HANKONIEMEN LUKION OPETUSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HANKONIEMEN LUKION OPETUSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 HANKONIEMEN LUKION OPETUSUUNNITELMA SISÄLLYS 1. TOIMINTA-AJATUS 2 2. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA Lukiomme tehtävä Arvoperusta 3 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimiskäsitys Opiskeluympäristö ja menetelmät Toimintakulttuuri ja aihekokonaisuudet Opintojen rakenne 7 4. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN Ohjauksen järjestäminen Opiskelijahuolto Kodin ja koulun yhteistyö Opiskelun erityinen tuki Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus TUNTIJAKO KIELIOHJELMA TIETOSTRATEGIA ARVIOINTI Arvioinnin tavoitteet Kurssisuoritusten arviointi Oppiaineen oppimäärän arviointi Lukion oppimäärän suoritus Todistukset ja niihin merkittävät tiedot OPPIAINEET JA KESKEISET SISÄLLÖT Äidinkieli ja kirjallisuus Toinen kotimainen kieli Ruotsi, A oppimäärä Ruotsi, B1 oppimäärä Vieraat kielet Englanti Englanti, A oppimäärä Englanti, B-oppimäärä Saksa B2 -oppimäärä B3 oppimäärä 33 1

2 Ranska Ranska, B2 -oppimäärä Ranska, B3 -oppimäärä Matematiikka Matematiikan pitkä oppimäärä Matematiikan lyhyt oppimäärä Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto Evankelis-luterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Elämänkatsomustieto Filosofia Historia Yhteiskuntaoppi Psykologia Musiikki Kuvataide Liikunta Terveystieto Opinto-ohjaus Tietotekniikka Lukion diplomikurssit Opinnot muissa oppilaitoksissa 120 OPS 1.tarkistus suomenkielinen jaosto a. lisäyksiä: uudet soveltavat kurssit ue6 ja yh5 b. sisällön muutos: hi7 c. poisto: fi5 2. tarkistus a. kohta 8.2. arviontiperusteiden täsmennys b. uusi kurssi te 41 ja fi 5 sisällön muutos 3. tarkistus suomenkielinen jaosto ( voimaan , OPH:n määräys ) a. Puhu ja ymmärrä paremmin kurssi uutena ja samalla korvaavana kursseille rua7, rub6 ja ena8. b. RUB8 kurssi pois päällekkäisyyden johdosta 4. tarkistus suomenkielinen jaosto ( voimaan , OPH:n määräys) täydennykset Lukion opetussuunnitelmanperusteisiin: lisäykset, Luku 2.2. Arvoperusta, luku 5.12 Elämänkatsomustieto (et3), luku Filosofia (fi4), luku Historia, (hi3) 5. tarkistus suomenkielinen jaosto a. sisällön muutos: lukion tanssidiplomi b. sisällön muutos: ps6 6. tarkistus suomenkielinen jaosto, lisäykset Meribiologian kurssi (bi7), verkkokurssi Mekaniikka ja Lujuusoppi (fy10) ja Elokuvakurssi 2 (äi12) 2

3 1. TOIMINTA-AJATUS Hankoniemen lukio on monipuolista yleissivistystä tarjoava ja korkeakouluopintoihin valmistava toisen asteen oppilaitos, joka toimii yhteistyössä toisen asteen koulujen ja perusopetusta antavien koulujen kanssa. Koulumme on hankolaisten peruskoululaisten ensisijainen lukiovalinta. 2. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 2.1. Lukiomme tehtävä Hankoniemen lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää antamalla laaja-alaista yleissivistystä ja riittäviä valmiuksia lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin. Lukio antaa valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä taitoa tarkastella asioita kriittisesti ja rakentavasti eri näkökulmista. Opiskelijaa ohjataan toimimaan vastuuntuntoisena, omatoimisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena. Opetus tukee itsetuntemuksen kehitystä ja myönteistä kasvua aikuisuuteen sekä kannustaa elinikäiseen oppimiseen Arvoperusta Hankoniemen lukion arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistyshistoriaan ja samalla eurooppalaiseen kulttuuriperintöön. Opiskelijoita kasvatetaan suvaitsevaisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Lukio-opetuksessa kunnioitetaan elämää ja ihmisoikeuksia sekä tavoitellaan totuutta, inhimillisyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja on YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Lukiokoulutus edistää avointa demokratiaa, tasa-arvoa ja hyvinvointia. Opiskelija oman oppimisensa osaajana ja maailmankuvansa rakentajana havainnoi ja jäsentää todellisuutta monin tavoin. Lukion kasvatustyössä korostuu yhteistyö, kannustava vuorovaikutus ja rehellisyys. Opiskelija oppii tuntemaan oikeutensa ja velvollisuutensa sekä kasvaa aikuisen vastuuseen omista valinnoistaan ja teoistaan. Koulu tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuksia hankkia kokemuksia yhteistyöstä ja yhteisestä päätöksenteosta. Opetuksessa kannustetaan tunnistamaan tavoiteltujen arvojen ja todellisuuden välisiä ristiriitoja ja arvioimaan kriittisesti suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen kehityksen mahdollisuuksia ja ristiriitoja. Opiskelija saa lukioaikanaan selkeän käsityksen kansalaisen perusoikeuksista Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopan Unionissa ja siitä miten kansalaisoikeuksia edistetään. Lukiossa korostetaan kestävän kehityksen merkitystä ja annetaan valmiuksia kohdata muuttuvan maailman haasteita. 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1. Oppimiskäsitys Lukion oppimiskäsityksen mukaan oppiminen on prosessi, jossa opiskelija on aktiivinen, tavoitteellinen ja vastuuntuntoinen toimija. Opettaja opettaa, ohjaa ja tukee opiskelua. 3

4 Oppimisessa opiskelija liittää uusia tietoja ja taitoja aiemmin opittuun ja muokkaa tietorakenteitaan. Keskeistä on omatoiminen ja kriittinen tiedonhankinta. Opiskelija rakentaa ja arvioi uutta tietoa yhdessä toisten kanssa. Kokonaisvaltaiseen oppimiseen vaikuttavat myös elämykset ja tunteet. Oppimisen ilo, kannustava palaute, myönteiset kokemukset ja vuorovaikutteisuus vahvistavat opiskelijan minäkuvaa. Opiskelemaan oppinut nuori vahvistaa asemaansa työelämässä, parantaa mahdollisuuksiaan osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan sekä luo perustaa koko elämänaikaiselle oppimiselle Opiskeluympäristö ja menetelmät Hankoniemen ympäristölle on ominaista yhtäältä kaksikielisyys, luonnon monipuolisuus, historiallinen omaleimaisuus, monipuolinen talouselämä kansainvälisine yhteyksineen sekä toisaalta maantieteellinen etäisyys. Tämä mahdollisuus ja rikkaus hyödynnetään opetuksessa. Lukio toimii yhteisissä tiloissa perusopetusta antavan koulun kanssa. Lukiolla on ajanmukaiset opetustilat ja opiskelijoilla on oma paikka itsenäistä opiskelua ja välitunteja varten. Koulun tilojen, laitteiden ja kalusteiden toimivuudesta ja kunnosta huolehditaan mahdollisimman hyvin. Pienen lukion edut, kuten opiskelijoiden hyvä tunteminen, turvallinen opiskeluyhteisö, opettajien nopea ja helppo tavoitettavuus ja yksilöllisen ohjauksen mahdollistuminen, toteutuvat koulussamme. Opiskelijoilla on tärkeä asema opiskeluympäristön kehittämisessä. Oppilaskunta esittää aloitteita ympäristön parantamiseksi ja vastaa osaltaan tilojen kunnosta ja siisteydestä. Hyvä fyysinen ympäristö luo puitteet oppimiskäsityksemme toteuttamiselle. Keskeistä on opiskelijan oma aktiivisuus ja vuorovaikutuksellisuus sekä opintojen edistymisen seuranta ja opiskelijan tulevaisuuteen suuntaaminen. Opetus kehittää nuoren opiskelutaitoja ja tukee häntä tunnistamaan vahvuutensa ja kehittämistarpeensa. Tätä tuetaan monipuolisin opetusmenetelmin sekä tieto- ja viestintätekniikan ja kirjaston tarjoamin palveluin. 3.3 Toimintakulttuuri ja aihekokonaisuudet Toimintakulttuurissa näkyy käytännössä arkinen tulkinta koulun opetus- ja kasvatustehtävästä. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki lukion viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri näkyy yksilön käyttäytymisessä, ryhmien toiminnoissa ja kouluyhteisön käytänteissä. Jokainen yksilö on tärkeä yhteisössämme omana itsenään. Samalla jokaisella yksilöllä on tärkeä rooli toimintakulttuurimme rakentamisessa. Painotamme hyvien tapojen, suvaitsevaisuuden, yhteistyön ja aktiivisuuden sekä avoimen vuorovaikutuksen merkitystä. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua koulun arkisen työn kehittämiseen, mutta erityisesti heidän panoksensa on arvokas juhlien, tapahtumien, perinteisten tilaisuuksien, retkien ja yhteisten teemapäivien suunnittelussa ja toteutuksessa. Toimintakulttuuriimme kuuluu yhteistyö ja se ilmenee vuorovaikutuksena kaupungin, talouselämän, koulujen ja muiden yhteisöjen kanssa. Kaupungin ainoan suomenkielisen lukion opiskelijamme voivat hyötyä vuorovaikutuksesta sekä opiskelussaan että tulevassa ammatillisessa suuntautuneisuudessaan. 4

5 Toimintakulttuuria arvioidaan ja seurataan lukuvuosittain. Arviointia toteutetaan mm. opettajakunnan ja rehtorin välisissä keskusteluissa, koulutuspäivillä ja opiskelijoille tehtävillä kyselyillä. Arvioinnin osaalueet voivat olla valtakunnallisia, kunnallisia tai koulukohtaisia. Tulosten avulla parannetaan yleisiä toimintaedellytyksiä ja täsmennetään oppiainekohtaisia tavoitteita. Aihekokonaisuudet Valtioneuvosto on ohjeistanut kaikille lukioille kasvatus- ja opetustehtävää eheyttävät ja yhtenäistävät aihekokonaisuudet. Ne ovat a) aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, b) hyvinvointi ja turvallisuus, c) kestävä kehitys, d) kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, e) teknologia ja yhteiskunta ja f) viestintä- ja mediaosaaminen. Aihekokonaisuudet jäsentyvät toimintakulttuuriimme mm. seuraavilla tavoilla: a) Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Aihekokonaisuuden tavoitteena on kasvattaa opiskelijoita osallistuviksi, vastuuta kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Se merkitsee osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnan eri alueilla poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan sekä kansainväliseen yhteistyöhön ja kulttuurielämään. Lukiomme oppilaskuntatoiminta antaa opiskelijoille mahdollisuuden vaikuttaa. Päätöksentekoprosessien oppiminen ja yhteisten asioiden hoitaminen ovat tässä keskeisiä. Myös pienimuotoinen yhteistyö koulun sidosryhmien (elinkeinoelämä, järjestöt) kanssa avaa opiskelijoille ikkunoita yhteiskuntaan ja aktiivisen kansalaisen rooliin. Vierailut ja vierailijat omalta osaltaan avartavat opiskelijoiden yhteiskuntaelämän tuntemusta. b) Hyvinvointi ja turvallisuus Aihekokonaisuuden tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää oman ja yhteisönsä hyvinvoinnin perusedellytykset. Aihekokonaisuus kannustaa toimimaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta perheessä, lähiyhteisössä ja yhteiskunnan jäsenenä. Se vakiinnuttaa hyvinvointia ja turvallisuutta ylläpitävää arkiosaamista, jota jokainen tarvitsee kaikissa elämänvaiheissa ja erityisesti elämän kriisitilanteissa. Koulumme järjestyssäännöt ja työsuojeluohjelma tähtäävät hyvinvoinnin ja turvallisuuden ylläpitämiseen, samoin hyvien tapojen korostaminen, yhteisöllisyyden vahvistaminen, keskinäinen kunnioitus sekä avoin vuorovaikutus. Tupakan ja päihteiden vastustaminen, terveellinen kouluruoka ja koulurakennuksen kunnosta huolehtiminen kuuluvat toimintakulttuuriimme myös hyvinvointia ja turvallisuutta ylläpitävinä tekijöinä. c) Kestävä kehitys Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet. Ihmisen tulee oppia kaikessa toiminnassaan sopeutumaan luonnon ehtoihin ja maapallon kestokyvyn rajoihin. Kouluyhteisönä tiedostamme kestävän kehityksen vaikeudet ja haasteellisuuden. Olemme osa länsimaista elämänmuotoa, jossa kulutuksella on suuri rooli. Olemme myös osa suomalaista ja hankolaista kulttuuria, jossa kestävää kehitystä harjoitellaan lainsäädännön ja erilaisten kansalaistoiminnan muotojen keinoin. Kertakäyttökulttuurin mahdollisimman vähäinen suosiminen on koulumme käytännön toimenpide kestävän kehityksen suuntaan. Voimme järjestää myös teemapäiviä, tapahtumia ja asiantuntijaluentoja asiasta. Tärkeää on, että opiskelijat oppivat havainnoimaan kulutustottumuksiaan ja elämäntyylinsä vaikutuksia ympäristöön. Annamme myös asiallista tietoa vaihtoehtoisista elämäntavoista ja rohkaisemme aktiiviseen kansalaistoimintaan kestävän kehityksen puolesta. 5

6 d) Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Opetushallituksen ohjeiden mukaan lukiokoulutuksen tulee tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia rakentaa kulttuuri-identiteettiään äidinkielen, menneisyyden jäsentämisen, uskonnon, taide- ja luontokokemusten sekä muiden opiskelijalle merkityksellisten asioiden avulla. Opiskelijan tulee tietää, mitä yhteiset pohjoismaiset, eurooppalaiset ja yleisinhimilliset arvot ovat ja miten ne tai niiden puute näkyvät omassa arjessa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa. Lukion tulee tarjota opiskelijalle runsaasti mahdollisuuksia ymmärtää, miten kulttuuriperintömme on muodostunut ja mikä voi olla hänen tehtävänsä kulttuuriperinnön ylläpitäjänä ja uudistajana. Lukiomme toimintakulttuurissa pyrimme monin tavoin vahvistamaan opiskelijoiden kaksikielistä länsiuusmaalaista kulttuuri-identiteettiä. Käytännön toimenpiteitä ovat mm. kirjaston kehittäminen, vierailut kulttuurikohteisiin ja tapahtumiin, koulun juhlat, paikalliskulttuurin vaaliminen ja opettaminen sekä kansainvälinen toiminta. e) Teknologia ja yhteiskunta Teknologian kehittämisen lähtökohtana on ihmisen tarve parantaa elämänsä laatua ja helpottaa elämäänsä työ- ja vapaa-aikanaan. Teknologian perustana on luonnossa vallitsevien lainalaisuuksien tunteminen. Teknologia sisältää tiedon ja taidon suunnitella, valmistaa ja käyttää teknologisia tuotteita, prosesseja ja järjestelmiä. Lukiomme toimintakulttuurissa tämä aihekokonaisuus tulee esiin mm. seuraavilla tavoilla: koulun teknisen ja teknologisen varustuksen ylläpito, käyttö ja parantaminen, yhteyksien vaaliminen Hangossa toimiviin korkean teknologian yrityksiin, mahdollisuuksien mukaan asiantuntijavierailijat sekä teematilaisuudet. Opiskelijat saavat asianmukaista ja ajankohtaista tietoa teknologian ja yhteiskunnan monisyisestä vuorovaikutuksesta. Teknologiaa tarkastellaan yhdessä kestävän kehityksen kanssa monipuolisesti unohtamatta tähän liittyvää eettistä pohdintaa. Opiskelijoita myös kannustetaan kriittisyyteen teknologiahuumaa kohtaan. f) Viestintä- ja mediaosaaminen Mediaosaaminen on lukiossa sekä taitojen että tietojen oppimista. Media on sekä opiskelun kohde että väline. Mediakasvatus on verbaalisten, visuaalisten, auditiivisten, teknisten ja yhteiskunnallisten taitojen sekä opiskelutaitojen kehittämistä. Se edellyttää oppiaineiden välistä yhteistyötä ja yhteistyötä eri viestintävälineiden kanssa sekä oppimista aidoissa oppimisympäristöissä. Toimintakulttuurissamme viestintä- ja mediaosaamista viljelemme mm. seuraavin tavoin: monipuolisten viestintälaitteiden käyttö juhlissa ja tapahtumissa, sanoma- ja aikakauslehtien tilaaminen koulun kirjastoon, atk-laitteiden korkea käyttöaste ja elokuvien analyyttinen katselu. Opiskelijoita ohjataan ymmärtämään mediavaikutuksia, median roolia viihdyttäjänä ja elämysten antajana, tiedon välittäjänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana, käyttäytymismallien ja yhteisöllisyyden kokemusten tarjoajana sekä maailmanja minäkuvan muokkaajana. Aihekokonaisuuksia on tässä yhteydessä tarkasteltu koulumme toimintakulttuurin näkökulmasta. Aihekokonaisuuksia käsitellään lisäksi jokaisessa oppiaineessa. Kuvaukset näistä esitetään oppiaineiden tavoitteissa ja sisällöissä. 6

7 3.4. Opintojen rakenne Lukio opinnot koostuvat vähintään 75 suoritetusta kurssista. Kurssin laajuus on 38 oppituntia. Opiskelijan on suoritettava vähintään ( matematiikan laajuuden mukaan ) pakollista ja vähintään 10 syventävää kurssia. Pakolliset ja syventävät ovat valtakunnallisia kursseja ja ylioppilaskirjoitusten tehtävät pohjautuvat näihin kursseihin. Lisäksi koulumme tarjoaa soveltavia kursseja. Ne ovat eheyttäviä kursseja, joissa toteutuu paikallinen näkökulma ja yhteistyö muiden toisen asteen oppilaitosten kanssa. Opetushallituksen ohjeiden mukaan toteutettavat lukion diplomikurssit ovat myös soveltavia kursseja. Kurssitarjonta rakennetaan siten, että opiskelija suorittaa koko lukion kurssit kolmessa lukuvuodessa. Yksilötasoisesti oppimäärä voidaan suorittaa 2 4 vuodessa. Perustellusta syystä opintojen suoritusaikaan voidaan myöntää pidennystä. Opiskelija, joka ei ole suorittanut lukion oppimäärää edellä mainitussa ajassa, katsotaan eronneeksi. Eronneeksi katsotaan myös opiskelija, joka pätevää syytä ilmoittamatta on pois opetuksesta, jos on ilmeistä, että hänen tarkoituksenaan ei ole jatkaa opintoja. Koulumme toimii viisijaksojärjestelmässä. Sen mukaan lukuvuodessa on yhteensä viisi opintojaksoa, joista kunkin pituus on noin 38 työpäivää. Jakso päättyy koko lukion yhteiseen koeviikkoon ja sen jälkeen annettavaan jaksoarvosteluun. Kaikkiin kursseihin ei sisälly koetta. Opetus järjestetään lähiopetuksena ( luokkaopetuksena ). Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, ellei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Lukiolain mukaan opiskelijalla on oikeus kurssien itsenäiseen suorittamiseen ja koululla on oikeus edellyttää itsenäisesti suoritettavia opintoja. Itsenäinen opiskelu edellyttää opiskelijan hakemusta ja opettajan hyväksymistä. Mikäli opiskelija hakee oikeutta itsenäiseen opiskeluun kurssilta, jonka opetus alkaa seuraavassa jaksossa, on hakemus tehtävä ennen uuden jakson alkamista. Itsenäisesti suoritetusta kurssista on saatava hyväksytty arvosana. Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista. Päätöksen hyväksilukemisesta tekee rehtori tarvittaessa opettajakuntaa kuultuaan. 4. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 4.1. Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Opinto-ohjausta järjestetään lukiossamme kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja mahdollisesti pienryhmäohjauksena. Ohjauksen tehtävänä on edistää koulutuksellista ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. 7

8 Ohjaustoimintaan osallistuvat kaikki koulun opettaja- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvat. Jokaisen opettajan vastuulla on ohjata opiskelijaa opettamansa oppiaineen opiskelussa, seurata opiskelijan edistymistä sekä auttaa häntä kehittämään opiskelutaitojaan ja oppimisen valmiuksiaan. Opiskelijaa ohjataan suunnittelemaan oma henkilökohtainen opintopolkunsa ja seuraamaan sen toteutumista. Opiskelija saa opinto-ohjausta opiskelun tueksi ja valintojen tekemiseksi siten, että hän pystyy suunnittelemaan lukio-opintojensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti. Opintoohjelmat tarkistetaan säännöllisesti ja niiden toteutumista seurataan. Lukiolaisten yhteisöllisyyttä kehitetään ja pidetään yllä opintojen ajan. Opiskelijoiden opintoja ja hyvinvointia seurataan ja tuetaan yhteistyössä kotien kanssa. Ohjauksen työnjako on seuraava: REHTORI Rehtori luo ohjauksen toimintamahdollisuudet sekä tukee ohjauksen suunnittelua ja toteutusta. Rehtori huolehtii, että ohjauksella on tarvittavat voimavarat. Hän myös tiedottaa lukio-opintoihin ja yotutkintoon liittyvistä säännöistä ja määräyksistä opiskelijoille ja heidän huoltajilleen. OPINTO-OHJAAJA (LOPO= lukion opinto-ohjaaja)) Opinto-ohjaajalla on päävastuu ohjauksen toteutuksesta. Suunnittelutyötä lopo tekee yhteistyössä rehtorin ja ryhmänohjaajien kanssa. Lopon vastuulla ovat opiskelijoiden jatkokoulutus- ja ammattisuunnitelmiin liittyvät ohjaukselliset kysymykset. Tämä jatko-opintoihin ja -suunnitelmiin liittyvän päätöksenteon ohjaus on koko lukion ajan kestävä ohjausprosessi, jota annetaan luokkaopetuksena ja henkilökohtaisena ohjauksena. Opiskelijoita ohjataan lisäksi käyttämään tarjolla olevia tietolähteitä ja yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita. Lopo on myös päivittän tavoitettavissa henkilökohtaisia keskusteluja varten. RYHMÄNOHJAAJA JA AINEENOPETTAJA Jokainen lukion opiskelija kuuluu ryhmään, jonka ohjauksesta vastaa ryhmänohjaaja. Hän huolehtii uusien opiskelijoiden ryhmäyttämisestä, lukujärjestyksen rakentamisesta ja opiskeluun liittyvien asioiden tiedottamisesta. Ryhmänohjaajan puoleen opiskelija kääntyy ensisijaisesti opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Tarvittaessa ryhmänohjaaja ohjaa opiskelijan rehtorin, lopon tai muun auttajan luokse. Ryhmänohjaaja vastaa ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemisen seurannasta. Aineenopettajan ja ryhmänohjaajan tehtävänä on toimia ennaltaehkäisevässä roolissa siten, että he puuttuvat ajoissa lisääntyneisiin poissaoloihin, käyttäytymisessä tai opintomenestyksessä tapahtuviin muutoksiin ja opiskeluvaikeuksiin. 4.2 Opiskelijahuolto Opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä. Opiskelijahuolto on oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Vastuu opiskelijahuollosta kuuluu osaltaan kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Tuemme myös opiskelijoiden itsensä osallisuutta oman työyhteisönsä hyvinvoinnin edistämisessä. Opiskelijahuollon toimintaperiaatteet sisältävät sekä yhteisöllisen toiminnan että yksilöllisen tuen. 8

9 Pienen lukiomme etuihin kuuluu organisaation joustavuus ja vähäinen byrokratia. Opiskelijahuollossa tämä tulee hyvin esille. Yksilön opiskeluun liittyvät ongelmat tulevat esiin pienessä tutussa yhteisössä nopeasti. Myös kaveripiirin osuus ongelmien tunnistamisessa ja hoitamisessa korostuu. Lukioomme tulevat opiskelijat ovat suurelta osin tuttuja opettajille, koska monet ovat opettaneet heitä jo peruskoulun puolella. Tiedämme varsin tarkkaan millaisia opiskelijoita vuosittain saamme. Yhteinen peruskoulun ja lukion opinto-ohjaaja tuntee opiskelijat myös jo vuosien takaa. Tämä luo jatkuvuutta, hallittavuutta ja turvallisuutta opiskelijahuoltoon. Opiskelijahuoltoon osallistuvat rehtori, ryhmänohjaajat, aineenopettajat, opinto-ohjaaja, kuraattori, terveydenhoitaja, koulupsykologi ja tarvittaessa muut asiantuntijat ja ammattiauttajat. Ryhmänohjaajat ja aineenopettajat havainnoivat opiskelijoita ja seuraavat heidän opintojensa edistymistä. Ongelmien noustessa he keskustelevat opiskelijoiden kanssa ja etsivät yhdessä ratkaisua tilanteeseen. Jos on tarpeen he ohjaavat opiskelijan eteenpäin auttamisorganisaatiossa. Niin rehtori, opinto-ohjaaja, kuraattori, terveydenhoitaja kuin koulupsykologikin auttavat opiskelijoita oman ammatillisen pätevyyden alan kysymyksissä. Jos tilanne vaatii monien auttajien yhteistyötä opiskelijahuoltoryhmä (OHR) ottaa asian käsiteltäväkseen. Suppeampaan opiskelijahuoltoryhmään kuuluvat ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja ja rehtori, laajempaan tulevat mukaan kuraattori, terveydenhoitaja ja koulupsykologi. Opiskelijahuoltoryhmän kokoontumisesta laaditaan yleensä muistio, jossa määritellään tapauksen opiskelijahuollolliset toimenpiteet ja vastuuhenkilöt. Opiskelijahuoltoryhmä voi harkintansa mukaan kutsua myös muita tahoja ryhmän istuntoon. Auttamistoiminnan eettiset korostukset ovat luottamuksellisuus, välittäminen ja opiskelijan terveys ja hyvinvointi. Lukiomme järjestyssäännöt, työsuojeluohjelma ja kriisisuunnitelma on rakennettu opiskelijahuollollisessa hengessä. Kaikki toiminta tähtää psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja edistämiseen. 4.3 Kodin ja koulun yhteistyö Lähtökohtana kodin ja koulun välisessä yhteistyössä on aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja vastuullisuuden kehittäminen. Huoltajat ovat lukion tärkein yhteistyökumppani opiskelijan hyvinvoinnin ja opiskelun tukemisessa. Yhteistyö alkaa jo silloin, kun peruskoulun yhdeksännen luokan oppilaat ovat hakeutumassa lukio-opintoihin. Huoltajat saavat tietoa siitä, mitä siirtymävaihe merkitsee nuorelle ja minkälaisia haasteita ja mahdollisuuksia lukio-opinnot tarjoavat. Yhteydenpito huoltajiin jatkuu koko lukion ajan. Lukio-opinnoissa tapahtuneet muutokset, yksilöllisyyden lisääntyminen, mahdollisuus valita kursseja muista oppilaitoksista, ylioppilastutkinnon uudistuminen ja jatko-opintoihin hakeutumisen moninaisuus hämmentävät usein huoltajia ja opiskelijoita. Siksi asiallisen tiedon saaminen näistä ja monista muista opiskeluun liittyvistä asioista on olennaisen tärkeätä. Perinteisenä ja edelleen jatkuvana yhteistyömuotona ovat vanhempainillat. Niissä jaetaan informaatiota, käsitellään ajankohtaisia kysymyksiä ja keskustellaan huoltajia askarruttavista kysymyksistä. Vanhempainilloissa huoltajilla on myös mahdollisuus koulutyön arviointiin ja palautteen antamiseen opettajakunnalle. Lukion tukitoimikunnalla on merkittävä rooli yhteistyössä. Se järjestää illanviettoja ja muita yhteisiä tilaisuuksia, joiden taloudellinen tuotto suunnataan lukiolaisten hyväksi. Yhteiset vapaamuotoiset tilaisuudet luovat hyvää yhteishenkeä ja innostusta lukion toimintaan. 9

10 Ryhmänohjaajat ovat tärkeä linkki koulun ja kotien välillä. Puhelinkeskusteluissa käsitellään usein akuutteja kysymyksiä, kuten poissaoloja ja sairastelua. Ryhmänohjaajan, opiskelijan ja huoltajan palaverissa voidaan käsitellä opiskelijan henkilökohtaisia opiskelua hankaloittavia kysymyksiä. Myös jaksotodistukset viisi kertaa vuodessa antavat huoltajille ajankohtaista tietoa huollettavan opintokertymästä ja kurssien arvosanoista. Kodin ja koulun yhteistyötä seurataan ja arvioidaan vuosittain. Pienen lukion etuja on, että yhteistyömuotoja voidaan nopeastikin uudistaa ja muuttaa uudistuvien tarpeiden mukaisiksi Opiskelun erityinen tuki Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajeen vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista apua. Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja asetuksessa ja lukion opetussuunnitelmassa määrätään. Jos opiskelija vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy. Oppimistilanteet ja kokeet järjestetään mahdollisuuksien mukaan siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Opiskelijalle laaditaan suunnitelma, johon kirjataan, miten yksilölliset toimenpiteet voidaan toteuttaa. Jos opiskelijan kielenkehityksen häiriö tulee ilmi vasta lukiossa, tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen aloitetaan välittömästi. Erityisjärjestelyt laaditaan opiskelijan henkilökohtaisista tarpeista ja tilanteesta lähtien tavoitteena ylioppilastutkinnon suorittamimnen. Tukiopetusta erityistä tukea tarvitsevalle annetaan resurssien mukaan. Tukiopetusta ei lasketa opiskelijan suorittamaan kurssimäärään. Suunnitelmat erityisen tuen antamisesta laaditaan yhdessä opiskelijan, huoltajien ja laajennetun oppilashuoltoryhmän kanssa. Suunnitelmaan kirjataan opiskelujärjestelyjen muutokset, poikkeamat lukiolaista ja lukion opetussuunnitelmasta, tukitoimenpiteet sekä seuranta. 4.5 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Kieli- ja kulttuuriryhmillä tarkoitetaan tässä saamelaisia, romaneja, viittomakielisiä ja vieraskielisiä. Opetusta annetaan tarpeen mukaan ottaen huomioon koulumme taloudelliset ja henkilöstölliset resurssit. Koulutuksen järjestäjä päättää missä laajuudessa omakielistä opetusta ja oman äidinkielen opetusta järjestetään, miten se organisoidaan ja milloin sitä on tarkoituksenmukaista toteuttaa useiden oppilaitosten yhteistyönä. 5. TUNTIJAKO Lukion opinnot jaetaan pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Syventävät kurssit ovat pääasiassa pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja. Soveltavat kurssit ovat opiskelijalle vapaaehtoisia eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursse- 10

11 ja tai lukion tai muun koulutuksen järjestäjän tarjoamia ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin kuuluvat myös taito- ja taideaineissa suoritettavat lukiodiplomit. Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa vastaavia muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä opintoja. Hankoniemen lukion tuntijako on seuraava: Oppiaine tai aineryhmä pakolliset kurssit syventävät kurssit soveltavat kurssit äidinkieli ja kirjallisuus x 0.5 A1 kieli ( englanti) A1 kieli ( ruotsi ) 6 2 B1 kieli ( ruotsi ) B2 ja B3 kielet ( saksa, ranska ) 8 1 matematiikka lyhyt pitkä biologia maantiede fysiikka kemia uskonto tai elämänkatsomustieto filosofia psykologia historia yhteiskuntaoppi taito- ja taideaineet yhteensä liikunta musiikki kuvataide terveystieto opinto-ohjaus yhteensä vähintään 10 kurssit yhteensä vähintään 75 Opiskelija voi opiskella useampaa kuin yhtä A kieltä. Saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskieliselle opiskelijalle voidaan opettaa äidinkieltä ja kirjallisuutta suomi toisena kielenä oppimäärän mukaan. 6. KIELIOHJELMA Hangon kaupungin päättämän kieliohjelman mukaan Hankoniemen lukion kieliohjelma perustuu perusopetuksen kieliohjelmaan. Kieliohjelman laajuudet ovat: - A1 taso: 3 luokalta alkava kieli, englanti - A2 taso: 4 luokalta alkava vapaaehtoinen kieli, ruotsi - B1 taso: 7 luokalta alkava yhteinen kieli; ruotsi - B2 taso: 8 luokalta alkava valinnainen kieli: saksa tai ranska - B3 taso: lukiossa alkava valinnainen kieli: saksa tai ranska

12 Lukio tarjoaa jokaiselle opiskelijalle mahdollisuuden opiskella neljää kieltä. Englannin ja ruotsin kieliä on mahdollista suorittaa A1 tasolla ja ruotsia sen lisäksi myös B1 tasolla. Lukion oppimäärän suorittaminen edellyttää vähintään yhtä A tason ja yhtä B tason kielten oppimäärää. Lukiossa opiskeltavat vieraat kielet ovat saksa ja ranska. Niitä tarjotaan opiskeltavaksi joko B2 tai B3 tason mukaan. Lukiossa vieraan kielen opiskelun aloittavalle opiskelijalle voidaan tarjota tukikurssi kieliopintojen aloittamisen helpottamiseksi. 7. TIETOSTRATEGIA Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategialla tarkoitetaan niitä toimintamalleja, joiden avulla kehitetään lukion tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä koulutyön järjestelyssä, opetuksessa ja opiskelussa. Tietotekniikan tarve korostuu kasvavan tietomäärän hallinnassa ja hyödyntämisessä sekä yhtenäisten tietosisältöjen määrittelemisessä. Koulun itsearviointia, päätöksentekoa ja suunnitelmia varten tarvitaan luotettavaa ja tosiasioihin pohjautuvaa tietoa, jota on helppo hallita ja hyödyntää. Hankoniemen lukiossa ja yläasteella on kaksi omaa tietotekniikkaluokkaa ja työasemia on myös kielistudiossa ja perusopetustiloissa. Lisäksi koulun hallinnolla on omia ohjelmia. Ohjelmat ovat ajanmukaisia ja uusiminen toteutetaan tarkoituksenmukaisesti. Hallinnossa käytetään Starsoft ohjelmia ja kielten opiskelussa Alfasoft ohjelmia. Vastuu tietotekniikkalaitteiden ylläpidosta, teknisestä tuesta ja tietojärjestelmän vastuusta on jaettu koulun vastuullisen opettajan ja kaupungin atk tukihenkilön kesken. Tavoitteena on vastuun keskittäminen nykyistä enemmän kaupungin atk tukihenkilölle. Koulun oma tieto- ja viestintästrategia laadittiin lukuvuoden aikana. Siinä on kuvattu yksityiskohtaisesti olemassa olevat tekniset resurssit, verkko sekä ylläpito ja tekninen tuki tavoitteineen. Atk tukihenkilö vastaa kalustoluettelon ajantasolla pysymisestä. Toimivan tietotekniikkastrategian avulla voi opiskelija työskennellä toimivassa ja tarkoituksenmukaisessa opiskeluympäristössä, jossa on mahdollisuus tiedon hankkimiseen, tuottamiseen ja vuorovaikutukseen. Lisäksi opiskelija voi toimia oman opiskelusuunnitelmansa mukaan ja tehostaa näin opiskelunsa tuloksellisuutta, jolloin myös etäopiskelu voi olla mahdollista. Koulun hallinto-ohjelmat ja niiden tarjoamat palvelut ja mahdollisuudet turvaavat ajan tasalla ja saatavilla olevan tiedon kehitystyötä varten. Samalla koululta kerättävät omaan ja muuhun käyttöön tiedot ovat käytettävissä. Koulun arkistossa säilytetään lain edellyttämää ja kulttuuriperinnön säilyttämisen kannalta merkittävää tietoaineistoa. Tietotekniikan haitallisia vaikutuksia, kuten viruksia torjutaan. Tietoturvan takaaminen sekä henkilötietosuojan ja yksityisyyden suojan varmistaminen on ehdottoman tärkeää. Hallinnon verkot on suojattu palomuurilla ulkopuolelta. Tietostrategian kehittäminen on jatkuvaa työtä. Kysymys on kunnan ja koko koulun henkilöstön asiasta, ei tietohallinnon. Kunnan keskeiset vastuualueet liittyvät sen oman tietostrategian valmiuden kehittämiseen, tekniseen tukeen ja taloudellisten resurssien turvaaminen Opettajien pedagogiset valmiudet ja niiden kehittäminen edellyttävät jatkuva koulutustarvetta. Lukion tietoverkon palvelujen käyttöä ( mm. internet ja sähköposti ) myös koulun ulkopuolelta voidaan jatkuvasti kehittää. 12

13 8. ARVIOINTI 8.1. Arvioinnin tavoitteet Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä arvioidaan monipuolisesti. Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto. Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojen tarkentamiseen Kurssisuoritusten arviointi Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssin arviointi on monipuolista ja perustuu mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Jos opiskelija opiskelee kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan soveltaen edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Opiskelijalle annetaan jokaisen jakson päätyttyä jaksotodistus, josta ilmenee suoritetut kurssit arvosanoineen sekä poissaolojen määrä. Lukio varmistaa, että huoltaja saa säännöllistä tietoa opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä, edellyttämällä huoltajan allekirjoitusta jaksotodistukseen sellaisilta opiskelijoilta, jotka eivät vielä ole täysi-ikäisiä. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Arvosana 4 tarkoittaa hylättyä suoritusta. Kunkin oppiaineen pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Soveltavista kursseista annetaan numeroarviointi, suoritusmerkintä ( S = suoritettu ) tai hylätty ( H = hylätty ) arvosana. Kesken oleva määräajassa täydennettävissä oleva kurssisuoritus merkitään kirjaimella P ( P = puuttuva suoritus ). Kesken jäänyt kurssisuoritus merkitään kirjaimella K ( K = keskeytetty ). Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajan kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, otetaan huomioon arvioinnissa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa. Opiskelijoiden arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai aineryhmän osalta opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtorit ja opettajat yhdessä. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen. Arviointiperusteista 13

14 tiedottaminen parantaa opettajien ja opiskelijoiden oikeusturvaa ja motivoi opintoja. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi opiskelijoille selvitetään kurssin alussa kyseisen kurssin arviointiperusteet. Oppiaineittain tai aineryhmittäin voidaan määrätä erikseen kursseista, joiden suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä asianomaisen aineen tai aineryhmän opinnoissa etenemiseen. Opiskelijalle, joka ei ole suorittanut edellä mainittuja opintoja hyväksytysti, varataan yhden kerran mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa sellaiset tiedot ja taidot, jotka mahdollistavat opinnoissa etenemisen. Mikäli opiskelija ei saavuta hyväksyttyä suoritusta, hänen on opiskeltava ko. kurssi uudelleen. Opiskelijalla on oikeus yhden kerran korottaa hyväksyttävää arvosanaa. Korotustenttipäivät ilmoitetaan lukuvuoden toimintasuunnitelmassa. Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään ovat lukion opetussuunnitelman mukaisia. Näin voidaan välttää päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista. Luettaessa opiskelijalle hyväksi muissa oppilaitoksissa suoritettuja opintoja pitäydytään oppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosanat muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaan: asteikko 1-5 asteikko 1-3 lukioasteikko 1 ( tyydyttävä ) 1 5 ( välttävä ) 2 ( tyydyttävä ) 1 6 ( kohtalainen ) 3 ( hyvä ) 2 7 ( tyydyttävä ) 4 ( hyvä ) 2 8 ( hyvä ) 5 ( kiitettävä ) 3 9 ( kiitettävä ), 10 ( erinomainen ) Jos ei voida päätellä, vastaako toisessa oppilaitoksessa suoritettu kurssi ylempää vai alempaa arvosanaa, vastaavuus määritellään opiskelijan eduksi. Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi pakolliseksi, syventäväksi tai soveltavaksi lukion kurssiksi. Pakollisista ja syventävistä kursseista annetaan numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan edellyttää lisänäyttöjä. Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Tällöin pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja sen mukaan, miten opetussuunnitelmassa on päätetty. Jos opiskelija pyytää, järjestetään lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä oppimäärästä pitempään oppimäärään, menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. Maahanmuuttajaopiskelija arvioidaan suomi toisena kielenä ( S2 ) vieraskielisille oppimäärän mukaan, jos opiskelija on valinnut sen oppimäärän riippumatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi toisena kielenä opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi toisena kielenä kursseista. Suomi äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysimääräisesti suomi toisena kielenä kursseihin, ja niistä saatu arvosana siirtyy suomi toisena kielenä kurssin arvosanaksi. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan arvosana vain joko suomen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärästä tai suomi toisena kielenä ( S2 ) vieraskieliselle oppimäärästä, mutta ei molemmista. 14

15 8.3. Oppiaineen oppimäärän arviointi Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Samassa oppiaineessa opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Opiskelijan opetussuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja syventävien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvona. Näistä opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja pakollisia tai syventäviä kursseja joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään 1 2 kurssia kurssia kurssia 2 9 tai enemmän 3 Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineen soveltavien kurssien arviointitapa on määritelty ainekohtaisessa osiossa. Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, järjestetään erillisessä kuulustelussa mahdollisuus arvosanan korottamiseen. Arvosanaksi tulee parempi numero. Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä arvosana edellyttää, arvosana voidaan korottaa. Kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun erillisen kuulustelun lisäksi - opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat - opetussuunnitelmassa määriteltyjen syventävien ja soveltavien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä. Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Opetussuunnitelmassa olevat koulukohtaiset kurssit arvioidaan päättötodistuksessa suoritusmerkinnällä. 15

16 8.4. Lukion oppimäärän suoritus Opetusta annetaan eri oppiaineissa ja opinto-ohjauksessa keskimäärin 38 tuntia kestävinä kursseina. Opiskelijalle vapaaehtoiset opinnot voivat olla kestoltaan edellä mainittua lyhyempiä tai pitempiä. Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän, kun hänellä on vähintään 75 kurssia, joista pakollisia on ja syventäviä vähintään 10 kurssia. Lukion omista koulukohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista oppimäärään luetaan mukaan vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettaja yhdessä. Jos uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen virheellinen, lääninhallitus voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi tai määrätä, mikä arvosana opiskelijalle annetaan. Lukio tiedottaa opiskelijoille arvioinnin uusimis- ja oikaisumahdollisuuksista. 8.5 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot Lukiossa käytetään seuraavia todistuksia: Lukion päättötodistus koko lukion oppimäärän suorittaneelle opiskelijalle. Todistus oppimäärän suorittamisesta yhden tai useamman lukion oppimäärän suorittaneelle opiskelijalle. Erotodistus ennen lukion koko oppimäärän suorittamista eronneelle opiskelijalle. Jaksotodistus jokaisen jakson jälkeen. Todistusmallit ovat liitteinä. Lukion todistus sisältää seuraavat tiedot: 1. Todistuksen nimi 2. Koulutuksen järjestäjän nimi 3. oppilaitoksen nimi 4. opiskelijan nimi ja henkilötunnus 5. suoritetut opinnot 6. todistuksen antamispäivämäärä ja rehtorin allekirjoitus 7. tiedot oppilaitoksen todistuksenanto-oikeudesta 8. arvosana-asteikko 9. selvitys kielten oppimäärästä - ÄO/M = äidinkielenomainen oppimäärä toisessa kotimaisessa kielessä ( ruotsi/suomi ) - S2 = suomi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoille - A = perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkaneen kielen oppimäärä - B1 = perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkaneen yhteisen kielen oppimäärä - B2 = perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkaneen valinnaisen kielen oppimäärä - B3 = lukiossa alkaneen valinnaisen kielen oppimäärä. Suomi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoille ( S2 ) merkitään todistukseen äidinkielen ja kirjallisuuden kohtaan. Mikäli opiskelijan opiskelema oma äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, se kirjataan soveltaviin opintoihin omaksi kohdakseen otsikolla Muu opiskelijan äidinkieli. 16

17 Lukion päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta merkitään opiskelijan opiskelemat oppiaineet, niissä suoritettujen kurssien määrä sekä kunkin oppiaineen arvosana sanallisesti ja numeroin. ( esimerkiksi: kiitettävä 9 ) tai merkintä oppiaineen hyväksytystä suorittamisesta ( suoritettu ). Päättötodistuksessa ja todistuksessa oppimäärän suorittamisesta on kohta lisätietoja. Tähän merkitään päättötodistuksen liitteenä annettavat ja sitä täydentävät todistukset erillisistä näytöistä kuten esimerkiksi suoritetut lukiodiplomit, suullisen kielitaidon kokeet sekä erittely muissa oppilaitoksissa suoritetuista lukion oppimäärään kuuluneista opinnoista, jotka eivät ole mukana oppiaineiden opintojen yhteydessä. Mikäli opiskelija on opiskellut yli puolet oppiaineen kursseista muulla kuin koulun varsinaisella opetuskielellä, se merkitään todistuksen lisätietoihin. Lukion erotodistukseen merkitään oppiaineet ja niissä suoritetut kurssit sekä kunkin kurssin arvosana tai merkintä kurssin suorittamisesta ( suoritettu/hylätty ). Todistukseen merkitään opiskelijan suorittama kokonaiskurssimäärä. Lukiossa pidetään opiskelijan opinnoista tiedostoa, josta ilmenevät suoritetut kurssit ja niiden arvosanat. Lukion koko oppimäärän suorittamisesta ei anneta yhteistä arvosanaa oppiaineiden arvosanojen keskiarvona eikä muulla tavalla. 17

18 9. OPPIAINEET JA KESKEISET SISÄLLÖT 9.1. Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen myötä ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Tämä mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä kulttuurin jatkuvuuden ja sen kehittämisen. Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä. Oppiaine ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja kielelliseen ja kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen. Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen, tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Sosiaalinen vuorovaikutus ja oppiminen perustuvat monipuoliseen viestintäosaamiseen ja vankkaan luku- ja kirjoitustaitoon sekä taitoon käyttää kieltä tilanteen vaatimalla tavalla. Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan. Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueet ovat toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli ja näkemys ihmisestä tavoitteellisesti toimivana, itseään ilmaisevana, merkityksiä tulkitsevana ja tuottavana viestijänä. Opetuksen tavoitteet Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen oppii käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa että kirjoituksessa oppii ymmärtämään ja analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota, sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen 18

19 syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä, osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppiaineen opiskelussa nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta. Arviointi Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti oppiaineen eri alueisiin. Arvioinnin pohjana on opiskelijan tieto kurssien tavoitteista ja sisällöistä niin, että hän pystyy seuraamaan omaa edistymistään. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Henkilökohtainen tavoitteenasettelu ja palaute sekä toisilta opiskelijoilta että opettajalta ovat opiskelijan puheviestinnän ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä tärkeitä. Opetuksessa tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, joiden avulla hän voi rakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään puhujana, lukijana ja kirjoittajana. Kurssin 7 arvosteluksi opiskelija voi valita numeroarvioinnin tai suoritusmerkinnän. Kurssit 10 ja 11 arvostellaan asteikolla suoritettu/hylätty. Pakolliset kurssit Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla syvennetään kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä luetaan runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. Kurssit 1-3 suoritetaan ensimmäisenä, kurssit 4 ja 5 toisena ja kurssi 6 viimeisenä lukiovuotena. 1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1) Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu. syventää tekstikäsitystään oppii tarkastelemaan monenlaisia tekstejä entistä tietoisempana tulkintaansa ohjaavista seikoista ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen, viestintätilanteen ja -välineen kannalta oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä tietoisemmin 19

20 tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua syventää tietojaan ryhmäviestinnästä: hän kehittää ja oppii arvioimaan omia osallistumistapojaan ryhmän vuorovaikutuksen ja ilmapiirin sekä ryhmätyön tai keskustelun tuloksellisuuden kannalta. tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin tekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit, sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit, julkiset ja yksityiset tekstit erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys, havainnollisuus ja eheys tekstien referointi ja kommentointi omien viestintätietojen, -taitojen, -asenteiden ja -motivaation arviointi lukioopiskelun näkökulmasta vuorovaikutustaidot ryhmässä 2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2) Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana. osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa sekä oppii erittelemään tekstiä temporaalisista, kausaalisista, kontrastiivisista ja muista merkityssuhteista koostuvana kokonaisuutena, oppii tekstien erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitä myös tuottaessaan itse tekstiä tottuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvion pohjalta oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekä kykenee välittämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteittensa mukaisesti oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä löytää käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä pohjaksi. tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sananvalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen ja arviointi kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta 20

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen.

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. 6 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 6.1 Arvioinnin tavoitteet "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan

Lisätiedot

6. Opiskelijan oppimisen arviointi

6. Opiskelijan oppimisen arviointi 6. Opiskelijan oppimisen arviointi 6.1. Arvioinnin tavoitteet Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET. 1. Kurssisuorituksen arviointi

OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET. 1. Kurssisuorituksen arviointi OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa yhden kerran. Uusimisvaihtoehdot ovat seuraavat:

Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa yhden kerran. Uusimisvaihtoehdot ovat seuraavat: Opiskelijan oppimisen arviointi Kurssien suoritus- ja arviointiohjeet Suoritusohjeet Lukion oppimäärä suoritetaan kursseina. Kurssi on silloin suoritettu, kun siitä on saatu hyväksytty arvosana (numero

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Annettu Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 04 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Aikaisemmilla luokka-asteilla oppilasta arvioidaan sanallisesti ja numeroilla. Lisäksi vanhemmat saavat ajankohtaista tietoa lapsensa koulunkäynnistä arviointikeskusteluissa.

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH LUKIN VALMISTAVA KULUTUS Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 PH Tavoitteet Parantaa opetuskielen taitoja ja opiskelutaitoja. Antaa valmiuksia toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Mahdollisuuksien

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio 2015-16 Opinto-opas Kerimäen lukio Opinto-opas Näin opiskellaan Kerimäen lukiossa Tervetuloa opiskelemaan Kerimäen lukioon! Opintoihin liittyvissä kysymyksissä sinua neuvovat rehtori, opinto-ohjaaja ja

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen.

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen. 3.- 4. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET (säilytä) 1 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Lisätiedot

AIKUISTEN PERUSOPETUKSEN JA LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN 2004 MUUTTAMINEN

AIKUISTEN PERUSOPETUKSEN JA LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN 2004 MUUTTAMINEN MÄÄRÄYS 11/011/2009 velvoittavana noudatettava 20.5.2009 Aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjille Voimassaoloaika 1.8.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset, joihin Lukiolaki (629/1998),

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010

Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010 Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010 Tämä opas on tarkoitettu kaksois- ja kolmoistutkintoa opiskelevien käyttöön. Oppaasta löytyy tietoa tukintojen rakenteista, suorittamistavoista ja käytännön

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

OPS-kommentointi - Perusraportti

OPS-kommentointi - Perusraportti OPS-kommentointi - Perusraportti 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Paljonko on tehty ykkösellä kuinka paljon pitää tehdä kakkosella yhteensä vähintään 60! Arvioi myös sitä, kuinka paljon kolmannelle vuodelle jää minimi 75 yht.

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Sivltk 26.3.2014 Liite 1

Sivltk 26.3.2014 Liite 1 Sivltk 26.3.2014 Liite 1 Suomussalmen kunnan lisäopetuksen opetussuunnitelma alkaen lv. 2014-2015 Suomussalmen kunnan lisäopetuksen opetussuunnitelma alkaen lv. 2014-2015 Suomussalmen kunnan perusopetuksen

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA 2016

OPETUSSUUNNITELMA 2016 OPETUSSUUNNITELMA 2016 VAASAN LYSEON LUKION AIKUISLINJA LUKIO-OPETUS VAASAN LYSEON LUKION AIKUISLINJAN TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPERUSTA Vaasan lyseon lukion aikuislinjan tehtävänä on laaja-alaisen yleissivistyksen

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Lukio-opinnoistaopinnoista

Lukio-opinnoistaopinnoista Kirjoittajainfo KYL 6.5.2010 Lukio-opinnoistaopinnoista Lukion päättötodistus» Minimi 75 kurssia» Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 1 Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 Kurssien suoritusaikasuositus: A (äidinkieli) 3 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7,8*,9* 8*,9* 3 vuoden kevät 1,2,3 4,5,6,7 6,7,8,9 4 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli) Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi Cynde Sadler Maahanmuuttajien äidinkielen arvioinnin lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelmat on laadittu seuraaviin kieliin: arabia,

Lisätiedot

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 TUTKINNON RAKENNE SAVONLINNAN TAIDELUKIO Kaikille pakollinen koe: Äidinkieli Näistä valittava kolme pakollista koetta: Toinen kotimainen kieli Vieras

Lisätiedot

Tilat Lukio toimii omassa rakennuksessaan, lisäksi yläasteen erikoisluokat ovat lukion käytettävissä. Ylläsinstituutti. toimii lukion kanssa

Tilat Lukio toimii omassa rakennuksessaan, lisäksi yläasteen erikoisluokat ovat lukion käytettävissä. Ylläsinstituutti. toimii lukion kanssa KOLARIN LUKIO 2 Historiaa Valtioneuvosto antoi 17.5.1973 luvan Kolarin lukion perustamiseen ja syksyllä 1973 lukion aloitti 47 opiskelijaa. Tilaongelmia oli pitkään; aluksi toimittiin vuosi yläasteen tiloissa,

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 350 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA TUNNISTAMINEN (08/2015)

OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA TUNNISTAMINEN (08/2015) 1 OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA TUNNISTAMINEN (08/2015) Kuka tunnustaa aikaisemmin hankittua osaamista? Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia, ja sitä koskevat samat säädökset kuin muutakin

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 Toisen asteen koulutus: LUKIO - KOULUTUS AMMATILLINEN KOULUTUS

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelma 16.4.2013 alkaen Hyväksytty kasvatus- ja koulutuslautakunnassa 16.4.2013 29

Lukion opetussuunnitelma 16.4.2013 alkaen Hyväksytty kasvatus- ja koulutuslautakunnassa 16.4.2013 29 Lukion opetussuunnitelma 16.4.2013 alkaen Hyväksytty kasvatus- ja koulutuslautakunnassa 16.4.2013 29 2 2 3 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 6 Osa I - Lukion toiminnan perusteet... 7 2. Lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi 2015-2016

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi 2015-2016 Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2015-2016 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

VAASAN LYSEON AIKUISLUKION ARVOPERUSTA JA TOIMINTA-AJATUS

VAASAN LYSEON AIKUISLUKION ARVOPERUSTA JA TOIMINTA-AJATUS VAASAN LYSEON AIKUISLUKION ARVOPERUSTA JA TOIMINTA-AJATUS Vaasan lyseon aikuislukion tehtävänä on tarjota opiskelijalle mahdollisuus täydentää yleissivistävää koulutustaan. Opiskelu laajentaa opiskelijan

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus

Ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus Tutkinnon rakenne Tutkintoon kuuluu vähintään neljä pakollista koetta Äidinkieli Äidinkielen koe

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27

Lisätiedot

Kahden tutkinnot opinnot tai kahden tutkinnon opinnot ja lukion oppimäärä 2012 2013

Kahden tutkinnot opinnot tai kahden tutkinnon opinnot ja lukion oppimäärä 2012 2013 Kahden tutkinnot opinnot tai kahden tutkinnon opinnot ja lukion oppimäärä 2012 2013 Kahden tutkinnon opinnoissa suoritetaan ammatillinen perustutkinto ja ylioppilastutkinto. Tässä oppaassa kahden tutkinnon

Lisätiedot

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE VUOSAAREN LUKIOSSA 2011-2013 ja 2013-2014

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE VUOSAAREN LUKIOSSA 2011-2013 ja 2013-2014 LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE VUOSAAREN LUKIOSSA 2011-2013 ja 2013-2014 Marko Paju Kuntaliiton Lukioforum 19.6.2013 Marko Paju OPH:n luvaperusteiden toimeenpanokoulutus 4.3.2014 Helsingin

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 11.2.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus

Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus 1 Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus Tutustuminen jatko-opintovaihtoehtoihin ja alustava jatko-opintosuunnitelma Perehtyminen valintakriteereihin TET-päivät työpaikoille jatko-opintopaikkoihin Lukiosuunnitelman

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta oppilaitoksessa sekä ohjatuista

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN LUKIO OPETUSSUUNNITELMA

HAUKIPUTAAN LUKIO OPETUSSUUNNITELMA HAUKIPUTAAN LUKIO OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnassa 17.4.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. HAUKIPUTAAN LUKION TEHTÄVÄT... 1 2. HAUKIPUTAAN LUKION ARVOPERUSTA JA TOIMINTA-AJATUS... 2 3. TOIMINTAKULTTUURIN

Lisätiedot

LUKUVUODEN 2015-2016 TYÖAIKA. Syyslukukausi ke 12.8.- pe 18.12.2015 - syysloma ma 12.10. - pe 16.10.2015 - joululoma ma 21.12.2015 ke 6.1.

LUKUVUODEN 2015-2016 TYÖAIKA. Syyslukukausi ke 12.8.- pe 18.12.2015 - syysloma ma 12.10. - pe 16.10.2015 - joululoma ma 21.12.2015 ke 6.1. LUKUVUODEN 2015-2016 TYÖAIKA Syyslukukausi ke 12.8.- pe 18.12.2015 - syysloma ma 12.10. - pe 16.10.2015 - joululoma ma 21.12.2015 ke 6.1.2016 Kevätlukukausi to 7.1.- la 4.6.2016 - penkinpainajaiset to

Lisätiedot

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015 TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015 21.10.2015 Kaurialan lukio Mistä kouluun liittyvistä asioista olette keskustelleet kotona? Yhteystietoja koulumme kotisivut: www.kktavastia.fi/ ryhmänohjaajan sähköpostiosoite:

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot