Yhtymäkokous 1/ LIITE 1

Transkriptio

1 Yhtymäkokous 1/ LIITE 1 1

2 2

3 Liite 1 Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän yhtymäkokouksen jäsenet ja heidän varajäsenet ( kokoukseen nimetyt) Jäsen Ääni- Varsinainen jäsen Varajäsen määrä Kainuun maakunta kuntayhtymä 12 Anni-Inkeri Törmänen Yrjö Puurunen Esa Ahonen Mauno Saari Anneli Kinnunen Tiina Sarparanta Keski-Pohjanmaan erikoissairaan- 11 Antti Hietaniemi Liisa Veiskola hoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Mauri Lahti Pirjo Paavolainen Anja Mehtälä Berit Haga Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 18 Heikki Erola Mikko Rundgren Riitta Liinamaa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kunta- 10 Hannu Roivainen Aaro Tiilikainen yhtymä Tuija Palosaari Lauri Niskala Ritva Sonntag Aatto Ylimartimo Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin 45 kuntayhtymä 96 Kyösti Juujärvi Esko Valikainen Eija Säilynoja 3

4 4

5 Yhtymäkokous 1/ LIITE 2 5

6 6

7 Liite 2 POHJOIS-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN PERUSSOPIMUS 1. LUKU LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka 2 Jäsenet 3 Tehtävät Liikelaitoskuntayhtymän nimi on Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki. Liikelaitoskuntayhtymän kielet ovat suomi ja ruotsi. Liikelaitoskuntayhtymän jäsenet (jäljempänä jäsenet) ovat Keski- Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä, Lapin, Länsi-Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien kuntayhtymät sekä Kainuun maakunta kuntayhtymä. Liikelaitoskuntayhtymän tehtävänä on tuottaa jäsenilleen ja muille asiakkaille kliinisiä laboratoriotutkimuksia sekä huolehtia alan tutkimuksesta ja opetuksesta. Liikelaitoskuntayhtymän toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä. 4 Peruspääoma Liikelaitoskuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenosuuksista. Liikelaitoskuntayhtymän peruspääoman määrän ja jaon jäsenosuuksiin vahvistaa yhtymäkokous. Yhtymäkokouksen päätöksellä peruspääomaa voidaan korottaa seuraavissa tapauksissa: Liikelaitoskuntayhtymään liittyy uusi jäsen Investointimenon rahoittamiseksi otetaan vastaan jäsenten omanpääomanehtoisia sijoituksia, jolloin kutakin jäsenosuutta lisätään määrällä, jolla jäsen on investointimenon rahoittamiseen osallistunut Investointien rahoittamiseen otetun lainan lyhennyksiä varten peritään jäseniltä maksuosuuksia Jos osa jäsenen toiminnoista ja kiinteästä omaisuudesta siirtyy liikelaitoskuntayhtymälle Peruspääoman alentamisesta päättää yhtymäkokous. Peruspääomaa voidaan alentaa jäsenen erotessa liikelaitoskuntayhtymästä tai jos osa liikelaitoskuntayhtymän toiminnoista ja kiinteästä omaisuudesta siirtyy jäsenelle. Peruspääomalle maksetaan 3 %:n korko. Jäsenosuudet ilmoitetaan taseen liitetiedoissa. Jäsenten välisistä jäsenosuuksien luovutuksista sopivat jäsenet keskenään. 7

8 5 Jäsenten osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista 6 Uuden jäsenen ottaminen ja ero Jäsenten osuudet liikelaitoskuntayhtymän varoihin sekä vastuuseen veloista ja velvoitteista määräytyvät jäsenosuuksien suhteessa. Sama koskee sellaisia liikelaitoskuntayhtymän menoja, joita ei muutoin saada katetuksi. Uuden jäsenen ottaminen liikelaitoskuntayhtymään edellyttää jäsenten yksimielistä päätöstä. Uuden jäsenen jäsenyys liikelaitoskuntayhtymässä alkaa perussopimuksen asiaa koskevan muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta, ellei toisin määrätä. Yhtymäkokous päättää liikelaitoskuntayhtymään tulevan uuden jäsenen jäsenosuuden sekä sen suoritusajankohdan. Jäsenen, joka haluaa erota liikelaitoskuntayhtymästä, tulee tehdä siitä ilmoitus liikelaitoskuntayhtymän johtokunnalle. Ero tulee voimaan eroilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päätyttyä. Mikäli jäsen eroaa liikelaitoskuntayhtymästä, sille suoritetaan yhtymäkokouksen päätöksellä sen jäsenosuus peruspääomasta. Mikäli muut jäsenet eivät lunasta eroavan jäsenen jäsenosuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus peruspääomaosuudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä viiden (5) vuoden aikana eron voimaantulosta lukien. 2. LUKU YHTYMÄKOKOUS 7 Jäsenten lukumäärä ja äänivalta Jäsenet käyttävät päätösvaltaansa yhtymäkokouksessa, johon jokainen jäsen valitsee kuhunkin yhtymäkokoukseen erikseen kolme (3) edustajaa. Jäsenen valitsemien edustajien yhteinen äänimäärä yhtymäkokouksessa määräytyy siten, että yhdelläkään jäsenellä ei ole yksinkertaista enemmistöä yhtymäkokouksen yhteenlasketusta äänimäärästä. Yhtymäkokouksen kokonaisäänimäärä on yhdeksänkymmentäkuusi (96) ääntä. Väestöpohjaltaan suurimman jäsenen valitsemien edustajien yhteenlaskettu äänimäärä on neljäkymmentäviisi (45) ääntä ja väestöpohjaltaan pienempien jäsenten yhteenlaskettu äänimäärä on viisikymmentäyksi (51) ääntä, mikä äänimäärä jakautuu väestöpohjaltaan pienempien jäsenten kesken vuosittain väestötietolaissa tarkoitettuun väestötietojärjestelmään otetun jäsenen vuodenvaihteen asukaslukujen suhteessa lähimpään kokonaislukuun pyöristettynä. 8

9 8 Päätösvaltaisuus ja toiminta 9 Yhtymäkokouksen tehtävät ja toimivalta Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun vähintään 2/3 jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä on saapuvilla. Yhtymäkokouksen toiminnasta määrätään tarkemmin työjärjestyksessä. Yhtymäkokouksen tehtävänä on: 1. päättää liikelaitoskuntayhtymän keskeisistä toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista, 2. hyväksyä liikelaitoskuntayhtymän hallintosääntö, 3. valita liikelaitoskuntayhtymän johtokunta, tarkastuslautakunta ja muut toimielimet, joiden valintaa ei ole hallintosäännössä siirretty johtokunnalle, 4. päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista, 5. valita tilintarkastajat, 6. hyväksyä tilinpäätös ja päättää vastuuvapaudesta sekä 7. antaa takaussitoumus ja muu vakuus toisen velasta. Yhtymäkokouksen toimivallasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä. 3. LUKU JOHTOKUNTA 10 Jäsenten lukumäärä ja valinta 11 Johtokunnan tehtävät Liikelaitoskuntayhtymällä on johtokunta. Yhtymäkokous valitsee johtokuntaan kunnallisvaalikautta vastaavaksi toimikaudeksi seitsemän (7) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet sekä määrää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Jäsenistä viisi (5), yksi kunkin jäsenenä olevan kuntayhtymän alueelta, edustaa jäseniä, yksi (1) Oulun yliopistoa sekä yksi (1) elinkeinoelämän liikkeenjohdollista asiantuntemusta. Johtokunta ohjaa ja valvoo liikelaitoskuntayhtymän toimintaa. Johtokunta vastaa liikelaitoskuntayhtymän hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Johtokunnan tehtävänä on: 1. päättää liikelaitoskuntayhtymän toiminnan kehittämisestä yhtymäkokouksen asettamien toiminnallisten ja taloudellisten 9

10 12 Esittely ja kokoontuminen tavoitteiden rajoissa, seurata tavoitteiden saavuttamista ja raportoida niiden saavuttamisesta, 2. hyväksyä liikelaitoskuntayhtymän talousarvio ja suunnitelma, 3. valita ja irtisanoa liikelaitoskuntayhtymän toimitusjohtaja, 4. päättää liikelaitoskuntayhtymän investoinneista ja muista pitkävaikutteisista menoista, jollei hallintosäännössä toisin määrätä, 5. päättää liikelaitoskuntayhtymän nimenkirjoittamiseen oikeutetuista, 6. valvoa liikelaitoskuntayhtymän etua, edustaa sitä ja käyttää sen puhevaltaa sekä tehdä sen puolesta sopimukset, jollei hallintosäännössä toisin määrätä, 7. päättää liikelaitoskuntayhtymää varten otettavasta lainasta ja 8. päättää muista kuin yhtymäkokoukselle kuuluvista asioista, jollei kysymys ole liikelaitoskuntayhtymän johtajalle kuntalain 87d :n kuuluvasta asiasta tai jollei toimivaltaa ole siirretty johtajalle tai muulle viranomaiselle. Johtokunnan muista tehtävistä määrätään hallintosäännössä. Asioiden esittely johtokunnan kokouksissa tapahtuu viranhaltijan esittelystä. Esittelijöistä ja muusta kokousmenettelystä määrätään tarkemmin hallintosäännössä. 13 Tarkastuslautakunta Liikelaitoskuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka kokoonpanosta ja toiminnasta määrätään tarkemmin tämän perussopimuksen 5. luvussa ja tarkastussäännössä. 4. LUKU LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN TALOUS 14 Talousarvio ja suunnitelma Johtokunnan on kunkin vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä liikelaitoskuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ja -suunnitelma. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään liikelaitoskuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarviossa on tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset liikelaitoskuntayhtymän tehtävien hoitamiseen turvataan. Liikelaitoskuntayhtymän toiminnassa ja talouden hoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää johtokunta. 10

11 15 Suunnitelmapoistot 16 Palveluiden hinnoittelu ja laskutus Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymäkokous. Palvelujen hinnoittelu perustuu kustannusvastaavuuteen. Hinnoittelun perusteista päättää johtokunta ja hinnat vahvistaa liikelaitoskuntayhtymän johtaja. Jäsen voi myöntää liikelaitoskuntayhtymälle tuen tai toimintaavustuksen liiketaloudellisesti kannattamattoman tehtävän hoitamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi. Tuki tai toiminta-avustus ei saa kuitenkaan olla enemmän kuin tällaisen tehtävän hoitamisesta liikelaitoskuntayhtymälle aiheutuvat kustannukset. Tuki tai toiminta-avustus on ilmoitettava erikseen tilinpäätöksessä. 17 Kirjanpito ja tilinpäätös Liikelaitoskuntayhtymä on kirjanpitovelvollinen, ja sen kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on sen lisäksi, mitä kuntalaissa säädetään, soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa (1336/97) säädetään. Liikelaitoskuntayhtymän tilikausi on kalenterivuosi. Johtokunnan on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajan tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se yhtymäkokouksen käsiteltäväksi huhtikuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot liikelaitoskuntayhtymän toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat johtokunnan jäsenet ja toimitusjohtaja. 18 Toimintakertomus ja tilikauden tuloksen käsittely Liikelaitoskuntayhtymän on toimintakertomuksessaan esitettävä selvitys liikelaitoskuntayhtymälle asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista liikelaitoskuntayhtymän talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tulos- tai rahoituslaskelmassa taikka taseessa. Johtokunnan on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Liikelaitoskuntayhtymän tilikauden tuloksesta voidaan tehdä investointivaraus enintään liikelaitoskuntayhtymän ylijäämäerien määrään. 11

12 19 Suoritusjärjestys 20 Viivästyskorko 21 Rahastot Edellä tässä luvussa mainittujen maksujen erääntymisaikojen tulee olla kaikille jäsenille yhtenäiset. Ne määrätään maksuunpanon yhteydessä siten, että jäsenille jää vähintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika. Tässä perussopimuksessa määrättyjen maksujen viivästyessä liikelaitoskuntayhtymä perii korkolain mukaisen viivästyskoron. Viivästyskorko maksuun pannaan siten, että velalliselle jää vähintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika. Rahastojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä niiden säännöistä päättää yhtymäkokous. 22 Muut taloutta koskevat määräykset Liikelaitoskuntayhtymän taloudesta annetaan tarkemmat määräykset hallintosäännössä. 5. LUKU HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS 23 Tarkastuslautakunta Yhtymäkokous valitsee tarkastuslautakuntaan johtokunnan toimikautta vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastusta varten puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja kolme (3) jäsentä sekä jokaiselle heistä henkilökohtaisen varajäsenen. Tarkastuslautakunnan jäseniä ja heidän henkilökohtaisia varajäseniään valitaan yksi (1) jokaisesta jäsenenä toimivasta kuntayhtymästä. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava yhtymäkokouksen päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko yhtymäkokouksen asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet sekä tehtävä yhtymäkokoukselle suorittamaansa tarkastustoimintaan ja tilintarkastuskertomukseen perustuen esitys siitä, voidaanko tilinpäätös vahvistaa ja vastuuvapaus myöntää liikelaitoskuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille ja muille tilivelvollisille. Hallinnon ja talouden tarkastuksesta, tarkastuslautakunnan tehtävistä ja muista lautakunnan työskentelyyn liittyvistä asioista määrätään tarkemmin tarkastussäännössä. Yhtymäkokous valitsee johtokunnan toimikautta vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten yhden tai useamman tilintarkastajan. Tilintarkastajat toimivat tehtävässään virkavastuulla. 12

13 Tilintarkastajien tulee olla julkishallinnon ja talouden tilintarkastajalautakunnan hyväksymiä henkilöitä (JHTT-tilintarkastaja) tai yhteisöjä (JHTT-yhteisöjä). Tilintarkastajien on viimeistään maaliskuun loppuun mennessä tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös. 6. LUKU LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS 24 Liikelaitoskuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Liikelaitoskuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenten valtuustot. Liikelaitoskuntayhtymän purkautuessa johtokunta huolehtii loppuselvityksestä, elleivät jäsenet sovi muusta järjestelystä. Liikelaitoskuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenille jäsenosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenet ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. 7. LUKU VOIMAANTULO 25 Sopimuksen voimaantulo Tämä perussopimus tulee voimaan..201_. 13

14 14

15 Yhtymäkokous 1/ LIITE 3 15

16 16

17 HALLINTOSÄÄNTÖ Liite 3 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Hallintosäännön sisältö ja soveltaminen Tällä hallintosäännöllä määrätään Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän - päätöksenteko- ja kokousmenettelystä, - taloudenhoidon keskeisistä periaatteista, - yhtymäkokouksen, johtokunnan ja muiden toimielinten tehtävistä ja toimivallasta, - viranhaltijajohdon tehtävistä ja toimivallasta sekä - toimivallasta henkilöstöasioissa. Hallintosäännön ohella liikelaitoskuntayhtymän toimintaa ohjataan seuraavilla johtosäännöillä, joihin nähden hallintosääntöä sovelletaan toissijaisena: - yhtymäkokouksen työjärjestys ja - tarkastussääntö. Hallintosääntöä täydentävät johtokunnan toimintaohjeet siihen sisältyvine päätösvaltamatriiseineen. 2. LUKU PÄÄTÖKSENTEKO- JA KOKOUSMENETTELY 2 Luvun määräysten soveltaminen Tämän luvun määräyksiä sovelletaan yhtymäkokousta lukuun ottamatta kaikissa liikelaitoskuntayhtymän toimielimissä. 3 Kokoontuminen Toimielin kokoontuu päättämänään aikana ja paikassa puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään etukäteen jäsenille, varajäsenille ja muille kokouksen osanottajille, joilla on kokouksessa läsnäolo-oikeus tai 17

18 velvollisuus, tässä hallintosäännössä määritellyssä tai toimielimen määrittelemässä riittävässä kokousta edeltävässä määräajassa. Jos kokousasioita ei ole saatu siinä kokouksessa käsitellyiksi, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissaolleille on kuitenkin annettava tieto jatkokokouksesta. 4 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, kutsuu varajäsenen sijaansa. Kun jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja tai esittelijä voi toimittaa kutsun varajäsenelle. 5 Kokouksen pitäminen Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväkseen sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. 6 Kokouksen johtaminen Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 7 Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisinä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. 8 Läsnäolo- ja puheoikeus kokouksissa Toimielinten kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus siten, että - johtokunnassa on läsnäolo- ja puheoikeus toimitusjohtajalla ja johtokunnan erikseen määräämillä henkilöillä, - muissa toimielimissä, lukuun ottamatta tarkastuslautakuntaa, johtokunnan puheenjohtajalla, toimitusjohtajalla sekä johtokunnan määräämillä muilla henkilöillä on läsnäolo- ja puheoikeus, - johtokunnan edustuksesta yhtymäkokouksessa määrätään yhtymäkokouksen työjärjestyksessä sekä - johtokunta kuulee kokouksissaan tarvittaessa henkilökunnan edustajia asiantuntijana. 18

19 9 Johtokunnan edustus muissa toimielimissä Johtokunta voi määrätä muihin toimielimiin edustajansa, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. Edustajaksi voidaan määrätä myös johtokunnan varajäsen tai toimitusjohtaja. Johtokunta ei määrää edustajaansa tarkastuslautakuntaan. 10 Esittely Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Esittelijänä toimii - johtokunnassa toimitusjohtaja, - tarkastuslautakunnassa lautakunnan määräämä viranhaltija ja - muissa toimielimissä johtokunnan määräämä viranhaltija. Jos esittelijä on estynyt tai esteellinen, toimii esittelijänä hänen sijaisensa tai muu ao. toimielimen määräämä viranhaltija. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi erityisistä syistä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijaesittelyä. 11 Esteellisyyden toteaminen Toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäolo-oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. 12 Äänestys ja vaalit Äänestyksestä ja vaalin toimittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä yhtymäkokouksen työjärjestyksessä määrätään. 13 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi toimielimen valitsemaa jäsentä, ellei toimielin toisin päätä. Jos pöytäkirjantarkastajat eivät hyväksy pöytäkirjaa, se tarkastetaan toimielimen seuraavassa kokouksessa. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen määräämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin johtokunnan määräämällä tavalla on ilmoitettu. Pöytäkirja toimitetaan sähköisesti nähtäväksi myös laboratoriokeskuksen intranet sivustoille tai vastaavaan sähköiseen 19

20 informaatiojärjestelmään, johon laboratorio-keskuksen henkilöstöllä on käyttöoikeudet. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään: - toimielimen nimi, - kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka, - läsnä- ja poissaolleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä, - kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus, - käsitellyt asiat, tehdyt ehdotukset ja niiden kannatus, - toimitetut äänestykset, - tehdyt päätökset sekä - ilmoitetut eriävät mielipiteet. Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Muutoksenhakuohjeessa on mainittava - viranomainen, jolle valitus tai oikaisu on tehtävä, - viranomainen, jolle valituksen tai oikaisuvaatimuksen sisältävä kirjelmä on toimitettava, - valituksen tai oikaisun tekemiselle säädetty määräaika ja mistä se lasketaan, - valitus- tai oikaisukirjelmän sisältöä ja liitteitä koskevat vaatimukset, - kirjelmän perille toimittamista koskevat vaatimukset, joihin kuuluu myös velvollisuus toimittaa valitus tai oikaisuvaatimus perille määräajassa sekä - ilmoitus sähköisestä yhteystiedosta, jos oikaisuvaatimus tai valitus voidaan tehdä viranomaiselle myös sähköisesti. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin. 14 Johtokunnan otto-oikeus Asian ottamisesta johtokunnan käsiteltäväksi päättää johtokunta, johtokunnan puheenjohtaja tai toimitusjohtaja. 15 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen Liikelaitoskuntayhtymän viranomaisen on neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta ilmoitettava johtokunnalle sen määräämällä tavalla niistä päätöksistä, jotka johtokunnan päätöksen nojalla voidaan ottaa sen käsiteltäviksi. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. 20

21 3. LUKU TALOUS 16 Taloudenhoidon periaatteet Liikelaitoskuntayhtymän toiminnot on järjestettävä ja tehtävät hoidettava siten, että 1. yhtymäkokouksen asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan, 2. liikelaitoskuntayhtymän talous pysyy tasapainossa, 3. vastuu kunkin aluelaboratorion toiminnasta ja taloudesta on selkeästi määritelty, 4. organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta ja että vastuu asianmukaisen valvonnan toteuttamisesta on kullakin esimiesasemassa olevalla henkilöllä, 5. toiminnallisten, taloudellisten ja muiden riskien olemassaolo selvitetään ja niitä vältetään sekä varaudutaan vahinkoihin niin, etteivät niiden kustannukset aiheuta häiriöitä liikelaitoskuntayhtymän toiminnalle ja rahoitukselle, 6. maksuliikenne, rahoitustoiminta ja sijoitustoiminta hoidetaan tuottavasti, turvaavasti ja taloudellisesti, 7. vieraan pääoman käyttöön turvaudutaan ainoastaan silloin, kun se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua sekä 8. varainhoidossa ja varainkäytössä kiinnitetään huomiota siihen, että toimintoihin sitoutuu mahdollisimman vähän pääomaa. 17 Talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma Talousarviossa sekä toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitetään liikelaitoskuntayhtymän toimintojen kehittämistavoitteet ja selvitetään, miten toiminnot ja investoinnit rahoitetaan. Yhtymäkokous asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja päättää niihin tehtävistä muutoksista. Johtokunta hyväksyy talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman. Toiminta- ja taloussuunnitelma laaditaan kolmeksi vuodeksi, joista ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Investointisuunnitelma laaditaan kolmeksi vuodeksi. Talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma laaditaan yhtymäkokouksen hyväksymän asetelman mukaisesti. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa talousarvioon brutto- tai nettomääräisenä. Talousarvion sitovuudesta määrätään sen perusteluissa. 18 Talousarvion täytäntöönpano Johtokunnan hyväksymään talousarvioon perustuvat aluelaboratoriokohtaiset käyttösuunnitelmat hyväksyy toimitusjohtaja. Käyttösuunnitelma sisältää tulostavoitteet, tarvittavat toimenpiteet ja voimavarat sekä toimenpiteistä kertyvät tulot ja aiheutuvat 21

22 kustannukset. Käyttösuunnitelmassa esitetään menoina ja tuloina myös aluelaboratorioiden väliset sisäiset tulot ja menot. 19 Talousarvion muuttaminen Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä johtokunnalle ennen asianomaisen talousarviovuoden päättymistä. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita ja tuloarvioita koskevissa muutosesityksissä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. 20 Poistosuunnitelmien hyväksyminen Suunnitelman mukaisella poistamisella tarkoitetaan käyttöomaisuuden hankintamenon ja muiden pitkävaikutteisten menojen kirjaamista kuluksi niiden taloudellisen vaikutuksen kuluessa. Suunnitelmapoistojen perusteet hyväksyy yhtymäkokous. Yhtymäkokouksen hyväksymien suunnitelmapoistojen perusteiden pohjalta johtokunta hyväksyy hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat. 21 Rahatoimi 22 Maksut 23 Maksuvalmius 24 Maksuliikenne Yhtymäkokous päättää lainan ottamisen ja antamisen sekä sijoitustoimintaa koskevista periaatteista. Johtokunta päättää antolainojen sekä vieraan pääoman ottamisesta ja lainaehtojen muuttamisesta. Yhtymäkokous päättää maksujen yleisistä ja johtokunta yksityiskohtaisista perusteista ja toimitusjohtaja maksujen suuruudesta, ellei toisin ole päätetty. Maksuvalmius ennakoidaan jatkuvalla maksuvalmiussuunnitelmalla. Ohjeet maksuvalmiussuunnittelusta antaa toimitusjohtaja. Rahalaitoksissa avattavista liikelaitoskuntayhtymän tileistä ja niiden lopettamisesta päättää toimitusjohtaja, joka huolehtii myös siitä, että kaikista näistä tileistä ja niiden käyttäjistä pidetään luetteloa. Sen, jonka tehtävänä on maksaa kuntayhtymän menoja ja ottaa vastaan tuloja, on huolehdittava siitä, että maksut maksetaan ajallaan ja tulot saadaan oikeanmääräisinä ja ajallaan. 25 Käteisvarat Kassojen perustamisesta päättää toimitusjohtaja. Hän antaa myös ohjeet käteisvarojen ja maksu- ja luottokorttien sekä muiden maksuvälineiden käytöstä. 22

23 Laboratoriojohtaja päättää käteisvarojen jaosta tulosalueellaan. 26 Käyttöomaisuuden myynti Käyttöomaisuuden myynnistä päättää toimitusjohtaja tai hänen määräämänsä viranhaltija. 27 Riskien hallinta 28 Taloudenhoito-ohjeet Johtokunta päättää riskien hallinnan periaatteista. Johtokunta ja toimitusjohtaja antavat tarvittaessa tarkempia ohjeita kuntayhtymän taloudenhoidosta. 4. LUKU ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN 29 Yhtymäkokous 30 Johtokunta Ylintä päätösvaltaa liikelaitoskuntayhtymässä käyttää yhtymäkokous. Yhtymäkokouksen tehtävistä ja toimivallasta on määrätty kuntalaissa, perussopimuksessa ja tässä hallintosäännössä. Liikelaitoskuntayhtymää johtaa yhtymäkokouksen alaisena johtokunta. Johtokunta ohjaa ja valvoo liikelaitoskuntayhtymän toimintaa. Johtokunta vastaa liikelaitoskuntayhtymän hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Johtokunta kuulee tarvittaessa henkilöstön edustajia asiantuntijoina kokouksissaan. Johtokunnan tehtävänä on 1. päättää liikelaitoskuntayhtymän toiminnan kehittämisestä yhtymäkokouksen asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden rajoissa, seurata tavoitteiden saavuttamista ja raportoida niiden saavuttamisesta, 2. hyväksyä liikelaitoskuntayhtymän talousarvio ja suunnitelma, 3. valita ja irtisanoa liikelaitoskuntayhtymän toimitusjohtaja, 4. päättää liikelaitoskuntayhtymän investoinneista ja muista pitkävaikutteisista menoista, jollei johtosäännössä toisin määrätä, 5. päättää liikelaitoskuntayhtymän nimenkirjoittamiseen oikeutetuista, 6. valvoa liikelaitoskuntayhtymän etua, edustaa sitä ja käyttää sen puhevaltaa sekä tehdä sen puolesta sopimukset, jollei hallintosäännössä toisin määrätä, 23

24 7. päättää liikelaitoskuntayhtymää varten otettavasta lainasta, 8. hyväksyä liikelaitoskuntayhtymän strategia- ja liiketoimintasuunnitelmat, 9. vahvistaa liikelaitoskuntayhtymän toimintaohjeet, 10. päättää virkojen ja toimien perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi tai työsuhteen muuttamisesta virkasuhteeksi sekä mahdollisista lomauttamisista, 11. päättää toimitusjohtajan sijaisen määräämisestä sekä muista toimitusjohtajaa koskevista asioista, 12. päättää talousarvion toimeenpanopäätösten mukaisista liikelaitos-kuntayhtymän hankkeista ja hankinnoista, 13. päättää edustajan nimeämisestä sellaisten yksityisoikeudellisten yhteisöjen, säätiöiden tai laitosten toimielimiin ja kokouksiin, joiden toiminta kohdistuu johtokunnan alaiseen toimintaan, 14. antaa liikelaitoskuntayhtymän vuosittainen toimintakertomus ja tilinpäätös, 15. käyttää kuntalaissa säädettyä otto-oikeutta alaisensa viranomaisen päätöksiin, 16. päättää liikelaitoskuntayhtymän omaisuuden, vastuiden ja henkilöstön vakuuttamisesta, omaisuuden vuokralle antamisesta, kiinteän ja irtaimen omaisuuden myymisestä ja ostamisesta sekä vakuuden antamisesta liikelaitoskuntayhtymän velasta yhtymäkokouksen talousarviossa tai erikseen tekemän päätöksen asettamissa rajoissa, 17. suorittaa muut yhtymäkokouksen määräämät tai johtokunnan toimivaltaan kuuluviksi katsottavat asiat sekä 18. päättää muista kuin yhtymäkokoukselle kuuluvista asioista, jollei kysymys ole johtajalle kuntalain 87d :n kuuluvasta asiasta tai jollei toimivaltaa ole siirretty johtajalle tai muulle viranomaiselle. 19. valmistella yhtymäkokouksessa käsiteltävät asiat, panna yhtymäkokouksen päätökset täytäntöön ja valvoa päätösten laillisuutta, noudattaen soveltuvin osin mitä kuntalain 53, 23 ja 56 :ssä säädetään. 20. antaa selitys yhtymäkokouksen päätöksestä tehdyn valituksen johdosta. 31 Viranhaltijaorganisaatio ja johto Johtokunnan ja toimitusjohtajan tukena toimii yhtymähallinto, jonka tehtäväalueena ovat liikelaitoskuntayhtymän tuotantotoiminta ja laatu, sekä niiden kehittäminen, viestinnästä ja suhdetoiminnasta sekä talous, henkilöstö- ja tietohallinnosta huolehtiminen sekä 24

25 muiden liikelaitoskuntayhtymän hallinto- ja talousasioiden sekä sisäisen valvonnan hoitaminen. 32 Laboratoriokeskus ja aluelaboratoriot Liikelaitoskuntayhtymän toimintaorganisaationa toimii Pohjois- Suomen laboratoriokeskus. Laboratoriokeskuksen tehtävänä on 1. tuottaa jäsenilleen ja muille asiakkaille laboratoriotutkimuksia, 2. huolehtia alan tutkimuksesta ja opetuksesta sekä 3. huolehtia oman toimialansa osalta erikoissairaanhoitolain ja terveydenhuoltolain tarkoittamista ohjaus- ja valvontatehtävistä. Laboratoriokeskukseen kuuluvat Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Lapin, Länsi-Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan aluelaboratoriot. Laboratoriokeskusta johtaa johtokunnan alaisuudessa toimitusjohtaja. Hänen tukenaan laboratoriokeskuksessa on yhtymähallinto, jossa toimii johtava lääkäri sekä tarvittava määrä muuta henkilöstöä. Aluelaboratorioita johtavat laboratoriojohtajat. Laboratoriokeskuksen johtamisessa noudatetaan liiketaloudellisen ja osallistuvan johtamisen periaatteita. Laboratoriokeskuksen toiminnallisen ohjauksen ja koordinaation järjestämistä varten laboratoriokeskuksella on osaamisalueita, joiden muodostaminen, hallinnollinen asema, tehtävät ja vastuuhenkilöt määritellään erikseen johtokunnan toimintaohjeilla. Osaamisalueet ja niiden tehtävät määritellään tarpeen mukaan kuitenkin siten, että laboratoriokeskuksessa toimii pysyväluontoinen kliinisen laboratoriohoitotyön osaamisalue, jonka vastuuhenkilönä toimii ylihoitaja. Laboratoriokeskuksen organisaatiosta, sen ohjausjärjestelmästä ja toimintatavoista määrätään johtokunnan toimintaohjeilla tai niitä täydentävillä toimitusjohtajan ohjeilla ja päätöksillä. 33 Toimitusjohtajan tehtävät Toimitusjohtajan tehtävänä on 1. johtaa ja kehittää johtokunnan alaisena liikelaitoskuntayhtymän toimintaa ja huolehtia liikelaitoskuntayhtymän hallinnosta, johtamisesta sekä taloudenhoidon ja sisäisen valvonnan järjestämisestä, 2. asettaa liikelaitoskuntayhtymän johtoryhmä ja nimetä sen jäsenet. Johtoryhmään kuuluvan henkilöstön edustuksen toimitusjohtaja nimeää henkilöstön esityksestä, 3. vastata siitä, että liikelaitoskuntayhtymälle asetetut tavoitteet saavutetaan, 4. päättää laboratoriokeskuksen toiminnallisesta organisaatiosta, 5. hyväksyä tositteet ja päättää talousarvion puitteissa ja 25

26 johtokunnan vahvistamissa rajoissa hankinnoista, palvelujen myynnistä sekä muista sopimuksista, 6. päättää liikelaitoskuntayhtymän henkilöstön ottamisesta virkaan tai toimeen sekä eron myöntämisestä henkilöstölle siltä osin, kuin tätä päätösvaltaa ei ole hallintosäännön soveltamista koskevassa johtokunnan toimintaohjeessa ja siihen sisältyvässä päätösvaltamatriisissa määrätty johtavalle lääkärille, aluelaboratorioiden johtajille tai muille viranhaltijoille, 7. huolehtia johtokunnan päätösten täytäntöönpanosta ja antaa johtokunnalle tieto laboratoriokeskuksen toiminnan kannalta merkittävistä toimenpiteistä ja tapahtumista, 8. päättää liikelaitoskuntayhtymän varoista maksettavista vahingonkorvauksista johtokunnan määräämissä rajoissa, 9. päättää vieraanvaraisuuden osoittamisesta johtokunnan antamien ohjeiden mukaisesti, 10. huolehtia liikelaitoskuntayhtymän edunvalvonnasta, 11. ottaa vastaan haasteita ja käyttää liikelaitoskuntayhtymän puhevaltaa tuomioistuimissa ja hallintoviranomaisissa, 12. huolehtia muutoksen hakemisesta liikelaitoskuntayhtymän toimintaa koskevaan päätökseen tai tuomioon sekä selvitysten ja lausuntojen antamisesta viranomaisille liikelaitoskuntayhtymän nimissä, 13. johtokunnan antamat ohjeet huomioon ottaen virka- ja työehtosopimusten soveltamisesta alaisiinsa viranhaltijoihin ja työntekijöihin siltä osin, kuin harkintavalta asiassa on jätetty liikelaitoskuntayhtymälle sekä 14. suorittaa muut johtokunnan määräämät tehtävät sekä 15. päättää muista asioista, joita ei ole säädetty tai määrätty yhtymäkokouksen tai johtokunnan tehtäviksi tai toimivaltaa siirretty muille viranhaltijoille. 34 Johtavan lääkärin tehtävät Johtavan lääkärin tehtävänä on toimia terveydenhuoltolain 57 :ssä tarkoitettuna laboratoriokeskuksen vastaavana lääkärinä sekä 1. johtaa ja kehittää lääketieteellistä toimintaa, laboratoriotoiminnan laadun varmistamista, opetusta ja tutkimusta sekä yliopistoyhteistyötä, 2. vastata potilasvalitusten ja vahinkojen käsittelystä, 3. vastata laboratoriokeskukselle kuuluvien asiakas- ja potilastietoja koskevien rekistereiden rekisterinpitoon liittyvistä tehtävistä ja toimia potilasrekisterin vastuuhenkilönä sekä 26

27 4. suorittaa johtokunnan ja toimitusjohtajan määräämät muut tehtävät. 35 Laboratoriojohtajan tehtävät Laboratoriojohtajien tehtävänä on johtaa ja kehittää aluelaboratorion toimintaa johtokunnan ja toimitusjohtajan antamien ohjeiden mukaisesti ja vastata siitä, että aluelaboratoriolle asetetut tavoitteet saavutetaan. 36 Arkistotoimi Arkistolain 9 :n arkistotoimea hoitavan viranhaltijan/työntekijän tehtävänä on: 1. johtaa liikelaitoskuntayhtymän arkistotointa ja arkistonmuodostamista, 2. huolehtia liikelaitoskuntayhtymän pysyvästi säilytettävistä asiakirjoista, 3. vastata liikelaitoskuntayhtymän arkistotoimen suunnittelusta, ohjauksesta ja valvonnasta, 4. hyväksyä liikelaitoskuntayhtymän arkistonmuodostamissuunnitelma, 5. huolehtia liikelaitoskuntayhtymän arkistokoulutuksen, tiedotuksen ja neuvonnan järjestämisestä sekä 6. suorittaa muut johtokunnan ja toimitusjohtajan määräämät tehtävät. 37 Päätösvallan siirtäminen Johtokunta ja viranhaltijat voivat siirtää päätösvaltaansa edelleen alaisilleen viranhaltijoille, ellei sitä perussopimuksessa, tässä hallintosäännössä tai toimintaohjeella (päätösvaltamatriisilla) tai erillisellä päätöksellä ole kielletty. 5. LUKU TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA 38 Luvun määräysten soveltaminen Niistä virkasuhteeseen ja viranhaltijaan liittyvistä asioista, joista on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa (304/03) tai muussa laissa, päättää johtokunta, ellei laissa ole toisin säädetty tai hallintosäännössä tai toimivallan delegointia koskevassa päätösvaltamatriisissa muuta määrätty. 39 Viran haku Viran julistaa haettavaksi se, jonka tehtävä on valita viranhaltija avoinna olevaan virkaan. 40 Virkasuhteeseen ottaminen ilman hakumenettelyä Sen lisäksi, mitä laissa on sanottu, virka saadaan täyttää sitä haettavaksi julistamatta, kun kysymyksessä on 27

28 1. viran uudelleen täyttäminen sitä aikaisemmin hakeneiden, kelpoisuusvaatimukset täyttävien joukosta, virkaan valitun irtisanouduttua ennen hänelle määrättyä virantoimituksen aloittamispäivää, 2. lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutusta tai hammaslääkärin käytännön palvelua suorittavan valitseminen tai 3. erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 6 luvussa tarkoitetun sivuviranhaltijan ottaminen virkasuhteeseen. 41 Henkilöstön kelpoisuusvaatimukset Viranhaltijan kelpoisuusvaatimuksista päättää johtokunta. Kelpoisuusvaatimuksista pidetään yhtymähallinnossa erillistä luetteloa. 42 Henkilöstön valinta Virkasuhteeseen ottava viranomainen päättää henkilön ottamisesta määräaikaiseen virkasuhteeseen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 :n 2 mom. mukaisesti. Henkilöstön valinnasta on määrätty tämän hallintosäännön 4. luvussa. Koeajan määräämisestä tai siitä sopimisesta ja koeajan pituudesta päättää se, joka ottaa palvelussuhteeseen laboratoriokeskuksessa yhteisesti määriteltyjen linjausten mukaisesti. Päätöksentekijä päättää viran täyttämisestä tai toistaiseksi voimassa olevasta työsopimuksesta virkaan tai työsuhteeseen valittavan välittömän esimiehen esittelystä kuultuaan asianomaisen osaamisalueen vastuuhenkilöä. 43 Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 24 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa päättää toimitusjohtaja tai se viranomainen, joka päättää molempiin virka-suhteisiin ottamisesta. 44 Virka- ja työvapaa 45 Sivutoimilupa Jollei 48 :stä muuta johdu, johtokunta toimitusjohtajan osalta, toimitusjohtaja ja laboratoriojohtajat kukin alaisensa henkilöstön osalta päättävät virka- ja työvapaan myöntämisestä sekä sijaisen määräämisestä tarvittaessa. Sivutoimiluvan myöntämisestä sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämisestä päättää toimitusjohtajan osalta johtokunta sekä toimitusjohtaja ja laboratoriojohtajat kukin alaisensa henkilöstön osalta, ellei johtokunta toisin päätä. 46 Virantoimituksesta pidättäminen Viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä päättää 28

29 toimitusjohtajan osalta johtokunta sekä toimitusjohtaja ja laboratoriojohtajat kukin alaisensa henkilöstön osalta. 47 Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen Palvelussuhteen päättymisestä ja lomauttamisesta päättää se, joka valitsee viranhaltijan tai ottaa työntekijän työsopimussuhteeseen. 48 Viranhaltijoiden ratkaisuvalta muissa henkilöstöasioissa Toimitusjohtaja ja laboratoriojohtajat kukin alaisensa henkilöstön osalta päättävät seuraavista henkilöstöasioista, ellei toimivallan delegointia koskevassa päätösvaltamatriisissa muuta ole määrätty: 1. myöntävät vuosiloman, 2. myöntävät sellaisen virkavapauden ja työloman, jonka saamiseen viranhaltijalla ja työntekijällä on lainsäädännön tai virka- ja työehtosopimuksen nojalla ehdoton oikeus, 3. myöntävät harkinnanvaraisen virkavapauden ja työloman enintään 30 kalenteripäiväksi kerrallaan ja päättävät samalla virkavapauden tai työloman ajalta maksettavasta palkan määrästä, 4. antavat alaiselleen viranhaltijalle ja työntekijälle virkamatkamääräyksen, 5. sopivat tarvittaessa henkilöstön lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon liittyvistä järjestelyistä laboratoriokeskuksessa yhteisesti määriteltyjen linjausten mukaisesti, 6. myöntävät oikeuden käyttää omaa tai vuokra-autoa virkatehtävissä, 7. päättävät terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä ja terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määräämisestä, 8. päättävät kirjallisen varoituksen antamisesta, 9. päättävät henkilökohtaisten lisien myöntämisestä laboratoriokeskuksessa yhteisesti määriteltyjen linjausten mukaisesti, sekä 10. palkan takaisinperimisestä kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/03) mukaisesti. Johtokunnan puheenjohtaja päättää toimitusjohtajan osalta tässä pykälässä mainituista asioista lukuun ottamatta kohtaa 8 sekä hyväksyy toimitusjohtajan tositteet. 49 Ohjeiden antaminen Johtokunta päättää tarkemmin edellä määrätystä päätösvallasta sekä siitä, mikä on kunkin edellä mainitun viranhaltijan alaista toimintaa. 29

30 50 Opetusvelvollisuus Viranhaltijat ja työsuhteessa olevat työntekijät ovat velvollisia antamaan tarvittaessa opetusta. 51 Työsopimussuhteiset työntekijät Mitä tässä hallintosäännössä määrätään viranhaltijoista, koskee soveltuvin osin myös työsopimussuhteessa olevia työntekijöitä. 6 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 52 Tiedottaminen Liikelaitoskuntayhtymän tiedottamista johtaa johtokunta, joka hyväksyy yleiset ohjeet liikelaitoskuntayhtymän tiedottamisen periaatteista ja päättää tiedottamisesta vastaavista liikelaitoskuntayhtymän viranhaltijoista. 53 Liikelaitoskuntayhtymän jäsenten alueiden asukkaiden aloitteet Johtokunnan on kalenterivuosittain esitettävä yhtymäkokoukselle luettelo sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyistä liikelaitoskuntayhtymän toimintaa koskevista aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Yhtymäkokous voi samalla todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Johtokunnan tehtäväalueella tehdyistä aloitteista on vastaavasti esitettävä tiedot johtokunnalle sen päättämällä tavalla. Jos aloite vaatii erityistä valmistelua, sen viranomaisen, jonka käsiteltäväksi aloite kuuluu, on ilmoitettava aloitteen tekijälle kuukauden kuluessa aloitteen tekemisestä sen arvioitu käsittelyaika ja keneltä saa lisätietoja aloitteen käsittelystä. 54 Liikelaitoskuntayhtymän nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoittaminen Liikelaitoskuntayhtymän puolesta tehtävät sopimukset, sitoumukset sekä sen kirjelmät allekirjoittaa johtokunnan puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja yhdessä toimitusjohtajan kanssa taikka toimitusjohtaja yhdessä asian valmistelijan kanssa. Johtokunta voi päättää muista viran- ja toimenhaltijoista, joilla on liikelaitoskuntayhtymän puolesta oikeus allekirjoittaa sopimuksia ja muita asiakirjoja. Liikelaitoskuntayhtymälle tulevia haasteita ja tiedoksiantoja johtokunnan puolesta ottaa vastaan puheenjohtajan ohella toimitusjohtaja tai johtokunnan määräämä muu viranhaltija. 55 Asiakirjoista perittävät lunastukset sekä niiden antamisesta perittävät maksut Tavanomaisesta tiedon antamisesta pöytäkirjaotteesta, kopiosta tai muusta tulosteesta peritään sivukohtainen maksu. 30

31 Erityistoimenpiteitä vaativan tiedon antamisesta asiakirjasta, kopiosta tai muusta tulosteesta peritään kiinteä perusmaksu, joka voidaan porrastaa tiedonhaun vaativuuden mukaan. Perusmaksun lisäksi peritään sivukohtainen maksu. Jos asiakirja ei ole yksilöitävissä ja löydettävissä viranomaisen julkisuuslain mukaisesti pitämästä asiakirjarekisteristä ja tiedonhaun erityistoimenpiteitä vaativa tieto asiakirjasta annetaan suullisesti tai antamalla asiakirja viranomaisen luona luettavaksi tai jäljennettäväksi taikka lähettämällä se sähköpostin välityksellä, aiheutuneita kustannuksia vastaavana maksuna peritään vain kiinteä perusmaksu tiedonhaun vaativuuden mukaan porrastettuna. Johtokunta päättää tarkemmin julkisuuslain piiriin kuuluvien maksujen perusteista ja euromääristä. 56 Asiakirjojen antamisesta päättäminen Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslain) 4 ja 14.1 :ssä tarkoitettu kunnallinen toimielin voi siirtää toimialaansa kuuluvan asiakirjan antamista koskevaa viranomaisen ratkaisuvaltaa alaiselleen viranhaltijalle. Toimielimen ja viranhaltijan päätöksistä tiedon ja asiakirjan antamisessa ei ole oikaisu- eikä otto-oikeutta, vaan niistä haetaan muutosta hallintovalituksella suoraan hallinto-oikeudelta hallintolain käyttölain mukaisesti. 57 Tarkastussääntö Hallinnon ja talouden tarkastuksesta määrätään tarkastussäännössä. 58 Johtosäännön tulkinta Tarkemmat määräykset tämän hallintosäännön tulkinnasta ja soveltamisesta antaa johtokunta. 31

32 32

33 Yhtymäkokous 1/ LIITE 4 33

34 34

35 Liite 4 YHTYMÄKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Yhtymäkokouksen toiminnan järjestelyt Yhtymäkokouksen kutsuu koolle johtokunnan puheenjohtaja, joka avaa kokouksen ja johtaa puhetta, kunnes yhtymäkokouksen puheenjohtaja on valittu. Yhtymäkokouksen toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua johtaa yhtymäkokouksen päättämä henkilö. Yhtymäkokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii ja sen muistakin sihteerin tehtävistä huolehtii yhtymäkokouksen määräämä palvelussuhteessa oleva henkilö. 2 Istumajärjestys Yhtymäkokousedustajat istuvat kokouksessa puheenjohtajan hyväksymän istumajärjestyksen mukaisesti. 2. LUKU YHTYMÄKOKOUSEDUSTAJAN ALOITEOIKEUS 3 Yhtymäkokousedustajien aloitteet Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on yhtymäkokousedustajilla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita liikelaitoskuntayhtymän toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Aloitetta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään johtokunnan valmisteltavaksi. Yhtymäkokous voi erikseen päättää, että aloitteesta käydään lähetekeskustelu siitä, miten asia on valmisteltava. Johtokunnan on vuosittain joulukuun loppuun mennessä esitettävä yhtymäkokoukselle luettelo yhtymäkokousedustajien tekemistä ja johtokunnalle lähetetyistä aloitteista, joita yhtymäkokous ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Yhtymäkokous voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. 4 Johtokunnalle osoitettava kysymys Vähintään neljäsosa (1/4) yhtymäkokousedustajista voi tehdä johtokunnalle osoitetun kirjallisen kysymyksen liikelaitoskuntayhtymän toimintaa ja hallintoa koskevasta asiasta. 35

36 Johtokunnan on vastattava kysymykseen viimeistään siinä yhtymäkokouksessa, joka ensiksi pidetään kolmen (3) kuukauden kuluttua kysymyksen tekemisestä. Jos kysymystä käsiteltäessä tehdään ehdotus tilapäisen valiokunnan asettamisesta tutkimaan kysymyksessä tarkoitettua asiaa, yhtymäkokouksen on päätettävä tästä. Muuta päätöstä ei kysymyksen johdosta saa tehdä. 5 Kyselytunti Yhtymäkokousedustajalla on oikeus esittää johtokunnalle kyselytunnilla vastattavaksi lyhyitä enintään kolmen (3) minuutin pituisia, kulloinkin yhteen asiaan kohdistuvia kysymyksiä liikelaitoskuntayhtymän hallinnon ja talouden hoitoa koskevista asioista. Kyselytunti järjestetään yhtymäkokouksen jälkeen, jollei yhtymäkokous toisin päätä. Kysymys on kirjallisena toimitettava liikelaitoskuntayhtymän kirjaamoon viimeistään kolmekymmentä (30) päivää ennen yhtymäkokousta. Myöhemmin toimitetut kysymykset sekä kysymykset, joihin ei kyselytunnilla ehditä vastata, siirtyvät seuraavaan kyselytuntiin. Kysymykset otetaan vastattavaksi niiden saapumisjärjestyksessä. Puheenjohtajalla on kuitenkin oikeus määrätä tasapuolisuutta noudattaen muukin vastaamisjärjestys. Saatuaan johtokunnalta vastauksen kysymykseen esittäjällä on oikeus tehdä kaksi (2) asiaan liittyvää lyhyttä lisäkysymystä. Kysymysten johdosta ei käydä keskustelua. Puheenjohtajana kyselytunnilla toimii ennen kyselytuntia kokoontuneen yhtymäkokouksen puheenjohtaja. Kyselytunti on julkinen. 3. LUKU YHTYMÄKOKOUKSET 6 Kokouskutsu Kutsu yhtymäkokoukseen on vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin yhtymäkokousedustajalle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto liikelaitoskuntayhtymän ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsussa mainitsematon asia voidaan ottaa yhtymäkokouksen käsiteltäväksi noudattaen mitä kuntalain 55 :ssä sanotaan. 7 Esityslista Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset yhtymäkokouksen päätöksiksi, on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, jolleivät erityiset syyt ole esteenä. 8 Kokouksesta tiedottaminen Yhtymäkokouksen ajasta ja paikasta tiedotetaan ennen kokousta niissä tiedotusvälineissä, joissa yhtymäkokous on päättänyt kokouksistaan ilmoittaa. Kokouskutsu annetaan tiedoksi ennen kokousta liikelaitoskuntayhtymän jäsenten hallituksille. 36

37 9 Varaedustajan kutsuminen Yhtymäkokousedustajan, joka on estynyt hoitamasta edustajan tointaan tai joka on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa, on ilmoitettava asiasta yhtymäkokouksen sihteerille. Yhtymäkokousedustajan on ollessaan estynyt hoitamasta edustajan tointa tai esteellinen huolehdittava itse varaedustajansa kutsumisesta kokoukseen. Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava yhtymäkokousedustajan ja muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys yhtymäkokouksen ratkaistavaksi. 10 Johtokunnan edustus yhtymäkokouksessa Johtokunnan puheenjohtajan, liikelaitoskuntayhtymän johtajan sekä johtavan ylilääkärin on oltava läsnä yhtymäkokouksessa. Heidän poissaolonsa ei estä asioiden käsittelyä. Johtokunnan jäsenillä on läsnäolo-oikeus. Edellä mainituilla henkilöillä on oikeus ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen tekemiseen, jollei hän ole samalla yhtymäkokousedustaja. 11 Nimenhuuto Läsnäolevat liikelaitoskuntayhtymän jäsenten nimeämät yhtymäkokousedustajat ja varaedustajat ja heidän äänimääränsä todetaan nimenhuudolla, joka toimitetaan jäsenittäin aakkosjärjestyksessä. Nimenhuudon jälkeen puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet yhtymäkokousedustajat ja läsnä olevat varaedustajat sekä onko yhtymäkokous laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. 12 Läsnäolevat yhtymäkokousedustajat ja varaedustajat Läsnä oleviksi katsotaan yhtymäkokousedustajat ja varaedustajat, jotka ovat saapuneet kokoukseen, eivätkä ole ilmoittaneet siitä poistuvansa tai joita muuten ei ole todettu poissaoleviksi. Jos yhtymäkokousedustaja tai varaedustaja saapuu kokoukseen myöhemmin, on hänen ilmoittauduttava puheenjohtajalle, jolloin pöytäkirjaan merkitään, minkä asian käsittelyn aikana hän on kokoukseen saapunut. Vastaavasti menetellään silloin, kun edustaja poistuu kesken kokouksen. Puheenjohtaja voi toimittaa kokouksen kestäessä tai kokoustauon päätyttyä uuden nimenhuudon, jos se läsnäolevien toteamiseksi on tarpeen. 13 Asioiden käsittelyjärjestys Asiat esitellään yhtymäkokoukselle esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei yhtymäkokous toisin päätä. Käsittelyn pohjana (pohjaehdotuksena) on johtokunnan ehdotus taikka, milloin tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on valmistellut asian, niiden ehdotus. 37