Ekologinen velka -kaupunkikävelyjen toteuttajalle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ekologinen velka -kaupunkikävelyjen toteuttajalle"

Transkriptio

1 Ekologinen velka -kaupunkikävelyjen toteuttajalle Ekologinen velka -kaupunkikävelyllä osallistujat tutustuvat todelliseen ostosympäristöön ja pohtivat sitä, millaisia vaikutuksia kulutuksellamme on luontoon ja ihmisten elinympäristöihin erityisesti globaalissa Etelässä. Kaupunkikävelyn aikana annetaan esimerkkejä kulutuskulttuurin kestämättömyydestä ja luonnonvarojen tuhlaamisen seurausten epäoikeudenmukaisuudesta globaalilla tasolla. Samalla tuodaan esiin kaupunkitilaa myös eikaupallisena tilana ja mahdollisuuksia vaikuttaa globaalin Etelän tilanteeseen vastuullisen kuluttamisen keinoin. Toteutus koostuu rasteista Kaupunkikävely on kiertokävely, jonka aikana pysähdytään eri yritysten ja toimitilojen äärelle, jotka toimivat kävelyn rasteina. Kullakin rastilla on teemansa, josta annetaan tietoa kunkin rastin kohdalla. Lisäksi rastilla on joku toiminnallinen tehtävä, jolla avataan kyseisen liiketoiminnan tai palvelun vaikutuksia ympäristöön ja globaalin Etelän tilanteeseen. Kunkin rastin tavoitteena on antaa esimerkkejä myös ylikulutuksen purkamiseksi. Aikataulun ja reitin suunnittelu Ohjekestona kävelykierrokselle on 60 minuuttia. Kunkin rastin toteuttamiseen varataan aikaa n. 10 minuuttia. Rastien tulisi sijaita korkeintaan kolmen minuutin kävelymatkan päässä toisistaan. Yksi kierros koostuu enimmillään kuudesta rastista. Kävely toteutetaan ulkona ja rastit sijoittuvat julkiseen tilaan esimerkiksi kaupan edustalle. Paikkoja valitessa on hyvä kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin: Toiminnan tarkoituksena ei ole aiheuttaa haittaa toiminnanharjoittajalle. Tämän vuoksi ryhmä kokoontuu kauemmaksi sisäänkäynnistä, esimerkiksi näyteikkunan edustalle. Varmista, että melu (esim. liikenne, kauppojen kuulutukset) eivät haittaa osallistujien mahdollisuutta kuulla esittelyä tai ottaa osaa keskusteluun. Ryhmä ei saa hajaantua rastilla olon tai rastilta toiselle siirtymisen aikana. Jos osallistujien käytössä on heille suunnattu tehtäväpaperi, tämä tulee huomioida rastin toteuttamisessa ja aikatauluttamisessa, jotta heillä on riittävästi aikaa pohtia annettua tehtävää.

2 Rastin teeman havainnollistamiseksi on käytössä myös havainnekuvia. (havainnekuvan symboli tässä ohjeistuksessa *1-*9) Tarjolla on myös vinkkejä aloitukseen ja loppukeskusteluun, joihin tulisi varata aikaa myös. 1. Kaupunkikävelyn aloitus Osallistujille kerrotaan, että kävelyn tarkoituksena on pohtia annettujen esimerkkien/rastien kautta omien kulutusvalintojemme vaikutuksia globaalin Etelän ihmisiin ja elinolosuhteisiin. Selitetään lyhyesti: Mitä tarkoittaa globaali Etelä ja teollinen Pohjoinen: Globaali Etelä ja teollinen Pohjoinen ovat Etelän kansanliikkeiden ja kansalaisjärjestöjen käyttämiä käsitteitä. Käsitteet kuvaavat suurpiirteisesti maailman köyhimpiä ja rikkaimpia valtioita/ihmisiä. Globaaliin Etelään kuuluvat Afrikan ja keski- ja Etelä-Amerikan maat ja osa Aasiasta. Teolliseen Pohjoiseen taas kuuluvat Euroopan ja Pohjois-Amerikan maat ja osa Aasiaa. Käsiteparin käytöllä halutaan välttää kehitysmaan käsitteen käyttöä, koska se on yhteydessä ongelmalliseen ajatukseen yhdestä kehityksen mallista. Mitä on ekologinen velka ja luonnonvarojen ylikulutus: Teollinen Pohjoinen on valtavasti velkaa globaalille Etelälle, mutta tätä velkaa ei tunnisteta tai tunnusteta juuri lainkaan. Ekologisen velan sijasta puhutaan Etelän taloudellisesta velasta Pohjoiselle. Tämä velka osaltaan pitää yllä nykyistä järjestelmää, jossa Pohjoisen ekologinen velka Etelälle jatkaa kasvamistaan. Tällä hetkellä alle 20 % maailman väestöstä käyttää yli 80 % maailman resursseista. Nykyinen kulutuskulttuuri tuottaa jatkuvasti paljon vahinkoa globaalille Etelälle ja edelleen ylläpitää ja kasvattaa teollisen Pohjoisen materiaalista ja moraalista velkaa globaalille Etelälle. Pohjoinen käyttää hyödykseen erittäin paljon Etelässä tuotettuja edullisia raaka-aineita ja mm. halpaa työvoimaa. Pohjoisen hyvinvointi on siis pitkälti rakennettu Etelän varaan ja tästä ei makseta kunnollista korvausta, eikä aiheutuneita vahinkoja korvata. (*1: Maailman ylikulutuspäivä) Kävelyn aikana huomaamme, miten luonnonvarojen ylikulutus liittyy arkeemme ja tulee esiin kaupunkiympäristössä. Aloitustehtävä: Missä seuraavista paikoissa asioit ja kuinka usein? Osallistujia voi herätellä kysymällä heiltä, kuinka usein he käyvät rasteihin liittyvissä paikoissa. Tämä tehtävä löytyy osallistujien tehtäväpaperista, jos sitä käytetään. Vaihtoehtoina: vaatekauppa, bensa-asema, kukkakauppa, ruokakauppa, elektroniikkaliike, ostoskeskus, tori / kauppahalli ja maailmankauppa

3 2. Kaupunkikävelyn lopetus Valitse rasteilla olleiden keskustelujen ja kiinnostuksesi mukaan kaksi kysymystä ja jatkakaa vielä, jos keskustelua syntyy ja siihen on aikaa. Mitä jäi mieleen kävelystä? Mikä oli uutta? Mikä oli mielenkiintoista, mikä ei? Olivatko kaikki paikat tuttuja ennestään? Auttoiko kävely katsomaan kaupunkia jostakin uudesta näkökulmasta? Vaikuttaako se kulutuksen määrään, että iso osa kaupunkitilasta on kaupallisessa käytössä? Mikä merkitys kuluttamisella on omassa elämässä? Voiko olla onnellinen, jos kuluttaa nykyistä vähemmän? 3. Oppaan valmiit rastivaihtoehdot 1. Elektoniikkaliike -kulutuselektroniikka Tavoite: Osallistuja ymmärtää elektroniikan tuotannon kipukohdat Ratkaisuehdotus: Kulutuksen vähentäminen ja elektroniikkajätteen kierrätys 2. Ruokakauppa, marketti tai tori mistä ruokamme tulee? Tavoite: Osallistuja saa lisää tietoa ruoantuotannon ympäristöön liittyvistä, yhteiskunnallisista ja sosiaalisista vaikutuksista Ratkaisuehdotus: Suosia kasvisruokaa, lähellä tuotettua, luomua ja reilua kauppaa 3. Vaatekauppa, kirpputori - vaatteet Tavoite: Osallistuja ymmärtää vaatteiden tuotantoon liittyviä epäkohtia (ympäristö, yhteiskunnalliset ja sosiaaliset) aikaisempaa paremmin. Kertakäyttömuodin kyseenalaistaminen. Ratkaisuehdotus: Kulutuksen vähentäminen, tarkempi harkinta, vaatteiden hankkiminen käytettynä, paikallisen tuotannon suosiminen. 4. Kukkakauppa - mitä annamme lahjaksi? Tavoite: Osallistujat tutustuvat käsitteisiin vesikriisi ja vesijalanjälki. Kerrotaan vesikriisin syistä ja seurauksista. Kyseenalaistaan materia onnen ja rakkauden mittarina. Ratkaisuehdotukset: Millaisilla vaihtoehtoisilla tavoilla voimme osoittaa huomiota toisillemme kuluttamatta globaalin Etelän luonnonvaroja kestämättömällä tavalla. Vesijalanjäljen huomioiminen kulutusvalinnoissa. 5. Bensa-asema - fossiiliset polttoaineet ja ilmastonmuutos Tavoite: Avataan yhteiskunnan riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja kerrotaan niiden tuotantoon liittyvistä ongelmakohdista. Ratkaisuehdotukset: Vinkkejä fossiilivapaaseen elämään

4 6. Kauppakeskus ja julkinen tila Tavoite: Avataan kaupunkitilan kulutuskeskeisyyttä ja kulutuksesta vapaan tilan merkitystä ylikulutuksen purkamiseksi. Ratkaisuehdotukset: Kulutuksen vaihtoehdot ja niiden rooli elämässä. 1. Elektoniikkaliike -kulutuselektroniikka Montako elektroniikkatuotetta kullakin osallistujalla on mukanaan? Kuinka montaa elektroniikkatuotetta osallistujat käyttävät päivittäin? Mitä teette laitteille, joita ette enää käytä? Osallistujien tehtäväpaperissa veikataan oikeita vastauksia. Voidaan tehdä rastin alussa tai lopussa herättämään mielenkiinto tai rastin jälkeen testaamaan mitä jäi mieleen. Oikeat vastaukset: Kongon kobolttikaivoksilla työskentelee arviolta lasta. Kännykän painosta 44 % on metallia. Kiinalaisen kännykäkokoajan kuukausipalkka on 100 e. Kännykän ekologinen selkäreppu painaa 118 kg. Vuosittain maailmassa hankitaan n. miljardi kännykkää. Käsittely: (*2: elektroniikan elinkaaren eri vaiheet) Mistä elektroniikan raaka-aineet tulevat? Kerro metallien louhinnasta ja valmistuksesta ja metallijätteen määrästä. Metallit louhitaan paljolti globaalin Etelässä kuten Afrikassa, Kiinassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Työolot kaivoksilla ovat usein epäinhimilliset: työpäivät ovat pitkiä ja olot vaarallisia, esim. tinankaivajat joutuvat viettämään useita vuorokausia maanalaisissa luolissa. Lapsityövoiman käyttö on yleistä esim. Kongossa, jossa kobolttikaivoksilla työskentelee arviolta lasta. (Kobolttia tarvitaan akkuihin.) Palkkataso on alhainen ja ei riitä perustoimeentulon hankkimiseksi perheelle. Ihmisiä on myös pakkosiirretty pois asuinalueiltaan kaivosten tieltä. Kaivokset ja malmin rikastaminen myös saastuttaa ja kuivattaa pohjavesiä, vesistöjä, maaperää ja ilmakehää. Tuotanto Elektroniikan valmistuksessa on useita vaiheita: eri osat valmistetaan eri tehtaissa, jotka saattavat sijaita eri puolilla maailmaa. Yksi kännykkä voi olla peräisin kymmenistä eri tehtaista ympäri maailmaa. Elektroniikkatehtaat sijaitsevat pääosin halvan työvoiman maissa kuten Kiinassa ja Intiassa. Halvalla työvoimalla on hintansa: työpäivät ovat yleisesti tuntia pitkiä, kiireisinä sesonkeina jopa pidempiä. Vapaapäiviä ei välttämättä ole lainkaan. Kuukausipalkat ovat riittämättömiä hyvään elämään, esim. Kiinassa n. 100 euroa kuukaudessa. Työntekijät asuvat usein jopa 10 hengen pienissä huoneissa. Väsymyksestä, virheistä ja lakkoilusta sakotetaan tai jopa erotetaan. Pääosa Aasian elektroniikkatyöläisistä on nuoria naisia. Myös lapsityötä ja

5 pakkotyötä esiintyy. Mitä elektroniikalle tapahtuu käytön jälkeen? Elektroniikkajäte on ongelmajätettä, joka pitää toimittaa kierrätykseen. Jos kaikki maailman vuosittain tuotettu elektroniikkajäte lastattaisiin junavaunuihin, vaunujono yltäisi maailman ympäri. Kännykän ekologinen selkäreppu on noin 118 kg, tietokoneen 1800 kg. Euroopassa 3/4 elektroniikkajätteestä katoaa jäljettömiin. Osa jätteestä päätyy globaaliin Etelään, jossa sitä puretaan ja poltetaan ilman asiantuntemusta ja mahdollisesti välittämättä aiheutuvista haitoista ihmisille ja ympäristölle (saasteet, terveysongelmat). Eurooppalainen tuottaa neljä kiloa elektroniikkajätettä vuosittain. Mitä minä voin tehdä? Elektroniikkajäte pitää toimittaa kierrätykseen. Tämä vähentää kaivostoiminnan tarvetta, kun materiaalia voidaan kierrättää. Laitteita ei ole tarkoitettu kestämään, jotta ihmiset ostaisivat aina uusia. Korjauttaminen on aina ympäristön kannalta hyvä valinta. Voi myös harkita, että tarvitseeko niin monta laitetta tai aina uusimman mallin. 2. Ruokakauppa tai tori -mistä ruokamme tulee? Millaista ruokaa haluatte syödä? Mistä saatte sitä? Kuka ruoan tuottaa? Mitä on ekologisesti tuotettu ruoka? Osallistujien tehtäväpaperissa valitaan ruoantuotannossa ongelmia aiheuttavia asioita ja kestävämpään ruoantuotantoon liittyviä asioita. Käsittely: Mitä ruoan tuottamiseen tarvitaan? Mm. maa-alue, vettä, lannoiteet. Ruoantuotannolla on ympäristöön liittyviä ja yhteiskunnallisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Kerro lyhyesti ruoantuotannon vaikutuksista ilmastonmuutokseen ja maailman vesivaroihin ja sen sosiaalisista vaikutuksista. Anna osallistujien pohtia, mikä taho hyötyy taloudellisesti, kun asiakas ostaa kaupasta esimerkiksi jonkin hedelmän tai vihanneksen. (Kauppias, tukkukauppa, kuljetusfirmat jne.) Jos tehtävä tehdään torilla voidaan laskea paljonko myynnissä on kotimaisia vaihtoehtoja ja ulkomailta tuotuja. Käy läpi osallistujien kanssa osio mitä minä voin tehdä. Ruoka ja ekologinen jalanjälki Suomalaisen ihmisen ekologisesta jalanjäljestä 34 % muodostuu liha- ja eläinperäisistä tuotteista ja 8 % ei-eläinperäisistä tuotteista, yhteensä siis 42 %. Sillä mitä syömme, on siis suuri vaikutus ympäristöön ja ekosysteemeihin.(*3 Mihin luonnonvaramme kuluvat) Ruoantuotannon vaikutukset ilmastonmuutokseen Eläintuotanto aiheuttaa 18 % maailman kasvihuonepäästöistä. Maapallon

6 maa-alasta 30% on peltoa, josta 2/3 käytetään rehun tuotantoon tai eläinten laiduntamiseen. Eläintuotannon lisäksi ilmastovaikutuksia syntyy pelloilla käytettävistä lannoitteista. Kasvihuoneiden lämmitys ja valaistus talvisaikaan Suomessa kuluttavat paljon energiaa. Myös ruoan kuljetuksesta syntyy päästöjä. Ruoantuotannon vaikutukset maailman vesivaroihin (*4:Makea vesi tuotteiden tuotantoon kuluva vesimäärä) Ruoantuotanto vaikuttaa myös maailman vesivaroihin. Suomessa vettä on paljon, mutta meille tuodaan ruokaa ja karjan rehua myös sellaisilta alueilta, joissa vettä on niukasti. 40 % suomalaisten vesijalanjäljestä muodostuu maamme ulkopuolella. Länsimaissa 30 % makean veden kulutuksesta menee maatalouteen. Globaalissa Etelässä 82 % makean veden kulutuksesta menee maatalouteen. Yhden kasviskilon tuottamiseen tarvitaan litraa vettä. Yhden naudanlihakilon tuottaminen kuluttaa litraa vettä. Pelloilla käytetyt lannoitteet ja torjunta-aineet leviävät ympäristöön ja aiheuttavat vesistöjen rehevöitymistä ja saastumista. Sosiaaliset vaikutukset Ruoantuotannossa on paljon myös ihmisoikeusrikkomuksia. Esimerkkinä tästä ovat Espanjan kasvihuoneissa työskentelevät siirtotyöläiset (pienet palkat, huonot työolot, altistuminen torjunta-aineille). Sama pätee Afrikkaan, Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan. Vientiin tarkoitetun ruoan tuotanto globaalissa Etelässä vie peltoalaa ja vesivaroja alueiden ihmisten omalta ruoantuotannolta. Myös metsiä kaadetaan vientiin tarkoitetun ruoan tuotannon alta globaalissa Etelässä. Joka kahdeksas sekunti kaadetaan jalkapallokentän kokoinen alue sademetsää pelloksi, eniten karjankasvatuksen ja eläinten ruoaksi menevien soijaviljelmien tieltä. Mitä minä voin tehdä? Kasvisruuan suosiminen: Sen tuottaminen kuluttaa paljon vähemmän energiaa ja vettä kuin lihantuotanto. Lähellä tuotettu kausiruoka ja luomu: Se kuluttaa luonnonvaroja ja vettä Suomessa eikä globaalissa Etelässä. Talvella Suomessa kasvihuoneissa kasvaneen ruoan energiankulutus on suurta, ja ruoan kuljettaminen aiheuttaa kasvihuonepäästöjä. Lähellä tuotettua ruokaa voi ostaa usein torilta suoraan tuottajalta. Reilun kaupan suosiminen: Globaalissa Etelässä tuotettua ruokaa, jonka tuotannossa on huomioitu ympäristö ja ihmisoikeudet. Saatavilla on mm. reilun kaupan banaaneja, appelsiineja, kahvia, teetä, suklaata ja mysliä. Valikoima kasvaa jatkuvasti. Muita mahdollisuuksia: Ruoan kasvattaminen itse parvekkeella, kasvipalstalla tai pihalla. Joissakin kaupungeissa on myös kaupunkiviljelyprojekteja, joissa ihmiset perustavat oman viljelmän ja palkkaavat viljelijän sitä hoita-

7 maan. Ruokapiirin kautta luomuruokaa saa yleensä halvemmalla kuin kaupasta. 3. Vaatekauppa, kirpputori - vaatteet Mistä hankitte vaatteita? Mikä olisi ekologinen tapa hankkia vaatteita? Osallistujien tehtäväpaperissa raportoidaan kaverin vaatteesta raaka-aineet, valmistusmaa ja hinta. Käsittely: Jokaisella vaatteella on oma tarinansa: Osallistujat tarkistavat pareittain, mistä materiaalista vaate on tehty, missä vaate on tuotettu, mitä se maksoi (myös hankintapaikka jos muistaa). Jopa 80% vaatteistamme valmistetaan puuvillasta tai polyesteristä, joilla molemmilla on kyseenalaiset vaikutukset ympäristöön. Vaatteiden osuus ekologisesta jalanjäljestämme on 18%. Vaatteen elinkaaren ympäristövaikutukset Puuvillan tuotanto (5* puuvillapellolta intiasta) Kerro puuvillan tuotannosta. Puuvillaa tuotetaan paljolti globaalissa Etelässä: mm. Kiinassa, Intiassa, Pakistanissa, Uzbekistanissa ja Länsi- ja Keski- Afrikassa. Tuotanto kuluttaa paljon vesivaroja (73% puuvillasta kasvatetaan kastelun avulla) ja torjunta-aineet saastuttavat ympäristöä ja aiheuttavat vakavia terveysongelmia niin viljelijöille kuin puuvillan prosessoijillekin. Puuvilla valkaistaan ja värjätään vahvoilla kemikaaleilla, jotka saastuttavat vesistöjä ja aiheuttavat ihmisille terveysongelmia. Tuotanto vaatii paljon vettä. Kankaaksi puuvilla jalostetaan ensisijaisesti Kaakkois-Aasiassa. Polyesteri, polyamidi (nailon), akryyli, polypropeeni ja elastaani Polyesterin, polyamidin (nailon), akryylin, polypropeenin ja elastaanin materiaalina on uusiutumaton luonnonvara öljy, ja valmistuksessa on omat ympäristöhaittansa. Öljyä ei kulu kuitujen valmistukseen suuria määriä, mutta valmistuksessa käytetään erilaisia apu- ja lisäaineita, joista osa on ympäristölle haitallisia, esimerkiksi polyesterin valmistuksessa käytettävä myrkyllinen metallipohjainen antimoni. Valmistus kuluttaa enemmän energiaa kuin puuvillan valmistus. Tehtaista pääsee ilmaan myös haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja typen oksideja. Synteettiset kuidut eivät maadu luonnossa ja niiden kierrätys on hankalaa. Toisaalta niiden jalostuksessa tarvitaan vähemmän kemiallisia käsittelyjä kuin luonnonkuitujen. Esimerkiksi valkaisua ei tarvita. Tekokuituisen vaatteen käyttöikä voi myös olla merkittävästi pidempi kuin luonnonkuituisen, sillä esimerkiksi polyesteri kestää hyvin käyttöä. Vaatetuotanto Vaatetuotanto tapahtuu eri puolilla maapalloa halvan tuotannon maissa

8 (mm. Kiina, Bangladesh, Intia), joissa työolot ovat huonot. Palkka ei riitä kunnolla elämiseen, työajat ovat hyvin pitkät, ylitöistä ei makseta välttämättä korvauksia, työolot aiheuttavat terveysongelmia ja myös lapsityövoimaa käytetään. Työntekijöiden liittyminen ammattiliittoon ja työolojen parantaminen on hyvin vaikeaa. Vaatteen tuotantoketjussa on monta porrasta ja sitä on vaikea seurata: raaka-aineen tuotannon jälkeen se valkaistaan, värjätään, kudotaan kankaaksi, ommellaan vaatteeksi useassa eri vaiheessa jne. Lopuksi vaate viedään keskusvarastoista kauppaan myytäväksi. Vaatteen tuotantoketjuun kuuluu useita kuljetuksia. Farkut matkustavat tuotantoprosessinsa aikana kilometriä eli maapallon ympäri. Sesongin vaihtuessa ostamaton vaate muuttuu jätteeksi. T-paita maksaa usein vain 6-10 euroa. Työntekijöiden osuus tästä on erittäin pieni. Kalliimpi hinta ei tosin tarkoita välttämättä, että vaate olisi oikeudenmukaisesti tai eettisesti tuotettu. Mitä minä voin tehdä? - Suosi vaatteita, joiden alkuperän voit jäljittää ja lähellä tuotettua: (1) raaka-aineet (pellava, hamppu, villa) (2) Suomessa tai Euroopassa valmistettua: työlainsäädäntö kunnossa. Tosin hikipajoja on myös Euroopassa. - Jos ostat puuvillaa tai globaalissa Etelässä tuotettua, suosi luomutuotantoa ja reilun kaupan tuotteita. - Pohditaan osallistujien kanssa, miten he ovat pidentäneet vaatteiden käyttöikää. - Voit osallistua kampanjoihin, jotka pyrkivät parantamaan vaateteollisuuden toimintatapoja kuten työntekijöiden kohtelua ja työoloja. - Tulevaisuudessa keinokuidut ja puuvilla eivät saisi olla enää niin hallitsevia tekstiilimarkkinoilla. Puuvillaa ympäristöystävällisempiä luonnonkuituja käytetäänkin yhä enemmän. Tuloaan tekevät kuituhamppu, nokkonen, bambu, pellava ja lyocell, joka on biohajoava selluloosakuitu. 4. Kukkakauppa / lahjojen antaminen Mitä ainetta kukkien tuotantoon tarvitaan eniten? Miten kukkien tuotanto vaikuttaa ympäristöön alkuperämaassa? Osallistujien tehtäväpaperissa etsitään aineettomia lahjoja merkkipäivänä. Purkamisessa osallistujat saavat toisiltaan vinkkejä seuraaviin juhliin. Käsittely: Kukkien tuotanto vaatii paljon vettä. Avataan käsitteet vesikriisi ja vesijalanjälki. Suomalaisten vesijalanjäljestä 40 % tuodaan ulkomailta. Jokainen suomalainen kuluttaa päivittäin litraa vettä. Vesijalanjäljellä tarkoitetaan valtioiden tai ihmisten kaiken kulutuksen vaatimaa vesimäärää. Käsite on verrannollinen ekologiseen jalanjälkeen. Se

9 tarkoittaa siis talousvettä ja kaikkien kulutettujen tuotteiden vaatimaa piilovettä. Vesijalanjälki voi muodostua sekä kotimaisesta että ulkomaisesta vedenkulutuksesta. Tuotteen valmistuksen ja tuotannon kuluttama vesi lasketaan kuluttajan vesijalanjälkeen, ei tuottajan. Piilovesi tarkoittaa tuotteen kasvatuksen, tuotannon ja jalostuksen aikana kulutettua vesimäärää. Piiloveden määrä riippuu tuotteen lisäksi maantieteellisistä olosuhteista sekä viljely- ja tuotantotekniikoista. Vesikriisi tarkoittaa makean veden varantojen ehtymistä ja saastumista muun muassa Aasiassa ja Afrikassa. Kiinassa Pekingin alueella pohjavesi on laskenut 20 vuodessa lähes sata metriä ja Keltainenjoki ei enää virtaa mereen asti. Myös monet muut suuret joet kuten Niili Egyptissä ja Indus Pakistanissa eivät virtaa mereen saakka ympäri vuoden. Vesivarantojen väheneminen vaikeuttaa suoraan miljoonien ihmisten elämää. (*6 kuivunut Aral-järvi) Suomalainen leikkokukkatuotanto on vähentynyt 1990-luvulta alkaen, ja enenevissä määrin kukkia tuotetaan muualla ja tuodaan Suomeen. Kukkia tuotetaan esimerkiksi Afrikassa kuten Keniassa. On ongelmallista tuottaa kukkia vientiin alueilla, joissa muutenkin on usein pulaa vedestä. Kun ruusuja viljellään Keniassa, vie se tilaa ruoantuotannolta, kuluttaa ja saastuttaa vesivaroja. Pahimmillaan veden hupeneminen on johtanut maailmalla vesikriisiin ja ruokakriisiin. Mitä minä voin tehdä? - Suosia lähellä tuotettuja tuotteita, jotta ne eivät kuluttaisi vettä globaalista Etelästä. - Antaa luonnonkukkia kunhan ne eivät ole uhanalaisia. - Jos ostan kukkia, kannattaa suosia kotimaisia ja reilun kaupan tuotantoa. - Antaa läheisilleni kukkien sijaan jotain aineettomia lahjoja. Miettikää, mitä ne voisivat olla? Vaatiiko välittämisen osoittaminen jonkin materiaalisen lahjan antamista? - Kulutuksen vähentäminen ylipäätään pienentää aina myös omaa vesijalanjälkeä. 5. Bensa-asema / energia ja ilmastonmuutos Mikä aiheuttaa ilmastonmuutoksen? Miten bensa-asema liittyy ilmastonmuutokseen? Osallistujien tehtäväpaperissa yhdistetään eri energiamuotoja ja avataan esimerkein sitä, miten paljon arjessamme on vaihtoehtoja yksityisautoilulle. Käsittely: Liikenne on merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Se aiheuttaa noin 13 % maailman kaikista kasvihuonepäästöistä. Sekä Euroopan unionissa että Suomessa liikenteen osuus päästöistä on noin 20 %. Liikennettä on monenlaista. Yli 80 % päästöistä tulee tieliikenteestä, joka voidaan jakaa matkustaja- ja tavaraliikenteeseen. Suomessa tieliikenteen

10 osuus hiilidioksidipäästöistä on yli 90 %. Joukkoliikenne tuottaa vain pienen osan päästöistä, ja erityisesti rautatieliikenne on vähäpäästöistä. Liikenne tuottaa ennen kaikkea hiilidioksidipäästöjä, koska lähes kaikki liikennemuodot perustuvat öljypohjaisiin polttoaineisiin. Öljyntuotanto aiheuttaa vakavia ympäristöongelmia globaalissa Etelässä. Esimerkiksi Shellin toiminta Nigeriassa on saastuttanut maaperää, vesistöjä ja ilmaa. YK:n arvion mukaan Nigerian Ogonimaan puhdistaminen öljytuhoista kestää kolmekymmentä vuotta. (*7 Öljyntuotanto Nigeriassa) Monet ovat joutuneet jättämään asuinalueensa joko öljynporauksen tai siitä aiheutuneiden ympäristöongelmien vuoksi. (Esimerkkejä tästä mm. Kolumbia ja Hantit Venäjällä.) Asukkaille aiheutuu myös terveysongelmia. Kokonaisia kulttuureja ja elämänmuotoja on tuhoutunut öljyntuotannon vuoksi. Näytä kuva eri energiatuotantomuodoista, (*8) pyydä oppilaita yhdistämään energiatuotantomuoto ja maa (tehtäväpaperi). Kerro lyhyesti muidenkin energiamuotojen ongelmista. Tehtävän kuvat ja taustaa energiamuodoille Vas. ylh. Öljyntuotannon vuoksi saastuu maaperää, vesistöjä ja ilmaa. Taustalla palaa maakaasua, joka pitää polttaa pois ennen kuin öljyä päästään pumppaamaan ulos maasta. Kuva Nigeriasta. Vas. alh. Palmuöljyplantaasien vuoksi tuhoutuu sademetsää, esim. Näistä Indonesian sademetsistä on enää 5% jäljellä. Myös maaperä saastuu lannoitteiden vuoksi. Kun suojaavaa metsää ei ole, myös eroosio köyhdyttää maaperää. Kuva Indonesiasta. Oik. ylh. Maakaasun tuotanto ei saastuta ympäristöä samaan tapaan kuin öljyn tuotanto, mutta on vaikeuttanut suuresti Siperiassa asuvien nenetsien elämää. Nenetsit ovat eläneet vaeltamalla (jutaamalla) porojen kanssa vuodenaikojen mukaan vaihtuvilla leireillä ja saaneet elinkeinonsa poroista. Maakaasuntuotannon mukana tulleet rakennusja tiehankkeet ovat häirinneet porojen vaellusreittejä ja sulattaneet ikiroutaista maata, jolloin liikkuminen on käynyt mahdottomaksi. Heidän elinkeinonsa on katoamassa maakaasuntuotannon vuoksi, samalla myös kokonainen kulttuuri on muuttunut uhanalaiseksi. Oik. alh. Tässä esimerkki uraanikaivoksen aiheuttamista terveyshaitoista. Kaivostoiminta saastuttaa ympäristöä, niin maita, vesistöjä kuin ilmaakin ja aiheuttaa paikallisille ihmisille erilaisia terveysongelmia, kuten epämuodostumia, keskenmenoja ja syöpiä. Kuva Intiasta. Mitä minä voin tehdä? Tehtäväpaperista tehtävä avaamaan miten paljon arjessamme on vaihtoehtoja yksityisautoilulle. Miten osallistujat säästävät energiaa? Mitkä liikkumismuodot ovat parempia ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta? Yhteys myös muuhun kuluttamiseen: vähentämällä kulutusta myös energian kulutus pienenee.

11 6. Kaupallinen tila vs. ei-kaupallinen julkinen tila Miksi kulutamme? Miksi kulutus on niin keskeinen osa suomalaista yhteiskuntaa? Mitkä tekijät yhteiskunnassamme kannustavat kuluttamaan jatkuvasti? Osallistujien tehtäväpaperissa on tehtävä, jossa havainnoidaan erilaisia tiloja. Vaihtoehdot ovat a) kaupallinen tila, esim. ostoskeskus ja b) julkinen tila esimerkiksi kirjaston, puiston tai muun neutraaliksi koetun julkisen palvelun tai kaupunkitilan äärellä. Tori on omanlaisensa paikka: Se on toisaalta kaupallinen tila, mutta toisaalta myös perinteisesti hyvinkin julkinen tila, jossa on kokoonnuttu, järjestetty erilaisia tilaisuuksia jne. Käsittely - kaupallinen tila: Kuvaile tilaa jossa olette. Kauppakeskuksessa on mainoksia, tarjouksia ja kuulutuksia. Sinne mennään tekemään ostoksia. Kauppakeskus on mukava ja lämmin tila, jossa voi viihtyä, mutta esimerkiksi istuaksesi ravintolassa sinun tulee ostaa purtavaa. Kauppakeskuksen yritykset ovat kansainvälisiä, samat liikkeet ja sesongin tuotteet ovat yhteisiä Suomessa, Ruotsissa ja muualla maailmassa. Kauppakeskuksissa voidaan järjestää myös joskus konsertteja, keskusteluja ja vaalitenttejä, koska niissä kuhisee ihmisiä jo valmiiksi paljon, mutta toisaalta myös jotta ihmiset tulisivat kauppakeskukseen niiden vuoksi. Käy läpi kuluttamisen syitä (kulutusyhteiskunta, mainonta, matkiminen, sosiaaliset ja psykologiset syyt). Kaupungeissa on hyvin vähän sisätiloja, joissa voi olla ostamatta mitään. Mitä tehdä, jos ei ole rahaa kuluttaa, mutta haluaa viettää aikaa julkisessa tilassa? Vaikuttaako se kulutuksen määrään, että niin suuri osa kaupungeissa olevista tiloista on kaupallisessa käytössä? Käsittely - ei-kaupallinen tila: Pohtikaa, miten paikka eroaa kaupallisesta tilasta. Mitä siellä tehdään? Mihin tarvitsee rahaa? Esim. voi tuoda omat eväät, voi lainata kirjaa, voi istua puiston penkillä, kuka vastaa toiminnan kuluista (esim. kunta), kuka tilaa voi käyttää ja mihin? Millaisia vetonauloja paikassa on ja miksi sinne tullaan? Miksi on tärkeää, että kulutuksesta vapaita tiloja on olemassa? Miten niitä voisi saada lisää? Mitä minä voin tehdä? Ekologisen velan purkamiseksi olisi tärkeä tunnistaa ja kyseenalaistaa luonnonvarojen ylikulutus. Vastuullinen kuluttaja pyrkii ensisijaisesti löytämään vaihtoehtoja ostamiselle. Jos ostaa jonkin tuotteen, kannattaa yrittää löytää ympäristön ja työntekijöiden kannalta hyvä vaihtoehto. Kerro millaisia vaihtoehtoja kaupungissa on. On tärkeää myös ylipäänsä pohtia kulutuksen merkitystä omassa elämässä. Tekeekö kuluttaminen meidät onnelliseksi? Mitä muuta voi tehdä kuin kuluttaa? Kierrätyskeskukset, kirpputorit, maailmankaupat ja ekokaupat tarjoavat

12 erilaisia vaihtoehtoja. Riippuvaisuutta rahataloudesta voi myös yrittää saada pienemmäksi erilaisten vaihtopiirien ja aikapankkien avulla. Nämä tarjoavat palveluja, joista ei tarvitse maksaa rahalla vaan tekemällä itse jokin vastaava työ. Yksinkertainen esimerkki: Liisa korjaa pyöräni, koska itse en osaa. Pyöräni tulee kuntoon, eikä minun tarvitse miettiä uuden ostamista. Minä taas hoidan hänen koiraansa vastaavan ajan. Lähteet ja lisätietoa: Manual of the guided city walk on sustainable consumption Eettistä elektroniikkaa. Luonto-liiton opas kulutuselektroniikan ihmisoikeus- ja ympäristökysymyksiin. %C3%B6ljyvuoto+vuosiin/a Opas on tuotettu osana hanketta Globaalia ympäristökasvatusta - ekologinen velka jäsentämässä tasa-arvoisempia Pohjoisen ja Etelän välisiä suhteita. Hankkeen tavoitteena on lisätä nuorten ymmärrystä ekologisesta velasta, ympäristöoikeuden-mukaisuudesta ja vastuullisesta kuluttajuudesta, sekä edistää tasa-arvoisempaa vuorovaikutusta globaalin Etelän ja teollisen Pohjoisen välillä. Hanketta koordinoi Maan ystävät ry. Hankkeen yhteistyökumppanit ovat Uusi Tuuli ry, Luonto-Liitto ry, Emmaus Aurinkotehdas ry ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy.

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Teema: ympäristöoikeudenmukaisuus

Teema: ympäristöoikeudenmukaisuus Teema: ympäristöoikeudenmukaisuus Ympäristöoikeudenmukaisuudessa on lähtökohtana turvata globaalin Etelän ihmisten oikeus hyvään elinympäristöön ja elämään. Tällä hetkellä globaalin Etelän ihmiset voivat

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Sisältö Kestävä kuluttaminen ja kohtuus Jätteen synnyn ehkäisy Tuotteen elinkaari Ekotehokkuus Ekologinen

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin?

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? 1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? a) maitotölkki b) suodatinpussi ja kahvinporot c) lasinsirut d) ruuanjätteet muovipussissa KOMPOSTI 2. Hyötispiste on paikka johon voit viedä

Lisätiedot

VASTUUVIIKKO 2014 KOULUAINEISTO. KOHDERYHMÄ: Yläkoulu, etiikka. TEEMA: Vesi

VASTUUVIIKKO 2014 KOULUAINEISTO. KOHDERYHMÄ: Yläkoulu, etiikka. TEEMA: Vesi VASTUUVIIKKO 2014 KOULUAINEISTO KOHDERYHMÄ: Yläkoulu, etiikka TEEMA: Vesi Mitä ongelmia vedenpuute aiheuttaa? Mitä eettisiä haasteita tähän liittyy? Miten oma vedenkulutukseni vaikuttaa muiden tilanteeseen?

Lisätiedot

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön HARAKATKIN HIKOILEVAT Asumisen veden- ja energiansäästö Sisältö Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön Omien kokemusten vaihto ja keskustelu

Lisätiedot

Miten ihmeessä saatte kulumaan 300 kg luonnonvaroja joka päivä?

Miten ihmeessä saatte kulumaan 300 kg luonnonvaroja joka päivä? Miten ihmeessä saatte kulumaan 300 kg luonnonvaroja joka päivä? Kulutus jakautuu epäreilusti Viidennes ihmisistä käyttää neljä viidesosaa maailman resursseista Kulutusyhteiskuntaan kuuluu 1,7 mrd ihmistä,

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS

TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS Kilpailuparin Numero: Kilpailijoiden Nimet: TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS Tehtävä tehdään lyijykynällä tälle tehtäväpaperille. Lisäpaperia saa tarvittaessa käyttää, käytetyt lisäpaperit tulee myös palauttaa

Lisätiedot

Ravinto ja ilmastonmuutos

Ravinto ja ilmastonmuutos Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen

Lisätiedot

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Parempi arkipäivä monille ihmisille Kestävä kehitys IKEAssa Sisältyy kaikkiin toimintoihimme Kestävän kehityksen toimintasuunnitelma FY15 kokonaisvaltainen lähestymistapa

Lisätiedot

Viisas kuluttaa vähemmän 2011

Viisas kuluttaa vähemmän 2011 Viisas kuluttaa vähemmän 2011 www.kiertokapula.fi Ekotehokkuus Mitä ekotehokkuus tarkoittaa? Ekotehokkuus tarkoittaa sitä, että vähemmistä raaka-aineista ja energiasta tuotetaan enemmän. Luonnonvaroja

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA Esitys Joensuussa Frans Silvenius tutkija, MTT Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Miten kehitetään ruokaketjun vastuullisuutta ja edistetään kuluttajien

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Teema: Kestävä taloudellinen vaihto ja kulutuksen vähentäminen

Teema: Kestävä taloudellinen vaihto ja kulutuksen vähentäminen Teema: Kestävä taloudellinen vaihto ja kulutuksen vähentäminen Pohjoisen ja Etelän välisen kestävän taloudellisen vaihdon toteutuminen ja ekologisen velan purkaminen vaatii kulutuksen vähentämistä Pohjoisessa.

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista 18.11.2014 Frans Silvenius/MTT/BEL/Kestävä biotalous Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja

Lisätiedot

PIKAOPAS KULUTTAJALLE

PIKAOPAS KULUTTAJALLE PIKAOPAS KULUTTAJALLE Tiedätkö, mistä ruokasi tulee? Suomessa syötävästä ruuasta noin 80 % on Suomessa valmistettua. Noin 65 % ruokamme raaka-aineesta on suomalaista. Elintarviketuotanto on maailmanlaajuista.

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy Tavoitteena omilla tiloilla päästötön ruoantuotanto ( regenerative farming, carbon farming,

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat

Lisätiedot

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Kuva: Arttu Muukkonen Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Pro Luomun luomubrunssi Sisältö - Tilan esittely - Miksi luomuviljely? - Luonnonmukainen

Lisätiedot

Harjoitus 1: Globaalit vesikysymykset 16.9.2015

Harjoitus 1: Globaalit vesikysymykset 16.9.2015 Harjoitus 1: Globaalit vesikysymykset 16.9.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9

Lisätiedot

Vastuullisuus ei ole makuasia - Paulig. Inspectan asiakastilaisuus 02092014 /Leena Miettinen

Vastuullisuus ei ole makuasia - Paulig. Inspectan asiakastilaisuus 02092014 /Leena Miettinen Vastuullisuus ei ole makuasia - Paulig Inspectan asiakastilaisuus 02092014 /Leena Miettinen 2014 PAULIG GROUP 2014 PAULIG GROUP Niin Pauligin perhe kuin yrityskin ovat läpi historiansa olleet maailmalla

Lisätiedot

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Luonnonvarat ja pitkä tähtäin 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Sisältö: Luonnonvarat ja Maailma Suomi Sääntely 13.12.2011 2 Globaali lähtökohta: Kun yksi maapallo ei riitä 28.9.2011 Maailman

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet

Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet Olli Varis Matti Kummu, Miina Porkka, Mika Jalava Maailman väkiluku: 1960: 3.0 miljardia 2012: 7.0 miljardia 2040: ~9 miljardia

Lisätiedot

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi.

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi. PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi. KESTÄVÄ KEHITYS ON MATKA 2 Kestävä kehitys tarkoittaa meille UPM:ssä matkaa. Kehitämme jatkuvasti ympäristö-, yhteisö- ja taloustehokkuuttamme.

Lisätiedot

Vastuullisuus vetoaako?

Vastuullisuus vetoaako? Vastuullisuus vetoaako? Ruokaketjun päättäjien visiopäivä 7.12.2011 Liisa Rohweder Pääsihteeri, KTT WWF Suomi WWF:n tavoitteena on pysäyttää luonnon köyhtyminen ja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset elävät

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

Kestävät arvot hankinnoissa

Kestävät arvot hankinnoissa Kestävät arvot hankinnoissa Keinoja ja käytäntöjä jätteiden vähentämiseen työpaikalla Jaana Itälä-Laine Kulutusyhteiskunta Julkiset hankinnat Suomessa julkisen sektorin hankintojen arvo on n. 30 miljardia

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Ryhmäraportti Jenni Kämäri, Anne Laitinen, Anssi Louet, Päivi Mäkimartti, Katri Åström Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto Tradenomi (AMK) KEMI/TORNIO 2012

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Jäteselviytyjät 2014. Tietokilpailu OIKEAT VASTAUKSET

Jäteselviytyjät 2014. Tietokilpailu OIKEAT VASTAUKSET Jäteselviytyjät 2014 Tietokilpailu OIKEAT VASTAUKSET 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Jätteiden lajittelu = a) laitetaan kaikki jätteet samaan astiaan b) laitetaan jokainen jäte omaan jäteastiaansa

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

1. Kulutamme luonnonvaroja 1

1. Kulutamme luonnonvaroja 1 Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Hyödynnämme luontoa -rastitehtävät Avainsanat: luonnonvarat, ekologinen jalanjälki, kuluttaminen, kestävä kehitys Luokkataso: 7.-9. lk, Yhteinen ympäristö

Lisätiedot

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Suomalaiset ja kenkien eettisyys Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Johdanto Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia Kemira DesinFix Innovatiivista veden desinfiointia Kemira - kemian alan huippuosaamista, tuotteita ja vedenkäsittelyteknologiaa maailmanlaajuisesti Vuoteen 2050 mennessä maapallon väestö kasvaa arviolta

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Ympäristökoulu Polku palvelee

Ympäristökoulu Polku palvelee Ympäristökoulu Polku palvelee Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhteisö. Toiminnan tavoitteena on elinympäristön parantaminen

Lisätiedot

Näkymätön reppu SIEPPO 3

Näkymätön reppu SIEPPO 3 Näkymätön reppu Kuinkahan monta tavaraa maailmassa on? (Kuinka monta tavaraa sinulla on?) Kuinkahan paljon aineita jokaisen tavaran näkymättömässä repussa on kaikkiaan? (Mikä ihmeen näkymätön reppu?) Näkymätön

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Kaupan yhteiskuntavastuu Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 20.11.2008. Ulla Rehell, Kesko Oyj

Kaupan yhteiskuntavastuu Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 20.11.2008. Ulla Rehell, Kesko Oyj Kaupan yhteiskuntavastuu Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 20.11.2008 Ulla Rehell, Kesko Oyj Sivu 2 Lähde: BIO IS Sivu 3 Lähde: BIO IS Sivu 4 Kauppa on paikallista palvelutoimintaa 45,5

Lisätiedot

IKEA FOOD KESTÄVÄ KEHITYS

IKEA FOOD KESTÄVÄ KEHITYS IKEA FOOD KESTÄVÄ KEHITYS Page 1 IKEA FOOD PRODUCT DEVELOPMENT PROCESS 2010 "Voin sanoa, että sekä IKEA että sen henkilökunta ovat parhaat tietämäni. Yhteishenki on mahtava, ja haluamme kaikki olla mukana

Lisätiedot

Elinkaariajattelu autoalalla

Elinkaariajattelu autoalalla Elinkaariajattelu autoalalla Mikä on tuotteen ELINKAARI? Tuotteen vaiheet raaka-aineiden hankinnasta tai tuottamisesta tuotteen käyttöön ja loppukäsittelyyn. MARKKINOINTI JAKELU, KAUPPA TUOTANTO KÄYTTÖ,

Lisätiedot

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ Perustettu 2009 Kauppahalli24.fi-verkkoruokakauppa avattiin 11/2012 Ulkoistetut partnerit: Terminaalitoiminnot: LTP-logistics oy Kuljetukset: Itella Posti oy Suomalainen omistus Luonnollisesti tuorein

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä

Lisätiedot

Loimimateriaalit. Elena Autio ja Minna-Liisa Heiskanen Suomen Hevostietokeskus ry Tallinpitäjän verkkotietopakettihanke 2015

Loimimateriaalit. Elena Autio ja Minna-Liisa Heiskanen Suomen Hevostietokeskus ry Tallinpitäjän verkkotietopakettihanke 2015 Loimimateriaalit Elena Autio ja Minna-Liisa Heiskanen Suomen Hevostietokeskus ry Tallinpitäjän verkkotietopakettihanke 2015 Tekstiileihin liittyvää terminologiaa D = denier = kankaan lineaarisen massatiheyden

Lisätiedot

Reilu kauppa ry Paasivuorenkatu 2A, 5 krs. 00530 Helsinki www.reilukauppa.fi 1/5

Reilu kauppa ry Paasivuorenkatu 2A, 5 krs. 00530 Helsinki www.reilukauppa.fi 1/5 1/5 2/5 Reilun kaupan periaatteiden mukaan tuotetut tuotteet tunnistaa Reilun kaupan merkistä, joka kertoo kuluttajille, että tuote täyttää kansainväliset Reilun kaupan kriteerit. Reilu kauppa parantaa

Lisätiedot

KOKOEKOseminaari. Kerttu Seikkula 10.02.2015

KOKOEKOseminaari. Kerttu Seikkula 10.02.2015 KOKOEKOseminaari Kerttu Seikkula 10.02.2015 Kierrätä pala Siljaa KOKOEKO- seminaari Kerttu Seikkula 10.02.2015 Tallink Silja haastoi nuoret suunnittelijat luomaan kierrätyshengessä uusia tuotteita - Kaksiosainen

Lisätiedot

Ympäristövastuu Ruukin teräspaalutuotteissa

Ympäristövastuu Ruukin teräspaalutuotteissa Ympäristövastuu Ruukin teräspaalutuotteissa Minna Salmi Ruukin Teräspaalupäivä 26.1.2012 Ympäristövastuu terästuotannosta teräspaalutuotteisiin Luotettava paalun valmistusketju RR- ja RD-paalujen edut

Lisätiedot

Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa!

Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa! Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa Eero Antila Arttu Brade Elsa Nyrhinen Elsa Pekkarinen Iisa Rautiainen Johdanto Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan järjestämällä kurssilla Matematiikka ja

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

HÄMEEN VESIEN SUOJELU- VINKIT. Mitä minä voin tehdä?

HÄMEEN VESIEN SUOJELU- VINKIT. Mitä minä voin tehdä? HÄMEEN VESIEN SUOJELU- VINKIT Mitä minä voin tehdä? Leväpartaiset rantakivet, sinilevämassat ja verkkojen limoittuminen ovat kaikki oireita rehevöitymisestä. Myös vieraslajit uhkaavat herkkää järviluontoa.

Lisätiedot

Onni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset

Lisätiedot

Ruoka ja ympäristö. Ympäristökouluttaja Erja Mähönen, Miljöönääri Oy

Ruoka ja ympäristö. Ympäristökouluttaja Erja Mähönen, Miljöönääri Oy Ruoka ja ympäristö Ympäristökouluttaja Erja Mähönen, Miljöönääri Oy Ruoan osuus on kolmannes meidän jokaisen ihmisen ympäristövaikutuksista. 1/3 1/3 kun tarkastellaan ilmastonmuutosta, rehevöitymistä,

Lisätiedot

maailmaa Renkaat pyörittävät

maailmaa Renkaat pyörittävät Sinun Juuri nyt maailmassa rullaa miljardeja renkaita Joka päivä valmistetaan satoja tuhansia uusia renkaita renkaanjälkesi Millaisen renkaanjäljen sinä jätät? Renkaat pyörittävät maailmaa Kaikki ympärilläsi

Lisätiedot

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.

Lisätiedot

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä.

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä. Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä. Rudus toimittaa asiakkailleen ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia Vihreitä betoneita, jotka suunnitellaan kohdekohtaisesti vastaamaan asiakkaan

Lisätiedot

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman FAOSTAT 2006 Puun käyttömäärät ja metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Onko päälläsi jokidelfiinille kuuluvaa vettä? - WWF:n vesioppitunnin PowerPoint-esitys

Onko päälläsi jokidelfiinille kuuluvaa vettä? - WWF:n vesioppitunnin PowerPoint-esitys 1 Onko päälläsi jokidelfiinille kuuluvaa vettä? - WWF:n vesioppitunnin PowerPoint-esitys Tunnin kulku esimerkiksi: 1. Harjoitus: Resurssien epätasainen jakautuminen maailmassa tai Porinaryhmät 2. Vesijalanjälki

Lisätiedot

Ruoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen

Ruoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen Ruoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen Ruoka, ilmasto ja uusiutuva energia -keskustelutilaisuus 2.6.2014, Säätytalo FIG 1. GHG emissions accelerate

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Yritysten päämäärän ja vastuullisuuden merkityksellisyys. - piittaako kuluttaja? Julkaisuvapaa 13.5.2014 klo 11.50

Yritysten päämäärän ja vastuullisuuden merkityksellisyys. - piittaako kuluttaja? Julkaisuvapaa 13.5.2014 klo 11.50 Yritysten päämäärän ja vastuullisuuden merkityksellisyys - piittaako kuluttaja? Julkaisuvapaa 13.5.2014 klo 11.50 TNS 2014 1 Kuinka tärkeää? 2 Mitkä asiat? 3 Vaikuttaako? TNS 2014 2 76% TNS Gallupin tutkimus

Lisätiedot

Sinivalkoinen jalanjälki. Kampanjatutkimus

Sinivalkoinen jalanjälki. Kampanjatutkimus Sinivalkoinen jalanjälki Kampanjatutkimus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää 1. Mitkä tekijät vaikuttavat kuluttajien ostopäätöksiin? 2. Mikä on suomalaisuuden merkitys ostopäätöksissä? 3. Mikä on suomalaisten

Lisätiedot

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot