Kuhmon Romuvaaran luontoselvitys 1 997

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuhmon Romuvaaran luontoselvitys 1 997"

Transkriptio

1 Työ r a p o r t t i Kuhmon Romuvaaran luontoselvitys Mikko Siitonen Pertti Ranta Ympäristötutkimus Oy Metsätähti Joulukuu 1997 POSlVA OY Mikonkatu 15 A, FIN HELSINKI, FINLAND Tel Fax

2 Työ r a p o r t t i Kuhmon Romuvaaran luontoselvitys Mikko Siitonen Pertti Ranta Ympäristötutkimus Oy Metsätähti Joulukuu 1997

3 TEKIJÄORGANISAATIO: TILAAJA: TILAUSNUMERO: TILAAJAN YHDYSHENKILÖ: KONSULTIN YHDYSHENKILÖ: TYÖRAPORTTI: Ympäristötutkimus Oy Metsätähti Hitsaajankatu HELSINKI POSIVAOy Mikonkatu 15 A HELSINKI 9598/97ffiMO Dl Antti Ikonen Mikko Siitonen Kuhmon Remuvaaran luontoselvitys 1997 TEKIJÄT: VASTUUHENKILÖT: Mikko Siitonen Pertti Ranta Mikko Siitonen, Pertti Ranta

4 Posivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

5 TIIVISTELMÄ KUHMON ROMUVAARAN LUONTOSELVITYS Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa vuoden 1997lopussa aloitettavassa YVA-menettelyssä tarvittavat taustatiedot tutkimusalueen luonnonarvoista. Näiden tietojen avulla loppusijoituslaitos pyritään suunnittelemaan ja toteuttamaan siten, että alueelle tunnusomaiset lajit ja elinympäristöt säilyvät monipuolisina. Tutkimusalueen pinta-ala on 17,75 km 2 Alue jaettiin 500 x 500 metrin ruuduiksi, jotka käytiin systemaattisesti läpi. Vuonna 1997 kartoitettiin putkilokasvilajisto, rakennetekijät ja biotoopit. Lisäksi kerättiin tietoja tutkimusalueen sammal- jajäkälälajistosta, virkistyskäytöstä ja maisemallisista arvoista. Erillinen linnustosel vitys tehtiin keväällä Aineiston käsittely perustui valinta-algoritmeihin ja paikkatietoanalyysiin. Analyysien perusteella ruudut arvotett1in sen mukaan, mikä on niiden merkitys tutkimusalueen lajistollisen ja biotooppitason monimuotoisuuden kannalta. Tulosten pohjalta määriteltiin biodiversiteetin kannalta arvokkain ruutuyhdistelmä, johon sisältyy tutkimusalueen kasvilajista ja biotaoppi vaihtelu. Lisäksi rajattiin ja kuvailtiin arvokkaat pienkohteet ja laajemmat ekologiset aluekokonaisuudet Kuhmon Romuvaaran maasto edustaa tyypillistä Itä-Kainuun metsä- ja suoluontoa. Tutkimusalueen luontoa vallitsevat nuoret mäntyvaltaiset talousmetsät sekä ojitetutja luonnontilaiset rämeetja nevat. Lisäksi tutkimusalueelia on useitaluhtaisiatai lehtoisia purokäytäviä, pieniä lampia, keskiravinteisia ja lähteisiä soita, harjumaastoa sekä pari kilometriä Kalliojärven rantaviivaa. Metsätieverkkoa lukuun ottamatta kulttuuriympäristöjä esiintyy hyvin vähän. Tutkimusalueella ei tavattu valtakunnallisesti uhanalaisia kasvilajeja. Kainuussa uhanalaisia lajeja tavattiin kaksi. Lisäksi tutkimusalueelta löytyi joukko harvinaisia, vaatehaita tai muuten huomionarvoisia kasvi- ja sienilajeja. Erityisesti rehevien kosteikkojen lajista oli merkittävää. Tutkimusalueelta rajattiin lukuisia arvokkaita luontokohteita, lettomaisia soita ja puronvarsien kosteikkoja. Luontokohteiden ympärille rajattiin viisi arvokasta luontoaluekokonaisuutta, joista merkittävin on Särkän harjumuodostumaan liittyvä kosteikko- ja metsämaasto. Avainsanat kasvit, biotoopit, uhanalaiset lajit, arvokkaat elinympäristö!, virkistyskäyttö, ekologia, luontovaikutukset, YVA

6 ABSTRACT THE NATURE INVENTORY IN ROMUVAARA (KUHMO TOWN, NORTH-EAST FINLAND) IN 1997 The aim of the project is to carry out the basic information for environmental impact assessment, which started in The main goal ofthe project is to mitigate or prevent the harmful impacts of the construction and maintenance of final repository of the nuclear waste for the nature values and recreational use in the study area. The study area cover 17,75 km 2 forests and mires. The botanical and ecological inventories consist of combination of systematic grid mapping and identification and location the small areas with conservation value. The research included systematic inventories of vascular plants, biotopes and selected environmental factors. Some information concerning, mosses, lichens, polypores and recreational profits were also obtained. Various applications of reserve selection algorithms were used as a tool for analysing the data base. As a result of the analysis, every grid unit was calssified according to the importance for biodiversity in level of the study area. After that, ecological priority areas were identified. The selected areas represent the highest diversity of vascular plants and biotopes in the study area. The key biotopes and other areas with high conservation value were demarcated. The landscape of the Romuvaara area is characterized by commercial pine forests, partly drainaged bogs and swamps. Eskers, herb-rich and temporary flooded brook corridors, lakes and ponds, nutrient rich springs as well as mires are also common. The culturallandscapes virtually absend, except the forest road network. No populations of nationally endangered species were found in the study area. Of the provincially threatened species, two vascular plants in need for monitoring were detected. Moreover, numerous rare or otherwise notable vascular plants, mosses and polypores were observed. Particularly the flora of nutrient rich wetlands is rich. Many small areas with high conservation value were identified and located, expecially nutrient rich swamps and sprins or brook corridors. Five larger areas with high biological value were formed as a result of the combination of the small areas. Themost important larger area includes thesärkkä esker and the wetlands in its vicinity. Keywords Plants, biotopes, threatened species, key biotopes, recreational use, ecology, nature impacts, EIA

7 5 SISÄLTÖ: Tiivistel mä Abstract Esipuhe 6 1. TUTKIMUSALUEEN YLEISKUVAUS Sijainti ja laajuus Maaston muodot, maaperä ja kallioperä Luontotyypit Metsät Suot Pienvedet ja Kalliojärvi Rakennettu ympäristö ja muut kulttuuriympäristöt MENETELMÄT Olemassa olevan tiedon keruu Ruutukartoitus Biotooppikartoitus Alueiden arvottaminen TULOKSET Ruutukartoitus Lehtomaiset metsät Lenomaiset suot ja lähteiköt Rehevät luhdat Lajistollinen ja biotooppien monimuotoisuus Rakennetekijöiden monimuotoisuus Arvokkain ruutuyhdistelmä Pienkohteet ja merkittävät aluekokonaisuudet Paikallisesti arvokkaat pienkohteet Merkittävät aluekokonaisuudet Virkistyskäyttö TULOSTEN ARVIOINTI Yleistä Tutkimusalueen lajistollinen merkitys Luontokohteiden merkitys Kokonaisarvia tutkimusalueen merkityksestä Suunnitellun laitosalueen vaikutukset pienkohteisiin ja lajistoon Vaikutukset lajistoon Vaikutukset yksittäisiin luontokohteisiin Vaikutukset merkittäviin aluekokonaisuuksiin sekä aluetason vaikutukset tutkimusaluealla ja sen ympäristössä Minimiruutuyhdistelmän merkityksen tulkintaa 40 KIRJALLISUUS 40 LIITE 1. LIITE 2. LIITE 3 MAASTOTALLENNUSKAAVAKE KUHMON TUTKIMUSALUEEN PUTKILOKASVILAJISTO SUUNNISTUSKILPAILUN LUONTOVAIKUTUSTEN SEURANTA KUHMON ROMUVAARAN ALUEELLA

8 6 ESIPUHE Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta on tutkittu Suomessa 1980-luvun alusta lähtien. Loppusijoituksesta ja siihen liittyvistä tutkimuksista vastaa Imatran Voima Oy:nja Teollisuuden Voima Oy:n omistama Posiva Oy. Tällä hetkellä tutkimuksen kohteena on neljä sijoituspaikka vaihtoehtoa, joista lopulliseksi sijoitusalueeksi valitaan yksi. Osana alueiden valintaprosessia suoritetaan lakisääteinen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA),johon sisältyy myös loppusijoituksen luontovaikutusten arviointi. Tätä varten eri loppusijoituspaikkaehdokkaiden luontoarvot kartoitettiin vuosina Luontotutkimuksiin sisältyvät kasvillisuus- ja elinympäristöinventoinnit sekä niihin liittyvät virkistyskäyttöselvitykset teki Ympäristötutkimus Oy Metsätähti Posiva Oy:n toimeksiannosta. Linnustatutkimukset teetettiin Suomen BirdLife ry:ssä. Mahdollisia loppusijoitusalueita ovat Eurajoen Olkiluoto, Kuhmon Romuvaara, Loviisan Hästholmenja Äänekosken Kivetty. Luontotutkimukset aloitettiin vuonna 1996, jolloin inventoitiin Kivetyn alueen kasvillisuus ja biotoopit sekä pikkunisäkäslajisto. Keväällä 1997 kartoitettiin kaikkien tutkimusalueiden linnusto. Vuoden 1997 aikana tehtiin kasvillisuus- ja biotooppi-inventoinnit Eurajoen, Kuhmon ja Loviisan tutkimusalueilla. Kasvillisuus- ja biotooppitutkimuksetjulkaistaan kultakin tutkimusalueelta omana tutkimusraporttina. Linn~stotutkimuksen tulokset julkaistaan yhtenä, kaikki tutkimusalueet kattavana raporttina. Kasvillisuus- ja biotooppiraportteihin sisältyy tietoa tutkimusalueiden arvokkaista luontokohteista, niiden suojelutarpeista sekä alustavia arvioita luontoon kohdistuvista vaikutuksista. Raporteissa on myös aineistoa tutkimusalueiden eläimistöstä, kääpälajistosta, jäkälistä ja sammalista, vaikka näitä eliöryhmiä ei inventoitu systemaattisesti. Raportteihin sisältyy yleispiirteistä tietoa alueiden virkistyskäytöstä ja maisemallisista arvoista. Romuvaaran kasvillisuus- ja biotooppitutkimuksen tekivät tutkijat Mikko Siitonen ja Pertti Ranta Metsätähti Oy:stä. Aineiston käsittelyyn ja raportointiin on lisäksi osallistunut Seppo Mäkinen ja Antti Tanskanen. Posiva Oy:ssä työtä on valvonut Dl Antti Ikonen. 1. TUTKIMUSALUEEN YLEISKUVAUS 1.1. Sijainti ja laajuus Tutkimusalue sijaitsee Kainuussa, Kuhmon kunnan pohjoisosassa. Kasvimaantieteellisesti tutkimusalue sijoittuu keskiboreaalisen vyöhykkeen eteläosaan (kuva 1 ). Suotyyppien levinneisyyskartalla tutkimusalue osuu Kainuun aapasoiden alueelle. Tutkimusalueen ilmasto on Suomen oloissa mantereinenja talvet ovat lumisia. Tutkimusalue käsittää likimain nelikulmaisen alueen (noin 4 x 4,5 km), jonka kokonaispinta-ala on 17,75 km 2 Tästä noin 0,8 km 2 on vesialueita, pääasiassa Kalliojärven lahtia. Varsinainen vesiluonto ei ollut mukana tutkimuksessa. Tutkimusalue on melkein kauttaaltaan metsää ja suota; vakituista asutusta tai viljeltyä peltoa ei ole lainkaan. Alue on lähes kokonaan valtion omistuksessa ja Metsähallituksen hallinnassa. Pieniä yksityismaiden palstoja on mm. jokivarsissaja tutkimusalueen länsireunan entisillä suopelloilla.

9 _M YMPARISTOTUTKIMUS OY _ t:tsätähti Kuva

10 Maastonmuodot, maaperä ja kallioperä Suurin osa tutkimusalueesta on melko loivapiirteistä tai miltei tasaista maastoa. Tutkimusalueen länsi-, itä- ja pohjoisosia hallitsevat laajojen soiden ympäröimät matalat ja loivapiirteiset kallioytimiset moreeniselänteet. Avokallioita on näkyvissä vain vähän. Myllysuon eteläpuolinen selänne ja Sarvikangas ovat tyypillisiä moreenista muodostuneita drumliineita eli luode-kaakko -suuntaisia mäkiä (vaaroja). Etelässä tutkimusaluetta sivuaa itä-länsisuuntainen jäätikön sulamisvesien synnyttämämuodostuma (Särkkä), johon sisältyy huomattava pitkittäisharju, deltamuodostumia sekä säännöllisen muotoisia harjukuoppia eli suppia. Harju kohoaa enimmillään noin 20 metriä ympäristön soita ja lampia korkeammalle. Suurimmat supat ovat noin 15 metrin syvyisiä. Tutkimusalueen kaakkoiskulmassa on harjuun liittyvä Latvakankaan del ta. Harjumuodostumaon monin paikoinjyrkkäpiirteinenja sen maisemallinen merkitys on huomattava. Maisemallista arvoa korostaa lakea verhoava vanha mäntymetsä ja lukuisat kelot (kuva 2). Tutkimusalueen keskiosassa maisemaa hallitsee Romuvaaran laaja kalliomäki, joka kohoaa noin 30 metriä ympäristön suomaastoa ylemmäksi. Romuvaaralla maaperä on ohut ja kalliopaljastumia esiintyy runsaasti. Laen maisema on pieni piirteistä: alueella on runsaasti pieniä soita ja kalliokumpareita. Romuvaaran erityispiirre on kallioperässä esiintyvät diabaasijuonet, joiden vaikutus näkyy myös kasvillisuuden suhteellisena rehevyytenä vaaran pohjoisrinteillä. Turvemaiden osuus tutkimusalueen pinta-alasta on noin 25 %. Pohjoisessa tutkimusalue rajautuu Kalliojärveen. Rantaviiva on pääosin louhikkoinen tai kallioinen, mutta myös turverantoja esiintyy yleisesti. Kuva 2. Iso kelo Romuvaaran länsirinteellä.

11 Luontotyypit Metsät Puustorakenne Metsäkuvaa hallitsevat varttuneet taimikot ja nuoret kasvatusmetsät, jotka lähes kauttaaltaan ovat mäntyvaltaisia. Nuoria kuusi- ja lehtipuuvaltaisia metsiä näkee eniten Romuvaaran suhteellisen rehevillä pohjoisrinteillä. Tiheitä nuoria koivumetsiä tapaa lisäksi Myllyjoen varsilta ja paikoin muidenkin purojen reunamilta, sekä tutkimusalueen luoteisosassa järven rannoilla. Purovarsien metsissä kasvaa yleisesti myös harmaaleppää ja haapaa. Laajoilla alueilla puustoa on kuollut tulvien seurauksena. Tällaisia koivupökkelöiden ja mäntykelojen luonnehtimia lahopuutihentymiä näkee mm. ruutujen 61 ja 69 alueella Myllyjoen keskijuoksulla. Niiden biologinen merkitys on suuri erityisesti hyönteisten ja linnuston kannalta. Vanhoja metsiä on säilynyt vain vähän. Huomattavin vanhanmetsän alue on Särkän lakiosissa kasvava mäntymetsä (kuva 3) ja Niittylampeen laskevan purolaakson kuusivaltainen sekametsä. Tutkimusalueen pohjoisosien kankailla kasvaa paikoin melko vanhaa mäntymetsää, mutta näitä alueita on hakattu laajalti parin viime vuoden aikana. Soiden puustoiset osat ovat melkein kauttaaltaan mäntyä kasvavia isovarpurämeitä. Luhtaisilla alueilla, korvissa ja hylätyillä suopelloilla kasvaa lisäksi hieskoivikoita. Kuivahkot ja kuivat kankaat Vallitseva metsätyyppi tutkimusalueelia on kuiva ja kuivahko kangas. Alueella tavataan lähinnä variksenmarja-puolukka tyyppiä (EVT). Näiden metsien valtapuu on aina mänty. Nimilajien ohella näissä metsissä kasvaa paikoin mm. kissankäpälää (Antennaria dioica), keltaliekoa (Diphasiastrum complanatum), nuokkutalvikkia ( Orthilia secunda) jakatinliekoa(lycopodium clavatum). Varsinkin tutkimusalueen pohjoisosassa on myös kanervavaltaisia kankaita. Kuva 3. Karua kalliomaastoa Geopolun lähistöllä.

12 10 Tuoreet kankaat Lähinnä mustikkatyypin metsiä esiintyy soiden reunamilla mäkien alarinteillä. Laajimmat tuoreet kankaat löytyvät Romuvaaran rinteiltä ja tutkimusalueen luoteiskulmasta. Särkän pohjoisrinteellä tapaa variksenmarja-mustikka tyypin (EMT) kasvillisuutta. Tuoreiden kankaiden lajistossa esiintyy yleisesti mm. oravanmarjaa(maianthemum bifolium), metsätähteä (Trientalis europea), kellotalvikkia, kangasmaitikkaa ( Melampyrum pratense) ja nuokkutalvikkia, sekäjoskus runsaasti yövilkkaa (Goodyera repens), lillukkaa ( Rubus saxatilis) tai kieloa ( Convallaria majalis). Lehtomaiset metsät ja lehdot Yleisilmeeltään karulla tutkimusalueelia lehtomaiset metsät ovat hyvin pienialaisia. Huomattavimpia kohteita ovat Myllyjoen varren lehdot, Romuvaaran pohjoisrinteen lehtomaiset kankaat ja Kalliojärven paikoin lehtomaiset rantametsät Näiden metsien luonteenomaista lajistoa ovat metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum), sarjakeltano (Hieracium umbellatum), metsäimarre (Gymnocarpium dryopteris), metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana), ruohokanukka ( Cornus suecica), lillukka ja metsäorvokki (Viola riviniana). Kasvillisuudeltaan rehevimpiäkohteita ovat Myllyjokivarren koskipaikkojen ympäristöt (kuva 4). Parhaissa lehdoissa näkee hiirenporrasta(athyriumfilix-femina), korpi-imarretta (Thelypteris phegopteris), suokelttoa(crepis paludosa), tesmaa(milium effusum), sudenmarjaa (Paris quadrifolia) ja mustaherukkaa ( Ribes nigrum). Varsinkin puronvarsissa kasvaa kuusikonjoukossa usein harmaaleppää, koivua, raitaaja haapaa. Rehevimmillä paikoilla erityisesti koskien partailla esiintyy myös tuomeaja halavaa. Tuomi kasvaa tutkimusalueelia vain pensasmaisena, mutta harmaaleppä muodostaa paikoin komeita metsiköitä. Kuva 4. Myllyjokivarren rehevää rantametsää.

13 Suot Yleistä Tutkimusalueen pinta-alasta on suota noin 25 %. Tästä yli puolet on ojitettu, mutta ojitusten vaikutus on monin paikoin jäänyt vähäiseksi. Esimerkiksi Räkkämäsuolla ja Myllyjoen ympäristön laajoilla soilla tapaa edelleen varsin luonnontilaisen kaltaisia alueita myös ojitetuilla paikoilla. Ojitukset ovat kohdistuneet lähinnä puustoisiin rämeisiin. Avosuot ja pääosin myös lenomaiset suot on jätetty ojittamatta. Siten kuivatusten vaikutus tutkimusalueen suoluontoon ja varsinkin suomaisemaan on ollut pienempi, kuin ojitusprosenteista voisi päätellä. Peruskartalla näkyvä ojitustilanne ei aivan vastaa todellisuutta, vaan esimerkiksi Särkkäpuron ympäristön suot ovat ojittamattomia. Tutkimusalueen laajimmat luonnontilaiset suokompleksit sijoittuvat Särkältä Räkkämäaholle yltävälle vyöhykkeelle Romuvaaran länsipuolella. Etelässä Särkänalussuo muodostaa maisemallisesti kiinnostavan pienipiirteisen avosoiden, rämeiden ja kangasmaiden mosaiikin harjumaaston ja Romuvaaran väliin. Suotyypit ovat pääosin hyvin karuja lyhytkorsinevoja tai isovarpurämeitä (kuva 5 ). Heti Romuvaaran länsipuolella avautuu laaja, nimetön suomaasto. Sitä luonnehtivat karut tai lievästi ravinteiset nevat ja rämeet, sekä karut kangasmaasaarekkeet. Romuvaaran luoteispuolella on kasvillisuudeltaan merkittävä suoalue, jossa esiintyy keskiravinteisia nevoja. Pohjoisempana Pikku-Räkkämä on hyvin säilynyt nevojen ja isovarpurämeiden vallitsema suoalue. Tutkimusalueen itäosan huomattavin suokohde on pääosin nevoista koostuva Myllysuo (kuva 6), jonka eteläreunassa on leveä ruohoisten korpisoiden vyöhyke. Vaikka tutkimusalue sijaitsee Kainuun aapasoiden alueella, eivät tyypilliset aapasuokompleksit ole erityisen hyvin kehittyneitä. Tutkimusalueella eniten aapasuon kaltainen kohde on Myllysuo. Kuva 5. Karua lyhytkortista nevaa Särkänalussuolla Geopolun varrella.

14 12 Kuva 6. Myllysuo; etualalla lyhytkorsinevaa ja varsinaista saranevaa. Nevat Pääosa tutkimusalueen avosoista on karu ja lyhytkortisia nevoja tai hieman ravinteisempia kalvakkanevoja. Nevojen valtalajeina kasvavat yleensä vetisillä rimpipinnoilla mutasara (Carex limosa), leväkkö (Scheuzeria palustris), suokukka (Andromeda polifolia) ja usein myös tupasluikka (Trichophorum cespitosum) tai tupasvilla ( Eriophorum vaginatum). Mätäspintoja elijänteitä luonnehtivat rämelajit Tyypillisiäjänne-rimpirakenteen luonnehtimia nevoja on tutkimusalueelia kaikkien suurehkojen soiden keskiosissa, edustavimpina ehkä Myllysuon keskiosissa. Saranevoja esiintyy lampien reunamilla, purojen tulva-alueilla, harjun reunamillaja ravinteisissa juoteissalaajempien suoalueiden keskellä. Huomattavia saranevoja tapaa Romuvaaran pohjoispuolisilla soilla, Särkän eteläpuolisissa suolahdekkeissaja Niittyjoen ympäristössä. Saranevojen valtalaji on yleensä pullosara ( Carex rostrata) tai jouhisara ( Carex lasiocarpa). Varsinkin tulvaveden vaikuttamilla paikoilla saranevat ovat tyypillisesti ruohoisia, jolloin kasvilajistossa esiintyy runsaasti raatetta, kurjenjalkaa ( Potentilla palustris ), terttualpia (Lysimachia thyrsiflora), harmaasaraa (Carex canescens), jokapaikansaraa ( Carex nigra ssp. juncella) ja luhtavillaa ( Eriophorum angustifolium). Mustavetisenlammen länsipuolella on ruohoinen saraneva, jonka valtalajina kasvaa jouhisara. Tällä suolla esiintyy myös mesotrofisia piirteitä. Rämeet Karujen nevojen ohella tutkimusalueen suoluontoa hallitsevat rämeet. Yleisin tyyppi on isovarpuräme. Varsinkin tutkimusalueen luoteisosan soilla (Räkkämä- ja Pikku-Räkkämä) varvikon valtalaji on usein vaivaiskoivu. Muuten valtalajeinakasvavatjuolukka(vaccinium

15 13 uliginosum), vaivero ( Chamaedaphne calyculata), rahkasara ( Carex pauciflora), variksenmarja ( Empetrum nigrum), iso- ja pikkukarpalo (Vaccinium oxycoccus ja V. microcarpum) ja muurain (Rubus chamaemorus). Suopursu (Rhododendron tomentosum) ja kanerva(calluna vulgaris) ovat suhteellisen vähävaltaisia. Isovarpurämeiden ohella tutkimusalueelia tapaa tupasvillan vallitsemia tupasvillarämeitäja soiden reunoilla pallosaran ( Carex globularis) luonnehtimia korpiräme itä. Korvet Korpikasvillisuus on tutkimusalueelia vähä valtaista. Ravinteisempien soiden reunamilla näkee kapeita korpireunuksia, esimerkiksi Romuvaaran ympäristössä, Myllysuon etelälaidoilla ja tutkimusalueen luoteiskulman soilla. Yleisimpiä ovat muurainkorvet, mutta myös metsäkorte- ja mustikkakorpia tapaa usein. Korvissa kasvaa tavallisesti runsaasti tähtisaraa ( Carex echinata), pallosaraa, metsäkortetta ja harmaasaraa. Rehevämpiä ruohoisia korpia esiintyy lähinnä purojen reunamillaja Myllysuon eteläreunassa. Ruohoisten korpien lajistossa vallitsevat metsäkorte, kurjen jalka, korpi-imarre, harmaasara, korpikastikka, terttualpi, peltokorte (Equisetum arvense), metsäalvejuurija raate. Usein näissä korvissa kasvaa runsaasti maariankämmekkää (Dactylorhiza maculata) ja herttakaksikkoa (Listera cordata). Rantaluhdat ja tulvaniityt Purojen ja järvien tulvamaille on syntynyt reheviä Iuhtaisia vyöhykkeitä, joiden kasvillisuus on monipuolista. Laajimmat luhtasuot löytyvät Myllypuron varsilta, missä useimmat luhdat ovat puustoisia, valtapuina harmaaleppä ja hieskoivu (kuva 7). Pohjanpajun (Salix lapponum), kiiltopajun (S. phyllicifolia) ja mustuvanpajun (S. myrsinifolia) vallitsemia pensaikkoluhtia on niin ikään runsaasti Myllyjoen ympäristössä, erityisesti Niittylammen lähistöllä ja yleensä puron yläjuoksuilla. Kuva 7. Myllyjokivartta; yläjuoksun tulvametsää.

16 14 Kuva 8. Myllyjoenvarren yläjuoksu; tulvametsää ja avoimia niittyjä. Luhtametsien valtalajistoon kuuluvat viitakastikka (Calamagrostis canescens), korpikastikka ( C. purpurea), jokapaikansara ( Carex nigra ssp. juncella), mesiangervo ( Filipendula uimaria), ruokohelpi (Phalaris arundinacea), rantanurmikka (Poa palustris), kurjen jalka, suo-orvokki (Viola palustris), korpiorvokki (Viola epipsila) ja mesimarja (Rubus arcticus). Osa puronvarsien tulva-alueista on avoimia niittyjä (kuva 8). Niiden määrä kasvoi luvulta lähtien luonnonniittytalouden seurauksena, kun puronvarsia tulvitettiin tammipatojen avulla ns. paisuntaniittyinä. Luonnonniittyjen käyttö jatkui usein 1950-luvulle asti ja säännöllinen niitto piti puronvarret avoimina. Tutkimusalueella paisuntaniittyjä on ollut ainakin Niittyjoenja Pienijoen varsilla. Lisäksi Myllylahden rantaniittyjä on ilmeisesti ainakin ajoittain niitetty. Nykyisin avoimia tulvaniittyjä näkee eniten Pienijoen suupuolen ympäristössä. Sen sijaan Niittyjoen varsilla niityt ovat suureksi osaksi pensoittuneet tai metsittyneet. Laajimmat avoniityt ovat säilyneet Hurstipuron liittymiskohdan ympäristössä ja lähelläjoen suuta alajuoksulla. Avoniittyjen kasvilajista on suunnilleen samaa kuin kuin metsä- ja pensaikkoluhdissa, mutta lajisuhteet poikkeavat niistä. Varsinkin mesimarja kasvaa usein hyvin runsaana. Muita purovarsien tulvaniityille luonteenomaisia lajeja ovat mm. rantanurmikka ( Poa palustris ), luhtakuusio ( Pedicularis palustris ), villapääluikka (Trichophorum hudsonianus), pohjanpaju, luhtavilla, viitakastikka, suoputki (Peucedanum palustre), siniheinä (Molinia coerulea) jajouhivihvilä (Juncusfiliformis).

17 15 Letot ja lähdekorvet Kasvistollisesti tutkimusalueen merkittävimpiä kosteikkoja ovat lähdevaikutteiset letot ja mesotrofiset nevarämeet. Näitä esiintyy tutkimusalueen eteläosassa Särkkäpuron ympäristössä. Särkän harjumuodostuma purkaa pohjavetensä Ukonlammen länsipuolisissa lähteissä harjunsyrjän rinteillä. Välittömästi lähteiden ympäristössä on laaja lähteikkö, johon sisältyy useita lähdepuro ja, laajoja tihkupintoja ja korpimaisia kohteita. Lännempänä Särkkäpuron notkon etelärinteessä on vähävetisempiä lähteitä ja tihkupintoja noin kilometrin matkalla. Lähdevedet keräävän Särkkäpuron ympärillä on mesotrofisia ja meso-eutrofisia nevarämeitä. Varsinaisen lähteikön kohdalle on notkon pohjalle syntynyt Iampi, jonka etelärantoja reunustaa mesotrofinen neva ja pohjoisrantoja ruohoinen saraneva (kuva 9). Ukonlammesta laskevan puron varsilla on rehevää ja osin Iuhtaista ruohokorpea. Nevojen rehevimmissä paikoissa on myös selviä lettopintoja. Niiden pohjakerrosta luonnehtivat vaateliaat sammalet, kuten rassisammal (Paludella sqarrosa), kilpilehväsammal ( Pseudobryum cinclidioides ), kultasammal (Tometyphnum nitens ), lettolierosammal (Scorpidium scorpioides), lettorahkasammal ( Sphagnum teres), heterahkasammal(s. Warnstoifii) ja keräpäärahkasammal (S. subsecundum). Vaateliasta putkilokasvilajistoa edustavat hentosuolake (Triglochin palustre ), mähkä (Selaginella selaginoides), äimäsara ( Carex dioica), juurtosara (C. chordorrhiza), keltasara ( C. flava), hernesara ( C. serotina), villapääluikka, rimpivihvilä(luncus stygius), karhunruoho (Tofieldia pusilla) ja hoikkavilla (Eriophorum gracile). Ruudun 54 alueella kasvaa mesotrofisella saranevalla hieman Kainuussa uhanalaista punakämmekkää ( Dactylorhiza incarnata) ja harvinaista lettovillaa(eriophorum latifolium). Varsinaisessa lähteikössä kasvaa runsaasti vaateliaitamaksasammalia Kuva 9. Lähteikkökasvillisuutta ruudulla 63. sekälähdepinnoille luonteenomaisia lehtisammalia, kuten huurresammalia (Cratoneuron sp.) ja sirppisam-

18 16 malia (Warnstorfia sp.). Putkilokasvilajistoa luonnehtivat viiukko (Parnassia palustris ), suokeltto, metsäkurjenpolvi, tesma, leskenlehti (Tussilago farfara) ja mesiangervo. Myös Kainuussa uhanalainen vuorolehtihorsma (Epilobium davuricum) kuuluu lähteikön lajistoon. Lähteikköpintoja reunustavat lehtokorvet ja lehtomaiset kangasmetsät, joiden valtalaji on usein metsäkurjenpolvi. Niittylammen etelärannalla on kapea lettomaisen kasvillisuuden vyöhyke rantanevan ja kovan maan rantapaheen välimaastossa. Myös täällä lettomaista kasvillisuutta ruokkii lievä lähteisyys. Vaateliasta kasvilajistoa edustavat keltasara, mähkä, lettovihvilä, vilukko, hirssisara (Carex panicea), juolukkapaju (Salix myrtilloides) ja harvinainen nuijasara (Carex buxbaumii). Rantanevalla kasvaa hyvin runsaasti pitkälehtikihokkia Pienvedet ja Kalliojärvi Purot Runsasvetisiä purojaon tutkimus alueella melko runsaasti. Tutkimusalueen itäosan halki pohjoisesta etelään virtaa Myllyjoki. Ukonlammesta alkava lähteinen Särkkäpuro kulkee parin kilometrin matkan tutkimusalueen puolella. Edellisiä runsasvetisemmän Pienijoen alajuoksu yltää muutaman sadan metrin verran tutkimusalueen puolelle. Vähäisempiä luonnonpurojaja noroja ovat Räkkämäsuolta alkunsa saava uoma tutkimusalueen länsireunassa, Ukonlampeen etelästä laskeva noro, Hurstipuron alajuoksu ja Pikku-Räkkämäsuon laskupuro. Suurin osa tutkimusalueen purouomista on likimain luonnontilassa, mutta ympäröivien alueiden ojitukset ovat muuttaneet vesioloja niiden valuma-alueilla. Purokäytävien rantakasvillisuutta on tarkasteltu edellä soiden ja luhtien yhteydessä. Varsinainen uoman vesikasvillisuus on vaatimatonta. Tyypillistä lajistoa edustavat suuremmissa puroissa ulpukka (Nuphar lutea), rantapalpakko ( Sparganium emersum), järvikorte (Equisetumfluviatile) ja purovita(potamogeton alpinus). Pienijoen alajuoksulla kasvaa vähän Kainuussa harvinaista suomenlummetta (Nymphaea tetragona). Lisäksi puroissa kasvaa paikoin vesisammalia, erityisesti sirppisammalia(warnstorfia sp.) ja kuirisammalia(drepanocladus sp.). Lammet ja Kalliojärvi Tutkimusalueella on kahdeksan pientä lampea ja sinne ulottuvat suurehkon Kalliojärven eteläiset lahdet. Lisäksi kaksi lampea sivuaa tutkimusaluetta etelässä. Kasvillisuuden perusteella lammet voidaan ryhmitellä neljään luokkaan. Niittylampi (kuva 10) ja sen alapuolinen pikkulampi ovat reheviä suvantolampia, joiden rantoja reunustaa Iuhtainen ja ruohoinen saranevasekä ruovikko (kuva 11 ). Lammissa kasvaa runsaasti ulpukkaa, rimpivesihernettä(utricularia intermedia), pohjanlummetta(nymphaea candida) ja uistinvitaa. Romulampi, Harppulampi, Mustavetinenlampi, Särkkälampi ja Särkänalussuon nimetön pikkulampi ovat tyypillisiä ruskeavetisiä suolampia, joiden vesikasvillisuus on hyvin niukkaa. Näitä lampia ympäröi osittain kelluva lyhytkorsineva. Vesikasvillisuuden muodostaa lähinnä ulpukka. Tyypillinen harjukuopan suppalampi on Ukonlampi. Sen vesi on suolampiakitkkaampaaja vesikasvillisuudessaesiintyy myös pohjaruusukelajeja. Särkkäpuron lähteikköjen kohdalla avautuva lampare on kirkasvetinen lähdelampi.

19 17 Kuva 10. Niittylammen rantaa. Kalliojärven lahdissa tavataan tutkimusalueen mitassa monipuolista vesikasvillisuutta. Kirkasvetisenjärven pohjaruusukelajistoon kuuluvat nuottaruoho (Lobelia dortmanna) ja tummalahnanruoho ( Isoetes lacustris). Kelluslehtisen vesikasvillisuuden muodostavat ulpukka, siimapalpakko (Sparganium angustifolium), uistinvitaja varsinkin Myllylahden perukassa runsaana kasvava pohjanlumme. Ruovikko on enimmäkseen harvaaja sen lajistoon kuuluvat järviruoko ja järvikaisla ( Schoenoplectus lacustris ). Järvikorte muodostaa tiheitä kasvustoja etenkin Mylly lahdessa. Kuva 11. Niittylammen rantakasvillisuutta.

20 18 Kalliojärven rantaviiva on pääosin kivikkoa tai kallioita. Lahtien pohjukoissa esiintyy myös turverantoja. Erityisesti Myllylahden perukassa on laajoja saraluhtia, valtalajeina pullosara ja jouhisara, paikoin myös luhtasara. Ki vikkorannoilla kasvaa saraikon ohella pohjanpajua, terttualpia, kuljen jalkaa, luhtavuohennokaa( Scutellaria galericulata), rantamataraa ( Galium palustre ), jouhivihvilää, ruohokanukkaa, harmaasaraa, tähtisaraa, jokapaikansaraa, luhtakuusiota ja siniheinää Rakennettu ympäristö ja muut kulttuuriympäristöt Vakinaista asutusta ei tutkimusalueelia ole. Särkkälammen rannalla on Metsähallituksen vuokrakämppä, jonka ympärillä on pieni pihapiiri. Toinen entinen metsätyökämppä sijaitsee Myllyniemessä. Se toimii nykyisin karavaanareiden leirialueena. Rornuvaaran itäpuolella on tienvarressa vanhan metsäkämpän raunio (kuva 12). Tutkimusalueen länsireunaan yltää vanhoja hylättyjä suopeltoja, joilla nykyisin kasvaa koivumetsää ja vesakkoa. Pitämävaaran kohdalla tutkimusalueelle yltää parin hehtaarin kokoinen niittypalsta, jonka reunalla on kaksi hirsilatoa. Tutkimusalueen eteläreunassa kulkee harjua seuraileva vanha tie. Metsätieverkko painottuu Romuvaaran maastoon, jonne on tehty uutta tiestöä Posivan tutkimusten yhteydessä (kuva 13 ). Myös Särkkäharjun alueella on tiheä rnetsätieverkko. Sen sijaan Romuvaaran länsipuolineo osa tutkimusalueesta on tietöntä maastoa, joskin metsäkoneiden ajouria yltää alueelle Iso Räkkämäsuon pohjoispuolella. Neljän tien risteyksessä Niittylammen itäpuolella on laaja puutavaran varastoalue ja Latvakankaan pohjoisreunassa käytössä oleva sorakuoppa. Kuva 12. Vanha metsätyökämpän raunio nuoressa mäntymetsässä.

21 19 Kuva 13. Uutta tiestöä Romuvaaran pohjoisrinteellä. Särkän kämpältä on aikoinaan kulkenut kinttupolku vanhan kämppäraunion kautta Nurronniemeen. Tämän polun pohjia on edelleen näkyvissä paikoin. Tervanpolttokaudenjäljiltä on tutkimusalueelia muutamia tervahautoja ja niille johtavia polkuja. Myllyjoen varsilla on näkyvissä entisten, puronvarsiniittyjen tulvitukseen käytettyjen tammipatojen jäänteitä. Tutkimusalueen pohjoisosan soilla on näkyvissä nykyistä ojaverkostoa edeltäneitä, käsin kaivettu ja kuivatusojia. Tutkimusalueen kulttuurilajista on niukkaa. Tienvarsissa esiintyy lähinnä ympäristön metsäkasveja, muttajoskus mm. siankärsämöä(achillea millefolium), syysmaitiaista(leontodon autumnalis), timoteitä (Phleum pratense), nurmipiippoa (Luzula multiflora) tai niittynurmikkaa(poa pratensis). Pitämävaaran niitylläkasvavat mm. timotei, niittynurmikka, voikukka(taraxacumsp.),nurmirölli(agrostiscapillaris),ojakärsämö(achilleaptarmica), niittyleinikki ( Ranunculus acris ), valkoapila (Trifolium repens ), pikkulaukku ( Rhinanthus minor ), niittysuolaheinä ( Rumex acetosa) ja puna-apila (Trifolium pratense ). Lukuisiin suo-ojiin on syntynyt tyypillistä kasvillisuutta, jonka valtalajeina kasvavat harmaasara, tähtisara, pullosarajajouhivihvilä.

22 20 2. MENETELMÄT 2.1. Olemassa olevan tiedon keruu Tutkimusaluetta koskevaa olemassa olevaa luontotietoa kerättiin kirjallisista lähteistä ja asiantuntijoita haastattelemalla. Romuvaaraa koskevaa tietoa oli ylipäätään niukasti saatavilla Aineistoahankittiin Metsähallituksesta (luonnonsuojelu ja metsätalous), Ystävyydenpuiston tutkimusasemalta, Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) UHEX-rekisteristä sekä valtakunnallisista suojeluohjelmista. Kainuussa on lisäksi tehty omaa uhanalaisten kasvilajien selvitystyötä, jota koordinoi Kainuun ympäristökeskus Ruutukartoitus Ruutukartoituksen tarkoituksena oli tutkimusalueen putkilokasvilajiston selvittäminen, lajistollisen ja biotooppimonimuotoisuuden alueellisen vaihtelun kuvaaminen sekä lajien yleisyys- ja runsaussuhteiden kartoittaminen. Tutkimuksessa käytettyä ruutu- ja biotooppikartoitusmenetelmää on sovellettu useissa vastaavantyyppisissä tutkimuksissa viime vuosina (Ranta & Siitonen 1996). Tutkimusalue jaettiin 500 m x 500 m ruuduiksi, joita Romuvaarassa on 71 kappaletta (kuva 1 ). Kultakin ruudulta kartoitettiin putkilokasvilajisto, lajien runsaudet ja yleisyydet sekä kasvupaikat Lisäksi kartoitettiin luonnon monimuotoisuutta ilmentävät rakennetekijät sekä biotoopit Kartoittaja kiersi kartalta etukäteen nähtävissä olevat ympäristölaikut, kuten harjut, kosteikot, vesistöjen ranta-alueet, kalliomaastot ja kulttuuriympäristöt Kunkin ruudun kartoitukseen käytettiin 3-5 tuntia maaston vaikeudesta ja biotooppivaihtelusta riippuen. Tavoitteena oli yhtenäinen kartoitustarkkuus koko tutkimusalueella, jolloin eri osa-alueiden objektiivinen, numeerinen vertailu on mahdollista. Kartoittajasta johtuvaa virhettä vähennettiin siten, että kartoittajat inventoivat joitain ruutu ja yhdessä. Kartoituksen aikana tehtiin havaintoja myös muista eliöryhmistä, erityisesti maassa kasvavistajäkälistäja sammalistasekä käävistä. Näytteitä otettiin tarvittaessa myöhempää määritystä varten. Ruutuaineisto koottiin maastolomakkeelle (liite 1 ),josta se tailennettiin tietokantaan (BIODATA, Romuvaara). Ruutuaineistoa analysoitiin erilaisten optimointialgoritmienja paikkatietoanalyysien avulla. Kartat tulostettiin Maplnfo 4.0 ohjelmalla Biotooppikartoitus Maastokartoituksen aikana tunnistettiin, rajattiinja kuvailtiin arvokkaita elinympäristöjä. Kohteiden tunnistamisessa käytettiin hyväksi metsälain ja luonnonsuojelulain sisältämiä arvokkaiden elinympäristöjen luetteloita sekä tarkoitusta varten laadittu ja ohjeistoja ( esim. Karjalainen 1991, Skogstyrelsen 1993, Toivonen & Leivo 1993, Aapalaym. 1994, Meriluoto 1995). Arvokkaiksi kohteiksi katsottiin kaikki ympäristöstään poikkeavat, biologista monimuotoisuutta tavalla tai toisella tukevat ja lisäävät maastokuviot Mukaan tuli siten tutkimusalueelia harvinaisia, mutta esimerkiksi Kainuun ~ueella melko tavanomaisia ympä-

23 21 ristöjä. Luonteenomaisimpia elinympäristökohteita olivat rehevät suot, luhdatja lähteiköt. Arvokkaat alueet luokiteltiin paikallisesti, maakunnallisestija valtakunnallisesti merkittäviin kohteisiin. Kohteiden merkitystä arvioitiin lajiston, edustavuuden ja luonnontilaisuuden perusteella. Lisäksi tarkasteltiin kohteiden arvoa sellaisten eliöryhmien kannalta, joita tässä tutkimuksessa ei voitu erikseen inventoida. Lähellä toisiaan sijaitsevien arvokkaiden kohteiden ryhmistä muodostettiin merkittäviä aluekokonaisuuksia,joiden käsittelyä on syytä suunnitellakokonaisuutena Tällaisten luontoalueiden arvon säilyttäminen edellyttää ekologisten yhteyksien ja alueiden yhtenäisyyden turvaamista. Laajimmat kokonaisuudet ulottuvat tutkimusalueen ulkopuolelle Alueiden arvottaminen Ruutuaineistoa analysoitiin erilaisten ekologisten lajiryhmien avulla. Indikaattorilajeiksi valittiin tutkimusalueen mitassa merkittäviä lajeja, joiden läsnäolo osoittaa jonkin monimuotoisuutta lisäävän rakennepiirteen esiintymistä. Tarkasteluun otettiin reheviä kosteikkoja, reheviä metsäalueita ja runsaslajisia luhtaniittyjä osoittavia lajiryhmiä. Lisäksi ruutujen keskinäistä arvoa tarkasteltiin niillä esiintyvien biotooppien ja rakennetekijöiden lukumäärän perusteella. Tutkimuksessa käytetyt biotoopit ja rakennetekijät on lueteltu edempänä. Tutkimusalueen eri osien merkitystä monimuotoisuuden säilymisen kannalta tutkittiin ns. optimointialgoritmien avulla (esim. Ranta ym. 1997, Tanskanen 1996 ja 1997). Tällöin esimerkiksi etsittiin sellaisia minimiruutuyhdistelmiä, jotka sisältävät kaikki tutkimusalueelia esiintyvät lajit ja elin ympäristöt. Käytetyt menetelmät ovat sovellutuksia suojelualueverkostojen optimointeihin tehdyistä malleista ( esim. Margules & Nicholls 1988, Nicholls & Margules 1993, Williams ym. 1996). Toisena lähestymistapana käytettiin indikaattorilajeihin perustuvaa tarkastelua. Tällöin selvitettiin alueet, joihin osuu pinta-alayksikköä (ruutua) kohti erityisen runsaasti tavalla tai toisella vaateliasta kasvilajistoa. Indikaattorilajien valinnassa tukeuduttiin aiheesta tehtyihin selvityksiin (Soininen 1995, Siitonen 1997). Lehtomaisen metsäluonnon monimuotoisuutta tarkasteltiin indikaattorilajiston avulla Romuvaarassa tarkasteluun otettiin seuraavat lajit: metsäkurj enpoi vi suokeitto korpi-imarre karhunputki tuomi isoaivejuuri hiirenporras sudenmarja Rehevän suoluonnon monimuotoisuutta arvioitiin letoilla, lähteiköissä ja mesotrofisilla nevoilla viihtyvän, vaateliaan lajiston avulla. Tällaista lajistoa tutkimusalueelia edustavat: Iettovilla hoikkavilla rimpivihvilä turj anhorsma vuoroiehtihorsma keltasara äimäsara Iiereäsara juurtosara hentosuolake mähkä punakämme.kkä nmjasara villapääiuikka juolukkapaju hirssisara hernesara viiukko

24 22 Luhtaistenjokikäytävien ja muiden puronvarsikosteikkojen lajistollista monimuotoisuutta kartoitettiin näille paikoille tyypillisen, mutta suhteellisen vaateliaan lajiston avulla. Tähän lajiryhmään kuuluvat tutkimusalueella: viitakastikka mesiangervo korpiorvokki mesimarja pohjanpaju villapääl uikka luhtakuusio ruokohelpi siniheinä siperiansini val vatti Biotooppimonimuotoisuudella kuvataan eliöiden käytettävissä olevien elinympäristötyyppien määrää pinta-alayksikköä kohti. Kukin biotooppi on laskettu vain kerran, joten tarkastelu ei kerro laikkujen kokonaismäärää ruudulla. Tutkimusalueen biotooppimonimuotoisuutta tarkasteltiin ruututasolla seuraavan biotooppiryhmittelyn perusteella: kuiva kangas tuore- ja lehtomainen kangas lehto korpi räme neva lettomainen/mes otrofinen suo lähteikkö luhta ranta puro niitty pihapiiri ym. Biotooppimonimuotoisuuden tarkasteluun valitut yksiköt on valittu siten, että niiden keskinäiset painokertoimet olisivat likimain samat. Tätä varten on karujaja vähälajisia biotaoppeja yhdistelty laajemmiksi luontotyypeiksi, mutta reheviä ja runsaslajisia käsitelty tarkempina y ksiköinä. Tutkimusalueella esiintyvien biologista monimuotoisuutta lisäävien rakennetekijöiden monipuolisuutta kartoitettiin ruutu tasolla. Romuvaarassa käytetyt rakennetekijät ovat: lähteikkö :purokäy_tävä Iampi tai ranta lettomainen kosteikko lahopuutihentymä kookkaat haa vat/raidat/pihlaj at nuoret haapa-/raita-/pihlajametsiköt lehtomainen alue luonnontilainen suon ja metsän reuna kulttuuriympäristö Biologista monimuotoisuutta ilmentävät rakennetekijä on valittu viime vuosia tehtyjen, metsäluonnon monimuotoisuutta tarkastelevien tutkimusten pohjalta (ks. Lindholm & Tuominen 1993, Raivio 1995, Siitonen 1997). Näissä tutkimuksissa on kerätty maastossa massiivisia lajistoaineistoja,jotka on linkitetty keruualueiden elollisiinja elouomiin ympäristötekijöihin (rakennetekijöihin). Monimuuttuja-analyyseillä on selvitetty eri rakennetekijöiden merkitystä lajimäärän lisääjinä maan eri osissa. Tarkastelun perusteella on mahdollista arvioida eri elinympäristöjen merkitystä sellaisille eliöryhmille,joita ei ollut mahdollista suoraan tutkia.

25 23 3. TULOKSET 3.1. Ruutukartoitus Lehtomaiset metsät Rehevän metsäluonnon kannalta selvästi merkittävimmät ruudut osuvat Särkän ympäristöön ja Myllyjoen varteen. Lisäksi tarkastelussa hahmottuvat Romuvaaran pohjoisrinteen ympäristöään rehevämpi alue ja Kalliojärven rantametsät(kuva 14) Lettomaiset suot ja lähteiköt Tutkimusalueen rehevimmät suot nostavat Särkän ympäristön ruudut selvästi merkittävimmiksi (kuva 15 ). Tutkimusalueen muiden osien lajistollinen merkitys on pieni Rehevät luhdat Kasvistollisesti merkittävimmät luhdat erottuvatselvästi Mylly- ja Pienijoen varsilla sekä Särkän ympäristön rehevillä alueilla. Myös Kalliojärven rantakasvillisuuden merkitys korostuu tässä tarkastelussa (kuva 16) Lajistollinen ja biotooppien monimuotoisuus Tutkimusalueelta tavatut putkilokasvilajit ilmenevät liitteestä 2. Lajistollisesti rikkaimmat ruudut keskittyvät vahvasti Särkän alueelle sekä jossain määrin Kalliojärven rantamaille (kuva 17). Biotooppimonimuotoisuuden kannalta keskeinen osa-alue hahmottuu Särkän ympäristöön ja purokäytävien alueelle (kuva 18) Rakennetekijöiden mo_nimuotoisuus Monimuotoisuutta lisääviärakennetekijöitä esiintyy tutkimusalueelia tasaisemmin kuin tarkasteltu ja indikaattorilajeja tai biotooppeja. Kuitenkin tässäkin tarkastelussa erottuvat selvästi Särkän ympäristön vaihteleva maasto sekä purokäytävät (kuva 19 ) Arvokkain ruutuyhdistelmä Kuvassa(20) on esitetty minimiruutuyhdistelmä,jokakattaa tutkimusalueelia tavatun lajistollisen ja biotooppitason vaihtelun. Merkittävimmät ruudut osuvat Särkän alueelle, erityisesti sen itä-ja länsipäähän. Näiltäruuduilta löytyvät tutkimusalueelia esiintyvät luontoelementit varsin suppealta alueelta: järvenrantoja ja niittyjä lukuun ottamatta ei tutkimusalueen muista osista löydy monimuotoisuutta lisääviä alueita. Tarkastelu perustuu vain putkilokasveista, epifyyttilajistosta, rakennetekijöistä ja biotoopeista systemaattisesti kerättyyn tietoon. Muiden eliöryhmien kannalta merkittäviä elinympäristöjä on muuallakin- esimerkiksi linnustollisesti tärkeät puronvarsikäytävien kosteikot erottuvat tarkastelussa heikosti. Toisaalta tutkimusalueelta tavattu huomionarvoinen sammal- ja kääpälajisto osuu lähes kokonaan minimiruutuyhdistelmän ruuduille.

26 24 YMPARISTOTUTKIMUS OY M: ETSÄTÄHTI ROMUVAARAN LUONTOINVENTOINTI m Kuva 14. Lehto-ja lehtokorpilajisto lajimäärät ruuduilla 5-8 (4) ~ 3-5 (1 2) tij 1-3 (24) (31) Kuhmon Romuvaaran /uontoselvitvs 1997

27 25 YMPARISTOTUTKIMUS OY METSÄTÄHTI ROMUVAARAN LUONTOINVENTOINTI m Kuva 15. Vaatelias suolajisto lajimäärät ruuduilla 5-9 (3) ~ 2-4 (8) m 1 (9) 0 0 (51)

28 26 YMPARISTOTUTKIMUS OY METSÄTÄHTI ROMUVAARAN LUONTOINVENTOINTI m Kuva 16. Luhtalajistoa lajimäärät ruuduilla 6-8 (19) ~ 4-5 (13) ru 1-3 (18) D o (21 )

29 : YMPARISTOTUTKIMUS OY METSÄTÄHTI ROMUVAARAN LUONTOINVENTOINTI m Kuva 17. Putkilokasvien lajimäärät Kokonaislajimäärät ruuduittain (8) ~ (18) ~ (20) (25)

30 28 YMPARISTOTUTKIMUS OY METSÄTÄHTI ROMUVAARAN LUONTOINVENTOINTI m Kuva 18. Biotooppimonimuotoisuus biotooppityyppien lukumäärä rn 7-1o (8) ~ 5-6 (30) D 3-4 (33) Kuhmon Romuvaaran luontoselvitvs 1997

31 29 YMPARISTOTUTKIMUS OY METSÄTÄHTI ROMUVAARAN LUONTOINVENTOINTI m Kuva 19. Rakennetekijät rakennetekijöiden lukumäärät 4-7 (5) rn 3 (30) ml 1-2 (23) D o (13)

32 30 YMPARISTOTUTKIMUS OY METSÄTÄHTI ROMUVAARAN LUONTOINVENTOINTI1997 Kuva 20. Monimuotoisuuden kannalta tärkeimmät kartoitusruudut m ~ (7) Kuhmon Romuvaaran luontoselvitvs 1997

33 Pienkohteet ja merkittävät aluekokonaisuudet Paikallisesti arvokkaat pienkohteet (kuva 21) A) Lammintaussuon laskupuron lehto ja vanha metsä Puro virtaa osittain koskimaisessa uomassa Särkän ja Latvakankaan välitse Niittylampeen. Harjujen kohdalle on purovarteen syntynyt erittäin rehevä lehto. Sen kasvilajistoon kuuluvat metsäkurjenpolvi, mesiangervo, suokeltto, hiirenporras, korpi-imarre, oravanmarja ja korpi orvokki. Puustossa vallitsevat harmaaleppä, koivu ja kuusi, sekapuina kasvavat myös raita ja haapa. Tuomi muodostaa paikoin pensaikkoja. Varsinaisen lehdon ympärillä harjun alarinteillä on lehtomaista ja tuoretta kangasta, jonka valtapuustona on vanha kuusi, seassa koivuaja haapaa. Sekä lehdossaettä kangasmetsissä esiintyy runsaasti kookastaja monen ikäistä!ahopuuta Kuolleilla kuusenrungoilla kasvaa suhteellisen vaateliasta kääpälajistoa, kuten ruostekääpä ( Phellinus ferrugineofuscus ), kuusenkääpä ( P. chrysoloma), riukukääpä ( Phellinus viticola) ja punahäivekääpä (Leptoporus mollis). B) Myllylahden puronvarsilehto Tien ja järven välisellä osuudella Myllyjoen varrella on saman tyyppinen lehto kuin Niittylammen yläpuolella. Monin paikoin kasvillisuuden valtalajeina esiintyvät korpi-imarre, hiirenporras tai metsäkurjenpolvi. Alueella kasvaa kookas ta harmaalepikkoa ja runsaasti tuomea. Koskimaisen uoman kivillä esiintyy runsaina kasvustoina vesisammalia. C) Myllyjoen keskijuoksun puronvarsilehto Pääosin ruudun 52 alueella sijaitseva kapea puronvarsilehto on kasvistollisesti melko edustava, mutta puustoltaan vaatimaton ja vähemmän rehevä kuin puronvarren muut lehdot. Uoma on tälläkin paikalla koskimainen, mutta osittain perattu. D) Niittylampi ja lammen pohjoispuolinen puronvarsi Myllyjokeen liittyvä rehevä lampi, jonka. rantoja reunustaa leveä luhtavyöhyke. Lammessa on myös ruovikoita ja saraikkoja sekä runsaasti kelluslehtistä vesikasvillisuutta. Etelärannalla esiintyy vaateliasta lettomaista kasvillisuutta. Vaateliaimpia lajeja ovat nuij asara, mähkä ja rimpi vihvilä. E) Särkkäpuron rehevät suot Lähdevaikutteisen Särkkäpuron varsilla erityisesti ruudun 54 alueella on rehevä suoalue. Tyypillisiä ovat mesotrofiset nevarämeet ja paikoin rämeletot. Suon eteläreunassa esiintyy lähteisiä tihkupintoja. Vaateliainta lajistoa edustavat rassisammal, kultasammal, lettolierosammal, lettovilla, hentosuolake, mähkä, liereäsaraja äimäsara, sekä Kainuussa uhanalaiset punakämmekkä ja vuorolehtihorsma.

34 32 F) Särkkäpuron lähteikkö Särkän harjumuodostuman länsipäähän on syntynyt laaja runsasvetinen lähteikköalue, jossa harjun pohjavedet purkautuvat Särkkäpuroon. Vesi kumpuaa useista pienistä lähteensilmistä harjunrinteen keski- ja alaosista. Harjun rinteeseen on siten kehittynyt lähteikköpintoja, pieniä lähdenoroja sekä alemmas Särkkäpuron varteen laajempi lähteinen nevaja Iampi. Lähdesilmien yläpuolella on vähävetisempiä tihkupintoja,joiden kohdalla esiintyy lähdevaikutteista korpikasvillisuutta. Lähteensilmissä ja puronuomissa kasvaa runsaita lehti- ja maksasammalkasvustoja, lajistossa mm. huurresammalia. Vaateliasta putkilokasvilajistoa edustavat vilukko, suokeltto, tuppisara, rimpivihvilä, äimäsara, turjanhorsma ja Kainuussa uhanalainen vuorolehtihorsma. Alempana lettomaisella nevalla kasvaa mm. juurtosaraa, äimäsaraa, hoikka villaa, mähkääja hemesaraa. Nevanja lammen itä- ja länsipuolella puronvarsijatkuu korpimaisena luhtana. G) Ukonlampi Kirkasvetinen Ukonlampi on Särkän harjumuodostuman edustavin suppalampi. Lampea ympäröivillä rinteillä etelässä ja lännessä kasvaa vanhaa metsää, mm. kookasta haapaa. Itse lammen vesikasvillisuus on vaatimatonta. Lajistoon kuuluu mm. kirkkaita vesiä suosiva nuottaruoho. H) Ukonlampeen etelästä laskeva noro Syvässäjajyrkkärinteisessä notkossa virtaavan noron ympäristössä on rehevää kasvillisuutta ja paikoin vanhaa puustoa. 1) Remuvaaran pohjoispuolinen suo Romuvaaran diabaasialueelta tulevat vedet vaikuttavat vaaran pohjoispuolisten soiden kasvillisuuteen. Ruudun 30 kohdalla suolle tulee noro, joka jatkuu länteen päin rehevänä juottina. 'Sen kasvillisuus edustaa mesotrofista saranevaa. Vastaavaa kasvillisuutta tavataan lisää tien länsipuolella, minne suolla kulkeva virtausjuopa jatkuu. Suhteellisen vaateliaaseen lajistoon kuuluvat mm. runsaina esiintyvät pitkälehtikihokki, juurtosara ja villapääluikka. J) Remuvaaran pohjoisrinne Kallioperän diabaasijuonet tuottavat rapautuessaan kasveille edullista emäksistä maaperää. Romuvaaran pohjoisrinteessä diabaasin vaikutus näkyy kasvillisuuden suhteellisena rehevyytenä muuhun vaaraan verrattuna. Alueella on laajalti tuoreita ja lehtomaisia kankaita sekä rehevänpuoleista korpikasvillisuutta. Vaateliasta runsaana esiintyvää lajistoa alueella ovat mm. metsäkurjen polvi, nuokkuhelmikkä ja ruohokanukka. Metsissä on tehty äskettäin laajoja hakkuita. Alueella kasvaa silti runsaasti nuortahaapaaja harmaaleppää, paikoin myös kookasta pihlajaa. Sopivan varovaisella metsänkäsittelyllä tulevaisuudessa on mahdollista luoda alueelle biologisesti merkittävä sekametsä.

35 K) Myllylahti Matala ja turverantainen Myllylahden perukka on tutkimusalueen merkittävin vesialue. Myllyjoen suun edustalla ja lahden pohjukassa on laajoja saraluhtia, valtalajina pullosara. Myös pieniä ruovikoitaja pohjanpajun muodostamia pensaikkoluhtia tapaa lahden rannoilla. Ulompana esiintyy tiheitä kortteikkojaja niiden edustalla runsaasti kelluslehtistä vesikasvillisuutta. Lahden valtalajiston muodostavat pohjanlumme, ulpukka, uistinvitaja siimapalpakko. L) Pienijoen alajuoksu Lyhyen matkaa tutkimusalueen puolella virtaavan Pienijoen suulla on laajoja luhtaniittyjä. Näiden kasvillisuus on usein rehevää ja monin paikoin esiintyy runsaasti luhtakuusiota, hoikkavillaa tai villapääluikkaa. Avoin luhtamaasto on tutkimusalueen laajin. M) Särkän nevat Särkän harjun eteläreunassa on vetisiä suursaranevoja, joissa esiintyy mesotrofisia alueita ja verraten vaateliasta kasvillisuutta. Kohteet ovat myös maisemallisesti merkittäviä. N) Ikosenlahden rantaluhta Kasvillisuudeltaan monipuolinen rantaluhta ja rämealue. 0) Myllyjoen jokikäytävän luhtaniityt Reheviäja runsaslajisia tulvaniittyjä Myllyjoen jokikäytävässä. Karttaan on edellämainittujen lisäksi merkitty pisteillä alueella sijaitsevat tervahaudat (1) ja vanha metsäkämppä (2) Merkittävät aluekokonaisuudet (kuva 22) Tutkimusalueen sisältä on mahdollistarajata sel väpiirteisiä osa-alueita, joihin sisältyy erityisen paljon merkittäviä luonnonarvoja. Näiden kokonaisuuksien turvaaminen säilyttää tutkimusalueen luonnonarvot varsin kattavasti. Joissain tapauksissa rajauksia voidaan pitää eräänlaisina ekologisinajärjestelminä, joihin sisältyvät alueiden arvokkaat kohteet ytiminä ja välialueet niiden tarpeellisina yhdyskäytävinä tai suojavyöhykkeinä. Tutkimusaluetta ympäröivillä valtion ja yhtiöiden mailla on käynnissä alue-ekologisen suunnitelman teko, johon tulevaisuudessa liitetään myös nyt kartoitettu maasto. A) Särkkä ympäristöineen Aluekokonaisuuteen sisältyvät Särkän glasifluviaalinen muodostuma sekä siihen liittyvät tai sen luomat arvokkaat elin ympäristöt. Näistä keskeisimpiä ovat Särkkäpuron alue ja Niittylammen pohjoispuolinen puronotko. Aluekokonaisuus on kasvistollisesti, biotooppien kannalta ja maisemallisesti maakunnallisesti merkittävä.

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009

ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 Liite 1 ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 1. SELVITYSALUE JA TAVOITTEET Selvitysalue käsittää Kouvolaan yhdistyneen,

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA

TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 liite alkuperäiseen selvitykseen TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1. LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENTÄMINEN LISÄALUEIDEN OSALTA Lisäysalueet käsittävät kaksi pienialaista aluetta. Toinen alueista sijaitsee Pienen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Luontoselvityksen lisäosa

Luontoselvityksen lisäosa Luontoselvityksen lisäosa Sodankylän asemakaavan laajennusalue, urheilupuisto. Teuvo Pääkkölä Airix Ympäristö Oy Sisällysluettelo Johdanto... 3 2. Uhanalaiset lajit ja perinnebiotoopit... 4 3. Luontotyypit...

Lisätiedot

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka

Lisätiedot

KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ SUOMEN ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2010

KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ SUOMEN ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2010 KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ SUOMEN ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2010 11.9.2010 Liite 1 Kuva 1. Selvitysalueen keskiosia (kuvio 1) kumpareelta (kuvio 2) nähtynä. Kuva 2. Vanha teollisuusrakennus ja Järveläntien

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa

Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa Hyväksytty metsätalouden luontoryhmän kokouksessa 5.5.1998. Metsäalan luonnonhoitotutkinto (3 opintoviikkoa); Kohderyhmänä metsurit,

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 PARAINEN. KIRJAIS RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 205 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 205 JOHDANTO Selvitysalue sijaitsee Paraisten saaristossa, Nauvon Kirjaisissa. Selvitysalueeseen kuuluu

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TM VOIMA OY YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola

Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma Markku Koskinen ja Jyri Mikkola Sisältö 1 Johdanto 1 2 Maanomistus- ja suojelutilanne 1 3 Menetelmät 1 4 Alueen kuvaus 1 4.1 Hydrologinen tila.............................

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

297. Pärnäsenlammet (Rautavaara)

297. Pärnäsenlammet (Rautavaara) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 297. Pärnäsenlammet

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

Metsähallitus Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys

Metsähallitus Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys 1 Metsähallitus Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Murhijoen pohjoisrannalla Taivalkosken kunnassa. Tässä selvityksessä tarkastellaan

Lisätiedot

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo

Lisätiedot

KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS

KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Liite 5 KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Kolmenkulman alueen ympäristö on melko tasaista moreenimaastoa. Kaavoitettava alue on metsäistä ja alue on ollut talousmetsäkäytössä lähes kokonaisuudessaan.

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 OSA-ALUEET... 4 1. Osa-alue 1. 4 2. Osa-alue 2. 5 3. Osa-alue 3. 5 4. Osa-alue 4. 6 5. Osa-alue

Lisätiedot

Liite 8 (osa 3). Joukhaisen kasvillisuus- ja luontotyyppikartoituksen kuviotiedot

Liite 8 (osa 3). Joukhaisen kasvillisuus- ja luontotyyppikartoituksen kuviotiedot Liite 8 (osa 3). Joukhaisen kasvillisuus- ja luontotyyppikartoituksen kuviotiedot Kuvio Pvm 1 29.8.2011 EMT 2 mä, ko, ku Rinteen alla lähes tasamaalla kuivahkoa kangasta, joka harvennettu melko avoimeksi.

Lisätiedot

Teernijärvi (Nokia) rantakaava

Teernijärvi (Nokia) rantakaava RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUSLIITTEET 2.12.2015 Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky LIITE 3 Karrakuja 6, 66400 LAIHIA gsm 0405145359 jari.venetvaara@svk.fi www.venetvaara.fi Teernijärvi (Nokia) rantakaava

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet

EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet 1 EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 1. Tausta ja tavoitteet Eerikkilän urheiluopiston osayleiskaava-alueen luontoselvitys laadittiin kesällä 2008 ja se liittyy alueen tulevan

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys

UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1 2 UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1. Tausta

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot

Liite 4. Luonnonsuojelu

Liite 4. Luonnonsuojelu Liite 4. Luonnonsuojelu Luonnonsuojelualueet (SL) Kohteen nimi Kohdeluokka Arvo Inventointi 1 Koukkurahka Puuttomat suot Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, alue kuuluu Natura Kangasalan kunta 2000

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

LUONNOS. Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008

LUONNOS. Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008 LUONNOS Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008 Espoo 2008 Ylä Levin asemakaava alueen luontotyyppikartoitus 2008 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4

METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4 METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT Joenmäki, 700 474-1-4 Sivu 2/21 METSO -kohteen kasvupaikka- ja puustotiedot Suojelurajauksen metsäalue voidaan jakaa kolmeen pääkuvioon 63, 57 ja 55. Kuvio

Lisätiedot

VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS

VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.1.2010 16.1T-1-1 VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

Keski-Suomen suotutkimukset VÄLIRAPORTTI VUODEN 2007 SUOKASVILLISUUSSELVITYKSISTÄ. Katriina Peltonen

Keski-Suomen suotutkimukset VÄLIRAPORTTI VUODEN 2007 SUOKASVILLISUUSSELVITYKSISTÄ. Katriina Peltonen Keski-Suomen suotutkimukset VÄLIRAPORTTI VUODEN 2007 SUOKASVILLISUUSSELVITYKSISTÄ Katriina Peltonen Jyväskylä 2007 2 1. Keuruun Asemanevan suokasvillisuusselvitys 1.1. Johdanto Tässä selvityksessä esitellään

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.

Lisätiedot

SALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONTOSELVITYS SUOMUSSALMEN KUNTA

SALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONTOSELVITYS SUOMUSSALMEN KUNTA 040110 SALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONTOSELVITYS SUOMUSSALMEN KUNTA EKOTONI KY KIMMOKAAVA 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS KALLIO- JA MAAPERÄ

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä uhanalaisen putkilokasvilajiston selvitys 2011 Purolitukkaa kasvaa Kylmäpuron ylityskohdassa Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

KARHUKANKAAN TUULIVOIMAHANKKEEN KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS

KARHUKANKAAN TUULIVOIMAHANKKEEN KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 18.10.2015 Viite 1510015514 KARHUKANKAAN TUULIVOIMAHANKKEEN KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS LUONTOTYYPPISELVITYS Päivämäärä

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

UPM Oyj Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys

UPM Oyj Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys 1 UPM Oyj Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Turpeisen nimisen järven pohjois- ja etelärannalla Taivalkosken kunnassa. Tässä

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

17769 NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 12.8.2004. Sisällysluettelo

17769 NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 12.8.2004. Sisällysluettelo 1 17769 NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA 12.8.2004 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 2 SUUNNITTELUALUE... 2 2.1 Kallio- ja maaperä... 2 2.2 Vesistöt... 2 2.2.1 Pintavedet... 3 2.2.2

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ

TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ POHJAHIEKAN RANTA-ASEMAKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO. 2 TUTKIMUSMENETELMÄT.. 2 YLEISKUVAUS... 3 TULOKSET... 3 1. Paikallistien eteläpuoli... 3

Lisätiedot

Näiden neljän lähteikön luonnontilan säilyminen riippuu pohjavesivaikutuksen säilymisestä.

Näiden neljän lähteikön luonnontilan säilyminen riippuu pohjavesivaikutuksen säilymisestä. VENKAAN LÄHTEEN NATURA-ARVIOINNIN TÄYDENNYS 9.9.2012 Krister Karttunen Lausunnossaan (23.1.2012) Kollaja-hankkeen Venkaan lähteen (FI1103801) Natura-arvioinnista Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Kuva: Seppo Tuominen

Kuva: Seppo Tuominen Kuva: Seppo Tuominen ! Valtionmaiden soiden säilytyssuunnitelmat 1966 ja 1969 ja Metsähallituksen tekemät rauhoituspäätökset Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittäminen (VNp:t 1978 alkaen) Valtakunnallinen

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

HEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206

HEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206 Luhangan kunta HEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206 11.1.2007 SUUNNITTELUKESKUS OY Luhangan kunta 1 11.1.2007 Luontoselvitys 488- C8206 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄYTETYT

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi

Lisätiedot

Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET

Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Luonnonympäristön yleispiirteet ja arvokkaat luontokohteet 1 2.1

Lisätiedot

Maininta Sijainti kuvissa viittaa luontoselvityksen Sipoon Talman osayleiskaava-alueen luontoselvitykset vuonna 2010 kuva-aineistoon.

Maininta Sijainti kuvissa viittaa luontoselvityksen Sipoon Talman osayleiskaava-alueen luontoselvitykset vuonna 2010 kuva-aineistoon. Ote Faunatica Oy:n selvityksestä Sipoon Talman osayleiskaava-alueen luontoselvitykset vuonna 2010 Utdrag ur Faunatica Oy:s utredning Sibbo, Tallmo delgeneralplaneområdets naturinventeringar år 2010 Billagan

Lisätiedot

Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio

Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio 1 Sami Mäkikyrö 10.10.2013 Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta 2 SISÄLLYS 1. Johdanto....3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat..3 2.1.Luonnonsuojeluohjelmat....3

Lisätiedot

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Raportti maastokäynnistä 13.9.2013 Juho Kytömäki, LuK Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Tutustuin Oriveden Pukala-järven koillisrannalla sijaitsevaan Punkaniemen Veljestenlammin

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Alueella havaittiin runsaasti korentoja, sekä vaalea haikara (mahdollisesti harmaahaikara?) ja haukkoja.

Alueella havaittiin runsaasti korentoja, sekä vaalea haikara (mahdollisesti harmaahaikara?) ja haukkoja. Niittotarveselvitykset Pieksämäki Letvetlampi Letvetlampi on matala, lähes umpeenkasvanut lampi, jonka läpi laskee Törmäjoki Härkäjärvestä Siikalahteen. Vedenkorkeus oli selvitystä tehtäessä noin 20-30

Lisätiedot

3.2.1. Ruunanpäänniemen pohjoisosa

3.2.1. Ruunanpäänniemen pohjoisosa 3.2.1. Ruunanpäänniemen pohjoisosa Osa-alue on kalliojyrkänteiden ja niiden välisten murroslaaksojen kirjomaa (Kuva 11.). Kallioalueiden päällä on vain ohut humuskerros, jossa kasvaa nuorta tai keski-ikäistä

Lisätiedot

UPM. Joutsan Kivijärvi LUONTOSELVITYS

UPM. Joutsan Kivijärvi LUONTOSELVITYS LIITE 1 UPM Joutsan Kivijärvi LUONTOSELVITYS EKOTONI KY 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 TAVOITTEET JA TUTKIMUSNENETELMÄT... 3 3 LUONTOSELVITYS... 4 3.1 Kallio- ja maaperä... 4 3.2 Vesistöt...

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008

Lisätiedot

SULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi

SULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi SULKAVA Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden Ympäristöarviointi Jouko Sipari 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO.... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. INVENTOINNIN TULOKSET...

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi

KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi liite: laajennusalue KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi JOKOSLAHDEN RANTA_ASEMAKAAVA LAAJENNUSALUE Rantalahden alue Nuorta männikköä suunnittelualueen länsirajalla. KIMMOKAAVA EKOTONI KY JOKOSLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVA

Lisätiedot

KASKISTEN KAUPUNKI TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA. Luontoselvitys 2012. Markku Nironen

KASKISTEN KAUPUNKI TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA. Luontoselvitys 2012. Markku Nironen KASKISTEN KAUPUNKI TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA Luontoselvitys 2012 Markku Nironen 2012 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 2. AIEMMAT LUONTOSELVITYKSET JA LAJISTOTIEDOT... 3 3. KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS...

Lisätiedot

KEHITYSPARKKI OY PARKANON KAUPUNKI ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS

KEHITYSPARKKI OY PARKANON KAUPUNKI ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS KEHITYSPARKKI OY PARKANON KAUPUNKI ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS Asemanseudun osayleiskaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1 Suunnittelualue... 3 2.2 Aineisto

Lisätiedot

POSION KUNTA RANTAKAIRAN RANTA- ASEMAKAAVOITUS LUONTO- JA MAISEMASELVITYS. Sepänkatu 9 A 7 90100

POSION KUNTA RANTAKAIRAN RANTA- ASEMAKAAVOITUS LUONTO- JA MAISEMASELVITYS. Sepänkatu 9 A 7 90100 POSION KUNTA RANTAKAIRAN RANTA- ASEMAKAAVOITUS LUONTO- JA MAISEMASELVITYS Sepänkatu 9 A 7 90100 AIRIX Ympäristö Oy Pl 453 Salhojankatu 42 33101 Tampere Puh. 010-2414000 Fax 010-241 4001 etunimi.sukunimi@airix.fi

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Lehdot ja korvet 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 3,5 ha Perälä Yksityinen Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Kyllä Vanha

Lisätiedot

Liite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola)

Liite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola) Mustakummun metsää Liite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola) 1. Latvavaaran alue (Puolanka) Osa-alue sisältää Latvavaaran vanhojen metsien suojeluohjelmakohteen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KAPULIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS 2005

MÄNTSÄLÄN KAPULIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS 2005 MÄNTSÄLÄN KAPULIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS 2005 Mäntsälän kunta Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2005 1 JOHDANTO Mäntsälän kunnan Kapulin asemakaavan laajennusalue sijaitsee Kapulin työpaikka-alueen

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011 Esa Lammi Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 28.12.2011 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Lähtöaineistot ja menetelmät...

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012

ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012 1 ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 KALLIO- JA MAAPERÄ

Lisätiedot

KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ HÄHKÄJÄRVEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2010

KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ HÄHKÄJÄRVEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2010 KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ HÄHKÄJÄRVEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2010 Liite 1 10.9.2010 Kuva 1. Selvitysalue Santamäeltä (kuvio 3) pohjoiseen Taustalla kuvion 2 suppia ja Hähkäjärvi (oikealla). Kuva 2. Hähkäjärventie

Lisätiedot

TUUSULAN KUNTA LAHELA LUONTOARVOTARKISTUKSET

TUUSULAN KUNTA LAHELA LUONTOARVOTARKISTUKSET TUUSULAN KUNTA LAHELA LUONTOARVOTARKISTUKSET Lahela 2 1 JOHDANTO Tämän työn luontoarvotarkistustyöt on tehty Tuusulan kunnalla, Lahelan yleissuunnittelun pohjaksi. Työn tarkoituksena oli tarkistaa Lahelan

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Eurajoen Olkiluodon luontoselvitys 1997

Eurajoen Olkiluodon luontoselvitys 1997 Työ raportti 9 7-66 Eurajoen Olkiluodon luontoselvitys 1997 Mikko Siitonen Pertti Ranta Ympäristötutkimus Oy Metsätähti Joulukuu 1997 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI. FINLAND Tel. +358-9-2280

Lisätiedot

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KimmoKaava Ekotoni Ky 1. Tausta ja lähtökohdat Huvilakorttelin alueelle on SKOY:n toimesta laadittu ranta-asemakaava

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 MAA- JA KALLIOPERÄ SEKÄ VESISTÖT... 3 4 KASVILLISUUS...

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin

Lisätiedot

KANTAKAUPUNGIN KASVISTON RUUTUKARTOITUS

KANTAKAUPUNGIN KASVISTON RUUTUKARTOITUS KANTAKAUPUNGIN KASVISTON RUUTUKARTOITUS VÄLIRAPORTTI OSA 1 Teksti: Taru Tuomisto Kartat: Taru Tuomisto Kannen kuva: Jouko Sipari Julkaisija: Tampereen kaupunki Työn valvonta ja kuvaustekniikan toteutus:

Lisätiedot

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 MÄNTSÄLÄ (46) LUO-alue sijaitsee Mäntsälän keskiosissa Lukon kylässä pääosin asumattomalla metsäisellä harjualueella. osalta pääosin tietoon alueella laaja-alaisesti esiintyvästä

Lisätiedot

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

Lisätiedot

MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS

MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 11.12.2012 MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET...

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot