animalian syksy on turkiskampanjoinnin salla tuomivaara on animalian uusi toiminnanjohtaja sikainfluessa ja muut pelätyt zoonoosit

Transkriptio

1 nro Lehti eläinten asialla animalian syksy on turkiskampanjoinnin aikaa sivu 4 salla tuomivaara on animalian uusi toiminnanjohtaja sivu 9 sikainfluessa ja muut pelätyt zoonoosit sivu 15 kaikki eläinkokeet ovat tarpeellisia, eivätkö olekin? sivu 24

2 Animalia-lehti, 32. vuosikerta julkaisija: Eläinsuojeluliitto Animalia päätoimittaja: Laura Uotila, toimitussihteeri: Eeva Suhonen, p. (09) taitto: Reeta Salmi, p. (044) Osoitteenmuutokset: Tarja Balding, p. (09) Painopaikka: Miktor Oy, Helsinki ISSN Pääkirjoitus Ilmestymisaikataulu: Nro 1 maaliskuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaa lin tulee olla perillä toimituksessa mennessä. Aineistot lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Porvoonkatu 53, Helsinki. Animalia-lehti on kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liiton Kultti ry:n jäsen. Ilmoitusmyynti: Eeva Suhonen, p. (09) Ilmoitushinnat: Katso ilmoitushinnat Lisäveloitukset: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikkakorotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. Rajoitukset: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. Alennukset: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainos toimistot 15 %. Ilmoitusten peruuttaminen: peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitus sihteerille. Reklamaatiot: Kirjallisena 14 vuoro kauden aikana ilmes tymispäivästä lukien. Irtonumeromyynti: Akateeminen kirja kauppa. Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava. Animalia-lehti pidättää oikeuden lyhentää ja muokata juttuja. Toimisto: Porvoonkatu 53, Helsinki Asiakaspalvelu: p. (09) , päivystys ma pe kello , fax (09) animalia@animalia.fi Internetsivut: Auta meitä auttamaan eläimiä! Liity jäseneksi tai tee lahjoitus. Animalia toimii jäsenmaksujen ja lahjoitusten varassa, siksi apusi on toiminnan edellytys! Jäsenmaksut: Tukijäsen: 25 / vuosi, aktiivijäsen: 30 / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.) 20 / vuosi, ainaisjäsen: 440, yhteisöjäsen: 92,50 / vuosi. Sampo Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. Muutos vaatii tahtoa ja rohkeutta kesälomallani kävin ensimmäistä kertaa elämässäni Kroatiassa. Itsenäistymisen, väkivallan kauden ja suurten yhteiskunnallisten muutosten jälkeen asukasluvultaan hieman Suomea pienempi valtio rakentaa itseään ikään kuin uudelleen alusta. Moni asia takkuaa edelleen. Eläinsuojelulainsäädännöstään Kroatia on kuitenkin rakentanut kunnianhimoisen. Kroatia on kieltänyt turkistarhauksen, myös maalle aikanaan merkittävän chinchillojen häkkikasvatuksen. Lomani aikana voimaan astui kielto pitää delfiinejä ja muita valaita vankeudessa. Vaikka meriretki pullokuonodelfiinien suojelualueelle ei tuottanutkaan näköhavaintoa delfiineistä, iloitsin näkymättömissä olevien otusten valoisammasta tulevaisuudesta. Suomessa olen osallistunut vuosien mittaan sekä Särkänniemen delfinaarion että turkistarhauksen vastaisiin kampanjoihin. Vaikka kyseiset kamppailut eivät ole tähän mennessä merkittäviä tuloksia saavuttaneetkaan, kertovat esimerkit Euroopan eri puolilta, että muutokset todella ovat mahdollisia. Kroatian tapaus osoittaa, että kun vain päättäjät rohkenevat tehdä muutoksen, eläimiä voidaan todella kohdella paremmin. Animalian ja sen jäsenten tehtävä on muistuttaa päätöksentekijöitä eläinkysymysten merkityksestä: eläinten nykyisen kohtelun seurauksista eläimille itselleen, ympäristöllemme ja tätä kautta myös meille itsellemme. On pidettävä esillä, että muutos eläinten kohtelussa on sekä välttämätön että täysin mahdollinen ja että tätä muutosta kannattavat monet. Tuleva talvikausi merkitsee Animaliassa aktiivista turkisaiheista kampanjointia. Itse saan olla mukana tässä työssä ensimmäistä kertaa Animalian toiminnanjohtajan roolissa. On ollut mukavaa päästä niin hyvin omia arvoja vastaavaan työpaikkaan, toimistoon, jossa vierailin ensimmäiset kerrat jo ala-asteikäisenä eläinsuojelijan alkuna. Toivotan teidät kaikki konkarit ja keltanokat lämpimästi tervetulleiksi Animalian toimintaan ja toimistolle! toiminnanjohtaja salla tuomivara Lahjoitukset: Nordea Rahankeräyslupa: 1347 A. Testamentit ovat merkittävä tuki Animalian työlle. Tiedustelut: Tarja Balding, puh. (09) , tarja.balding@animalia.fi.

3 Sisällys Pääkirjoitus Sisällys Animalian syksy on turkiskampanjoinnin aikaa Kesäkiertueen Hannu Karju sai ystäviä ympäri Suomea Uutisia Kolumni: Jukka Vuorio Sanottua Risut ja Ruusut Voiko eläimen patentoida? Salla on Animalian uusi toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara aloitti Animalian toiminnanjohtajana elokuussa. Uudella toiminnanjohtajalla riittää työsarkaa samalla, kun esimerkiksi lihankulutus ja koe-eläinten käyttö maailmassa tuntuu olevan vain kasvamassa. Muutoksen aikaansaamisessa suurin haaste on siinä, että ihmiset saadaan uskomaan, että on mahdollista tehdä toisin, Salla muistuttaa. Sertifikaattien viidakossa Eläinten äänenä Brysselissä Kirjavinkit Puhutut, pelätyt zoonoosit Tämän kesän aikana kuvat hengitysmaskeja käyttävistä ihmisistä ovat levinneet jokaiseen olohuoneeseen. Lyhyessä ajassa sikainfluenssa on saanut koulut, sairaalat ja kokonaiset valtiot hälytysvalmiuteen. Julkisuudessa vähemmälle pohdinnalle on jäänyt, mitkä ovat eläintautien yhteydet nykyisenkaltaiseen tehotuotantoon. Kuluttaja: Jogurtteja jokaiseen makuun Härkätaisteluja ja hylättyjä koiria vapaaehtoisena Barcelonassa Opintoihin kuuluvan harjoittelun voi oman aktiivisuuden ansiosta viettää vaikkapa kansainvälisessä eläinsuojelutyössä. Biologianopiskelija Linda Rosqvistin harjoitteluun espanjalaisessa eläinsuojeluyhdistyksessä kuului muun muassa kampanjointia, kääntämistä ja koiratalolla auttamista. Guruja, etiikkaa ja eläintutkimusta Kaikki eläinkokeet ovat tarpeellisia, eivätkö olekin? Miten voin toimia Tehtyä ja tapahtunutta Vegepalsta: Korealaisia makuja keittiöön Sarjakuva Animaalit kautta maan Animalia shop istockphoto eeva suhonen linda rosqvist Kannen kuva: Istockphoto 3 /2009 3

4 heli silojärvi Kaikkiaan Euroopassa tarhauksen ovat tähän mennessä kieltäneet jo Iso-Britannia, Itävalta, Bulgaria, Sveitsi ja Kroatia. Ruotsissa ja Tanskassa kettutarhaus on lakkautettu lakiteitse. Saksa on lakkauttanut tarhauksen osassa osavaltioistaan. Hollanti on kieltänyt kettujen ja chichillojen tarhauksen ja maa tulee näillä näkymin lopettamaan koko turkisalan. Euroopan ulkopuolisista maista Israel suunnittelee turkistarhauksen lakkauttamista. Animalian syksy on turkiskampanjoinnin aikaa istockphoto Turkisalaa koettelevat nyt muutoksen tuulet. Maailmanlaajuinen talouskriisi on painanut tuotantoa ja heikentänyt myyntiä. Euroopan unionin sisällä yhä useampi maa on päättänyt lakkauttaa turkistarhauksen eettisistä syistä. Animalian syksyn kampanjoinnissa keskitytään siihen, miksi Suomi on jäljessä eläinystävällisestä kehityksestä. Yhä useampi EU-maa lopettaa tarhauksen euroopan unionissa kehitys turkistarhauksen lopettamiseksi on viime vuosina kulkenut vauhdilla, joka luo uskoa eläinsuojelijoiden vuosikausia kestäneeseen kampanjointiin. Toukokuun lopussa Tanska ilmoitti luopuvansa kettutarhauksesta 15 vuoden siirtymäajalla. Tanskan parlamentti perusteli päätöstä sillä, että ketuille on mahdotonta tarjota vankeudessa sellaisia elinoloja, joilla voitaisiin taata niiden hyvinvointi. Päätös on merkittävä, sillä Tanska tunnetaan suurena turkismaana varsinkin minkintuotannossa. Kettutarhauksen lakkauttaminen on isku myös suomalaiselle turkistuotannolle, joka on luottanut vahvasti pohjoismaiseen yhteistyöhön. Mitä useampi Pohjoismaa rajoittaa tarhausta, sitä horjuvammaksi käy Suomen asema turkistarhauksen puolestapuhujana. Aiemmin kettutarhaus on tehty jo Ruotsissa käytännössä mahdottomaksi lakimuutoksella vuoden 2001 alussa. Vauhtia Euroopan turkittomaan trendiin antoi myös kesäkuussa seurannut Hollannin parlamentin äänestys minkki- tarhojen kieltämiseksi. Kettujen ja chinchillojen tarhaus Hollannissa on jo kielletty aiemmin, joten päätös tarkoittaa käytännössä turkistarhauksen kieltämistä maassa, jos kielto astuu voimaan suunnitellusti vuonna Päätös vaatii vielä Hollannin senaatin hyväksynnän. Senaatti päättänee asiasta tämän syksyn aikana. Viime keväänä EU hyväksyi myös hyljeturkkien tuontikiellon, joka kieltää kaikkien hyljetuotteiden tuomisen ja myymisen EU:n alueella. Päätös on voimakas isku Kanadan kaupalliselle hylkeenpyynnille ja vahvistaa osaltaan turkisalan rajoittamista eläinsuojelullisista syistä. Talouskriisi varjostaa turkismarkkinoita Kansainvälinen talouskriisi on vaikuttanut myös turkisten markkinoihin ja myyntikauden ennusteisiin. Kiina ja Venäjä ovat perinteisesti olleet turkisten maailmankaupan suurimmat ostajamaat, mutta erityisesti ruplan heikko kurssi on tehnyt venäläisistä ostajista varovaisia. Välillä Kiinassa ja Venäjällä on ollut jopa puutetta laskujen maksuun tarvittavasta ulkomaisesta valuutasta! Taloudellinen tilanne on ajanut monet tarhat jo sulkemaan ovensa tai harkitsemaan lopettamista. Myös useiden EUmaiden päätökset rajoittaa turkistuotantoa ovat saaneet tarhaajia ympäri Eurooppaa lopettamaan turkiseläinten kasvatuksen. Tilanne on näkynyt turkisnahkojen maailmantuotannon laskuna: Vuodesta 2007 alkaen ketunnahkojen tuotanto on laskenut puoleen. Myös minkinnahkoja tuotetaan jopa viisi miljoonaa nahkaa vähemmän kuin edellisvuosina. Suomi kehitystä vastaan Suomi on edelleen maailman suurimpia ketunkasvattajia. Kettutarhaus painii kuitenkin Suomessa suurien kannattavuusongelmien kanssa. Erityisesti siniketunkasvattajilla tilojen kannattavuus on ollut heikko jo useita vuosia. Minkkitarhojen kannattavuutta varjostaa taas vaara plasmasytoosista; taudista, joka vaurioittaa eläinten munuaisia ja lisää juomaveden tarvetta. Tauti on ongelma erityisesti kesähelteillä, jolloin eläinten vedenkulutus lisääntyy. Eurooppalaisesta kehityksestä suomalaiset tarhaajat ovat selvästi huolissaan. 4 3 /2009

5 EU:n taholta realisoituva poliittinen uhka mainitaan alan suurimpana uhkana turkistuottajien tulevaisuudennäkymiä kartoittavassa MTK:n raportissa vuodelta Suomi onkin aktiivisesti pyrkinyt vaikeuttamaan muiden EU-maiden päätöksiä kieltää tai rajoittaa turkistarhausta vetoamalla EU:n vapaan kaupan periaatteisiin. Sinänsä muiden maiden sisäisiin päätöksiin vaikuttaminen tuntuu nurinkuriselta: yleensä markkinoilta poistuvat kilpailijat kun parantavat jäljelle jäävien tuottajien markkina-asemia. Suomen todellisena huolena onkin alan rajoittaminen lakiteitse, mihin moni EU-maa on jo päätynyt eläinsuojelullisista syistä. Tuleva vuosi on Suomen tarhauksen kannalta merkittävä, sillä kaikkien turkishäkkien on noudatettava uusia kokovaatimuksia. Kettuhäkin pohjapinta-alan on oltava vähintään 0,8 m 2 ja minkkihäkin 0,255 m 2. Jos häkit ovat olleet tätä pienempiä, ne tulee vaihtaa vuoden loppuun mennessä. Tämä on tarhaajille suuri investointi ja moni tarhaaja pohtii eläinten kasvatuksen lopettamista kannattavuussyistä. Animalia kampanjoi aktiivisesti Animalian kampanjoinnin pääpainotuksena on tulevana syksynä turkistarhaus. Seuraamme aktiivisesti EU:n ajankohtaista kehitystä ja kannustamme Suomea ottamaan mallia eläinystävällisen ratkaisun tehneistä entisistä turkismaista. Animalia vetoaa poliittisiin päättäjiin, ettei alalle koulutettaisi enää uusia jatkajia painimaan kannattavuusongelmien kanssa, vaan nykyiset tarhaajat voisivat siirtyä eläkkeelle siirtymäajan turvin. Animalia julkaisee syksyllä myös täysin uudistetut järjestön nettisivut, joille turkisalasta on kerätty ajankohtaista päivitettyä tietoa. Myös alan eurooppalaisesta ja maailmanlaajuisesta kehityksestä julkaistaan sivuilla ajankohtainen infopaketti, jonka halukkaat voivat tulostaa itselleen ja jaettavaksi. Animalia jatkaa aktiivista työtään myös uusien vaateliikkeiden saamiseksi mukaan turkittomalle listalle. Listalla on tällä hetkellä reilusti yli 50 liikettä, mukana tunnettuja kansainvälisiä vaateketjuja. Kampanjoinnin näkyvin vaihe alkaa marraskuussa Suomen suurimmissa kaupungeissa näkyvällä yllätyksellisellä tempauksella, josta jäseniä ja mediaa tiedotetaan erikseen. Tietysti vietämme myös jokavuotiseksi perinteeksi muodostunutta Turkitonta perjantaita marraskuun viimeisenä perjantaina, tänä vuonna Kansainvälinen kehitys on johtanut siihen, että eläinsuojelijoilla on nyt entistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa yhdessä turkistarhauksen lopettamiseksi lakiteitse. Tule siis sinäkin mukaan kampanjatyöhömme! eeva suhonen Kesäkiertueen Hannu Karju sai ystäviä ympäri Suomea Animalian kesäkiertue matkasi touko-kesäkuussa ympäri Suomea. Kiertueen matka kulki Maailma kylässä -tapahtuman kautta Porin ja Turun kautta kohti Keski-Suomea. Jyväskylästä kiertue eteni Ouluun ja muihin pohjanmaalaisiin kaupunkeihin. Kesäkiertueen matkassa matkusti Karjulla on asiaa -kesäkampanjan maskotti, possuhahmo Hannu Karju, joka kertoi ihmisille erityisesti tuotantoeläinten hyvinvointiongelmista. Ihmiset ottivat hyvin Karjun vastaan ja Animalia sai taas monta uutta eläinsuojelusta kiinnostunutta jäsentä. Heinäkuun tauon jälkeen Karju jatkoi matkaa Helsingissä sekä elokuun alussa Animalian kesäleirillä Nuuksion kansallispuistossa. Animalian tämän kesän kiertue huipentui Helsingin Taiteiden yöhön 21.8., jossa Animalialla oli infoteltan lisäksi oma eläinaiheinen performanssiesitys. Karjun matkaa saattoi seurata myös verkossa yhteisöpalvelu Facebookissa, jossa Karju keräsi lyhyessä ajassa yli 80 uutta ystävää. Kiertueen jälkeenkin Karju jatkaa Facebookissa bloggaamista tärkeistä eläinsuojelullisista aiheista! Mitä voit tehdä? Keskustele turkistarhauksesta sopivan tilaisuuden tullen. Tilaa turkistarhauksesta kertovia esitteitä Animaliasta ja jaa niitä ystäväpiirissäsi. Tutustu argumentoinnin avuksi turkistarhausta koskevaan Älä jää sanattomaksi -artikkeliin, joka ilmestyi Animalia-lehdessä 3/2008. Löydät saman artikkelin myös Animalian verkkosivuilta. Tee vaateostoksesi turkittomuuteen sitoutuneissa vaateliikkeissä. Listan turkittomista liikkeistä löydät tai voit tilata listan Animaliasta. Anna palautetta vaateliikkeille ja pyydä heitä mukaan turkittomaan merkkiin. Jos yritys haluaa mukaan merkkiin, se voi olla yhteydessä Animaliaan: laura.uotila@animalia.fi Kirjoita mielipidekirjoitus turkistarhauksesta tai turkisten käyttämisestä alueesi lehteen. Merkkaa kalenteriin ylös tärkeät päivämäärät. Turkitonta perjantaita vietetään tänä vuonna Liity Animalian alueosastoon tai perusta sellainen itse! Yhteystiedot löydät Animalian verkkosivuilta tai Animalia-lehden sivulta 30. Haluatko mukaan Animalian turkistenvastaiseen kampanjaan? Jos olet kiinnostunut vapaaehtoistyöstä, ota yhteyttä Auraan: aura.ylisela@animalia.fi eeva suhonen 3 /2009 5

6 Uutiset Eeva Suhonen & Laura Uotila Australia jatkaa mulesing-leikkauksia vanessa fitzgerald australian lampaankasvattajat ovat pyörtäneet päätöksensä lopettaa merinolampaiden mulesing-leikkaukset. Mulesing on menetelmä, jolla torjutaan lihakärpäsen munimista merinolampaan peräaukkoa ympäröivään villaan. Peräaukon ympäriltä leikataan saksilla suuri pala nahkaa ja villaa ilman kivunlievitystä. Mulesing nousi viime vuonna Suomessakin otsikoihin ruotsalaisen Kalla Fakta -ajankohtaisohjelman paljastettua mulesing-villaa löytyvän useista ruotsalaisten vaateliikkeiden vaatteista. Maailmalla merinolampaiden julma kohtelu synnytti kansainvälisten eläinsuojelujärjestöjen vetoomuskampanjan, joka johti jo lupauksiin lopettaa menetelmä vuoden 2010 alussa. Vastikään australialaiset lampaankasvattajat kuitenkin il- moittivat jatkavansa mulesingin käyttöä. Todellisuudessa mulesing-menetelmä voitaisiin korvata mm. kärpäsloukuilla, hyönteismyrkyllä, lampaiden keritsemisellä ennen kärpästen lisääntymisaikaa, eläinten yksilöllisellä tarkkailulla tai lampaiden kasvattamisella pienemmissä laumoissa. Eläinsuojelujärjestöjen panostuksella ja kuluttajien palautteella on ollut vaikutusta vaateketjujen päätöksiin. Muun muassa H&M, Adidas ja Hugo Boss ovat lopettaneet australialaisen villan käyttämisen. Elokuussa mulesingin vastustajiin liittyi myös australialaisen villan suurin ostaja, kiinalainen Jiangsu Sunshine Group. Maaliskuussa 2008 esitetty 45-minuttia ohjelma mulesing-leikkauksista on nähtävissä jaksot.shtml? Koe-eläinten määrä vähentynyt, tutkimuskäyttö lisääntynyt vuonna 2008 Suomessa käytettiin eläinkokeissa eläintä. Määrä on noin eläintä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vähennys tapahtui enimmäkseen hiirissä. Sen sijaan koe-eläinmäärät kasvoivat mm. nautojen, kanien, sikojen sekä luokan muut lihansyöjät (eli lähinnä turkiseläimet) osalta. Tilastoja kuitenkin vääristää vuonna 2006 käyttöön tullut uusi koe-eläinlaki. Sen myötä eläinkoelupien piiristä jäivät pois muuntogeenisten eläinkantojen ylläpito sekä sellainen eläinten käyttö, jossa ainoana toimenpiteenä on eläinten lopetus ja sen jälkeen tapahtuva kudosten keruu. Virallisten eläinkoelupien puitteissa tapahtunut koe-eläinten käyttö onkin vähentynyt noin 30 % parissa vuodessa, mutta eläinten kokonaiskäyttö tutkimuksessa on lisääntynyt noin 10 %, kun lukuihin otetaan mukaan kaikki eläinten tutkimuskäyttö (kaloja ei huomioitu luvuissa). Ministeriö rahoittaa porsaanlihakampanjaa maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt euron tuen porsaanlihatuotteiden menekinedistämisohjelmalle, jota vetää Satafood Kehittämisyhdistys. Mukana ovat myös suomalainen lihateollisuus, Suomen Sikayrittäjät ry ja mainostoimisto. Hankkeessa on tarkoitus perustaa päivänpossu.fi -niminen verkkopalvelu, jossa julkaistaan sianlihareseptejä ja kerrotaan sianlihan tuotannosta. Kampanjan tarkoituksena on luoda sianlihalle uusi, helppo imago. Animalia suhtautuu kriittisesti yhteiskunnan varojen suuntaamiseen lihan menekinedistämiskampanjoihin ja perää totuudenmukaista tiedottamista myös lihantuotannon epäkohdista. nawa Hollanti kieltänee minkkitarhauksen hollannin parlamentti äänesti kesäkuun lopussa minkkitarhauksen kieltämiseksi. Kettujen ja chinchillojen tarhaus Hollannissa on jo kielletty, joten päätös tarkoittaa käytännössä turkistarhauksen kieltämistä maassa, jos kielto astuu voimaan suunnitellusti vuonna Päätös vaatii vielä Hollannin senaatin hyväksynnän. Äänestyksellään Hollanti liittyy turkistarhauksen lakkauttavien maiden kasvavaan rintamaan. Kevään lopussa Tanska ilmoitti lopettavansa kettutarhauksen. Myös Norja ja Belgia tulevat näillä näkymin käsittelemään alan lakkauttamista tai hyvinvointisäädösten tiukennusta seuraavien vuosien aikana. eveliina lundqvist 6 3 /2009

7 Kolumni Jukka Vuorio Eläimet kirmaavat iloisina lautasille verovaroja käytetään lihansyönnin edistämiseen. Eläinten oikeuksien edistämiselle ei yhtä suuria tukia ole näkyvissä. Porsas- ja lihasikatuotantotilojen kannattavuus on muutamassa vuodessa heikentynyt huomattavasti. Maataloustuet alenevat, rehun hinta nousee ja kasvissyönti yleistyy kaiken aikaa. Vaikka kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia tuotantoeläinten oloista ja kohtelusta, on lähitulevaisuuden eläintuotannossa odotettavissa yhä suurempia tilakokoja. Tuhansien eläinten tiloilla yksilöllistä hoitoa on kuitenkin vaikeaa tai jopa mahdotonta antaa. Taloudelliset seikat eivät kuitenkaan saisi olla syynä eläinten hyvinvoinnin heikentämiselle. Tavallisten kuluttajien ja esimerkiksi toimittajien kysellessä aktiivisesti tehotuotantoeläinten oloista, eivät eläintuottajat ole jääneet tumput suorina seisoskelemaan. Siipikarjateollisuus, jota eläinten kannalta pidetään ehkä ongelmallisimpana eläintuotannon alana, on Suomessa lanseerannut itseään kehuvan Sulka Hattuun Siipikarjalle ohjelman. Possuntuottajat haluavat suomalaisten syövän entistä enemmän sianlihaa, joten he ovat käynnistäneet menekinedistämisohjelman Päivänpossu.fi, joka kertoo lihansyönnin iloista. Kumpikin kampanja vakuuttelee, että lautaselle joutumista odotellessa tuotantoeläimillä on ihan kiva elämä. Sulka Hattuun Siipikarjalle -ohjelman budjetti on euroa. Siitä Euroopan unioni rahoittaa 50 prosenttia ja Suomen valtio 20 prosenttia. Porsaanlihatuotteiden tiedotus- ja menekinedistämisohjelmaa, jonka päätuote on verkkosivusto Päivänpossu.fi, on rahoitettu Maa- ja metsätalousministeriön tuella euron verran. EU, valtio ja ministeriöt sen sijaan rahoitetaan veronmaksajien eli meidän kaikkien yhteisillä rahoilla. Ihan itse ei kampanjoiden työntekijöiden tarvitse miettiä, kuinka luoda linnun- tai sianlihalle terveellinen, helppo ja maukas imago, sillä sitä varten on palkattu mainostoimistot. Erilaisten eläintuotteiden mainoskampanjoissa on totuttu näkemään pelloilla tai milloin missäkin mielikuvitusympäristössä vapaana kirmaavia iloisia eläimiä. Eläinten elämän todellisuus on tietenkin toisenlaista. Tehotuotantotiloilta kuvatut videot kertovat kovin erilaisesta arjesta, kuin mitä tuottajat ja mainostoimistot haluavat kuluttajien ajattelevan. Verrattuna esimerkiksi edellä mainittuihin, eläinten oikeuksia ja viime kädessä niiden elämää puolustavat eläinoikeus- ja eläinsuojelujärjestöt joutuvat toimimaan merkittävästi erilaisin resurssein. Animalia saa rahoituksen toimintaansa pääosin jäsenmaksuista ja yksityisten tahojen lahjoituksista. Sanottua Kettujen jälkeen tankkiin pääsevät kanat ja myöhemmin minkit. Tekniikka & Talous -lehti uutisessa Vaasan Energiainstituutti valmistaa tarhaketuista polttoainetta. Koko perheeni metsästää. Koti on aina ollut täynnä aseita ja meillä on aina ollut myös metsästyskoiria. Vuoden 2008 Miss Suomi Satu Tuomisto Metsästäjä-lehdessä 4/2009. Risut ja ruusut Australialle lampaiden mulesing-leikkausten jatkamisesta. Bolivialle, joka kielsi kaikkien eläinten käyttämisen sirkuksissa. Kyseessä on ensimmäinen kaikkien eläinten käytön sirkuksissa kieltävä laki maailmassa. Joissakin maissa, kuten Suomessa, on kielletty villieläinten käyttö sirkuksissa (lukuun ottamatta merileijonia), mutta Bolivia kieltää myös kotieläinten käytön. Kirjoittaja on toimittaja, joka on työharjoittelussa Animaliassa. minna kallinen 3 /2009 7

8 stockxpert Voiko eläimen patentoida? vuonna 1988 hyväksyttiin Yhdysvalloissa ensimmäinen eläimeen kohdistuva patenttihakemus. Kyseessä oli siirtogeeninen hiiri OncoMouse, jolle aikaansaatiin alttius syövän kehittymiseen, ja joka tästä syystä soveltui hyvin eläinmalliksi syöpätutkimukseen. Sittemmin erityisesti muuntogeenisten eläinten ja niiden tuotantoprosessien patentoinnista on tullut yhä tavallisempaa kaikkialla maailmassa. Harvardin yliopistossa kehitetty syöpähiiri oli myös Euroopan patenttiviraston ensimmäinen eläinten patentointiin liittyvä tapaus, ja se herätti kiivaan keskustelun siitä, voidaanko eläimiä tai ylipäänsä eläviä organismeja patentoida. Patentti myönnettiin pitkällisen käsittelyn päätteeksi hieman muunnellussa muodossaan myös Euroopassa vuonna Patentointi lisää kärsimystä Patentointi liitetään perinteisesti ei-luonnollisiin, teollisesti ja kaupallisesti hyödynnettäviin tuotteisiin ja prosesseihin, mutta EU:n patenttidirektiivi sallii myös elävien organismien ja eläinten patentoinnin tietyin ehdoin. Patentoitavia eivät kuitenkaan ole sellaiset eläinten geneettistä identiteettiä muuttavat menetelmät, jotka aiheuttavat eläimille kärsimystä ilman, että siitä on huomattavaa lääketieteellistä hyötyä ihmisille tai eläimille. Myöskään tällaisilla menetelmillä tuotettuja eläimiä ei direktiivin mukaan voi patentoida. Eläimille aiheutuvan kärsimyksen ja vastaavasti ihmisille aiheutuvan hyödyn arviointi on kuitenkin käytännössä vaikeaa ja se perustuu vallalla oleviin käsityksiin eläinten asemasta tutkimuksessa ja teollisuudessa. Muuntogeenisten eläinten tuottaminen ja patentointi lisäävät eläinten kärsimystä usein väistämättä, sillä etenkin tutkimus- ja kehitysvaiheessa sitä on vaikea välttää. Direktiivi sallii tuotantoeläinten jalostukseen liittyvien patenttien myöntämisen, vaikka niillä pyritään vastaamaan yksinomaan elintarviketeollisuuden ja tehoeläintuotannon tarpeeseen saattaa markkinoille yhä tuottavampia eläimiä Eläin tuotteistetaan keksinnöksi Jotta keksintö täyttäisi patentoitavuuden vaatimukset, sen tulee olla uusi ja keksinnöllinen, luonteeltaan tekninen ja toistettavissa sekä teollisesti käyttökelpoinen. Tämänkaltainen kuvaus ei tue arkista käsitystämme eläimistä elävinä ja tuntevina olentoina, vaan määrittelee ne ihmisen keksimiksi ja kehittämiksi tuotteiksi. Patentoinnin lisäksi ovat yleistyneet myös muut uudenlaiset eläimiä tuotteistavat käytännöt, kuten eläintuotteille haetut tavaramerkit. OncoMouse on paitsi ensimmäinen patentoitu nisäkäs, myös rekisteröity tavaramerkki. Muita tavaramerkittyjä eläimiä ovat esimerkiksi siirtogeeninen seeprakala GloFish, joka on ensimmäinen kaupallistettu geenimuunneltu lemmikkieläin yhdysvaltalaisiin kotiakvaarioihin, sekä kanadalainen Enviropig, vielä kehittelyvaiheessa oleva ympäristöystävällinen sika, jonka lannassa on 60 prosenttia vähemmän fosforia kuin tavallisilla sioilla. Tavaramerkin symbolein varustettu eläin samastuu sarjatuotteeksi muiden kulutustavaroiden joukkoon. Eläimet tuotekatalogissa Näitä uusia eläintuotteita myös markkinoidaan ja mainostetaan muiden tuotteiden tavoin. Eläinten tuotemainonta ja tuotekatalogit ovat arkipäivää eläinmalleja tuottavissa yrityksissä, mutta parhaimmillaan tai pahimmillaan eläimiä tarjotaan uutuustuotteina jopa tavallisille kuluttajille. GloFish Experience the Glo! on saatavilla ainoastaan Yhdysvalloissa, mutta TIME aikakauslehden vuoden 2006 parhaimpien keksintöjen joukkoon listaamaa hypoallergeenista eli allergiaa aiheuttamatonta kissaa toimitetaan myös Eurooppaan. Näitä Lifestyle Pets -tuotteita nyt saatavana on myös koiria voi tilata halutunlaisin ulkoisin ominaisuuksin varustettuina yhtiön nettisivuilta. Tuotteilla on vuoden takuu, mutta ostajaa pyydetään huomioimaan, että koska kyseessä on elävä olento, ennalta arvaamattomia ongelmia voi ilmetä. Vaikka edellä kuvatut tapaukset ovat toivottavasti äärimmäisiä esimerkkejä uudenlaisista eläimiä tuotteistavista käytännöistä, on kehityksen suunta surullinen. Eläinten tuotekehittely ja niiden patentointi keksintöinä, tavaramerkit ja tuotemainonta lisäävät entisestään eläinten kärsimyksiä pelkkinä tutkimus- ja tuotantovälineinä ja vahvistavat eläimiä välineellistäviä ajattelutapoja ja käytäntöjä niin tutkimuksessa, eläintuotannossa kuin arkielämässämmekin. sari ung-lanki Kirjoittaja on Animalian hallituksen jäsen ja sosiologi, joka tekee tutkimusta biotieteiden sosiologiasta. 8 3 /2009

9 Salla on Animalian uusi toiminnanjohtaja yhteiskuntatieteiden maisteri Salla Tuomivaara aloitti elokuun alussa Animalian uutena toiminnanjohtajana. Sallalla on pitkä kokemus eläinsuojeluvaikuttajana, niin järjestömaailmasta kuin tutkijantyöstä. Eläinten oikeudet ovat näkyneet elämässäni kauan ja voimakkaasti. Jo hyvin pienenä kiinnostuin ja huolestuin eläinten kohtelusta. Ala-asteikäisenä tilasin materiaalia kaikilta suomalaisilta eläinjärjestöiltä. Silloin kävin myös ensimmäiset kerrat Animalian tilaisuuksissa ja päätin ryhtyä jossain vaiheessa kasvissyöjäksi. Vaihto-oppilasvuoteni jälkeen aktivoiduin yhä enemmän järjestötoiminnassa. Muutamien kasvissyöntivuosien jälkeen ryhdyin vuonna 1995 vegaaniksi, Salla kertaa. Salla on päässyt pohtimaan eläinten kohtelua myös järjestöelämän ulkopuolella: Aikaisemmin hän on työskennellyt kansanedustajan avustajana ja Vihreiden eläintyöryhmän puheenjohtajana. Myös yliopiston tutkijana hän on keskittynyt sosiologian eläinkäsityksen muotoutumiseen. Uudesta työstään Salla on innoissaan ja haluaa edelleen kehittää Animaliaa järjestönä. Animalia on kulkenut minusta viimeiset vuodet oikein hyvään suuntaan, mutta edelleen haluan tehostaa kampanjointityötä ja vahvistaa Animalian roolia asiantuntijajärjestönä. Myös Animalian alueellisen toiminnan kehittäminen on tärkeää. Haluaisin myös nähdä Animalian toimivana entistä enemmän keskustelun avaajana suhteestamme eläimiin, Salla kertoo tavoitteistaan. Suurimpana haasteena eläinten oikeuksien edistämisessä Salla pitää kasvavaa eläinten taloudellista hyötykäyttöä. Lihan ja muiden eläinkunnan tuotteiden kulutus on kasvanut räjähdysmäisesti. Muutoksen aikaansaamisessa suurin haaste on siinä, että ihmiset saadaan uskomaan, että nykyisiä käyttäytymistapoja ja kehityksen suuntaa on todella mahdollista muuttaa. Tämä koskee sekä poliittisia päätöksentekijöitä että kaikkia muita ihmisiä, Salla korostaa. Työssään Salla tulee olemaan paljon tekemisissä poliitikkojen kanssa niin Suomessa kuin Brysselissä. EU:n sisällä Suomella on erityinen asema turkistarhausta yhä laajasti harjoittavana maana. Tähän tilanteeseen liittyvä keskustelu nousee varmasti lähes poikkeuksetta esiin, sillä eurooppalainen kehitys näyttää vievän kohti asteittaista tarhauksesta luopumista. Salla pohtii. Hän pitää tärkeänä myös tiedottamista EU:n päätöksistä. Suomen eläinsuojelullinen kehitys riippuu paljolti eurooppalaisista päätöksistä ja suomalaisten olisi hyvä olla tästä päätöksenteosta mahdollisimman hyvin perillä. Eläinsuojelijat saavat usein kuulla, että edistys on tuskastuttavan hidasta. Salla on törmännyt väitteeseen useasti. Suurimman osan aikaa edistys on hidasta ja monissa asioissa mennään välillä jopa takapakkia. Tämä kertoo toisaalta siitä, että eläinten puolesta tehtävän toiminnan on oltava vielä aktiivisempaa ja siihen tarvitaan vielä enemmän ihmisiä mukaan. Toisaalta pieniä eläinsuojelullisia voittoja saavutetaan jatkuvasti ja niiden kohdalla on tärkeää muistaa, että lukemattomille eläinyksilöille ne kuitenkin usein merkitsevät huomattavasti parempaa ja vähemmän tuskaista elämää, Salla muistuttaa. Salla uskoo, että ihmiset voivat parhaiten vaikuttaa eläinten asemaan käyttämällä kaksoistaktiikkaa: Ensinnäkin kannatan oman eläinten hyväksikäytön minimoimista. Lihan kulutuksen vähentäminen tai lopettaminen säästää lukuisia eläinyksilöitä. Toisaalta kannatan aktiivista vaikuttamista päätöksentekoon: viestien kirjoittamista poliittisille päätöksentekijöille tai esimerkiksi mielipidekirjoituksia lehtiin. Kannattaa pyytää eläinystävällisiä vaihtoehtoja myös erilaisilta yrityksiltä. Ne haluavat vastata asiakkaittensa tarpeisiin, Salla vinkkaa. Animalian jäsenille Salla lähettää erityiset kiitokset. Mahtavaa, että olette päättäneet edistää eläinten asiaa omassa elämässänne. Ilman teitä ei olisi Animaliaa ja meitä Animalian työntekijöitä. Mitä enemmän meitä on, sitä helpompaa, mukavampaa ja tehokkaampaa työ eläinten hyväksi on. eeva suhonen eeva suhonen 3 /2009 9