SISÄLLYS. Hyvä lukiolainen,

Transkriptio

1 Hyvä lukiolainen, 0

2 Hyvä lukiolainen, Tämä Valintaopas auttaa sinua kurssivalintojen tekemiseen lukiossa. Opas sisältää yleisiä ohjeita valintojen tekemiseen sekä yksityiskohtaiset kurssikuvaukset kaikista lukiossamme tarjottavista kursseista. On tärkeää, että teet itsellesi hyödylliset ja tarkoituksenmukaiset valinnat. Mieti kurssivalintoja tehdessäsi, mitkä ovat vahvuuksiasi ja kiinnostuksenkohteitasi. Ota huomioon myös, mitä ylioppilaskokeita aiot suorittaa ja mistä aineista on hyötyä tulevaisuuden koulutusalallasi ja ammatissasi. On tärkeää, että asetat opiskelullesi lukiossa tavoitteita sekä kehität osaamistasi. SISÄLLYS Opiskelu lukiossa 2 Opetussuunnitelman tuntijako 4 Ainekohtaiset kurssikuvaukset 5 Äidinkieli ja kirjallisuus 5 Ruotsin kieli 6 Englannin kieli 9 Espanjan, ranskan, saksan ja venäjän kielet 11 Matematiikka 13 Biologia 17 Maantiede 18 Fysiikka 20 Kemia 22 Evankelis-luterilainen uskonto 23 Filosofia 25 Historia 26 Yhteiskuntaoppi 27 Psykologia 28 Terveystieto 30 Liikunta 31 Musiikki 32 Kuvataide 35 Opinto-ohjaus 36 Tietotekniikka 38 Draama ja teatteri 39 Kotitalous 40 Käsityö 40 Yrittäjyyskasvatus 41 Liikennekasvatus 42 1

3 OPISKELU LUKIOSSA Opinto-ohjelman suunnittelu ja laadinta Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia. Yksittäisen kurssin laajuus on 38 oppituntia. Lukion kurssit jakaantuvat pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Pakolliset kurssit ovat kaikille yhteisiä ja niitä valitaan kurssia matematiikan ja ruotsin oppimäärästä riippuen. Syventäviä kursseja suoritetaan lukion aikana vähintään 10. Syventävillä kursseilla syvennetään ja monipuolistetaan pakollisten opintojen tietoja ja taitoja. Soveltavat kurssit voivat olla esimerkiksi johdanto- ja kertauskursseja tai projektikursseja. Ylioppilastutkinnon tehtävät perustuvat pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien tiedoille. Lukio-opintoja voi suunnata esimerkiksi kieliin (äidinkieli ja kirjallisuus, ruotsi, englanti, ranska, saksa, espanja, venäjä) matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin (matematiikka, biologia, fysiikka, kemia) reaaliaineisiin (filosofia, historia, maantiede, psykologia, uskonto, terveystieto ja yhteiskuntaoppi) taito- ja taideaineisiin (kuvataide, liikunta, musiikki, kotitalous, käsityö). Opiskeluaika Kolmen lukiovuoden aikana on 13 jaksoa aikaa suorittaa lukio-opinnot ennen abikevään ylioppilaskokeita. Tällöin kunkin jakson aikana opiskellaan noin kuusi kurssia eli noin 30 kurssia lukuvuodessa kahden ensimmäisen vuoden aikana. Kolmantena lukuvuonna opiskellaan noin 15 kurssia. Valtaosa opiskelijoista suorittaa opintonsa kolmessa vuodessa, mutta opintoaikaa voi tarvittaessa pidentää kolmeen ja puoleen tai neljään vuoteen. Rehtori voi myöntää perustellusta syystä pidennystä suoritusaikaan. Opinto-ohjelman pidentämisestä on aina neuvoteltava opintoohjaajan kanssa. Opiskelijan, joka noudattaa yli kolmen lukuvuoden opiskelusuunnitelmaa, tulee opiskella jokaisessa jaksossa vähintään neljä kurssia, ellei rehtori perustellusta syystä anna lupaa pienempään kurssimäärään. Oppiaineiden merkitys jatko-opinnoissa Lukion oppiaine Äidinkieli ja kirjallisuus Ruotsin kieli Vieraat kielet Pitkä matematiikka Lyhyt matematiikka Biologia Maantiede Koulutusala, jolla oppiaineesta on hyötyä alalle pyrittäessä tai opinnoissa Kaikki oppialat, erityisesti viestintä, suomen kieli, tiedotusoppi, markkinointi, opetusala, kirjallisuuden tutkimus, kustannusala Humanistinen, kaupallinen ja tekniikan ala sekä liikenne- ja matkailuala, kansainväliset suhteet kuten oikeustiede, valtio-oppi ja tiedotusoppi, valtion- ja kunnallishallinnon tehtävät sekä lääketieteen tehtävät Humanistinen, kaupallinen ja tekniikan ala sekä liikenne- ja matkailuala, kansainväliset suhteet kuten oikeustiede, valtio-oppi ja tiedotusoppi Tekniset alat: diplomi-insinööri, insinööri, matemaattisluonnontieteelliset alat, maatalous- ja metsätieteet, lääketiede, farmasia Kaupallinen ala, psykologia, kasvatustiede Biologia, lääketiede, eläinlääketiede, hoitoala, maa- ja metsätalous, ympäristötiede, maankäytön suunnittelu, biokemia Maantiede, aluesuunnittelu, geologia, geofysiikka, matkailu, kertoitus, maanmittausala, paikkatietojärjestelmien suunnittelu, yhteiskunnalliset alat, kauppatieteet, kehitysmaatutkimus 2

4 Fysiikka Kemia Uskonto Filosofia Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi Liikunta ja terveystieto Musiikki Kuvataide Tietotekniikka Tekniset alat: diplomi-insinööri, insinööri, matemaattisluonnontieteelliset alat, maatalous- ja metsätieteet, lääketiede Tekniset alat, lääketiede ja terveydenhuolto, farmasia, ravitsemus- ja elintarvikeala, maa- ja metsätalous, ympäristötieteet, matemaattisluonnontieteelliset alat Kirkollinen ala: teologia, kirkkomusiikki, diakonia, kasvatusala: opetus ja varhaiskasvatus, sosiaali- ja terveysala, viestintäala: toimittaja, tiedottaja Tutkimus- ja opetustehtävät, yhteiskunnalliset alat, politiikka, kirjallisuus, ihmissuhdealat: hoitotyö Hoito- ja huolenpitoala, kasvatus- ja opetusala, psykologia, mielenterveystyö, kuntoutus, palvelu- ja ihmissuhdealat, hallinto ja johtaminen, ihmistieteet Historia, yhteiskuntatieteet, viestintä, museo- ja arkistoala, humanistiset ja kulttuurialat (esim. kirjallisuus) Yhteiskuntatieteet, taloustieteet, oikeustiede, viestintä Liikuntatiede, terveystiede, terveydenhoitoala, opetus- ja kasvatusala Humanistinen ala, kasvatustieteellinen ala, kulttuuriala, musiikin koulutusala, tanssin ja teatterin koulutusala Käsi- ja taideteollisuus, viestintä- ja informaatiotieteet, arkkitehtuuri, muotoilu, graafinen suunnittelu, opetus- ja kasvatusalat, sosiaali- ja terveysala, taiteen tutkimus Kaikki oppialat, erityisesti tietojenkäsittelytiede, tietotekniikka Kurssivalintojen tekeminen Opiskelija tekee aine- ja kurssivalinnat lukuvuosittain. Ensimmäiselle lukion opiskeluvuodelle kurssivalinnat tehdään yläkoulussa opinto-ohjaajien johdolla. Ensimmäisen lukuvuoden aikana suunnitellaan yksilöllisesti toisen lukiovuoden opinnot. Samalla tehdään opiskelijakohtainen suunnitelma ylioppilaskokeiden suorittamisesta. Toisen lukiovuoden kurssivalinnat tehdään helmimaaliskuun aikana opinto-ohjauksen tunneilla. Opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaaja antavat ohjeita vuotuisen opinto-ohjelman suunnittelusta ja seuraavat opinto-ohjelman toteutumista ja menestymistä opinnoissa. Lukuvuoden aikana mahdolliset muutokset tehdään internetissä lukion hallinto-ohjelmassa. Abivuoden valinnat tehdään opinto-ohjauksen tunneilla tammikuun lopussa. Kurssivalinnat tehdään valintakorttiin, josta kurssivalinnat siirretään lukion opiskelijahallintoohjelmaan opinto-ohjaajan johdolla. Valintakortti ohjaa opiskelijaa valitsemaan oikeat kurssit kulloisellekin opiskeluvuodelle. Valintakortissa pakolliset kurssit on osoitettu tietyn opiskeluvuoden kursseiksi, lisäksi syventävien ja soveltavien kurssien suorittamiselle on vuosiluokkasuositukset. 3

5 OPETUSSUUNNITELMAN TUNTIJAKO Oppiaine Pakolliset kurssit Syventävät kurssit Valtakunnalliset Koulun omat Soveltavat kurssit Yhteensä Äidinkieli ja kirjallisuus Ruotsin kieli, A Ruotsin kieli, B Englannin kieli, A Ranskan kieli, B2 ja B /11 Saksan kieli, B2 ja B /11 Venäjän kieli, B2 ja B /11 Espanjan kieli, B Matematiikka lyhyt oppimäärä pitkä oppimäärä Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto Filosofia Historia Yhteiskuntaoppi Psykologia Terveystieto Liikunta Musiikki* 2* Kuvataide* 2* Opinto-ohjaus Soveltuvat opinnot tietotekniikka 6 6 draama ja teatteri 2 2 kotitalous 3 3 käsityö 3 3 yrittäjyyskasvatus 4 4 liikennekasvatus 1 1 Yhteensä Opiskelija Valittavissa 47 / *) Opiskelija suorittaa sekä musiikin että kuvataiteen pakollisen kurssin 1 sekä lisäksi jommassakummassa aineessa valintansa mukaan pakollisen kurssin

6 AINEKOHTAISET KURSSIKUVAUKSET Äidinkieli ja kirjallisuus Opetuksen osa-alueet ovat kieli ja kirjallisuus sekä kirjallinen ja suullinen viestintä. Nämä on ymmärrettävä siten, että tavoitteena ovat laajasti yleinen kielentuntemus ja kielenkäyttötaito. Eri kursseilla osa-alueiden painotus vaihtelee jonkin verran. Opiskeluvuosi Pakolliset kurssit Syventävät ja soveltavat kurssit Kurssin itsenäinen suorittaminen Äidinkielen luonne oppiaineena edellyttää tuntityöskentelyä; vain poikkeustapauksissa opettajan suostumuksella kurssin voi suorittaa tuntiopetukseen osallistumatta. Kurssien ÄI4 ja ÄI6 itsenäinen suorittaminen on mahdollista vain erityisten syiden, esim. terveydellisten syiden perusteella. Kurssin arviointi Kurssit ÄI1 ÄI9 arvioidaan numeroin, kurssit ÄI10 ÄI12 opiskelijan valinnan mukaan joko numeroin tai suoritusmerkinnöin. Arvioinnilla mitataan kurssin tavoitteiden saavuttamista, ja arviointi perustuu aineisiin, kokeisiin ja kurssitöihin sekä jatkuvaan näyttöön. Pakolliset kurssit ÄI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus ÄI2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen ÄI5 Teksti, tyyli ja konteksti ÄI6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti Syventävät valtakunnalliset kurssit ÄI7 Puheviestinnän taitojen syventäminen Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puhekulttuurista, kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaan sekä tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Keskeisiä sisältöjä ovat vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet, verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä, esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat, esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelu erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä puheviestinnän kulttuuriset piirteet ja suomalainen puhekulttuuri. ÄI8 Tekstitaitojen syventäminen Kurssin tavoitteena on, että opiskelija vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä sekä varmentaa taitoaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä. Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita: tekstityypit ja tekstilajit, tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet; tekstin rakentamiseen kuuluvat ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely. 5

7 Lisäksi kurssiin voi kuulua kielenhuoltoa. Kurssi valmentaa äidinkielen yo-kokeen tekstitaitokokeeseen. ÄI9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia kielen, kirjallisuuden ja viestinnän teemoja, oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä sekä osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen jäsentelyssä ja käsittelyssä, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. Kerrataan myös tyylin hiontaa, otsikointia ja tekstin viimeistelyä. Kurssi valmentaa äidinkielen yo-kokeen esseekokeeseen. Syventävät koulukohtaiset kurssit ÄI10 Käytännön kielenhuollon kurssi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija pystyy itse tuottamaan kielellisesti moitteetonta tekstiä ja oppii kriittisesti arvioimaan lukemansa kieliasua. Keskeisiä sisältöjä ovat välimerkitys ja muu asiaproosan kielitekniikka, alkukirjaimen käyttö sekä yhdyssana- ja sanaliitto-ongelmat, sijamuotojen, pronominien sekä lauseenvastikkeiden käyttö sekä sananvalinta ja muotisanasto. ÄI12 Kirjallisuuden diplomikurssi Kurssin tavoitteena on herättää innostus kirjallisuuden maailmaan, tukea opiskelijan lukuharrastusta sekä syventää kirjallisuuden analysoinnin ja tulkitsemisen taitoja. Kurssi suoritetaan vähitellen kolmen vuoden aikana, pääosin itsenäisesti lukemalla, mutta osittain myös ryhmä- tai parityöskentelynä. Kurssin aikana opiskelija lukee sekä kotimaisen ja maailmankirjallisuuden klassikkoja että valitsemaansa teemakirjallisuutta yhteensä parikymmentä teosta. Kurssin koordinointia varten pidetään erikseen sovittavina aikoina muutama oppitunti. Puheviestintätaitojen valtakunnallinen päättökoe Puheviestintätaitojen päättökoe on suunniteltu lukiolaisten äidinkielen opintojen päättötasolle, jolloin äidinkielen pakolliset kurssit on suoritettu. Koe suoritetaan opetushallituksen määrääminä päivinä. Kokeessa on sekä ryhmäviestintätaitoja että esiintymistaitoja mittaava tehtävä. Päättökokeesta saa erillisen todistuksen, joka jaetaan ylioppilastutkintotodistuksen yhteydessä. Ruotsin kieli Ruotsin kieli antaa opiskelijoille jatko-opinnoissa ja monissa ammateissa vaadittavan viestinnän välineen. Oppiaine kehittää opiskelijoiden valmiuksia työskennellä niin kotimaisissa kuin pohjoismaisissa työympäristöissä. Ruotsin kieli, A2-kieli (pitkä oppimäärä) Opiskeluvuosi Pakolliset kurssit Syventävät ja soveltavat kurssit

8 Kurssin itsenäinen suorittaminen Kurssien itsenäinen suorittaminen on mahdollista vain erityisestä syystä. Lisätietoja opettajalta. Kurssin arviointi Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Soveltava kurssi RA10 arvioidaan suoritusmerkinnällä. Kurssien suoritus edellyttää aktiivista osallistumista ja kurssiin liittyvien tehtävien tekemistä. Arviointi perustuu mahdolliseen kurssikokeeseen sekä jatkuvaan näyttöön. Pitkän oppimäärän vaihtaminen keskipitkäksi oppimääräksi opiskelija voi vaihtaa pitkän oppimäärän keskipitkään oppimäärään missä opintojen vaiheessa tahansa, mutta vaihto on tarkoituksenmukaisinta tehdä viimeistään kolmannen kurssin jälkeen. opiskelija voi korvata opiskelemillaan pitkän oppimäärän kursseilla korkeintaan kolme keskipitkän oppimäärän kurssia. Hänellä on oikeus kerran yrittää korottaa kyseisiä arvosanoja osallistumalla vastaavan keskipitkän oppimäärän kurssin kokeeseen. jos opiskelija on suorittanut enemmän kuin kolme pitkän oppimäärän kurssia, ne luetaan hänen hyväkseen soveltavina kursseina B1-oppimäärään. Nämä kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. Kurssien vastaavuus oppimäärän vaihdossa Korvaava kurssi Korvattu kurssi RA1 Arkielämää Pohjoismaissa RB1 Koulu ja vapaa-aika RA2 Ihmiset ympärillämme RB2 Arkielämää Pohjoismaissa RA3 Suomi osa Pohjolaa ja Eurooppaa RB3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa RA4 soveltaviksi kursseiksi B1-oppimäärään Pakolliset kurssit RA1 Arkielämää Pohjoismaissa RA2 Ihmiset ympärillämme RA3 Suomi osa Pohjolaa ja Eurooppaa RA4 Elinympäristömme RA5 Opiskelu ja työ RA6 Kulttuuri ja sen tekijöitä Syventävät valtakunnalliset kurssit RA7 Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssin pääpaino on suullisen kielitaidon monipuolisessa harjoittamisessa niin, että opiskelija selviytyy erilaisissa viestintätilanteissa ruotsin kielellä. Kurssin tavoitteena on lisäksi valmentaa opiskelijaa ylioppilaskokeen puheviestintätaitoja mittaavia osioita varten. Aihepiirejä ovat mm. ajankohtaiset tapahtumat ja arkielämän tilanteet. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Suoritetusta suullisen kielitaidon kokeesta saa erillisen todistuksen. RA8 Tiede, talous ja tekniikka Kurssilla laajennetaan sanavarastoa ja parannetaan ymmärtämisvalmiuksia vaativamman kieliaineksen avulla. Lisäksi kerrataan joitakin kieliopin osa-alueita sekä harjoitellaan yo-kokeen kirjallisia tuottamistehtäviä. Kurssin aihealueita ovat mm. eri tieteenalat, tekniikan saavutukset ja yrityselämä. 7

9 Soveltavat kurssit RA10 Inför studentexamen valmennusta ylioppilastutkintoon Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskokeeseen kertaamalla kieliopin pääkohdat, kuuntelemalla yokuunteluja, tekemällä yo-tekstejä ja rakenteita sekä kirjoittamalla aineita ja tiivistelmäharjoituksia. RA11 Abikurssi Kurssin voi opiskella esimerkiksi kesäyliopistossa tai kansanopistossa. Se hyväksytään lukion kurssiksi, mikäli se laajuudeltaan vastaa lukion kurssia. Kurssia ei kuitenkaan lueta lukiossa vähintään opiskeltavien 75 kurssin joukkoon. Ruotsin kieli, B1-kieli (keskipitkä oppimäärä) Opiskeluvuosi Pakolliset kurssit Syventävät ja soveltavat kurssit Kurssin itsenäinen suorittaminen Kurssien itsenäinen suorittaminen on mahdollista vain erityisestä syystä. Johdantokurssia RB0 ei voi suorittaa itsenäisesti. Lisätietoja opettajalta. Kurssin arviointi Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Soveltavat kurssit arvostellaan suoritusmerkinnällä. Kurssien suoritus edellyttää aktiivista osallistumista ja kurssiin liittyvien tehtävien tekemistä. Arviointi perustuu mahdolliseen kurssikokeeseen sekä jatkuvaan näyttöön. Pakolliset kurssit RB1 Koulu ja vapaa-aiks RB2 Arkielämää Pohjoismaissa RB3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa RB4 Elämää yhdessä ja erikseen RB5 Elinympäristömme Syventävät valtakunnalliset kurssit RB6 Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssilla kehitetään suullista kielitaitoa mahdollisimman monipuoliseksi ja sujuvaksi niin, että opiskelija pystyy selviytymään erilaisissa viestintätilanteissa ruotsin kielellä. Kurssilla tehdään runsaasti suullisia harjoituksia pareittain ja pienryhmissä. Kurssi vahvistaa sanaston ja fraasien hallintaa ja se valmentaa opiskelijaa mm. ylioppilaskokeen puheviestintätaitoja mittaavia osioita varten. Painopiste on suullisessa kommunikaatiossa, mutta myös kirjallisia harjoituksia tehdään. Kurssin päättyessä opiskelija suorittaa suullisen kielitaidon kokeen, josta saa erillisen todistuksen. 8

10 RB7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Kurssilla laajennetaan sanavarastoa ja parannetaan luetun- ja kuullunymmärtämistaitoa vaativamman kieliaineksen avulla. Lisäksi kerrataan joitakin kieliopin osa-alueita sekä harjoitellaan yo-kokeen kirjallisia tuottamistehtäviä. Aihealueita ovat yhteiskunnalliset asiat ja kansainvälisyys. Soveltavat kurssit RB0 Johdantokurssi Tiivis lukion aloittavien johdantokurssi, jonka keskeinen tavoite on vahvistaa opiskelijan perustaitoja ja luoda vankka pohja tulevia kursseja silmällä pitäen. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. RB9 Kirjallinen viestintä ja kielioppi Kurssilla kerrataan kielen keskeisimmät rakenteet, sekä harjoitellaan ylioppilaskokeen tehtävätyyppejä: tehdään mm. kuunteluharjoituksia, luetunymmärtämistehtäviä, sanastorakenneharjoituksia ja lyhyitä viestinnällisiä kirjoitustehtäviä. RB11 Abikurssi Kurssin voi opiskella esimerkiksi kesäyliopistossa tai kansanopistossa. Se hyväksytään lukion kurssiksi, mikäli se laajuudeltaan vastaa lukion kurssia. Kurssia ei kuitenkaan lueta lukiossa vähintään opiskeltavien 75 kurssin joukkoon. Englannin kieli, A1-kieli (pitkä oppimäärä) Vankka englannin kielen taito on kiistaton etu niin jatko-opiskelussa ja työelämässä kaikilla tasoilla kuin kansainvälisessä verkostoitumisessakin. Oppimäärä rakentuu asteittain vaikeutuvista kurssisisällöistä niin, että opetussuunnitelman tavoitteiden mukaan opiskelijoiden tulee saavuttaa lukion päättövaiheessa A-englannissa B2-taso yleiseurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikolla. Opiskeluvuosi Pakolliset kurssit Syventävät ja soveltavat kurssit Kurssien itsenäinen suorittaminen Kurssien itsenäinen suorittaminen on mahdollista vain erityisestä syystä. Johdantokurssia EN0 ei voi suorittaa itsenäisesti. Lisätietoja opettajalta. Kurssin arviointi Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Soveltava kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. Kurssin arviointi perustuu loppukokeeseen, aktiiviseen osallistumiseen ja kurssin aikana tehtyihin suullisiin ja kirjallisiin tehtäviin. Pakolliset kurssit EN1 Nuori ja hänen maailmansa EN2 Viestintä ja vapaa-aika 9

11 Syventävät valtakunnalliset kurssit EN3 Opiskelu ja työ EN4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma EN5 Kulttuuri EN6 Tiede, talous ja tekniikka EN7 Luonto ja kestävä kehitys Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. EN8 Puhu ja ymmärrä paremmin Suullisen kielitaidon kurssi. Suullista kielitaitoa pyritään kehittämään arkipäivän kielenkäytöstä haastavampiin viestintätilanteisiin eurooppalaisen viitekehyksen (the CEF) kielitaitotasoasteikon B2.1 kuvaamalle tasolle. Tämä edellyttää mm. puheen sujuvuutta, luontevuutta ja rekisterien monipuolista tunnistamista. Suullisesta kurssista saa erillisen todistuksen liitteeksi ylioppilastodistukseen. Syventävät koulukohtaiset kurssit EN9 Englannin kieliopin pikakertaus Kurssin tavoitteena on kerrata englannin kielen keskeiset rakenteet suullisten ja kirjallisten harjoitusten avulla. Kurssi on tarkoitettu abiturienteille. EN10 Abikurssi Kurssin tavoite on harjoitella monipuolisesti ja yksilöllisemmin ylioppilaskirjoitusten eri tehtävätyyppejä. Kurssilla on mahdollisuus perehtyä tarkemmin eri aihepiirien sanastoon, harjoitella erilaisia kirjoitelmatehtäviä, kerrata kielioppirakenteita produktiivisten ja monivalintatehtävien avulla sekä kehittää kuullun ja luetun ymmärtämisen taitoja. EN11 Erikoiskurssi pidemmälle ehtineille Kurssin tavoitteena on tarjota motivoivia ja monipuolisia kielellisiä haasteita niille opiskelijoille, joiden kielitaito kaikilla osa-alueilla on hyvä tai erittäin hyvä ja joiden jatkoopiskelusuunnitelmissa ja/tai työelämässä erinomaisella englannin kielen taidolla on keskeinen merkitys. Kurssin sisältö ja työskentelytavat suunnitellaan opiskelijoiden mielenkiinnon kohteiden ja harrastuneisuuden pohjalta tarkoituksenmukaiseksi. Soveltava kurssi EN0 Johdantokurssi Johdantokurssilla suuntaudutaan tulokselliseen lukiotyöskentelyyn ja opitaan tehokkaita kielenoppimisstrategioita kerraten ja vahvistaen peruskoulun englannin oppisisältöä. Kurssi on tarkoitettu niille opiskelijoille, joiden kielitaito jollakin osa-alueella vastaa puutteellisesti lukion aloittamistason vaatimuksia. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. 10

12 Espanjan, ranskan, saksan ja venäjän kielet (B2- ja B3-oppimäärät) B2-kielen opiskelu on alkanut yläkoulussa ja jatkuu lukiossa. B3-kielen opiskelu alkaa lukiossa. Kielistä käytettävät koodit ovat seuraavat: espanja PB, ranska FB, saksa SB ja venäjä VB. Syventäviä kursseja on sekä B2-kielessä että B3-kielessä kahdeksan. B2- ja B3-kielten oppimääriin sisältyy vain syventäviä valtakunnallisia kursseja, ei yhtään kaikille lukion opiskelijoille pakollista kurssia. Lisäksi jokaisessa kielessä on tarjolla yksi soveltava kurssi. Espanjan kieli Espanja on maailman kolmanneksi puhutuin kieli, yksi EU:n ja YK:n virallisista kielistä ja 21 maan virallinen kieli. Se on kulttuurin, kaupan, matkailun ja kansainvälisten suhteiden kieli. Espanja on romaaninen kieli ja sillä on yhteistä sanastoa ranskan, italian, portugalin ja jopa englannin kanssa. Espanjantaitoisille on kysyntää työmarkkinoilla. Ranskan kieli Ranskaa puhutaan äidinkielenä tai virallisena kielenä viidessä eri maanosassa. Ranska on tieteen, taiteen, kulttuurin, matkailun ja kansainvälisten suhteiden kieli. Se on yksi EU:n ja YK:n virallisista kielistä. Ranskan kielen osaajille on kysyntää työmarkkinoilla ja ranskan kielen taito on aina valttikortti. Ranskan kielen opinnoissa on iloa ja hyötyä englannin kielen taidosta, koska ranskan ja englannin kielissä on paljon yhteistä sanastoa. Saksan kieli Saksa on EU:n puhutuin kieli, sata miljoonaa ihmistä puhuu saksaa äidinkielenään Euroopan sydämessä. Työelämässä arvostetaan saksan kielen taitoa. Saksa on Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita. Lisäksi saksa on tärkeä matkailun, tieteen ja tekniikan kieli. Kielen kautta avautuu vilkas keskieurooppalainen kulttuuri. Venäjän kieli Venäjä on maailman viidenneksi puhutuin kieli. Se on yksi YK:n virallisista kielistä. Slaavilaisiin kieliin kuuluvaa venäjää kirjoitetaan kyrillisillä kirjaimilla, jotka oppii muutamassa tunnissa. Venäjän kielen kautta avautuu länsimaisesta kulttuurista poikkeava slaavilainen maailma. Venäjän rajanaapurina Suomessa tarvitaan venäjäntaitoisia yritysmaailmassa, kaupassa ja matkailussa. Venäjä on kolmanneksi puhutuin kieli Suomessa, joten venäjän osaajia tarvitaan myös työtehtävissä maahanmuuttajien parissa. B2-kieli Opiskeluvuosi Syventävät ja soveltavat kurssit B3-kieli Opiskeluvuosi Syventävät ja soveltavat kurssit Lisätieto: Jos B3-oppimäärän opiskelija opiskelee kurssit 1 ja 2 ensimmäisen opiskeluvuoden kahdessa ensimmäisessä jaksossa ja B2-oppimäärän kurssi 3 on tarjolla kolmannessa jaksossa, voi B3-oppimäärän opiskelija jatkaa B2-oppimäärän ryhmässä. Tällöin hänen on mahdollista opiskella yhteensä 10 syventävää ja 1 soveltava kurssi. 11

13 Kurssin itsenäinen suorittaminen Kurssien itsenäinen suorittaminen on mahdollista vain erityisestä syystä. Lisätietoja opettajalta. Kurssin arviointi Syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. Arviointi perustuu kirjallisen kokeen ohella jatkuvaan näyttöön, oppilaan aktiivisuuteen ja valmiuteen käyttää kieltä. B3-kieli (lukiossa alkava kieli) Syventävät valtakunnalliset kurssit PB1/FB1/SB1/VB1 Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. PB2/FB2/SB2/VB2 Näin asiat hoituvat Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. Kurssien PB2/FB2/SB2/VB2 jälkeen opiskelija jatkaa opintojaan lukion opetussuunnitelman B2- oppimäärän kursseilla. B2-kieli (lukiossa jatkuva kieli) PB3/FB3/SB3/VB3 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaaajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. PB4/FB4/SB4/VB4 Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. PB5/FB5/SB5/VB5 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. 12

14 PB6/FB6/SB6/VB6 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. PB7/FB7/SB7/VB7 Kulttuuri Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. PB8/FB8/SB8/VB8 Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. PB9/FB9/SB9/VB9 Tiede ja tekniikka Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. PB10/FB10/SB10/VB10 Luonto ja kestävä kehitys Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Soveltava kurssi B2-kieli: PB11/FB11/SB11/VB11 / B3-kieli: PB9/FB9/SB9/VB9 Ylioppilaskokeeseen valmentava kurssi Kerrataan ja syvennetään kaikkia kielitaidon osa-alueita keskittyen erityisesti ylioppilaskokeen vaatimuksiin. Matematiikka Opetusjärjestelyt Matematiikan opinnoissa opiskelijalla on valittavana kaksi erilaajuista oppimäärää, pitkä ja lyhyt oppimäärä. Oppimäärän vaihtaminen Opiskelija voi vaihtaa pitkän oppimäärän lyhyeen missä opintojensa vaiheessa tahansa, pääsääntöisesti viimeistään viidennen kurssin jälkeen. Vaihdossa pitkän matematiikan hyväksytysti suoritetut kurssit luetaan opiskelijalle hyväksi arvosanoineen lyhyen matematiikan kursseiksi seuraavasti: Korvaava kurssi Korvattu kurssi MA1 Funktiot ja yhtälöt MB1 Lausekkeet ja yhtälöt MA3 Geometria MB2 Geometria MA6 Todennäköisyys ja tilastot MB5 Tilastot ja todennäköisyys MA7 Derivaatta MB4 Matemaattinen analyysi MA8 Juuri- ja logaritmifunktiot MB3 Matemaattisia malleja Muut hyväksytyt kurssit Soveltaviksi kursseiksi 13

15 Opiskelija voi uusintakuulustelulla ja mahdollisilla lisätehtävillä korottaa mainittujen korvattujen lyhyen matematiikan kurssien arvosanaa kutakin yhden kerran. Opiskelija voi myös suorittaa mainitut lyhyen matematiikan kurssit osallistumalla opetukseen ja kurssikokeeseen, jossa saatu arvosana on kyseisen kurssin arvosana. Oppimäärän vaihtanut opiskelija voi suoritusmerkinnällä liittää opinto-ohjelmaansa jokaisen pitkän matematiikan hyväksytysti suorittamansa kurssin lyhyen matematiikan oppimäärään soveltavana kurssina, mikäli hän ei sillä ole korvannut lyhyen matematiikan pakollista kurssia. Pitkän matematiikan opiskelija voi opiskella lyhyen matematiikan kursseja ja lyhyen matematiikan opiskelija pitkän matematiikan kursseja. Tällöin hänen kaikki hyväksytysti suorittamansa toisen oppimäärän kurssit luetaan hänen oppimääräänsä soveltavina kursseina suoritusmerkinnällä edellyttäen, että hänellä ei ole oppimäärässään vastaavaa kurssia. Matematiikka, pitkä oppimäärä Opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle matemaattiset valmiudet, joita tarvitaan korkeakouluopinnoissa. Opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeän käsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä sekä sen soveltamismahdollisuuksista arkielämässä, tieteessä ja tekniikassa. Opiskeluvuosi Pakolliset kurssit Syventävät ja soveltavat kurssit Kurssin itsenäinen suorittaminen Kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti Kurssin arviointi Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Koulukohtainen kurssi MA14 arvioidaan suoritusmerkinnällä tai pyydettäessä numeroin. Soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. Arviointi perustuu kirjallisen kokeen ohella jatkuvaan näyttöön. Pakolliset kurssit MA1 Funktiot ja yhtälöt MA2 Polynomifunktiot MA3 Geometria MA4 Analyyttinen geometria MA5 Vektorit MA6 Todennäköisyys ja tilastot MA7 Derivaatta MA8 Juuri- ja logaritmifunktiot MA9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot MA10 Integraalilaskenta 14

16 Syventävät valtakunnalliset kurssit MA11 Lukuteoria ja logiikka Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat lauseen formalisoiminen, lauseen totuusarvot, suljettu ja avoin lause, kvanttorit, todistusmenetelmät, kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö, Eukleideen algoritmi, alkuluvut, aritmetiikan peruslause ja kokonaislukujen kongruenssi. MA12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat absoluuttinen ja suhteellinen virhe, Newtonin menetelmä ja iterointi, polynomien jakoalgoritmi, polynomien jakoyhtälö sekä muutosnopeus ja pinta-ala, kompleksiluvut. MA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen, jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia, funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä, epäoleelliset integraalit sekä sarjat. Syventävät koulukohtaiset kurssit MA14 Kertauskurssi (pakollisten kurssien jälkeen) Kurssin keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija kehittää taitoaan ratkaista erilaisia käytännön tehtäviä, harjaantuu erilaisten menetelmien käyttöön ongelmanratkaisutilanteissa, oppii näkemään yhteyksiä matematiikan eri osa-alueiden ja aihepiirien välillä. Kurssin keskeinen sisältö on pakollisten kurssien keskeisten aihekokonaisuuksien syventäminen. MA15 Avaruusgeometria (kurssien MA1 MA7 jälkeen, toisena opiskeluvuotena) Kurssin keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija syventää avaruusgeometrian ja vektoriopin osaamistaan sekä harjaantuu kolmiulotteisen avaruuden ääriarvotehtävien ratkaisemiseen. Kurssilla keskeisiä sisältöjä ovat kolmiulotteisen avaruuden kulmat, janat, suorat, tasot sekä kappaleiden pinta-alat ja tilavuudet, joita tutkitaan sekä geometrisin ja vektoriopillisin menetelmin. Opiskelija syventää skalaaritulon sovellusten hallintaa sekä tutustuu vektorituloon ja skalaarikolmituloon sekä niiden sovelluksiin. Avaruuden ääriarvotehtävien kautta opiskelija syventää differentiaalilaskennan osaamistaan. Soveltavat kurssit MA16 Johdantokurssi (MA0) Kurssin keskeinen tavoite on vahvistaa laskennallisia valmiuksia pitkän oppimäärän opiskelussa. Keskeinen sisältö muodostuu kurssien MA1 MA3 sisällöistä. MA17 Abikurssi Kurssin voi opiskella esimerkiksi kesäyliopistossa tai kansanopistossa. Se hyväksytään lukiokurssiksi, mikäli se laajuudeltaan vastaa lukion kurssia. Kurssia ei kuitenkaan lueta lukiossa vähintään opiskeltavien 75 kurssin joukkoon. 15

17 Matematiikka, lyhyt oppimäärä Opetuksen tehtävänä on kehittää opiskelijoiden yleisiä kansalaisvalmiuksia matemaattisen tiedon hankkimisessa, käsittelyssä ja ymmärtämisessä sekä matematiikan käytössä elämän eri tilanteissa. Lisäksi tähdätään yleisten jatko-opintovalmiuksien hankkimiseen lähinnä humanistisia, yhteiskuntatieteellisiä ja kaupallisia aloja varten. Opiskeluvuosi Pakolliset kurssit Syventävät ja soveltavat kurssit Kurssin itsenäinen suorittaminen Kurssin itsenäinen suorittaminen on mahdollista ohjatusti vain erityistapauksessa. Johdantokurssia MB0 ei voi suorittaa itsenäisesti. Lisätietoja opettajalta. Kurssin arviointi Pakolliset ja syventävät kurssit MB1 MB8 arvioidaan numeroin. Koulukohtainen kurssi MB9 arvioidaan opiskelijan suoritusmerkinnällä tai pyydettäessä numeroin. Arviointi perustuu kirjallisten kokeiden ohella aktiiviseen osallistumiseen oppitunneilla. Pakolliset kurssit MB1 Lausekkeet ja yhtälöt MB2 Geometria MB3 Matemaattisia malleja MB4 Matemaattinen analyysi MB5 Tilastot ja todennäköisyys MB6 Matemaattisia malleja II Syventävät valtakunnalliset kurssit MB7 Talousmatematiikka Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muut laskelmat sekä taloudellisiin tilanteisiin soveltuvat matemaattiset mallit lukujonojen ja summien avulla. MB8 Matemaattisia malleja III Keskeisiä sisältöjä ovat trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla ja tarkastelu matemaattisena mallina, radiaani, trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen, vektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitukset, vektoreiden komponenttiesitys ja skalaaritulo sekä kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteiden ja kulmien tutkiminen. Syventävä koulukohtainen kurssi MB9 Kertauskurssi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija vahvistaa matematiikan osaamistaan ja muodostaa kokonaiskuvan lukion lyhyen matematiikan oppimärästä. Kurssin keskeinen sisältö on pakollisten kurssien keskeisten aihekokonaisuuksien syventäminen. 16

18 Soveltavat kurssit MB11 Lyhyen matematiikan johdantokurssi (MB0), (ennen kurssia MB1) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kertaamalla ja täydentämällä peruskoulussa opittua matematiikkaa vahvistaa ja varmistaa menestymisen lyhyen matematiikan opinnoissa. Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat kokonais- ja murtoluvuilla laskeminen, prosenttilaskenta, potenssioppi, polynomilaskenta, yksikkömuunnokset ja ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. MB12 Abikurssi Kurssin voi opiskella esimerkiksi kesäyliopistossa tai kansanopistossa. Se hyväksytään lukion kurssiksi, mikäli se laajuudeltaan vastaa lukion kurssia. Kurssia ei kuitenkaan lueta lukiossa vähintään opiskeltavien 75 kurssin joukkoon. Biologia Biologia on elämää tutkiva luonnontiede. Biologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää eliömaailman rakennetta ja toimintaa molekyyleistä koko maapallon tasolle asti. Biologian opetus auttaa opiskelijaa näkemään ihmisen riippuvuuden luonnosta ja toisaalta ihmisen toiminnan merkityksen ympäristölle. Opetus kehittää opiskelijan luonnontieteellistä ajattelua ja antaa valmiuksia mm. luonnontieteiden, luonnonvara-alan, lääketieteen ja hoitoalan jatkoopintoihin. Opiskeluvuosi Pakolliset kurssit 1 2 Syventävät ja soveltavat kurssit Kurssien BI3 BI5 keskinäinen suoritusjärjestys on opiskelijan vapaasti valittavissa. Kurssin itsenäinen suorittaminen Kurssien itsenäinen suorittaminen on mahdollista vain erityisestä syystä. Lisätietoja opettajalta. Soveltavaa kurssia BI6 ei ole mahdollista suorittaa itsenäisesti. Kurssin arviointi Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin kurssikokeen ja jatkuvan näytön perusteella. Jos kurssiin sisältyy tutkielma tai muu itsenäinen työ, sen painotuksesta arvioinnissa sovitaan erikseen kurssin alussa. Soveltava kurssi BI6 arvioidaan suoritusmerkinnällä. Pakolliset kurssit BI1 Eliömaailma BI2 Solu ja perinnöllisyys Syventävät valtakunnalliset kurssit BI3 Ympäristöekologia Kurssin tavoitteena on, että opiskelija hallitsee ekologian perusteet ja ymmärtää ihmisen ja ympäristön välisen vuorovaikutussuhteen. Kurssi herättää tuntemaan vastuuta ympäristön tilasta. Keskeisiä sisältöjä ovat ekologinen tutkimus, luonnon monimuotoisuus, eliölajien ja 17

19 elinympäristöjen suojelu, ympäristöongelmien syyt ja ratkaisumahdollisuudet, suomalaisten ekosysteemien erityispiirteet ja kestävä kehitys. Kurssiin kuuluu pienen ekologisen tutkimuksen suunnittelu ja toteutus. BI4 Ihmisen biologia Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee ihmisen eri elimistöjen rakenteet ja toimintaperiaatteet sekä ymmärtää elintoimintojen säätelymekanismeja. Keskeisiä sisältöjä ovat ihmisen solujen ja kudosten erityispiirteet, ruuansulatus, hengitys, verenkierto, kuonaneritys, tukija liikuntaelimistö, hormonitoiminta, hermosto, aistit, lisääntyminen, elimistön sopeutuminen ja puolustusmekanismit. Kurssilla tarkastellaan myös arkielämän esimerkkejä terveydestä, sairauksista ja ensiavusta. BI5 Bioteknologia Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan solun rakenteesta ja toiminnasta sekä tuntee modernin biologisen tutkimuksen menetelmiä ja tuloksia. Keskeisiä sisältöjä ovat solun hienorakenne, proteiinien valmistus solussa, geenitoiminnan säätely, geenitekniikan menetelmät ja mahdollisuudet, mikrobiologia, biotekniikan sovellukset biotieteissä ja teollisuudessa, kasvi- ja eläinjalostus sekä geenitekniikan etiikka ja lainsäädäntö. Soveltava kurssi BI6 Biologian kertauskurssi Kurssin tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva biologian eri osa-alueista sekä yhdistellä pakollisten ja syventävien kurssien sisältöjä aihepiireittäin. Keskeisiä sisältöjä ovat biologian oppimäärän kertaaminen, ylioppilaskokeeseen valmentautuminen sekä biologian kokeen tehtävien ratkaiseminen. Kurssilla voidaan käsitellä opiskelijoiden vaikeiksi kokemia aiheita toiveiden mukaisesti. Kurssi on suositeltava erityisesti biologian reaalikokeeseen osallistuville. Maantiede Maantiede tarkastelee elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa alueellisesti. Maantiede auttaa ymmärtämään maailmanlaajuisia, alueellisia ja paikallisia ilmiöitä ja ongelmia sekä niiden ratkaisumahdollisuuksia. Maantieteen opetuksen tavoitteena on oppia hahmottamaan muuttuva ja monimuotoinen maailma yhtenä kokonaisuutena. Maantieteen tuntemus on keskeinen osa yleissivistystä. Opiskeluvuosi Pakolliset kurssit 1 2 Syventävät ja soveltavat kurssit Kurssien GE3 GE4 keskinäinen suoritusjärjestys on opiskelijan vapaasti valittavissa. Kurssin itsenäinen suorittaminen Kurssien itsenäinen suorittaminen on mahdollista vain erityisestä syystä. Lisätietoja opettajalta. Soveltavia kursseja ei ole mahdollista suorittaa itsenäisesti. 18

20 Kurssin arviointi Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin kurssikokeen ja jatkuvan näytön perusteella. Kurssin GE4 arvioinnissa painotetaan tutkielmaa, ja muilla osasuorituksilla on pienempi paino. Soveltavat kurssit GE5 ja GE6 arvioidaan suoritusmerkinnällä. Pakolliset kurssit GE1 Sininen planeetta GE2 Yhteinen maailma Syventävät valtakunnalliset kurssit GE3 Riskien maailma Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee luonnon ja ihmisen toiminnasta johtuvia riskejä, jotka uhkaavat ihmistä tai hänen omaisuuttaan, sekä tietää varautumiskeinoja riskitilanteisiin. Keskeisiä sisältöjä ovat maanjäristykset, tuliperäinen toiminta, myrskyt, tulvat, kuivuus, eliöperäiset riskit, eroosio, aavikoituminen, ilmastonmuutos, väestönkasvu, nälkä, kaupungistuminen, sodat, pakolaisuus ja teknologiset riskit. Kurssilla perehdytään myös siihen, millaisia riskejä maapallon eri alueilla esiintyy. GE4 Aluetutkimus Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee kartografian perusteet, osaa kerätä maantieteellistä tietoa eri lähteistä ja pystyy toteuttamaan pienimuotoisen aluetutkimuksen. Keskeisiä sisältöjä ovat kartografia, erilaiset maantieteelliset lähdeaineistot, karttojen ja diagrammien laatiminen, paikkatietojärjestelmät ja paikkatieto-ohjelmistojen käyttö, tieteellisen kirjoittamisen perusteet ja oman aluetutkimuksen laatiminen. Soveltavat kurssit GE6 Maantieteen kertauskurssi Kurssin tavoitteena on hahmottaa maantieteen kokonaiskuva sekä luonnon- että kulttuurimaantieteen näkökulmasta ja yhdistellä pakollisten ja syventävien kurssien sisältöjä aihepiireittäin eri aluetasoilla. Keskeisiä sisältöjä ovat maantieteen oppimäärän kertaaminen, ylioppilaskokeeseen valmentautuminen ja maantieteen kokeen tehtävien ratkaiseminen. Kurssi syventää karttojen ja diagrammien analysointi- ja tulkintataitoja. Kurssilla voidaan käsitellä opiskelijoiden vaikeiksi kokemia aiheita toiveiden mukaisesti. Kurssi on suositeltava erityisesti maantieteen reaalikokeeseen osallistuville. 19

21 Fysiikka Fysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja -ilmiöitä pyritään ymmärtämään ja selittämään käyttäen kokeellisin menetelmin saatavaa tietoa. Tavoitteena on löytää luonnossa yleispäteviä lainalaisuuksia ja esittää ne matemaattisina malleina. Kokeellisuudella tuetaan opiskelijaa omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja. Opiskeluvuosi Pakolliset kurssit 1 Syventävät ja soveltavat Kurssin kurssit itsenäinen suorittaminen Kurssien itsenäinen suorittaminen on mahdollista vain erityisestä syystä. Lisätietoja opettajalta. Kurssin arviointi Kurssin arvioinnin lähtökohtana ovat kurssin tavoitteet. Kurssiarvosanaan vaikuttavat sekä jatkuva näyttö (tuntityöskentely) että summatiivinen kurssikoe, joilla pyritään kartoittamaan kurssien keskeisten tavoitteiden saavuttamista ja hallintaa. Mahdolliset projektityöt, tutkielmat tms. arvioidaan erikseen. Pakollinen kurssi ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin sekä soveltavat kurssit suoritusmerkinnällä. Pakollinen kurssi FY1 Fysiikka luonnontieteenä Syventävät valtakunnalliset kurssit FY2 Lämpö Keskeiset sisällöt ovat kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen, paine, hydrostaattinen paine, kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia, mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde, lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia sekä energiavarat. FY3 Aallot Keskeiset sisällöt ovat harmoninen voima ja värähdysliike, aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen, aaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen, heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen sekä valo, peilit ja linssit. FY4 Liikkeen lait Keskeiset sisällöt ovat liikkeen mallit ja Newtonin lait, etä- ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavat voimat, noste, liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate, liike- ja potentiaalienergia sekä työperiaate sekä värähdysliikkeen energia. FY5 Pyöriminen ja gravitaatio Keskeiset sisällöt ovat momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen, pyörimisliikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike, pyörimisen liikeyhtälö, pyörimismäärän säilyminen, pyörimisliikkeen energia, ympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyys, gravitaatio ja gravitaation alainen liike, heittoliike ja planeettojen liike sekä satelliitit ja niiden käyttö. 20

22 FY6 Sähkö Keskeiset sisällöt ovat sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa, jännitteen ja sähkövirran mittaaminen, Ohmin laki, Joulen laki, vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchhoffin lait, Coulombin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä, kondensaattori, kytkennät ja energia sekä sähkövirran kulku puolijohteessa, esimerkkinä diodi. FY7 Sähkömagnetismi Keskeiset sisällöt ovat magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä, varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä, induktiolaki ja Lenzin laki, induktioilmiöitä pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio, energian siirto sähkövirran avulla, tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin taajuusriippuvuuden määrittäminen, värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä sekä sähköturvallisuus. FY8 Aine ja säteily Keskeiset sisällöt ovat sähkömagneettinen säteily, röntgensäteily, mustan kappaleen säteily, valosähköilmiö, säteilyn hiukkasluonne ja hiukkasten aaltoluonne, atomimallit esimerkkinä Bohrin atomimalli, kvantittuminen, viivaspektri, atomin energiatilat ja energiatasokaavio, atomiytimen rakenne, radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus, massan ja energian ekvivalenssi, ydinreaktiot ja ydinenergia sekä aineen pienimmät osaset ja niiden luokittelu. Soveltavat kurssit FY9 Fysiikan kokonaiskuva Tämä kurssi on välttämätön kaikille niille opiskelijoille, jotka aikovat osallistua fysiikan ainereaalikokeeseen. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kertaa fysiikan kurssien keskeisen sisällön, pystyy tulkitsemaan graafisia esityksiä eri fysiikan ilmiöistä sekä hallitsee hyvin fysiikan ongelmien matemaattisen ja kirjallisen ratkaisun. Keskeiset sisällöt ovat graafiset esitykset millimetripaperilla, fysiikan tehtävän käsittelyvaiheet, syventävien kurssien sisällön kertaus sekä ylioppilaskokeeseen valmistautuminen harjoitustehtäviä laskemalla. FY10 Kokeellinen fysiikka (kurssien FY1 FY6 jälkeen) Kurssi on tarkoitettu fysiikkaa lukion jälkeisissä opinnoissaan tarvitseville kolmannen vuoden opiskelijoille. Kurssin tavoitteena on syventää opiskelijan tietämystä fysikaalisista ilmiöistä sekä kokeellisten mittausten että syventävien laskutehtävien avulla. Keskeisen sisällön muodostavat klassisen fysiikan osa-alueista aallot, lämpö, mekaniikka ja sähkö. FY12 ROBO-puulaaki Robo-puulaaki-kurssilla oppilasryhmät toimivat humanoid-robotin asentajina ja ohjelmoijina. Lapualla toimivat tekniikan alan yritykset ovat kurssin kummiyrityksiä ja sponsoroivat robotit lukiolaisten käyttöön. Kurssin tavoitteena on tutustua teknologiateollisuuden yrityksiin, robotiikan käyttömahdollisuuksiin ja tekniikan alan opintoihin. ROBO-puulaaki toteutetaan yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan lukioiden, yritysten ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön kesken. Robo-puulaaki huipentuu maakunnalliseen loppukilpailuun. 21

23 Kemia Kemian opetuksen tarkoituksena on välittää kuvaa kemiasta yhtenä keskeisenä perusluonnontieteenä, joka tutkii ja kehittää materiaaleja, tuotteita, menetelmiä ja prosesseja kestävän kehityksen edistämiseksi. Opetus auttaa ymmärtämään jokapäiväistä elämää, luontoa ja teknologiaa sekä kemian merkitystä ihmisen ja luonnon hyvinvoinnille tutkimalla aineita, niiden rakenteita ja ominaisuuksia sekä aineiden välisiä reaktioita. Opiskeluvuosi Pakollinen kurssi 1 Syventävät ja soveltavat kurssit Kurssin itsenäinen suorittaminen Kurssin itsenäinen suorittaminen on mahdollista vain erityisestä syystä. Lisätietoja opettajalta. Kurssin arviointi Pakollinen kurssi ja syventävät kurssit KE2 KE5 arvioidaan numeroin. Kurssit KE6 ja KE7 arvioidaan suoritusmerkinnällä. Kurssien tavoitteiden saavuttamista arvioidaan kurssikokeilla sekä opiskelijan kurssin aikana eri tavoilla antamilla näytöillä. Tällaisia ovat esim. formatiiviset kokeet, tutkielma, kotitehtävien suorittamisesta ja tuntityöskentelystä saatu käsitys opiskelijan tiedoista ja taidoista. Pakollinen kurssi KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia Syventävät valtakunnalliset kurssit KE2 Kemian mikromaailma Keskeiset sisällöt ovat alkuaineiden ominaisuudet ja jaksollinen järjestelmä, elektroniverhon rakenne ja atomiorbitaalit, hapetuslukujen määräytyminen ja yhdisteen kaava, kemiallinen sidos, sidosenergia ja aineen ominaisuudet, atomiorbitaalien hybridisoituminen ja orgaanisten yhdisteiden sidos- ja avaruusrakenne sekä isomeria. KE3 Reaktiot ja energia Keskeiset sisällöt ovat kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu, epäorgaanisia ja orgaanisia reaktiotyyppejä, mekanismeja sekä sovelluksia, stoikiometrisia laskuja, kaasujen yleinen tilanyhtälö, energianmuutokset kemiallisessa reaktiossa sekä reaktionopeus ja siihen vaikuttavat tekijät. KE4 Metallit ja materiaalit Keskeiset sisällöt ovat sähkökemiallinen jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi, hapettumis-pelkistymisreaktiot, metallit ja epämetallit sekä niiden happi- ja vetyyhdisteet sekä bio- ja synteettiset polymeerit, komposiitit. KE5 Reaktiot ja tasapaino Keskeiset sisällöt ovat reaktiotasapaino, happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit, puskuriliuokset ja niiden merkitys, liukoisuus ja liukoisuustasapaino sekä tasapainoon liittyvät graafiset esitykset. 22

24 Soveltavat kurssit KE6 Kemian kokonaiskuva Tämä kurssi on välttämätön kaikille niille opiskelijoille, jotka aikovat osallistua kemian ainereaalikokeeseen. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kertaa kemian kurssien keskeiset sisällöt, jäsentää ja syventää tietoja kemian keskeisistä periaatteista, vahvistaa laskennallisia valmiuksiaan sekä hallitsee kemian ongelmien matemaattisen ja kirjallisen ratkaisun. Keskeiset sisällöt ovat suoritettujen kurssien keskeisten sisältöjen kertaus, monimuotoisten laskutehtävien laskeminen sekä ylioppilaskokeeseen valmistautuminen harjoitustehtäviä suorittamalla. KE7 Kemian työkurssi (kurssien KE1 ja KE2 jälkeen) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii käyttämään kemian välineistöä ilmiöiden tutkimisessa, oppii erilaisia työskentelytapoja ja työmenetelmiä, oppii tarkkaan ja täsmälliseen työskentelyyn, osaa tehdä kirjallisen työselostuksen suorittamistaan mittauksista sekä tekee myös tutkielman tai teollisuusvierailun mahdollisuuksien mukaan. Keskeisen sisällön muodostavat harjoitustöiden tekeminen kemian eri aloilta joko parityöskentelynä tai opettajajohtoisesti sekä mahdollisesti tutkielman tai teollisuusvierailun tekeminen. Evankelis-luterilainen uskonto Opetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin tutustutaan niiden omista lähtökohdista käsin. Opetuksessa uskontoa tarkastellaan laajasti osana kulttuuria ja yhteiskuntaa sekä yhteisön ja yksilön elämää. Opetuksessa luodaan edellytykset ymmärtää uskontoja ja soveltaa tätä tietoa oman maailmankatsomuksen, kulttuurin ja yhteiskunnan jäsentämisessä sekä kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa. Opiskeluvuosi Pakolliset kurssit Syventävät ja soveltavat kurssit Syventäviä ja soveltavia kursseja voi suorittaa UE1 kurssin jälkeen. Kurssin itsenäinen suorittaminen Pakollisten kurssien itsenäinen suorittaminen on mahdollista vain erityisestä syystä. Syventäviä kursseja on mahdollista suorittaa itsenäisesti. Lisätietoja opettajalta. Kurssin arviointi Uskonnon opetuksessa arviointi perustuu katsomuksellisten ajattelutaitojen hallintaan, mikä tarkoittaa kykyä yhdistellä, eritellä ja arvioida uskontoja, uskonnon ja kulttuurin sekä uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutusta. Uskonnon pakolliset ja syventävät kurssit arvostellaan numeroarvosanoin. Arvioinnin perusteina ovat jatkuva näyttö ja kirjallinen kuulustelu/kurssikoe. Soveltavasta kurssista opiskelija saa suoritusmerkinnän ja pyynnöstään kirjallisen sanallisen arvioinnin. 23

25 Pakolliset kurssit UE1 Uskonnon luonne ja merkitys UE2 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta UE3 Ihmisen elämä ja etiikka Syventävät valtakunnalliset kurssit UE4 Uskontojen maailmat Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet, ymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden ja niiden vaikutuksen ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan sekä ymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien ihmiselämän peruskysymysten saman kaltaisuuden ja oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista ja eettistä perinnettä. Kurssilla käsitellään varhaiskantaista uskonnollisuutta, hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia. UE5 Mihin suomalainen uskoo? Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee uskonnon ilmenemismuodot Suomessa muinaissuomalaisesta uskonnosta nykypäivän uskonnollisuuteen, ymmärtää Suomen uskonnollisista ja maailmankatsomuksellisista kysymyksistä käytyä keskustelua ja siihen liittyviä taustatekijöitä sekä osaa jäsentää Suomen uskonnollisia liikkeitä niiden toiminnan ja opillisten korostusten näkökulmasta. Keskeiset sisällöt ovat muinaissuomalainen uskonto, Suomen kirkkohistorian yleislinjat, luterilainen kirkko ja muut kristilliset kirkot nykypäivän Suomessa, eikristilliset yhteisöt Suomessa. Syventävä koulukohtainen kurssi UE6 Raamatun maailmat Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee kristinuskon ja länsimaisen kulttuuripiirin perusteoksen, Raamatun, voi pohtia maailmanlaajuisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä sekä omia elämänkysymyksiään Raamatun tekstien valossa sekä ymmärtää Raamatun vaikutuksen sekä henkiseen että aineelliseen kulttuuriin ja suomalaiseen kulttuuri-identiteettiin. Keskeiset sisällöt ovat Vanhan ja Uuden testamentin kirjat taustoineen ja pääpiirteineen, Raamatun tutkimus ja tulkinta sekä Raamatun vaikutus kirkkoon ja kulttuuriin. Soveltavat kurssit UE7 Diakonia ja vapaaehtoistyö Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee kristillisen diakonian perusteet ja toimintamuodot. Keskeiset sisällöt ovat diakonian raamatullinen perusta, diakonia kirkkojen ja seurakuntien toimintamuotona, kansainvälinen diakonia (mm. yhteisvastuukeräys), Suomessa vaikuttavien herätysliikkeiden avustustoiminta sekä suomalaisen yhteiskunnan avustustoiminta (mm. SPR). Kurssilla osallistutaan itse johonkin avustustyöhön, tutustutaan diakonia- ja avustustyöntekijöihin sekä heidän työhönsä käytännössä. UE9 Isoskoulutuksen kurssi Isoskoulutuksen tavoite on antaa vahvat ja hyvät taidot toimia sekä isosena että muuallakin ryhmänjohtajana / -ohjaajana. Tavoite on saada isoskoulutettavalle ryhmälle vahva ja yhtenäinen yhteishenki, niin sanottu me-henki. Opetetaan nuoria arvostamaan omaa itseä, toisia ihmisiä, kuulumista seurakuntaan ja yhteisöön. Kurssin toteutuksesta vastaa Lapuan tuomiokirkkoseurakunta ja kurssi käydään kouluajan ulkopuolella. Kurssin laajuus on 160 tuntia. Saadakseen suoritusmerkinnän opiskelijan on esitettävä alkuperäinen isoskoulutuksen todistus lukion rehtorille. 24

26 Filosofia Filosofia on vanha tiede. Jo Antiikin kreikkalaiset alkoivat pohtia, millainen maailma ja todellisuus on ja mitä ihminen voi siitä tietää. Samoja kysymyksiä pohdimme vielä yli kaksituhatta vuotta myöhemmin. Filosofian opiskelu antaa välineitä pohtia ja jäsentää koko todellisuutta ja ihmisen toimintaa siinä. Filosofia opettaa ajattelemisen, perustelemisen ja keskustelemisen taitoja, joista on hyötyä monissa ammateissa ja joita arvostetaan yhtä hyvin liike-elämässä, mediassa kuin politiikassakin. Opiskeluvuosi Pakollinen kurssi 1 Syventävät kurssit Filosofian opiskelu suositellaan aloitettavaksi kurssilla FI1. Sen jälkeen opiskelija voi vapaasti valita kurssien suoritusjärjestyksen. Kurssin itsenäinen suorittaminen Pakollisen kurssin itsenäinen suorittaminen on mahdollista vain erityisestä syystä. Syventäviä kursseja on mahdollista suorittaa itsenäisesti. Lisätietoja opettajalta. Kurssin arviointi Filosofiassa arvioidaan käsitteiden ja teorioiden omaksumista sekä kykyä ilmaista omaa filosofista ajattelua. Opiskelijan suhde filosofisiin kysymyksiin on yksilöllinen, mutta kysymysten käsittelyn perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja järjestelmällisyys. Arvioinnin perusteena on jatkuva näyttö ja kirjallinen kuulustelu tai tuotos. Kurssit arvioidaan numeroin. Pakollinen kurssi FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun Syventävät valtakunnalliset kurssit FI2 Filosofinen etiikka Kurssin tavoitteena on, että opiskelija perehtyy filosofisen etiikan tärkeimpiin ongelmiin, käsitteisiin ja teorioihin, osaa arvioida elämää ja toimintaa moraalisista näkökulmista sekä perustella arvioitaan etiikan käsittein. Opiskelija kykenee jäsentämään omia moraalisia ratkaisujaan ja perusteitaan filosofisen etiikan välinein sekä oppii kriittisyyttä ja suvaitsevaisuutta niin itseä kuin toisia kohtaan. FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia Kurssin tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa, mitä tieto ja tietäminen ovat filosofiassa, tieteessä ja arkielämässä. Opiskelija osaa arvioida, millaisia kuvia todellisuuden perusrakenteesta muodostuu filosofiassa, tieteessä ja katsomuksissa, oppii erittelemään ja arvioimaan kriittisesti tiedollisia uskomuksia ja väitteitä sekä oppii hahmottamaan tieteellisen tutkimuksen ja päättelyn luonnetta. 25

27 FI4 Yhteiskuntafilosofia Kurssin tavoitteena on, että opiskelija perehtyy yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin. Opiskelija oppii hahmottamaan yhteiskunnan luonnetta ja sen keskeisten instituutioiden toimintaa, osaa arvioida yhteiskunnallisen järjestyksen oikeutusta sekä osaa jäsentää yhteiskunnan ja yksilön suhdetta sekä yhteiskunnallista ja poliittista toimintaa. Historia Historian opiskelun tavoitteena on oppia ymmärtämään eri aikakausien luonnetta, nykyajan ilmiöitä ja muutosprosesseja sekä hahmottamaan kansainvälistä maailmaa. Historian keskeinen käsite on kulttuuri laajassa merkityksessä. Kulttuuri tarkoittaa yhteisön henkisten ja materiaalisten saavutusten kokonaisuutta. Kulttuuri on identiteetti, se tekee meistä sitä mitä me olemme. On tärkeää tuntea oma kansallinen kulttuuri, yhteinen eurooppalainen kulttuuri sekä myös muita kulttuureja. Opiskeluvuosi Pakolliset kurssit Syventävät ja soveltavat kurssit Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Kurssi HI5 edellyttää kurssien HI1 ja HI2 suorittamista. Kurssi HI6 edellyttää kurssien HI1, HI2 ja HI3 suorittamista. Kurssin itsenäinen suorittaminen Kurssien itsenäinen suorittaminen on mahdollista perustellusta syystä. Asiasta tulee neuvotella opettajan kanssa. Suositeltavaa on osallistua opetukseen. Kurssin arviointi Kurssit arvioidaan numeroin. Arviointi perustuu kokeeseen ja jatkuvaan näyttöön oppitunneilla. Pakolliset kurssit HI1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri HI2 Eurooppalainen ihminen HI3 Kansainväliset suhteet HI4 Suomen historian käännekohtia Syventävät valtakunnalliset kurssit HI5 Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan Kurssi tarkastelee Suomen ja suomalaisten historiaa ennen vuotta 1809 eli esihistoriaa ja Ruotsin vallan aikaa. Tärkeitä teemoja ovat yhteiskunnan muotoutuminen, suomalaisen yhteiskunnan erityispiirteet, Ruotsin vallan merkitys Suomelle, Suomen asema ja merkitys Ruotsin valtakunnan osana sekä Suomen ja Ruotsin rooli Itämeren alueen kokonaisuudessa. HI6 Kulttuurien kohtaaminen Kurssilla käsitellään Euroopan ulkopuolisia kulttuuripiirejä sekä kulttuurien vuorovaikutusta, myös konflikteja. Keskeisiä aihepiirejä ovat islamilainen maailma, Intia, Kiina, Afrikka sekä Amerikan alkuperäiskansat. Tavoitteena on tulla tuntemaan maailman moninaisuutta, eri kulttuurien saavutuksia sekä kulttuurien kohtaamiseen liittyviä ongelmia mutta myös mahdollisuuksia. 26

28 Soveltava kurssi HI7 Historian ja yhteiskuntaopin kertauskurssi Kurssin tavoitteena on kerrata historian ja yhteiskuntaopin oppimäärien keskeisiä aihepiirejä, syventää kyseisten aineiden tietoja ja valmistautua ylioppilaskokeisiin. Yhteiskuntaoppi Yhteiskuntaopin tavoitteena on syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Yhteiskunnan rakennetta, päätöksentekoa, valtaa ja taloutta tarkastellaan sekä Suomen että Euroopan tasolla ottaen samalla huomioon globaali näkökulma. Tavoitteena on luoda opiskelijalle edellytyksiä kriittiseen mutta samalla vastuulliseen ja osallistuvaan elämänasenteeseen. Opiskeluvuosi Pakolliset kurssit 1 2 Syventävät kurssit Kurssi YH1 suositellaan suoritettavaksi ennen kursseja YH2 ja YH4. Kurssin YH3 suorittaminen ei ole sidoksissa muiden kurssien suorittamiseen. Kurssin itsenäinen suorittaminen Kurssien itsenäinen suorittaminen on mahdollista perustellusta syystä. Asiasta tulee neuvotella opettajan kanssa. Suositeltavaa on osallistua opetukseen. Kurssin arviointi Kurssit arvioidaan numeroin. Arviointi perustuu kokeeseen ja jatkuvaan näyttöön oppitunneilla. Pakolliset kurssit YH1 Yhteiskuntatieto YH2 Taloustieto Syventävät valtakunnalliset kurssit YH3 Kansalaisen lakitieto Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja tuomioistuinlaitoksesta. Tavoitteena on, että opiskelija kykenee valvomaan omia oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse. Keskeisiä aihepiirejä ovat esimerkiksi perhelainsäädäntö, perinnönjako, kuluttujansuoja sekä rikoslainsäädäntö. YH4 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Kurssi perehdyttää Euroopan unionin toimintaan, kansalaisen asemaan ja vaikutusmahdollisuuksiin sekä kannustaa osallistumaan Euroopan unionista käytävään keskusteluun. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää Euroopan yhdentymisen taustaa ja historiallista perustaa, yhdentymisen merkitystä Suomelle sekä unionin tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä. 27

29 Psykologia Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon ja käsitteiden avulla opiskelija voi tunnistaa, tiedostaa ja käsitellä psyykkisiä ilmiöitä. Psykologian tiedot ja taidot tukevat itsetuntemusta, itsensä kehittämistä ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämistä. Psykologian yhtäältä empiirinen ja toisaalta pohdiskeleva ote luo opiskelijalle mahdollisuuden kehittää omaa kriittistä ajatteluaan. Opiskeluvuosi Pakollinen kurssi 1 Syventävät ja soveltavat kurssit Kurssit PS1 PS5 suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Kurssien PS6 ja PS7 opiskelun edellytyksenä on kurssin PS1 suorittaminen, mutta muuten niiden suorittamisajankohta on vapaa. PS9 suositellaan ylioppilaskoetta edeltäväksi kurssiksi. Kurssin itsenäinen suorittaminen Pakollisen kurssin suorittaminen on mahdollista vain erityisestä syystä. Syventäviä kursseja on mahdollista suorittaa itsenäisesti perustellusta syystä. Lisätietoja opettajalta. Kurssin arviointi Psykologian kurssien arvioinnin perusteina ovat jatkuva näyttö sekä kirjallinen kuulustelu tai sen korvaava kirjallinen tuotos. Myös pidetyt esitelmät ja alustukset ovat tukena arvioinnille. Pakollinen kurssi ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin sekä soveltavat kurssit suoritusmerkinnällä. Pakollinen kurssi PS1 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus Syventävät valtakunnalliset kurssit PS2 Ihmisen psyykkinen kehitys Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen perustana olevia psykologisia, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä ja näiden keskinäistä riippuvuutta. Opiskelija tietää keskeisiä kehityspsykologisia teorioita ja osaa soveltaa kehityspsykologista tietoa omaan elämäänsä; ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen jatkuvan monimuotoisena koko elämän ajan, ymmärtää yksilön kehitykseen liittyviä mahdollisia ongelmia ja ymmärtää, että kehitykseen voidaan vaikuttaa. PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää kognitiivisten perusprosessien, kuten tarkkaavaisuuden, havaitsemisen ja muistin toiminnan periaatteita. Opiskelija ymmärtää vireystilan säätelyn ja sen merkityksen ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Opiskelija ymmärtää hermoston perusrakenteen ja toiminnan periaatteita sekä niiden yhteyden kognitiivisiin perustoimintoihin ja tietää, miten kognitiivisia perusprosesseja ja hermoston toimintaa tutkitaan. 28

30 PS4 Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää ihmisen toiminnan olevan tietoisen ohjauksen ja tiedostamattomien tekijöiden vaikutuksen alaista. Opiskelija tutustuu motivaation ja emootioiden perusteorioihin ja tietää, miten ihmisen motivaatiota ja emootioita koskeva tutkimustieto syntyy. Opiskelija ymmärtää, että motivaatio, emootiot ja kognitiiviset toiminnot muodostavat toimintaa ohjaavan kokonaisuuden, johon yksilön hyvinvointi perustuu. Opiskelija ymmärtää tietoisuuden, ajattelun ja kielen merkityksen ihmisen toiminnassa sekä ajattelun, älykkyyden, asiantuntijuuden ja luovuuden edellytyksiä ja kehittämismahdollisuuksia yksilön ja yhteisön näkökulmasta. PS5 Persoonallisuus ja mielenterveys Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää persoonallisuuskäsitteen laaja-alaisuuden ja tietää, millaisin tutkimusmenetelmin persoonallisuutta koskeva tieto on syntynyt. Opiskelija tietää erilaisia lähestymistapoja persoonallisuuden kuvaamiseen ja ymmärtää mielenterveyden määrittelyn vaikeuden sekä sen, miten psyykkiset, biologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät ovat yhteydessä mielenterveyteen. Opiskelija tietää keskeisiä mielenterveyden häiriöitä ja niiden erilaisia hoitomuotoja sekä ymmärtää psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisen keinoja. Soveltavat kurssit PS6 Psyykkisen hyvinvoinnin ylläpito ja mielenterveysongelmat Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa mahdollisuuden keskustella mielenterveyteen liittyvistä asioista. Opiskelija oppii ymmärtämään, mitkä asiat ovat tärkeitä psyykkisen tasapainon kannalta sekä löytää uusia keinoja pitää huolta mielenterveydestään. Opiskelija ymmärtää psyykkisten ongelmien yleisyyden, tietää ja tuntee erilaisten häiriöiden oireita ja taustaa sekä madaltaa kynnystään hakea tarvittaessa myös ulkopuolista apua. Opiskelija saa käytännön tietoa mielenterveyspalveluista, hoitomuodoista ja niiden tavoitettavuudesta vierailijoiden ja tutustumiskäyntien kautta. PS7 Sosiaalipsykologiaa ja ihmissuhdetaitoja Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa perustiedot sosiaalipsykologisista ilmiöistä ja tutkimisesta. Opiskelija ymmärtää yksilön merkityksellisyyden ryhmän osana: hahmottaa ryhmän jäsenenä tai johtajana toimimisen vaikutuksia ryhmän tavoitteiden suhteen. Opiskelija ymmärtää ryhmien muodostumiseen ja toimintaan liittyviä prosesseja ja dynamiikkaa ja hän voi ryhmän kautta peilaten lisätä omaa itsetuntemustaan sekä oppii ymmärtämään vuorovaikutustilanteita monipuolisesti sekä yksilön että ryhmän näkökulmasta. PS9 Psykologian näköalapaikkoja ja syvennystä eli kertauskurssi Tämä kurssi on välttämätön kaikille niille opiskelijoille, jotka osallistuvat psykologian reaalikokeeseen. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää kokoavasti aikaisemmilla kursseilla hankkimiaan psykologian tietoja. Opiskelija ajankohtaistaa tietouttaan seuraamalla tiedotusvälineissä ja julkisuudessa käytävää keskustelua psykologisista aiheista. Opiskelija oppii hankkimaan ja arvioimaan itsenäisesti psykologista tietoa sekä harjoittelee psykologian keskeisten tutkimusmenetelmien käyttöä. Opiskelija tutustuu uusiin tutkimuksiin ja osaa arvioida niiden luotettavuutta sekä hahmottaa psykologian tulevia kehityssuuntia ja arvioi niiden merkitystä. 29

31 Terveystieto Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoitus on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Tämä osaaminen ilmenee tiedollisina, sosiaalisina, tunteiden käsittelyä ohjaavina, toiminnallisina, eettisinä sekä tiedonhankintavalmiuksina. Terveysosaamiseen kuuluu valmius ottaa vastuuta oman ja toisten terveyden edistämisestä. Lukion terveystiedon opetuksessa terveyttä ja sairautta sekä terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä ja hoitoa tarkastellaan yksilön, perheen, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Opiskeluvuosi Pakollinen kurssi 1 Syventävät ja soveltavat kurssit Kurssin itsenäinen suorittaminen Kurssien itsenäinen suorittaminen on mahdollista vain erityisestä syystä. Lisätietoja opettajalta. Kurssin arviointi Pakollinen kurssi ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Soveltava kurssi TE4 arvioidaan suoritusmerkinnällä. Arvioinnissa korostetaan terveyttä ja sairautta koskevan tiedon ymmärtämistä ja soveltamista. Huomio kiinnitetään siihen, miten opiskelija osaa käyttää ja yhdistää erilaisiin lähteisiin perustuvaa tietoa. Pakollinen kurssi TE1 Terveyden perusteet Syventävät valtakunnalliset kurssit TE2 Nuoret, terveys, ja arkielämä Kurssin keskeiset sisällöt ovat aikustumiseen ja arkielämän valintatilateisiin liittyvät terveysnäkökohdat yksilön ja yhteiskunnan kannalta (esim. päihteet, vanhemmuus, itsetuntemus, terveysliikunta). Kurssin aikana opiskelijat tekevät portfoliotyön, jossa keskeisenä teemana on liittää käsitellyt aiheet omaan arkielämään. TE3 Terveys ja tutkimus Kurssin keskeiset sisällöt ovat terveyskäyttäytymisen ja koetun terveyden tutkiminen, ehkäisevän terveydenhuollon kehitys kansallisesti ja maailmanlaajuisesti sekä terveyden teknologia. Kurssilla toteutetaan pienimuotoinen terveystutkimus omassa opiskeluympäristössään. Soveltava kurssi TE4 Kertauskurssi Kurssilla kerrataan ainereaalin pohjana olevien terveystiedon pakollisen ja syventävien kurssien sisältöä. Kurssilla käydään läpi myös oppiainerajat ylittäviä tehtäviä. Kurssi on ylioppilaskokeeseen valmentava. 30

32 Liikunta Liikunnan opetuksen tehtävänä on edistää terveellistä ja aktiivista elämäntapaa sekä ohjata opiskelijaa ymmärtämään liikunnan merkitys fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Se on toiminnallinen oppiaine, jossa kehitetään opiskelijoiden fyysis-motorisia ominaisuuksia sekä tuetaan heidän tasapainoista kasvuaan ja kehitystään. Liikunnan avulla vahvistetaan sosiaalisia taitoja, vastuullisuutta ja reilua peliä sekä hyviä tapoja. Opiskeluvuosi Pakolliset kurssit 1 2 Syventävät ja soveltavat kurssit Kurssin itsenäinen suorittaminen Kurssien itsenäinen suorittaminen on mahdollista vain erityisestä syystä (esim. kilpaurheilijat). Lisätietoja opettajalta. Kurssin arviointi Pakolliset kurssit ja syventävät kurssit LI3 LI5 arvioidaan numeroin, kurssit LI6 LI8 numeroin tai pyydettäessä suoritusmerkinnällä. Soveltava kurssi LI9 ja LI11 arvioidaan suoritusmerkinnällä ja kurssi LI10 valtakunnallisten ohjeiden mukaan. Liikunnan arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan aktiivisuus, vastuullisuus ja asennoituminen sekä taidot, tiedot ja toimintakyky. Pakolliset kurssit LI1 Taitoa ja kuntoa LI2 Liikuntaa yhdessä ja erikseen Syventävät valtakunnalliset kurssit LI3 Virkisty liikunnasta Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Opettaja tarkentaa yhdessä opiskelijaryhmän kanssa kurssin sisällön. Lajeina voivat olla kaikki perinteiset liikuntalajit sekä keilailu, ratsastus, golf, ammunta, jousiammunta, karting ja kamppailulajit. Kilpaurheilijat voivat toteuttaa myös omia valmennusohjelmiaan kurssin puitteissa. Maksulliset lajit ovat vapaaehtoisia. LI4 Yhdessä liikkuen Kurssi painottuu palloilu- ja mailapeleihin. Kurssin sisältö valitaan ryhmän toiveiden mukaan seuraavista lajeista: lento-, kori-, jalka- ja käsipallo, salibandy, tennis, sulkapallo, golf, squash, jääpelit sekä erilaiset viitepelit. Kilpaurheilijat voivat toteuttaa myös omia valmennusohjelmiaan kurssin puitteissa. LI5 Kuntoliikunta Kurssi painottuu kuntosalityöskentelyyn joka koostuu itsenäisestä harjoittelusta ja erilaisista ryhmäliikuntamuodoista (esim. bodypump, spinning). Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan tehostaminen ja kunnon kohottaminen. Opiskelijat voivat laatia henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman kurssille ja toteuttaa sitä. Opettaja tarkentaa sisällön yhdessä opiskelijaryhmän kanssa. 31

33 Syventävät koulukohtaiset kurssit LI6 Salibandy (pojat) Kurssin sisältöjä ovat tekniikka, taktiikka, kuviot ja pelit. LI7 Tykkäätkö tanssista Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat tanssiliikunnan eri muotoihin. Lajit: jazz-, moderni- ja discotanssi, steppi, hip hop, kansantanssit ja luova tanssi. Kurssilla käydään mahdollisuuksien mukaan tutustumassa johonkin tanssinäytökseen, josta voi aiheutua kustannuksia opiskelijoille. Kurssi on valittavissa joka toinen vuosi vuorotellen kurssin LI8 kanssa. LI8 Talviliikunta Kurssi rakentuu eri talviliikunnan muodoista. Sisältö muotoutuu osittain oppilaiden toiveiden mukaan sisältäen esim. jääurheilua, hiihtoa ja laskettelua. Kurssista voi aiheutua oppilaille maksuja (esim. hissiliput, välinevuokrat). Soveltavat kurssit LI9 Vanhat tanssit, käytös- ja tapatietokurssi Kurssin tavoitteena on ylläpitää koulumme Vanhojen päivän perinnettä, oppia asiallinen ja tyylikäs käyttäytyminen erilaisissa arki- ja juhlapäivien tilaisuuksissa. Kurssin keskeinen sisältö muodostuu vanhojen tanssien harjoittelusta sekä siihen liittyvistä tilaisuuksista. LI10 Lukiodiplomi Kurssilla suoritetaan valtakunnallisten ohjeiden mukainen liikunnan lukiodiplomi, jonka saamisen ehtona on vähintään viisi lukion liikuntakurssia, joista yksi voi olla lukiodiplomikurssi. Diplomi on todistus liikunnallisesta erityisosaamisesta ja siinä arvioidaan liikuntakykyisyys, yhteistyötaidot ja erityisosaaminen opiskelijan valitsemassa lajissa sekä siihen liittyvä tutkielma. Opiskelija kokoaa myös portfolion omasta lukioaikaisesta liikunnan harrastamisestaan. Lukiodiplomi antaa hakupisteitä pyrittäessä liikunnan jatko-opintoihin. Kurssi suoritetaan viimeisenä opiskeluvuotena. LI11 Kehonhuoltoa ja stressin hallintaa Kurssin tavoitteena on virkistää ja rentouttaa opiskelijoita erilaisilla kehonhuollon menetelmillä. Kurssin sisältönä ovat esim. jooga, pilates, syvävenyttely, erilaiset hengitystekniikat ja rentoutusmenetelmät. Musiikki Musiikin opetuksen tehtävänä on tarjota elämyksiä, tietoja ja taitoja, jotka lisäävät opiskelijan musiikillista sivistystä ja rohkaisevat häntä elinikäiseen musiikin harrastamiseen. Musiikin opiskelu syventää oman ja muiden kulttuurien tuntemusta. Musiikin opetuksessa on keskeistä opiskelijan oma ilmaisu, luovuus, vuorovaikutustaidot ja myönteiset kokemukset. Omakohtainen musiikkisuhde vahvistaa itsetuntemusta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä tukee itsetuntoa. Opiskeluvuosi Pakolliset kurssit 1 2 Syventävät ja soveltavat soveltavat kurssit

34 Opiskelija voi suorittaa kurssit haluamassaan järjestyksessä. Jos opiskelija suorittaa vain yhden musiikin kurssin, tämä on kurssi MU1. Kurssin itsenäinen suorittaminen Kurssien itsenäinen suorittaminen ei ole mahdollista kurssien toiminnallisen luonteen vuoksi. Kurssin arviointi Kurssit MU1 MU5 arvioidaan numeroin. Muut kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. Kurssien korvaaminen ja lukeminen hyväksi Lukion kursseja ei voi korvata opinnoilla muissa oppilaitoksissa. Opiskelija voi laajentaa ja syventää opintojaan muissa oppilaitoksissa ja lukea suorittamansa opinnot lukio-opinnoiksi erillisen ohjeen mukaisesti. Pakolliset kurssit MU1 Musiikki ja minä MU2 Moniääninen Suomi Syventävät valtakunnalliset kurssit MU3 Ovet auki musiikille Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan itselleen vieraita musiikinlajeja ja musiikkikulttuureja sekä ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta. Hän tarkastelee eri musiikkikulttuurien käytäntöjen samankaltaisuutta tai erilaisuutta ja oppii ymmärtämään, miten jokainen kulttuuri määrittelee itse oman käsityksensä musiikista. Kurssilla tutustutaan syvällisesti joihinkin musiikinlajeihin tai musiikkikulttuureihin. Opiskelija kehittää musisointi- ja tiedonhankintataitojaan. MU4 Musiikki viestii ja vaikuttaa Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa ja mediassa. Opiskelija perehtyy musiikin osuuteen esimerkiksi elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä ja internetissä sekä tutkii musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen. Sisältöjen tarkastelussa ja työskentelytavoissa painottuu monipuolisuus. Musiikin vaikuttavuutta tutkitaan analysoimalla olemassa olevaa tai itse tuotettua materiaalia. MU5 Musiikkiprojekti Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhmässä tai itsenäisesti musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin hankkimiaan tietoja ja taitoja. Kyseessä voi olla esimerkiksi pienimuotoinen konsertti, ohjelmaa koulun juhliin, äänite tai taiteidenvälinen projekti. Syventävät koulukohtaiset kurssit MU6 Kitaransoitto Kurssin tavoitteena on oppia säestämään perussoinnuilla. Kurssilaisten taidot huomioiden tutustutaan myös barré-otteisiin. Harjoitellaan erilaisia säestystapoja ja komppirytmejä. Opiskellaan myös helpohkojen melodioiden soittamista nuoteista sekä kitaratabulatuureista. Musisoidaan erityylisiä kappaleita. Opiskelu ei edellytä aikaisempaa soittotaitoa tai nuotinlukutaitoa. 33

35 MU7 Bändimusisointi Perehdytään bändisoiton alkeisiin kitaran, basson, rumpujen sekä poplaulun avulla. Kurssilla tutustutaan populaarimusiikin vaiheisiin ja musisoidaan populaarimusiikkia eri vuosikymmeniltä. Musiikin kuuntelun ohella musisointi on pääasiallisin työtapa kurssin aikana. Opiskelijoiden toiveet huomioidaan ohjelmistoa valittaessa. MU8 Laulun taika Opetellaan pitämään huolta omasta äänestä erilaisten äänenmuodostusharjoitusten avulla. Pyritään rohkeaan ilmaisuun omalla äänellä ja harjoitellaan mikrofonilaulua. Moniääninen kuoroja lauluyhtyemusisointi on mahdollista ryhmän kiinnostus ja taidot huomioon ottaen. Kurssin pääpaino on erityylisten laulujen laulamisessa. Opiskelijoiden toiveet huomioidaan ohjelmistoa valittaessa. Soveltavat kurssit MU9 Musiikin lukiodiplomi Lukiodiplomin suorittamisen edellytyksenä on vähintään neljän musiikin lukiokurssin suorittaminen. Kurssilla kootaan valtakunnallisten ohjeiden mukainen näytesalkku ja viimeistellään näyte- tai projektityö. Musiikin lukiodiplomi perustuu lukion musiikinopetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä opiskelijan lukioaikaiseen musiikinopiskeluun. Lukiodiplomi on osoitus tiedollisesta ja taidollisesta erityisosaamisesta musiikissa. Lukiodiplomista saatava erillinen todistus tulee ylioppilastutkintotodistuksen liitteeksi. MU10 A Cappella-kurssi Kurssilla lauletaan kolme-kuusiäänisiä lauluja ilman soitinsäestystä. Kouluajan ulkopuolella viikoittain harjoitteleva lauluyhtye esiintyy säännöllisesti koulun tilaisuuksissa. Mahdollisuuksien mukaan lauluyhtye voi keikkailla itsenäisesti muissakin tilaisuuksissa. Kurssi ei ole vapaasti valittavissa, vaan kurssisuorituksen saa osallistuttuaan muodostetun lauluyhtyeen toimintaan. MU11 ja MU12 Musiikkioppilaitoksissa suoritetut kurssitutkinnot(soveltavat kurssit) Lukion opiskelijan musiikkioppilaitoksissa suorittamat kurssitutkinnot, jotka luetaan lukion 75 kurssin oppimäärään. Saadakseen suoritusmerkinnän opiskelijan on esitettävä musiikkioppilaitoksen alkuperäinen todistus tai matrikkeliote lukion rehtorille. MU13, MU14 JA MU15 Musiikkioppilaitoksissa suoritetut kurssitutkinnot(soveltavat kurssit) Lukion opiskelijan musiikkioppilaitoksissa suorittamat kurssitutkinnot, joita ei lueta lukion 75 kurssin oppimäärään, mutta jotka muuten voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin. Saadakseen suoritusmerkinnän opiskelijan on esitettävä musiikkioppilaitoksen alkuperäinen todistus tai matrikkeliote lukion rehtorille. Musiikkioppilaitoksissa suoritettujen opintojen lukeminen hyväksi lukio-opintoihin Opiskelija voi lukea musiikkioppilaitoksissa suoritettuja kurssitutkintoja lukion 75 kurssin oppimäärään enintään kaksi kurssia. Lisäksi hän voi lukea hyväkseen enintään kolme kurssia muita kurssitutkintoja. Lukion aikana tapahtuneen vuoden mittaisen yhteissoiton tai vuoden mittaiset solistisen pääaineen opinnot voi kunkin lukea hyväkseen yhdeksi kurssiksi. Kaikki edellä mainitut lukion oppimäärään hyväksi luetut kurssit (yhteensä enintään viisi kurssia) arvioidaan suoritusmerkinnällä. Kursseista käytetään kurssikoodeja MU11-MU15. 34

36 1. Musiikkiopistossa suoritetut kurssitutkinnot: Tutkinto perustasolla Musiikin perustason päättötodistus Tutkinto opistotasolla Solistisen pääaineen tasosuoritus Musiikkianalyysi Säveltapailu Musiikin tuntemus Harmonian kirjoitus ja soitto Vastaavuus 1 kurssi Vastaavuus 1 kurssi 1 kurssi 1 kurssi 1 kurssi 1 kurssi 2. Osallistuminen opintoihin musiikkiopistossa lukio-opintojen aikana: Yhteissoitto opistotasolla (kesto yksi vuosi) Solistisen pääaineen opinnot (kesto yksi vuosi) 1 kurssi 1 kurssi Kuvataide Lukion kuvataideopetuksessa opiskelija oppii tulkitsemaan, arvostamaan ja arvottamaan omaa ja muiden kuvallista kulttuuria. Opetuksen sisältöjä ovat kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu, taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen, ympäristön suunnittelu, arkkitehtuuri ja muotoilu sekä mediakasvatus. Opiskeluvuosi Pakolliset kurssit 1 2 Syventävät ja soveltavat kurssit Jos opiskelija suorittaa vain yhden kuvataiteen kurssin, tämä on kurssi KU1. Lukiodiplomikurssi toteutetaan valtakunnallisten suositusten mukaan toisessa jaksossa, joten vaadittavat neljä aikaisempaa kurssia on suoritettava kahtena ensimmäisenä opintovuonna. Kurssin itsenäinen suorittaminen Kursseja ei voida suorittaa itsenäisesti. Kurssin arviointi Arvioinnin kohteina ovat työprosessit, työskentelyn tulokset ja sisällölliset, ilmaisulliset ja tekniset taidot ja yleinen aktiivisuus. Kuvataiteen kaikki kurssit arvioidaan numeroin. Kuvataiteen lukiodiplomikurssi arvioidaan numeroin (asteikolla 1 5) ja sanallisesti. Pakolliset kurssit KU1 Minä, kuva ja kulttuuri KU2 Ympäristö, paikka ja tila 35

37 Syventävät valtakunnalliset kurssit KU3 Media ja kuvien viestit Keskeiset sisällöt ovat mediakuvien tarkastelu, graafinen suunnittelu, valokuvaus ja liikkuvan kuvan kerronta. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää kuvailmaisun vaikutuskeinoja mediassa ja oppii käyttämään erilaisia kuvia ja tekniikoita oman ilmaisun välineenä. KU4 Taiteen kuvista omiin kuviin Keskeiset sisällöt ovat taidekuvan tulkinta ja analyysi kuvin ja sanoin, eri aikakausien kulttuuristen merkitysten ja käsitysten ilmeneminen kuvataiteessa. Tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa kuvataiteen historian pääpiirteet ja osaa käyttää omassa ilmaisussaan hyväkseen taiteen tuntemusta ja kuvailmaisun perusteita. KU5 Nykytaiteen työpaja Keskeisenä sisältönä on nykytaiteen käsitteen selventäminen ja erilaisten taidekäsitysten ilmeneminen. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään ja käyttämään nykytaiteen keinoja työskennellessään yksin tai ryhmässä. Syventävät koulukohtaiset kurssit KU6 Pima piirustus ja maalaus Keskeinen sisältö on tekniikoiden hallintaa ja kuvallisen ilmaisun syventämistä. Kurssilla piirretään, maalataan ja tehdään sommittelutehtäviä. Opiskelijalla on mahdollisuus toteuttaa oma projekti. KU7 Plastinen sommittelu Kurssilla tutustutaan eri materiaaleihin ja opitaan tuntemaan niiden ominaisuudet. Työskentely on kolmiulotteista tekemistä, tehdään pienoismalleja tai veistoksia. Tutustutaan muotoiluun ja esinesuunnitteluun. Soveltava kurssi KU8 Kuvataiteen lukiodiplomi Kuvataiteen lukiodiplomikurssille osallistuminen edellyttää, että opiskelija on suorittanut aikaisemmin neljä kuvataiteen kurssia. Diplomikurssi on valtakunnallisten ohjeiden mukaan toteutettu kurssi, joka muodostuu kuvataiteellisesta työstä ja kirjallisesta pohdinnasta. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa itsenäisesti prosessoida ja toteuttaa laadukkaan kuvataiteellisen projektin. Keskeiset sisällöt muodostuvat opiskelijan oman kiinnostuksen ja valtakunnallisten ohjeiden yhteensovittamisesta. Aihealueet, teemat, vaihtelevat vuosittain. Opinto-ohjaus Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana ja huolehtia siitä, että opiskelijalla on riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee siirtyessään jatko-opintoihin ja työelämään. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee keskeiset jatkokoulutus- ja ammatinvalintaan liittyvät tietolähteet sekä osaa käyttää tietoverkoissa olevaa informaatiota itsenäisesti jatkoopintoihin hakeutumisen tukena. Lisäksi opiskelijaa tulee ohjata ja tukea elämänsuunnittelun ja - hallinnan taidoissa. 36

38 Opiskeluvuosi Pakollinen kurssi 1 1 Syventävät ja soveltavat kurssit Pakollisesta kurssista OP1 puolet opetetaan ensimmäisenä opiskeluvuonna ja puolet toisena opiskeluvuonna. Kurssien suorittaminen itsenäisesti Kurssien suorittaminen itsenäisesti on mahdollista vain erityisestä syystä. Lisätietoja opettajalta. Kurssin arviointi Opinto-ohjauksen kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. Arviointiperusteina ovat aktiivinen osallistuminen sekä harjoitusten ja tehtävien suorittaminen. Opinto-ohjauksen pakolliseen kurssiin kuuluu oppituntien lisäksi osallistuminen työelämään tutustumiseen, opintoretkiin ja jatkokoulutusesittelyihin. Opinto-ohjauksen pakollisen kurssin suoritusmerkintä annetaan päättöarvioinnin yhteydessä. Pakollinen kurssi OP1 Koulutus, työ ja tulevaisuus Syventävä valtakunnallinen kurssi OP2 Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta Kurssin tavoitteena on lisätä lukion loppuvaiheessa olevan opiskelijan opiskeluvalmiuksia, parantaa hänen itsetuntemustaan ja tietojaan koulutusmahdollisuuksista ja työelämästä sekä ohjata häntä tekemään päätöksiä jatkokoulutuksesta. Kurssi on työskentelypainotteinen, harjoitukset ja tehtävät ohjaavat opiskelijaa jatkokoulutusratkaisun tekemisessä. Soveltavat kurssit OP3 Opiskelutaitojen kehittämiskurssi Kurssin tarkoituksena on kehittää opiskelijan opiskelutaitoja, saada opiskelija pohtimaan omaa oppimistaan ja opiskelutapojaan. Kurssi auttaa opiskelijaa löytämään omat vahvuutensa ja heikkoutensa sekä hänelle sopivat opiskelutavat. Kurssilla käsitellään myös eri oppiaineiden opiskelun erityispiirteitä opiskelijoiden henkilökohtaisten tarpeiden mukaan. Kurssin tarkoituksena on vahvistaa opiskelijan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota. Päätavoitteena on auttaa opiskelijaa saavuttamaan kykyjensä ja tavoitteidensa mukaiset oppimistulokset. Kurssi on tarkoitettu niille opiskelijoille, joilla on todettu luki- tai muu oppimisvaikeus sekä niille, jotka tahtovat omaehtoisesti kehittää opiskelutaitojaan. OP4 Tutor-toiminnan kurssi Tutor-opiskelija auttaa, opastaa ja tukee lukio-opintojen alussa olevaa opiskelijaa opiskeluun liittyvissä asioissa. Tutor toimii myös apuna oppilaitoksen esittelytilaisuuksissa. Tutortoiminnan tavoitteena on syventää tietämystä omasta oppilaitoksesta ja sen toiminnasta, suunnitella kouluesittelyjä ja tutorina toimimista, parantaa omia vuorovaikutus- ja esiintymistaitoja sekä vaikuttaa myönteisesti lukion opiskeluilmapiiriin. Kurssin arvioinnin perustana on osallistuminen 37

39 tutor-koulutukseen ja -kokoontumisiin sekä aktiivinen osallistuminen uusien opiskelijoiden ohjaustoimintaan yhden lukuvuoden aikana. Kurssille on erillinen ilmoittautuminen, eikä sitä voi valita valintakortilla. OP5 Oppilaskuntatoiminta Aktiivinen kansalainen Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii toimimaan vastuullisesti ja hoitamaan yhteisiä asioita. Oppilaskuntatoiminnan keskeisiä sisältöjä ovat kokousteniikka, vaikuttamisen keinot ja vastuullinen toimiminen oppilaskunnassa. Edellytyksenä oppilaskuntatoiminnan kurssin suorittamiselle on, että opiskelija on valittu lukion oppilaskunnan hallitukseen(valitsijana oppilaskunnan yleiskokous) ja että hän tämän jälkeen toimii vähintään yhden vuoden oppilaskunnan hallituksessa hoitaen vastuullisesti niitä tehtäviä, jotka kuuluvat hänen omaan ministerin salkkuunsa. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnöin. Arvioinnista päättää oppilaskunnan ohjaava opettaja. Tietotekniikka Tietotekniikan opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Tämä edellyttää, että opiskelijalla on hyötyohjelmien peruskäytön vankka hallinta sekä monipuoliset viestintä- ja mediataidot. Kurssi AT1 suositellaan suoritettavaksi ensimmäisenä opiskeluvuotena, koska kurssi antaa valmiuden käyttää tietotekniikkaa opiskeluvälineenä lukio-opiskelussa sekä tutustuttaa opiskelijan koulun verkkoympäristöön. Kurssi AT1 suositellaan suoritettavaksi ennen muita tietotekniikan kursseja. Kurssien suorittaminen etäopiskeluna Opiskelijan, joka suorittaa jonkin tietotekniikan kurssin osallistumatta opetukseen, tulee tehdä opettajan määräämät harjoitustyöt sekä antaa näyttökoe kurssivaatimusten hallinnasta. Kurssin ja oppimäärän arviointi Kurssit arvostellaan suoritusmerkinnällä. Kurssi AT4 arvioidaan opiskelijan niin halutessa numeroin. Oppimäärä arvioidaan suoritusmerkinnällä. Soveltavat kurssit AT1 Tietotekniikka opiskelun apuna Kurssin tavoitteena on hankkia opiskelussa tarvittavien laitteiden ja ohjelmistojen sekä toimintaympäristön käyttöön liittyvät perustiedot ja -taidot. Keskeisiä sisältöjä ovat koulun laitteet ja verkkoympäristö sekä niiden toiminta, työvälineohjelmat ja tietojen siirto ohjelmien välillä, tekstinkäsittelyn perusteet, asiakirjamallit ja prosessikirjoittaminen, sähköinen viestintä, tiedonhaku ja internet. AT2 Tietoverkot ja verkkojulkaisu Tutustutaan mm. tiedonsiirron ja tietoverkkojen periaatteisiin, turvallisuuteen, tekijänoikeuksiin ja tiedon luotettavuuteen, internet-tietoverkon käyttöön ja sen osa-alueisiin sekä tiedon etsimisen periaatteisiin. Opetellaan henkilökohtaista ja julkista viestintää ja käyttäytymistä tietoverkoissa. Lisäksi tutustutaan www-sivujen laatimiseen ja julkaisemiseen internetissä. 38

40 AT3 Digitaalinen kuvankäsittely Kurssin tavoitteena on antaa valmiuksia tuottaa itse pienimuotoisia ilmoitus-, mainos- ja tiedotuslehtisiä. Keskeisiä sisältöjä ovat kuvien tuominen eri lähteistä kuvankäsittelyohjelmaan sekä niiden muokkaus eri käyttötarkoituksiin. Opiskelija tuntee värijärjestelmät ja tietää niiden erot sekä osaa hyödyntää niitä eri yhteyksissä. Opiskelija tuntee tietokonegrafiikan eri muodot ja osaa käyttää ilmoituslehtisen valmistuksessa tarkoituksenmukaisia ohjelmistoja. AT4 Ohjelmointi Kurssilla perehdytään algoritmien laatimiseen ja ohjelmoinnin periaatteisiin. Opiskellaan ohjelmointikielen ja ohjelman dokumentoinnin periaatteita ja laaditaan pienimuotoisia tietokoneohjelmia. Kurssi on pohjana tekniikan alojen jatko-opinnoille. AT5 Tiedonhallinta ja tilastollinen tietojenkäsittely Tietokoneen suurin hyöty saadaan suurten tietomäärien hallinnasta. Kurssin keskeinen tavoite on oppia etsimään tietoa erilaisista koulun tietoverkon piirissä olevista tietolähteistä. Opiskellaan tietokantaohjelman käyttöä tiedon hakemiseksi tietokannasta. Tutustutaan taulukkoon tietorakenteena, opetellaan taulukon tietojen hyödyntämistä taulukkolaskennan ja tilastografiikan avulla. Draama ja teatteri Draama ja teatteri on taito- ja taideaine, jossa yhdistyy luovan ajattelun, kokonaisvaltaisen ilmaisun, ihmissuhdetaitojen ja esteettisen ymmärtämisen kehittäminen. Draaman ja teatterin opetuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan itsetuntoa ja kehittää hänen ilmaisuaan kokonaisvaltaisesti. Opiskelu ohjaa oppilasta tavoitteelliseen yhteistoimintaan ja myönteisiin vuorovaikutussuhteisiin toisten kanssa. Työskentely ohjaa oppilasta myös ajattelun kriittisyyteen sekä syventää eettisten ja esteettisten arvojen valintakykyä. Opiskelija voi opiskella kurssit haluamassaan järjestyksessä. Kurssin itsenäinen suorittaminen Draaman ja teatterin kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssin ja oppimäärän arviointi Kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. Oppimäärä arvioidaan suoritusmerkinnällä. Soveltavat kurssit DR1 Minä ja ryhmä draaman ja teatterin peruskurssi Kurssilla harjoitellaan kehon kielen, liikkeen, eleiden ja mimiikan käyttämistä ilmaisussa sekä syvennetään puheen ja äänen käyttötaitoja. Tutustumis- ja aistiharjoitukset, liike-, kontakti- ja rentoutumisharjoitukset, mimiikka- ja pantomiimiharjoitukset sekä improvisointi muodostavat kurssin keskeiset sisällöt. DR2 Taidosta taiteeseen draaman ja teatterin jatkokurssi Kurssin tavoitteena on vahvistaa ja laajentaa esiintymistaitoa. Kurssin harjoitukset suuntaavat oppilasta tietoisesti edistämään omaa taiteellista ilmaisukykyään sekä syventävät teatterin ja sen 39

41 sukulaistaiteiden tuntemusta ja ymmärtämistä. Yksin ja ryhmässä tehtävät harjoitukset ohjaavat työskentelemään luovasti ja itsenäisesti. Kotitalous Keskeisenä tavoitteena on antaa eväitä omatoimiseen kotitaloustöiden suunnitteluun, organisointiin ja toteuttamiseen. Opetuksessa tutustutaan ruoanvalmistusmenetelmiin ja - sanastoon. Ruoka-aineisiin tarvittava raha kerätään opiskelijoilta. Maksun suuruus on lukuvuonna noin 30 euroa. Maksun maksaminen on edellytys kursseille osallistumiselle. Maksu maksetaan kansliaan ja kuitti esitetään opettajalle. Kursseja KO1 ja KO2 ei tarvitse suorittaa numerojärjestyksessä. Näitä kursseja tarjotaan vuorovuosina. Kurssin KO3 voi suorittaa vasta kurssien KO1 ja KO2 jälkeen. Kurssin itsenäinen suorittaminen Kursseja KO1 ja KO2 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi KO3 suoritetaan osittain itsenäisesti. Lisätietoja opettajalta. Kurssin ja oppimäärän arviointi Kurssit KO1 ja KO2 arvoidaan suoritusmerkinnällä. Arvioinnin perustana on tuntityöskentely ja kirjallinen koe. Kurssi KO3 arvioidaan asteikolla 1 5. Arvosanaan vaikuttavat käytännön työtaidot, tiedon hankinta- ja käsittelytaidot, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, itsearviointitaidot. Kurssista KO3 annettava todistus on päättötodistuksen liite. Oppimäärä arvioidaan suoritusmerkinnällä. Soveltavat kurssit KO1 Kansainvälisiä ruokia ja tapatietoutta Keskeisenä sisältönä on tutustuminen eri maiden ruoka- ja tapakulttuuriin. KO2 Kulinaristi keittiössä Keskeisenä sisältönä on erilaisiin ruoanvalmistusmenetelmiin ja ruokien maailmaan tutustuminen. Aihealueet valitaan opiskelijoiden kanssa. KO3 Kotitalouden lukiodiplomi Kurssiin sisältyy diplomityö ja portfolio, jota aloitetaan kurssien KO1 ja KO2 aikana. Diplomityöhön liittyy työsuunnitelma, essee ja työpäiväkirja. Diplomityö voi olla esim. teemaan liittyvä juhlatilaisuuden järjestäminen, käytännön työtä sisältävä kokeilu tai tutkielman laatiminen. Opetushallitus vahvistaa teemat ja aiheet vuosittain. Opiskelija hankkii itse tarvitsemansa materiaalin. Käsityö Lukion käsityö on innovatiivista ja kulttuurista materiaali-ilmaisua. Tavoitteena on kehittää opiskelijan valmiuksia ainutkertaisten ja laadukkaiden käsityötuottteiden suunnittelussa, valmistuksessa sekä osaamisen esittämisessä. Opiskelija oppii arvioimaan kriittisesti omaa käsityön 40

42 opiskeluaan ja sen tuloksia. Kursseihin osallistuminen edellyttää oma-aloitteista ja itsenäistä työskentelyä. Kurssien KÄ1 ja KÄ2 suoritusjärjestys on vapaa. Diplomikurssin KÄ3 voi suorittaa, kun KÄ1 ja KÄ2 on suoritettu. Kurssin itsenäinen suorittaminen Kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssin ja oppimäärän arviointi Kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. Arvioinnin perustana ovat suunnittelu- ja valmistusprosessi, valmis tuote sekä portfolio. Lukiodiplomikurssista annetaan lukiodiplomitodistus. Lukiodiplomikurssiin voi osallistua myös normaalina lukiokurssina, jolloin kurssista annetaan vain suoritusmerkintä, ei lukiodiplomitodistusta. Oppimäärä arvioidaan suoritusmerkinnällä. Soveltavat kurssit KÄ1 Vaatteen suunnittelusta valmiiksi tuotteeksi Suunnitellaan ja valmistetaan asu teeman pohjalta käyttäen erilaisia tekstiilityön tekniikoita esim. ompelua, neulontaa tai huovutusta. Työstä valmistetaan portfolio, jossa raportoidaan ideoiden kehittelyä, valmistettavan tuotteen visuaalista ja teknistä suunnittelua, tiedonhankintaa, kokeiluja ja ongelmanratkaisua. KÄ2 Tekstiili sisustuksen osana Kurssilla suunnitellaan ja valmistetaan sisustus- tai taidetekstiili teeman pohjalta käyttäen erilaisia tekstiilityön tekniikoita esim. ompelua, neulontaa, huovutusta, erilaisia kirjonta-, kankaanpainotai värjäysmentelmiä. Työstä valmistetaan portfolio, jossa raportoidaan ideoiden kehittelyä, valmistettavan tuotteen visuaalista ja teknistä suunnittelua, tiedonhankintaa, kokeiluja ja ongelmanratkaisua. KÄ3 Lukiodiplomikurssi Käsityön lukiodiplomi on valvotusti ja itsenäisesti suoritettava vaativa käsityötaidonnäyte. Lukiodiplomi muodostuu käsityötuotteesta tai -teoksesta ja sen syntyä esittävästä portfoliosta. Työn aihe perustuu valtakunnallisesti annettaviin vuosittain vaihtuviin teemoihin, joista opiskelija valitsee omansa. Teemat ovat niin laaja-alaisia, etteivät ne sido toteutusta mihinkään erityiseen tekniikkaan tai materiaaliin. Yrittäjyyskasvatus Yrittäjyyskasvatuksen opiskelun keskeisenä tavoitteena on, että opiskelijasta kehittyy yrittäjähenkinen ja että hän osaa ajatella taloudellisesti. Opiskelija osaa arvioida sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden edellytyksiä aidoissa tilanteissa. Hän osaa seurata talouselämän tapahtumia ja kehitystä. Opiskelija voi opiskella kurssit haluamassaan järjestyksessä. 41

43 Kurssin itsenäinen suorittaminen Kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssin ja oppimäärän arviointi Kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. Oppimäärä arvioidaan suoritusmerkinnällä. Soveltavat kurssit YR1 Yrittäjyys tutuksi Kurssin keskeinen tavoite on, että opiskelija oppii liiketoiminnan ja yrittämisen perusteet, tuntee eri yhtiömuodot, taloushallinnon ja markkinoinnin pääpiirteet sekä saa asenteellisia valmiuksia yrittämiseen. YR2 Yrityksen perustaminen Kurssin keskeisenä tavoitteena on, että oppija tietää, mikä merkitys yritystoiminnalla on; osaa arvioida sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden edellytyksiä; tietää, mitä yrittäjäksi ryhtyvältä edellytetään; pystyy selvittämään yrittäjäksi ryhtymisen eri vaihtoehtoja ja arvioimaan erilaisia liikeideoita; tuntee eri yritysmuodot; osaa laatia yritystoiminnan käynnistämiseen liittyviä laskelmia ja arvioida toiminnan kannattavuutta sekä osaa perustaa yrityksen. LISÄTIETO: NY Vuosi yrittäjänä opintokokonaisuus korvaa tämän kurssin. NY Vuosi Yrittäjänä opintokokonaisuus ei ole vapaasti valittavissa, vaan siihen on erillinen ilmoittautuminen. YR3 Yrityksen taloushallinto Kurssin keskeisenä tavoitteena on selvittää oppijalle kannattavan yritystoiminnan edellytykset. YR4 Yrityksen markkinointi Kurssin keskeisenä tavoitteena on antaa oppijalle näkemys markkinoinnin merkityksestä yrityksessä. Liikennekasvatus Liikennekasvatuksen tavoitteena on, että opiskelija saa valmiudet selviytyä liikenteessä jalankulkijana, pyöräilijänä ja moottoriajoneuvon kuljettajana ja että opiskelija hankkii valmiudet ajokortin suorittamista varten. AU1 Autokoulu Opiskelu muodostuu liikenneteorian opiskelusta ja ajo-opetuksesta. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. Lukion aikana suoritettu ajokortti korvaa tämän kurssin. Opiskelija vastaa itse kaikista opiskelukustannuksista. 42

44 43