äkillisen kuoleman kohdanneita omaisia voidaan auttaa eri tavoin. Tuki voi olla tuskan kuuntelemista, omaisten rauhoittamista lääkitsemällä heitä ja olemalla heidän lähellään, sillä he tarvitsevat juuri nyt turvallisuutta, joka pitää heidät kasassa. Hoitajan tulee auttaa omaisia selviämään, kunnes he itse jaksavat huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. (Virolainen 1995, 47.) Äkillisen kuoleman kohdanneiden omaisten tuska voi olla miltei huomaamatonta. He voivat olla hiljaisia ja saattavat haluta poistua paikalta mahdollisimman pian. Näissä tilanteissa hoitajan, enemmän kuin koskaan tulee suhtautua omaisiin sensitiivisesti, kommunikoiden tunteita eleiden ja kosketuksen kautta, ennemminkin kuin sanojen kautta. Sanat vaikuttavat tällaisella hetkellä joskus todella riittämättömiltä mutta omaisesta tuntuu usein

15 10 hyvältä, jos hoitaja voi sanoa jonkun kauniin sanan tai ajatuksen. (Robbins & Moscrop 1995, 14. ) Oman läheisen kuoleman kohtaaminen aiheuttaa omaisissa kriisin, jossa koko olemassaolo, sosiaalinen identiteetti sekä ulkoinen ja sisäinen turvallisuus tulevat uhatuiksi. Tällöin tulee tarve selvittää suhde itseen, lähi-ihmisiin ja koko elämisen todellisuuteen. Herää kysymys, miksi näin kävi? mitä varten? mitä kuoleman jälkeen? Harmasen ( 1997) tutkimuksen mukaan omaiset kokevat uskon kuoleman jälkeiseen elämään vahvasti lohduttavana ajatuksena. Hoitaja voi olla tässä tilanteessa tuomassa tätä lohdutuksen ja toivon sanomaa puhumalla omaisten kanssa ja esimerkiksi auttamalla heitä rukoilemaan Jumalaa kuolleen omaisen sielun puolesta. Hoitaja voi myös olla ohjaamassa omaisia jatkossa seurakunnan sururyhmiin, jossa he voivat jatkaa asioiden käsittelyä ammattilaisten kanssa. Hoitaja ei voi poistaa omaisten tuskaa, mutta hän voi omalla persoonallaan ja ammattitaidollaan vaikuttaa kaaosmaisen kokemuksen ilmapiiriin, niihin tuntemuksiin ja aistimuksiin, joita asianomaisille jää. Omaisille tulisi antaa myös tietoa siitä, mitä tapahtuu ja jos he haluavat olla potilaan kanssa, se tulisi tehdä mahdolliseksi vaikka tilanne on traumaattinen. Heidät tulee pitää tietoisena potilaan tilanteesta ja kun kuolema on todettu, se tulee kertoa omaisille selkeällä tavalla. (Robbins & Moscrop 1995, 238. ) Hoitajan tärkein taito tällaisessa tehtävässä on kyky empatiaan. Sundeen, ym. ( 1987) määrittelee kirjassaan empatian kyvyksi eläytyä toisen ihmisen elämään ja ymmärtää oikein hänen tunteensa ja niiden merkitys. Empatia merkitsee siis toisen ihmisen eläytyvää ymmärtämistä ja myötäeloa. Empatia on perinteisesti liitetty toisen kärsimysten jakamiseen, sillä sitä kokiessaan yksilö todella tajuaa, mitä toinen ihminen ajattelee, tuntee ja kokee ja miksi tämä toimii siten kuin toimii. Äkillisen kuoleman kohdanneita omaisia on vaikea auttaa ilman empatiaa.

16 11 Tehtävä on vaativa: on oltava samanaikaisesti ammattitaitoinen auttaja, tukija, kuuntelija ja läheinen, empaattinen ihminen. Ilman empaattista käyttäytymistäkin voi toki hoitaa äkkikuoleman tuomat välttämättömät asiat, mutta korkeatasoinen ja antoisa hoitotyö ei ole mahdollista ilman sitä. Mäkinen & Välimäki ( 1999) ovat tutkineet hoitajien käsityksiä kuolemasta ja kuolevan potilaan omaisen tukemista. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista menetelmää ja tutkimukseen osallistui 127 sisätautien osastoilla työskentelevää hoitajaa. Tutkimuksen mukaan omaisille annettiin henkistä tukea runsaasti kuuntelemalla, keskustelemalla ja rohkaisemalla. Henkisen tuen tarkoituksena oli auttaa omaisia mukautumaan potilaan kuolemaan ja se voi näkyä hoitohenkilökunnan pieninäkin eleinä kuten olalle taputuksena, myötätuntoisena äänensävynä, ystävällisinä sanoina tai pelkkänä läsnäolona. Hoitajat tukivat omaisia myös tiedollisesti eli antoivat tietoa potilaan voinnista ja hoitoon liittyvistä asioista. Vähiten hoitohenkilökunta tuki omaisia hengellisesti. Tässä tutkimuksessa hoitajat kohtasivat potilaansa osastolla jolloin heille jäi hieman enemmän aikaa valmistella potilasta ja omaisia ja valmistautua itsekin tulevaan kuolemaan. Äkkikuolematilanteessa tällaiseen ei useinkaan jään aikaa vaan potilas saattaa olla jo kuollut, kun hoitohenkilökunta saapuu paikalle tai hän kuolee kohta sen jälkeen. Tällaisessa tilanteessa omaisten tukeminen on vaikeampaa ja lisäksi tilanteeseen vaikuttaa hoitajan omatkin tunteet.

17 12 3. HOITAJANA KUOLEVAN VIERELLÄ 3.1 Kuolema kriisinä Elämä on kriisien läpi kulkemista ja kulumista. Eräässä mielessä kulumista voidaan pitää suorastaan elämän keskeisenä sisältönä. Tulevathan kriiseissä elämän rajat kaikkein rajuimmin näkyviin ( Lindgvist 1989, 42). Kriisi on kuitenkin aina vaikea asia, jonka mieluiten haluaisimme välttää osumasta omalle kohdalleen. Kriisi järkyttää aina maailmaamme, se tuhoaa tutun ja turvallisen perustan. Monet erilaiset kysymykset valtaavat mielen. Miksi kävi näin? Kuinka selviydyn tästä eteenpäin? Olisinko voinut toimia toisin? Äkillisen kuoleman kohdatessa aikaisemmat kokemukset ja silloin opitut reaktiotavat eivät välttämättä riitä nykyisen tilanteen hallintaan. (MLL, ym. 1995, 56.) Traumaattiset kriisit eivät kuulu luonnolliseen elämän kulkuun, koska ne liittyvät äkilliseen, odottamattomaan ja voimakkaaseen tapahtumaan. Ihminen joutuu uuteen tilanteeseen yleensä ilman ennakkovaroitusta, valmistautumattomana. Traumaattinen kriisi aiheuttaa lähes jokaiselle psyykkisiä jälkireaktioita. Kriisien yhteydessä tavallisesti ihmisen tunnekokemukset voimistuvat, ailahtelevat ja esiintyvät äärimuodoissa. Ne ovat luonnollinen tapa reagoida epätavalliseen tapahtumaan. Läpi eletty kriisi on arpineenkin resurssi, jota voidaan hyödyntää omassa elämässä ja ammatissa. (MLL, ym. 1995, ) Johan Cullbergin (1991, 41) mukaan kriisi jakaantuu neljään eri osaan, joita ovat sokki-, reaktio-, käsittely- ja uudelleensuuntautumisvaihe. Sokkivaihe seuraa välittömästi traumaa ja se voi kestää lyhyestä hetkestä muutamiin vuorokausiin. Ihminen voi olla yllättynyt, sekaisin tai tuntea itsensä ulkopuoliseksi. Hän ei välttämättä hahmota tilannetta ja tapahtumia, myös ajantaju saattaa olla muuttunut. Usein sokkitilassa oleva ihminen voi vaikuttaa

18 13 rauhalliselta mutta hänen sisällään velloo kaaos. Myöhemmin on vaikea muistaa tapahtunutta ja sen yksityiskohtia. Myös voimakkaan poikkeavaa käyttäytymistä saattaa esiintyä. (Cullberg 1991, ) Sokkivaiheeseen liittyy usein myös halu kieltää tapahtunut. Epätoden ja kieltämisen maailmassa ihminen ei pysty elämään kovin pitkään. Asian todellisuus tunkeutuu tajuntaan vähitellen. Kieltämisen tilalle tulevat vihan, kateuden, katkeruuden ja epätoivon tunteet. Vaihe on vaativa kaikkien osapuolten kannalta, sillä viha saattaa kohdistua mihin ja kehen hyvänsä. Tämän vaiheen tehtävänä on kuljettaa surua ja sisäistä sopeutumisprosessia eteenpäin mutta ei jäädä pysyväksi. (Harmanen 1997, 161.) Reaktiovaiheen voidaan olettaa alkaneen silloin, kun kriisiin joutuneen täytyy kohdata tapahtunut; todellisuus. Ihminen käy läpi surun, pelon ja syyllisyyden tunteita. Tässä vaiheessa yritetään myös usein käydä kauppaa. Kaupankäyntivaihe on saanut nimensä siitä havainnosta, että ihmiset yrittävät päästä sopimukseen, jolla voisi lykätä epämieluisaa tapahtumaa. Pyrkimyksenä on muuttaa jäljestä päin asioiden kulkua ja sovittaa tapahtumia uuteen järjestykseen. Kysymys ei enää ollut asiaan vaikuttamisesta sinänsä mutta kuitenkin aikalisän saamisesta psyykkiselle prosessille ja sopeutumiselle. (Harmanen 1997, 165.) Kun realiteetti tunkeutuu tajuntaan, on tunteena usein masennus. Masennus on välttämätön, psyykkistä sopeutumista edistävä vaihe, joka auttaa surevaa muutoksen hyväksymiseen ja mahdollistaa vastaanottamaan uutta surutyön vaihetta. Masennuksen vaihe valmistaa ihmistä tosiasioiden lopulliseen hyväksymiseen. Ihminen ikään kuin suostuu omaan voimattomuuteensa tosiasioiden edessä. (Harmanen 1997, 167.) Uudelleensuuntautumisvaihe on kriisin viimeisin vaihe, eikä se välttämättä pääty koskaan. Ihminen pystyy kuitenkin jatkamaan elämäänsä, kokemansa perusteella hän luo uuden perustan elämälleen. Tapahtunutta voi ajatella ilman

19 14 tuskaa ja tapahtunut voi saada uusia merkityksiä tulevaisuudessa. (Cullberg 1991, ) 3.2 Surun ymmärtäminen Potilaan kuolema on tapahtuma, joka ei voi jättää hoitajaa tunteettomaksi. Suru ja sureminen on luonnollista jälkeen jääneiden mielessä, oli menehtynyt ihminen kuka tahansa, oma läheinen tai potilas. Tämä ehdottoman lopullisuuden kohtaaminen ja hyväksyntä vaativat paljon voimia, kypsyyttä ja rohkeutta, mutta suremisen jokainen tekee tavallaan. (Aalto 1986, 121.) Lesley Spencer (1994) on englantilaisessa tutkimuksessaan tutkinut sitä, kuinka sairaanhoitajat käsittelevät suruaan, kun heidän potilaansa kuolevat tehohoidon yksikössä. Tutkimuksessa käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista metodia ja tutkimuksen kohteena oli 72 sairaanhoitajaa, jotka työskentelivät tehostetun hoidon yksiköissä Pohjois-Englannissa. Tutkimuksessa tuli esille että 15 % hoitajista reagoi alussa tapahtumaan kieltämällä tunteet, sulkemalla ne sisälleen ja ajattelemalla esim. että tapahtuma on vain osa työtä ja että elämä jatkuu. Osa eli 13% hoitajista myönsivät itkevänsä tapahtumaa, joko jo työpaikallaan tai vasta kotona. Suurin osa sairaanhoitajista eli 36 % purkivat tilanteeseen liittyvä tunteensa puhumalla tapahtumasta muun henkilökunnan kanssa työpaikalla tai perheen ja ystävien kanssa kotona. Menetyksen kohdatessa sureminen on luonnollista. Itkeminen ja sureminen tekee hyvää, sillä suru lähtee vain suremalla. Suru etenee jokaisen ihmisen kohdalla yksilöllisesti mutta yleisesti katsoen se noudattaa prosessin vaiheita. Suruprosessin mikään vaihe ei ole tarkkarajainen ja vain yhteen suuntaan etenevä kaava vaan vaiheet limittyvät ja kertautuvat aaltomaisesti kunkin elämäntilanteiden ja persoonan mukaisesti ( Harmanen 1997, 167). Hoitohenkilökunnalla prosessi on lisäksi yleensä nopeampi ja huomaamattomampi kuin esim. uhrin omaisten suru. Akuutin surun ensivaihe

20 15 on tavallisesti erittäin rasittava. Siihen sisältyy itsekritiikkiä ja syyllisyyttä pohdittaessa, olisiko kuolema voitu välttää. Ensivaihe voi myös viivästyä, jos tapaus on äkillinen tai täysin odottamaton. (Harmanen 1997, 158.) Surun tukahduttaminen on keino kestää surua silloin, kun se on liian raskas ja vaikeasti kohdattava, kun sitä ei uskalla lähestyä eikä siihen tutustua. Jos sureminen ei pääse alkuun, on pohjalla usein niin voimakas kuolemanpelko, että surija reagoi neuroottisin keinoin uskaltamatta kohdata todellisuutta ja surra. Niinpä masennus astuukin surullisuuden tilalle. Surijaa saattavat hallita voimakkaat syyllisyyden ja oman kykenemättömyyden tunteet. Alitajuntaan työnnettynä se kaiken aikaa tukahduttaa tai kapeuttaa muita tunteita. Uuden surun myötä se saattaa puhjeta pintaan, jolloin siihen ehkä päästään tarttumaan ja saadaan se hallintaan, surtavaksi. (Aalto 1986, 125.) Äkillisen kuoleman tuottama voimattomuus saattaa ilmetä hoitajassa myös voimakkaana vihana ja aggressiivisena käyttäytymisen. Vihan vaihe on tärkeä ja inhimillinen. Purkamaton suru lisäksi pitää yllä vihaista ulkokuorta. Näiden vihan tunteiden purkaminen on tärkeää ja sen katsotaan suojaavan ihmistä masennukselta ja katkeruudelta. Vihan, surun, tuskaisuuden ja muiden negatiivisten tunteiden purkamisella on emotionaalisesti katarttinen, puhdistava vaikutus ja siksi se on erittäin tärkeää hoitajien työssä ja sen mahdollistamiseen tulisi kiinnittää huomiota. (Harmanen 1997, 163.) 3.3 Työuupumus Tietyt ammatit, kuten pelastustyö, eri terveydenhuoltoalan tehtävät sekä akuutti kriisityö, tuottavat jatkuvasti traumaattisia kokemuksia työntekijöille. Nämä ammatit aiheuttavat tekijöilleen kahdenlaista stressiä. Ensiksikin niissä joutuu päivittäin tekemisiin järkyttäviä asioita ja tapahtumia kokeneiden ihmisten kanssa. Näiden ihmisten kohtaaminen ja heidän tuskansa ja kärsimyksensä näkeminen on tekijä, joka aiheuttaa stressiä ja traumaattisia kokemuksia myös

21 16 auttajille. Toisaalta työntekijät joutuvat työssään sellaisiin uhkaaviin tilanteisiin, jotka eivät aina ratkea myönteisellä tavalla. Tällöin työtehtävässä oleva voi kokea itse työssään sellaisen traumaattisen tapahtuman, joka järkyttää häntä henkilökohtaisesti. (Saari 2000, 275.) Traumaattiset tapahtumat aiheuttavat stressiä hoitajille. Stressiä voidaan kuvata epäsuhtana ympäristön vaatimusten ja ihmisen omien taitojen, kykyjen, tavoitteiden ja persoonallisuuden välillä. Stressin kehittyminen käynnistää ns. selviytymismekanismit, jotka tähtäävät stressin vähenemiseen kieltämällä tai torjumalla sen tai ottamalla siihen etäisyyttä. Osa selviytymismekanismeista sisältää tunteenomaista reagointia stressiin ja jotkut pyrkimystä ratkaista tilanne ja vähentää stressiä pysyvästi. Osa selviytymiskeinoista on tehokkaampia kuin toiset. (Saari 2000, ) Esimerkkejä stressin kieltämisestä, torjumisesta tai etäisyyden otosta siihen on se, ettei lainkaan tunnista stressiä itsessään, kieltää sen olemassa olon, käyttää alkoholia runsaasti tai lääkkeitä ja huumeita. Myös ylenpalttinen siivoaminen tai muu touhuaminen on merkki tunteiden torjunnasta. Ihminen saattaa myös masentua ja syyttää itseään. (Saari 2000, 273.) Stressi ei sinänsä ole paha asia. Kohtuullinen stressi on itse asiassa tehokkaan työskentelyn edellytys. Voimakaskin, jonkin aikaa kestävä stressi, saattaa johtaa positiiviseen lopputulokseen, onnistumisen kokemuksiin ja lisääntyvään itsearvostukseen. Stressi toimii ikään kuin liikkeelle panevana voimana. Ongelmallisinta on kasautuva stressi. Jos traumaattista stressiä pystytään tehokkaasti käsittelemään, se vähenee huipustaan melko nopeasti. Jos se yhdistyy esimerkiksi muuhun työstressiin tai useisiin peräkkäin sattuviin traumaattisiin tapahtumiin, on uhkana stressin kasautuminen. (Saari 2000, 275.) Ihminen palaa loppuun jos päätepistettä ei näy niille asioille, jotka aiheuttavat stressiä. Stressi alkaa elää omaa elämäänsä eikä ole enää hoitajan hallittavissa.

22 17 Kasautuva stressi johtaa työuupumiseen. Tällöin eivät enää tavanomaiset rentoutumis- ja stressin vähentämiskeinot auta, vaan tarvitaan pitkäaikaista irrottautumista työympäristöstä, psykoterapiaa sekä työn rakenteellista uudelleen suunnittelua. Työuupumus on hyvin vakava tila. (Saari 2000, 274.) Äärimmäisen väsyneen ihmisen suoriutuminen työtehtävistä on heikentynyt eikä työ tunnu enää mielekkäältä. Tilaa voidaan kuvata eräänlaiseksi masennuskriisiksi, jonka seurauksena halu yrittää on selvästi heikentynyt. Ongelmia tuottaa se, että hoitotyön ammattilaisen voi olla vaikea myöntää olevansa uupunut. Usein terveydenhuollon ammateissa toimivien minäkuvaan kuuluu tavallista suurempi tarmokkuus, itseriittoisuus ja selviytymiskyky. Käänne parempaan on tapahtunut, kun työntekijä pystyy myöntämään väsymyksensä (Pöyhönen 1987, 273). Kriisin lopputulos voi olla myös myönteinen. Moni oppii vasta loppuun palamisen myötä tuntemaan omat tarpeensa ja arvonsa sekä elämään realistisemmin ja empaattisemmin myös itseään kohtaan. Työuupumus ei toistu, jos henkilö oppiin kriisin avulla tuntemaan kestokykynsä rajat ja ottamaan ne huomioon. (Ahonen 1992, ) 4. TUNTEIDEN JA KOKEMUSTEN ERITTELY HOITOTYÖSSÄ 4.1 Ammatti-identiteetin merkitys Ammatti-identiteetillä tarkoitetaan käsitystä itsestään ammattitaitoisena ihmisenä. Tällöin keskeinen ammatti-identiteettiin liittyvä asia on työn arvostus (Virolainen 1995, 28). Ammatti-identiteetillä käsitetään myös niitä ominaisuuksia, piirteitä ja tunnuksia, jotka ilmentävät hoitajan samaistumista omaan työhönsä. Näitä määriteltäessä asetetaan identiteetin muodostumiselle

23 18 tiettyjä, työn luonteeseen kuuluvia tunnusmerkkejä (Vaittinen 1988, 74). Sarvimäki & Stenbock-Hult (1989, 72-73) toteavat, että kyseessä on yksilöllinen prosessi, joka perustuu hoitajan subjektiiviseen käsitykseen ammatista. Hoitaja, jolla on selkeä ammatti-identiteetti, tuntee, että hän osaa harjoittaa ammattiaan. Hänen tietonsa tuntuvat riittäviltä, hän on tietoinen vastuustaan, tuntee omat voimavaransa ja rajoituksensa. Tämän lisäksi hoitaja on kehittänyt tiettyjä valmiuksia ja ominaisuuksia sekä omaksunut hoitoalan normit ja etiikan (Sarvimäki & Stenbock-Hult 1989, 73). Virolainen (1995, 29) arvioi, että ammatti-identiteetin muodostumiseen tarvitaan hoitajan tietojen, motivaation, taitojen ja arvostusten kypsyminen tietylle tasolle. Potilaan äkkikuolematilanteessa hoitajan ammattitaito ja tiedot joutuvat kovalle koetukselle. Näissä tilanteissa hyvä ja rutinoitunut ammattitaito onkin työn onnistumisen ehdoton edellytys. rutiininomainen työskentely myös tukee hoitajaa siten, että keskittymällä työhönsä hän pystyy toimimaan henkisesti traumaattisessa tilanteessa. Oman työn kriittinen ja objektiivisuuteen perustuva itsearviointi on merkittävää hoitajan oman kehittymisen vuoksi. Oman toiminnan kriittinen arviointi osoittaa, että hän on ajan tasalla suhteessa asioihin, tapahtumiin ja toisiin ihmisiin. Äkillisen kuolemantapauksen jälkeen oman toiminnan ja ajatusten arviointi on tärkeää, koska se kehittää hoitajan omaa itsetuntemusta ja valmistaa kohtaamaan seuraavan yllättävän tilanteen. (Virolainen 1995, ) Vaittinen (1988,74) toteaa, että jos hoitaja pystyy syiden, kehitysvaiheiden ja seurausten osalta jäsentämään elämänsä toiminnot, ei hänellä ammatissa toimiessaan ole tarvetta vetäytyä roolinsa taakse, hän voi olla oma itsensä. Ammattitaidon jatkuva kehittäminen lisää hoitajan hyvinvointia ja nostaa luontevaa ammattiylpeyttä (Virolainen 1995, 29). Myös moraalinen kypsyys on keskeinen asia ammatti-identiteetin kehittymisen kannalta. Moraalisesti kypsä hoitaja ottaa muut ihmiset huomioon, mutta hänen lähtökohtanaan on lähinnä hänen omatuntonsa ennemmin kuin ulkoiset normit. (Sarvimäki & Stenbock-Hult 1989,74.)

24 19 Kun kyseessä on äkillisten kuolemantapausten hoitotyö, on oleellista arvioida ja selvittää myös koko työyhteisön hoitajien voimavarat sekä ongelmat. Hoitoryhmän ammatti-identiteetin kehittämistarpeet tulee kartoittaa seuraamalla, arvioimalla ja analysoimalla käytännön toimintaa. Kehittämiskeskustelut ovat tärkeitä hoitoryhmän jatkuvan kypsymisen ja kasvamisen kannalta. (Virolainen 1995, 31.) Toimiva työryhmä on parhaimmassa tapauksessa hoitajan tukena hänen pyrkimyksissään kehittää itseään ja osaamistaan (Sarvimäki & Stenbock- Hult 1989, 87). 4.2 Defusing Yksi psyykkisen ensiavun menetelmistä on välittömästi onnettomuuden jälkeen tapahtuva jälkipuinti eli Defusing. Sen on kehittänyt amerikkalainen psykologi Jeffrey Mitchell 1980-luvun lopussa. Menetelmä on kehitetty sellaisten ammattiihmisten traumaattisten kokemusten välittömään purkuun, joiden työ pitää sisällään runsaasti tällaisia tilanteista tai tapahtumia. (Saari 2000, 148.) Purkukokous voidaan järjestää heti traumaattisen tapahtuman jälkeen minuutin pituisena ryhmäkeskusteluna. Vetäjinä toimivat koulutetut tukihenkilöt tai mielenterveysalan ammattilaiset. Läsnäolijoilla on vaitiolovelvollisuus istunnoissa puhutuista asioista. (MLL, ym. 1995, 65.) Psykologisen purkukokouksen tavoitteena on palauttaa työkyky mahdollisemman pikaisesti. Siinä puretaan järjestelmällisesti ja keskitetysti järkyttävän kokemuksen aiheuttamat päällimmäiset tunteet, jotka joka tapauksessa purkautuvat, mutta yleensä tehottomammin ja vieden enemmän aikaa. (Saari 2000, ) Tarkoituksena on siis nopea post-traumaattisten

25 20 reaktioiden lieventäminen sekä kokemusten normalisointi, mikä auttaa asianomaisia palaamaan arkielämään. Myös eristäytyminen vähenee, kun ihmiset huomaavat reaktioidensa ja kokemustensa olevan samankaltaisia. Mukana olijat saavat myös informaatiota tapahtuneesta sekä käytännön neuvoja stressin hallintaan. Lisäksi istunnossa arvioidaan, tarvitseeko ryhmä jatkossa debriefingiä. (MLL, ym. 1995, ) Saaren (2000) mukaan pelkästään defusing-menetelmä ei riitä selviämiseen traumaattisista tapahtumista ja tilanteista, koska siinä voidaan käsitellä vain pintapuolisesti tapahtuneet asiat. Hänen mielestään tarvitaan myös debriefingistuntoa mieluiten heti seuraavana päivänä tapahtuneesta. Myös työyhteisön sisällä käsittely, vaikkakin ilman ulkopuolista vetäjää, on tehokkaampaa kuin järjestäytymätön tilanteeseen suhtautuminen. (Saari 2000, ) 4.3 Debriefing Debriefingillä tarkoitetaan ryhmäkokousta, joka järjestetään onnettomuustilanteen tai suuren tunnerasituksen aiheuttaman tapahtuman jälkeen auttajien, eloonjääneiden sekä omaisten elämysten ja reaktioiden käsittelemiseksi. Debriefingissä ei etsitä vastausta kysymyksiin syyllisyydestä tai ammatillisista menettelytavoista vaan keskitytään ihmisten tuntemuksiin, aistimuksiin, ajatuksiin ja muistoihin. Paras ajankohta jälkipuinnille on 1-3 vuorokautta tapahtumasta, sillä heti onnettomuuden jälkeen shokki ja epätodellisuuden tunne ehkäisevät elämysten käsittelyä. Kokouksen vetäjällä on apunaan yksi tai kaksi varavetäjää ja kaikilla heillä on kokemusta kriisityöstä sekä koulutus menetelmän käyttöön. Kokous kestää 2-4 tuntia, seurantakokousten tarve arvioidaan keskustelun päättyessä. (MLL, ym. 1995, 66.) Debriefing ei ole varsinaista akuutin tilanteen toimintaa, vaan se on jatkohoitoa,

26 21 johon hoitotyöntekijä ohjaa omaiset ja asianosaiset. Henkilökunnalla pitää olla tietoa tästä menetelmästä; miten työskentely käynnistetään ja milloin. Mahdollisuutta jälkipuintiin pitäisi tarjota aktiivisesti ja sen käyttöä tulisi pitää itsestään selvänä hoitotyön jatkumona. (Virolainen 1995, 79.) Kriisi- ja jälkipuintiryhmien käyttö on kannattavaa. Esimerkiksi yhteen äkkikuolemaan liittyy useita asianosaisia, omaisia, auttajia, työtovereita ja ystäviä. Nämä ihmiset saavat eriasteisia stressireaktioita, joiden takia elämän laatu heikkenee vuosiksi. 4.4 Työnohjaus Työnohjaus on syntynyt auttamisammateissa toimivien työntekijöiden työn tukemiseksi ja kehittämiseksi. Näillä aloilla työskenteleville on yhteistä erilaisissa vaikeuksissa olevien ihmisten auttaminen. Tässä työssä työntekijän pääasiallinen työväline on hänen persoonallisuutensa. Apua tarvitsevien ihmisten tilanteet kuitenkin vaihtelevat merkittävällä tavalla ja kullakin työntekijällä on ainutlaatuinen persoonallisuus, jonka tulisi vapautua monipuoliseen ja tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Kun persoonallisuus kuormittuu toisten ihmisten vaikeuksista, työntekijä ei kykene saavuttamaan toivottuja tuloksia. (Aalto 1985, 13.) Hoitotyö äkillisten kuolemantapausten yhteydessä on raskasta ja kuluttavaa ja jaksaakseen kohdata ja hoitaa kyseisiä tilanteita hoitotyöntekijä tarvitsee ohjausta. Työnohjaus onkin oleellinen osa hoitotyöntekijän terveyden hoitoa ja hyvinvointia. Työnohjauksen puutteen vuoksi hoitaja vie tunteensa kotiin ajatuksissaan ja ilman ohjattua tilanteen purkamista ongelmat suurenevat. Seuraava odottamaton tilanne koetaan yhä ahdistavampana, koska edellinen järkyttävä tapaus on jäänyt käsittelemättä. Erilaiset pelon, avuttomuuden, surun ja pettymyksen tunteet voivat siis siirtyä seuraavaan hoitotyöhön ja vaikeuttaa sen toteutusta. Ihmissuhdeammateissa työnohjauksella pyritään erityisesti

27 22 parantamaan työn laatua tukemalla työntekijän omaa psyykkistä kehitystä. Lisäksi työnohjaus luo yhteyden teorian ja käytännön välille. (Virolainen 1995, 34.) Työnohjauksen tavoitteena on työntekijän kehittyminen ja kasvaminen työntekijän työtaidoissaan. Työnohjaus on olennaisesti asianomaisen työntekijän suorittaman työtapahtuman erittelevää havainnointia ja työskentelyn kehittämistä tarkoituksenmukaiseksi näiden huomioiden pohjalta. On kysymys ohjattavan ammatillisen minuuden tai ammatillisen identiteetin löytämisestä ja toisaalta sellaisten persoonallisuuden näkökulmien tiedostamista jotka joko estävät tai edistävät työn toteutusta. (Aalto 1985, 49.) Hoitajan oppimista ja kasvua edistää parhaalla tavalla niiden kokemusten käsittely, joihin liittyy tavalla tai toisella ohjattavan ahdistusta, neuvottomuutta tai muuta pulmallisuutta. Työnohjaaja edistää prosessia kuuntelemalla tunteita, hyväksymällä ne ja antamalla niiden tulla yhä selvemmin tunnistetuiksi. Ohjattava saattaa tällöin huomata, että kun hän tuntee omat pelkonsa ja ahdistuksensa turvallisessa yhteydessä, hän alkaa samalla oppia käsittelemään niitä tarkoituksenmukaisemmin. (Aalto 1985, 131.) Äkillisten kriisitilanteiden työnohjauksen tavoitteet ovat seuraavat: 1 Psyykkinen työsuojelu: mahdollisuuden luominen ahdistuksen ja pelkojen purkamiseen, tilanteen läpikäyminen ja hoitajan henkisen väsymisen estäminen. 2 Oman persoonallisuuden kehittäminen: henkisen kasvun mahdollisuuden havaitseminen hoitotyön teorian, oman persoonan ja käytännön ongelmien kautta, jolloin työmotivaatio lisääntyy. (Virolainen 1995, 35.) Ryhmän käyttö työnohjauksessa on yleistynyt nopeasti. Ryhmässä tapahtuva työnohjaus on halpaa ja työnohjaajan ajasta hyötyy kerralla usea ohjattava. Tämän lisäksi ryhmän käytöllä on monia muita etuja. Vaikka työnohjaajalla on vähemmän aikaa kutakin ohjattavaa varten, on ryhmän anti monipuolisempi kuin yksilöohjauksen. Ryhmäläisten mielipiteet ja kokemukset takaavat, että

28 23 kukin asia valottuu useammalta kannalta kuin työnohjaaja yksin näkisi. Yhteinen vaikeiden asioiden jakaminen ja avoimuus neuvottomana olemisessa herättää keskinäistä lämpöä ja halua tukea toisiaan. (Aalto 1985, 141.) 4.5 Työyhteisön tuki Ammatillista toimintaa ja ammatillista yhteisöä leimaa etäisyys ja asiallisuus. Kuitenkin työyhteisö ja työtoverimme ovat niitä henkilöitä, joiden kanssa koemme hoitotyön arjen. Tietty etäisyys on sinänsä luonnollinen suojautumismekanismi sellaista emotionaalista painetta vastaan, joka helposti kauan jatkuessaan repisi ihmisen hajalle. Silti on eettisesti väärin jättää inhimillinen puoli työyhteisössä täysin ammatillisen etäisyyden ja rutinoitumisen varjoon. ( Lindgvist 1989, 140.) Miten voisi löytää tilaa omalle intimiteetille - sen kipeimmillekin puolille - tehokkuutta ja ammatillisuutta edellyttävissä työyhteisön vuorovaikutussuhteissa? Tuntuu siltä, että erityisesti hoitojärjestelmissä tällainen inhimillinen kosketus työtovereiden elämän perustasoon olisi tärkeää myös hoidon omia päämääriä ajatellen. Itsensä ilmaiseminen on kaiken inhimillisen kanssakäymisen perusta. Ihminen on olemassa sosiaalisesti vasta kun hän on suhteessa toiseen ihmiseen, vuorovaikutuksen kautta. Perusasiana me toivomme toisilta ihmisiltä, että saisimme ymmärrystä, hyväksymistä ja jos mahdollista myös pitämistä. Jos ilmaisen itseäni riittävästi, tulen ymmärretyksi. Kun minua ymmärretään, minut myös hyväksytään ja yleensä myös minusta pidetään. (Aarnio & Vuorinen 1985, 20.) Liian usein vuorovaikutuksen esteenä on se, että pelkäämme tunteiden ilmaisua, emme halua laskea toista liian lähelle itseämme ja siten vaarantaa heikkojen kohtiemme paljastumista. Kova kuori tai panssari ympärillämme meitä ei voi haavoittaa yhtä helposti kuin silloin, kun olemme avoimia ja paljastamme tunteemme. Uskomme, että jos pystymme hillitsemään ja hallitsemaan

29 24 itsemme, pitämään kasvomme peruslukemilla ja tunteemme omana tietonamme, niin vuorovaikutus on turvallisempaa. Samalla unohdamme, että tunteet ja ihmisten välinen läheisyys ovat voimavara ja lahja. Jos ei anna, ei myöskään saa. Avoimuus ja tunteiden ilmaisu on riskinottamista, mutta ilman niitä elämässä ei ole mitään sisältöä. Vaikka vuorovaikutus voi joskus haavoittaa, se voi myös hoitaa, eheyttää ja lisätä ymmärrystä itseä kohtaan. (Ahonen 1992, 110.) Työyhteisössä tulisi voida keskustella kaikesta työhön liittyvästä, niin toiminnasta kuin tunteista. Kielletty tunne ja kätketty syyllisyys hallitsevat ihmistä. Asiat on otettava käsiteltäviksi, tuotava päivänvaloon, ei ole syytä karttaa epäkohdista puhumista. Muuten kierre vain jatkuu. Kun sitten on tultu pisteeseen, että kaikki antaa asioiden vain olla, on yhteisö todellisuudessa jo hajonnut. Välinpitämättömyys on pahuuden korkein aste, koska se on rikos suoraan elämää ja ihmisyyttä vastaan. (Lindgvist 1989, 122.) Äkkikuolematilanteen jälkeen on työyhteisö ja sen tuki hoitajalle ensiarvoisen tärkeää. Potilaan kuoleman kohtaaminen herättää usein tunteita riittämättömyydestä ja epäonnistumisesta ja näitä tunteita tulisi voida purkaa yhdessä muiden kanssa. Yhteisön terveys mitataan sillä, miten paljon siellä on tilaa epätäydellisyydelle. Jos sitä löytyy, voidaan luopua vääristä kilpailuasetelmista ja oikeassa olemisen pakosta. Heikkouksia ei tarvitse peittää. (Suonsivu 1997, 84.)

30 25 5. TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN 5.1 Tutkimusongelmat Tutkimusongelma on tutkimuksen lähtökohta. Uusitalon (1997, 50) mukaan se sisältää kysymyksen tai kysymyksiä, joihin tutkimuksella haetaan vastauksia. Tämän tutkimuksen tarkoitus on kuvailla ja ymmärtää hoitotyöntekijöiden kokemuksia ja tunteita silloin, kun he joutuvat tilanteeseen, jossa heidän hoitamansa potilas äkillisesti kuolee. Me halusimme tietoa siitä, millaisia eri keinoja hoitaja käyttää kyetäkseen toimimaan äkillisessä tilanteessa ja minkälaisia tunteita tällainen varmasti traumaattinen kokemus hoitajassa herättää. Lisäksi halusimme kartoittaa sitä, minkälaisia tukitoimia hoitajat käyttävät ja haluaisivat käyttää jaksaakseen paremmin tässä raskaassa työssä. Näiden lähtökohtien pohjalta tutkimusongelmiksi muotoutuivat seuraavat kysymykset: 1. Kuinka hoitaja kokoaa itsensä vaikeassa tilanteessa pystyäkseen toimimaan traumaattisessa tilanteessa johdonmukaisesti? 2. Millaisia tunteita äkkikuolematilanteet herättävät hoitajassa? 3. Mitkä ovat keinoja, joilla työssä jaksaa? Näiden tutkimusongelmien pohjalta loimme tutkimuksen teema-alueet ja teimme niistä kysymykset lomakkeelle. Koska kysymykset ovat varsin laajoja, halusimme vielä tarkentaa niitä alakysymyksillä, jotta saisimme sellaista tietoa, mitä halusimme: 1. Yllättävän tilanteen kokonaishallintahallinta? - Kuinka kokoat itsesi vaikeassa tilanteessa pystyäksesi toimimaan johdonmukaisesti? - Millaisia stressireaktioita koet? - Mitkä tekijät ovat / eivät ole auttaneet sinua tilanteesta selviämiseen? 2. Millaisia tunteita äkkikuolematilanteet herättävät sinussa?

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura

Suomen Mielenterveysseura Kriisi Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-22-1 Paino: Grano 2015

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström Kotivara Mitä kotivara on? Osa omatoimista varautumista. Osa normaalia ruokataloutta Tavoitteena hengissä pysyminen Koostuu tavanomaisista elintarvikkeista ja vedestä Sisältö vaihtelee ruokatottumusten

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen. Turussa 20.11.2010

Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen. Turussa 20.11.2010 Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen Turussa 20.11.2010 ja miten ansainneesi edes luulet sen, että aina saat suotuisat tuulet? Mitä tarkoittaa kriisi Kriisillä tarkoitetaan äkillistä muutosta ihmisen

Lisätiedot

Heräteinfo henkiseen tukeen

Heräteinfo henkiseen tukeen Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Uudenlaisen kriisityön alkuvaihe Ajoittuu 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkupuolelle

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Eheydentunne mielekkään elämän perusta Kivunsäätely psyykkisenä prosessina Vuorovaikutuksen keinot tukea kivunsäätelyä Luottamusta siihen, että

Lisätiedot

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA -verkostohanke VOIKUKKIA 2012 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja

Lisätiedot

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4. Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.2014 Traumatisoituneen nuoren kohtaaminen ja hoito on aina ainutlaatuista

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi? Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset

Lisätiedot

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva u desta Ajattelutavan muutoksen tukeminen edellyttää että henkilö ulkoistaa puhumalla tai muilla keinoin ajattelutapansa jotta henkilö itse tulisi tietoiseksi ajattelustaan jotta auttaja voisi ymmärtää

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Tullinkulman Työterveys

Tullinkulman Työterveys Tullinkulman Työterveys aloitti toimintansa 1.10.1975 Työterveyshuoltolaki voimaan v. 1979 työterveyshuollon palveluita Tampereen alueella toimiville yrityksille ja Tampereen kaupungin henkilökunnalle

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa

Lisätiedot

Defusing-ohjaajakoulutus

Defusing-ohjaajakoulutus Defusing-ohjaajakoulutus 16.-18.3.2015 Jyväskylässä Suomen Suomen Yhteisöakatemia Oy Oy Saarijärventie Taitoniekantie 5 B 14 8 D 35 40200 Jyväskylä40740 Jyväskylä www.sya.fi Defusing-ohjaajakoulutus 16.-18.3.2015

Lisätiedot

Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11

Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11 Sisällys Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11 Johdanto 15 1. Kriisi luonnollinen osa elämää 19 Lähimmäisen kohtaaminen 21 Mitä tarkoittaa terve ja sairas? 25 Uutta tietoa vaiko vanhaa? 28 Vankkaa

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Defusing-ohjaajakoulutus

Defusing-ohjaajakoulutus Defusing-ohjaajakoulutus 6.-8.4.2016 Jyväskylässä Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14 40200 Jyväskylä DEFUSING-OHJAAJAKOULUTUS 6.-8.4.2016 Jyväskylässä Miksi? ammattilainen pystyy kohtaamaan

Lisätiedot

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

POLIISIN DEFUSING TOIMINTA valtakunnallinen määräys - paikallinen käytäntö

POLIISIN DEFUSING TOIMINTA valtakunnallinen määräys - paikallinen käytäntö POLIISIN DEFUSING TOIMINTA valtakunnallinen määräys - paikallinen käytäntö Henkinen työsuojelu pelastuslaitoksissa -seminaari 9.4.2013 Turku Tuija Järvenpää Ylikonstaapeli Varsinais-Suomen Poliisilaitos

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Kriisin paikka. Ammatillisesti kriisiytyneellä paha olo työssä

Kriisin paikka. Ammatillisesti kriisiytyneellä paha olo työssä Kriisin paikka Työn ja organisaatioiden erikoispsykologi Merja Hutri on väitellyt ammatillisesta kriisiytymisestä syksyllä 2001. Tässä artikkelissa hän tarkastelee ilmiötä ja erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Kouluttajaohje: Henkisen tuen heräteinfo - Henkisen ensiavun perusteita

Kouluttajaohje: Henkisen tuen heräteinfo - Henkisen ensiavun perusteita Kouluttajaohje: Henkisen tuen heräteinfo - Henkisen ensiavun perusteita Kesto: 3 tuntia (3*45 min) Ryhmä: noin 15 henkeä Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus-

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-

Lisätiedot

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta. HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista. Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä

Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista. Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Päihde- ja mielenterveyspäivät Tamperetalo 12.10.2011 Vt. Toiminnanjohtaja Karolina Bechinsky Sivu 1 Organisaatio Kattojärjestönä

Lisätiedot

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen. Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA

MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA SANNA AAVALUOMA PERHEPSYKOTERAPEUTTI VET, PARIPSYKOTERAPEUTTI ET, MUISTIASIANTUNTIJA, TIETOKIRJAILIJA MUISTISAIRAANHOITO 2015 TIETEIDEN TALO TULOSSA TÄNÄ

Lisätiedot

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Hoitosuunnitelma Hoidon aloituksessa tapahtunut moniammatillinen

Lisätiedot

Hirvelän koulu. Kriisisuunnitelma

Hirvelän koulu. Kriisisuunnitelma Hirvelän koulu Kriisisuunnitelma KRIISI Henkilöt, jotka ovat joutuneet traumaattisiin tapahtumiin (onnettomuus, sairaus, väkivallanteko, kuolema avioero tms.) tai sellaisen uhkaan läpikäyvät kriisin. Koulu

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot