Valta ja kontrolli päivähoidon hajautetussa organisaatiossa Leena Halttunen

Transkriptio

1 Työelämän tutkimuspäivät Työryhmä: Valta, kontrolli ja johtajuus työyhteisössä Työryhmäkoordinaattorit: Marja Eriksson Tuula Heiskanen Torstai klo , Linna, luentosali K Avaus Valta ja kontrolli päivähoidon hajautetussa organisaatiossa Leena Halttunen Kaikkea muuta kuin suoraa käskyttämistä. Johtamisen rönsyilevä dialogi hoivayrityksessä Anneli Hujala ja Eero Suoninen Kahvitauko Pelko ja pelottelu työelämässä Jari Luomanen Valta ja vuorovaikutus johtamisessa Sari Kuusela Organisaatiomuutoksen johtajuuden edellytykset Virpi Juppo Perjantai klo , Linna, luentosali K109 Huom: otsikko muuttunut! Johtaminen valtasuhteena ja pelolla johtamisen käytännöt asiantuntijaorganisaatioissa Marja Eriksson, Anne Koski ja Sinikka Pesonen Paikallinen sopiminen ja soveltamisongelmat Erkki Laukkanen Työyhteisöjen yhteiskunnalliset ulottuvuudet Paavo Niskanen Keskustelu

2 Leena Halttunen Jyväskylän yliopisto Kasvatustieteiden laitos /varhaiskasvatus Pl Jyväskylän yliopisto Valta ja kontrolli päivähoidon hajautetussa organisaatiossa Esitys perustuu väitöskirjatutkimukseeni, jossa tarkasteltiin päivähoitotyötä ja johtajuutta hajautetussa organisaatiossa. Tutkimuksen yksityiskohtaisemman tarkastelun kohteena olivat johtajan ja työntekijöiden ja työntekijöiden väliset ammatilliset suhteet. Hajautetulla organisaatiolla tässä tutkimuksessa tarkoitetaan organisaatiota, jossa johtajan alaisuudessa on useampi toimintayksikkö. Tutkimukseen osallistui kahden hajautetun organisaation henkilökunnat, ja aineisto kerättiin havainnoimalla, haastatteluilla ja kyselyllä. Esityksessä tullaan tarkastelemaan ensimmäisenä näkökulmana työntekijöiden näkemyksiä johtajan osoittamasta kontrollista ja vallasta. Tutkimuksen tulokset nostivat esille sekä kielteisenä koettua johtajan osoittamaa kontrollia että odotuksia johtajan kontrollista ja vallasta suhteessa työhön ja työntekijöihin. Puhuessaan sekä kielteisestä että myönteisestä kontrollista, työntekijät tarkastelivat kontrollin toteutumista koko hajautetussa organisaatiossa arvioiden sitä, miten kontrolli toteutui omassa ja muissa toimintayksiköissä. Johtajan mahdollisuus kontrolloida työntekijöitään liitettiin hänen mahdollisuuteensa olla läsnä eri toimintayksiköissään: se yksikkö, missä johtaja oli eniten läsnä, oli samalla eniten johtajan kontrollin alla. Suhtautuminen johtajan fyysisen läsnäolon tuomaan kontrolliin oli silti erilaista osalle työntekijöistä läsnäolo oli kontrollia ja osa suhtautui siihen neutraalimmin. Kaiken kaikkiaan johtajan ja työntekijöiden välinen kontrolli- ja valtasuhde jäi ristiriitaiseksi ilmiöksi. Toisaalta johtajan odotettiin olevan viime käden vallankäyttäjä ja kontrolloija, mutta toisaalta työntekijät puheissaan rajasivat tiettyjä asioita oman valtansa alle korostaen ammatillisuuttaan ja työn itsenäisyyttä. Jossain määrin tutkimissani organisaatioissa työnjaon ja sen myötä tarvittavan kontrollin ääneen puhuminen oli jäänyt tekemättä. Toisena näkökulmana nostetaan esityksessä esille työntekijöiden välinen vallan käyttö. Työntekijöiden välisiä valtasuhteita lähestyttiin jaetun johtajuuden näkökulmasta. Työntekijät pääsääntöisesti hyväksyivät työntekijöiden väliset valtasuhteet etenkin jos joku henkilökunnan jäsen oli nimetty vastuuasemaan. Ne henkilöt, jotka olivat nimetyssä vastuuasemassa, eivät silti halunneet käyttää valtaa suhteessa työtovereihinsa. He eivät puhuneet työstään esimerkiksi johtajuuden termein vaan kokivat vain vastaavansa tietyistä asioista yksiköissään.

3 Anneli Hujala Kuopion yliopisto Eero Suoninen Tampereen yliopisto Kaikkea muuta kuin suoraa käskyttämistä. Johtamisen rönsyilevä dialogi hoivayrityksessä Pienten hoivayritysten omistajat/johtajat karttavat vahvasti autoritaarisuuden leimaa haastatteluselonteoissaan. Tämän paperin aiheena on tarkastella yksityiskohtaisesti arjen eläviä tilanteita sen selvittämiseksi, mitä tuo autoritaarisuudesta irti julistautuva johtamistyyli on hoivayritysten arjessa. Teoreettisesti paperissa nojaudutaan konstruktionistiseen, dialogisuutta painottavaan lähestymistapaan. Metodit vuorovaikutuksen yksityiskohtaiseen tarkasteluun on omaksuttu diskurssianalyyttisestä perinteestä. Aineisto sisältää äänitaltiointeja kahdesta hoivayrityksestä. Analyysissä havainnollistetaan aineistoottein niiden tapojen kirjoa, joilla johtajien ja työntekijöiden välillä voidaan lieventää ja jopa häivyttää tiukkaa roolijakoa kokoustilanteessa. Näiden keinojen käyttöä tarkastellaan myös osana niitä vuorovaikutusasetelmia, joita osapuolet rakentavat yhdessä välilleen, ja suhteutetaan siihen, millaisia asemia keskustelun osapuolille näiden asetelmien puitteissa rakentuu. Koska hoivayritysten paikalliskulttuurit poikkeavat jossain määrin toisistaan, antaa aineisto mahdollisuuden pohtia myös käytäntöjen paikallisen rakentumisen vapausasteita. Tuloksissa painottuu sellaisten pienten kielen käytön yksityiskohtien ja sävyjen tärkeys, joista vuorovaikutuksen kokonaisuus kutoutuu. Näitä havaintoja pohditaan suhteessa johtamisen teoreettiseen jäsentämiseen ja sen tutkimisen metodologiaan.

4 Jari Luomanen Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Pelko ja pelottelu työelämässä Millaisia merkityksiä ja rooleja pelolla, pelottelulla, turvattomuudella ja ahdistuksella on jokapäiväisessä työelämässä Suomessa? Esitys käsittelee tuloksia, joita LEAR-hankkeessa (Leadership, Power and Fear; johtajuus, valta ja pelko) on toistaiseksi saatu. Hanke toteutetaan johtamistieteiden laitoksella Tampereen yliopistossa ja se jatkuu vuoden 2010 loppuun saakka. Pelon ulottuvuuksia, selviytymisen ja uupumisen kulttuurisia merkityksiä ja johtaja-alaissuhteen jännitteitä tutkittiin 101 työelämään sijoittuvan ja pelottelua käsittelevän tarinan laadullisen aineiston avulla. Aineisto kerättiin Internetissä sijainneen Panoptika-tutkimusalustan kautta. Aineistoa tarkasteltiin ensin narratiivisesti ja siitä muodostettiin juonirakennetiivistelmiä. Sen jälkeen hahmoteltiin tarinatyyppejä, joista tiivistelmistä on ryhmiteltävissä. Tuloksiksi saatiin kolme tarinatyyppiä: Selviytyjien, uupuneiden ja tarkkailijoiden tarinat. Tämän jälkeen aineistoa luettiin diskursiivisesti sosiaalisen konstruktionismin lähtökohtiin nojautuen. Esitys käsittelee myös muita haasteita ja ratkaisuja liittyen aineiston keruuseen ja menetelmällisen lähestymistavan valintaan. Keskeisimmäksi mielenkiinnon kohteiksi nousivat jännitteet puheessa selviytymisen ja uupumisen välillä sekä tavat, joilla yksilöllistä agentuuria rakennettiin. Toisaalta esimies-alaissuhteen jännitteitä tarkasteltiin ja havaittiin, miten kulttuuristen odotusten ja arvojen rikkominen synnyttävät työpaikoilla epävarmuutta ja pelkoa. Tuloksia jäsennetään hierarkkisen vallan käytön tapojen ja kulttuuristen odotusten välillä. Tutkimuksessa havaittiin joukko keskeisiä työelämään liittyviä arvoja, joiden varaan nämä kulttuuriset odotukset rakentuvat.

5 Sari Kuusela, KL Tampereen yliopisto, sosiaalitutkimuksen laitos, sosiaalipsykologia puh Valta ja vuorovaikutus johtamisessa Valta ilmiönä ei rajoitu vain päätöksentekoon ja resurssien jakoon. Vallankäyttöä ilmenee kaikissa ihmisten välisissä suhteissa, myös johtamisessa. Väitöskirjatutkimuksessani tarkastelen, millaisia ovat johtamiseen liittyvät valtakokemukset ja vuorovaikutuskäytännöt ja mikä on niiden merkitys. Johtamistilanteissa ilmenevän vallankäytön lähtökohta on esimiehen kaksoisrooli; he ovat samalla sekä esimiehiä että alaisia ja usein myös kollegan roolissa. Roolit vaihtelevat tilanteesta toiseen. Yhdistämällä tarinatutkimuksen ja haastattelujen temaattisen analyysin voi eri rooleissa ilmeneviä valtakokemuksia kuvata ja analysoida moniulotteisemmin. Tutkimus on aineistolähtöinen. Yritysjohdon teemahaastatteluista (28 haastattelua) on kerätty 47 vallankäyttöön liittyvää tarinaa. Kertojan rooli tarinoissa on vallankäyttäjän, vallankäytön kohteen tai havainnoijan rooli. Tarinoista on haettu niitä yhdistäviä kokemuksia, joita on kuvattu tarinatyyppeinä. Aineiston valtatarinat jakautuvat menestys-, pettymys-, epätyydyttävä tilanne- ja oppimistarinoihin. Jokaisella tarinatyypillä on tyypillinen vallankäyttäjän ja vallankäytön kohteen suhde, jota kuvataan toimijuuden kautta ilmenevinä positioina. Positiot kuvaavat, miten vallankäyttö etenee tekojen ja viestien kautta. Lisäksi tarkastellaan valtatarinoissa ilmeneviä pyrkimyksiä ja arvoja Greimasin aktanttimallia hyödyntäen sekä sitä, millaista valtaa haastateltavat kokevat itsellään olevan ja mikä on sen merkitys. Tutkimuksen tuloksia tarkastellaan sekä keskeisempien aikaisempien valtateoreetikkojen (kuten Weber, Arendt, Giddens, Russell, Galbraith) että uudempien valtatutkijoiden (kuten Foucault, Clegg, Pfeffer, Lukes) valossa. Painopisteenä on tutkimuksen näkökulma valtaan kokemuksina ja käytäntöinä. Tässä esityksessä keskityn siihen, millaista valtaa haastateltavat kokevat itsellään olevan, mitä valta heille merkitsee ja miten he määrittelevät käsitteen valta. Aineiston temaattisen analyysin perusteella haastateltavat näkevät vallan moniulotteisena, usein johtajuuteen samaistettuna ilmiönä. Valta näyttäytyy osin erilaisena nais- ja miesjohtajille. Yhteisenä perustana on näkemys vallan merkityksestä mielekkään työn ja menestymisen mahdollistajana. Naiset kuvaavat usein valtaa keinoksi hoitaa vastuulla oleva tehtävä. Miehet puolestaan kokevat usein vallan tärkeänä henkilökohtaisena työhön motivoivana tekijänä. Näkemysten eroja ja yhtäläisyyksiä suhteutan myös valtakokemuksia kuvaavien tarinoiden analyysiin.

6 Virpi Juppo Vaasan yliopisto Hallintotieteiden tiedekunta, julkisjohtaminen PL VAASA puh Organisaatiomuutoksen johtajuuden edellytykset Organisaation muutostilanne luo vaativia haasteita ja jännitteitä, joihin muutoksen johtaja joutuu etsimään ratkaisuja. Ylipäätään koko muutoksen kontrollointi ja hallinta on haasteellinen tehtävä. Organisaation muutoksessa on kyse rakenteiden, järjestelmien, toimintatapojen ja voimavarojen uudelleen kohdentamisesta. Siinä on kyse ihmisten välisen vuorovaikutuksen, päätöksentekoon osallistuvien ja toimintaa toteuttavien tavoitteiden, toiveiden, tarpeiden ja suhtautumisten muutoksista. Organisaation todellinen muutos tapahtuu vasta kun työyhteisö siirtyy uuteen toimintatapaan. Tämän toteuttamiseksi vaaditaan johtamista. Muutoksen suuntaan, sisältöön ja toteuttamistapaan voidaan vaikuttaa johtamisen keinoin. Muutoksen johtamiseen liittyy erilaisia toimenpiteitä ja tehtäviä, joiden tavoitteena on hallittu ja onnistunut muutos. Muutoksen johtaminen on mm. muutosprosessin eri vaiheiden johtamista, kokonaisuuden hahmottamista, ennakointia ja tiedottamista. Muutoksen johtaminen on myös henkilöstön osallistamista ja organisaation auttamista muutoksen kohtaamiseen ja toteuttamiseen. Onnistunut muutoksen johtaminen vähentää muutoksesta aiheutuneita kustannuksia, parantaa tuottavuutta ja tukee henkilöstön hyvinvointia muutosprosessissa. Menestyksellinen organisaation muutoksen johtaminen on parhaassa tapauksessa strategioita ja visioita hyödyntävää, tavoitteellista ja systemaattista, avointa ja yhteistyöllä toteutettua toimintaa, joka lopulta vakiinnutetaan osaksi organisaation toimintakulttuuria. Muutoksen johtaminen vaatii tiettyjä edellytyksiä, jotka vaikuttavat johtamistoimintaan. Johtamiselle luodut edellytykset ovat se lähtökohta, jonka puitteissa johtaja voi toimia. Muutoksen johtaminen vaatii paitsi suotuisat olosuhteet, myös aktiivisuutta, muutoshenkistä asennoitumista ja johtamiskykyä jne. Joustavuus muuttuvissa tilanteissa ja koko organisaation kulttuurin muovaaminen edellyttävät johtajalta älyllistä mielenkiintoa, karismaattisuutta, innostavuutta ja yksilön kunnioittamista. Muutoksen johtaminen on eräänlainen johtajuuden kypsyyskoe, jossa johtajalta vaaditaan tilanneherkkyyttä, visiointikykyä sekä systeemistä näkemystä. Paperissa tarkastellaan teoreettiselta kannalta millaisia edellytyksiä muutoksen johtajalla tulee olla selvitäkseen muutoksen johtamisen haastavasta tehtävästä. Paperi yhdistää näkökulmia hallintotieteestä, johtamis- ja muutostutkimuksesta, huomioita esitetään erityisesti julkisorganisaatioissa tapahtuviin muutoksiin liittyen.

7 Marja Eriksson Tampereen yliopisto, johtamistieteiden laitos Anne Koski Tampereen yliopisto, johtamistieteiden laitos Sinikka Pesonen Tampereen yliopisto Huom: otsikko muuttunut! Johtaminen valtasuhteena ja pelolla johtamisen käytännöt asiantuntijaorganisaatioissa Esitelmä perustuu Suomen Akatemian rahoittamaan tutkimukseen Johtajuus, valta ja pelko, jossa tutkitaan pelottelua suomalaisessa työelämässä työpaikoilta kerättyjen pelkoa käsittelevien tarinoiden avulla. Eurooppalaisten työolobarometrien perusteella Suomi on maa, jossa työpaikkakiusaamista tapahtuu eniten. Tarina-aineiston perusteella työpaikoilla pelko syntyy paitsi yleisestä epävarmuudesta, erityisesti asiantuntijatyön työihanteiden ja hierarkkiseen asemavaltaan perustuvan huonon johtajuuden välisistä jännitteistä. Vallan näkökulmasta erityisesti tilanteessa, jossa yrityksellä alkaa mennä taloudellisesti huonosti, kyse on yhtäältä pelosta, että valtaasemassa olevat johtajat käyttävät valtaansa väärin, ja toisaalta ristiriidasta, että valta-asemaan perustuva valta koetaan repressiivisenä, koska legitiimiä valtaa asiantuntijaorganisaatiossa voi olla vain heillä, joita yhteisö aidosti arvostaa ja kunnioittaa alansa asiantuntijoina. Erityisesti politiikan teoriassa vallan on ajateltu perustuvan viime kädessä pelkoon, jonka avulla valta vaikuttaa. Politiikassa tämä näkyy yleisen pelon ilmapiirin rakentamisena mediassa eli vallankäyttönä kriisikehyksen avulla. Pelotteluun perustuva vallankäyttö on negatiivista, jossa tuloksia saadaan aikaan tuhon kautta. Myös liike-elämässä öykkäröivällä johtajalla voi periaatteessa olla samanlaisia strategisia pyrkimyksiä. Vallan näkökulmasta asiantuntijaorganisaation johtamisessa on selvästi kyse siitä, että itse johtaminen edellyttää vallan tasaisempaa jakamista johtajien ja alaisten kesken. Tämä edellyttää molempien osapuolten sitoutumista ja ehdotamme johtajuuden kesyttämistä, jossa vuorovaikutuksen tärkeyden tunnistaminen on johtajien ja johdettavien vastuulla, ja jossa vallan ja vastuun jakaminen edellyttää molemmilta osapuolilta rohkeutta muuttaa vakiintuneita käytäntöjä ja luoda uusia pelisääntöjä vallankäytön yhteistoiminnallistamiseksi. Puhtaasti hierarkkiseen valtaasemaan perustuva vallankäyttö tuottaa asiantuntijaorganisaatiossa vaikeuksia, alentaa työntekijöiden työmotivaatiota, innovatiivisuutta ja tuloksellisuutta. Alaisten asiantuntijavallan lisääntyminen on omiaan kyseenalaistamaan hierarkkiseen valta-asemaan perustuvan vallankäytön legitiimisyyttä. Pahimmillaan tuloksena on pelon ilmapiiri, jossa yrityksen johto ei enää saa käyttöönsä työntekijöidensä asiantuntemusta, koska alaiset pelkäävät luovuttaa ideoitaan ja osaamistaan organisaation käyttöön. Asiantuntijoiden valtaistaminen ja siitä organisaatiolle koituva hyöty on esimerkki vallan positiivisesta vaikutuksesta.

8 Erkki Laukkanen SAK Paikallisen sopiminen ja soveltamisongelmat Paikallisen sopimisen laatua koskeva keskustelu on ongelmallista. Työmarkkinajärjestöillä on asiasta erilaisia näkemyksiä, jotka on johdettu järjestöjen strategioista. Sopimista koskeva teoreettinen kirjallisuus on aika suppea, ja empiirinen tutkimus vähäistä. SAK:n luottamusmieskyselyjä hyödyntäen on kuitenkin mahdollista rakentaa tilastollinen malli, jossa pääluottamusmiesten paikalliselle sopimiselle antamaa arvosanaa voidaan selittää keskustelussa eniten esillä olleilla tekijöillä, kuten liiton ja työpaikan koolla sekä paikallisten sopimusten soveltamisongelmilla. Odotusten mukaisesti sopimustoiminnan laatua kuvaava arvosana laskee, kun työpaikan koko kasvaa. Mutta odotuksista poiketen liiton koko ei ole tae muita paremmasta paikallisesta sopimisesta. Olennaista annetulle arvosanalle on se, onko sopimuksista seurannut soveltamisongelmia. Siten tie toimivaan paikalliseen sopimiseen näyttäisi kulkevan soveltamisongelmien minimoinnin kautta. Näyttöä on myös siitä, että soveltamisongelmien minimointi vaikuttaa luottamusmiesten liitolle antamaan arvosanaan työaika- ja palkka-asioiden hoidossa.

9 Paavo Niskanen Torikatu 21 A Kuopio puh: Työyhteisöjen yhteiskunnalliset ulottuvuudet 1. Työyhteisön valta ja sen haltijjat 2. Työyhteisön jäsenten yhteiskunnalliset tavoitteet kapitalistisessa järjestelmässä. 3. Pääoman omistajien tavoitteet 4. Yritysjohtajien tavoitteet 5. Työntekijäin tavoitteet 6. Itsenäisen tuottajan tavoitteet Tutkimukseni tavoitteena on selvittää vallan haltijat ja miten he sitä käyttävät kapitalistisessa tuotantojärjestelmässä. Koska vallankäytöllä on merkittävä vaikutus työyhteisön jäsenille niin tuotannollisena toimijana kuin yhteiskunnan jäsenenä. Tutkimuksessani selvitän työyhteisön vallankäytön muotoja ja vaikutuksia työyhteisön sisällä ja ulkopuoliseen yhteiskuntaan. Kapitalistisessa tuotannossa työyhteisön jäsenet toimivat pääomanomistajina, tuotantolaitosten johtajina, palkkatyöläisinä tai itsenäisinä yrittäjinä. Järjestelmä toimii niin, että pääoman haltijan valtaa käyttävät sijoittajat. Heillä on suurin taloudellinen ja merkittävä poliittinen valta. Konkreettisessa tuotannossa valta on keskittynyt yritysten johtajille. Työntekijäin valta työyhteisössä on vähäisin. Itsenäisen pienyrittäjän valtaan on keskittynyt määräysvalta hänen omistamaansa pääomaan ja ostamaansa työvoimaan. Jokaisella työyhteisön ryhmällä on oma valtapiirinsä, jota ne kontrolloivat ja johtavat. Koska sijoittajat saavat tulonsa pääomien omistamisesta, työntekijät työnantajan maksamasta palkasta ja pientuottajat valmistamistaan tuotteista, työyhteisön jäsenten toiminnalla on ratkaisevan laaja vaikutus koko yhteiskuntaan. Kapitalistisen järjestelmän korkeasuhdanteessa, jolloin tuotanto ja muu talous toimivat hyvin työyhteisöjen jäsenet ovat tyytyväisiä tuloihinsa ja harjoitettuun vallankäyttöön. Kun työyhteisöjen tuottamilla hyödykkeille ilmaantuu menekkivaikeuksia, syntyy työyhteisössä toimivien kesken ristiriitaisuuksia., koska tuotanto ja jäsenten tulot vähenevät. Tällainen kehitystrendi on tullut kapitalistisessa järjestelmässä vallitsevaksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää myöhäiskapitalistisen työyhteisöjen ristiriitojen ulottuvuudet koko yhteiskuntaan. Lisäksi pohdin miten ristiriitaisten ulottuvuuksien yhteiskunnalle haitallisia voitaisiin vähentää. Avainsanat: työyhteisö, tuotantosuhteet, valta, kontrolli, vaikuttaminen ja ristiriita