Mertalan koulun opetussuunnitelma vuosiluokille 1-9 (päivitetty ))

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mertalan koulun opetussuunnitelma vuosiluokille 1-9 (päivitetty 20.01.2010))"

Transkriptio

1 Mertalan koulun opetussuunnitelma vuosiluokille 1-9 (päivitetty )) 1 Johdanto Savonlinnan kaupungin perusopetuksen koulujen opetussuunnitelmat vuosiluokille 1-9 perustuvat Opetushallituksen vahvistamiin opetussuunnitelman perusteisiin (2004). Tämä opetussuunnitelma täsmentää ja täydentää perusteissa esitettyjä tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Koulujen omat opetussuunnitelmat on laadittu Savonlinnan kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman ja perusteiden pohjalta. Laatikoidut asiat koskevat yhteisesti kaikkia kaupungin peruskouluja. Tämä opetussuunnitelma on voimassa lukuvuoden ja Mertalan koulu on luokat käsittävä yhtenäinen peruskoulu. Nojamaan, Nätkin, Moinsalmen ja Juvolan koulut ovat niitä Mertalan lähikouluja, joista Mertalaan tulee suurin osa oppilaista luokille. Tämän opetussuunnitelman yleinen osa koskee kaikkia koulumme oppilaita ikään ja vuosiluokkaan katsomatta. Sisällysluettelo 1. Arvot ja toiminta-ajatus 4 2. Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Perusopetuksen tuntijako Savonlinnassa 5 4. Opetuksen toteuttaminen Fyysinen oppimisympäristö Koulun toimintakulttuurin kuvaus Opetusjärjestelyt Koulutyön suunnittelu Päätöksenteko ja tiedonkulku Vuorovaikutus Pedagoginen kehittäminen Savonlinnan kaupungin perusopetuksen kieliohjelma Opetuksen mahdolliset painotukset Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle Käyttäytymisen arvioinnissa huomioon otettavaa Mertalan koulun järjestyssäännöt Opettajat ovat sopineet yhdessä Käyttäytymisen arviointi Aihekokonaisuuksien toteuttaminen ja opetuksen mahdollinen eheyttäminen Valinnaisaineiden opetus. 24

2 Valinnaisainetarjotin 3. ja 4. luokilla. 24 Valinnaisainetarjotin 5. ja 6. luokilla.. 25 Äidinkieli Englanti. 26 Ruotsi. 26 Ranska Saksa.. 26 Venäjä. 27 Matematiikka Kemia 30 Historia ja yhteiskuntaoppi 30 Kuvataide. 30 Musiikki 33 Kotitalous. 34 Käsityö (tekninen työ ja tekstiilityö). 37 Liikunta 42 Tietotekniikka Yhteistyö esiopetuksen kanssa Yhteistyö muun perusopetuksen kanssa Kodin ja koulun yhteistyö Yhteistyö muiden tahojen kanssa Suunnitelma oppilashuollon ja siihen liittyvän yhteistyön järjestämiseksi Oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet Ohjaustoiminta opiskelun tukena Työelämään tutustumisen järjestelyt Kerhotoiminnan järjestäminen Tukiopetuksen järjestäminen Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Koulun tukitoimenpiteet ongelmien ilmetessä Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestäminen peruskoulussa Mahdollisimman kattava luettelo koulussa ilmenevistä hoito- ja toimenpidetarpeista Erityisopetukseen ottaminen/ siirtäminen Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Erityistä tukea vaativan nivelkohdat koulun/ yksikön vaihtuessa Oppilashuolto Mertalassa, kaavio Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin (sekä päättöarvioinnin kriteereihin). 68

3 21.1 Oppilaan arvioinnin pääperiaatteet Savonlinnassa Oppilasarviointi Savonlinnan peruskouluissa Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta Kriteerit Päättöarviointi Opinnoissa etenemisen periaatteet Opinnoissa eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan Todistukset Tietostrategia Koulumme visiot Oppilaiden tieto- ja viestintäteknisten taitojen tavoitetaso peruskoulun päättyessä Tieto- ja viestintätekniikan pedagoginen hyödyntäminen Henkilöstön taidot ja koulutussuunnitelma Laitteet, ohjelmistot ja tilat Koulun tietotekniikan käyttösäännöt Kymmenen käskyä sähköpostin ja internetin käyttöön Koulun tekninen tuki TVT:ssä Koulun sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen Arviointi Toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa 87 3

4 1. Arvot ja toiminta-ajatus 4 Savonlinnan perusopetus pohjautuu eettisyyteen, esteettisyyteen, eri kulttuurien hyväksymiseen ja tasa-arvoon. Lisäksi korostetaan alueen historiaa, kulttuuria ja ympäristöä. Opetusjärjestelyissä otetaan huomioon oppilaiden yksilöllisyys. Elämän virta ei kulje koulun ohi vaan sen läpi. Mertalan koulun oppilas saa monipuolista yleissivistävää kasvatusta ja opetusta, jonka tavoitteena on rehellinen, ajatteleva, itsetunnoltaan terve, yhteistyö- ja ilmaisukykyinen, toiset huomioon ottava nuori. Hänellä on jatko-opiskelua varten riittävät tiedolliset, taidolliset ja sosiaaliset valmiudet. 2. Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa lapsen kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Mertalan koulun kasvatuksen ja opetuksen yleiset tavoitteet on sovittu yhteisesti kotien kanssa kyselyjen pohjalta. Kaikilla oppilaiden kanssa tekemisissä olevilla aikuisilla on vastuu ohjata oppilasta tavoitteiden mukaiseen käyttäytymiseen. 1. Sosiaaliset taidot hyvät tavat rehellisyys erilaisuuden hyväksyminen myönteisyys toisten huomioonottaminen 2. Vastuullisuus sitoutuminen oma-aloitteisuus työrauha työnteon arvostaminen 3. Fyysisen ja psyykkisen terveyden ylläpito myönteinen minäkuva itsensä ja toisten arvostaminen kouluruokailun arvostaminen 4. Ympäristön (rakennetun ja luonnon) kunnioittaminen elinympäristön kunnioittaminen kierrätys ja roskien lajittelu vastuu koulun ja luokan kaluston kunnosta ja siisteydestä.

5 5 3. Perusopetuksen tuntijako Savonlinnassa /Mertalan koulussa Taulukossa on Savonlinnassa noudatettava tuntijako. Koulukohtaisen taito- ja taideaineen kohdentamisesta voidaan päättää myös joka vuosi erikseen koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Aine Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus ,5* ,5 A-kieli B-kieli Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto ja elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Koulukohtainen taito- tai taideaine 1 KS 1 KS 1 3A/MU 3B/KU 1 4A/MU 4B/KU 1 5A/MU 5B/KU 1 6A/MU 6B/LI Kotitalous Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 2 Valinnaiset aineet A/MU 6A/MU Oppilaan valtakunnallinen vähimmäistuntimäärä Savonlinnassa toteutuva , ,5 tuntimäärä Vapaaehtoinen A-kieli Savonlinnassa toteutuva enimmäistuntimäärä , ,5 * sisältää 0,5 h kaikille oppilaille pakollisen tietotekniikan kurssin

6 6 4. Opetuksen toteuttaminen Konstruktivistinen eli ns. "uusi oppimiskäsitys" tarkoittaa pähkinänkuoressa seuraavaa: Konstruktivistinen oppimiskäsitys on näkökulma, jossa oppiminen on oppijan oman toiminnan tulosta. Tärkein yksittäinen oppimiseen vaikuttava tekijä on se, mitä oppija jo ennestään tietää ja häntä opetetaan sen mukaisesti. Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppimista. Oppiainekohtaisten tavoitteiden ja sisältöjen yhteyteen kohtaan 26 on laitettu työtapaehdotuksia. Opetuksen jaksotus on pedagoginen mahdollisuus, josta päätetään koulukohtaisesti. Savonlinnan perusopetuksessa noudatetaan luokilla neljän jakson mallia. Alaluokilla jaksotusta on lähinnä valinnaisuuden tunneilla. Yläluokilla jaksotetaan valinnaisten tuntien lisäksi muutamia yhteisesti opetettavia yhden vuosiviikkotunnin oppiaineita. Suurimmaksi osaksi oppiaineet on hajautettu työjärjestyksissä koko lukuvuoden ajan tasaisesti.

7 7

8 4.1 Fyysinen oppimisympäristö 8 Mertalan koulukompleksi muodostuu 1956 valmistuneesta vanhasta osasta sekä 1978 valmistuneesta osasta. Normaalien opetustilojen lisäksi koulussa on liikuntasali, ruokala, kotitalous-, tekstiili- ja teknisen työn tilat, kielistudio, tietokoneluokat, kemian, fysiikan ja biologian luokat, musiikkiluokat, kuvataideluokka, erilliset erityisopetustilat, kirjastot, opettajainhuoneet, terveydenhoitajan tilat ja väestönsuoja. Koulu sijaitsee itäpuolella kaupunkia, Valtatie 14:n varrella. Koulualue sijoittuu valtatien ja sivukatujen väliin. Koulurakennus jakaa pihan ylä- ja alapihaan. Yläpiha koostuu pienestä metsiköstä ja asfalttipihasta. Pihalla on joitakin peli- ja leikkivälineitä sekä koripallokenttä. Alapihalla sijaitsee nurmialueen lisäksi koulun hiekkakenttä, jonka vieressä on tilaa yläluokkalaisten polkupyörille. Alaluokkalaisten pyörät ovat etupihan reunalla. Huoltopihan puolella on varattu tilaa koulun henkilökunnan autoille. Huoltopihalla on myös jätekatos. Alakoululla, vanhalla puolella, on tehty remonttia. Yläkoulun puolella on meneillään laajahko remontti. Seuraavat tilat ovat valmistuneet: kielistudio, kotitalouden, teknisen työn, tekstiilityön, kuvataiteen ja musiikin tilat. Yhtenäiskoulu vaatii yhteiset hallinnolliset tilat sekä yhteisen opettajainhuoneen. Kiinteistössä on myös rakenteellisia puutteita, jotka vaativat pikaista korjaamista. Koulun irtaimisto, opetusvälineet ja piha-alue ovat suurelta osin uusimisen tarpeessa. Osa kalustosta ja opetusvälineistä uusitaan remontin yhteydessä. Päivittäin rakennuksessa työskentelee vajaat 700 oppilasta ja n. 50 opettajaa. Muuta henkilökuntaa on n Koulun toimintakulttuurin kuvaus Ajanmukaiset ja viihtyisät koulutilat luovat pohjan hyvälle oppimiselle. Tärkeää on myös koulun koko henkilökunnan ja oppilaiden luoma työskentelyilmapiiri. Koulun toimintakulttuurilla on vahva yhteys turvallisen ja viihtyisän oppimisympäristön luomiseen. Koulun oppimisympäristö rakentuu paitsi fyysisistä myös sosiaalisista ja psyykkisistä tekijöistä. Oppimisympäristöön vaikuttavia sosiaalisia tekijöitä ovat mm. kouluyhteisön jäsenten vuorovaikutus ja yhteistyö. Psyykkiseen oppimisympäristöön vaikuttavia tekijöitä ovat esim. asenteet ja tunteet. Vastuu oppimisympäristön suunnittelusta on aikuisilla, mutta ilman kaikkien kouluyhteisön jäsenten apua sen toteuttaminen ei onnistu. Mukaan tarvitaan opettajien lisäksi koulun muu henkilökunta, oppilaat, huoltajat ja erilaisten sidosryhmien edustajat. Mertalan koulu aloitti yhtenäisenä peruskouluna Siksi on tärkeää, että toimintakulttuuri tapoineen ja sääntöineen yhtenäistyy ala- ja yläkoulun osalta. Yhtenäisyys Mertalan koulussa näkyy käytännössä fyysisesti, hallinnollisesti ja toiminnallisesti siten, että olemme yksi koulu yhteisine oppilaineen ja opetusjärjestelyineen. Myös teema- ja juhlapäivät ovat pääosin yhteisiä. Luokkatilat ja opetusvälineet ovat yhteiskäytössä. Koulumme opettajilla on yhteisvastuu koulutyöstä. Opettajat huolehtivat kaikista oppilaista, valvovat koulun sääntöjen noudattamista ja tekevät keskenään yhteistyötä, esimerkiksi opettajainkokoukset. Mertalan yhtenäisessä peruskoulussa luokan- ja aineenopettajat voivat vapaaehtoisuuteen, omaan haluun ja kiinnostukseen perustuen opettaa vuosiluokilla 1-9. Tällä ristiin opettamisella pyritään oppimisen jatkuvuuteen ja oppilaan aikuiskontaktit pyritään

9 säilyttämään pidempikestoisina. Opetusjärjestelyissä huomioidaan opettajan kelpoisuus ja ammatillinen pätevyys. 9 Toimiva oppilashuolto ja nivelvaiheiden järjestelyt mahdollistavat oppilaille turvallisen oppimispolun esiopetuksesta toiselle asteelle. Tulevaisuudessa yhteinen opettajainhuone ja yhteiset hallintotilat parantavat tiedonkulkua ja yhteistyötä. Pyritään kehittämään uusia tapoja sekä opettaa että toimia yhdessä koko perusopetuksessa Opetusjärjestelyt Jaksotus toteutetaan neljässä jaksossa. Lukuvuoden työ- ja loma-ajat määräytyvät koulutuslautakunnan tekemän päätöksen mukaisesti. Oppitunnit sijoittuvat klo 8 16 väliselle ajalle. Oppitunti kestää vähintään 45 minuuttia ja 15 minuutin välitunnin oppilaat viettävät pääsääntöisesti ulkona koulualueella. Koulualueelta ei saa poistua ilman opettajan lupaa. Välituntivalvonnan hoitavat opettajat jaksoittain vaihtuvan vuorolistan mukaan. Opettajien vastuualueista päätetään lukuvuosisuunnitelmassa. Opettajien ollessa poissa oppilaiden opetus järjestetään pääsääntöisesti lukujärjestyksen mukaisesti koulun sisäisin järjestelyin tai pidemmissä poissaoloissa sijaisjärjestelyin. Henkilökunnan saa parhaiten kiinni päivisin puhelimella, sähköpostilla tai pienimmillä oppilailla käytössä olevilla reissuvihkoilla. Yhteystiedot löytyvät lukuvuosittain koteihin jaettavasta koulutiedotteesta. Koulustamme saa myös tietoa koulumme kotisivuilta Lukuvuoden teema ja vuosittaiset tapahtumat sovitaan hyvissä ajoin ja ne näkyvät lukuvuosisuunnitelmassa. Seuraavat lomakkeet löytyvät opetussuunnitelmasta: koulun järjestyssäännöt, opettajien toimintaperiaatteet ja kehityskeskustelun runko. Lisäksi yhteisiä sopimuksia löytyy Mertalan koulun turvallisuussuunnitelmasta ja Savonlinnan kaupungin erityisopetuksen käsikirjasta. Koulupäivään kuuluu lyhyt päivänavaus, joka pidetään joko keskusradion kautta tai liikuntasalissa opettajien vuorolistan mukaisesti. Oppilaat ruokailevat viidessä ruokailuvuorossa klo välisenä aikana jaksoittain vaihtuvan ruokailuvuorolistan mukaisesti. Ruokailu kuuluu jokaisen oppilaan koulupäivää, ja ruokailussa noudatetaan hyviä ruokailutapoja. Ruokailua valvoo luokanopettaja ja ruokailuun erikseen määrätty valvoja. Opettajan tehtäviin kuuluvat mm. opetus ja kasvatus, arviointi, oman ammattitaidon ylläpitäminen, yhteydenpito koteihin ja sidosryhmiin, kehityskeskustelut, valvonta ja koulun kehittäminen. Yhteydenpidoista koteihin huolehtivat ensi sijassa luokanopettaja ja yläluokilla luokanvalvoja. Jokainen opettaja on velvollinen huolehtimaan oppilaiden poissaolojen seuraamisesta. Luokanvalvoja/-opettaja ilmoittaa aiheettomista poissaoloista koteihin ja pyytää vanhemmat tarvittaessa koululle perhepalaveriin jatkotoimenpiteitä varten. Yläluokilla poissaolot merkitään

10 päivittäin oppilaslistoihin. Oppilas huolehtii henkilökohtaisen poissaolokirjan ajan tasalla pitämisestä. 10 Koulussamme on sekä kummi että tukioppilastoimintaa. Kummioppilastoiminta on alaluokkien välistä toimintaa ja sitä ohjaavat luokanopettajat. Yläluokilla tukioppilastoimintaa ohjaa tukioppilastoiminnasta vastaava opettaja. Tukioppilastoiminta on vertaistukea, vapaaehtoistoimintaa ja nuorisotyötä koulun arjessa. Tukioppilastoiminta on peruskoulun yläluokilla toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen. Koulun tukioppilastoiminta pohjautuu Mannerheimin Lastensuojeluliiton toimintaan. Tukioppilaat ovat luokkalaisia nuoria, jotka koulutetaan tehtävään. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää hyviä toverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yhteisvastuuta sekä turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä koulussa. Koulussamme on kaksi opettajaa, jotka vastaavat tukioppilaiden ohjauksesta ja koulutuksesta. Myös koulun kuraattori osallistuu tukioppilastoimintaan. Keskeisimpiä tukioppilaiden toimintatavoista ovat seitsemäsluokkalaisten kummeina toimiminen ja ryhmäytymisen tukeminen esimerkiksi oppitunteja pitämällä. Tukioppilaat toimivat myös luottamuksellisina keskustelukumppaneina ja ohjaavat tarvittaessa erilaisten palvelujen piiriin. Tukioppilaat toimivat myös linkkinä oppilaiden ja koulun henkilökunnan välillä esimerkiksi kertomalla koulukiusaamistapauksista. Lisäksi tukioppilaat järjestävät erilaisia teemapäiviä, tapahtumia ja tempauksia. Koulun alkaessa tukioppilaat julistavat koulurauhan. Tukioppilaat valitaan seitsemännen luokan keväällä. Luokka äänestää keskuudestaan sopivina pitämiään henkilöitä ja äänestyksessä menestyneiltä kartoitetaan omaa halukkuutta lähteä mukaan toimintaan. Luokanvalvojat ja opettajat osallistuvat tukioppilastoimintaa ohjaavien opettajien kanssa valintaprosessiin. Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Tukioppilaat toimivat koko kouluyhteisön tuella. Mertalan koulussa toimii myös oppilaskunta, johon kuuluvat kaikki koulun oppilaat. Ala- ja yläluokilla on omat oppilaskunnat, jotka tekevät asioiden niin vaatiessa yhteistyötä. Vuosittain valittavat edustajat muodostavat oppilaskunnan hallituksen. Opettajakunta valitsee keskuudestaan oppilaskunnan ohjaavat opettajat. Oppilaskunnan työstä kerrotaan opettajankokouksissa sekä luokissa. Oppilaskunnan jäsenet voivat pyydettäessä osallistua opettajien kokouksiin. Yläkoulun oppilaskunta hoitaa koulun aulassa toimivaa Flaksi-kioskia, joka on auki Vuorollaan kaksi oppilasta huolehtii kioskin myynnistä viikon kerrallaan. Kioskista tulevat varat käytetään yhteisen viihtyvyyden lisäämiseen, stipendeihin, eri teemapäivien järjestämiseen sekä 9. luokkien luokkaretkien avustamiseen. Oppilaskunnan tehtävänä on oppilaiden myönteisen asennoitumisen, hyvän yhteishengen ja kaikenpuolisen kouluviihtyvyyden lisääminen. Yhtenä tehtävänä on myös ala- ja yläluokkien oppilaiden välisen yhteistoiminnan kehittäminen. Oppilaskunnassa oppilaat opettelevat yhteiskunnallisen toiminnan muotoja, vaikuttamisen keinoja, vastuullisuutta ja käytännön organisointia Koulutyön suunnittelu Koulutyön suunnitteluun ja lukuvuosisuunnitelman valmisteluun osallistuu koko koulun opettajakunta rehtorin ja apulaisrehtorin johdolla. Lukukauden alussa pidettävän VESO-päivän aikana valmistellaan lukuvuosisuunnitelmaan tulevia asioita. Lukuvuosisuunnitelman tekee rehtori ja apulaisrehtori ja opettajakunta hyväksyy sen opettajankokouksessa.

11 11 Opettajankokouksia järjestetään kuukausittain, tarpeen mukaan useammin; syyslukukauden kokouspäivistä sovitaan syksyn ensimmäisessä kokouksessa ja kevätpuolen kokoukset sovitaan vuoden alun ensimmäisessä kokouksessa. Kokouksissa, joihin asialistan laativat rehtori ja apulaisrehtori, keskustellaan ja päätetään koulun ajankohtaisista asioista sekä koulun kehittämiseen liittyvistä asioista. Yhteisiä kokouksia järjestetään tarvittaessa, muuten kokouksissa ovat läsnä ala- tai yläkoulun opettajat. Lisäksi järjestetään tarvittaessa välituntipalavereja. Kokouksen asialista lähetetään sähköpostina opettajille ja lisäksi se on nähtävänä opettajanhuoneissa etukäteen, ja osallistujilla on mahdollisuus lisätä omia kokousasiaehdotuksiaan kohtaan Muut asiat. Jokainen opettaja vuorollaan toimii sihteerinä ja tekee pöytäkirjan kokousasioista. Samoin on valittu kaksi pöytäkirjantarkastajaa vuorojärjestyksessä. Jokaisen opettajan kuuluu osallistua opettajankokoukseen; luvan poissaoloon antaa rehtori. Kokoukset ovat kestoltaan 1 2 tuntia, ja ne päättyvät yleensä klo Koulussa toimii kehittämistyöryhmä, johon kuuluu rehtorin ja apulaisrehtorin lisäksi kaksi alaluokkien ja kolme yläluokkien edustajaa, jotka vaihtuvat joka kolmas vuosi. Ryhmä kokoontuu käsittelemään koulutyöhön liittyviä ajankohtaisia sekä koulun kehittämiseen liittyviä asioita joka toinen viikko. Työryhmän jäsenien kautta muu opettajakunta voi tuoda esille omia toiveitaan koulun kehittämiseksi. Kehittämistyöryhmän edustajat päätetään vuosittain lukukauden alussa; yläluokilla aineryhmät sopivat keskenään vuosittaisen edustajan. Lisäksi jokaisella kehittämistyöryhmän jäsenellä on oma vastuualueensa. Vastaavasti opettajakunta on jaettu asianomaisiin teema/toimintaryhmiin siten, että jokainen opettaja kuuluu johonkin seuraavista ryhmistä: monikulttuurisuus, remontti, ryhti, koulun ja kodin yhteistyö, työyhteisön hyvinvointi, oppilashuolto, yhtenäinen perusopetus. Nämä tiimit kokoontuvat kehittämistyöryhmään nimetyn jäsenen pyynnöstä. Opettajalla on mahdollisuus vaikuttaa omaan työjärjestykseensä ja esittää toiveita omaan työhönsä liittyen kehityskeskustelussa rehtorin kanssa. Rehtori järjestää mahdollisuuden kehityskeskusteluun jokaiselle opettajalle joka toinen vuosi. Keskusteluajat sovitaan opettajakohtaisesti; aikaa keskusteluun on varattu yksi tunti. Lukuvuoden kaikki tapahtumat kirjataan lukukauden tapahtumakalenteriin, jota päivitetään tarvittaessa. Tapahtumakalenteri on nähtävillä opettajanhuoneessa, koulun nettisivuilla, ja se lähetetään syystiedotteen osana oppilaiden koteihin. Yläluokilla opettajat merkitsevät kokeensa opettajanhuoneessa olevaan koevarauslistaan. Tämä mahdollistaa sen, ettei oppilaalle tule useampia kokeita samana päivänä eikä synny ns. koeviikkoa jakson lopussa. Etenkin hajautettujen oppiaineiden kokeita voidaan järjestää jakson aikana, jolloin koevarauslistassa on tyhjää tilaa. Osana lukuvuosisuunnitelmaa ovat koulussa pidettävät teemapäivät, joita järjestetään vuosittain koko yhtenäiselle peruskoululle. Teemapäivien suunnitteluun osallistuvat eri aineryhmien opettajat tarvittaessa avukseen pyytämiensä opettajien kanssa. Opettajankokouksessa hyväksytään kouluvuoden teemapäivät Päätöksenteko ja tiedonkulku Päivittäiset ja viikoittaiset työn järjestämiseen ja joustavaan sujumiseen liittyvät päätökset tekee rehtori/t. Suuremmista linjauksista ja periaatteellisista asioista päätetään yhdessä opettajainkokouksessa. Asioista tiedotetaan kaikille työyhteisön jäsenille kokouksissa, välituntipalavereissa, sähköpostilla ja ilmoitustaululla. Koteihin tiedottaminen tapahtuu lukuvuositiedotteella, koulun kotisivuilla ja

12 koululta lähetettävillä muilla tiedotteilla. Oppilaille asiat kerrotaan luokanvalvojan/ -opettajan pitämillä tunneilla/varteilla, keskusradiolla, ilmoitustaululla ja yläaulassa olevalla televisiolla. 12 Virallinen tiedottaminen koulusta ja sen toiminnasta kuuluu rehtoreille. Jokaisen henkilökuntaan kuuluvan tehtävänä on omalla toiminnallaan luoda koulustamme mahdollisimman myönteinen kuva työ ja oppimisympäristönä. Jokaisen vakinaisesti tai väliaikaisesti koululla työskentelevän henkilön on huomioitava salassapitoasiat. Koulumme osallistuu mahdollisuuksien mukaan yhteistyökumppaneittemme järjestämiin tapahtumiin Vuorovaikutus Hyvin käyttäytyvät oppilaat ja henkilökunta antavat mahdollisimman hyvän ensivaikutelman koulustamme ulospäin. Hyvien tapojen harjoittelu on jokapäiväistä koulutyötä ja ohjaukseen osallistuu omalla esimerkillään koko koulun henkilökunta. Viihtyisä ja siisti fyysinen ympäristö antaa myös positiivisen ensivaikutelman koulustamme. Koulun kotisivujen ajan tasalla oleva sisältö ja hyvä ulkoasu ovat myös luomassa myönteistä kuvaa koulustamme. Yhteistyö toisen asteen ja korkea-asteen oppilaitosten kanssa on jatkuvaa, sillä Mertalan koulu toimii harjoittelukouluna luokanopettaja-, kotitalousopettaja- ja tekstiilityön opettajaopiskelijoille sekä muille harjoittelijoille. Heidän perehdyttämisestään koulun toimintakulttuuriin huolehtivat ohjaavat opettajat. Uusia opettajia, sijaisia ja muita harjoittelijoita tutustuttaa taloon rehtori tai muu nimetty vastuuhenkilö. Uusien opettajien tueksi on laadittu perehdyttämiskansio. Opetussuunnitelma antaa myös hyvän kokonaiskuvan koulusta. Aikuisen ja oppilaan välisessä vuorovaikutuksessa pyritään kannustavaan, rohkaisevaan ja myönteiseen ilmapiiriin. Luontevimmin oppilas tukeutuu eri tilanteissa opettajaan, mutta kaikki koulun aikuiset osallistuvat kasvatustyöhön. Välitön puuttuminen ongelmiin ja luokanopettajan tai luokanvalvojan kiinteä yhteistyö oppilaiden vanhempien kanssa ennaltaehkäisevät ongelmien syvenemistä. Ongelmatilanteita varten on laadittu toimintamalleja. Koulussa toimii ns. pieni oppilashuoltotyöryhmä, joka kokoontuu viikoittain sekä ns. iso oppilashuoltoryhmä, joka kokoontuu tarvittaessa. Oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta kehittävät yläluokilla tukioppilas- ja oppilaskuntatoiminta sekä alaluokilla kummioppilastoiminta. Ylä- ja alakoulun oppilaiden välistä vuorovaikutusta pyritään edistämään mm. teemaviikoin (esim. ystävänpäiväviikko) Oppilaskunta ja tukioppilastoiminta antavat oppilaille mahdollisuuden vaikuttaa koulun toimintakulttuuriin ja lisäävät myös myönteistä vuorovaikutusta aikuisten ja oppilaiden välillä. Henkilökunnan yhteistyötä ja jaksamista tuetaan avoimuudella. Jokaisella on mahdollisuus saada ajatuksensa ja toiveensa kuulluksi. Kahdenkeskiset kehityskeskustelut rehtorin kanssa auttavat yksittäistä opettajaa arvioimaan omaa työtään ja antavat mahdollisuuden luottamukselliseen keskusteluun. Koulutus ja henkilökunnan virkistäytymistilaisuudet auttavat jaksamaan ja lisäävät vuorovaikutusta työyhteisössä Pedagoginen kehittäminen Koulun toiminnan arviointi Kehityskeskustelut Opettajat käyvät kehityskeskusteluja vanhempien kanssa luokka-asteittain seuraavasti:

13 lk. / 1 kerta 5-6 lk. / 1 kerta 3-4 lk. / 1 kerta 7-9 lk:t / vähintään yhden kerran luokanopettajan tai luokanvalvojan vaihtuessa kaikilla luokka-asteilla Oppilaalla on mahdollisuus osallistua kehityskeskusteluun yhdessä huoltajiensa kanssa. Opettajilla on oikeus kehityskeskusteluun rehtorin kanssa joka toinen vuosi. Kehityskeskustelun runko toimitetaan opettajalle noin kahta viikkoa ennen keskustelua ja kaikkia koskevista yhteisistä asioista annetaan palautetta kevään viimeisessä opettajainkokouksessa. Rehtori antaa vuosittain palautetta muulle henkilökunnalle. OPS:n arviointi ja päivittäminen Käytössä olevaa opetussuunnitelmaa arvioidaan ja ainekohtaiset tavoitteet tarkistetaan vuosittain. Rehtori ja apulaisrehtori valmistelevat päivittämisehdotuksensa OPSin muista osista. Työsuunnitelmaa seurataan ja muutoksia tehdään tarvittaessa yhteisissä opettajainkokouksissa. Palaute Huoltajat voivat halutessaan antaa palautetta mm. oppilaan käyttäytymis- ja itsearviointilomakkeen yhteydessä sekä koulun kotisivujen palautelinkissä (linkki). Lisäksi opettajien sähköpostiosoitteita on löydettävissä kotisivuilta. Oppilaille järjestetään mahdollisuus palautteen antamiseen. Opettaja pyytää palautetta opetuksestaan kerran lukukaudessa. Koulun painopistealue Mertalan koulussa painottuvat taito - ja taideaineet. Tämä näkyy vuosittaisina kuvataide- ja käsityönäyttelyinä sekä konsertteina, yhteisinä juhlina ja Taide-teemaviikkoina. Mertalan koulussa on mahdollista valita musiikkipainotteisuus sekä yläluokilla matematiikkapainotteisuus. Oppimisympäristön epäkohdat Mertalan koulussa on alkanut peruskorjaus- ja muutostyö kesällä Se etenee suunnitellun aikataulun mukaisesti. Pienempiä epäkohtia korjataan mahdollisuuksien mukaan vahtimestarin Korjaustarpeita -listan mukaisessa ilmenemisjärjestyksessä. Tietoyhteiskunnan haasteet Tietoyhteiskunnan tuomat haasteet ja niiden vaikutukset opetusjärjestelyihin esitetään koulumme viestintä- ja tietostrategiassa. Oppimaan oppiminen Oppimaan oppiminen on jatkuvaa kehittymistä ja edellytys tietojen ja taitojen omaksumiselle. Tavoitteena on, että oppilas seuraa omaa oppimistaan asettaa tavoitteita

14 suunnittelee työskentelyään on oma-aloitteinen pohtii, onko hänen toimintansa juuri opiskeltavaan asiaan sopivaa vai pitäisikö muuttaa toimintatapoja kehittää itsearviointikykyään osaa yhdistää uuden asian aiemmin oppimaansa kehittää ongelmanratkaisutaitojaan 14 Oppimaan oppimista tuetaan seuraavasti: Kannustetaan oppilasta etsimään tietoa. Korostetaan tietoa toiminnan ja ajattelun välineenä eikä päämääränä. Selvitetään opittavan asian tarkoitus ja yhteys aikaisempaan tietoon tai taitoon. Työtavoissa pyritään vaihteleviin työmuotoihin. Käytetään tutkivaa ja toiminnallista työskentelyä. Oppitunneilla eriytetään opetusta oppilaiden taitotason mukaisesti. Kouluavustajat toimivat opettajan apuna tässä työssä. Oppilailla on lisäksi mahdollisuus saada tukiopetusta viikoittain työjärjestyksen sallimissa puitteissa. Erityistä tukea tarvitseville oppilaille voidaan laatia mukautetun opetuksen suunnitelma. Erityisopetuksen käsikirja antaa tarkempia neuvoja ko. asiasta. Henkilökunnan kouluttautuminen Opettajankokouksissa esitellään koululle tarpeelliset koulutukset. Koulutustarjonta on koottu kansioon, jota säilytetään koulusihteerin huoneessa. Koulutukseen osallistumisessa noudatetaan tasapuolisuutta. Työaikana tapahtuva kouluttautuminen edellyttää myös työtovereilta myönteistä suhtautumista sijaisjärjestelyissä. Koulutuksessa käynyt opettaja esittelee koulutuksen antia asiasta kiinnostuneille. Koulusihteeri pitää seurantaa koulutuksista opettajakohtaisesti. Koulussa järjestetään koulu- ja ainekohtaisia VESOJA sekä työyhteisökoulutusta. Jokainen voi ehdottaa koulutusaiheita ja asiantuntijoita. Koulun johto päättää asiasta. Opettajille järjestetään hankittujen välineiden käyttöopastusta. Välineet ovat tasapuolisesti kaikkien käytössä. Yhteinen välinevarasto on tarpeellinen. Opettajan erityistaidot tai -harrastuneisuus otetaan huomioon ainevalinnoissa ja valinnaisaineissa alakoulun puolella. Yhtenäiskoulussa luokanopettaja voi jatkaa luokkansa kanssa luokilla joissakin aineissa tai aineenopettaja aloittaa ennen 7. luokkaa. Pedagogiset kokeilut ja projektit ovat koulun ja oppilaiden kannalta kehittäviä. Niihin suhtaudutaan avoimesti. Useita oppilaita ja opettajia koskevista projekteista päättää työyhteisö. Kaikista projekteista tiedotetaan säännöllisesti. Tulevaisuuteen koulussa valmistaudutaan tekemällä lukuvuosisuunnitelma. Tällöin arvioidaan mennyttä ja tehdään tarvittaessa muutoksia toimintakulttuuriin. 5. Savonlinnan kaupungin perusopetuksen kieliohjelma Savonlinnan kaupungin yhtenä painopistealueena on kulttuuri ja kansainvälisyys. Pidämme tärkeänä, että oppilaille tarjottava kielivalikoima säilyy mahdollisimman monipuolisena. Kielitaidolla tulee olemaan entistä tärkeämpi rooli esim. tulevaisuuden työelämässä. Haluamme pitää huolen myös siitä, että oppilaalla on mahdollisuus jatkaa valitsemansa kielen

15 opiskelua hänen vaihtaessaan koulua oman kaupungin sisällä. 15 Savonlinnassa käytetään kaupungin yhteistä kielivalintalomaketta vapaaehtoisen A-kielen valinnassa. Kielenopetuksessa voidaan muodostaa eri koulujen oppilaista yhteisiä ryhmiä, jos omassa koulussa ei ole tarpeeksi vapaaehtoisen kielen valinneita. Näin taataan oppilaalle mahdollisuus laajempaan kieliohjelmaan. Oppilaan kielipolku perusopetuksen aikana (luokat 1-9): Kaikki oppilaat aloittavat A-kielen (englanti) opiskelun peruskoulun kolmannella luokalla. Sitä opiskellaan peruskoulun loppuun asti ja sen viikkotuntimäärät ilmenevät alla olevasta taulukosta. Oppilaat voivat ottaa opinto-ohjelmaansa myös vapaaehtoisen A-kielen, jonka opiskelu alkaa kaikissa kouluissa 4. luokan kevätlukukauden alussa. Vapaaehtoiseksi A-kieleksi oppilas voi huoltajansa kanssa valita saksan. Normaalikoulussa on mahdollisuus valita myös ranska. Sen opiskelu jatkuu peruskoulun loppuun asti alla olevassa taulukossa olevien viikkotuntimäärien mukaan. Ryhmien perustamisesta päätetään tapauskohtaisesti. Periaatteena on taata mahdollisimman monille kaupungin oppilaille tilaisuus opiskella itselleen toinen ns. pitkä kieli. Seitsemännellä luokalla alkaa kaikilla oppilailla toisen kotimaisen kielen (ruotsi) opiskelu. Tämän jälkeen oppilaalla on peruskoulussa mahdollisuus ottaa ohjelmaansa vielä yksi valinnainen kieli, jonka opiskelu alkaa tavallisimmin kahdeksannella luokalla. Se voi olla oppilaan valinnan mukaan joko saksa, ranska, venäjä tai italia. Sitä on yleensä sekä kahdeksannella että yhdeksännellä luokalla 2 viikkotuntia. Tätä kieliohjelmaa päivitetään tarvittaessa saatujen kokemusten perusteella. Aine Yht. A-kieli (englanti) Vapaaehtoinen A-kieli (saksa) B-kieli (ruotsi) Valinnaiset sa, ra, ve, ita Opetuksen mahdolliset painotukset Kaupungin perusopetuksen tuntijaossa on taito- ja taideaineiden sekä kielien asemaa vahvistettu, koska kaupungin tulevaisuuden suuntaviivoissa (kulttuuri ja kansainvälisyys) niitä pidetään tärkeinä. Alaluokkien taito- ja taideaineiden tuntimäärät määritellään joka vuosi lukuvuosisuunnitelmassa. Koulutuslautakunta päätöksen mukaisesti Mertalan koulussa aloittaa 3. luokalta musiikkiluokka. Tarkoituksena on, että oppilas jatkaa musiikkiluokalla koko perusopetuksen ajan.

16 16 7. Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle Jokaisella Savonlinnan peruskoululla on säännöt tms. asiakirja, joihin sisältyy tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle. Niiden sisältöön ovat päässeet vaikuttamaan työyhteisö, oppilaat ja heidän huoltajansa. Savonlinnan kaupunki KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTIKRITEERIT LK 2008 erinomainen hyvä kohtalainen heikko Sovittujen sääntöjen noudattaminen On sisäistänyt säännöt, toimii niiden mukaan ja vaikuttaa omalla esimerkillään toistenkin käyttäytymiseen. Noudattaa sääntöjä ja aikuishenkilöstön ohjeita useimmiten. Sääntöjä rikottuaan osaa ottaa palautteesta opikseen. Noudattaa sääntöjä vaihtelevasti. Käyttäytymiseen joudutaan puuttumaan aika ajoin. Toimii usein sääntöjen vastaisesti. Käyttäytymiseen joudutaan puuttumaan jatkuvasti. Uhmaa tietoisesti järjestyssääntöjä. Työrauhan antaminen Ottaa vastuuta luokan työrauhasta kaikissa tilanteissa ja edistää sitä omalla toiminnallaan. Osaa yleensä ottaa toiset huomioon työskennellessään ja antaa työrauhan toisille. Oppilaan työrauhan noudattamisessa on joskus huomautettavaa. Oppilas toimii jatkuvasti luokan työrauhaa heikentävällä tavalla. Asiaan joudutaan puuttumaan jatkuvasti. Hyvien tapojen noudattaminen Tervehtii luontevasti, hallitsee peruskäyttäytymissäännöt (kiitos, anteeksi, ole hyvä jne.) ja hyvät ruokailutavat. Käytös on esimerkillistä ja luontevaa. Noudattaa yleensä hyviä käytöstapoja. Oppilas tarvitsee aika ajoin ohjausta hyvien käytöstapojen noudattamisessa. Oppilas suhtautuu hyviin tapoihin välinpitämättömästi. Oppilaalla on erittäin paljon opittavaa hyvissä tavoissa. Kaikkien kunnioittava kohteleminen On huomaavainen ja auttavainen, osaa ottaa toiset ihmiset huomioon ratkaisuissaan. Toimii rakentavasti eri tilanteissa. Ei kiusaa toisia millään tavalla. Arvostaa omaa ja toisten tekemää työtä ja työskentelyä. On yleensä huomaavainen, auttavainen ja rehellinen. Käyttäytyy asiallisesti. Oppilaan sosiaalisissa taidoissa on puutteita. Oppilas joutuu hankaluuksiin, mistä syystä tarvitsee ohjausta. Oppilaalla on erittäin paljon opittavaa sosiaalisissa taidoissa. Ei ota huomioon toisia ja ympäristöä.

17 Savonlinnan kaupunki KOULUTYÖSKENTELYN ARVIOINTIKRITEERIT LK 2008 erinomainen Keskittyvä kuunteleminen Kuuntelee ja keskittyy kaikissa oppimistilantei ssa esimerkillisest i kyseessä olevaan asiaan. Huolellisuuden noudattaminen työskentelyssä Työn jälki erinomaista ja siistiä. Huolehtii oma-aloitteisesti työympäristöstä ja yhteisistä työvälineistä. Työskentelyyn osallistuminen ja viittaaminen Osallistuu omaaloitteisesti ja rakentavasti oppimistilanteisii n. Viittaa, kyselee, esittää mielipiteitään ja perustelee niitä. Yhteistyöhön kykeneminen Oppilas pystyy työskentelemää n kaikkien kanssa. Osaa neuvotella yhteistyötä edistävistä ratkaisuista toisten kanssa. Annettujen ohjeiden mukaan toimiminen Ymmärtää kirjallisesti tai suullisesti saamansa ohjeen helposti ja toimii ohjeen mukaan viivyttelemättä. Osaa siirtyä itsenäisesti työvaiheesta toiseen. 17 Vastuun ottaminen koulutyöskentelystä Hoitaa läksyt ja tehtävät itsenäisesti ja esimerkillisesti. Muistaa koulutarvikkeet ja kaikki tarvittavat välineet päivittäin. On täsmällinen. hyvä kohtalainen heikko Keskittyy ja kuuntelee, mutta taidoissa jonkin verran huomautettava a. Keskittymises sä ja kuuntelemises sa usein huomautettava a. Oppimistilante isiin kuulumatonta oheistoimintaa voi esiintyä tai oppilas on omissa ajatuksissaan. Keskittyvä kuunteleminen vaikeaa. Oppimistilante ita häiritsevää oheistoimintaa esiintyy jatkuvasti. Työn jälki yleensä hyvää ja siistiä. Huolehtii pyydettäessä työympäristöstä ja välineistä. Työn jälki vaihtelee paljon. Tarvitsee jatkuvaa ohjausta. Työn jälki epäsiistiä. Ei huolehdi työympäristöstä eikä välineistä. Toimii yleensä ohjeiden mukaan ja osallistuu oppimistilanteisii n. Osallistuminen oppimistilanteisii n vaihtelevaa. Viittaa harvakseltaan. Osallistuu vain vähän oppimistilanteisii n. Ei viittaa omaaloitteisesti. Pystyy yleensä työskentelemää n kaikkien kanssa. Ei työskentele mielellään toisten kanssa. Yhteistyötaidois sa vielä opittavaa. Ryhmän jäsenenä toimiminen on vaikeaa. Ymmärtää yleensä saamansa ohjeen ja toimii sen mukaan. Tarvitsee työskentelyynsä joskus lisäohjeita. Tarvitsee ohjeen toistamista tai selittämistä ymmärtääkseen sen. Tarvitsee työskentelyn aikana lisäohjeistusta usein. Ei pysty aloittamaan työskentelyä yhteisesti annettujen ohjeiden mukaan. Työskennellessää n tarvitsee jatkuvaa ohjausta. Hoitaa useimmiten läksyt ja annetut tehtävät. Pyrkii täsmällisyyteen koulutyöskentelyssää n. Annettuja läksyjä ja tehtäviä jää tekemättä. Koulutarvikkeet ja tarvittavat välineet unohtuvat usein. Vastuunottamisessa esiintyy suurta vaihtelua. Tehtävät ja läksyt jäävät usein kesken tai kokonaan tekemättä. Oppilas on kykenemätön tai haluton ottamaan vastuuta omista tehtävistään.

18 18 Mertalan koulun tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle Oppilas oppii valitsemaan ja sisäistämään yleisesti hyväksyttyjen normien mukaisen käyttäytymistavan oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Oppilas on yhteistyökykyinen ja ottaa toiset huomioon. Oppilas ymmärtää oman ja toisen ihmisarvon. Oppilas tuntee vastuunsa omasta opiskelustaan. Hän pystyy soveltamaan oppimiaan perusvalmiuksia myöhemmin elämässään yhteiskunnassa. Oppilas ymmärtää, että tunteakseen oppimisen iloa on myös nähtävä vaivaa oppimisen eteen. Käyttäytymisen arvioinnissa huomioon otettavaa 1) Miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön 2) Miten oppilas noudattaa sääntöjä 3) Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat 4) Käyttäytymisen arvioinnissa otetaan huomioon koulun kasvatukselle asetut tavoitteet Mertalan koulun järjestyssäännöt Hyvät tavat Noudatan hyviä tapoja. Käyttäydyn kohteliaasti ja asiallisesti Pukeudun asiallisesti. En kiusaa ketään. En tupakoi, en pidä mukanani tupakointivälineitä enkä käytä päihteitä. En vahingoita koulun omaisuutta. Huolehdin ympäristön siisteydestä. Oppitunnit Olen ajoissa paikalla. Jätän päällysvaatteet, päähineet ja kengät naulakkoon. Pidän mukanani tarvittavat opiskeluvälineet. Opiskelen tunnollisesti ja aktiivisesti. Suljen kännykän oppitunnin ajaksi. Välitunnit Olen välitunneilla ulkona. Poistun koulun alueelta vain opettajan luvalla. Ruokailu Osallistun ruokailuun noudattaen hyviä ruokailutapoja. Koulumatkat luokkien oppilaat saavat pyöräillä kouluun liikennesääntöjä noudattaen. Koulun oppilaat ja henkilökunta sitoutuvat näiden sääntöjen noudattamiseen.

19 Opettajat ovat sopineet yhdessä 1. Olen esimerkki oppilaille. 2. Aloitan oppitunnit ajoissa. 3. Rauhoitan luokan oppitunnin alussa. Pidän hyvää työrauhaa. 4. Huolehdin, että oppilailla ei ole tunnilla eikä ruokasalissa päällysvaatteita ja päähineitä ja että pojat ovat muissakin sisätiloissa ilman päähinettä. 5. Huolehdin, etteivät oppilaat käytä kännykkää ja kannettavia soittimia tunneilla ja ruokasalissa. 6. Pidän luokanvalvojan vartit viikoittain. 7. Hoidan valvontavuoroni. Jos en pysty, sovin vuoron vaihtamisesta. 8. Puutun oppilaiden rikkeisiin ja epäasialliseen käyttäytymiseen. 9. Kirjaan tupakointirikkeet ja ilmoitan kotiin. Otan pois oppilaalta mahdolliset tupakointivälineet. 10. Kirjaan päivittäin poissaolot luokkien listoihin. Tiedotan poissaoloista kotiin mahdollisimman pian. 11. Toimin sanktioiden antamisessa sovitun käytännön mukaisesti. 12. Pidän kodit ajan tasalla, miten luokanopettaja/luokanvalvoja on parhaiten tavoitettavissa Käyttäytymisen arviointi 1. Miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön 2. Miten oppilas arvostaa työtä 3. Miten oppilas noudattaa sääntöjä 4. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat 5. Käyttäytymisen arvioinnissa otetaan huomioon koulun arvopohja ja kasvatukselle asetut tavoitteet Kaupungin peruskouluissa noudatetaan yhteisiä kriteerejä oppilaan käyttäytymisen arvioinnissa. Mertalan koulussa näitä kriteereitä on hieman konkretisoitu koulun käytäntöihin sopiviksi. Vuosiluokilla 1-4 annetaan sanallinen arviointi ja vuosiluokilla 5-9 numeroarviointi. 10 (erinomainen) On esimerkillinen ja oma-aloitteinen ja rakentava kouluyhteisön jäsen Auttaa ja kannustaa muita Arvostaa omaa ja muiden työtä Noudattaa hyviä tapoja sekä sääntöjä ja ohjeita Ottaa vastuuta yhteisistä asioista ja ympäristöstä 9 (kiitettävä) Sopeutuu hyvin kouluyhteisöön Toimii enimmäkseen asiallisesti ja tunnollisesti Haluaa auttaa ja kannustaa muita Arvostaa omaa ja muiden työtä Hallitsee hyvät tavat sekä noudattaa sääntöjä ja ohjeita Ottaa huomioon toiset ja ympäristön Huolehtii oma-aloitteisesti omista asioistaan

20 8 (hyvä) käyttäytymisen perustaso Sopeutuu yleensä kouluyhteisöön Kannustaa joskus muita ja auttaa pyydettäessä Arvostaa yleensä omaa ja muiden työtä Hallitsee hyvät tavat sekä noudattaa yleensä sääntöjä ja ohjeita Ottaa yleensä huomioon toiset ja ympäristön 20 7 (tyydyttävä) On lieviä vaikeuksia sopeutua kouluyhteisön jäseneksi Ei välttämättä toimi koulun järjestyssääntöjen mukaisesti Kannustaa ja auttaa joskus muita Arvostaa joskus omaa tai muiden työtä Noudattaa hyviä tapoja sekä sääntöjä ja ohjeita valikoiden Ottaa huomioon toiset ja ympäristön vaihtelevasti On saattanut saada joitakin rangaistuksia ja/tai hänellä saattaa olla aiheettomia poissaoloja 6 On suuria vaikeuksia sopeutua kouluyhteisön jäseneksi Toimii välinpitämättömästi muita ihmisiä ja koulutyötä kohtaan Kannustaa ja auttaa muita hyvin harvoin Arvostaa omaa tai muiden työtä harvoin Noudattaa hyviä tapoja sekä sääntöjä ja ohjeita hyvin harvoin Ottaa huomioon toiset ja ympäristön harvoin On saanut koulun antamia rangaistuksia ja/tai hänellä aiheettomia poissaoloja 5 Vaikeuttaa kouluyhteisön toimintaa jatkuvasti On kielteinen asenne koulutyöhön ja muihin ihmisiin Ei kannusta tai auta muita Ei arvosta omaa tai muiden työtä Ei noudata hyviä tapoja tai sääntöjä ja ohjeita Ei ota huomioon toisia ja ympäristöä On käytökseltään kovapintainen, aggressiivinen jopa pelottava On saanut paljon koulun antamia rangaistuksia ja/tai hänellä on paljon aiheettomia poissaoloja 4 On syrjäytynyt kouluyhteisöstä täysin Käyttäytymisessä erittäin vakavia häiriöitä Ei hallitse hyviä tapoja eikä noudata sääntöjä ja ohjeita Ei ota huomioon toisia ja ympäristöä 8. Aihekokonaisuuksien toteuttaminen ja opetuksen mahdollinen eheyttäminen Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta yhdistäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Perusopetuksen aihekokonaisuudet ovat: 1. Ihmisenä kasvaminen 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 3. Viestintä- ja mediataito 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

21 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 6. Turvallisuus ja liikenne 7. Ihminen ja teknologia 21 Aihekokonaisuuksien tavoitteet ja sisällöt on otettu huomioon oppiainekohtaisissa suunnitelmissa, joissa ne toteutetaan oppiaineille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. 1. Ihmisenä kasvaminen Kannustava ja myönteinen vuorovaikutus opetustilanteessa ja koulun kaikissa toiminnoissa Yhteisesti sovituista säännöistä kiinnipitäminen Vastuullisuuteen kasvattaminen Itsearviointi Yhdessä ja yhteisössä toimiminen Esteettisten kokemusten tärkeys Käyttäytymistavoitteet Oppilaskunta- ja tukioppilastoiminta Kehityskeskustelut Vanhempainillat Koulun järjestyssäännöt, opettajat ovat yhdessä sopineet, käytänteet poissaolojen suhteen ( vanhemmilla ilmoitusvelvollisuus, lo/lv huolehtii luvattomien poissaolojen korvaamisesta) Perhepalaverit tarvittaessa Läksyparkki- alaluokilla päivittäin koulunkäyntiavustajan johdolla - yläluokilla erikseen sovittuna ajankohtana aineenopettajan johdolla Päivänavaukset Työskentelyn ja käyttäytymisen itsearviointi vuosittain Itsearviointi eri oppiaineissa ja sitä kautta itsensä kehittäminen oppijana Työrauhan ylläpitäminen Yhteisyyden ja ryhmän jäsenyyden toiminnan ymmärtäminen ja siihen sopeutuminen Kiusaamiseen puututaan heti Taito- ja taideainepainotteisuus näkyy vuosittaisina kuvataide- ja käsityönäyttelyinä sekä konsertteina, yhteisinä juhlina ja Taideteemaviikkoina Bänditoiminta Liikuntatapahtumat 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Savonlinnalaiseen kulttuuriin perehtyminen Kalenterivuoden juhlapyhien huomioiminen Koulun juhlat, teemapäivät ja-viikot Tavoite toimivasta monikulttuurisesta kouluyhteisöstä Kansainväliset projektit Retket ja leirikoulut Museo-, teatteri- ja elokuva käynnit, esiintyjien vierailut Joulukirkko, aamunavaukset Vappu- kultainen karttakeppi, ystävänpäivä Maahanmuuttaja oppilaat eri luokilla Comenius- apuopettaja, kummilapsi, 3. Viestintä ja mediataito Monipuolinen ja asiallinen suullinen ja kirjallinen ilmaisu oppitunneilla, koulun tilaisuuksissa ja kaikissa arkitilanteissa Monipuoliset tiedonhankintataidot ja kriittinen Koulukirjasto

22 suhtautumien Tietoturva ja sananvapaus TVT- strategia 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Oppilaskunta- ja tukioppilastoiminta Retkikassan kartuttaminen Koulun yhteiset keräykset Tet-jaksot Sanomalehtiviikko Alakoulun valinnainen tietotekniikka kurssi Kaikille 7 lk tietotekniikkakurssi Valinnainen verkkolehtikurssi 7lk Tietoturvaviikko Vanhempainilta Tarkvärkki- päivätyökeräys, jano- ja nälkäpäiväkeräykset 7.lk 1 päivä, 8. lk 3 päivää ja 9lk. 2 viikkoa työelämään tutustumassa Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Koulun ekologiset käytänteet Kierrätys Energian säästö Terveelliset elämäntavat Käsitellään lo/lv tunneilla Päivänavaukset Viihtyisä koulu Koulun ympäristöstä huolehtiminen - siivouspäivä keväällä Roskien lajittelu Koulun sisäinen Tet ( keittiö ja aulavalvoja) Retket Vierailut esim. veden puhdistamolle Turvallisuussuunnitelma 6. Turvallisuus ja liikenne Työturvallisuus Valvonta Liikenneturvallisuus Väkivallattomuus, kiusaamistilanteeseen puuttuminen Päihteiden käytön ehkäisy Koulupoliisin vierailut Onnettomuudet 7. Ihminen ja teknologia Tietokoneiden käyttö koulutyön apuna Teknisten välineiden tarjoamien mahdollisuuksien vastuullinen käyttö TVT- strategia Asianmukaiset tilat ja välineet Oikeiden työtapojen vaatiminen Kypärä, koulumatkat Valistus Mopo-info vuosittain Poistumisharjoitukset joka 3. vuosi koko koululle Kriisiapua tarvittaessa Opettajien koulutus

23 23 9. Valinnaisaineiden opetus Koulu saa itse päättää tarjottavista valinnaisaineista kaupungin tuntijaon puitteissa. Valinnan tekee huoltaja yhdessä lapsensa kanssa. Valinnaisaineet liittyvät aina yhteen tai useampaan oppiaineeseen syventäen ja soveltaen oppiaineiden tavoitteita, sisältöjä ja työtapoja. Valinnaisaineina tarjotaan erityisesti taito- ja taideaineita mukaan lukien kotitalous. Opetussuunnitelmassa päätetään jokaisen valinnaisen aineen nimi, laajuus, tavoitteet, sisällöt sekä vuosiluokat, joilla sitä tarjotaan. Mertalan koulun valinnaiskurssit Valinnaisainetarjotin 3. ja 4. luokilla lv SYYSLUKUKAUSI KEVÄTLUKUKAUSI KU Mukavaa muotoilua KO Herkulliset välipalat (VA1) Askarrellaan erilaisia mielikuvitus- (VA5) Opitaan valmistamaan turvallisesti olentoja paperimassasta ja muista monipuolisia ja terveellisiä välimateriaaleista. Maalataan ja laka- paloja. taan työt. (Saa valita vain yhden kerran joko 3. tai 4. luokalla.) LI Liikutaan yhdessä LI Jumppakoulu (VA2) Syvennetään eri liikuntalajeja. (VA6) Harjoitellaan telinevoimistelun temppuja ja liikesarjoja. Tehdään erilaisia esityksiä. KS Puu, kangas ja sakset KS Näppärät näpit (VA3) Tehdään puusta peli, lelu tai soitin. (VA7) Pieniä käsitöitä erilaisista tekstiili- Kuvioidaan kankaalla ja ommellaan materiaaleista. säilytyspussi. FK Temppuja ja tiedettä KS Puusta kaikenlaista (VA3) Tehdään luonnontieteellisiä kokeita (VA8) Valmistetaan puusta erilaisia ja etsitään yhdessä niille helppota- esineitä. juinen ja tieteellisesti pitävä selitys.

24 24 Valinnaisainetarjotin 5. ja 6. luokilla lv SYYSLUKUKAUSI KEVÄTLUKUKAUSI KS Kiveä ja koruja KU Savisakki ja ihan kipsissä (VA9) Teknisessä työssä tutustutaan (VA13) Muotoillaan esineitä savesta ja kivityöhön ja tekstiilityössä kipsistä. Tutustutaan erilaisiin valmistetaan koruja. savenmuotoilu- ja kipsivalutekniikoihin. Poltetaan, lasitetaan ja maalataan työt. AI/KU Kerro ja kuvita LI Jumppakoulu (VA10) Kirjoitetaan omia satuja ja (VA14) Harjoitellaan telinevoimistelun tarinoita ja kuvitetaan niitä. temppuja ja liikesarjoja. Tehdään erilaisia esityksiä. LI Palloilu TS Kesävaate - ekavaate (VA11) Pelataan pallopelejä; jääkiekko, (VA15) Ommellaan helppo kesävaate ja jalkapallo, pesäpallo, koripallo ja asusteita. lentopallo KO Iloiset leipurit TN Lentävät laitteet (VA12) Leivotaan perusleivonnaisia (VA16) Rakennetaan ilmaa keveämpiä ja yksinkertaisten ohjeiden avulla. raskaampia lentäviä laitteita. (Saa valita vain yhden kerran joko 5. tai 6. luokalla.) ÄIDINKIELI Ilmaisutaito 7. lk. 1 kurssi Tavoitteet: - rohkeuden, itseluottamuksen ja ilmaisuvalmiuksien kehittäminen - näyttämötyöhön ja teatterin ilmaisukeinoihin tutustuminen Sisällöt: - ilmaisuharjoitukset - eläytymisharjoitukset - tuotetaan pieniä kokonaisuuksia, joita voidaan käyttää erilaisissa yhteisissä ja pienimuotoisissa tilaisuuksissa - nukketeatteri, varjoteatteri, pantomiimi ym. - teatterin työhön tutustuminen - teatterikäynti Arviointi: suoritusmerkintä Luo tekstiä 8. lk 1 kurssi Tavoitteet: - oppilaan kirjoittamisen, lukemisen ja ilmaisutaidon syventäminen -oppilaan innostuminen luovasti, monipuolisesti ja rohkeasti erilaisista teksteistä Sisällöt: Arviointi: - oman tekstin tuottaminen - tutustuminen muiden teksteihin (esim. kertomus, runo, näytelmä, arvostelu) suoritusmerkintä

25 25 ENGLANTI JA RUOTSI Syventävä kurssi 9. lk 1 kurssi Suositellaan lukioon lähteville. Kehitetään molempien kielien perusoppiaineksen hallintaa ja opitaan lisäoppiainesta. Arviointi: suoritusmerkintä RANSKA Ranskan tutustumiskurssi 7. lk. 0,5 kurssia Salut! ranskalainen visiitti Ranskan kielen tutustumiskurssi tarjoaa oppilaalle mahdollisuuden tutustua ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin ja tiedostamaan ranskan kielen osaamisen tärkeyden. Tavoitteet: - tutustua ranskalaiseen elämänmenoon luoden ja eläytyen - oppia ääntämään tavallisimmat vieraat äänteet ja vokaaliyhdistelmät - oppia kommunikoimaan yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa Sisällöt: Arviointi: Luodaan mielikuvituskerrostalo ranskalaiseen kaupunkiin, etsitään siihen asukkaat (kuvat, piirrokset), eletään heidän arkipäiväänsä eli pikkukeskusteluin esitetään jokapäiväisiä tapahtumia. Erilaisin tehtävin vahvistetaan sanojen ja sanontojen muistamista. Pohjana aihesanastot ja lyhyet tilannekeskustelut suoritusmerkintä B2 kieli ranska 8. lk. 2 kurssia 9. lk. 2 kurssia Tavoitteet: Sisällöt: Arviointi: -opitaan selviytymään jokapäiväisistä tilanteista ranskan kielellä - tutustutaan ranskan kielen alkeisiin ja ranskalaiseen kulttuuriin numeerinen SAKSA Saksan tutustumiskurssi 7. lk. 0,5 kurssia Hallo! Saksan kielen tutustumiskurssi tarjoaa oppilaalle mahdollisuuden tutustua saksan kieleen ja saksankieliseen kulttuuriin ja tiedostamaan saksan kielen osaamisen tärkeyden yhdistyvässä Euroopassa. Tavoitteet: - herättää oppilaan mielenkiinto saksan opiskelua kohtaan - tuntemaan saksalaisen kielialueen elämää, tapoja ja paikkoja - kommunikoimaan saksaksi yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 Lielahden koulu tänään Oppilaita on yhteensä 577-264 oppilasta vuosiluokilla 1-6 - 313 oppilasta vuosiluokilla 7-10 Luokkia - 7. luokkia

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin kriteerit Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu Lielahden koulu Oppilaita on yhteensä 607 - yläkoulussa 324 - alakoulussa 283 Luokkia - 7. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta - 8. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Munkkiniemen yhteiskoulu. peruskoulu luokat 7 9

Munkkiniemen yhteiskoulu. peruskoulu luokat 7 9 Munkkiniemen yhteiskoulu peruskoulu luokat 7 9 TERVETULOA MUNKAN PERUSKOULUUN! Munkka on moderni yksityiskoulu, jossa toimivat yläkoulu ja lukio. Peruskoulun erityispiirteitä ovat jaksottomuus, laaja kieliohjelma

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 12.1.2016

TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 12.1.2016 TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu Mitä odotamme ja mihin pyrimme? Tavoitteenamme on kasvattaa oppilaistamme omatoimisia, vastuuntuntoisia ja hyvin käyttäytyviä nuoria, joilla

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen.

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen. 3.- 4. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET (säilytä) 1 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Lisätiedot

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja.

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja. Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta kasvaa, ja monet asiat pitää hoitaa

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 14.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 14.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 14.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2015 2016 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! Ensimmäisen vieraan kielen eli A-kielen opiskelu aloitetaan

Lisätiedot

KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula http://web.tuusula.fi/kirkonkylankoulu

KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula http://web.tuusula.fi/kirkonkylankoulu KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula http://web.tuusula.fi/kirkonkylankoulu 1. LUKUVUODEN 2013-2014 TYÖ JA LOMA-AJAT Syyslukukausi 12.8.2013 (ma) - 21.12.2013 (lauantai) Syysloma 14.10.-20.10.2013

Lisätiedot

Savonlinnan kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma vuosiluokille 1-9

Savonlinnan kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma vuosiluokille 1-9 Savonlinnan kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma vuosiluokille 1-9 Sivistyslautakunta 24.9.2013 171 Johdanto: Savonlinnan kaupungin perusopetuksen koulujen opetussuunnitelmat vuosiluokille 1-9 perustuvat

Lisätiedot

Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus

Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus Koulu Kuulammen koulu Lukuvuosi 2014-2015 Oppilashuollon palvelujen järjestäminen ja oppilashuollon toimintatavat Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän Kokoonpano

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA Oulunsalo Opetussuunnitelman perusteet muuttuivat vuoden 2011 alusta, mikä velvoitti kuntia tekemään muutoksia myös kuntakohtaisiin opetussuunnitelmiin. Oulunsalon

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2014 2015 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! 1. 6. luokilla opiskellaan yhtä tai kahta kieltä äidinkielen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA 1.1. Arvopohja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaan koulutyön arvopohjana Suomessa ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

LUKIJALLE. Arviointi. Opintien koulun tuntijako

LUKIJALLE. Arviointi. Opintien koulun tuntijako Valinnaisaineopas 2015-2017 LUKIJALLE Seuraavilla sivuilla esitellään Opintien koulun tuntijako sekä yksityiskohtaisesti koulun valinnaisainetarjotin 8. luokalle lukuvuodeksi 2015-2016 ja 9. luokalle lukuvuodeksi

Lisätiedot

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot 1) Turvallisuus ja liikkuminen turvallisuus ja liikkuminen: koulupoliisi, liikennekasvatus 1-3 -luokat, pelastautumisharjoitukset, koulun turvallisuusohjeet, Jee Jelppii!

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 8.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012

Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012 Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012 Koulujen yhteinen teema lukuvuoden 2011-2012 aikana: Kunnassa yhteisesti toteutettava teema on tämän lukuvuoden aikana hyvinvointi. Aihekokonaisuuteen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015. Sepänmäen koulu

TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015. Sepänmäen koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015 Sepänmäen koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Sepänmäen erityisopetusyksikkö toteuttaa oppilaan yksilöllisistä tarpeista lähtevää kasvatusta tavoitteena

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Koulukohtaiset lisätehtävät (OVTES Osio B 11-25) Laatutyö - koulun toiminnan kehittäminen

Koulukohtaiset lisätehtävät (OVTES Osio B 11-25) Laatutyö - koulun toiminnan kehittäminen Sivu 1/5 Märynummen koulu Salon kaupunki 1760/12.00.01.01/2015 Yleiset Koulu: Märynummen koulu Ylläpitäjä: Kaupungin ylläpitämä koulu Koulumuoto: Ala-asteen koulu Opetuskieli: Suomi Koulupiiri: Salo Opiskelijamäärä:

Lisätiedot

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi Cynde Sadler Maahanmuuttajien äidinkielen arvioinnin lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelmat on laadittu seuraaviin kieliin: arabia,

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 Alakoulujen rehtorit ENSIMMÄISEN VIERAAN KIELEN VALINTA JA MUSIIKKILUOKALLE PYRKIMINEN Tämän kirjeen liitteenä on 2. luokkalaisten vanhemmille jaettava

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Pikkolan koulu TERVETULOA 6-LUOKKALAISTEN VANHEMPAINILTAAN TORSTAINA 18.2.2016

Pikkolan koulu TERVETULOA 6-LUOKKALAISTEN VANHEMPAINILTAAN TORSTAINA 18.2.2016 Pikkolan koulu TERVETULOA 6-LUOKKALAISTEN VANHEMPAINILTAAN TORSTAINA 18.2.2016 MIKÄ MUUTTUU YLÄKOULUUN SIIRRYTTÄESSÄ? (1/5) Hallinnollisesti ei mikään siirrytään peruskoulun luokalta 6 luokalle 7. Mutta

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Vuosisuunnitelma. Opettajat. Toiminta-ajatus / keskeiset tavoitteet. Koulun perustiedot. Oppilasmäärä luokittain. Tuntikehys.

Vuosisuunnitelma. Opettajat. Toiminta-ajatus / keskeiset tavoitteet. Koulun perustiedot. Oppilasmäärä luokittain. Tuntikehys. Harhalan koulu Sivu 1/6 Vuosisuunnitelma Koulun perustiedot Koulu:Harhalan koulu Ylläpitäjä:Kaupungm ylläpitämä koulu Koulumuoto:Ala-asteen koulu Oppilasmäärä luokittain Suunnitelma l. luokka 5 2. luokka

Lisätiedot

8. Oppilaan arviointi

8. Oppilaan arviointi 114 Oppilaan arviointi 8. Oppilaan arviointi S avonlinnan normaalikoulun vuosiluokkien 1 6 opintojen aikana tapahtuva arviointi perustuu opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin sekä opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Aikaisemmilla luokka-asteilla oppilasta arvioidaan sanallisesti ja numeroilla. Lisäksi vanhemmat saavat ajankohtaista tietoa lapsensa koulunkäynnistä arviointikeskusteluissa.

Lisätiedot

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Vanhemmille ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Askolan kuvataidekoulu on perustettu vuonna 1992. Koulun ylläpitäjänä toimii Askolan kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry. Koulu on antanut taiteen perusopetusta syksystä

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PAIKALLISET OSIOT 1.8.2016 ALKAEN

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PAIKALLISET OSIOT 1.8.2016 ALKAEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PAIKALLISET OSIOT 1.8.2016 ALKAEN Kieliohjelma Puumalan yhtenäiskoulussa englannin opetus aloitetaan ensimmäisellä vuosiluokalla. Englannin opiskelu jatkuu koko perusopetuksen

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

RUUSUVUOREN VALINNAISAINEET

RUUSUVUOREN VALINNAISAINEET RUUSUVUOREN VALINNAISAINEET 6. LUOKKA Info 5. luokkalaisille Valinnaisainetarjoitin aukeaa 26.3. klo 18.00 6. luokan valinnaisaineet Liikunta Tekstiilityö Mediataito Kotitalous LIIKUNTAKURSSI Sekä tytöt

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 KOULU: Paraistenseudun koulu KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITTÄMISKERTOMUS 1. JOHTAJUUS Työn kehittämistä tukevat käytänteet Koulun verkostoituminen ja yhteistyö

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli) Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula. http://sivustot.tuusula.fi/koulut/kirkonkylankoulu/

KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula. http://sivustot.tuusula.fi/koulut/kirkonkylankoulu/ KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula http://sivustot.tuusula.fi/koulut/kirkonkylankoulu/ 1. LUKUVUODEN 2012-2013 TYÖ JA LOMA-AJAT LUKUVUOSI 2012-2013 Syyslukukausi 14.8.2012 (ti) - 21.12.2012

Lisätiedot

Liite LEMIN KUNNAN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODEKSI 2016-2017. Hyväksytty sivistyslautakunnassa 11.5.2016 31

Liite LEMIN KUNNAN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODEKSI 2016-2017. Hyväksytty sivistyslautakunnassa 11.5.2016 31 Liite LEMIN KUNNAN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODEKSI 2016-2017 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 11.5.2016 31 2 (5) 1. TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET Aamu- ja iltapäivätoiminta on perusopetuslain

Lisätiedot

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS 2 Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämisen periaatteet Harjuntaustan koulu on Loviisan ja naapurikuntien yhteinen erityiskoulu,

Lisätiedot

Kalkkisten koulu 2015 2016

Kalkkisten koulu 2015 2016 Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia

Lisätiedot