HANKONIEMEN LUKION OPETUSUUNNITELMA

Transkriptio

1 HANKONIEMEN LUKION OPETUSUUNNITELMA SISÄLLYS 1. TOIMINTA-AJATUS 2 2. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA Lukiomme tehtävä Arvoperusta 3 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimiskäsitys Opiskeluympäristö ja menetelmät Toimintakulttuuri ja aihekokonaisuudet Opintojen rakenne 7 4. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN Ohjauksen järjestäminen Opiskelijahuolto Kodin ja koulun yhteistyö Opiskelun erityinen tuki Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus TUNTIJAKO KIELIOHJELMA TIETOSTRATEGIA ARVIOINTI Arvioinnin tavoitteet Kurssisuoritusten arviointi Oppiaineen oppimäärän arviointi Lukion oppimäärän suoritus Todistukset ja niihin merkittävät tiedot OPPIAINEET JA KESKEISET SISÄLLÖT Äidinkieli ja kirjallisuus Toinen kotimainen kieli Ruotsi, A oppimäärä Ruotsi, B1 oppimäärä Vieraat kielet Englanti Englanti, A oppimäärä Englanti, B-oppimäärä Saksa B2 -oppimäärä B3 oppimäärä 33 1

2 Ranska Ranska, B2 -oppimäärä Ranska, B3 -oppimäärä Matematiikka Matematiikan pitkä oppimäärä Matematiikan lyhyt oppimäärä Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto Evankelis-luterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Elämänkatsomustieto Filosofia Historia Yhteiskuntaoppi Psykologia Musiikki Kuvataide Liikunta Terveystieto Opinto-ohjaus Tietotekniikka Lukion diplomikurssit Opinnot muissa oppilaitoksissa 120 OPS 1.tarkistus suomenkielinen jaosto a. lisäyksiä: uudet soveltavat kurssit ue6 ja yh5 b. sisällön muutos: hi7 c. poisto: fi5 2. tarkistus a. kohta 8.2. arviontiperusteiden täsmennys b. uusi kurssi te 41 ja fi 5 sisällön muutos 3. tarkistus suomenkielinen jaosto ( voimaan , OPH:n määräys ) a. Puhu ja ymmärrä paremmin kurssi uutena ja samalla korvaavana kursseille rua7, rub6 ja ena8. b. RUB8 kurssi pois päällekkäisyyden johdosta 4. tarkistus suomenkielinen jaosto ( voimaan , OPH:n määräys) täydennykset Lukion opetussuunnitelmanperusteisiin: lisäykset, Luku 2.2. Arvoperusta, luku 5.12 Elämänkatsomustieto (et3), luku Filosofia (fi4), luku Historia, (hi3) 5. tarkistus suomenkielinen jaosto a. sisällön muutos: lukion tanssidiplomi b. sisällön muutos: ps6 6. tarkistus suomenkielinen jaosto, lisäykset Meribiologian kurssi (bi7), verkkokurssi Mekaniikka ja Lujuusoppi (fy10) ja Elokuvakurssi 2 (äi12) 2

3 1. TOIMINTA-AJATUS Hankoniemen lukio on monipuolista yleissivistystä tarjoava ja korkeakouluopintoihin valmistava toisen asteen oppilaitos, joka toimii yhteistyössä toisen asteen koulujen ja perusopetusta antavien koulujen kanssa. Koulumme on hankolaisten peruskoululaisten ensisijainen lukiovalinta. 2. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 2.1. Lukiomme tehtävä Hankoniemen lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää antamalla laaja-alaista yleissivistystä ja riittäviä valmiuksia lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin. Lukio antaa valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä taitoa tarkastella asioita kriittisesti ja rakentavasti eri näkökulmista. Opiskelijaa ohjataan toimimaan vastuuntuntoisena, omatoimisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena. Opetus tukee itsetuntemuksen kehitystä ja myönteistä kasvua aikuisuuteen sekä kannustaa elinikäiseen oppimiseen Arvoperusta Hankoniemen lukion arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistyshistoriaan ja samalla eurooppalaiseen kulttuuriperintöön. Opiskelijoita kasvatetaan suvaitsevaisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Lukio-opetuksessa kunnioitetaan elämää ja ihmisoikeuksia sekä tavoitellaan totuutta, inhimillisyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja on YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Lukiokoulutus edistää avointa demokratiaa, tasa-arvoa ja hyvinvointia. Opiskelija oman oppimisensa osaajana ja maailmankuvansa rakentajana havainnoi ja jäsentää todellisuutta monin tavoin. Lukion kasvatustyössä korostuu yhteistyö, kannustava vuorovaikutus ja rehellisyys. Opiskelija oppii tuntemaan oikeutensa ja velvollisuutensa sekä kasvaa aikuisen vastuuseen omista valinnoistaan ja teoistaan. Koulu tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuksia hankkia kokemuksia yhteistyöstä ja yhteisestä päätöksenteosta. Opetuksessa kannustetaan tunnistamaan tavoiteltujen arvojen ja todellisuuden välisiä ristiriitoja ja arvioimaan kriittisesti suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen kehityksen mahdollisuuksia ja ristiriitoja. Opiskelija saa lukioaikanaan selkeän käsityksen kansalaisen perusoikeuksista Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopan Unionissa ja siitä miten kansalaisoikeuksia edistetään. Lukiossa korostetaan kestävän kehityksen merkitystä ja annetaan valmiuksia kohdata muuttuvan maailman haasteita. 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1. Oppimiskäsitys Lukion oppimiskäsityksen mukaan oppiminen on prosessi, jossa opiskelija on aktiivinen, tavoitteellinen ja vastuuntuntoinen toimija. Opettaja opettaa, ohjaa ja tukee opiskelua. 3

4 Oppimisessa opiskelija liittää uusia tietoja ja taitoja aiemmin opittuun ja muokkaa tietorakenteitaan. Keskeistä on omatoiminen ja kriittinen tiedonhankinta. Opiskelija rakentaa ja arvioi uutta tietoa yhdessä toisten kanssa. Kokonaisvaltaiseen oppimiseen vaikuttavat myös elämykset ja tunteet. Oppimisen ilo, kannustava palaute, myönteiset kokemukset ja vuorovaikutteisuus vahvistavat opiskelijan minäkuvaa. Opiskelemaan oppinut nuori vahvistaa asemaansa työelämässä, parantaa mahdollisuuksiaan osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan sekä luo perustaa koko elämänaikaiselle oppimiselle Opiskeluympäristö ja menetelmät Hankoniemen ympäristölle on ominaista yhtäältä kaksikielisyys, luonnon monipuolisuus, historiallinen omaleimaisuus, monipuolinen talouselämä kansainvälisine yhteyksineen sekä toisaalta maantieteellinen etäisyys. Tämä mahdollisuus ja rikkaus hyödynnetään opetuksessa. Lukio toimii yhteisissä tiloissa perusopetusta antavan koulun kanssa. Lukiolla on ajanmukaiset opetustilat ja opiskelijoilla on oma paikka itsenäistä opiskelua ja välitunteja varten. Koulun tilojen, laitteiden ja kalusteiden toimivuudesta ja kunnosta huolehditaan mahdollisimman hyvin. Pienen lukion edut, kuten opiskelijoiden hyvä tunteminen, turvallinen opiskeluyhteisö, opettajien nopea ja helppo tavoitettavuus ja yksilöllisen ohjauksen mahdollistuminen, toteutuvat koulussamme. Opiskelijoilla on tärkeä asema opiskeluympäristön kehittämisessä. Oppilaskunta esittää aloitteita ympäristön parantamiseksi ja vastaa osaltaan tilojen kunnosta ja siisteydestä. Hyvä fyysinen ympäristö luo puitteet oppimiskäsityksemme toteuttamiselle. Keskeistä on opiskelijan oma aktiivisuus ja vuorovaikutuksellisuus sekä opintojen edistymisen seuranta ja opiskelijan tulevaisuuteen suuntaaminen. Opetus kehittää nuoren opiskelutaitoja ja tukee häntä tunnistamaan vahvuutensa ja kehittämistarpeensa. Tätä tuetaan monipuolisin opetusmenetelmin sekä tieto- ja viestintätekniikan ja kirjaston tarjoamin palveluin. 3.3 Toimintakulttuuri ja aihekokonaisuudet Toimintakulttuurissa näkyy käytännössä arkinen tulkinta koulun opetus- ja kasvatustehtävästä. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki lukion viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri näkyy yksilön käyttäytymisessä, ryhmien toiminnoissa ja kouluyhteisön käytänteissä. Jokainen yksilö on tärkeä yhteisössämme omana itsenään. Samalla jokaisella yksilöllä on tärkeä rooli toimintakulttuurimme rakentamisessa. Painotamme hyvien tapojen, suvaitsevaisuuden, yhteistyön ja aktiivisuuden sekä avoimen vuorovaikutuksen merkitystä. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua koulun arkisen työn kehittämiseen, mutta erityisesti heidän panoksensa on arvokas juhlien, tapahtumien, perinteisten tilaisuuksien, retkien ja yhteisten teemapäivien suunnittelussa ja toteutuksessa. Toimintakulttuuriimme kuuluu yhteistyö ja se ilmenee vuorovaikutuksena kaupungin, talouselämän, koulujen ja muiden yhteisöjen kanssa. Kaupungin ainoan suomenkielisen lukion opiskelijamme voivat hyötyä vuorovaikutuksesta sekä opiskelussaan että tulevassa ammatillisessa suuntautuneisuudessaan. 4

5 Toimintakulttuuria arvioidaan ja seurataan lukuvuosittain. Arviointia toteutetaan mm. opettajakunnan ja rehtorin välisissä keskusteluissa, koulutuspäivillä ja opiskelijoille tehtävillä kyselyillä. Arvioinnin osaalueet voivat olla valtakunnallisia, kunnallisia tai koulukohtaisia. Tulosten avulla parannetaan yleisiä toimintaedellytyksiä ja täsmennetään oppiainekohtaisia tavoitteita. Aihekokonaisuudet Valtioneuvosto on ohjeistanut kaikille lukioille kasvatus- ja opetustehtävää eheyttävät ja yhtenäistävät aihekokonaisuudet. Ne ovat a) aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, b) hyvinvointi ja turvallisuus, c) kestävä kehitys, d) kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, e) teknologia ja yhteiskunta ja f) viestintä- ja mediaosaaminen. Aihekokonaisuudet jäsentyvät toimintakulttuuriimme mm. seuraavilla tavoilla: a) Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Aihekokonaisuuden tavoitteena on kasvattaa opiskelijoita osallistuviksi, vastuuta kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Se merkitsee osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnan eri alueilla poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan sekä kansainväliseen yhteistyöhön ja kulttuurielämään. Lukiomme oppilaskuntatoiminta antaa opiskelijoille mahdollisuuden vaikuttaa. Päätöksentekoprosessien oppiminen ja yhteisten asioiden hoitaminen ovat tässä keskeisiä. Myös pienimuotoinen yhteistyö koulun sidosryhmien (elinkeinoelämä, järjestöt) kanssa avaa opiskelijoille ikkunoita yhteiskuntaan ja aktiivisen kansalaisen rooliin. Vierailut ja vierailijat omalta osaltaan avartavat opiskelijoiden yhteiskuntaelämän tuntemusta. b) Hyvinvointi ja turvallisuus Aihekokonaisuuden tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää oman ja yhteisönsä hyvinvoinnin perusedellytykset. Aihekokonaisuus kannustaa toimimaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta perheessä, lähiyhteisössä ja yhteiskunnan jäsenenä. Se vakiinnuttaa hyvinvointia ja turvallisuutta ylläpitävää arkiosaamista, jota jokainen tarvitsee kaikissa elämänvaiheissa ja erityisesti elämän kriisitilanteissa. Koulumme järjestyssäännöt ja työsuojeluohjelma tähtäävät hyvinvoinnin ja turvallisuuden ylläpitämiseen, samoin hyvien tapojen korostaminen, yhteisöllisyyden vahvistaminen, keskinäinen kunnioitus sekä avoin vuorovaikutus. Tupakan ja päihteiden vastustaminen, terveellinen kouluruoka ja koulurakennuksen kunnosta huolehtiminen kuuluvat toimintakulttuuriimme myös hyvinvointia ja turvallisuutta ylläpitävinä tekijöinä. c) Kestävä kehitys Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet. Ihmisen tulee oppia kaikessa toiminnassaan sopeutumaan luonnon ehtoihin ja maapallon kestokyvyn rajoihin. Kouluyhteisönä tiedostamme kestävän kehityksen vaikeudet ja haasteellisuuden. Olemme osa länsimaista elämänmuotoa, jossa kulutuksella on suuri rooli. Olemme myös osa suomalaista ja hankolaista kulttuuria, jossa kestävää kehitystä harjoitellaan lainsäädännön ja erilaisten kansalaistoiminnan muotojen keinoin. Kertakäyttökulttuurin mahdollisimman vähäinen suosiminen on koulumme käytännön toimenpide kestävän kehityksen suuntaan. Voimme järjestää myös teemapäiviä, tapahtumia ja asiantuntijaluentoja asiasta. Tärkeää on, että opiskelijat oppivat havainnoimaan kulutustottumuksiaan ja elämäntyylinsä vaikutuksia ympäristöön. Annamme myös asiallista tietoa vaihtoehtoisista elämäntavoista ja rohkaisemme aktiiviseen kansalaistoimintaan kestävän kehityksen puolesta. 5

6 d) Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Opetushallituksen ohjeiden mukaan lukiokoulutuksen tulee tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia rakentaa kulttuuri-identiteettiään äidinkielen, menneisyyden jäsentämisen, uskonnon, taide- ja luontokokemusten sekä muiden opiskelijalle merkityksellisten asioiden avulla. Opiskelijan tulee tietää, mitä yhteiset pohjoismaiset, eurooppalaiset ja yleisinhimilliset arvot ovat ja miten ne tai niiden puute näkyvät omassa arjessa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa. Lukion tulee tarjota opiskelijalle runsaasti mahdollisuuksia ymmärtää, miten kulttuuriperintömme on muodostunut ja mikä voi olla hänen tehtävänsä kulttuuriperinnön ylläpitäjänä ja uudistajana. Lukiomme toimintakulttuurissa pyrimme monin tavoin vahvistamaan opiskelijoiden kaksikielistä länsiuusmaalaista kulttuuri-identiteettiä. Käytännön toimenpiteitä ovat mm. kirjaston kehittäminen, vierailut kulttuurikohteisiin ja tapahtumiin, koulun juhlat, paikalliskulttuurin vaaliminen ja opettaminen sekä kansainvälinen toiminta. e) Teknologia ja yhteiskunta Teknologian kehittämisen lähtökohtana on ihmisen tarve parantaa elämänsä laatua ja helpottaa elämäänsä työ- ja vapaa-aikanaan. Teknologian perustana on luonnossa vallitsevien lainalaisuuksien tunteminen. Teknologia sisältää tiedon ja taidon suunnitella, valmistaa ja käyttää teknologisia tuotteita, prosesseja ja järjestelmiä. Lukiomme toimintakulttuurissa tämä aihekokonaisuus tulee esiin mm. seuraavilla tavoilla: koulun teknisen ja teknologisen varustuksen ylläpito, käyttö ja parantaminen, yhteyksien vaaliminen Hangossa toimiviin korkean teknologian yrityksiin, mahdollisuuksien mukaan asiantuntijavierailijat sekä teematilaisuudet. Opiskelijat saavat asianmukaista ja ajankohtaista tietoa teknologian ja yhteiskunnan monisyisestä vuorovaikutuksesta. Teknologiaa tarkastellaan yhdessä kestävän kehityksen kanssa monipuolisesti unohtamatta tähän liittyvää eettistä pohdintaa. Opiskelijoita myös kannustetaan kriittisyyteen teknologiahuumaa kohtaan. f) Viestintä- ja mediaosaaminen Mediaosaaminen on lukiossa sekä taitojen että tietojen oppimista. Media on sekä opiskelun kohde että väline. Mediakasvatus on verbaalisten, visuaalisten, auditiivisten, teknisten ja yhteiskunnallisten taitojen sekä opiskelutaitojen kehittämistä. Se edellyttää oppiaineiden välistä yhteistyötä ja yhteistyötä eri viestintävälineiden kanssa sekä oppimista aidoissa oppimisympäristöissä. Toimintakulttuurissamme viestintä- ja mediaosaamista viljelemme mm. seuraavin tavoin: monipuolisten viestintälaitteiden käyttö juhlissa ja tapahtumissa, sanoma- ja aikakauslehtien tilaaminen koulun kirjastoon, atk-laitteiden korkea käyttöaste ja elokuvien analyyttinen katselu. Opiskelijoita ohjataan ymmärtämään mediavaikutuksia, median roolia viihdyttäjänä ja elämysten antajana, tiedon välittäjänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana, käyttäytymismallien ja yhteisöllisyyden kokemusten tarjoajana sekä maailmanja minäkuvan muokkaajana. Aihekokonaisuuksia on tässä yhteydessä tarkasteltu koulumme toimintakulttuurin näkökulmasta. Aihekokonaisuuksia käsitellään lisäksi jokaisessa oppiaineessa. Kuvaukset näistä esitetään oppiaineiden tavoitteissa ja sisällöissä. 6

7 3.4. Opintojen rakenne Lukio opinnot koostuvat vähintään 75 suoritetusta kurssista. Kurssin laajuus on 38 oppituntia. Opiskelijan on suoritettava vähintään ( matematiikan laajuuden mukaan ) pakollista ja vähintään 10 syventävää kurssia. Pakolliset ja syventävät ovat valtakunnallisia kursseja ja ylioppilaskirjoitusten tehtävät pohjautuvat näihin kursseihin. Lisäksi koulumme tarjoaa soveltavia kursseja. Ne ovat eheyttäviä kursseja, joissa toteutuu paikallinen näkökulma ja yhteistyö muiden toisen asteen oppilaitosten kanssa. Opetushallituksen ohjeiden mukaan toteutettavat lukion diplomikurssit ovat myös soveltavia kursseja. Kurssitarjonta rakennetaan siten, että opiskelija suorittaa koko lukion kurssit kolmessa lukuvuodessa. Yksilötasoisesti oppimäärä voidaan suorittaa 2 4 vuodessa. Perustellusta syystä opintojen suoritusaikaan voidaan myöntää pidennystä. Opiskelija, joka ei ole suorittanut lukion oppimäärää edellä mainitussa ajassa, katsotaan eronneeksi. Eronneeksi katsotaan myös opiskelija, joka pätevää syytä ilmoittamatta on pois opetuksesta, jos on ilmeistä, että hänen tarkoituksenaan ei ole jatkaa opintoja. Koulumme toimii viisijaksojärjestelmässä. Sen mukaan lukuvuodessa on yhteensä viisi opintojaksoa, joista kunkin pituus on noin 38 työpäivää. Jakso päättyy koko lukion yhteiseen koeviikkoon ja sen jälkeen annettavaan jaksoarvosteluun. Kaikkiin kursseihin ei sisälly koetta. Opetus järjestetään lähiopetuksena ( luokkaopetuksena ). Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, ellei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Lukiolain mukaan opiskelijalla on oikeus kurssien itsenäiseen suorittamiseen ja koululla on oikeus edellyttää itsenäisesti suoritettavia opintoja. Itsenäinen opiskelu edellyttää opiskelijan hakemusta ja opettajan hyväksymistä. Mikäli opiskelija hakee oikeutta itsenäiseen opiskeluun kurssilta, jonka opetus alkaa seuraavassa jaksossa, on hakemus tehtävä ennen uuden jakson alkamista. Itsenäisesti suoritetusta kurssista on saatava hyväksytty arvosana. Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista. Päätöksen hyväksilukemisesta tekee rehtori tarvittaessa opettajakuntaa kuultuaan. 4. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 4.1. Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Opinto-ohjausta järjestetään lukiossamme kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja mahdollisesti pienryhmäohjauksena. Ohjauksen tehtävänä on edistää koulutuksellista ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. 7

8 Ohjaustoimintaan osallistuvat kaikki koulun opettaja- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvat. Jokaisen opettajan vastuulla on ohjata opiskelijaa opettamansa oppiaineen opiskelussa, seurata opiskelijan edistymistä sekä auttaa häntä kehittämään opiskelutaitojaan ja oppimisen valmiuksiaan. Opiskelijaa ohjataan suunnittelemaan oma henkilökohtainen opintopolkunsa ja seuraamaan sen toteutumista. Opiskelija saa opinto-ohjausta opiskelun tueksi ja valintojen tekemiseksi siten, että hän pystyy suunnittelemaan lukio-opintojensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti. Opintoohjelmat tarkistetaan säännöllisesti ja niiden toteutumista seurataan. Lukiolaisten yhteisöllisyyttä kehitetään ja pidetään yllä opintojen ajan. Opiskelijoiden opintoja ja hyvinvointia seurataan ja tuetaan yhteistyössä kotien kanssa. Ohjauksen työnjako on seuraava: REHTORI Rehtori luo ohjauksen toimintamahdollisuudet sekä tukee ohjauksen suunnittelua ja toteutusta. Rehtori huolehtii, että ohjauksella on tarvittavat voimavarat. Hän myös tiedottaa lukio-opintoihin ja yotutkintoon liittyvistä säännöistä ja määräyksistä opiskelijoille ja heidän huoltajilleen. OPINTO-OHJAAJA (LOPO= lukion opinto-ohjaaja)) Opinto-ohjaajalla on päävastuu ohjauksen toteutuksesta. Suunnittelutyötä lopo tekee yhteistyössä rehtorin ja ryhmänohjaajien kanssa. Lopon vastuulla ovat opiskelijoiden jatkokoulutus- ja ammattisuunnitelmiin liittyvät ohjaukselliset kysymykset. Tämä jatko-opintoihin ja -suunnitelmiin liittyvän päätöksenteon ohjaus on koko lukion ajan kestävä ohjausprosessi, jota annetaan luokkaopetuksena ja henkilökohtaisena ohjauksena. Opiskelijoita ohjataan lisäksi käyttämään tarjolla olevia tietolähteitä ja yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita. Lopo on myös päivittän tavoitettavissa henkilökohtaisia keskusteluja varten. RYHMÄNOHJAAJA JA AINEENOPETTAJA Jokainen lukion opiskelija kuuluu ryhmään, jonka ohjauksesta vastaa ryhmänohjaaja. Hän huolehtii uusien opiskelijoiden ryhmäyttämisestä, lukujärjestyksen rakentamisesta ja opiskeluun liittyvien asioiden tiedottamisesta. Ryhmänohjaajan puoleen opiskelija kääntyy ensisijaisesti opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Tarvittaessa ryhmänohjaaja ohjaa opiskelijan rehtorin, lopon tai muun auttajan luokse. Ryhmänohjaaja vastaa ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemisen seurannasta. Aineenopettajan ja ryhmänohjaajan tehtävänä on toimia ennaltaehkäisevässä roolissa siten, että he puuttuvat ajoissa lisääntyneisiin poissaoloihin, käyttäytymisessä tai opintomenestyksessä tapahtuviin muutoksiin ja opiskeluvaikeuksiin. 4.2 Opiskelijahuolto Opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä. Opiskelijahuolto on oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Vastuu opiskelijahuollosta kuuluu osaltaan kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Tuemme myös opiskelijoiden itsensä osallisuutta oman työyhteisönsä hyvinvoinnin edistämisessä. Opiskelijahuollon toimintaperiaatteet sisältävät sekä yhteisöllisen toiminnan että yksilöllisen tuen. 8

9 Pienen lukiomme etuihin kuuluu organisaation joustavuus ja vähäinen byrokratia. Opiskelijahuollossa tämä tulee hyvin esille. Yksilön opiskeluun liittyvät ongelmat tulevat esiin pienessä tutussa yhteisössä nopeasti. Myös kaveripiirin osuus ongelmien tunnistamisessa ja hoitamisessa korostuu. Lukioomme tulevat opiskelijat ovat suurelta osin tuttuja opettajille, koska monet ovat opettaneet heitä jo peruskoulun puolella. Tiedämme varsin tarkkaan millaisia opiskelijoita vuosittain saamme. Yhteinen peruskoulun ja lukion opinto-ohjaaja tuntee opiskelijat myös jo vuosien takaa. Tämä luo jatkuvuutta, hallittavuutta ja turvallisuutta opiskelijahuoltoon. Opiskelijahuoltoon osallistuvat rehtori, ryhmänohjaajat, aineenopettajat, opinto-ohjaaja, kuraattori, terveydenhoitaja, koulupsykologi ja tarvittaessa muut asiantuntijat ja ammattiauttajat. Ryhmänohjaajat ja aineenopettajat havainnoivat opiskelijoita ja seuraavat heidän opintojensa edistymistä. Ongelmien noustessa he keskustelevat opiskelijoiden kanssa ja etsivät yhdessä ratkaisua tilanteeseen. Jos on tarpeen he ohjaavat opiskelijan eteenpäin auttamisorganisaatiossa. Niin rehtori, opinto-ohjaaja, kuraattori, terveydenhoitaja kuin koulupsykologikin auttavat opiskelijoita oman ammatillisen pätevyyden alan kysymyksissä. Jos tilanne vaatii monien auttajien yhteistyötä opiskelijahuoltoryhmä (OHR) ottaa asian käsiteltäväkseen. Suppeampaan opiskelijahuoltoryhmään kuuluvat ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja ja rehtori, laajempaan tulevat mukaan kuraattori, terveydenhoitaja ja koulupsykologi. Opiskelijahuoltoryhmän kokoontumisesta laaditaan yleensä muistio, jossa määritellään tapauksen opiskelijahuollolliset toimenpiteet ja vastuuhenkilöt. Opiskelijahuoltoryhmä voi harkintansa mukaan kutsua myös muita tahoja ryhmän istuntoon. Auttamistoiminnan eettiset korostukset ovat luottamuksellisuus, välittäminen ja opiskelijan terveys ja hyvinvointi. Lukiomme järjestyssäännöt, työsuojeluohjelma ja kriisisuunnitelma on rakennettu opiskelijahuollollisessa hengessä. Kaikki toiminta tähtää psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja edistämiseen. 4.3 Kodin ja koulun yhteistyö Lähtökohtana kodin ja koulun välisessä yhteistyössä on aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja vastuullisuuden kehittäminen. Huoltajat ovat lukion tärkein yhteistyökumppani opiskelijan hyvinvoinnin ja opiskelun tukemisessa. Yhteistyö alkaa jo silloin, kun peruskoulun yhdeksännen luokan oppilaat ovat hakeutumassa lukio-opintoihin. Huoltajat saavat tietoa siitä, mitä siirtymävaihe merkitsee nuorelle ja minkälaisia haasteita ja mahdollisuuksia lukio-opinnot tarjoavat. Yhteydenpito huoltajiin jatkuu koko lukion ajan. Lukio-opinnoissa tapahtuneet muutokset, yksilöllisyyden lisääntyminen, mahdollisuus valita kursseja muista oppilaitoksista, ylioppilastutkinnon uudistuminen ja jatko-opintoihin hakeutumisen moninaisuus hämmentävät usein huoltajia ja opiskelijoita. Siksi asiallisen tiedon saaminen näistä ja monista muista opiskeluun liittyvistä asioista on olennaisen tärkeätä. Perinteisenä ja edelleen jatkuvana yhteistyömuotona ovat vanhempainillat. Niissä jaetaan informaatiota, käsitellään ajankohtaisia kysymyksiä ja keskustellaan huoltajia askarruttavista kysymyksistä. Vanhempainilloissa huoltajilla on myös mahdollisuus koulutyön arviointiin ja palautteen antamiseen opettajakunnalle. Lukion tukitoimikunnalla on merkittävä rooli yhteistyössä. Se järjestää illanviettoja ja muita yhteisiä tilaisuuksia, joiden taloudellinen tuotto suunnataan lukiolaisten hyväksi. Yhteiset vapaamuotoiset tilaisuudet luovat hyvää yhteishenkeä ja innostusta lukion toimintaan. 9

10 Ryhmänohjaajat ovat tärkeä linkki koulun ja kotien välillä. Puhelinkeskusteluissa käsitellään usein akuutteja kysymyksiä, kuten poissaoloja ja sairastelua. Ryhmänohjaajan, opiskelijan ja huoltajan palaverissa voidaan käsitellä opiskelijan henkilökohtaisia opiskelua hankaloittavia kysymyksiä. Myös jaksotodistukset viisi kertaa vuodessa antavat huoltajille ajankohtaista tietoa huollettavan opintokertymästä ja kurssien arvosanoista. Kodin ja koulun yhteistyötä seurataan ja arvioidaan vuosittain. Pienen lukion etuja on, että yhteistyömuotoja voidaan nopeastikin uudistaa ja muuttaa uudistuvien tarpeiden mukaisiksi Opiskelun erityinen tuki Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajeen vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista apua. Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja asetuksessa ja lukion opetussuunnitelmassa määrätään. Jos opiskelija vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy. Oppimistilanteet ja kokeet järjestetään mahdollisuuksien mukaan siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Opiskelijalle laaditaan suunnitelma, johon kirjataan, miten yksilölliset toimenpiteet voidaan toteuttaa. Jos opiskelijan kielenkehityksen häiriö tulee ilmi vasta lukiossa, tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen aloitetaan välittömästi. Erityisjärjestelyt laaditaan opiskelijan henkilökohtaisista tarpeista ja tilanteesta lähtien tavoitteena ylioppilastutkinnon suorittamimnen. Tukiopetusta erityistä tukea tarvitsevalle annetaan resurssien mukaan. Tukiopetusta ei lasketa opiskelijan suorittamaan kurssimäärään. Suunnitelmat erityisen tuen antamisesta laaditaan yhdessä opiskelijan, huoltajien ja laajennetun oppilashuoltoryhmän kanssa. Suunnitelmaan kirjataan opiskelujärjestelyjen muutokset, poikkeamat lukiolaista ja lukion opetussuunnitelmasta, tukitoimenpiteet sekä seuranta. 4.5 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Kieli- ja kulttuuriryhmillä tarkoitetaan tässä saamelaisia, romaneja, viittomakielisiä ja vieraskielisiä. Opetusta annetaan tarpeen mukaan ottaen huomioon koulumme taloudelliset ja henkilöstölliset resurssit. Koulutuksen järjestäjä päättää missä laajuudessa omakielistä opetusta ja oman äidinkielen opetusta järjestetään, miten se organisoidaan ja milloin sitä on tarkoituksenmukaista toteuttaa useiden oppilaitosten yhteistyönä. 5. TUNTIJAKO Lukion opinnot jaetaan pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Syventävät kurssit ovat pääasiassa pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja. Soveltavat kurssit ovat opiskelijalle vapaaehtoisia eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursse- 10

11 ja tai lukion tai muun koulutuksen järjestäjän tarjoamia ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin kuuluvat myös taito- ja taideaineissa suoritettavat lukiodiplomit. Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa vastaavia muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä opintoja. Hankoniemen lukion tuntijako on seuraava: Oppiaine tai aineryhmä pakolliset kurssit syventävät kurssit soveltavat kurssit äidinkieli ja kirjallisuus x 0.5 A1 kieli ( englanti) A1 kieli ( ruotsi ) 6 2 B1 kieli ( ruotsi ) B2 ja B3 kielet ( saksa, ranska ) 8 1 matematiikka lyhyt pitkä biologia maantiede fysiikka kemia uskonto tai elämänkatsomustieto filosofia psykologia historia yhteiskuntaoppi taito- ja taideaineet yhteensä liikunta musiikki kuvataide terveystieto opinto-ohjaus yhteensä vähintään 10 kurssit yhteensä vähintään 75 Opiskelija voi opiskella useampaa kuin yhtä A kieltä. Saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskieliselle opiskelijalle voidaan opettaa äidinkieltä ja kirjallisuutta suomi toisena kielenä oppimäärän mukaan. 6. KIELIOHJELMA Hangon kaupungin päättämän kieliohjelman mukaan Hankoniemen lukion kieliohjelma perustuu perusopetuksen kieliohjelmaan. Kieliohjelman laajuudet ovat: - A1 taso: 3 luokalta alkava kieli, englanti - A2 taso: 4 luokalta alkava vapaaehtoinen kieli, ruotsi - B1 taso: 7 luokalta alkava yhteinen kieli; ruotsi - B2 taso: 8 luokalta alkava valinnainen kieli: saksa tai ranska - B3 taso: lukiossa alkava valinnainen kieli: saksa tai ranska

12 Lukio tarjoaa jokaiselle opiskelijalle mahdollisuuden opiskella neljää kieltä. Englannin ja ruotsin kieliä on mahdollista suorittaa A1 tasolla ja ruotsia sen lisäksi myös B1 tasolla. Lukion oppimäärän suorittaminen edellyttää vähintään yhtä A tason ja yhtä B tason kielten oppimäärää. Lukiossa opiskeltavat vieraat kielet ovat saksa ja ranska. Niitä tarjotaan opiskeltavaksi joko B2 tai B3 tason mukaan. Lukiossa vieraan kielen opiskelun aloittavalle opiskelijalle voidaan tarjota tukikurssi kieliopintojen aloittamisen helpottamiseksi. 7. TIETOSTRATEGIA Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategialla tarkoitetaan niitä toimintamalleja, joiden avulla kehitetään lukion tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä koulutyön järjestelyssä, opetuksessa ja opiskelussa. Tietotekniikan tarve korostuu kasvavan tietomäärän hallinnassa ja hyödyntämisessä sekä yhtenäisten tietosisältöjen määrittelemisessä. Koulun itsearviointia, päätöksentekoa ja suunnitelmia varten tarvitaan luotettavaa ja tosiasioihin pohjautuvaa tietoa, jota on helppo hallita ja hyödyntää. Hankoniemen lukiossa ja yläasteella on kaksi omaa tietotekniikkaluokkaa ja työasemia on myös kielistudiossa ja perusopetustiloissa. Lisäksi koulun hallinnolla on omia ohjelmia. Ohjelmat ovat ajanmukaisia ja uusiminen toteutetaan tarkoituksenmukaisesti. Hallinnossa käytetään Starsoft ohjelmia ja kielten opiskelussa Alfasoft ohjelmia. Vastuu tietotekniikkalaitteiden ylläpidosta, teknisestä tuesta ja tietojärjestelmän vastuusta on jaettu koulun vastuullisen opettajan ja kaupungin atk tukihenkilön kesken. Tavoitteena on vastuun keskittäminen nykyistä enemmän kaupungin atk tukihenkilölle. Koulun oma tieto- ja viestintästrategia laadittiin lukuvuoden aikana. Siinä on kuvattu yksityiskohtaisesti olemassa olevat tekniset resurssit, verkko sekä ylläpito ja tekninen tuki tavoitteineen. Atk tukihenkilö vastaa kalustoluettelon ajantasolla pysymisestä. Toimivan tietotekniikkastrategian avulla voi opiskelija työskennellä toimivassa ja tarkoituksenmukaisessa opiskeluympäristössä, jossa on mahdollisuus tiedon hankkimiseen, tuottamiseen ja vuorovaikutukseen. Lisäksi opiskelija voi toimia oman opiskelusuunnitelmansa mukaan ja tehostaa näin opiskelunsa tuloksellisuutta, jolloin myös etäopiskelu voi olla mahdollista. Koulun hallinto-ohjelmat ja niiden tarjoamat palvelut ja mahdollisuudet turvaavat ajan tasalla ja saatavilla olevan tiedon kehitystyötä varten. Samalla koululta kerättävät omaan ja muuhun käyttöön tiedot ovat käytettävissä. Koulun arkistossa säilytetään lain edellyttämää ja kulttuuriperinnön säilyttämisen kannalta merkittävää tietoaineistoa. Tietotekniikan haitallisia vaikutuksia, kuten viruksia torjutaan. Tietoturvan takaaminen sekä henkilötietosuojan ja yksityisyyden suojan varmistaminen on ehdottoman tärkeää. Hallinnon verkot on suojattu palomuurilla ulkopuolelta. Tietostrategian kehittäminen on jatkuvaa työtä. Kysymys on kunnan ja koko koulun henkilöstön asiasta, ei tietohallinnon. Kunnan keskeiset vastuualueet liittyvät sen oman tietostrategian valmiuden kehittämiseen, tekniseen tukeen ja taloudellisten resurssien turvaaminen Opettajien pedagogiset valmiudet ja niiden kehittäminen edellyttävät jatkuva koulutustarvetta. Lukion tietoverkon palvelujen käyttöä ( mm. internet ja sähköposti ) myös koulun ulkopuolelta voidaan jatkuvasti kehittää. 12

13 8. ARVIOINTI 8.1. Arvioinnin tavoitteet Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä arvioidaan monipuolisesti. Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto. Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojen tarkentamiseen Kurssisuoritusten arviointi Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssin arviointi on monipuolista ja perustuu mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Jos opiskelija opiskelee kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan soveltaen edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Opiskelijalle annetaan jokaisen jakson päätyttyä jaksotodistus, josta ilmenee suoritetut kurssit arvosanoineen sekä poissaolojen määrä. Lukio varmistaa, että huoltaja saa säännöllistä tietoa opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä, edellyttämällä huoltajan allekirjoitusta jaksotodistukseen sellaisilta opiskelijoilta, jotka eivät vielä ole täysi-ikäisiä. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Arvosana 4 tarkoittaa hylättyä suoritusta. Kunkin oppiaineen pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Soveltavista kursseista annetaan numeroarviointi, suoritusmerkintä ( S = suoritettu ) tai hylätty ( H = hylätty ) arvosana. Kesken oleva määräajassa täydennettävissä oleva kurssisuoritus merkitään kirjaimella P ( P = puuttuva suoritus ). Kesken jäänyt kurssisuoritus merkitään kirjaimella K ( K = keskeytetty ). Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajan kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, otetaan huomioon arvioinnissa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa. Opiskelijoiden arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai aineryhmän osalta opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtorit ja opettajat yhdessä. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen. Arviointiperusteista 13

14 tiedottaminen parantaa opettajien ja opiskelijoiden oikeusturvaa ja motivoi opintoja. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi opiskelijoille selvitetään kurssin alussa kyseisen kurssin arviointiperusteet. Oppiaineittain tai aineryhmittäin voidaan määrätä erikseen kursseista, joiden suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä asianomaisen aineen tai aineryhmän opinnoissa etenemiseen. Opiskelijalle, joka ei ole suorittanut edellä mainittuja opintoja hyväksytysti, varataan yhden kerran mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa sellaiset tiedot ja taidot, jotka mahdollistavat opinnoissa etenemisen. Mikäli opiskelija ei saavuta hyväksyttyä suoritusta, hänen on opiskeltava ko. kurssi uudelleen. Opiskelijalla on oikeus yhden kerran korottaa hyväksyttävää arvosanaa. Korotustenttipäivät ilmoitetaan lukuvuoden toimintasuunnitelmassa. Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään ovat lukion opetussuunnitelman mukaisia. Näin voidaan välttää päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista. Luettaessa opiskelijalle hyväksi muissa oppilaitoksissa suoritettuja opintoja pitäydytään oppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosanat muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaan: asteikko 1-5 asteikko 1-3 lukioasteikko 1 ( tyydyttävä ) 1 5 ( välttävä ) 2 ( tyydyttävä ) 1 6 ( kohtalainen ) 3 ( hyvä ) 2 7 ( tyydyttävä ) 4 ( hyvä ) 2 8 ( hyvä ) 5 ( kiitettävä ) 3 9 ( kiitettävä ), 10 ( erinomainen ) Jos ei voida päätellä, vastaako toisessa oppilaitoksessa suoritettu kurssi ylempää vai alempaa arvosanaa, vastaavuus määritellään opiskelijan eduksi. Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi pakolliseksi, syventäväksi tai soveltavaksi lukion kurssiksi. Pakollisista ja syventävistä kursseista annetaan numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan edellyttää lisänäyttöjä. Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Tällöin pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja sen mukaan, miten opetussuunnitelmassa on päätetty. Jos opiskelija pyytää, järjestetään lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä oppimäärästä pitempään oppimäärään, menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. Maahanmuuttajaopiskelija arvioidaan suomi toisena kielenä ( S2 ) vieraskielisille oppimäärän mukaan, jos opiskelija on valinnut sen oppimäärän riippumatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi toisena kielenä opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi toisena kielenä kursseista. Suomi äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysimääräisesti suomi toisena kielenä kursseihin, ja niistä saatu arvosana siirtyy suomi toisena kielenä kurssin arvosanaksi. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan arvosana vain joko suomen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärästä tai suomi toisena kielenä ( S2 ) vieraskieliselle oppimäärästä, mutta ei molemmista. 14

15 8.3. Oppiaineen oppimäärän arviointi Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Samassa oppiaineessa opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Opiskelijan opetussuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja syventävien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvona. Näistä opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja pakollisia tai syventäviä kursseja joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään 1 2 kurssia kurssia kurssia 2 9 tai enemmän 3 Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineen soveltavien kurssien arviointitapa on määritelty ainekohtaisessa osiossa. Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, järjestetään erillisessä kuulustelussa mahdollisuus arvosanan korottamiseen. Arvosanaksi tulee parempi numero. Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä arvosana edellyttää, arvosana voidaan korottaa. Kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun erillisen kuulustelun lisäksi - opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat - opetussuunnitelmassa määriteltyjen syventävien ja soveltavien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä. Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Opetussuunnitelmassa olevat koulukohtaiset kurssit arvioidaan päättötodistuksessa suoritusmerkinnällä. 15

16 8.4. Lukion oppimäärän suoritus Opetusta annetaan eri oppiaineissa ja opinto-ohjauksessa keskimäärin 38 tuntia kestävinä kursseina. Opiskelijalle vapaaehtoiset opinnot voivat olla kestoltaan edellä mainittua lyhyempiä tai pitempiä. Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän, kun hänellä on vähintään 75 kurssia, joista pakollisia on ja syventäviä vähintään 10 kurssia. Lukion omista koulukohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista oppimäärään luetaan mukaan vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettaja yhdessä. Jos uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen virheellinen, lääninhallitus voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi tai määrätä, mikä arvosana opiskelijalle annetaan. Lukio tiedottaa opiskelijoille arvioinnin uusimis- ja oikaisumahdollisuuksista. 8.5 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot Lukiossa käytetään seuraavia todistuksia: Lukion päättötodistus koko lukion oppimäärän suorittaneelle opiskelijalle. Todistus oppimäärän suorittamisesta yhden tai useamman lukion oppimäärän suorittaneelle opiskelijalle. Erotodistus ennen lukion koko oppimäärän suorittamista eronneelle opiskelijalle. Jaksotodistus jokaisen jakson jälkeen. Todistusmallit ovat liitteinä. Lukion todistus sisältää seuraavat tiedot: 1. Todistuksen nimi 2. Koulutuksen järjestäjän nimi 3. oppilaitoksen nimi 4. opiskelijan nimi ja henkilötunnus 5. suoritetut opinnot 6. todistuksen antamispäivämäärä ja rehtorin allekirjoitus 7. tiedot oppilaitoksen todistuksenanto-oikeudesta 8. arvosana-asteikko 9. selvitys kielten oppimäärästä - ÄO/M = äidinkielenomainen oppimäärä toisessa kotimaisessa kielessä ( ruotsi/suomi ) - S2 = suomi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoille - A = perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkaneen kielen oppimäärä - B1 = perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkaneen yhteisen kielen oppimäärä - B2 = perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkaneen valinnaisen kielen oppimäärä - B3 = lukiossa alkaneen valinnaisen kielen oppimäärä. Suomi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoille ( S2 ) merkitään todistukseen äidinkielen ja kirjallisuuden kohtaan. Mikäli opiskelijan opiskelema oma äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, se kirjataan soveltaviin opintoihin omaksi kohdakseen otsikolla Muu opiskelijan äidinkieli. 16

17 Lukion päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta merkitään opiskelijan opiskelemat oppiaineet, niissä suoritettujen kurssien määrä sekä kunkin oppiaineen arvosana sanallisesti ja numeroin. ( esimerkiksi: kiitettävä 9 ) tai merkintä oppiaineen hyväksytystä suorittamisesta ( suoritettu ). Päättötodistuksessa ja todistuksessa oppimäärän suorittamisesta on kohta lisätietoja. Tähän merkitään päättötodistuksen liitteenä annettavat ja sitä täydentävät todistukset erillisistä näytöistä kuten esimerkiksi suoritetut lukiodiplomit, suullisen kielitaidon kokeet sekä erittely muissa oppilaitoksissa suoritetuista lukion oppimäärään kuuluneista opinnoista, jotka eivät ole mukana oppiaineiden opintojen yhteydessä. Mikäli opiskelija on opiskellut yli puolet oppiaineen kursseista muulla kuin koulun varsinaisella opetuskielellä, se merkitään todistuksen lisätietoihin. Lukion erotodistukseen merkitään oppiaineet ja niissä suoritetut kurssit sekä kunkin kurssin arvosana tai merkintä kurssin suorittamisesta ( suoritettu/hylätty ). Todistukseen merkitään opiskelijan suorittama kokonaiskurssimäärä. Lukiossa pidetään opiskelijan opinnoista tiedostoa, josta ilmenevät suoritetut kurssit ja niiden arvosanat. Lukion koko oppimäärän suorittamisesta ei anneta yhteistä arvosanaa oppiaineiden arvosanojen keskiarvona eikä muulla tavalla. 17

18 9. OPPIAINEET JA KESKEISET SISÄLLÖT 9.1. Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen myötä ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Tämä mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä kulttuurin jatkuvuuden ja sen kehittämisen. Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä. Oppiaine ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja kielelliseen ja kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen. Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen, tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Sosiaalinen vuorovaikutus ja oppiminen perustuvat monipuoliseen viestintäosaamiseen ja vankkaan luku- ja kirjoitustaitoon sekä taitoon käyttää kieltä tilanteen vaatimalla tavalla. Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan. Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueet ovat toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli ja näkemys ihmisestä tavoitteellisesti toimivana, itseään ilmaisevana, merkityksiä tulkitsevana ja tuottavana viestijänä. Opetuksen tavoitteet Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen oppii käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa että kirjoituksessa oppii ymmärtämään ja analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota, sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen 18

19 syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä, osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppiaineen opiskelussa nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta. Arviointi Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti oppiaineen eri alueisiin. Arvioinnin pohjana on opiskelijan tieto kurssien tavoitteista ja sisällöistä niin, että hän pystyy seuraamaan omaa edistymistään. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Henkilökohtainen tavoitteenasettelu ja palaute sekä toisilta opiskelijoilta että opettajalta ovat opiskelijan puheviestinnän ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä tärkeitä. Opetuksessa tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, joiden avulla hän voi rakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään puhujana, lukijana ja kirjoittajana. Kurssin 7 arvosteluksi opiskelija voi valita numeroarvioinnin tai suoritusmerkinnän. Kurssit 10 ja 11 arvostellaan asteikolla suoritettu/hylätty. Pakolliset kurssit Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla syvennetään kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä luetaan runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. Kurssit 1-3 suoritetaan ensimmäisenä, kurssit 4 ja 5 toisena ja kurssi 6 viimeisenä lukiovuotena. 1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1) Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu. syventää tekstikäsitystään oppii tarkastelemaan monenlaisia tekstejä entistä tietoisempana tulkintaansa ohjaavista seikoista ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen, viestintätilanteen ja -välineen kannalta oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä tietoisemmin 19

20 tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua syventää tietojaan ryhmäviestinnästä: hän kehittää ja oppii arvioimaan omia osallistumistapojaan ryhmän vuorovaikutuksen ja ilmapiirin sekä ryhmätyön tai keskustelun tuloksellisuuden kannalta. tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin tekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit, sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit, julkiset ja yksityiset tekstit erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys, havainnollisuus ja eheys tekstien referointi ja kommentointi omien viestintätietojen, -taitojen, -asenteiden ja -motivaation arviointi lukioopiskelun näkökulmasta vuorovaikutustaidot ryhmässä 2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2) Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana. osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa sekä oppii erittelemään tekstiä temporaalisista, kausaalisista, kontrastiivisista ja muista merkityssuhteista koostuvana kokonaisuutena, oppii tekstien erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitä myös tuottaessaan itse tekstiä tottuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvion pohjalta oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekä kykenee välittämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteittensa mukaisesti oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä löytää käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä pohjaksi. tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sananvalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen ja arviointi kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta 20