TAMPEREEN NAVIGAATIOSEURA r.y.

Transkriptio

1 1 2/2011 TAMPEREEN NAVIGAATIOSEURA r.y.

2 Toimintakeskus Pajasaari 3 SISÄLTÖ 2/2011 KUVA: SAMI LEMPINEN 4 KOMMODORIN MIETTEITÄ 5 OPETUSTOIMEN KUULUMISIA 6 TUKIKOHTIEN KUULUMISIA 7 VEHKALINNAN PIKKUJOULU JA JOOGAA VENEILIJÖILLE 8 UUDET LAIVURIT, KEVÄT SYKSYN 2011 JA ALKUKEVÄÄN 2012 KERHOILLAT 12 KILPAILUTOIMINTA KESÄLLÄ ESITTELYSSÄ KUNNIAJÄSEN: LEIF LINDBLAD 19 KOLUMNI: HAISEVA VASTALAUSE 20 TAMPEREEN NAVIGAATIOSEURA 45 VUOTTA 26 PONNISTELUJA JA POHDINTAA POHJASLAHDELLA 27 LENTOPALLOA SEURAN JÄSENILLE 28 KIITOKSET RIVITANSSIIN OSALLISTUNEILLE 30 KORPPOON PIKKUJOULU 31 PAJASAAREN PIKKUJOULU 32 ITSENÄISYYSPÄIVÄN GLÖGITILAISUUS TAMPEREEN NAVIGAATIOSEURA RY PAJASAAREN OSOITE Pajasaari 2, Tampere PL 23, Tampere. Puhelin (03) SÄHKÖPOSTI sihteeri@tampereennavigaatioseura.fi KOTISIVUT PÄÄTOIMITTAJA Eija Uotila TAITTO Graafinen suunnittelu Selkämaa/ Marika Lempinen s-posti: marika.lempinen@selkamaa.fi PAINOPAIKKA ja PAINOSMÄÄRÄ PK paino OY, Tampere, 1500 kpl ISSN KUVA: SAMI LEMPINEN KANSIKUVA: KULTARANTA VIII / SAMI LEMPINEN

3 4 PÄÄKIRJOITUS Kommodori Eija Uotila OPETUSTOIMI Teksti: Heikki Teiskonlahti Reijo Hämäläinen 5 Kommodorin mietteitä Kuulumisia opetustoimesta PUOLISEN VUOTTA ON KULUNUT SIITÄ, kun edellisen kerran istuin kirjoittamaan kommodorin mietteitä. Silloin elettiin kevättä, kaikki näytti valoisalta, edessä olisi pitkä kuuma kesä. Nyt syksyn harmaus valtaa mielen. Kesä oli kuuma, välillä lämpöä tuntui olevan liikaakin. Pitkäkään kesä ei ollut, koska nyt on jo syksy ja veneiden nosto on kaikilla mielessä. Kokonaisuutena kesä oli ihanteellinen, niin veneilijöiden, kuin muidenkin lomailijoiden kannalta. Aurinkoa ja sadetta oli kohtuullisesti. Tuulet olivat lempeitä purjehtijoille. Olemme seura, joka ei lepää kesälläkään. Alkukesästä on veneilijöiden perus- ja jatkokurssi, jossa harjoitellaan käytännön taitoja. Loppukesästä on päällikkökurssi, jossa taidot punnitaan. Syyskuussa alkaneet saaristo-, rannikko- ja avomerikurssit täyttävät Pajasaaren opetusluokan. Tukikohdat olivat jälleen kesän aikana ahkerassa käytössä. Tukikohtapäivät kokosivat ahkerat talkoolaiset samaan laituriin. Valmista tuli iloisin mielin. Illat kuluivat rattoisasti nuotion ääressä. Uusi laulukirja saatiin painosta juuri ennen Vehkalinnan 30-vuotisjuhlaa. Se on laulettu kannesta kanteen jo useampaan kertaan. Vehkalinna täyttyi kyläläisistä ja seuran omasta väestä heinäkuun ensimmäisenä sunnuntaina. Kartanon rouvat ja herrat tarjoilivat kahvia ja esittelivät paikkoja. Junnuleiri valtasi Vehkalinnan perinteisesti heinäkuun loppupuolella. Vielä ei ole tiedossa miten Vehkalinnan käy. Junnuleiri kuitenkin pidetään tulevaisuudessakin tavalla tai toisella. Kilpailuja kesän aika järjestettiin toimintasuunnitelman mukaisesti. Diplomikilpailussa ei ollut yhtään osanottajaa, joten se jäi toteutumatta. Muut toimintasuunnitelman mukaiset kilpailut pidettiin. Osanottajia oli kuitenkin niin vähän, että mietityttää kannattaako kilpailuja järjestää. Lipunlaskussa ja palkintojenjaossa oli osanottajia vain muutama. Onkohan syytä siirtää tämäkin tilaisuus tiistain kerhoillaksi. Kerhoillat tiistaisin jatkuvat. Ohjelmasta on pyritty saamaan vaihteleva, jotta kaikille löytyisi jotakin mielenkiintoista. Toivoisin mahdollisimman monen jäsenen suuntaavaan askeleensa Pajasaareen, kerhoiltoihin, juhliin, opetuksen pariin tai vain muuten pistäytymään. Kiitän kaikkia kuluneesta kesästä ja toivotan oikein hyvää syksyä ja tulevaa talvea. n KESÄ ON KÄÄNTYMÄSSÄ HYVÄÄ VAUHTIA SYKSYKSI, ensimmäiset veneennostotkin on jo nähty. Kesäajan käytännön veneilykurssit ovat päättyneet ja siirtyneet tiedostoihin. Säitten puolesta ei tainnut kenellekään jäädä mitään hampaan koloon. Koulualuksemmekin puksutteli moitteettomasti koko veneilykauden. Kurssit ovat alkaneet Pajasaaressa sekä työväenopistoissa. Tällä lukukaudella Pajasaaren ulkopuolisia kursseja on alkanut perinteisesti Sampolassa, jossa opena Reijo Hämäläinen ja oppilaita täysi luokka sekä Ylöjärvellä opena Heikki Teiskonlahti, oppilaita 12, mikä on normaali määrä syksyn kurssille, ja vielä Toijalassa, joka on uusi paikka meille, mutta kun sinne ei opettajia paikkakunnalta löytynyt, Tauno Lundström opettaa kurssia, oppilaita 15. Pajasaaren saaristokursseilla oppilasmäärissä on selvää vähennystä verrattuna viime vuosiin. Oppilaita on parikymmentä kummallakin rinnakkaiskurssilla. Voisi helposti ajatella, että se viimevuosien buumi on palautunut normaaliin. Tiedä häntä, aika näyttää. Rannikkokurssi on myös normaalia pienempi, 15 oppilasta. Tosin syksyn rannikkokurssit ovat aina kevään kursseja pienempiä, mutta selvää pudotusta kuitenkin. Avomerikurssin suosio näyttää pysyvän ilahduttavan korkealla tasolla, 22 oppilasta aloitti syksyllä kevääseen asti jatkuvan opiskelun. Kurssia vetävät Marko Valo ja Kalle Antniemi, toivottavasti Saarakin kerkiää kiireiltään jossain vaiheessa mukaan. Tänä syksynä meillä on selvää niukkuutta opettajista. Seuramme pitkäaikaiset opettajat Kai Kauppi ja Timo Riutta lopettivat aktiiviopettajan uransa. Viime vuosina molemmat toimivat pääasiassa rannikkokurssien opettajina. Kumpikin aloitti opettamisen jo 80- luvun alkupuoliskolla, siis huikeat yli 30v talkootyötä opetustoiminnan hyväksi. Timolla oli vielä muita seuran hallinnollisia tehtäviä siinä sivussa esm. kommodöörinä ym. Nämä ovat suorituksia, joille Tampereen Navigaatioseura kiittää ja kumartaa syvään. Kuitenkaan emme herroja näin vähällä vieläkään päästä, vaan he ovat edelleen opetustoiminnassa mukana pienemmällä intesiteetillä. Reijo on siirtynyt opettamaan rannikkoa ja sukkuloi vielä sen lisäksi toisen saaristokurssin ja Sampolan saaristokurssin opena. Tilanne vähän helpottuu, kun saamme Heikki Laakson ja Sari Koivumäen mukaan myöhemmässä vaiheessa. Opettajatilanne on aktiiviopettajien osalta nyt niin vajaa, että meidän kaikkien on tehtävä parhaamme ja löydettävä pari opettajaa lisää. Lukumääräisesti opettajia on, mutta kun on niitä valitettavia työ ja muita harrastuksia esteenä. Toivomme, että tilanne ei mene niin pahaksi, että joudumme luopumaan jostakin Pajasaaren ulkopuolisesta kurssista. n Mukavaa syksyä Heikki Teiskonlahti

4 6 Teksti: Kai Schulze 7 Tukikohtien kuulumisia TAAS ON TAKANA PITKÄ HELLEKESÄ ja vuodenaikaan kuuluvat syyssateet ovat nekin jo kauan kestäneet. Veneilykausi alkaa olla lopuillaan ja näin ollen myös tukikohtien käyttö muuttumassa satunnaiseksi. Tukikohtien isännistössähän tuli tälle kaudelle joitain muutoksia, lähinnä Riekkolan ja Korppoonrannan osalta. Niin vanhat kuin uudetkin isännät ja emännät ovatkin ansiokkaasti tehtävänsä hoitaneet, mikä ei aina varmasti helppoa ole ollut. Venekuntien käyntimäärät ja yöpymiset ovat olleet kutakuinkin entisellä tasolla; nämähän tarkentuvat vasta loppuvuodesta kun yhteenvedot eri kohteista saadaan. Myöskään mitään suurempia yllättäviä kustannuksia ei ole vastaan tullut (ainakaan vielä!). Vehkalinnan ja Kuterin osalta kävimme taas Tampereen kaupungin kanssa pienen palaverin, näiden tukikohtien vuokrasopimuksethan irtisanottiin viime vuonna, mutta niitä kuitenkin jatkettiin vielä vuodeksi entisin ehdoin. Molempien tukikohtien kaavoitus- tai maankäyttösuunnitelmat ovat edelleen auki. Neuvottelun perusteella päädyttiin Kuterin osalta toistaiseksi voimassa olevaan vuokrasopimukseen kolmen kuukauden irtisanomisajalla. Sen sijaan Vehkalinnan tilanne jätettiin auki samalla sopien uudesta yhteydenotosta tulevana helmi maaliskuun aikana. Tämä siksi, että maankäyttösuunnitelman suhteen olisi siihen mennessä odotettavissa uutta tietoa mahdollisten toimenpiteiden tueksi. Edellä mainitusta huolimatta saimme luvan jatkaa molempien tukikohtien käyttöä toistaiseksi entiseen tapaan. Korppoonrannan laiturin laajennushanketta on pyritty viemään eteenpäin, mutta kapuloita rattaisiin on tullut vähän sieltä sun täältä. Ongelmia on esiintynyt mm. ruoppausläjitysten sijoittamisessa, kunnan rakennusmääräysten vaatimuksissa ja naapurin mielipiteessä hanketta kohtaan. Hanketta ei kuitenkaan ole haudattu, mietimme nyt eri vaihtoehtoja venepaikkojen lisäämiseksi. Korppoonrannan kalliolle ahkerat talkoolaiset pystyttivät tanakan antennin, joten nyt televisiokin siellä näkyy. Peräpoijut kettinkeineen uusittiin. Pajasaaren opetussalin lattia sai uuden hohteen, jonka kaikki paikalla käyneet ovat toivottavasti huomanneet. Lattia hiottiin ja lakattiin uuden veroiseksi vuokranantajan toimesta; kiitos niin heille kuin Ahdillekin, joka asian esitti sopivassa tilanteessa. Pajasaaren uusi keittiökin on jo sisäänajettu ja ilmeisesti toimivaksi todettu. Olen ollut huomaavinani menneiden vuosien ilmoissa sen ominaisuuden, että sitä mitä tulee, tulee sitten kauan, olipa se hellettä tai sadetta tai jotain muuta. Kuluvaa syksyä kestää vielä pitkään, joten toivokaamme ettei pidempiä myrskykausia kuitenkaan tule. n Syysterveisin Kai Schulze Tervetuloa Vehkalinnan tunnelmalliseen pikkujouluun ! Taas on lyhdyt sytetty ja Jouluinen pöytä katettu ja koristeltu... Tarjolla perinteistä Jouluruokaa saunomista,iloista,tunnelmallista yhdessä oloa. Illan tummetessa Joulupukki poikkeaa. Olet lämpimästi tervetullut! ILMOITTAITUMISET LEO LINDELL leo.lindell@pp.inet.fi tai TIINA VIRNES t.virnes@luukku.com Joogaa veneilijöille! Pajasaaressa oli joogaan tutustumiskerta ja jatkuu tortaisin klo alkaen, kestää tunnin kerrallaan. Ei edellytä harjoittajalta aikaasempaa osaamista. Ohjaajana toimii joogakouluttaja Matti Uutela puh Seuraa tarkempaa ilmoittelua seuran kotisivuilta! Hinta syyskaudelta 10

5 8 UUDET LAIVURIT UUDET LAIVURIT [ 9 ] Laivuritutkinnot kevät 2011 SAARISTOLAIVURIT PAJASAARI RANNIKKOLAIVURIT PAJASAARI TÄHTITIETEELLINEN PAJASAARI Ahvenainen Ajo Gylling Haarala Halme Halme Heponeva Heponeva Heponeva Herrala Hirvonen Hyvönen Ilveskoski Jurvanen Kekki Kelkka Kesälahti Kostiainen Kuosa Lammi Lampinen Laurila Laurila Lignell Lilleberg Luukkonen Martiskainen Moisio Mäenpää Mäkinen Nummi Palolampi Piekkari Salminen Sierimo Tommi Esa Maija Tomi Lassi-Elmeri Kirsi Anu Mikko Juuso Jaakko Maarit Ilkka Erkki Kaisa Jesse Tommi Tapio Tuula Kari Martti Pyry Hannu Jalmari Birgit Tomi Esa Jarko Kari Erkko Kreetta Niko Pirjo Pauli Riku Mari Syväjärvi Timo Szänti Hanna Taukojärvi Sami Telilä Mika Vilkki Simo Virtanen Pasi Ylä-Anttila Päivi Juuti Victor Mäkinen Juha-Pekka Poussa Mikko Rahja Ossi Rantakangas Sami Saaristo yht. 47 tutkintoa Aalto Bär Hakala Harju Hautakangas Helenius Honka Kangas Kenttälä Kurki Kutschke Kuusela Lahtinen Laine Lammi Luukkala Oinonen Paatola Pekkanen Pokki Rantanen Ray Saarela Sillanpää Teliranta Tiitinen Tiitinen Tuomiranta Vahtera Viilola Viinikkala Yht.31 tutkintoa Pekka Miikka Arja Jarmo Anne Sami Ari Erja Rauno Mika Christian Hanna Marko Petteri Tommi Tauno Turo Jussi Antti Tuomo Jouko Tomas Salla Mika Kalle Jukka Kati Jarmo Teemu Juha Mika Autio Paula Harrison Lara Koli Matti Matala Virpi Mäkelä Erkki O. Raitola Heikki Rajala Lauri Saarelainen Sami Stenvall Vesa Timola Pekka Yht. 10 tutkintoa Yhteensä keväällä 88 tutkintoa Kaikkiaan tutkintojen määrä on 7050

6 10 11 Syksyn kerhoillat 2011 ja muut tapahtumat Kerho-iltojen aiheet saattavat muuttua, joten seuraa kotisivuilla olevaa tapahtumakalenteria. Sieltä löytyvät aina tuoreimmat tiedot. RUORI-lehtien postituksen vähentymisen myötä kotisivujen seuraaminen on entistä tärkeämpää. Sähköinen viestintä mahdollistaa nopean tiedon kulun. Kerhoillat ovat Pajasaaressa tiistaisin klo Poikkeukset mainitaan erikseen esim. retket ja talkoot. Liikuntaillat jatkuvat torstaisin Pajasaaressa joogan merkeissä.. Lentopallo Lielahden koululla klo Kerhoillat, talkoot kuten muukin toiminta on avointa kaikille jäsenille perheineen sekä heidän ystävilleen. Ota kaveri mukaan, kun lähdet liikkeelle. Ennakkoilmoittautumisia ei yleensä tarvita. Jos tarvitaan, niin se mainitaan erikseen. Päivä klo Tapahtuman kuvaus: Asiaa veneen korroosiosta: Lars Ström Kesän päällikkökurssin kokemuksia kuvin ja sanoin Vehkalinnan pikkujoulu. Katso ilmoitus! Karttanavigointikilpailu On aika hakea vuoden kanttanavigoinnin SM-kilpailun karsinnan tehtäväpaperit Pajasaaresta. Ratkaisun voit tehdä kotona. Seuralla on mahtava maine, niin osanottajamäärän, kuin menestyksen suhteen. Jatkakaamme perinnettä! TraFi Kimmo Patrakka kertoo tuoreimmat kuulumiset. Aiheena on huvivenekuljettajakirja ja erilaisten huvikäytössä olevien alusten rekisteröinti. Kimmo on Veneilyn ylitarkastaja Liikenteen turvallisuusvirastossa Pajasaaren pikkujoulu. Katso ilmoitus Junnujen pikkujoulu Pajasaaressa, kahvit kaikille klo Ylipäällikkökurssi kertoo kesän meriretken retkikuulumiset GLÖGI-ilta heti kaupungin ilotulituksen jälkeen. Kuorolaulua Laivuritentit Sampolassa Tenttitulokset. Tehtävät käydään läpi opettajan johdolla. RAUHALLISTA JOULUA KAIKILLE UUSI VUOSI 2012 alkaa entistä aktiivisempana Kevään kursseille ilmoittautuminen Kurssit alkavat Kurssit alkavat Opetusmateriaalin pussitus Ruori-ilta. RUORI-lehden suunnittelua ja ilmoitushankintaa. Kaikille asiasta kiinnostuneille, niin vanhoille tekijöille, kuin uusille harrastajille. Asia tärkeä, jotta tiedotusta voidaan edelleen hoitaa Kokemuksia NMEA2000-verkon käyttämisestä pienveneessä. Martti Ojanen Vuosikokouskutsun postitus Päivi Pyyvaara tulee kertomaan GEO-kätkennästä. Geokätkentä on harrastus, jossa piilotetaan ja etsitään geokätköiksi kutsuttuja rasioita GPS-paikantamislaitteen avulla Kerhoilta Vuosikokous

7 12 Tampereen Navigaatioseuran kilpailutoiminta 2011 Teksti: Reijo Manninen Kuvat: Virmo Suonpää KILPAILUTOIMIKUNTA 13 KAUDEN KILPAILUTOIMINTA ajoittui tänä vuonna loppukesään ja syksyyn. Seuran omaa karttakisaa ei tänä vuonna pidetty lainkaan ja ensimmäinen veneilytaitokilpailukin jäi kisaamatta osallistujien puuttuessa. Loppukauden kilpailuissa kisaajia olikin sitten useamman joukkueen verran, sillä kilpailut olivat osa Venepäällikkökurssin ohjelmaa. Perinteiseen Porin navigaatioseuran järjestämään yönavigointikilpailuun ei joukkuetta valitettavasti saatu kasaan. Porin joukkue oli mukana päätöskilpailussa täällä Näsijärvellä ja tunsi viime vuoden tapaan paremmin ratamestarin metkut. Kiitos kaikille ratamestareille, tehtävät olivat jälleen mielenkiintoisia ja sopivan haastavia. Kiitos myös veneen omistajille, jotka tuovat veneensä kilpailumiehistön käyttöön ja antavat mahdollisuuden harjoittaa veneilytaitoja oikeassa ympäristössä. Kiitos myös kaikille kilpailijoille ja muille toimijoille innokkaasta mukana olosta. n TaNS kilpailukauden 2011 kokonaistulokset Merikarttanavigoinnin SM karsinta 12 Timo Halonen 15 Kalle Antniemi 20 Jyrki Nieminen 25 Arja Hilliaho 31 Kirsi-Marja Myllymäki 35 Anssi Kukko 42 Timo Väätäinen 52 Paula Autio 66 Lauri Mäkelä Merikarttanavigoinnin SM finaali Tammisaaressa 4 Jyrki Nieminen 9 Timo Halonen 11 Kalle Antniemi Veneilytaitokilpailujen tulokset 2011 Diplomikilpailu Ei osallistujia. Olut-Makkara kisan reitinsuunnittelua tamperelaisittain. Tässä porilaisten taidonnäyte.

8 14 15 Tampereen Navigaatioseuran kilpailutoiminta 2011 Jameson ajot 9.8, ratamestari Mikko Linne (vene, päällikkö, navigaattori, ruorimies, tähystäjä/ valvoja) 1. Navis: Janne Voimanen, Juhani Hanhijärvi, Jaakko Pennanen, Kalle Antniemi 2. Navis: Hannu Järvelä, Tommi Kelkka, Kimmo Roine, Virpi Matala/ Kalle Louhimo 3. Navis: Christian Kutschke, Hanna Kuusela, Antti Lahnaoja, Kirsi-Marja Myllymäki ja Tauno Luukkala Naistenlahti-malja 23.8, ratamestari Anitta Niinimäki 1. Margona II: Hannu Järvelä, Tommi Kelkka, Kimmo Roine, Virpi Matala/Mikko Linne 2. Marian: Hanna Kuusela, Christian Kutschke, Antti Lahnaoja, Kirsi-Marja Myllymäki/Raimo Lahti 3. Navis: Juhani Hanhijärvi, Jaakko Pennanen, Janne Voimanen, Miikka Bär/Kalle Antniemi Porilaisten reitti oli tarkempi, aitoa riemua! Pirkan Kello yökilpailu 6.9, ratamestari Leif Lindbald ja Risto Kangasniemi 1. Margona II: Jaakko Pennanen, Miikka Bär, Juhani Hanhijärvi, Mikko Linne 2. Marian: Christian Kutschke, Hannu Järvelä, Hanna Kuusela, Anitta Niinimäki/ Raimo Lahti 3. Navis: Kimmo Roine, Virpi Matala, Tommi Kelkka, Kalle Antniemi/ Reijo Manninen Olut-Makkara kilpailu 2.10, ratamestarit Marko Valo ja Mikko Linne 1. Marian: Toni Niemi, Tiia Niemi, Reijo Wallin, Raimo Lahti 2. Navis: Juhani Hanhijärvi, Christian Kutschke, Miikka Bär, Jaakko Pennanen/Virmo Suonpää Vuoden 2011 arvonimet Vuoden päällikkö Hannu Järvelä Vuoden navigaattori Tommi Kelkka Vuoden ruorimies Kimmo Roine Vuoden naisnavigaattori Hanna Kuusela Vuoden karttanavigaattori Jyrki Nieminen Tampere Pori kiertopalkinto Porin Navigaatioseura Valmiina tehtävään. Jameson ajojen palkinnot ottivat vastaan Juhani Hanhijärvi ja Jaakko Pennanen Juhani Hanhijärvi (vas), Mikko Linne, Anitta Niinimäki, Christian Kutschke ja Jaakko Pennanen

9 16 ESITTELYSSÄTAMPEREEN NAVIGAATIOSEURAN KUNNIAJÄSEN 17 Leif Lindblad JAA, ETTÄ MILLOIN SE ALKOI? Siitä ei aivan tarkka muistikuvaa ole mutta vesien kanssa on oltu tekemisissä siitä asti, kun ihan pikkupoikana lukujen vaihteessa, Armonkalli- on rannoilla, syksyisin ja keväisin mulittiin jäiden seassa. Veneessäkin sain olla, sekä naapurin sedän ei paljon soutuvenettä suuremmassa, Tampellan yksipyttyisellä koneella varustetussa, avonaisessa keskimoottoriveneessä, että joskus jonkun TaPS:iin kuuluvan purjehtijan kyydissä joko N-jollassa tai peräti Hai-veneessä. Siihen aikaan kulmakunnan pojat tunsivat kaikki Naistenlahden purjeveneet. Näin Leif vastaa kysymykseen veneilyinnostuksen saamisestaan. Myöhemmin suvulla oli mökki saaressa josta perämoottoriveneily tuli tutuksi, ensin pienellä, myöhemmin isolla koneella. Koulunkäynnin ja armeijan jälkeen Leif asui viisi vuotta Hampurissa, missä veneily jäi kokonaan sivuun, mutta vesielementti oli sielläkin mukana työtehtävien liittyessä läheisesti merenkulkuun. Paluun jälkeen jatkui mökkiveneily ja 1970-luvun loppupuolella vaimo Anna- Liisa huomasi Tampereen Navigaatioseuran saaristolaivurikurssin ilmoituksen Aamulehdestä, ja sillä tiellä hän edelleen on. No, mutta tuo Leifhän sen voisi hoitaa. Näin lausahti Raija Suonpää keväällä 1982 diplomien jaon jälkeen kun oli tiedossa, että silloinen rannikkokurssin vetäjä, Toivo Sundqvist, joutuisi olemaan suurimman osan syksyä toipilaana leikkauksen jälkeen. Siitä alkoi Leifin opettajaura, joka edelleen jatkuu. Ensin muutama vuosi yhdessä Topin kanssa, sitten muutama vuosi yksin ja lopuksi yhtenä aiheopettajana neljästä. Matkan varrella tuli laadittua kokonaan uusi rannikkokurssin opetusmoniste, jota opettajat ovat käyttäneet omana työkalunaan vielä pitkään senkin jälkeen, kun Navigaatioliitto sai valmiiksi oman rannikkomerenkulun oppikirjansa. Avomerikurssille Leif joutui mukaan Tapani Caseliuksen pariksi 1989 kun Sampola, jossa avomerikurssi siihen aikaan vielä pidettiin, ruuhkan purkamiseksi kerran suostui pitämään saman lukukauden aikana kaksi rinnakkaista avomerikurssia. Ne pidettiin peräkkäin samana iltana eikä Tapani mielellään vetänyt kahta kurssia peräkkäin. Leif kuunteli ensin, omien sanojensa mukaan kynä sauhuten, Tapanin tarinointia ja kertoi sitten samat asiat, vitsejä myöden, seuraavalle ryhmälle. Muutaman vuoden Tapani ja Leif opettivat sitten yhdessä myös Pajasaaressa ja kun Tapani, eläkkeelle jäätyään, muutti paikkakunnalta jatkoi Leif ensin yksin ja sittemmin yhdessä Saara Villan kanssa kevääseen Sinä aikana Leif rakensi tähtitieteellisen navigoinnin kurssin opetukseen liittyvän oppimateriaalin ja visuaaliset esitysmenetelmät kokonaan uuteen uskoon perustuen kuitenkin niihin muistiinpanoihin, jotka hänellä Tapanin kurssilta oli tallessa. Leif otti hoitaakseen seuran opetustoimen vuonna Sinä aikana luotiin useita kontakteja ympäristökuntiin, pitäen saaristokursseja niiden työväen- ja kansalaisopistoissa. Leif oli mukana rakentamassa seuralle saaristolaivurikesäkursseja, jotka olivat varsin suosittuja, niiden antaessa teorian lisäksi saman tien käytännön kokemuksia. Leif luovutti SVEL:n kurssien vetämisen vuonna 2007 ja loput 2010 nuoremmille kyvyille. Leifin kokoama päällikkökurssin runko on pienin muutoksin edelleen käytössä. Tutkakurssit tutkintoineen hän hoiti vuosina Meri-VHF koulutuksen Leif aloitti 1986 mutta siirryttyään Viestintäviraston (silloin vielä nimellä Posti- ja Telehallinto) tutkintojen pitäjäksi Pirkanmaalla vuonna 1989, hän luovutti opettamisen Tauno Lundströmille. Leif on käytännössä ollut myös ainoa CEVNIkouluttaja Tampereella, Vesa Rissasen luotua siihen puitteet vuonna Leif on menestyksellisesti toiminut sekä kilpailijana että ratamestarina seuramme navigointikilpailuissa Leif valittiin vuosikokouksessa 1989 seuran hallitukseen, ja silloin suoraan varakommodoriksi. Leif oli seuran kommodorina vuodet , jonka jälkeen hän toimi vielä neljä vuotta uudestaan varakommodorina. Hänen kommodorikauteensa kuului mm. Korppoonranan tukikohdan hankinta ja rakentaminen se-

10 18 ESITTELYSSÄTAMPEREEN NAVIGAATIOSEURAN KUNNIAJÄSEN 19 Leif Lindblad Pätevyydet Saaristolaivuri 1980 Rannikkolaivuri 1981 Avomerilaivuri 1982 Kv. huviveneen kuljettajan pätevyyskirja 1982 Meri-VHF pätevyystodistus 1985 Venepäällikkö 1990 Tutkanavigaattori (SNL) 1991 Tutkanavigaattori ( Turun merenkulkuopisto) 1991 Pelastuspalvelun viestimies 1991 Sinipurjehtija 1992 Vuokraveneen kuljettajan pätevyyskirja 1995 Kuljettajakirja (K2) 1996 Ylinen meriradiopätevyystodistus (GOC) 1997 CEVNI-pätevyys 2004 Huomionosoitukset SNL; pronssinen ansiomerkki 1983 SNL; hopeinen ansiomerkki 1988 SNL; kultainen ansiomerkki 1993 SVEL; hopeinen ansiomerkki 2000 SVEL; kultainen ansiomerkki No TaNS; hinuripalkinto 2001 TaNS; kunniamerkki No TaNS; kunniajäsen 2010 kä uuden koulutusveneen hankinta ja opetusvälineistön uusinta. Leif on menestyksellisesti toiminut sekä kilpailijana että ratamestarina seuramme navigointikilpailuissa, joista kotona on ainakin tiun verran palkintolusikoita. Leifin nimi koreilee myös monissa kiertopalkinnoissa. Leif toimitti seuran pikku-ruoria vuosina ja on kirjoittanut lukuisia artikkeleita pää-ruoriin. Hän on myös pitänyt useita esitelmiä seuran kerhoilloissa. Muiden ansioiden joukossa mainittakoon valtakunnallisen merikarttakilpailujen työryhmän puheenjohtajuus v sekä Leifin osallisuus meri-vhf tukiasemien hankkimisessa niin Tampereen Aluehälytyskeskuksen, Tampereen Meripelastusyhdistyksen kuin Näsijärven Purjehdusseurankin käyttöön. Viime vuosien veneily on lähinnä ollut purjehdusretkiä Johan v. Pfalerin kipparoimalla s/y Mistressillä. Näistä varsin monet ovat olleet ns. Y-P retkiä rannikolla, mukavassa seurassa ja eksoottisiin kohteisiin tutustuen. n Haiseva vastalause ONKO IHAN PAKKO KÄYDÄ JOKA AAMU JA ILTA SUIHKUSSA? Sehän kuluttaa vettä ihan tolkuttomasti. Siitähän seuraa isot vesilaskut ja paljon jätevettä puhdistettavaksi. Iho kuivuu ja rasvata pitää mennen tullen. Onko tämä jokin salaliitto, joka vaatii meitä toimimaan näin. Mehän emme kuluta vaatteita rikki vaan me pesemme ne puhki. Käytämme dödöjä ja erilaisia hajusteita peittämään ihon luonnollisen hajun. Pesuaine- ja kosmetiikkateollisuus käärivät suuret voitot ja me kärsimme erilaisista allergioista ja astmaoireista. Oliko ennen näin? Ei ollut. Ajatellaanpa 50 vuotta taaksepäin. Vettä, saippuaa ja kuuriharjaa käytettiin ahkerasti. Mäntysuopa kelpasi miltei joka puhdistukseen. Sillä taidettiin pestä hiuksetkin. Oman muistini mukaan ei kukaan silloin ollut allerginen tai astmaattinen ainakaan siinä määrin kuin nyt. Pyykki pestiin pari kertaa vuodessa ja pikkupyykki pestiin nyrkkipyykkinä. Saunassa käytiin kerran viikossa. Terve hiki haisi ja kukaan ei nyrpistänyt nokkaansa. Haisimme kaikki samalta. Kaupassa käyntikin oli hyvin yksinkertaista. Ostettiin vain tarpeellinen. Lista ei ollut pitkä. Useimmiten läskiä ja siitä tehtiin semmoista soosia, ettei sitä nykypäivänä kukaan edes osaa tehdä. Tosin läski ei ole enää läskiä vaan rasvatonta mautonta, kuivaa ja niin terveellistä. Ei siitä kunnon läskisoosia saa tehtyä. Tehomaataloudesta ei kukaan puhunut. Omat lapseni on kuivitettu sideharsovaipoin. He oppivat tosi nopeasti potalle. Ei se ollut tietenkään niin mukava vaippa, kun nykyiset, jotka ovat niin mukavia lapsen kannalta, että mitä sitä suotta potalle liian aikaisin. Vaippavuoret kasvavat ja vaippateollisuus lihoo ja pienten lasten vanhempien kukkaro köyhtyy. Nyt ollaan huomattu, että tällainen meno ei enää vetele. Itämeri on jo melkein menetetty. Allergiat ja astmat ovat lisääntyneet. Saastevuoret kasvavat. Ilmasto lämpenee. Ollaanko jo myöhässä? Komento takaisin. Me seniori-ikäiset olemme eläneet sen ajan, kun kaikki oli yksinkertaista. Ei ollut jääkaappeja, automaattisia pyykki- tai tiskikoneita. Tiskattiin käsin. Ei ollut edes tiskiaineita. Luulen, ettei hygieniasana edes ollut tuttu. Haistiin reilusti sille mille haistiin. Vaatteita ei vaihdettu joka lähtöön. Eihän niitä edes ollut. Oltiinko me silti onnellisia? Luulen, että oltiin. Eihän me edes tiedetty. mitä tuleman piti. Ei ollut teeveetä. Kännykästä jos olisi joku puhunut, että semmoinen vielä tulee niin, sitä olisi pidetty vähintään seinähulluna. Tietokone olisi ollut myös ihan utopiaa. Me lapset urheiltiin ja kisailtiin tantereilla ja keksittiin itse leikit. Luovuus kukoisti. Kesäisin uimme ja melskasimme puhtaissa vesissä. Sinilevä oli ihan tuntematon. Pudas vesi oli itsestään selvyys. Mitenkä on nyt? Puhutaan vesipulasta. Puhdas vesi ei olekaan kohta jokapäiväistä leipää vaan harvojen herkkua maailmassa. Ei tavallinen koulua käymätön mummo pysty analysoimaan näin suuria ja vaikeita yhtälöitä. Niitä pohditaan ilmastokokouksissa, seminaareissa ja komiteoissa. Sillä aikaa maailma saastuu ja jätevuoret kasvavat niin kuin ennenkin. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Eihän tässä oikeastaan ollutkaan mitään uutta. Näinhän se on aina ollut. Maailmansivu on puhuttu maailman lopusta. Näinköhän se sitten tapahtuu, että hukumme siihen.. Olisikohan viisasta, että panemme vaan reilusti taas haisemaan. n

11 20 Teksti: XXX 21 Tampereen Navigaatioseura 45 vuotta VUODET 1 5 ( ) Tampereen Navigaatioseuran perustamissopimus allekirjoitettiin perustamiskokouksessa Kommodoriksi valittiin Kauko Paatola. Jäsenmääräksi kirjattiin 52 laivuria. Säännölliset kurssit alkoivat Sampolassa. Ensimmäiset 5 vuotta keskityttiin opetuksen kehittämiseen. Opettamisesta vastasivat Tampereella v.1963 tentin hyväksytysti suorittaneet rannikkolaivurit. Ensimmäisiä opettajia olivat mm: Kauko Paatola, Iiro Tuominen, Kai Hjorth, Raimo Puukka, Pauli Härkönen, Matti Kinnunen, Pentti Vesanen, Sulo E Seppä ja Esko Kaalikoski. Seuraan perustettiin opetus-, kerho-, kilpailu- ja viestitoimikunnat. Järjestettiin kerhoiltoja Reijo Leivaaran johdolla ja kesällä navigointikilpailuja Näsijärvellä. VUODET ( ) 10-vuotisjuhlat pidettiin juuri uudeksi kommodoriksi valitun Jouko Nurmisen johdolla. Kauko Paatola kutsuttiin kunniakommodoriksi. Juhlassa julkaistiin ensimmäinen Ruori-lehti. Ruorin ideoi ja päätoimittajana toimi Raimo Lahti. Lehti painettiin Tampereen ammattikoulussa oppilastyönä Timo Wuoriston johdolla. Juhlaan valmistuneen seuran standaarin ykköskappale luovutettiin kaupunginjohtaja Sampo Tonille. (Hän vaikutti merkittävästi siihen, että saimme Pajasaaren vuokralle). Mältinrannassa hallinnassamme ollut venevaja paloi ja sisällä olleet seuran jäsenten veneet. Allekirjoitettiin Kuterin ulkotukikohdan vuokrasopimus ja tilattiin Merikarvialta Rantamaan veistämöltä koulualuksen runko. Ympäri Pirkanmaan opettajamme toimivat laivurikurssien opettajina. Tietoisku veneilystä Tampereen koulujen 9-luokkien oppilaille. VUODET 5 10 ( ) Pajasaaressa vietetty 5-vuotisjuhla huipentui yöpurjehdukseen Kupinniemeen, jossa nuotiolla tulevaisuudensuunnitelmat lentelivät estoitta makkaranpaiston ohella. Saaristo- ja rannikkokurssien rinnalle tuli avomerikurssi, jota Raumalla opin saanut Jouko Nurminen opetti. Virmo Suonpää valittiin Suomen Navigaatioliiton hallituksen jäseneksi. (ainoana sisämaasta) Allekirjoitettiin Pajasaaren vuokrasopimus. (Näsinsillan rakentaminen alkoi ja Näsijärven Purjehdusseura joutui luopumaan Pajasaaresta). Sampolan vastavalittu rehtori saneerasi opiston kursseja ja niin Sampolasta lopetettiin laivurikurssit. (pitsinnypläys oli rehtorin mielestä tärkeämpää). Eristimme kiireellä Pajasaaren talvikäyttöön sopivaksi ja niin 10 vuotis-juhlavuoden alussa Pajasaaressa alkoi pyöriä 4 saaristo- luokkaa ja 2 rannikkoluokkaa. Järjestettiin ensimmäinen käytännön veneilykurssi Nässyllä ja ensimmäinen viestikurssi Liisankallion väestönsuojassa. Tentin läpäisseillä oli oikeus käyttää Navigaatioliiton viestimerkkiä. Opettajina Raimo Puukka, Pentti Vesanen ja Pentti Kauppinen.

12 22 23 Tampereen Navigaatioseura 45 vuotta VUODET ( ) Virmo Suonpää valittiin kommodoriksi. Laivurikurssit pyörivät tehokkaasti. Kehitimme opetusta. Opettajamme rakensivat ihka omat oppikirjat saaristo- ja rannikkokursseille. Oppikirjat noudattivat tarkoin tutkinto-ohjesäännön vaatimuksia. Puolustusvoimain komentaja, amiraali Jan Klenberg vieraili Pajasaaressa toteamassa opetuksemme korkean tason. Venekilpailut keräsivät suuren määrän osanottajia. Ensimmäisen seuraottelun Tampere-Pori kilpailuissa Porin Navigaatioseura sai ensimmäisen kiinnityksen Raija Suonpään kilpailuihin lahjoittamaan kiertopalkintoon. Ostettiin Auranriekkola niminen tila Ruovedeltä, jonne rakennettiin sauna, laituri ja tarvittavat ulkorakennukset. Ostettiin Koljonselältä puolet Vähä-Lampisaari nimisestä saaresta. Allekirjoitettiin Vehkalinnan vuokrasopimus. VUODET ( ) Tauno Lundström valittiin kommodoriksi. Hyväksyttyjä tutkintoja kirjattu Tampereella Kesäkurssit käynnistyivät Suomen Navigaatioliiton otettua kolmannen tenttipäivän (syksyllä) ohjelmistoon. Toisen kesäkurssin oppilaat julkaisivat oman muistojen julkaisun Tosieksymä. Liiton vastavalmistunut saariston oppikirja otettiin Tampereella testimielessä käyttöön yhdellä luokalla. Merenkulkulaitoksen päällikkö Kyösti Vesterinen vieraili Diplomi-juhlassamme. Leif Lindblad siirtyi avomeriopettajaksi Tapani Caseliuksen rinnalle Sampolaan. Liiton päätöksestä Saaristotentti pitää suorittaa ennen rannikkotenttiin osallistumista. Ostettiin Kalliomäen tila Vaskivedeltä. Seuramme liittyi jäseneksi Suomen Moottoriveneliittoon Merenkulkuhallitus vahvisti Tampereen Navigaatioseuran veneilylipun. Seurassamme aloitettiin venekatsastus ja venerekisterin pito. Katsastusmies- kurssilta valmistuivat ensimmäiset venekatsastajat: Matti Mäkelä, Raimo Lahti, Kalevi Törnblom ja Virmo Suonpää. Liittojen väliset merikartta navigointikilpailut käynnistivät.

13 24 25 Tampereen Navigaatioseura 45 vuotta VUODET ( ) Teuvo Paju valittiin kommodoriksi. 4000:n hyväksytyn tutkintosuorituksen raja rikkoutui. 25-vuotisjuhlan juhlapuhujaksi tuli Merenkulkulaitoksesta toimistopäällikkö Tapio Rauman. Alkoivat säännölliset pikakurssit keväällä. Poliisiopistolla venepoliisikurssilla aloitettiin saaristokurssin teoriaopetus Virmo Suonpään johdolla. Sampolan uuden rehtorin kanssa saatiin neuvoteltua sopimus, jonka mukaan avomerikurssi siirtyy Pajasaareen ja Sampolaan perustetaan yksi saaristokurssi. Tapani Caselius, eläkkeelle jäätyään muutti pois paikkakunnalla ja avomerikurssin opetus siirtyi Leif Lindbladille. Lama innostus laivurikursseja kohtaan putosi pohjalukemiin. Suomen Navigaatioliiton historiassa rikkoutui hyväksytyn tutkinnon raja. Veneperheen nuorille tarkoitettu Junnuleiri toteutettiin 1. kerran Vehkalinnassa Sanna Eljaalan ja Asmo Jaakkolan johdolla. Ostettiin teräksinen koulualus. Kasteessa Raija Suonpää lausui: olkoon nimesi Naviska, seuratkoon sinua lukuisa joukko laivureita Nässyllä. VUODET ( ) Leif Lindblad valittiin kommodoriksi. Suomen Navigaatioliitto lopetti syksytentin pienen osanottajamäärän vuoksi, vaikka meillä se oli suosittu kurssimuoto. Laman jälkeen innostus kursseja kohtaan viriää hitaasti mutta varmasti diplomi jaettiin seuramme diplomijuhlassa. Timo Riutta voitti merikarttanavigoinnin Suomen mestaruuden ja seuraavina vuosina voitot vei Marko Valo. Seuramme kautta aikain varhaisin Suomen mestari oli Pentti Lehtonen. Ostettiin tontti Korppoosta ja tontti Vaskivedeltä, vastapäätä Kalliomäen tukikohtaa. Korppoonrannan tukikohdan vihkiäisissä oli kunniavieraana naapurimme Annikki Fortelius. Aamulehdessä oli ilmoitus: Pajasaari myytävänä. Tämän ilmoituksen jälkiseurauksena vuokranantaja vaati roimaa korotusta vuokraan ja sopimusta, jossa vuokranantaja tekee ja kunnostaa ja vuokralainen maksaa. Jouduttiin vyön kiristyskuurille. opetusohjelmat. ja kouluttajat saivat auktorisointia osoittavan lisenssin. Tauno Lundström valittiin Suomen Navigaatioliiton hallituksen jäseneksi Virmo Suonpään pyydettyä eroa liiton varapuheenjohtajan toimesta. Seuramme liittyi seurajäsenenä Suomen Purjehtijaliittoon. Suomen Veneilyliiton Köydet irti tapahtuma Pajasaaressa ja Nässyllä järjestettiin seuramme kilpailutoimikunnan toteuttamana Anitta Niinimäen johdolla. VUODET ( ) Eija Uotila valittiin kommodoriksi. Seuran säännöt uusittiin, huomioiden uudet innokkaat juniorijäsenet. Seuran jäsenmäärä Lauri Lehtimäki toi seuralle Arvo Sainion kiertävän muistopalkinnon vuoden parhaasta avomeritentin suorituksesta opettajana Leif Lindblad. Leif rakensi avomeriopetuksesta Power-Point esityksen luentojen tueksi. Avomeriopettajana aloitti Marko Valo, Leifin jäätyä eläkkeelle 20 opetusvuoden jälkeen. Vesa Rissanen toi Cevni koulutuksen Suomeen. Opetusministeri Anu Vehviläinen luovutti Vesa Rissaselle arvostetun merenkulun turvallisuuspalkinnon hänen ansioistaan veneilykoulutuksessa. Luonnonvoimat koettelivat tukikohtia: mm Asta myrsky vaurioitti Kalliomäen saunan kattoa, myrsky hajotti Pajasaaren pohjoislaiturin. Vehkalinnassa paloi moottorivene ja ranta jouduttiin ruoppaamaan rojusta. Kilpailut Porin Navigaatioseuran kanssa jatkuivat ja olivat lipunlaskujuhlien kohokohta. Vuokranantaja on irtisanonut Kuterin ja Vehkalinnan vuokrasopimukset. Toistaiseksi ei voida muuta kuin seurata tilannetta ja toivoa, että tämäkin vastoinkäyminen koituu seuran onneksi. n VUODET ( ) Timo Riutta valittiin kommodoriksi. 40-vuotisjuhlat pidettiin Pajasaaressa jäsenistölle ja yhteistyökumppaneille. Suomen Navigaatioliiton vuosikokouksessa, joka pidettiin Tampereella, seuramme vastaanotti onnitteluja liitolta ja muilta navigaatioseuroilta. Saara Villa aloitti Leif Lindbladin työparina avomerikurssin opettajana. Merenkulkulaitoksen vaatimuksesta sertifioitiin SNL:n ja SVEL:n

14 26 Ponnisteluja ja Pohdintaa Pohjaslahdella Perinteisesti Teksti: Jukka Piippo 27 HEINÄKUUN 9. PÄIVÄ armon vuonna 2011 kokosi jälleen mukavasti veneilijöitä Pohjaslahden urheilukentän maastoon. Tavoitteenahan oli suoriutua mahdollisimman menestyksekkäästi mitä ihmeellisimmistä tehtävistä, joita edellisvuoden voittajajoukkue seuran urheiluvastaavan kanssa oli talven pimeinä hetkinä juoninut. Kaikki oli koitosta varten valmista klo 12:00, säätilakin suotuisa, joten enää vain joukkueiden suoritukset puuttuivat. Kilvoitteluun osallistui kaikkiaan 8 joukkuetta Näsijärven eri veneseuroista. Kenttälajeina nähtiin: 1. Renkaan heitto = pisteitä tarkkuudesta 2. Tarkkuussähläys = sählymailaa hyväksi käyttäen palloja pömpeliin 3. Mandariinikeilaus = sukkahousumandariiniyhdistelmällä purkkeja nurin ja nopeasti 4. Mölkky = Mölkky...siis niinku puuklapilla pisteklapeja nurin ja silleen Kottikärrykävely = koitoksen todellinen fysiikkalaji 6. Kirjaimet sekaisin = Rikijatem saisekin = 3 kpl veneilyyn liittyvää sanapähkinää. Mieliala kilvoittelevilla joukkueilla oli heti alusta alkaen humoristinen ja reipas, kuten aina. Kilpailun jury ei myöskään, tarkkaavaisuudestaan huolimatta, kyennyt havaitsemaan toiminnassa minkäänlaista vilppiä ja/tai epäurheilijamaista käytöstä, joten protesteilta vältyttiin jne. Kisaan osallistuineiden atleettien antaman välittömän palautteen perusteella lajit olivat jakautuneet mukavan laajasti naurettavan helposta vähän h******n vaikeaan (suoria lainauksia haastatteluista). Mandariinikeilaus, eksootti- sesta nimestään huolimatta, osoittautui äärimmäisen helpoksi lajiksi, kun taas Kirjaimet sekaisin tehtävä harmaannutti jo entuudestaan auringossa vaalentuneita hiuksia. Kenttälajit olivat ohitse noin kahdessa tunnissa, jonka jälkeen siirryttiin rinnettä alaspäin vesistön äärelle. Kun viimeinenkin siirtymätaipaleella oleva joukkue saatiin lähimetsiköstä harhailemasta, oli aika ratkoa huviveneilyyn liittyviä kysymyksiä laskutehtävineen sekä tunnistaa muutama kala ja solmu. Aikaa oli rajallisesti, kuten lomalla ja kilpailussa aina, mutta riittävästi. Kirjallisten vastausten taso oli ilahduttava, joiltain osin jopa naurettava mutta yleisesti ottaen hyvä. Vastauksia tutkiessa oli mukava huomata, että veneilijät ovat myös erittäin luovia ihmisiä, tosin ehkä eristäytymiseen taipuvaisia. Vai mitä sanotte vastauksesta kysymykseen: Mitä teet, jos näet saaressa henkilöiden huitovan rannalla molempia käsiään? Ja vastaus kuului: Meen toiseen suuntaan, ei sillä kuitenkaan mitään asiaa oo, eikä juotavaa tarjottavaksi. Tulos: nolla pistettä! Kilpailu- ja tehtäväkorttien tarkastamisen jälkeen voitiin voittaja viimein julistaa. Niukat piste-erot kertoivat äärimmäisen tiukasta kilpailusta. Vuoden 2011 Pohjaslahti Cup:in mestariksi ylsi joukkue TEAM MANSIKAT 28 pisteellä. Toiseksi sijoittui joukkue LOUNATUU- LI 29 pisteellä ja kolmanneksi joukkue AURO- RA 29 pisteellä. Muut joukkueet tulivatkin sitten seuraaviksi. Eli, ensi kesän kilpailu siirtyi Näsijärven purjehdusseuran vastuulle ja sen he myös lupasivat järjestää. Hyvä niin, sillä kisailu on viihtyisä ja rento perinnetapahtuma, jolle soisi jatkuvuutta. Hyvät kisat alkavat aina pullakahvilla. Cup:in tulevaisuudestakin keskusteltiin ja kerrattiin syntyhistoriaa. Kisailuhan järjestettiin ajatellen nimenomaan venekuntia, joilla on pienempiä lapsia. Myös eri veneseurojen keskinäistä kanssakäymistä haluttiin edistää. Ideana oli, että voitaisiin tarjota perheille yhteisiä virikkeitä leikkimielisen kisailun puitteissa...ilman miestä LENTOPALLO LENTOPALLOVUOROT PAIKKA: LIELAHDEN ALAKOULU AIKA: TORSTAISIN KLO TERVETULOA! väkevämpää. Toisin sanoen, tahdottiin antaa jälkikasvulle viestiä, että veneilyyn ei tarvitse liittyä alkoholin käyttöä ja vesillä olemisesta voi nauttia monin eri tavoin. Toivottavasti kisassa nähdään myös ensi vuonna runsaasti veneileviä lapsiperheitä! Sitä odotellessa, raikasta syksyn jatkoa!!! n

15 28 29 Suuret kiitokset kaikille rivitanssiin osallistuneille Kuusela-talon 30-vuotisjuhlassa vuosien varrella tämän yli kymmenvuotiskauden aikana. Tanssit lopetetaan tanssijoiden ulkomaille- ja muualle muuttojen, sekä opiskelujen takia. Muutamia rivitanssitaitureitten esiintymisiä meillä ja muualla: Pajasaaressa 40-vuotisjuhlassa Finleysonilla läksiäistilaisuudessa Kuva esitykseen valmistautumisesta meikkauksin sekä askelkertauksin Pajasaaren naistenhuoneessa. Huomaa meidän esiintymispaitojen buutsikuvat selässä, stetsonit, huivit sekä farkut, jotka kuuluvat asuun. Esitykset ja rivitanssitreenit ovat päättyneet Pajasaaressa. HEIPPA KAIKILLE, hymyillään kun tavataan. Milli jatkaa mieluista harrastustaan kolmesti viikossa. Voidaan nähdä rivitanssin merkeissa muualla.

16 30 31 Korppoonrannan pikkujoulu la Pajasaaressa, tarkemmin kotisivuilla. Pajasaaren perinteinen pikkujoulu la klo Jouluinen noutopöytä totuttuun tapaan Yllätys yllätys -ohjelmaa, tanssia ja elävää musiikkia, myös joulupukki paketteineen. Illalliskortti 20 ovelta. Omat pöytäjuomat. Muista pikkupaketti joulupukin avuksi (n.5 ) Ilmoittautumiset Pajasaaren ilmoitustaululle tai sähköpostilla sihteeri@tampereennavigaatioseura.fi mennessä. Tervetuloa viihtymään ja viettämään tunnelmallista pikkujoulua! Toivottaa juhlatoimikunta

17 Muistathan perinteisen glögitilaisuuden Pajasaaressa heti ilotulituksen jälkeen. Ovet ovat avoinna jo klo Saatavana pipareita, kuumaa glögiä, kuorolaulua ja vapaata seurustelua. Tervetuloa!