KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 61, 65, 67, 68 JA 255 (TORIN SEUTU) Tarkistettu , , 20.5.

Transkriptio

1 KH LIITE 7 Tekla Valt liite 7 liite no 3 L A P I N L A KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 61, 65, 67, 68 JA 255 (TORIN SEUTU) Tarkistettu , , / 175 H T I

2 E 34 Ringettet. Ote opaskartasta Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta Ote osayleiskaavasta 2

3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: Lapinlahti Kunnanosa: Kirkonseutu Asemakaavan muutos koskee kirkonseudun asemakaavan korttelin 61 rakennuspaikkoja 2, 3, 4, 5 ja 6, korttelia 65, korttelin 67 rakennuspaikkoja 1 ja 4, korttelin 68 rakennuspaikkaa 1 ja korttelin 255 rakennuspaikkaa 1 niihin liittyvine pysäköimis-, liikenne-, tori- ja katualueineen. Asemakaavan muutoksella muodostuvat kirkonseudun asemakaavan korttelin 61 rakennuspaikat 2, 3, 4, 5 ja 6, kortteli 65, korttelin 67 rakennuspaikat 1 ja 4, korttelin 68 rakennuspaikka 1 ja korttelin 255 rakennuspaikka 1 niihin liittyvine pysäköimis-, liikenne-, tori- ja katualueineen. Kaavan laatija: Timo Takala, arkkitehti SAFA Arkkitehtiasema Oy Karjakatu Oulu p timo.takala@arkkitehtiasema.fi Kaavan päiväys: / tark , , Vireille tulosta ilmoitettu: Tekninen lautakunta: Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto: Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Lapinlahden keskustassa Linnansalmentien pohjoispuolella. 2 TIIVISTELMÄ Lapinlahden kirkonkylällä on jo pitkään ollut erilaisten keskustelujen yhteydessä ajatus kirkonkylän torin ja sen lähialueen kehittämisestä. Lapinlahden kunnan vuoden 2013 talousarvion teknisen toimen yhtenä tavoitteena olikin torin alueen kaavoittaminen. Asiasta on järjestetty keskustelutilaisuus maanomistajien, yrittäjien, kaavanlaatijan ja kunnan edustajien kesken kesällä 2013 ja lisäksi toinen tilaisuus alkutalvella Tilaisuuksien perusteella saatiin suuntaviivat torin ja sen ympäristön kaavoitukselle. Torialueen asemakaavan muutoksella selkeytetään torin ja sen ympäristön tulevaa rakentamista, elinkeinopolitiikkaa, liikennejärjestelyjä ja muuta maankäyttöä. Asemakaavan muutosalue on kunnan keskustan ydinaluetta. Alueella on runsaasti tyhjiä tai vajaakäytössä olevia kiinteistöjä. Voimassa oleva asemakaava on monilta osin vanhentunut ja vaikeuttaa alueen rakentumista. Asemakaavan muutoksella selkeytetään torin ja sen ympäristön tulevaa rakentamista ja liikennejärjestelyjä sekä parannetaan kunnan tärkeimpänä julkisivuna toimivan torin ympäristön rakentamismahdollisuuksia. Asemakaavan muutoksella alueen rakennusoikeus lisääntyy n k-m2:llä. Lisäys kohdistuu käytännössä kokonaan asuntorakentamisen mahdollisuuksiin. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä välisen ajan. Hankkeesta jätettiin yhteensä 10 lausuntoa ja mielipidettä. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä Luonnoksesta jätettiin yhteensä 12 lausuntoa ja mielipidettä. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä Suunnitelmasta jätettiin yhteensä 11 lausuntoa ja mielipidettä. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutoksella selkeytetään torin seudun ja sen ympäristön rakentamista sekä liikennejärjestelyjä. Samalla tarkistetaan rakennuspaikat kiinteistörajojen mukaisiksi. 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - havainnekuva - asemakaavan seurantalomake - osallistumis- ja arviointisuunnitelma - asemakaava ja muutettava kaava 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Torinseudun rakennuskulttuuri-inventoinnin tarkistus, Eeva Martikainen

4 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueella on sekä asuin- että liikerakennuksia. Rakennuskanta on vaihtelevan kuntoista ja ikäistä. Inventointilomakkeet on täytetty seuraavista kohteista: 1. Kangaslahdentie 25, Männikkö 2. Impantie Mykkäläntie 1, Tervola 4. Kangaslahdentie 26, Jaakkola 5. Linnansalmentie 10, Liiketalo Linnari 6. Impantie Impantie 12, Pajala, (Kasurisen paja) 8.Ystintie 5, Tikkala Tori Luonnonympäristö Alue on kauttaaltaan rakennettua taajamaympäristöä. Tonteilla on jonkin verran kookasta puustoa Rakennettu ympäristö Torin seudun rakennuskannan inventointia on päivitetty kesällä Inventoidusta rakennuksista pientaloja on 6 kappaletta ja liiketaloja 2 kappaletta. Alueen vanhin pihapiiri on niin sanottu Kasurisen pajan tontti, jonka asuinrakennuksen vanhin osa on 1900-luvun alusta. Tontin rakennukset ovat pääasiassa valmistuneet luvuilla. Kasurisen pajarakennus on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi Pohjois-Savon maakuntakaavassa ja se on suojelukohteena kirkonkylän osayleiskaavassa. Muista alueen pientaloista neljä on rakennettu 1950-luvulla ja yksi 1970-luvulla. Liikerakennukset ovat valmistuneet 1940-luvulla ja 1980-luvulla. Alueen yleisilme on hajanainen. Liikerakennukset sijoittuvat pääasiassa Linnansalmentien varteen. Eri ikäiset kerros- ja rivitaloasunnot sijoittuvat Kangaslahdentien, Leppäsyrjäntien ja Ystintien varsille. Pientalotontit sijoittuvat hajanaisesti liike-, kerros- ja rivitalojen väliin. Hajanaiseen yleisilmeeseen vaikuttaa osaltaan se, että osa tonteista on rakennettu tiiviisti, osa taas hyvin väljästi. Alueelle mahtuu myös muutama rakentamaton, hoitamaton tontti. Lisäksi kiinteistöjen reuna-alueiden kasvillisuus on osittain hoitamatonta ja villiintynyttä. Inventoinnin tarkistus täydentää osaltaan vuonna 1993 valmistunutta rakennuskulttuurin inventointia luvun inventoinnin yhteydessä on edellä mainituista kohteista inventoitu vain Impantie 12 ja Ystintie 5. Inventointilomakkeisiin on kerätty tiedot rakentamistavasta, asukkaista tai toimijoista ja niiden tiedossa olevista vaihdoksista. Jokainen rakennus on kuvailtu sanallisesti ja kuvaliitteellä. Inventointilomakkeiden tiedot perustuvat pääasiassa asukkaiden haastatteluihin. Joistain kohteista löytyy rakennuslupia ja -piirustuksia Lapinlahden kunnan rakennusvalvonnasta. Inventointilomakkeeseen on merkitty arvio rakennuksen rakennushistoriallisesta, historiallisesta tai maisemallisesta merkityksestä. Kohdekäynnit on tehty yhdessä FM Veli-Matti Sormusen kanssa touko-kesäkuussa Jollei toisin mainita, kohteiden dokumentointikuvat ovat Eeva Martikaisen tai Veli-Matti Sormusen ottamia. Tarkistustyön ohjaajana ja asiantuntijana on toiminut arkkitehti Hannu Puurunen. Rakennuskulttuuri-inventoinnissa löydettiin viisi kohdetta, joissa täyttyi jokin kolmesta luettelointikriteeristä (rakennushistoriallinen, historiallinen, maisemallinen). Nämä kohteet olivat: - 1. Kangaslahdentie 25, Jaakkola; (rakennushistoriallinen). Kohde sijaitsee asemakaavan muutosalueen ulkopuolella Impantie 13; (rakennushistoriallinen) Linnansalmentie 10, Liiketalo Linnari; (rakennushistoriallinen, maisemallinen) Impantie 12, Kasurisen paja; (rakennushistoriallinen, historiallinen, maisemallinen) Ystintie 5, Tikkala; (rakennushistoriallinen, historiallinen). 4

5 Kangaslahdentie 25, Männikkö Impantie 12, Kasurisen paja Impantie 13, päärakennus ja aittarakennus oikealla Ystintie 5, Tikkala Impantie 10 Impantie 13, aittarakennus Impantie 10, tontilla sijaitseva hirsiaitta. Linnansalmentie 10, Liiketalo Linnari 5

6 Kuva-aineistoa torin seudulta. 6

7 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava: Pohjois-Savon maakuntakaavassa suunnittelualue on varattu taajamatoimintojen alueeksi (A ). Lisäksi alue kuuluu Lapinlahden kirkonkylän kulttuuriympäristöön (MA ). Suunnittelualueella sijaitsee Pohjois-Savon maakuntakaavassa maakunnallisesti arvokkaaksi merkitty Kasurisen paja (ma ). Linnansalmentie lännestä katsottuna. Linnansalmentie idästä katsottuna. Palvelut Alue on kunnan keskeisintä liikealuetta. Myös julkiset palvelut ovat alueen läheisyydessä. Liikenne Suunnittelualueelle liikennöidään Linnansalmentien ja Kangaslahdentien kautta. Linnansalmentien (maantie 5646) nykyliikennemäärä on noin 4400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen määrä on noin 120 ajoneuvoa vuorokaudessa eli sen osuus kokonaisliikenteestä on noin 3%. (tiedot perustuvat Liikenneviraston liikennemäärätietoihin, KVL 2013) Nykyisen tien leveys on noin 7,5 metriä ja molemmin puolin tietä on yhdistetty jalankulku- ja pyöräilyväylä. Tie on valaistu ja nopeusrajoitus on 40 km/h. Torin kohdalla on korotettu suojatie. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alue kuuluu Lapinlahden kirkonkylän kulttuuriympäristöön (MA ). Suunnittelualueella sijaitsee Pohjois-Savon maakuntakaavassa maakunnallisesti arvokkaaksi merkitty Kasurisen paja (ma ). Tekninen huolto Alue kuuluu kunnallisteknisten verkostojen piiriin. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Osa suunnittelualueesta sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella Maanomistus Kaava-alue on suurimmilta osin yksityisomistuksessa. Yleiskaava: Kirkonkylän osayleiskaavassa kaavamuutosalue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (K). Kasurisen paja on osoitettu maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Asemakaava: Voimassa olevan asemakaavan määräykset: Kortteli 61: YV (Huvi- ja viihdetarkoituksia palvelevien rakennusten korttelialue) ja AP (Asuintalojen korttelialue) AL-6 (Asuin-liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Maanpinnan tasoon saa rakentaa enintään 30% rakennuspaikan pinta-alasta). Kortteli 65: KL-2 (Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa linjaautoaseman vaatimia toimintoja). Kortteli 67: AL-5, (Asuin- liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Maanpinnan tasoon saa rakentaa enintään 20% rakennuspaikan pinta-alasta. Kerrosalasta saa käyttää enintään 30% liiketiloja varten alueelle ei saa rakentaa maanpäällistä kellarikerrosta, ellei siihen sijoiteta kerrosalaan laskettavaa rakennusoikeutta.) KL-1 (Liikerakennusten korttelialue, jossa maanpinnan tasoon saa rakentaa enintään 40% rakennuspaikan pinta-alasta). Kortteli 255: KL (Liikerakennusten korttelialue) Kortteli 68: ALK3 (Yhdistettyjen liike- ja asuinkerrostalojen korttelialue. alueelle ei saa rakentaa maanpäällistä kellarikerrosta, ellei siihen sijoiteta kerrosalaan laskettavaa rakennusoikeutta. Asuntojen piha-alueet on erotettava rakennuspaikkojen muista toiminnoista riittävillä suojaistutuksilla.) Rakennusjärjestys: Lapinlahden kunnan rakennusjärjestyksen on kunnanvaltuusto hyväksynyt Pohjakartta: Pohjakartta vastaa laatimisajan olosuhteita. 7

8 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutosalue on kunnan keskustan ydinaluetta. Alueella on runsaasti tyhjiä tai vaajaakäytössä olevia kiinteistöjä. Voimassa oleva asemakaava on monilta osin vanhentunut ja vaikeuttaa alueen rakentumista. Kaavamuutoksen tavoitteena on selkeyttää torin ja ympäristön tulevaa rakentamista, elinkeinopolitiikkaa, liikennejärjestelyjä ja muuta maankäyttöä. Kaavamuutoksella luodaan edellytykset nykyisten ja tulevien liiketilojen laajentamiseen ja rakentamiseen. Muutos mahdollistaa myös jo muutamia vuosia sitten aloitetun uusien kerros- ja rivitalojen rakentamisen. Alueelle on paluumuuttanut paljon vanhempaa, eläkkeellä olevaa väestöä. Välimatkat palveluihin ovat lyhyet, ne voi saavuttaa helposti jalankin. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanhallitus on pidetyssä kokouksessa päättänyt asemakaavan muutoksen tekemisestä Lapinlahden torin alueelle Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolon yhteydessä Viranomaisyhteistyö Asemakaavan käsittelyvaiheissa on pyydetty ja saatu lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa määritellyiltä viranomaisilta pidettiin työneuvottelu Pohjois-Savon Ely-keskuksessa rakennetun ympäristön suojelusta. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Yleiskaavassa kaavamuutosalue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (K). Voimassa oleva asemakaava noudattaa yleiskaavan periaatteita. Torialue ja Linnansalmentien varsi kuuluu osana vuonna 1993 laadittuun suunnitelmaan taidekadusta ja arkitorista. Taidekatu käsittää keskeisen kevyen liikenteen kulkuväylän Linnansalmentieltä, Arkitorin kohdalta taidemuseolle. Tarkoitus on, että taidekatu kehittyy vähitellen, elää ja muuttuu ajan myötä. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan kaavoitukseen voivat vaikuttaa maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Lain mukaan näitä eri tahoja kutsutaan osallisiksi. Lapinlahden kunta Ympäristölautakunta Peruspalvelulautakunta Lapinlahden Vesi Oy Viranomaiset Pohjois-Savon ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Pohjois-Savon ELY-keskus / Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Pohjois-Savon liitto Pohjois-Savon pelastuslaitos Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Etujärjestöt ja muut tahot Savon Voima Verkko Oy Savon Voima Oyj Lapinlahden yrittäjät Ylä-Savon Vesi Oy Lapinlahden kunta järjesti alueen kehittämisestä keskustelutilaisuudet ja Tilaisuuksiin kutsuttiin alueen maanomistajat, asukkaat ja yrittäjät. Tilaisuuksista on laadittu muistiot. Taidekadun osa-alue. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä välisen ajan. Hankkeesta jätettiin yhteensä 10 lausuntoa ja mielipidettä, joihin on laadittu vastineet. 1. Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut / terveystarkastaja Susanna Haatainen Lapinlahden kunnan tekninen lautakunta on valmistellut Lapinlahden kirkonseudun kortteleiden 61, 65, 67, 68 ja 255 asemakaavamuutosta ja pyytänyt kunnan terveydensuojeluviranomaiselta lausuntoa kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, joka sisältää kolme erilaista kaavavaihtoehtoa. Kaavaluonnoksen sisältöä; Kaavamuutos koskee torin seudun kehittämistä ja sisältää torialueen ympäristön liike- ja asuntorakentamista ja liikennejärjestelyä. Muutoksen tarkoituksena on selkeyttää torin ja sen ympäristön rakentamista, liikennejärjestelyjä ja muuta maankäyttöä. Muutosalue on maakuntakaavassa taajamatoimintojen 8

9 aluetta ja Kirkonkylän osayleiskaavassa keskustatoimintojen aluetta. Alueen lounaisreunalla kulkee pohjavesialueen rajaus. Ulkomelun päiväaikainen yli 55 db:n alueen rajaus ei ulotu muutosalueelle. Uutta asuinrakentamista on suunniteltu Kangaslahdentien ja Impantien väliselle alueelle ja Ystintien itäpuolelle kortteliin 67. Muutoin suunnitelma koskee torikorttelia, jossa laajennettaisiin liikerakentamista ja selkeytettäisiin varsinaisen torin aluetta ja lisättäisiin sinne erillinen torirakennus. Tähän rakennukseen on suunniteltu torikaupan avustavia toimintoja ja WC-tilat. Linnansalmentien eteläpuolella suunnitelma koskee lähinnä liikennejärjestelyjä. Terveydensuojeluviranomaisen lausunto; Asemakaavan muutos selkeyttäisi torialuetta päätavoitteensa mukaisesti. Liikerakentaminen sijoittuisi isoimman väylän viereen ja uusi asuinrakentaminen vähemmän liikennöityjen teiden varsille. Pienhiukkasten ja muiden liikenneperäisten ilman epäpuhtauksien sekä melun määrä on pienempi vähemmän liikennöityjen teiden varsilla, joten tämä on ympäristöterveyttä edistävä tavoite. Liikennemäärät alueella eivät oletettavasti merkittävästi lisäänny, mutta voivat painottua eri tavoin joillekin tieosuuksille vaihtoehdosta riippuen. Asuinrakennusten oleskelupihojen sijoittaminen tieltä katsoen rakennusmassan taakse, mahdollistaisi hiljaisemman ulkoympäristön asukkaille (vaihe 2 Ystintie). Asuinrakennuksissa melun keskiäänitason tulee olla päivällä alle 35 db(a) ja yöllä alle 30 db(a). Tämän katsotaan mahdollistuvan ulkomelun jäädessä päivällä alle 55 db(a) ja yöllä 50 db(a). Erillisen toritalon rakentaminen mahdollistaisi mm. torikauppiaille ja yleisölle tarkoitetun käymälän. Tämä parantaisi yleisön palvelua ja tarkoittaisi myös hygieenisten olosuhteiden parantumista ja on siten ympäristöterveyttä edistävä asia. Taajama-alueen suunnitelmissa on suositeltavaa pitää mukana kevyen liikenteen sujuvat väylästöt liikenneturvallisuuden ja käyttömukavuuden varmistamiseksi. Pohjavesialue sivuaa alueen lounaisosaa, johon ei juurikaan ole tulossa muutosrakentamista. Pohjavesialueen maankäytössä on aina huomioitava pohjavesialueen suojelusuunnitelman toimenpide-esitykset. Teknisen lautakunnan vastine: Asumista ei ole tarkoitus sijoittaa Linnansalmentien lähelle. Toritalon rakentamismahdollisuudet tutkitaan kaavamuutoksen yhteydessä. Pohjavesialue huomioidaan kaavoituksessa. 2. Pohjois-Savon liitto / suunnittelujohtaja Paula Qvick, suunnittelija Mikko Rummukainen Lapinlahden torin seudun kehittäminen on myönteinen asia, jota asemakaavan muutostyö tukee. Nähtävillä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on tuotu esiin voimassa olevan Pohjois-Savon maakuntakaavan 2030 merkinnät. Pohjois-Savon liitolla ei ole suunnitelmasta huomautettavaa. Teknisen lautakunnan vastine: Lausunto ei vaikuta kaavan sisältöön. 3. Pohjois-Savon Pelastuslaitos / palopäällikkö Esko Laakkonen Pohjois-Savon pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa esitettyyn asemakaava muutokseen. Teknisen lautakunnan vastine: Lausunto ei vaikuta kaavan sisältöön. 4. Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue / alueidenkäytön ylitarkastaja Leila Kantonen On hyvä, että asemakaavamuutosalueelle tehdään kulttuuriympäristöselvitysten täydentäminen. Inventointi on tehty vuosina Hanna Oijala aloitti n inventoinnin päivittämisen jota jatkoi Lapinlahti seura ja nyt työ on kesken. Kaava-alueella on ELY-keskuksen tietojen mukaan tähän mennessä inventoituna viisi taloa: Tikkala, Everttilä, Kasurisen paja, Pietikäisen kauppa, Lisänurkka. Myös uudempaa rakennuskantaa syytä inventoida ja inventoitujen kohteiden nykytilaa tulee tarkentaa. Pienet hirsirakennukset, joita on vielä alueella 3-4 kpl tulisi säilyttää mahdollisuuksien mukaan. Impantiellä on purku-uhan alla Kasurisen pajan tontin asuinrakennus joka on tielinjassa kiinni. Impantien leveyttä ja tulevaa roolia on syytä selvittää myös uudisrakentamisen näkökulmasta. Jos Säästötori-nimistä liikerakennusta aiotaan laajentaa, niin liikennöinti ja pysäköintijärjestelyt Säästötorin tontille suhteessa Impantiehen on syytä ratkaista jo asemakaavoituksen yhteydessä. Liikenteelliset selvitykset ovatkin asemakaavamuutosalueella tarpeen, kuten OASissa on mainittukin. Mikäli kaavassa mahdollistetaan asuinrakentamista Linnansalmentien läheisyyteen, tulee asuinrakennusten melulta suojaamiseen kiinnittää erityishuomiota kaavassa. ELY-keskuksella ole tässä vaiheessa muuta huomautettavaa. Teknisen lautakunnan vastine: Lausunnossa esitetyt seikat huomioidaan jatkosuunnittelussa. 5. Museovirasto / intendentti Marja-Leena Ikkala Kuopion kulttuurihistoriallisen museon ja Museoviraston tekemän yhteistyösopimuksen mukaan museo hoitaa kulttuuriympäristön viranomaistehtäviä Pohjois-Savossa. Näin ollen Museovirasto ei lausu kyseisestä kaava-asiasta. Teknisen lautakunnan vastine: Museovirasto poistetaan osallisten luettelosta ja Kuopion kulttuurihistoriallinen museo siirretään viranomaislistaan. 6. Kuopion Kulttuurihistoriallinen museo / museonjohtaja Merja Heiskanen, yli-intendentti Tapio Laaksonen Lapinlahti on aloittamassa asemakaavan muuttamista kirkon lähialueelle sijoittuvan suunnittelualueen osalta. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo toimii asiassa museopuolen asiantuntijaviranomaisena, joten museo on aiheellista huomioida OAS:n "viranomaiset" -kohdassa. Lausuntopyynnön mukana seurasi 3 luonnospiirrosta, joihin ei viitata lausuntopyynnössä tai OAS-tekstissä. Museo ei 9

10 pysty tässä vaiheessa ottamaan kantaa piirroksiin. Teknisen lautakunnan vastine: Museovirasto poistetaan osallisten luettelosta ja Kuopion kulttuurihistoriallinen museo siirretään viranomaislistaan. 7. Savon Voima Verkko Oy, Suunnittelu / verkostosuunnittelija Asko Pennanen Lausuntopyyntöönne viitaten lausumme sähköverkon osalta seuraavaa: Pyydämme merkkaamaan asemakaavaan nykyisen puistomuuntamon suoja-alueen, joka on kooltaan 15x15 m. Asemakaavan muutosalueella sähköverkosto on maakaapeloitu. Nykyisten sähkölinjojen mahdolliset siirrot kustantaa tilaaja tapauskohtaisen arvion perusteella. Toivoisimme myös saavamme asemakaavasta sähköisen version järjestelmäämme (Auto Cad 2010 formaatti DWX tai DXF tai vanhempikin Auto Cad versio käy). Lähetysosoite ari.avikainen@savonvoima.fi ja matti. huovinen~savonvoima.fi. Yhteyshenkilönä sähköverkostoon kuuluvissa asioissa toimii Asko Pennanen puh Teknisen lautakunnan vastine: Konsultti toimittaa kaavan Savon Voima Verkko Oy:lle pyydetyllä tavalla. Lausunto ei vaikuta kaavan sisältöön 8. Jarmo ja Mia Karhunen Esitämme alueen maanomistajina (korttelissa 65) lausuntonamme seuraavaa: Suunnitelma on hyvä. Mielestämme on hyvä ottaa huomioon korttelin nykyiset toiminnot eli näemme, että asemakaavan tulisi jatkossa mahdollistaa sekä liike- että asuinrakentaminen. Nykyisessä kaavassahan asuinrakentaminen ei liene mahdollista. Tällöin nykyinen olotilakaan ei olisi tulevan kaavan vastainen. Tulevaisuudessa saattaa olla järkevää yhdistää liike- ja asuinrakentaminen ja siten tiivistää keskusta-aluetta myös sillä tavoin. Teknisen lautakunnan vastine: Kortteli 65 on Lapinlahden keskeisintä liikealuetta, joten lähtökohtaisesti sen tulisi säilyä liikerakennusten korttelialueena. Asuminen soveltuu kortteliin huonosti. 9. Pirkko Olanterä Pyydän ottamaan huomioon seuraavaa Lapinlahden keskustassa omistamani tontin 61/ 2 (Impantie 12) osalta uutta asemakaavaa kyseiselle alueelle laadittaessa: - Kyseisellä tontilla sijaitsevalle asuinrakennukselle ja talousrakennuksille 1 ja 2 (lautarakenteiset osat) on myönnetty purkuluvat ja ne tulevat poistumaan. (Lupatunnukset ,34,35). Talousrakennus 2 hirsiosa säilytetään mutta se siirtyy todennäköisesti tontilla toiseen paikkaan. - tontilla sijaitsevalle " Kasurisen pajalle" olen hakemassa purkulupaa myös. Prosessi on vielä kesken. - Asemakaavassa rakennusta ei ole tähänkään mennessä ole mainittu suojeltavana kohteena. Yleiskaavassa se mainitaan, mutta juuri tämä suojeluarvo arvioidaan uudelleen purkulupaa haettaessa ja uutta asemakaavaa laadittaessa?( Huomasin muuten, että samoilla seutuvilla tässä korttelissa "kummittelee" nykyisessä kaavassa merkintänä ns. Pietikäisen kellosepän talo - vaikka rakennus on aikaa sitten purettu!) - olen suunnittelemassa jossain vaiheessa uudisrakennusta tälle rakennuspaikalle. Ehkä samantyyppinen paritalo kuin kunnan tonteille? Liiketila/asuinrakennus- yhdistelmä ei sekään ole poissuljettu. Teknisen lautakunnan vastine: Kasurisen pajan merkintöjen suhteen seurataan minkälaiseen tulokseen sen siirrossa päädytään. Pietikäisen kellosepän talo on purettu, joten yleiskaavan merkinnällä ei ole vaikutusta asemakaavaan. Liikerakentamisen sallimista tutkitaan. 10. Terho Paltamo Mielipiteeni ja muistutukseni Lapinlahden kunnan asemakaavaehdotuksesta En hyväksy kumpaakaan asemakaavaluonnosta korttelissa 65 tonttini Pienelän (24:29) osalta. Molemmat kaavoituksen vaiheet 2 ja 2B alentavat tonttini arvon minimaaliseksi ja estävät sen myynnin esim. asuinja liiketarkoituksiin vapailla markkinoilla. Esitteistä ei edes selviä, mikä on tonttini kaavaluonnos ja sitä ei edes käsitelty selkeästi joulukuun 2013 keskustelutilaisuudessa. Pienelän (24:29) tonttini kohdalla uudet kaavaversiot ovat jopa huonompia kuin 1990-luvun asemakaava. Vaihe 2 on mielestäni täysin mahdoton, koska kaava yhdistäisi tonttini Kotiväylän kiinteistöön ja viljelymaani läpi on halkaistu taksien huoltotie. Vaihe 2B taas sijoittaa taksikentän ja paikoitusalueet tontilleni, mikä haaskaa puolet maani rakennusoikeudesta. Kaavasta ei selviä, millainen rakennus tontilleni on suunniteltu. Matin ja Liisan artikkelista ymmärsin teknisen johtajan Eero Mykkäsen haastattelusta, että torin pohjoispuolelle Pienelän tontille, olisi kenties mahdollista rakentaa asuin- ja liikerakennuksen yhdistelmä. Jo yli 40 vuotta Lapinlahden kunta on estänyt omakotitalon rakentamisen tontilleni. Aina on pyykkikiviä siirretty mielivaltaisesti kunnanmiesten toimesta ja varastettu maaomaisuuttani. Olen myös tyytymätön Lapinlahden kunnan tapaan laittaa virkoja auki tai pyytää tärkeitä muistutuksia pääsiäispyhien aikana; se estää asianosaiselta mahdollisuuden tukeutua arkkitehtien, lakimiesten tai insinöörien apuun. Ymmärsin joulukuun 2013 keskustelutilaisuudessa, että tätä kaavaa käsiteltäisiin vasta kesällä Yllätys oli suuri, kun palasin kiirastorstaina (17.4) kolmeviikkoiselta Amerikan matkaltani ja huomasin vanhasta paikallislehdestä (10.4) kunnan kuulutuksen. Todellisuudessa valmistelukaava ei siten ole esillä kahta viikkoa; minun tapauksessani vain yhden päivän eli tiistain Ps. Kunta on aina vaatinut tontilleni näyttävämpää liikerakentamista. Mielestäni taksikopin siirtely paikasta toiseen ei kehitä Lapinlahden elämää yhtään eteenpäin. (Mielipiteeseen liittyi lisäksi postikortti) 10

11 Teknisen lautakunnan vastine: Kaavaa laaditaan vuorovaikutteisesti maanomistajien kanssa keskustellen. Välttämätöntä tarvetta kaavamerkintöjen muuttamiselle Paltamon tontilla ei ole, joten Pienelän (24:29) osalta kaavan käyttötarkoitus- kerrosluku- ja rakennusoikeusmerkinnät voidaan muutoksessa jättää entisen kaavan mukaisiksi mikäli yhteisesti keskustellen ei löydy parempaa ratkaisua. Asemakaavaluonnos Tekninen lautakunta päätti asettaa kaavaluonnoksen nähtäville. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä Luonnoksesta jätettiin yhteensä 12 lausuntoa ja mielipidettä. 1. Lapinlahden Vesi Oy / Vesihuoltoinsinööri Marja-Leena Nevalainen ja Verkostomestari Pekka Sairanen Lapinlahden Vesi Oy ilmoittaa lausuntonaan, että Ystintiellä ei ole omaa hulevesiviemäriverkkoa. Alueen poikittaa kaksi eri hulevesiputkea, toinen Kangaslahdentien suuntaisesti ja toinen torilta päin jatkuen kortteleiden välistä Koivutielle. Kaavaluonnoksesta ei käy ilmi, ovatko alueelle suunnitellut asuin- ja liikekiinteistöt kellarillisia vai eivät. Mikäli kaava sallii kellareiden rakentamisen, tulee rakentajien hoitaa kuivatus pumpuilla tai vaihtoehtoisesti Ystintielle on rakennettava syvempi sadevesiviemäri esimerkiksi Leppäsyrjäntien kautta notkoon, jossa on jo olemassa hulevesiviemärin (315 mm) purkupää. Lapinlahden Vesi Oy saneeraa alueen jätevesiviemärilinjat tänä syksynä. Jätevesiviemärilinjojen korkeusasema ei myöskään salli kellareiden viemäröintiä tällä hetkellä, jolloin mahdollisia kellaritiloja ei voi viemäröidä jäteveden osalla. Edelleen Lapinlahden Vesi Oy ilmoittaa lausuntonaan, että kortteliin 67 AL- ja KL-tonttien väliin on muodostettava rasite olemassa olevaa hulevesiviemäriä varten. Asemakaavaan lisätään rasitemerkintä korttelin 67 läpäisevälle hulevesiviemärille. Vesilaitoksella ei ole velvollisuutta rakentaa viemäreitä tai hulevesiviemäreitä kellaritiloja varten. Mikäli kellari halutaan kuitenkin rakentaa, joutuu rakennuttaja huolehtimaan pumppauksesta olemassa oleviin verkostoihin. Pohjavesi on alueella niin syvällä, ettei kellareiden rakentamista ole katsottu tarpeelliseksi kieltää. 2. Jääskeläinen Airi Mielestäni tori on hyvä sellaisenaan kuin se jo on. Pienen kylän väki mahtuu sinne, harvoin siellä tungosta on, silloin kuuluukin olla kun tapahtumaa sattuu olemaan se luo toritunnelmaa. Antaa jäljellä olevien vanhojen talojen rakennuskulttuurin näkyä ei niitä nyt niin paljon ole jäljellä torin ja kirkon ympärillä, nehän kuuluu taidepitäjään jotain vanhaa jotain uutta. Niissä näkyy ajan historia ja rakennuskulttuuri. Sopu sijaa antakoon. My Home sweet Home Suunnittelualue on keskeisin osa Lapinlahden kuntakeskusta. Mikäli liiketilojen tarve vielä lisääntyy, on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta syytä vähentää tarpeetonta liikennettä ja keskittää mahdolliset liiketilat kunnan keskustaan olevien palveluiden yhteyteen. Rakentamisen täydellinen jäädyttäminen ei näin ollen ole valtakunnan eikä kunnan tavoitteiden näkökulmasta tarkoituksenmukaista. Asemakaavassa uudisrakentaminen sopeutetaan mittakaavaltaan kirkonkylän olevaan kulttuuriympäristöön. 3. Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue / alueidenkäytön ylitarkastaja Leila Kantonen ja ympäristönsuojelun erityisasijantuntija Jorma Lappalainen Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) esittää lausuntonaan asemakaavan muutoksesta seuraavaa: Kulttuuriympäristöt On hyvä, että kaavamuutosalueelle on nyt päivitetty kulttuuriympäristöjen inventoinnit. Seuraava kohde kaava-alueella tarvitsee suojelumerkinnän (sr): - 8. Ystintie 5 Mäkitupa 1900-luvun alku, piharakennus, kaivo ja kellari, 1950-luvun asuinrakennus, merkintä on tarpeen koska Mäkitupa on viimeinen alueella yleisesti vallinneesta työmiesten ja käsityöläisten asuntotyypistä. Asuinrakennus vuodelta 1950 on esimerkkikohde rintamamiestaloista, se on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan sekä ulkoa että sisältä. Seuraavat kohteet ovat paikallisen asutushistorian kannalta merkityksellisiä, joten niiden kohdalla on tarpeen kohteiden arvon esiintuova kaavamääräys: - 2. Impantie 13, hirsiaitta - 6. Impantie 10, hirsiaitta - 7. Impantie 12, Kasurisen paja ja hirsiaitat, kohde on jo yleiskaavan sr-kohde. Kohde on merkitty maakuntakaavaan maakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi (mal). Pohjavesialueet Kaavaselostuksen sivulla 9 on syytä tarkentaa lakiviittauksia nykyisen lainsäädännön mukaiseksi: Alueella rakentamista ja muita toimenpiteitä saattavat rajoittaa vesilain (587/2011) 3 luvun 2 sekä ymparistönsuojeluiain (527/20 14) 16 (maaperän pilaamiskielto) ja 17 (pohjaveden pilaamiskielto). Liikenne Suunnittelualueen läpi kulkee yhdystie 5646 (Linnansalmentie), joka aiheuttaa asemakaavaprosessissa huomioon otettavia vaikutuksia. Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue muistuttaa liikenteellisten vaikutusten arvioinnista. - Kaavamuutoksen vaikutuksia tulee arvioida liikenteellisten vaikutusten, kuten uuden liike- ja asuinrakentamisen tuottamien liikennetuotosten osalta. Nyt esillä olevassa aineistossa on kerrottu, ettei kaava toteutuessaan lisää alueen liikennettä. Liikennevastuualue katsoo, että uudis- ja lisärakentaminen toisi mukanaan väistämättä lisääntyvää liikennettä. Myös yhtenä kaavamuutoksen tarkoituksena on esitetty torin ympäristön liikennejärjestelyjen selkeyttäminen. Tällä tavoitteella on myös liikenteellisiä vaikutuksia. Liikenteellisistä vaikutuksista tulee esittää yksityiskohtaisempaa selvitystä ja tarvittaessa arvioida 11

12 erilaisten vaihtoehtojen arviointia. Uuden asuinrakentamisen osalta tulee varmistua Linnansalmentien (yt 5646) liikennemelun aiheuttamien meluhaittojen selvittämisestä ja hallinnasta asuinrakentamisen vaatimukset huomioon ottaen. Liikennevastuualue muistuttaa kyseistä tietä kulkee merkittävä määrä raskasta liikennettä Valiolle. Kaavamerkinnöistä liikennevastuualue huomauttaa maantietä koskevaa merkintää, jonka tulee LYT:n sijasta olla LT. LT-merkintä tulee nimetä maantien alueeksi. Lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet liikennejärjestelmäasiantuntija Simo Takalammi ja arkkitehti, ylitarkastaja Eeva Pehkonen. Kulttuuriympäristöt - Ystintie 5, Mäkitupa 1900-luvun alku, piharakennus, kaivo ja kellari, 1950-luvun asuinrakennus Kaavan tavoitteena on tarpeettoman liikenteen välttämiseksi keskittää tuleva liikerakentaminen tälle nykyisen kaupallisen keskuksen alueelle. Mäkituvan alue on ainoa merkittävä liikerakentamiseenkin sopiva vapaa tontti alueella ja rakennukset ovat huonossa kunnossa, joten kaavan keskeisiä tavoitteita vaarantamatta sitä ei voida esittää suojeltavaksi Impantie 13, hirsiaitta Toriin liittyvänä Impantie 13 on sijainniltaan kunnan paras rakentamaton liiketontti. Suojelumerkintä aitan kohdalla rajoittaisi merkittävästi asemakaavan mukaista liikerakentamiskäyttöä ja vaarantaisi asemakaavan keskeisiä periaatteita. Nykyisellä sijainnilla aitta jäisi liikerakennuksen takapihalle, mikä alentaisi rakennuksen arvokkuutta Impantie 10, hirsiaitta Hirsiaitta on esitetty suojelumerkinnällä Impantie 12, Kasurisen paja ja hirsiaitat Lapinlahden kunnassa on jo useiden vuosien ajan ollut tavoitteena kehittää ja jäntevöittää Lapinlahden kirkonkylän keskustan maankäyttöä. Tärkeimpänä kohteena tässä on tullut esille ns. torin alueen kaavoituksen uusiminen. Kunta on tehnyt pitkäjänteistä työtä asian eteen mm. hankkimalla maa-alueita kaavan muutosta Nyt on kyseessä toria ympäröivän alueen tarkastelu. Taajamien kehittämien on kuntien kannalta elintärkeä asia. Tiivis asuinympäristö ja elävä keskusta ovat sen kannalta tärkeimmät tavoitteet. Torin alueen kaavamuutoksen lähtökohta selkeyttää torin ja ympäristön tulevaa rakentamista, elinkeinopolitiikkaa, liikennejärjestelyjä ja muuta maankäyttöä. Kaavamuutoksella luodaan edellytykset nykyisten ja tulevien liiketilojen laajentamiseen ja rakentamiseen. Muutos mahdollistaa myös jo muutamia vuosia sitten aloitetun uusien kerros- ja rivitalojen rakentamisen. Alueelle on paluumuuttanut paljon vanhempaa, eläkkeellä olevaa väestöä. Välimatkat palveluihin ovat lyhyet, ne voi saavuttaa helposti jalankin. Kohteena oleva pajarakennuksen tontti (30:15) on suunniteltu tässä kaavaehdotuksessa asuinrakennusten korttelialueeksi. Alueelle voidaan rakentaa korkeintaan kaksikerroksisia pientaloja. Tontti rajoittuu yhdeltä sivulta uudehkoon kerrostaloon, toiselta sivulta peruskorjattuun 50/60 luvun pientaloon ja toiselta sivulta tyhjään tonttiin. Pajarakennukselle ei esitetä asemakaavan muutosehdotuksessa suojelumääräystä. Samalla tontilla sijaitseville asuinrakennukselle ja talousrakennukselle on jo myönnetty purkuluvat. Mikäli pajarakennus jäisi suojeltuna rakennuksena tontille uusien rakennusten ympäröidyksi, se muodostaisi jonkinasteisen ristiriidan tulevaan torin alueen kaavan kokonaiskuvaan. Pajarakennus voitaisiin siirtää johonkin toiseen ympäristöön, missä olisi jo entuudestaan samanlaista rakennuskantaa. Siirto pitäisi toteuttaa vapaaehtoisuuteen pohjautuen, ilman vastaanottavan tontin suojelumääräystä. Tästä asiasta ovat tontin 30:15 nykyiset omistajat jo neuvotelleet joidenkin tahojen kanssa. Pajarakennus ei muodosta enää yhtenäistä historiallista kuvaa entisajan pajan toiminnasta, sillä pajan sisällä oleva irtaimisto on jo myyty pois, jäljellä on enää hirsirakennus. Suojelu on tavallaan menettänyt merkityksen, koska rakennuksen toiminnallisuus on hävinnyt. Kunnan kanta pajarakennuksen suhteen on, että rakennukseen ei tulisi kaavassa laitaa suojelumääräystä. Pohjavesialueet Pohjavesialueen merkintä kirjoitetaan esityksen mukaisesti. Liikenne Yleisen tien merkintä muutetaan esityksen mukaisesti. Asemakaavan selostukseen lisätään melun- ja liikenteen vaikutusten arvioinnit. 4. Kuopion Kulttuurihistoriallinen museo / museonjohtaja Merja Heiskanen, yli-intendentti Tapio Laaksonen Kaavan tarkoituksena on selkeyttää torin seudun rakentamista ja liikennejärjestelyjä sekä tarkistaa rakennuspaikat kiinteistörajojen mukaisiksi. Kaavoitukseen liittyen on alueen rakennusinventointi vuonna 2014 päivitetty ja täydennetty. Inventointiin sisältyneistä kahdeksasta kohteesta yhtäkään ei ole osoitettu kaavaluonnoksessa suojelumerkinnällä. Huomio kiinnittyy tältä osin kohteeseen Pajala (Kohde 7, Impantie 12). Kohteesta on inventointiaineistossa mukana arkkitehti Hannu Puurusen tekemä selvitys Pajalan tontin rakennuksista ja vaiheista. Kuulun seppämestarin Kusti Kasurisen paja on osoitettu Lapinlahden kirkonkylän osayleiskaavassa sr-merkinnällä. Pohjois-Savon maakuntakaavassa se on osoitettu kulttuurihistorialliseksi arvokkaaksi kohteeksi (maakunnallisesti arvokas). Myös muutamaa muuta rakennusinventointikohdetta voitaisiin ajatella mahdollisina asemakaavallisina suojelukohteina - mutta tätä ei voi pitää välttämättömänä. Pajalan kulttuurihistoriallinen arvo on todettu jo aiemmin. Kaavaaineistossa ei ole kerrottu syytä sille, miksi Pajalaa ei ole osoitettu suojeltavaksi. Mikäli kohdetta ei suojella, on tähän esitettävä kaava-aineistossa asianmukaiset perusteet. Kohteena oleva pajarakennuksen tontti (30:15) on suunniteltu tässä kaavaehdotuksessa asuinrakennusten korttelialueeksi. Alueelle voidaan rakentaa korkeintaan kaksikerroksisia pientaloja. Tontti rajoittuu yhdeltä sivulta uudehkoon kerrostaloon, toiselta sivulta peruskorjattuun 12

13 50/60 luvun pientaloon ja toiselta sivulta tyhjään tonttiin. Pajarakennukselle ei esitetä asemakaavan muutosehdotuksessa suojelumääräystä. Samalla tontilla sijaitseville asuinrakennukselle ja talousrakennukselle on jo myönnetty purkuluvat. Mikäli pajarakennus jäisi suojeltuna rakennuksena tontille uusien rakennusten ympäröidyksi, se muodostaisi jonkinasteisen ristiriidan tulevaan torin alueen kaavan kokonaiskuvaan. Pajarakennus voitaisiin siirtää johonkin toiseen ympäristöön, missä olisi jo entuudestaan samanlaista rakennuskantaa. Siirto pitäisi toteuttaa vapaaehtoisuuteen pohjautuen, ilman vastaanottavan tontin suojelumääräystä. Tästä asiasta ovat tontin 30:15 nykyiset omistajat jo neuvotelleet joidenkin tahojen kanssa. Pajarakennus ei muodosta enää yhtenäistä historiallista kuvaa entisajan pajan toiminnasta, sillä pajan sisällä oleva irtaimisto on jo myyty pois, jäljellä on enää hirsirakennus. Suojelu on tavallaan menettänyt merkityksen, koska rakennuksen toiminnallisuus on hävinnyt. Kunnan kanta pajarakennuksen suhteen on, että rakennukseen ei tulisi kaavassa laitaa suojelumääräystä. 5. Lapinlahden vasemmisto ry / Markku Miettinen ja Pentti Ryth Lapinlahden vasemmisto ry:n omistama tila korttelissa 61 on kaavaluonnoksessa merkitty kerrostalotontiksi Nykyään siinä sijaitsee työväentalo. Jotta nykyinen käyttö voisi jatkua, esitämme, että kaavaan tulisi vaihtoehtoinen merkintä, joka mahdollistaisi työväentalon säilymisen ja sen laajentamisen. Mielipiteen esittäjän tilalle on osoitettu kaavamääräyksellä mahdollisuus säilyttää kokoontumistiloja kerrostalorakentamisen ohella. 6. Museovirasto / intendentti Marja-Leena Ikkala Kuopion kulttuurihistoriallisen museon ja Museoviraston tekemän yhteistyösopimuksen mukaan museo hoitaa kulttuuriympäristön viranomaistehtäviä Pohjois-Savossa. Näin ollen Museovirasto ei lausu kyseisestä kaava-asiasta. Lausunto ei vaikuta kaavan sisältöön. 7. Pohjois-Savon Pelastuslaitos / johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pohjois-Savon pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa esitettyyn asemakaava muutokseen. Kaikki alueen henkilö- ja paloturvallisuutta koskevat rakenteelliset asiakokonaisuudet hoidetaan rakennuslupakäsittelyssä, jossa pelastuslaitos on lausunnon antajana rakennushankkeen osalta. Lausunto ei vaikuta kaavan sisältöön. 8. Savon Voima Verkko Oy, Suunnittelu / verkostosuunnittelija Asko Pennanen Lausuntopyyntöönne viitaten lausumme sähköverkon osalta seuraavaa: Varaamme kaksi puistomuuntamon paikkaa yhden torille ja toisen Mäkikujan varteen 255 korttelin KL tontille. Puistomuuntamoiden aluevarauksen koko on (15x15) m. Torille sijoittuva uusi muuntamo sijoitetaan nykyisen muuntamon pohjoispuolelle n. 2 m päähän. Toivoisimme myös saavamme asemakaavasta sähköisen version järjestelmäämme (Auto Cad formaatti DWX tai DXF tai vanhempikin Auto Cad versio käy). Konsultti toimittaa kaavan Savon Voima Verkko Oy:lle pyydetyllä tavalla. Puistomuuntamoiden paikat osoitetaan kaavassa torille ja Mäkikujan varteen 255 korttelin KL tontille. 9. Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut / terveystarkastaja Tauno Kähkönen Asemakaavan muutosprosessin osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa on terveydensuojeluviranomainen ( Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut 1 terveystarkastaja Susanna Haatainen) antanut seuraavan lausunnon: Asemakaavan muutos selkeyttäisi torialuetta päätavoitteensa mukaisesti. Liikerakentaminen sijoittuisi isoimman väylän viereen ja uusi asuinrakentaminen vähemmän liikennöityjen teiden varsille. Pienhiukkasten ja muiden liikenneperäisten ilman epäpuhtauksien sekä melun määrä on pienempi vähemmän liikennöityjen teiden varsilla, joten tämä on ympäristöterveyttä edistävä tavoite. Liikennemäärät alueella eivät oletettavasti merkittävästi lisäänny, mutta voivat painottua eri tavoin joillekin tieosuuksille vaihtoehdosta riippuen. Asuinrakennusten oleskelupihojen sijoittaminen tieltä katsoen rakennusmassan taakse, mahdollistaisi hiljaisemman ulkoympäristön asukkaille (vaihe2 Ystintie). asuinrakennuksissa melun keskiäänitason tulee olla päivällä alle 35 db(a) ja yöllä alle 30 db(a). Tämän katsotaan mahdollistuvan ulkomelun jäädessä päivällä alle 55 db(a) ja yöllä 50 db(a). Erillisen toritalon rakentaminen mahdollistaisi mm. torikauppiaille ja yleisölle tarkoitetun käymälän. Tämä parantaisi yleisön palvelua ja tarkoittaisi myös hygieenisten olosuhteiden parantumista ja on siten ympäristöterveyttä edistävä asia. Taajama-alueen suunnitelmissa on suotavaa pitää mukana kevyen liikenteen sujuvat väylästöt liikenneturvallisuuden ja käyttömukavuuden varmistamiseksi. Pohjavesialue sivuaa alueen lounaisosaa, johon ei juurikaan ole tulossa muutosrakentamista. Pohjavesialueen maankäytössä on aina huomioitava pohjavesialueen suojelusuunnitelman toimenpide-esitykset. Terveydensuojelulliset näkökohdat ovat säilyneet samoina kaavamuutosprosessin edetessä arviointisuunnitelmavaiheesta muutosluonnosvaiheeseen. Terveydensuojeluviranomainen pitäytyy osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa antamassaan lausunnossa. Liikennemelua on arvioitu Linnansalmentien osalta, koska sillä liikennemäärä on selvästi suurin. Liikennemelua on tarkasteltu Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Liikennemäärän, nopeusrajoituksen ja raskaan liikenteen osuuden perusteella 55 db:n melualueen raja on noin 40 metrin etäisyydellä Linnansalmentien keskilinjasta. Uudet asuinrakennukset on esitetty em. rajaa kauemmaksi. Yöaikainen liikenne on niin vähäistä, ettei yöaikaisen ohjearvon (45 db) ylittämisen riskiä ole. Nykyrakennusten seinien ja ikkunoiden äänieristävyys on riittävä siihen, ettei 13

14 sisätiloissa ole riskiä meluarvojen ylitykseen. Toritalon rakentamismahdollisuudet tutkitaan kaavamuutoksen yhteydessä. Pohjavesialueen raja merkitään kaavakartalle 10. Terho Paltamo Lapinlahden kunnan asemakaavan muutoksesta ( ) torinseudun sekä korttelista 65 tonttini Pienelän osalta (24:29) haluan sanoa seuraavaa: 1. Koska tontistani (Pienelä 24:29, alkuperäinen pinta-ala 1800 m2) on vuosien kuluessa lohkottu yli 20 % Impantien ja Ystintien levennyksiin, haluan rajojen tarkistamista. Taksien paikoitusalue ei saa ulottua maalleni. Samoin taksien paikoitusalueen ja tonttini rajalle on kunnan rakennettava korkeampi uusi aita torialueen häiriöiden minimoimiseksi. 2. Ensisijaisesti tällä toimella haluan säilyttää tonttini yhtenäisenä alueena. 3. Uusimmassa asemakaavaluonnoksessa Pienelän tonttini on merkitty liikerakennusten (KL) korttelialueeseen. Ainakaan nykyiset Lapinlahden kauppa -ja liikerakennukset eivät edusta arkkitehtuuriltaan näyttävyyttä, korkeutta tai kauneutta; kaikki ovat rumia ja matalia halpahalleja. Siksi esitän vaihtoehtoisesti tonttini merkittäväksi asuin-, liike- ja toimistorakennusten rakennusalueeksi (AL), mikä antaa paremmat mahdollisuudet arvotonttini hyödyntämiseen. 4. Lisäksi kun ns. Kasurisen paja puretaan, on tontillani sijaitseva vilja-aitta keskustan ainoa alkuperäisellä paikallaan sijaitseva vanha hirsirakennus, joka ELY-keskuksen mukaan tulisi säilyttää. Uusimmassa kaavaluonnoksessa myös aittarakennus saisi olla merkittynä paikallaan. liitteenä rakennusinventointikortti. 1. Rajojen tarkistus Kaavaluonnoksessa Paltamon rakennuspaikan raja torille päin on pysytetty nykyisessä kiinteistörajassa. Impantien ja Ystintien katualueita ei ole otettu haltuun, joten niiden osilta on noudatettu pääosin voimassaolevan asemakaavan katualueiden rajoja. Ystintie on entisen kaavan mukaisena. Impantietä on Paltamon kohdalla kavennettu Paltamon puolelta n. 70 senttimetrillä. Paltamon tontin länsipuolella tilaan esitetään liitettäväksi kunnan omistamaa maa-aluetta n. 3 metrin leveydeltä. Aidan rakennusvelvollisuus ei kuulu asemakaavassa selvitettäviin asioihin. Aitaaminen on syytä selvittää mahdollisen toritalon ja/tai pysäköintialueen suunnittelun yhteydessä. 2. Tontti yhtenäisenä alueena Paltamon tila ulottuu nykyisin Impantien ajoradalle saakka ja Ystintien sivuojaan, joten katualueiden haltuunotto on näiltä osin välttämätöntä. Muilta osin tontin pinta-alaa esitetään vastaavasti lisättäväksi kunnan maa-alueesta liitettävällä alueella. 3. Kaavamerkintä K/AL Toriin liittyvänä Paltamon tontti on sijainniltaan kunnan paras rakentamaton liiketontti ja rauhaton asuinrakennuksen paikaksi. Näin ollen voimassa olevan liikerakennusmerkinnän muuttaminen asumista sallivaksi ei ole tarkoituksenmukaista. 4. Rakennusten merkitseminen Paltamon rakennukset katualueelle osittain sijoittuvaa autotallia lukuun ottamatta sijaitsevat asemakaavassa rakennusalalla, joten niiden säilyttämiselle ei ole estettä. Suojelumerkintä aitan kohdalla rajoittaisi merkittävästi asemakaavan mukaista liikerakentamiskäyttöä ja vaarantaisi asemakaavan keskeisiä periaatteita ja heikentäisi myös kiinteistön arvoa. Nykyisellä sijainnilla aitta jäisi liikerakennuksen takapihalle, mikä alentaisi rakennuksen arvokkuutta. 11. Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta esittää lausuntonaan seuraavaa; Impantien varrella olevan ent. Kasurisen pajan tontille (nro 3) olisi laitettava kaavaluonnokseen rakennusalueen rajausmerkinnät. Asuinrakennukselle ja osalle talousrakennuksia on myönnetty purkulupa. Rakennusalan rajat on merkitty lausunnon mukaisesti. 12. Savon Voima Oyj, Energiantuotanto ja kaukolämpö / rakennuttamispäällikkö Jouko Miettinen Lausunto koskee Lapinlahden torin seudun asemakaavan muutosta, johon Lapinlahden kunta on lähettänyt lausuntopyynnön Savon Voima Oyj / energiantuotanto ja kaukolämpö liiketoimintayksiköllä ei ole huomautettavaa esitettyyn asemakaavan muutokseen. Lausunto ei vaikuta kaavan sisältöön. Asemakaavaehdotus Tekninen lautakunta päätti asettaa asemakaavaehdotuksen nähtäville. Ehdotus oli nähtävillä Ehdotuksesta jätettiin yhteensä 11 lausuntoa ja mielipidettä. 1. Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue / alueidenkäytön ylitarkastaja Leila Kantonen ja ympäristönsuojelun erityisasiantuntija Jorma Lappalainen Lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet liikennejärjestelmäasiantuntija Laura Heikkinen, ja arkkitehti, ylitarkastaja Eeva Pehkonen. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) esittää lausuntonaan asemakaavan muutoksesta seuraavaa: Kulttuuriympäristöt On hyvä, että kaavamuutosalueelle on nyt päivitetty kulttuuriympäristöjen inventoinnit. ELY -keskus on todennut jo kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa, että kaava-alueella Ystintie 5 Mäkitupa tarvitsee suojelumerkinnän (sr). Lisäksi hirsiaittojen (osoitteissa lmpantie 13 ja lmpantie 10) osalta on toivottu kohteiden arvot esiin tuovaa kaavamääräystä. Edellä mainituista kohteista on nyt asemakaavaan merkitty suojelumerkinnällä ainoastaan yksi hirsiaitta. Lapinlahden kunta toteaa vastineissaan 14

15 muiden kohteiden osalta, että kaavan tarkoitus on tehostaa ja saada liikerakentamista alueelle, jolloin pienet hirsiaitat ja rintamamiestalo eivät sovellu tyyliin ja tehokkuusajatteluun. ELY-keskus pitää kuitenkin edelleen edellä mainittujen kohteiden kaavaan ottamista tarpeellisena. Esimerkiksi Mäkitupa pihapiireineen on kaava-alueen reunassa matalan omakotitaloalueen vieressä ja voisi olla säilytettävissä. Kasurisen paja hirsiaittoineen on yleiskaavan sr-kohde. Kohde on merkitty maakuntakaavaan maakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi (ma1). Pajan suojelun osalta ELY -keskus toivoo, että mikäli pajaa ei voida säilyttää nykyisessä paikassaan, niin se kuitenkin säilytettäisiin siirtämällä se jonnekin muualle uuteen käyttöön. Pohjavesialueet Pohjavesialueen osalta on syytä tarkentaa Haminamäki- Humppi pohjavesialueen merkintää vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi. Kaavaselostuksessa oleva kohta 5.6. pohjavesialuetta koskevat merkinnät ja määräykset on syytä kirjata kokonaisena kaavakartalle, koska selostuksen osana olevat määräykset eivät vahvistu. Liikenne Liikenne ja infrastruktuurin -vastuualue on aiemmassa lausunnossaan tuonut esiin tarpeen liikenne- ja meluselvityksen tekemiseen. Liikenne- ja meluselvitys on tehty. Liikenneselvityksessä arvioidaan kaavamuutoksen aiheuttaman henkilöautoliikenteen lisäyksen olevan 700 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta suurin osa käyttää Linnansalmentietä (5646). Liikennemelua on arvioitu linnansalmentien osalta. Meluselvityksen mukaan 55dB (A) melualueen raja on noin 40 metriä Linnansalmentien keskilinjasta, selvityksen mukaan uudet asuinrakennukset on esitetty em. rajaa kauemmaksi. Liikenne ja infrastruktuurin -vastuualue katsoo että uuden asuinrakentamisen osalta tulee varmistua liikennemelun aiheuttamien meluhaittojen hallinnasta asuinrakentamisen vaatimukset huomioon ottaen. Liikenne ja infrastruktuurin -vastuualueella ei ole kaavamuutoksesta huomautettavaa. Kulttuuriympäristöt - Ystintie 5, Mäkitupa 1900-luvun alku, piharakennus, kaivo ja kellari, 1950-luvun asuinrakennus Kaavan tavoitteena on tarpeettoman liikenteen välttämiseksi keskittää tuleva liikerakentaminen tälle nykyisen kaupallisen keskuksen alueelle. Mäkituvan alue on ainoa merkittävä liikerakentamiseenkin sopiva vapaa tontti alueella ja rakennukset ovat huonossa kunnossa, joten kaavan keskeisiä tavoitteita vaarantamatta sitä ei voida esittää suojeltavaksi. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo ei lausunnossaan ole vastustanut kunnan perusteluja Mäkituvan suhteen Impantie 13, hirsiaitta Toriin liittyvänä Impantie 13 on sijainniltaan kunnan paras rakentamaton liiketontti. Suojelumerkintä aitan kohdalla rajoittaisi merkittävästi asemakaavan mukaista liikerakentamiskäyttöä ja vaarantaisi asemakaavan keskeisiä periaatteita. Nykyisellä sijainnilla aitta jäisi liikerakennuksen takapihalle, mikä alentaisi rakennuksen arvokkuutta. Mikäli tontti tulisi rakennettavaksi, aitan siirtäminen tontilla toiseen paikkaan tai torialueelle saattaisi olla mahdollista Impantie 10, hirsiaitta Hirsiaitta on esitetty suojelumerkinnällä Impantie 12, Kasurisen paja ja hirsiaitat Lapinlahden kunnassa on jo useiden vuosien ajan ollut tavoitteena kehittää ja jäntevöittää Lapinlahden kirkonkylän keskustan maankäyttöä. Tärkeimpänä kohteena tässä on tullut esille ns. torin alueen kaavoituksen uusiminen. Kunta on tehnyt pitkäjänteistä työtä asian eteen mm. hankkimalla maa-alueita kaavan muutosta. Nyt on kyseessä toria ympäröivän alueen tarkastelu. Taajamien kehittämien on kuntien kannalta elintärkeä asia. Tiivis asuinympäristö ja elävä keskusta ovat sen kannalta tärkeimmät tavoitteet. Torin alueen kaavamuutoksen lähtökohta selkeyttää torin ja ympäristön tulevaa rakentamista, elinkeinopolitiikkaa, liikennejärjestelyjä ja muuta maankäyttöä. Kaavamuutoksella luodaan edellytykset nykyisten ja tulevien liiketilojen laajentamiseen ja rakentamiseen. Muutos mahdollistaa myös jo muutamia vuosia sitten aloitetun uusien kerros- ja rivitalojen rakentamisen. Alueelle on paluumuuttanut paljon vanhempaa, eläkkeellä olevaa väestöä. Välimatkat palveluihin ovat lyhyet, ne voi saavuttaa helposti jalankin. Kohteena oleva pajarakennuksen tontti (30:15) on suunniteltu tässä kaavaehdotuksessa asuinrakennusten korttelialueeksi. Alueelle voidaan rakentaa korkeintaan kaksikerroksisia pientaloja. Tontti rajoittuu yhdeltä sivulta uudehkoon kerrostaloon, toiselta sivulta peruskorjattuun 50/60 luvun pientaloon ja toiselta sivulta tyhjään tonttiin. Pajarakennukselle ei esitetä asemakaavan muutosehdotuksessa suojelumääräystä. Samalla tontilla sijaitseville asuinrakennukselle ja talousrakennukselle on jo myönnetty purkuluvat. Mikäli pajarakennus jäisi suojeltuna rakennuksena tontille uusien rakennusten ympäröidyksi, se muodostaisi jonkinasteisen ristiriidan tulevaan torin alueen kaavan kokonaiskuvaan. Pajarakennus voitaisiin siirtää johonkin toiseen ympäristöön, missä olisi jo entuudestaan samanlaista rakennuskantaa. Siirto pitäisi toteuttaa vapaaehtoisuuteen pohjautuen, ilman vastaanottavan tontin suojelumääräystä. Tästä asiasta ovat tontin 30:15 nykyiset omistajat jo neuvotelleet joidenkin tahojen kanssa. Pajarakennus ei muodosta enää yhtenäistä historiallista kuvaa entisajan pajan toiminnasta, sillä pajan sisällä oleva irtaimisto on jo myyty pois, jäljellä on enää hirsirakennus. Suojelu on tavallaan menettänyt merkityksen, koska rakennuksen toiminnallisuus on hävinnyt. Kunnan kanta pajarakennuksen suhteen on, että rakennukseen ei tulisi kaavassa laitaa suojelumääräystä. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo pitää lausunnossaan pajan siirtoa hyvänä ratkaisuna mikäli rakennuksen säilyttämistä nykyisellä paikallaan ei nähdä mahdollisena. Pohjavesialueet Pohjavesialueen määräystekstiä tarkennetaan esityksen mukaisesti. Liikenne Liikenteen osalta lausunto ei vaikuta kaavan sisältöön. 15