LAPINNIEMEN JA AKONPUISTON PÄIVÄKOTIEN SEKÄ OSMON JA RAITIN RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTIEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 LAPINNIEMEN JA AKONPUISTON PÄIVÄKOTIEN SEKÄ OSMON JA RAITIN RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTIEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Arvot ja strategiaperusta Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen suunnittelu Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Arviointi varhaiskasvatuksessa LÄMPIMÄSTI TERVETULOA! Toimimme Tammelan tulostiimissä Keskustan palvelualueella. Lapinniemessä on kaksi alle 3 vuotiaiden ryhmää ja yksi 3 5 vuotiaiden ryhmä. Akonpuistossa on yksi alle 3 vuotiaiden ryhmä ja yksi 3 5 vuotiaiden ryhmä. Osmossa ja Raitissa on molemmissa yksi 12 lapsen ryhmä. TOIMINTA AJATUS: AJATUS: Päiväkodin toiminta ajatus on kuin KERMAKAKKU, josta pyrimme joka päivä tarjoamaan siivun. Kakun tukevana alustana toimii KASVATUSKUMPPANUUS. Kaikkien kerrosten välissä on kermana aikuisten lämmin ja lapseen luottava suhtautuminen! Monien nautinnollisten kakkusiivujen jälkeen meillä on ONNELLINEN JA ITSEENSÄ LUOTTAVA LAPSI! KAKUN KERROKSET: Kieli ja kommunikointi, leikki, liikkuminen ja terveys, taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen, tutkiminen, sisällölliset orientaatiot (matemaattinen, luonnontieteellinen, historiallis yhteiskunnallinen, esteettinen, eettinen ja uskonnollis katsomuksellinen), sosiaaliset taidot ja toisen kunnioittaminen. YHTEYSTIEDOT: Lapinniemen päiväkoti Sommerinkatu 7, Tampere Puh Akonpuiston päiväkoti Lähteenkatu 4, Tampere Puh. (03) , Osmon ja Raitin ryhmäperhepäivähoitokodit Osmonraitti 6 A ja 6B, Tampere Puh ,

2 ARVOT JA STRATEGIAPERUSTA: Päivähoitoyksikön arvot: *Yhteisöllisyys ja vastuu ympäristöstä Jokaisella päivähoitoyksikön työntekijällä on aikuisena vastuu jokaisesta päiväkodin/ryhmäperhepäivähoitokodin lapsesta. Päiväkodissa on nimetty kestävän kehityksen vastuuhenkilö (ryhmäperhepäivähoitokodeissa jokainen työntekijä). Pyrimme edistämään toimillamme kestävää kehitystä sekä ekologisia ratkaisuja. Esim. lajittelemme biojätteet, pahvit ja paperit. Turvallisuussuunnitelma on laadittu ja se löytyy jokaisesta ryhmästä. Se päivitetään vuosittain ja jokainen työntekijä on velvollinen huolehtimaan päivittäisestä turvallisuudesta arjen eri tilanteissa. Opettelemme sovitusti siivoamaan jälkemme: mm. keräämme lelut sisällä ja ulkona, laitamme vaatteet siististi omaan lokeroon sekä ruokailun jälkeen tuomme ruokailuvälineet niille osoitettuun paikkaan. *Asiakaslähtöisyys/ Lapsilähtöisyys Työntekijät ymmärtävät lasten eri kehitys sekä herkkyysvaiheet ja niiden mukanaan tuomat tarpeet ja haasteet. Työntekijät toimivat ammatillisesti. Lapset ja perheet ovat erilaisia, mutta silti yhtä arvokkaita. Noudatamme samoja kasvatusperiaatteita ja käytäntöjä, niitä päivitetään säännöllisesti keskustelemalla niistä sekä vanhempien, että henkilökunnan kanssa. Lapsi kokee, että häntä arvostetaan ja hänestä välitetään: annamme positiivista palautetta ja kannustamme lasta! Lapset saavat näyttää tunteensa. Annamme lapsen iloita lapsuudestaan, aikuiseksi ehtii kyllä myöhemminkin. Lapsia pidetään sylissä ja hellitellään. *Kumppanuus Arvostamme aktiivista vuorovaikutusta perheiden kanssa ja rohkaisemme vanhempia antamaan ryhmän aikuisille palautetta, sekä kertomaan toiveistaan ja ideoistaan. Keskustelemme niistä ja huomioimme ne mahdollisuuksien mukaan. Vanhempien lisäksi teemme yhteistyötä päivähoidon hallinnon, keskustan palvelualueen aluejohtajan Ulla Siltasen, Tammelan tulostiimin päivähoidon, koko kaupungin päivähoidon, kiertävän erityislastentarhanopettajan, puheterapeuttien, neuvoloiden, seurakuntien, eri oppilaitosten ja tarvittaessa muiden Tampereen kaupungin tahojen kanssa. Seuraava

3 *Rohkea aloitteellisuus Rohkaisemme lapsia ilmaisemaan omia toiveitaan itseään koskevissa arjen asioissa. Keskustelemme asioista mm. lasten kokouksissa. Mietimme ja suunnittelemme toimivia ratkaisuja esim. lapsiryhmien/tilojen suhteen. *Henkilöstön arvostaminen Tampereen kaupunki tarjoaa erilaisia koulutuksia. Kaikki työntekijät voivat osallistua niihin vuoroperiaatteella sekä eri aihealueiden koulutustarpeiden mukaan. Koulutuksista saatu tieto jaetaan työyhteisössä. Tiimimme käyttävät työvälineenä kontekstianalyysia arvioidessaan omaa ja tiimin jäsenten työtä. Henkilökohtaiset kehityskeskustelut ovat käytössä. Tiimisopimus tiimityövälineenä on otettu käyttöön yhtenä tiimityövälineenä. Tietoa, taitoa ja osaamista jaetaan. Jokaista, jokaisen työtä ja työtehtävää arvostetaan sekä kunnioitetaan! Ylläpidetään avointa ilmapiiriä, luottamusta ja huumoria. Jokainen oivaltaa oman arvonsa, vastuunsa sekä työnsä merkityksen! Hyvät tavat kaunistavat! *Taloudellisuus Päiväkodin johtajan täytyy jatkuvasti huomioida sekä olla ajan hermolla talouteen vaikuttavista asioista. Vapautuvat hoitopaikat täytetään niin pian kuin mahdollista ja hoitopaikkojen käyttöä seurataan.

4 VANHEMPIEN OSALLISUUS LASTEN VARHAISKASVATUKSESSA: *Päivähoidon aloittamiseen ja tutustumiseen liittyvät käytännöt Perhe ottaa yhteyttä päivähoitopaikkaan hyväksymispäätöksen saatuaan. Perheen kanssa sovitaan 1. tutustumiskäynti klo väliselle ajalle. Tutustumiskäynti: 1.Ennalta sovittu työntekijä ottaa perheen vastaan, esittelee itsensä, ryhmän muut työntekijät ja päiväkodin johtajan sekä kertoo ryhmän rakenteen ja eri työntekijöiden työnkuvan. Akonpuistossa sekä ryhmäperhepäivähoitokodeissa työntekijä kertoo kuka on päiväkodin johtaja ja mistä hänet tavoittaa. 2. Fyysisiin tiloihin tutustuminen: ryhmän ulko ovi (Akonpuistossa ovisummeri), vaunujen säilytys ulkoeteinen (kengät, kuravaatteet, aikuisten kenkäsuojat, kuivauskaapit, lasten kasvunkansiot sekä varhaiskasvatussuunnitelmamme Akonpuistossa sekä ryhmäperhepäivähoitokodeissa kasvun kansiot ovat ryhmätiloissa) sisäeteinen (oma lokero, sisä ja vaihtovaatteet, sisätossut, tutti) ilmoitustaulu (päivärytmi, suunnitelmat, tiedotteet, ruokalista, päiväkodin yhteystiedot) WC (vaipat, hygieniakäytännöt: suositellaan pesemään lasten kädet päivähoitoon tullessa ja kotiin palatessa) ryhmätilat (lapsen ruokailupaikka, lepopaikka, unilelu) piha (turvallisuus: portin sulkeminen, täysi ikäinen hakija, vieraasta hakijasta ilmoittaminen, vastuun siirtäminen lasta luovutettaessa) 3. Päivärytmi: hoitopäivät (sopimuspäiväkäytäntö, lapsen hoitosopimus syksystä 2009) lapsen tavat ja tottumukset vanhempien toiveet allergiat (todistus + allergisten lasten vanhemmat keskustelevat keittiöhenkilökunnan kanssa) 4. Tiedotteet uudelle asiakkaalle 5. Muut asiat: KELA:n tuet päättyvät vanhempien ilmoittamaan lapsen hoidon aloituspäivään 3 vuotta täyttävä siirtyy 3 5 vuotiaiden ryhmään päiväkodissa päivystyskäytäntö (koulujen loma aikoina supistamme toimintaamme tai suljemme ryhmiä/yksiköitä) sovitaan muita tutustumispäiviä, jolloin esitellään loput päiväkodin tilat sekä toisten ryhmien henkilökunta muistutetaan vanhempia ilmoittamaan perheessä tapahtuvista muutoksista: uusi lapsi syntyy (henkilötunnus ja Seuraava lapsen sukupuoli), uusi osoite, avioliitto/avoliitto, avioero/avoero, tulomuutokset. Hoitopäiväsopimuksen tekemisestä sovitaan päiväkodin johtajan kanssa.

5 *Kasvatuskumppanuuteen liittyvät käytännöt Kasvatuskumppanuuden taustalla on halu ja yhteinen sitoutuminen toimia lapsen etuja kunnioittaen. Työntekijät ja vanhemmat yhdistävät tietämyksensä ja voimansa. Vanhempien kanssa yhdessä sovitaan kumppanuuden säännöt. Palautekyselyt vanhemmille: Mitä pidän tärkeänä lapseni päivähoidossa? Kevään 2008 kyselyssä esille tulleita asioita tärkeysjärjestyksessä (vastauksia 49 %): 1. turvallisuus (fyysinen sekä psyykkinen) 2. sosiaaliset taidot/hyvät tavat 3. avoimuus vanhempien ja työntekijöiden välillä 4. henkilökunnan ammattitaito/lapsen kehityksen tukeminen 5. lapsi viihtyy 6. perushoito (hygienia, ruoka) 7. pysyvät hoitosuhteet Muita yksittäisiä asioita: vapaan ja ohjatun toiminnan vaihtelu, rutiinit, päivärytmi, yksilöllisyyden huomioiminen, hellyys ja sylissä pito, omatoimisuuden tukeminen ja aikaa kuunnella lasta. Asiakastyytyväisyyskysely syksyllä Keskustelemme kyselyistä saamastamme palautteesta sekä suunnittelemme ja kehitämme toimintaamme. *Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen liittyvät käytännöt Vasu keskustelu käydään mahdollisimman pian hoitosuhteen aloittamisen jälkeen. Päiväkodin tavoite on käydä kaikkien perheiden kanssa kasvatuskeskustelu syksyllä/hoitosuhteen alkaessa, keskustelu kestää n. 45 minuuttia. Vasu kaavaketta käytetään pohjana keskusteluissa. Sekä vanhemmat, että tiimi miettivät ennen keskustelua, mitä aiheita haluavat tarkemmin käsiteltävän. Keväällä keskustellaan arvioinnin merkeissä n. 15 minuuttia tai perhe voi niin halutessaan allekirjoittaa Vasun, jos sekä perheen, että tiimin mielestä ei ole tarvetta keskustelulle. 5 vuotiaille lasten laatukysely. Yhdessä sovitut tavoitteet kirjataan lapsen Vasuksi ja vanhemmat sekä tiimin edustaja allekirjoittaa sen. Annetaan arvo vanhempien asiantuntemukselle lapsestaan. Tiimi pitää palaverin keskustelun jälkeen ja arvioi, sekä suunnittelee toimintaa lapselle tehtyjen Vasujen pohjalta.

6 VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITTELU: *Hyvinvoiva lapsi vertaisryhmän jäsenenä Pidetään tuntosarvet koholla, havainnoidaan lapsia, kirjataan havaintoja, jotta nähdään kunkin lapsen erilaiset tarpeet ja kehitysvaiheet. Luodaan lämmin ja luottavainen suhde lapseen, perheeseen ja sitä kautta saadaan hyvä sekä toimiva keskusteluyhteys. Saamme vanhemmilta tärkeää tietoa lapsesta. Tuolloin vaikeitakin asioita on helpompi ottaa esille. Ryhmä on positiivinen asia ja arjen toiminnan voimanlähde. Ryhmän jäsenet ovat erilaisia ja tasa arvoisia. *Lasten osallisuutta ja kuulemista vahvistavat käytännöt Lasten kiinnostuksen kohteita ja toiveita huomioidaan ja niiden mukaan suunnitellaan toimintaa. Hyödynnetään lasten kokouksia. Lapset tekevät päivittäin valintoja aikuisten avustuksella: mikä leikki, mitä leikkivälineitä sekä kenen kanssa leikin. Aikuisen ja lapsen vuorovaikutukseen pyritään entistä enemmän. Hyödynnämme pukemis ja riisumistilanteet sekä vaipan vaihdot. Olemme tietoisia kuka mitäkin tarvitsee ja kaipaa. Tarjoamme paljon syliä ja lämpöä! Työntekijällä on rohkeutta luopua omasta ideastaan sekä luottaa ja kunnioittaa lapsen valintaa. Lapsi on kasvatuskeskusteluissa mukana ikänsä ja kehitystasonsa mukaan. Jokaisella lapsella on oma kasvunkansio. *Toimintakulttuuriin ja tiimiytymiseen liittyvät käytännöt Jokainen työtiimi pitää säännöllisesti, sovituin ajoin tiimipalavereita. Tiimi käsittelee joko sovittuja koko päiväkotia koskevia asioita/suunnitelmia tai oman tiimin/lasten asioita. Jokainen työntekijä on tietoinen päivähoitoa säätelevistä asiakirjoista, vuosisuunnitelmista ja sopimuksista sekä seuraa aktiivisesti yhteiskunnan ja päivähoidon asioita sekä tiedotusta myös Tampereen kaupungin Loorasta. Tiimisopimus on käytössä. Seuraava

7 *Varhaiskasvatusympäristön suunnittelu/fyysinen ja psyykkinen ympäristö Varhaiskasvatusympäristö elää jatkuvasti lasten/lapsiryhmien tarpeiden sekä kehitystason mukaan. Ympäristö pidetään turvallisena, siistinä ja viihtyisänä. Kaikki tavarat eivät ole esillä yhtä aikaa. Tarvittavat lasten leikki ja toimintavälineet on asetettu niin, että lapset saavat ne itse otettua ja tietävät, missä mikin tavara on. Aikuiset opettavat lapsille tavaroiden paikat ja niiden käytön. Ryhmien jako sekä pienryhmätilojen käyttö suunnitellaan. Kaikki päiväkodin tilat hyödynnetään. Pienryhmät toimivat aikuisen valvonnan alla. Yhdessä sovitut rajat ja säännöt ovat kaikkien tiedossa ja niitä noudatetaan.

8 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN: *Havainnointiin, tutustumiseen ja ryhmäytymiseen liittyvät käytännöt Jokainen lapsi huomioidaan ja hyväksytään yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Päivähoidon alkaessa ryhmäytymistä tuetaan aktiivisesti: lapsi saa kertoa itsestään ryhmälle, huolehditaan ettei kukaan lapsista jää yksin, vaan kaikille löytyy kaveri uutta lasta opastetaan talon tavoille. Hyödynnetään ryhmän lainalaisuuksia sekä voimaa. *Lapsi leikkii, liikkuu ja tutkii Aikuinen järjestää päivittäin mahdollisuuksia leikille ja luovuudelle. Aikuinen huomioi, että ympäristö ja välineet ovat turvallisia, sekä houkuttelevat leikkimään kaikkia aisteja hyväksi käyttäen. Aikuinen ei anna valmiita ratkaisuja, vaan kannustaa lasta luovaan ongelmanratkaisuun. Kiinnitetään erityistä huomiota leikkimättömiin, liikkumattomiin ja levottomiin lapsiin. Havainnoidaan, jotta saadaan selville kiinnostuksen kohteet ja niiden avulla lasta houkutellaan ja kannustetaan kokeilemaan uutta. Huolehditaan riittävästä liikunnasta suunnitellen etukäteen esim. tuokiot, siirtymätilanteet ja taukojumpat. Tiimi miettii/suunnittelee palavereissaan miten oma päivähoitoyksikkö houkuttelee liikkumaan. Leikkiä arvostaan lapsen arjessa. Kieli Käytämme kieltä päivittäisissä toiminnoissa: sadutamme, satuilemme, laulamme, loruilemme, tavutamme ja keskustelemme sekä kahden kesken, että ryhmässä. Harjoittelemme toisen kuuntelemista ja kuulemista, odotamme puheenvuoroa. Seuraava

9 Terveys Hygieniasta huolehditaan: mm. kädet pestään hoitoon tultaessa ja kotiin saavuttaessa. Yritämme vähentää tarpeetonta tautien leviämistä. Samasta syystä on sovittu, että unilelua ei kuljeteta kodin ja hoitopaikan väliä päivittäin. Lasten sekä aikuisten asianmukainen vaatetus sisällä ja ulkona. Tampereen Ateria huolehtii ruuan valmistamisesta ja tarjoamisesta. Ryhmäperhepäivähoitokodeissa ruoka valmistetaan itse. Ruuasta saamme erilaisia makuelämyksiä maistamalla kaikkea. Ruokailu on tärkeä sosiaalinen tilanne, jossa harjoittelemme hyviä pöytätapoja mm. miellyttävää yhdessäoloa, kohteliaisuutta, rauhallista keskustelua sekä ruokailuvälineiden käyttöä. Taide, ilmaisu Kannustamme luovaan ilmaisuun. Jokaiselle lapselle löytyy oma ilmaisukeinonsa. Kaikkien ei tarvitse olla hyviä kaikessa. Tutustumme erilaisiin taiteen ja kulttuurin muotoihin: musiikkiin, kuvalliseen ilmaisuun, käden taitoihin, ilmaisutaitoon ja Tampereen kaupungin kulttuuritarjontaan. Luonto Lapinniemen päiväkodin läheisyydessä mm. Näsijärvi, Rauhaniemi, Käpylä, Kaupin metsä ja Tammelan tori sekä Akonpuiston päiväkodin ja ryhmäperhepäivähoitokotien läheisyydessä myös Sorsapuisto, Kalevanharju ja Petsamo tarjoavat hyvän tilaisuuden luonnon tutkimiseen ja luonnossa leikkimiseen eri vuodenaikoina.

10 ARVIOINTI VARHAISKASVATUKSESSA: Työyhteisön toimintatapojen, varhaiskasvatusympäristön arviointi sekä lasten ja vanhempien osallisuus arvioinnissa: Käytämme kaupungin yhteisten kyselyjen lisäksi mm. kontekstianalyysiä, omia palautteitamme vanhemmilta, lasten laatukyselyä, lasten haastatteluja sekä päivittäistä keskustelua lasten vanhempien ja henkilökunnan kesken. Tiimipalavereissa arvioidaan toimintaa ja ympäristöä säännöllisesti. *Henkilökunnan pohtimat kysymykset: Mitä konkreettisia arviointityövälineitä on käytössä? Miten lisäisimme lasten ja vanhempien osallisuutta arvioinnissa? Onko arvioinnilla ja arvostelulla eroa? Mitä on arviointi, miten koen arvioinnin? Millä perusteella työtämme arvioidaan?

11 Sydämen käärin silkkiliinaan, liinaan piirrän tähden. Mikä on oikein, mikä on väärin, sitä punnitsemaan lähden!