SUONENJOKI - RAUTALAMPI - KONNEVESI - VESANTO - TERVO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUONENJOKI - RAUTALAMPI - KONNEVESI - VESANTO - TERVO"

Transkriptio

1 Nro 10 Lokakuu 2013 ISSN vuosikerta SUONENJOKI - RAUTALAMPI - KONNEVESI - VESANTO - TERVO Digipaino siirtyy Netsorista HUBille 3 Tervoon avataan karting-halli 4 Tärkeitä päätöksiä liha- ja maitohyllyllä 5 KYLÄLÄINEN Ihmisenä täyttä rautaa 11 Leena Pakarinen s. 8-9 Painos aina vähintään kappaletta

2 Teksti: Iiro Lyytinen Kuva: Jani Räsänen Omistatko metsää? Saatat olla 2 Monelle meistä on kertynyt arkista omaisuutta, jota emme ajattele varallisuutena. Jos sinun salavarallisuutesi koostuu vihreästä kullasta, me autamme puukaupparahojen sijoittamisessa, metsän vakuuttamisessa, metsätilakaupoissa ja metsätilan sukupolvenvaihdokseen liittyvissä asioissa. Lisätietoja osoitteessa op.fi/metsavarallisuus HämyTrans Teamiin kuuluivat Joni Karhu, Mika Haukka, Jari Puranen, Jarno Puranen, Sauli Laitinen, joukkueenjohtaja Kimmo Turkki, Jani Hämäläinen, Jyri Tikkanen, Sami Hämäläinen, Aleksi Korhonen ja Jari Koivistoinen. Kuvasta puuttuu joukkueenjohtaja Jari Hämäläinen. Pinkki joukkue menestyi jokkiksen SM-liigassa Rautalampilais-suonenjokelaisen - Joukkuekilpailussa hyvällä joukkuehengellä mennään tosi pitkälle. Joukkue joukkueen kilpailumatka Kotkaan oli odotettua menestyksekkäämpi. tuntee hyvin toisensa, huolto toimii ja löytyy ammattitaitoisia mekaanikkoja, Heikki Jokamiesluokan liigakilpailusta palasi Korhonen huoltoporukasta toteaa. Suomen viidenneksi parhaaksi rankattu joukkue. - Joukkueenjohdon täytyy myös osata ajattaa oikeita miehiä oikeassa paikassa, - Kyllä reissu meni yli odotusten. Tiedettiin että mahdollisuus pärjäämiseen on, Yksi menestyksen salaisuus lienee Jari Puranen kertoo. mutta menestys yllätti itsemmekin, joukkueessa ajanut Joni Karhu kertoo. oli käytössä Print Sportin catering-rekka ja myös toimiva ruokahuolto. Joukkueella Tavoitteena joukkueella oli päästä 12 oma kokki, josta moni huippujoukkuekin parhaan joukkoon ja ajamaan finaalipäivänä sunnuntaina. Karsinta lauantaina oli myös sponsoreille, jotka ovat mahdollista- lienee ollut kateellinen. Suuri kiitos kuuluu kova ja lohkojaossa arpaonni lohkojaossa neet osallistumisen kilpailuun. huono, sillä vastassa oli esimerkiksi viime vuoden voittaja. MUKANA MYÖS Kaikilla sattui ajot hyvin kohdalleen. Joukkue on päättänyt lähteä mukaan myös Sunnuntaiaamun finaalikarsinta tuntui tulevana vuonna, vaikka kokoonpanoon melkein helpommalta kun lauantain alkulohkot, Karhu pohtii. on selkeä: mitalisijoitus. saattaakin pieniä muutoksia tulla. Tavoite Suonenjoen Urheiluautoilijoiden riveistä kerätty HämyTrans Team oli jouk- niin kaukana se ei ollut nytkään, Joni Kar- - Jälkikäteen kun on pisteitä laskenut, kueena kisassa ensimmäistä kertaa. hu naurahtaa. - Viime vuonna ajoin Konginkankaan - Kuskit riittää jos kalusto riittää, hän UA:ssa liigakilpailun ja tulin ehdottaneeksi, että eikö saataisi omakin Hyvien autojen saami- jatkaa. joukkue aikaan, Jyri Tikkanen kertoo joukkueen syn- Joukkuekilpailussa vaikeaa, niitä on vähän ja ne nen on joukkueen mukaan hyvällä nystä. on kalliita. joukkuehengellä Päätös oli, että joukkueeseen otetaan ainoastaan on yhden auton hinta lähem- - Jos teettämällä teettää, mennään tosi pitkälle. oman seuran kuljettajia. Useat joukkueet haalivat huippunen kertoo. mäs euroa, Jyri Tikkakuljettajia useista seuroista, joten kymmenen pärjäävää kuljettajaa samasta seurasta meillä sellaisia onneksi ollutkaan. Kalus- - Huonoilla autoilla ei pärjää, eikä on harvinaisuus. Joukkueen pääyhteistyökumppaneina olivat Kuljetusliike HämyT- nostettava. ton tasoa on ensi vuodelle kuitenkin vähän rans, jonka mukaan joukkue sai nimensä, Tämän vuotiseen liigakilpailuun Kotkassa osallistui kaikkiaan 27 joukkuetta sekä Hämäräjopparit, josta puolestaan on peräisin autojen vaaleanpunainen väri. ympäri Suomea.

3 Teksti ja kuvat: Iiro Lyytinen LYHYESTI Mikko Pajunen Netsorista esittelee suurkuvatulostinta Jukka Varikselle. Suurkuvatulostin ja muut digipainolaitteet siirtyvät HUB Rautalampiin, joka tarjoaa palveluita jatkossa. Digipaino siirtyy Netsorista Hubille Rautalammilla pian vuoden toiminut yhteisöllinen työtila HUB on saanut uudet omistajat. Yhtiön ruoriin on astunut joukko paikallisia konkariyrittäjiä: Jukka Varis, Matti Vepsäläinen, Marita Leskinen, Anneli Jalkanen ja Jaana Lyytinen-Tuomela. - HUB-konseptissa on paljon potentiaalia ja jo olemassaolevat käyttäjät ovat tiloihin varsin tyytyväisiä. Niiden toimivuutta tullaan vielä parantamaan ja uudet jäsenet toivotetaan enemmän kuin lämpimästi tervetulleiksi, Jaana Lyytinen-Tuomela kertoo. HUB on yhteisöllinen työtila, johon jäsenyyden voi hankkia kuka tahansa. Tilassa oleva nopea internetyhteys, tulostin, skanneri ja muut toimistovälineet ovat kaikkien jäsenten käytettävissä. HUBILLE UUDET OMISTAJAT JA UUSIA PALVELUITA HUB on osa kansainvälistä yhteisöä. leen Netsorin yrittäjä Matti Vepsäläinen HUB Rautalammin jäsen voi käyttää kertoo. verkoston palveluita kaikkialla maailmassa. Rautalammin HUB on maailman tyi jatkaja. Palvelu on Rautalammilla - Olen iloinen, että toiminnalle löy- ensimmäinen maaseutu-hub, Suomessa HUBeja on myös Tampereella ja Hel- HUB-yrittäjät kertovat koko Sisä- koettu tärkeänä, hän jatkaa. singissä. Savon aluetta - ja laajemminkin - palvelevan digipainon sopivan hyvin HUBintoimintaan ja ideologiaan. UUDEKSI PALVELUKSI DIGIPAINO Digipaino tulee työllistämään ainakin yhden ihmisen, ja tekijää etsitään- Uutena palveluna HUBilla alkaa toimia digipaino. HUB Rautalampi on ostanut kin parasta aikaa. Tavoitteena on löytää digipainokoneet sekä suurkuva- ja tarratulostimet aikoneet siirrettiin Netsorista tekijä nopeasti, sillä painokaisemmin palvelua tarjonneelta Netsorilta. taina. Kuluva viikko on HUBille jo eilen maanan- Palvelu on Rautalammilla - Halusimme luopua varattu koneiden asentamiseen. koettu tärkeänä. printtipuolen palveluista, keskitymme laajakaistaverkon ja webhotellipalveluitavat kaikki yrittäjät terve- Uudet yrittäjät toivotden kehittämiseen. Myös myymälä ja tulleeksi tutustumaan HUBin toimintaan ja digipainon atk-laitteiden huolto säilyvät meillä edel- palveluihin. Ympäristöministeri Ville Niinistö. Kuva: STT-Lehtikuva / VNK Ympäristöministeri lupaili kansallispuistoa lähiaikoina Ympäristöministeri Ville Niinistö kertoi eduskunnassa, että Etelä-Konneveden kansallispuisto on hankkeista nopeimmin toteutettavissa. Aihe nousi esille eduskunnan keskustellessa ensi vuoden budjetista. - Uskon, että Konnevesi on kaikkein nopeimmin toteutettavissa. Siellä ei ole ongelmia, elikkä edustaja Kivelä saa sinne kotiseudulleen hyvin todennäköisesti kansallispuiston lähiaikoina. Minä uskon, että sitä on mahdollista edistää hyvin nopealla aikataululla, ministeri Niinistö kertoi puheessaan. Kansanedustaja Kimmo Kivelä oli aikaisemmin kysynyt, puhutaanko uusista kansallispuistoista yksikössä vai monikossa. Anja Ahonen Törmälän Ystävien johtoon Törmälän Ystävät valitsivat syyskokouksessaan puheenjohtajaksi Anja Ahosen. Sihteerinä jatkaa Asta Lyyra. Edellinen puheenjohtaja Taisto Matilainen on tehnyt pitkän ja merkittävän työn Törmälän Ystävien puheenjohtajana. Törmälän Ystävät ry on toiminut jo vuosikymmeniä Törmälän hyväksi. Yhdistys on myös loma- ja kurssikeskuksen pienomistaja. Valtuustot vastaavat yleisön kysymyksiin Sisä-Savon kuntien valtuustoissa järjestetään tänä syksynä kaikille avoimet kyselytunnit. Sisä-Savon kansalaisopiston ja Paikallislehti Sisä-Savon järjestämät valtuustojen kyselytunnit alkavat tänään illalla Rautalammilla. Yleisön kysymyksiin vastaamassa ovat kuntien johtajat, valtuustojen puheenjohtajat sekä eri valtuustoryhmien panelistit. Rautalammilla kyselytunti onvaltuustosalissa tänään tiistaina klo 18-20, Suonenjoella valtuustosalissa klo 18-20, Vesannolla koulukeskuksen ruokasalissa klo ja Tervossa Mantulla klo

4 Teksti ja kuva: Sari Toikkanen Riia Iivarinen ammentaa aiemmista kokemuksistaan tapahtumajärjestäjänä ja mediaosaajana uudessa tehtävässään karting-keskuksen toimitusjohtajana. Autonasentaja Aku Iivarinen puolestaan tuntee menopelit. Hyvää vauhtia valmistumassa Karting-halli valmistuu Tervossa hyvää vauhtia. nyt olla palaamatta pieneen kuntaan, mutta perheyritys Ovet avautuvat yleisölle kuun lopulla. ja Tervossa virinnyt tekemisen meininki vetivät kuitenkin puoleensa. Riia Iivarinen katselee uuden karting-hallin rakentumista rauhallisin mielin. että ihmiset rupeaisivat tekemään jotain. Olisikohan täl- Täällä on hyvin kannustava ilmapiiri. Halutaan, Nyt ei oikeastaan enää jännitä. Myynti on lähtenyt hyvin liikkeelle jopa yli omien odotusten. Luottasalaisen perustaminen edes onnistunut isossa kaupungisvaisin mielin katson tulevaan, Iivarinen sanoo. Uuteen yritykseen osakkaiksi lähtivät kaikki veljekset: Jussi-Pekka Räsänen sekä Aku ja Ilkka Iivari- Hän tulee työskentelemään JIRA Karting Centerin toimitusjohtajana vastaten myynnistä ja markkinoinnista. Toimitusjohtaja tullaan näkemään myös lipun- Osakkaaksi ryhtyi myös sisarusparven äiti Liisa Iivarinen, jotka tulevat vastaamaan ratapalveluista ja autoista. myynnissä ja kahvilan tiskin takana. Tähänkin saakka nen. Hän hoitaa yrityksen kirjanpidon. Iivarinen yrityskumppaneineen on saanut tarttua työtehtävään jos toiseen, sillä vielä kevättalvella rakennus oli LYSTIÄ AJAMISTA täynnä trukkilavoja edellisen yrityksen jäljiltä. Nyt 2500 Kaksitoista aikuisten ja neljä lasten karting-autoa ovat neliön halli on tyhjä. Katon rajassa kiertävät uutuuttaan valmistuneet Saksassa ja niitä odotellaan lähipäivinä kiiltävät ilmastointiputket ja tehokkaat, uudet valaisimet. Lattia on muutama päivä testataan. Sitten on yleisön vuoro. Tervoon. Kun rata valmistuu, autot vielä Täällä on hyvin sitten saanut peitokseen asvaltin. Sen päällä Yleensä varataan sellainen kymmenen tai kahdenkymmenen minuutin ajoai- kannustava ilmapiiri. lojuvista pitkistä putkista aletaan pian rakentaa karting-radan reunoja. ka. Isommalta porukalta ajoon menee tun- Halutaan, että ihmiset rupeaisivat tekemään Niin ikään kahvila- ja kabinettitilat nista kahteen, Aku Iivarinen kertoo. jotakin. ovat valmistumassa. Sauna- ja pesuhuoneosasto on jo lähes valmis. siitä, että karting-hallin avaamista jo odo- Hän iloitsee yhdessä sisarensa kanssa Lokakuun lopussa tilat avataan yleisölle. Viralliset avajaiset pidämme joulukuussa, Iivarinen lupaa. Loppuvuosi näyttää jo nyt aika kiireiseltä. On tutellaanlossa pikkujoulu-, tyhy- ja polttariporukoita. MAALLA ON MAHDOLLISTA Sisarukset kertovat, että kysyntää näyttäisi olevan Yritysidea lähti Riia Iivarisen veljien ajatusleikistä. muun muassa Kuopion suunnalla. Siellä harrastajat ovat Vanhemmilla on kuljetusyritys. He ostivat tämän päässeet vauhdin hurmaan kesäisin ulkoradalla, mutta hallin alun perin rekkojen huoltopaikaksi. Pojat keksivät, että täällähän pääsisi ajamaan kartingia, kun on niin Entä millaista se karting oikein on? talvella heillä ei enää ole ollut sisärataa käytössään. hyvät tilat. He yllyttivät minutkin mukaan. Niin rupesin Lystiähän se on, mitä olen muutaman kerran tekemään liiketoimintasuunnitelmaa ja alettiin hakea rahoitusta, Riia Iivarinen kertaa. Iivarinen sanoo hymyillen. kokeillut. Ehkä nyt tulee itsekin ajettua enemmän, Riia Aikoinaan opiskelemaan lähtiessään hän oli päättä- 4

5 Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Kerkon koululle uusi leikkipuisto Kotimaisen maatalouden arvostus mitataan siinä vaiheessa, kun kuluttaja valitsee tuotteita ruokakaupassa, Arja Jalkanen-Kangas sanoo. Leikkipuistovälineet vihittiin käyttöön juhlallisesti. Ismo Koponen ja Eeva Ruotsalainen pitelevät nauhaa, jota Riikka ja Elias leikkaavat. Toisessa päässä nauhaa pitelee Jenna. Taustalla rehtori Markku Siponen. MAANVILJELIJÄN TYÖN ARVOSTUS ON KULUTTAJAN KÄSISSÄ Tärkeät ratkaisut tehdään liha- ja maitohyllyillä - Kauppojen lihatiskeille pitäisi palkata kovaäänisiä ihmisiä keskustelemaan tuotteiden alkuperästä. Vaikka moni haluaisi ostaa kotimaista ja lähellä tuotettua, hintalappu puhuu valintatilanteessa enemmän, Arja Jalkanen-Kangas harmittelee. - Maitopurkissakin maidon alkuperämaa on merkitty aika pienellä. Ei minulla mitään ruotsalaisia vastaan ole, mutta ei meidän niiden maitoa tarvitsisi juoda, hän jatkaa. Uusi-Lummukan tilan emännän mielestä maanviljelijän työn arvostus on kuluttajan käsissä, ja tärkeät ratkaisut tehdään ruokaostoksilla. - Itselle se on niin selvä asia, mutta ehkä tietämys tuotteiden alkuperästä ei ole niin hyvä kuin luullaan. Voi olla, että joku tietty merkki mielletään suomalaiseksi, eikä vaivauduta tutkimaan pienellä painettuja alkuperämerkintöjä. Siinä suhteessa olen tyytyväinen, että alkuperämerkintöjä ajetaan tuotteisiin. - Jopa meillä tilakummina oleva keskisuomalainen kansanedustaja erehtyi tuomaan meille mökille tanskalaista grillipossua. Mutta kyllä varmaan seuraavalla kerralla muistaa tarkastaa alkuperämaan, hän naurahtaa. MITÄ SINÄ TYTTÖ VILJELIJÄKOULUSSA TEET? Uusi-Lummukka on Arja Jalkanen- Kankaan kotitila, jota hän pitää yhdessä miehensä kanssa. Tilalla on panostettu perusmaatalouteen, maidontuotanto on tilan pääelinkeino. Sivuelinkeinona - tai tilan isännän harrastuksena - on 7-paikkainen ravitalli. - Meillä on tällä hetkellä 33 lehmäpaikkaa navetassa, isompaan ei oikein ole mahdollisuuksia, sillä peltopinta-ala ja sitä myötä rehun saatavuus tulee vastaan, Jalkanen-Kangas kertoo. Kotitilan jatkaminen ei nuoresta asti ole ollut selvää. Arja kertookin isänsä hämmästyksen olleen suuri, kun tytär ilmoitti lähtevänsä opiskelemaan Suonenjoelle viljelijälinjalle. Myöhemmin hän suoritti agrologin ammattikorkeakoulututkinnon. - Ehdin nähdä vähän maailmaa ja olla töissä muualla. Se antaa ihan toisenlaisen perspektiivin tähän omaan systeemiin, kun että olisi talsinut samaa portaan ja navetan väliä koko ikänsä. - En tietenkään voi rehellisesti väittää, että joka päivä tuntisin olevani unelma-alalla. Mutta ehkä joka toinen, Jalkanen-Kangas pohtii. Yrittäjänä olemisen hyvänä puolena hän näkee vapauden; kukaan ei ole kellon kanssa vahtaamassa vieressä. Maatalousyrittäjänä tila kuitenkin sitoo omistajansa hyvin vahvasti. Vastapainona työlle ovat luottamustoimet, joiden Jalkanen-Kangas kertoo olevan henkireikä. - Kuulun Maitosuomen ja Lihakunnan edustajistoihin sekä Konneveden Osuuspankin hallitukseen. Pääsen välillä muualle tästä tilalta ja juttelemaan muiden ihmisten kanssa. Harrastus on ehkä väärä sana, mutta tykkään niistä. Kerkonkosken koululle saatiin tänä syksynä uudet leikkipuistovälineet. Hankkeen mahdollisti Lions Club Rautalampi Malvi, joka 30-vuotisjuhlansa kunniaksi päätti tukea 5000 eurolla paikallisia nuoria ja lapsia. Kerkonjoen koulun leikkipuistohanke oli merkittävin tuettu kohde - Tämän mahdollisti Malvilla - kuten kaikilla muillakin leijonajärjestöillä - oleva aktiviteettitili, jonne karttuvat rahat lahjoitetaan sataprosenttisesti eteenpäin. Vanhat leikkivälineet olivat vanhentuneita eivätkä kaikilta osin täyttäneet nykyisiä turvallisuusmääräyksiä, joten klubi päätti osallistua hankkeeseen, klubin presidentti Ismo Koponen kertoi leikkipuistovälineiden vihkiäisissä. Koululaisten vastaus oli kovaääninen ja selkeä, kun Koponen kysyi ovatko uudet välineet hyviä. Leikkipuistovälineet vihittiin käyttöön juhlallisesti nauhanleikkauksella ja sattuipa kohdal- Rakennetaan yhdessä elinvoimaista maaseutua! Konneveden Osuuspankki Tervetuloa asioimaan! Kauppatie Konnevesi p. (014) Aidosti lähellä ihmistä. Uudet leikkipuistovälineet ovat olleet käytössä jo kuukauden päivät. Ne vihittiin juhlallisesti käyttöön kodin ja koulun päivänä 27.9., jolloin paikalla oli myös oppilaiden vanhempia. le ylilentokin, jonka koulun rehtori Markku Siponen vitsaili olevan tilattu. Malvi osallistui hankkeen kustannuksiin noin eurolla ja talkootyöllä, avustusta saatiin myös Lionsien Arne Ritari -säätiöltä. Loppuosasta ja asennustöistä vastasi Rautalammin kunta. Koulutusjohtaja Eeva Ruotsalainen kiitti leijonia ja totesi, että myös ylioppilaiden muistaminen on ollut merkittävä panostus paikallisiin nuoriin. 5

6 Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen 6 Hyvinvointia Suonenjoella Pipsa Angelin ja Helin Nykänen tapasivat reilu vuosi sitten. Tapaamisesta lähti liikkeelle ajatus, että hyvinvointipalveluita voisi tarjota saman katon alla. Syntyi Kauneuskeskus Lumme, joka avasi ovensa Suonenjoella elokuussa. - Molemmilla on tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointi, Heli Nykänen kertoo. Pipsa Angelinin tarjontaan kuuluu hierojan ja kosmetologin palvelut, Nykänen puolestaan tarjoaa Cambridge-painonhallintavalmennusta sekä life coachingia. Kuopiosta tulevat ortopedinen osteopaatti Tuomas Nyyssönen ja rosen-terapeutti Auli Verhelä ottavat myös vastaan asiakkaita Lumpeessa. Angelin on toiminut alalla jo 30 vuotta, Nykänen on valmistunut vuosi sitten. - Olemme aika hyvä pari. Pipsalla on kokemusta ja tuhat uutta ideaa, olemme aika vastakohtia toisillemme, mutta se on todella hedelmällistä, Nykänen pohtii. - Olen kymmenvuotiaasta tiennyt, mikä minusta tulee. Minulle oli pienet jalkahoitotarvikkeet ja munakenno kassalippaana, Angelin naurahtaa. Kauneuskeskus Lumme on Suonenjoen Keskuskadulla, entisissä Pia Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Seilinki tanssittaa Seuralassa Kerkonkoskella laitetaan jalalla koreasti perinteisten lavatanssien merkeissä. Seilingin yrittäjät Jyrki ja Tanja Romppanen järjestävät syksyn ja talven mittaan lavatansseja Seuralassa. Pipsa Angelin ja Heli Nykänen perustivat uuden kauneuskeskuksen Suonenjoelle. Cristan tiloissa. - Tässä on tilaa esimerkiksi pienille liikuntaryhmille. Rosen-liikuntaryhmä onkin käynnistymässä syksyn aikana, Heli Nykänen kertoo. - Ja voihan tässä tehdä muutakin. Olemme avoimia uusille avauksille. Heli voisit pitää vaikkapa aarrekarttakurssin, Pipsa ideoi tulevaa. Jyrki Romppasen mielestä Seurala sopii hyvin perinteisten lavatanssien järjestämiseen. - Yksi päivä tukkureissulta kotiin ajellessa mietin, että mitä keksisi talveksi kun on niin hiljaista. Sain ajatuksen lavatansseista ja kun Seuralan omistavalla Ketterälläkään ei ollut mitään sitä vastaan, aloin varaamaan esiintyjiä. Ensimmäiset tanssit järjestettiin viime lauantaina, jolloin lavalle nousi Kari Piironen. Luvassa on vielä ainakin kolme tanssi-iltaa, joissa menosta vastaavat Anniina Mattila, Trio Jokiset sekä Tapanin päivän tansseissa Teuvo Oinas. - Pidän itsekin kotimaisesta musiikista ja päädyttiin hankkimaan ihan tanssilavoilla tunnettuja artisteja. Tanssien aikana tarjoillaan virvokkeita b-oikeuksin kahviossa, muuten tanssit ovat ikärajattomia. Konneveden Osuuspankki on erikoistunut maaseutuosaamiseen ja on siinä toimitusjohtaja Ari Heikkilän mukaan myös kilpailukykyinen toimija. PANKINJOHTAJA ARI HEIKKILÄ Maaseudun puolustaja Vanhan sananlaskun mukaan maassa tulee elää maan tavalla. Sama koskee elämistä maalla. Ari Heikkilän mukaan pankki voi erikoistua maaseutuosaamiseen ja olla siinä paras. tällä hetkellä pystyy tarjoamaan. - Kansainvälisten luottoluokkien silmissä emme ole häävi toimija, koska he eivät mittaa palvelun laatua ja saatavuutta, jotka meille on tärkeitä. He mittaavat osakkeenomistajille tulevia voittoja. On - Liian usein suurten pankkien palvelukonseptit ja tuotevalikoimat rakennetaan kaupunkityyppisistä lähtökohdista. Me olemme ottaneet maaseutuosaamisen erikoisalaksemme ja pyrkimyksemme on olla siinä paras, emme lähde neuvomaan kaupunkilaisia samaa toivon toisinkin päin, Konneveden Osuuspankin toimitusjohtaja Ari Heikkilä kertoo. täysin selvää, että runsas henkilökunnan määrä näkyy taloudellisessa tuloksessa, meillä on pankissa 15 työntekijää. Minun mielestä on kuitenkin ensisijaista antaa asiakkaalle aikaa kasvotusten. Esimerkiksi sukupolvenvaihdoksessa sosiaalisen prosessin onnistuminen on edellytys taloudelliselle onnistumiselle. Siihen pankilla on oltava aikaa. - Maaseutuolosuhteissa Perustavoitteena Kon- meidän on pidettävä neveden Osuuspankilla on maaseudun puolia. Suurkaupungit Meidän on pidettävä tavallisen ihmisen taval- kyllä pitävät omat maaseudun puolia. linen hyvinvointi, johon puolensa, hän jatkaa. Heikkilä on huolissaan kehityssuunnasta, jossa yksikkökokoja pyritään kasvattamaan. Suurkaupungit kyllä pitävät omat puolensa. pankki pyrkii yrittäjyyteen, työpaikkoihin ja nuorten asioihin panostamisella. - Nuoria olisi saatava Hän näkee myös mukaan yritystoimintaan. riskien kasvavan samalla. - Esimerkiksi maatilojen sukupolvenvaihdoksissa tuottokynnysvaade on asetettu niin korkeaksi, että sen valossa moni pienehkö maatila todetaan kannattamattomaksi. Rahoittajan näkökulmasta tilanne on täysin päinvastainen, pienet tilat ovat yleensä velattomia ja rahoittajalle riskittömämpiä. Yritysten kautta syntyvät uudet työpaikat ja ne syntyvät nimenomaan pk-yrityksiin ja näkisin sen myös mahdollisuutena maaseudulle. Isot yritykset, jotka ovat saaneet merkittävimmät tuet, eivät ole enää pystyneet työllistämään suomalaisia. Heikkilä näkee luontoarvot niin Konneveden kuin Rautalamminkin merkittävimpänä potentiaalina. - Niiden arvoa ei täällä vielä täysin UIMME VASTAVIRTAAN Konneveden Osuuspankki toimii monella tapaa pankkimaailman yleisiä trendejä vastaan. Pankissa on päätetty panostaa fyysiseen asiakaspalveluun samalla, kun kilpailijat karsivat konttoreitaan. Kysyntää palvelulle on enemmän kuin pankki ymmärretä. Tulevaisuuden kannalta olen tyytyväinen, että Konnevesi on koskensa ostanut ja upealle alueelle on suunnitteilla kansallispuisto. Rantatonttien omistajien toivoisin joko rakentavan rantansa itse tai laittavan tontit myyntiin, ja antaa jonkun muun rakentaa.

7 Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Veijarikirjailijoiden kiertue pysähtyi yöpymisen ajaksi Rautalammille. Lasse Lehtisen mukaan tarttui aamutakki Tiinan Tuvalta. VEIJARIKIRJAILIJAT POIKKESIVAT RAUTALAMMILLA Kirja on helpompi sijoittaa maaseudulle Veijarikirjailijat Kalle Isokallio ja Lasse Lehtinen kiersivät Suomea kertomassa uutuuskirjoistaan Aunen ketjureaktiosta sekä Hiihtävästä hautaustoimistosta. - Kiersimme Tampereella, tumia. - Ja Lassen kanssa kun alkaa ideaa pyörittämään, niin isomman idean kanssa lähtee pois. Olen aina sanonut, että jos minulta jotain saa varastaa niin ideoita, niitä riittää. Isokalliolla on mökki Kemiössä, Lehtisellä Varpaisjärvellä. Maa- Kuopiossa, Oulussa ja Jyväskylässä mutta yövyimme Orivedellä, Varpaisjärvellä ja Rautalammilla. Metropolikiertue siis, miehet naurahtavat. - Lassen kanssa seudun tunteminen onkin tärkeää, sillä kirjan tapahtumat on helpompi sijoittaa maaseudulle. - Lukijan on helpompi hahmottaa kunnanjohtaja kuin vaikkapa Helsingin on kiva olla rundilla, Lassen kanssa kaupunginjohtaja. mielummin minä sitä kun alkaa ideaa On pienempi vaiva kehun kuin itseäni. pyörittämään, niin saada rakenteet ja syyseuraussuhteet Toisaalta on mukavaa olla viikko kehuttavana, Kalle Isokallio kertoo isomman idean kanssa lähtee pois. lukijan päähän. Lisäksi meidän kirjoissa kaikkein kiertueesta. viisaimmat ihmiset Kiertueelle lähtiessään Isokallio arveli, että uusi kirja-aihe on palatessa valmis. Kirjailija on hänen mukaansa aivan järjetön varas; koko ajan silmät auki painamassa mieleen erilaisia ihmisiä ja tapah- eivät koskaan asu Helsingissä, maalaisjärjen arvostus on kuva, Isokallio toteaa. Kiertueella tarkoituksena on kohdata lukijoita ja tuoda esille tyylilajia. Veijarikirjailijoita saisi Suomessa olla enemmänkin. - Historia on niitä täynnä, mutta nyt kirjoittajakunta on käymässä ohueksi. Veijarikirjan miehet tiivistävät umpihulluun ideaan, jota aletaan selittää niin todenmukaisesti, että puolessa välissä lukijan todellisuudentaju on koetoksella. - Yksityiskohtien, historian ja maantieteen on oltava niin tarkkoja, ettei lukija epäile niitä, Isokallio valottaa. - Hahmojen pitää olla eläviä itse kirjailijalle, ei niistä muuten voi kirjoittaa, kertoo Lehtinen. Lasse Lehtiseltä ilmestyi hiljattain hänen toimittaja Sanna Ukkolan kanssa kirjoittama kirja Paavo Väyrysestä. Kalle Isokalliolla työn alla on Mato Valtosen elämänasenteesta kertova kirja. - Ainakin päähenkilö on veijari, Lehtinen huomauttaa. - Eikä ihan tosissaan pysty Madostakaan kirjoittamaan, Isokallio jatkaa. SUONENJOEN UA Kiittää yhteistyökumppaneita Kuljetusliike HämyTrans Hämäräjopparit RaMetko Kierinniemen Hoitokoti Auto-Osa Suonenjoki Rakennusliike A.Kimonen Suonenjoen Sähköasennus Kuljetus S.Nykänen Kenttämestarit Koneurakointi Sami Lehmonen Rautalammin Osuuspankki Rautalammin Kunta Suonenjoen Purkuosapalvelu Karaoke bar Seilinki Jorkin Korjaamo Maanrakennus Jari Hämäläinen Rautalammin Autoapu Vesannon Ua Teboil Suonenjoki Timanttityö Huttunen Netsor Savon Autopalvelu Sisä-Suomen Sammutinhuolto TV-Radio Sirkeinen Korjaamo ja metallityö M.Haukka Tmi Sanna Rissanen Auto- ja pienkonekorjaus J.Puranen 7

8 Teksti: Iiro Lyytinen Kuvat: Iiro Lyytinen, Leena Pakarisen perhealbumi KYLÄLÄINEN Leena emopihalla Crocuksen haistellessa hihaa. Emot tulivat Vanhataloon vuosituhannen vaihteessa. Lypsykarjaa pidettiin emojen ohessa vuoteen 2007 saakka. MAATALOUS EI OLE AURINGONLASKUN ALA Leena Pakarinen on toimittaja-farmari luvun lopulla Leena Pakarinen ja Anssi Hänninen olivat vastavalmistuneet toimittaja ja automaatioinsinööri. Sanomalehti Uusi Suomi kertoi samaan aikaan kummankin ammatin olevan selkeitä tulevaisuuden ammatteja. Maanviljelys nimettiin auringonlaskun ammatiksi, minkä vuoksi tuoreet toimittaja ja insinööri päättivät ryhtyä - yllätys yllätys - maanviljelijöiksi. Ennen tuota päätöstä Leena oli jo ehtinyt aloitella toimittajauraa Nokian Sanomissa, Hervannan Sanomissa ja Maaseudun Tulevaisuudessa. - Anssi pääsi Tekuun Tampereelle ja minä menin perässä. Kun en päässyt tiedotusopin tiedekuntaan, hain Nokian Sanomiin kunnallistoimittajaksi. En tullut valituksi, mutta heidän valitsemansa toimittaja katkaisi jalkansa, ja minä pääsin tuuraamaan häntä. Jalan parantuessa Jokaisella oli Suomen kartta, josta väritettiin kunnat, mihin oltiin päästy juttukeikalle. olin jo tukevasti sisällä talossa, Pakarinen muistelee. Myöhemmin Leena pääsi opiskelemaan toimittajatutkintoon. Opiskelukaverin houkuttelemana hän päätti hakea kesätoimittajaksi Maaseudun Tulevaisuuteen. - Se on hauska lehti. Ja siellä oli hirveän kiva toimitus ja hauska työskentelytapa: matkapäivät ja lehtipäivät. Matkapäivinä lyötiin lippu kouraan ja lähdettiin reissuun. Jokaisella oli oma Suomen kartta, josta väritettiin kunnat, mihin oltiin päästy juttukeikoille. Ikinä en ole lentänyt niin paljon, kuin silloin. PAKARILASTA MAAILMALLE JA TAKAISIN Päätös palata maailmalta kotiin syntyi yhdessä, kun monta viikonloppua oli jo tullut farmin töissä vietettyä. - Muutenkin olen sitä mieltä, että maanviljelijäksi on parempi ryhtyä kuin jäädä. Asiat näkee paljon laajemmin, kun käy välillä muualla. Vanhatalo on Leenan kotitila. Suvun esi-isän veneen kokka karahti Pakarilansalon rantaan jo ennen Rautalammin perustamista, suku on satojen vuosien saatossa liikkunut vain kuutisen emolehmiin. Leenan ja Anssin alkaessa hoitaa maatilaa he laajensivat lypsykarjaa ja lisäsivät päälukua. Leenan kädet eivät kuitenkaan kestäneet jatkuvaa kosteutta. - Ja kun molempien pitää voida tehdä kaikkia farmin töitä, ei se toteudu jos minä hilseilen taivaan tuu- kilometriä. Leenan Vanha ruuna liin. ollessa lapsi Pakarilassa oli lähti minun Ratkaisu oli emolan vielä koulu, posti ja kauppa, jossa Leena muistaa käyneensä Matti-sedän kanssa kanssa hevosella. - Siihen aikaan melkein syntymäpäivänä Minä istuin puussa ja heittelin kiviä. perustaminen. Ensin emoja otettiin lypsykarjan rinnalle, ja pian tila pullistelikin eläimistä. - Emoja alkoi olla pian joka talossa oli hevonen. Sitten ne hävisi, meidän vanha ruuna lähti Ja jos joku asia voi olla kauhea, niin se lähti minun syntymäpäivänä. Muistan kun istuin puussa ja heittelin kiviä. Nythän Rautalammilla on taas paljon hevosia. enemmän kuin lypsylehmiä. Rinnakkain mentiin aika pitkäänkin, mutta viimeiset lypsylehmät meiltä lähti heinäkuussa Itkettiin koko se sateinen päivä. Leenalla ja Anssilla on kaksi lasta: Juuso ja Tuuli. Vaikka oman farmi ja järven Emolehmäfarmi on pariskunnan ranta ovatkin hienoja asioita, on oma yhteinen. Periaatteena on, että kumpikin pystyy tekemään kaikkia tilan töitä. Samasta syystä lypsykarja on vaihtunut perhe kaikkein tärkein. - Hirveän usein mietin sitä, miten onnellinen olen, kun minulla on Anssi,

9 Leena isänsä Jaakon sylissä Vanhatalon omenatarhassa. Sama puu on taustalla vuonna 2001 otetussa kuvassa, jossa Leenan sylissä on perheen esikoinen Juuso. Leena ja Anssi osallistuivat kiviaidalla istumisen maailmanennätykseen kesällä Leena haastattelemassa yhdysvaltalaista Temple Grandinia, jonka Time-lehti nimesi vuonna 2010 maailman sadan vaikutusvaltaisimman ihmisen joukkoon. Juttu julkaistiin KMVet-lehdessä vuonna tusprojektit routa-aikaan, milloin farmilla Juuso ja Tuuli. Molemmat lapset ovat harrastaneet musiikkia pienestä asti. Juuso on rauhallisinta, Leena kertoo. Googlaa Tampereen Pakkahuoneen konsertteja, Tuuli on innostunut kaessa käydään läpi tulevat Rutiineihin kuuluu, että viikon al- ratsastamisesta ja toivoo farmin työt sekä molempien Tämä on monella omaa hevosta. omat bisnekset. tapaa dream, Pikkukeskostaustan - Tekee hyvää vaihtaa pystyn yhdistämään vuoksi Juusolla on CP-vamma ja hän käy Mäntykan- hienona aurinkoisena päi- hommasta toiseen. Vaikka kirjoittamisen ja farmityöt. kaan erityiskoulua Kuopiossakaivos katsoa kalenteria ja vänä on melkoinen suola- Perheen kevätperinne on vasikka-arvaus, jossa oikealle päivälle vasikan synty- Kirjoitustöissä Leena on valinnut todeta, että pitää kirjoittaa. mää veikannut voittaa suklaamunan. asiakkaikseen maatalouteen ja talouteen liittyvät erikoislehdet. TOIMITTAJA-FARMARI - Joku on joskus kysynyt, miksei Farmitöiden ohessa Leena on freelancetoimittaja. Anssilla puolestaan on oma Olen vastannut, että et vaan lue niitä leh- minun kirjoittamia juttuja näe missään. insinööritoimisto, jonka hän perusti heti tiä. palatessaan takaisin Rautalammille. Työssä joutuu tekemään paljon taustatutkimusta, joten Leenalla on maata- - Minulle tämä on monella tapaa dream, koska pystyn yhdistämään kirjoittamisen ja farmityöt. Emolehmät eivät tapohjainen ote. Hän palasi hiljattain louteen hyvin käytännöllinen että fak- sido aikatauluja niin tiukasti kuin lypsykarja ja yritänkin ajoittaa isommat kirjoimittajien Argentiinasta maailman maataloustoi- kongressista. - Päätettiin Anssin kanssa hyvissä simman ihmisen listalle. ajoin, että Argentiinaan lähdetään yhdessä. Kävimme myös pre-kongressissa Uruguayssa ja loppuajan olimme Iguassun putouksilla lomalla. - Argentiinassa päästiin LIIKUNTAA TYÖN OHESSA Vaikka maatilan töissä tuleekin liikuttua, on Leenalla myös liikunnalliset harratukset. Erityisesti Pakarilan kylälatu syömään raatoa roviolla. Voin vaikka kirjoittaa saa Leenalta kiitosta. Otettiin nauta, halkaistiin ja suolistettiin, suolattiin ja aamupäivän, sitten pidän pienen tauon ja - Se oli yksi lumeton talvi, kun yksi kyläläinen irrotettiin häntä. Puolikkaat pääsen hiihtämään teki moottorikelkkaladut laitettiin hetekalle, heteka hiillokselle ja aaltopelti päälle. Kuullostaa brutaalilta, meidän emolan nurkalta. pelloille. Siitä on tullut perinne ja meillä on hirveän hyvä kylälatu, jolle pääsee mutta maistui hyvältä, Leena nauraa. joka talon pihasta. Voin vaikka kirjoittaa Toimittajauran huippuhetkiä on aamupäivän, sitten pidän pienen tauon ja Leenan mukaan ollut Temple Grandinin haastattelu Coloradossa. Grandin on kuuluisa yhdysvaltalainen autisti, joka kykenee näkemään maailman lehmien silmin. Hän on pystynyt vaikuttamaan paljon eläinten hyvinvointiin ja yli puolet USA:n ja Kanadan teurastamoista käyttää hänen suunnittelemia karjankäsittelyjärjestelmiä. Time-lehti nimesi hänet vuonna 2010 maailman sadan vaikutusvaltai- pääsen hiihtämään ihan meidän emolan nurkalta. - Olen saanut Anssilta syntymäpäivälahjaksi retkiluistimet, kanootin ja rullaluistimet, hän luettelee. Myös pyöräily kuuluu harrastuksiin ja useana vuonna Leena onkin ollut pyöräilemässä Lähiruokaviestiä, viimeksi 2011 matokapteenina eli maatalous- ja ruokatoimittajien joukkueessa. 9

10 Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen KIRKKOHERRANVIRASTO Kuopiontie 38, Rautalampi Puh TAPAHTUMAT SU Jumalanpalvelus kirkossa klo 10. TI-KE Yöseukkari 2-4 -luokkalaisille srk-talolla alkaen klo 15. SU Seurakuntaan vuonna 2013 muuttaneiden kirkkopyhä. Messu kirkossa klo 10, kirkkokahvit seurakuntatalolla. TI Raamattuopetusta seurakuntatalolla klo 18 : Armo - ansaitsematonta rakkautta meidän osaksemme, Marja-Leena Niinivaara-Koskell. TO Nuorten elokuvailta ja isoskoulutus seurakuntatalolla klo Ekumeeninen ilta ortodoksisessa seurakunnassa klo 18. SU Jumalanpalvelus kirkossa klo 10. MA Rovastikunnallinen Inkeri-ilta seurakuntatalolla klo 18. Mukana KE Elsa Kirjanen. Naisten tupailta Taakat taakse Tuula Sipon kodissa, Kivisalmentie LA Pyhäinpäivä. Messu kirkossa klo 10, vainajien muistaminen. SU Jumalanpalvelus kirkossa klo 10. SU Isänpäivän messu kirkossa klo 10. SU Jumalanpalvelus kirkossa klo 10. TI Raamattuopetusta seurakuntatalolla klo 18: Armo kasvattaa hyviä hedelmiä, Ismo Haapanen. SU Messu kirkossa klo 10. Lastenohjaaja Terhi Härmä ja nuorisotyönohjaaja Jaana Lehtolahti kertoivat syyskirkkohetkessä enkeleistä. KESKEINEN OSA SEURAKUNNAN TOIMINTAA Lapsi- ja perhetyö Lapsi- ja perhetyö ovat keskeinen osa seurakunnan toimintaa. Viime viikolla kokoonnuttiin yhteiseen syyskirkkohetkeen. haiskasvatusta uskontokasvatuksessa. Uusia vauvoja käydään tervehtimässä seurakunnan ja kunnan perhetyöntekijän toimesta. Mukana on rotinakassit, joiden sisältöön ovat osallistuneet myös - Tämä syyskirkkohetki on jo perinteinen tapahtuma. Kirkkohetki kestää parikymmentä minuuttia ja keskeistä on puhua lapsille lasten kielellä, kirkkoherra Pekka Tuovinen kertoo. Kirkkohetkeen on ryhminä kutsuttu paikalliset yritykset ja yhteisöt. Viereilulla kerrotaan lapsiperheille tarjottavista palveluista. - Samalla kutsutaan mukaan toimintaan ja meillä onkin perhekerhossa nelisenkymmentä perhettä. Se on oikeastaan ainoa paikkakunnalla esimerkiksi kunnassa toimivat päiväkotiryhmät. Perhekerhossa toimiva vertaisryhmä pienten Yhteistyö kunnan perhetyön on mukana lasten perheille eikä seurakuntaan kuu- kanssa on tiivistä ja alkamassa on esimerkiksi mentorointitoiminta, jossa seura- perhettä. nuorisotyönohjaaja Jaana Lehtolahti ker- nelisenkymmentä luminen ole edellytys osallistua kerhoon, kunnan henkilökunta tukee kunnan vartoo. 10 SYKSYN KONSERTTEJA: LA KE SU SU Hartaat sävelet siunauskappelissa klo 18. Marja Turu, kantele. Kuopion konservatorion Suonenjoen yksikön konsertti seurakuntatalolla klo 18. Sisä-Savon kansalaisopiston ja Rautalammin seurakunnan yhteinen lasten ja nuorten konsertti kirkossa klo 18. Lauluyhtye Rajallisten (sisäsavolaisia muusikoita) joulukonsertti kirkossa klo 18. Muut tapahtumat ja viikottaiset tilaisuudet löydät seurakunnan nettisivuilta ja Facebookista. Voit myös tilata seurakunnan kuukausitiedotteen sähköpostiisi. Rautalammin seurakunnan työntekijät diakoni Antti Kaipiainen, nuorisotyönohjaaja Jaana Lehtolahti, kanttori Kaisa-Liisa Pirkkanen, talouspäällikkö Tuula Manninen, seurakuntamestari Tero Jalkanen, lastenohjaaja Terhi Härmä, lähetyssihteeri Marja-Leena Pöyhönen, nuorisotyönohjaaja Helena Korhonen, seurakuntapastori Suvi Iso-Herttua ja kirkkoherra Pekka Tuovinen. Rautalammin seurakunnassa töitä tehdään kymmenen työntekijän voimin. Vaikka jokaisella on omat erityisalansa, on pienessä seurakunnassa rohkeasti tartuttava niihinkin töihin, jotka eivät varsinaisesti kuulu omalle vastuualueelle. TYÖ ON TEKIJÖIDENSÄ SUMMA - Jokaisella on oma vastuualueensa. Emme kuitenkaan ole joukko spesialisteja, vaan jokaisen on toimittava yhdessä muiden kanssa, kuten orkesterin soittajienkin, kirkkoherra Pekka Tuovinen kertoo.

11 Teksti: Toini Imponen Ihmisenä täyttä rautaa LAURA MALMIVAARA Rautalammin oma poika on viimeistään nyt nimensä veroinen täyttä rautaa. Vasen reisi ja vasen kyynärvarsi on raudoitettu. Oikeassa nilkassa on ruuvit. Puolitoista vuotta sitten häntä leikattiin irti Rengossa täysin romuttuneesta kolariautosta. Rautainen rautalampilainen on toipunut herkkään iskuun uudessa kirjassaan. Kari Hotakainen kiittää vuolaasti rautalampilaisia saamastaan tuesta. Pitäjän omaa poikaa ei unohdettu vaikealla hetkellä. Monet enkelit olivat lennossa. - Kortteja, toivotuksia ja lohdutusta on tullut ihan hirveästi. Olette eläneet mahtavasti mukana. Kannustus ja tuki on tuntunut hyvältä, Kari lähettää kiitoksia kotipuoleen. Rautalampi on ollut kirjailijalle tärkeä tankkauspaikka erityisesti onnettomuuden jälkeen. - Käyn äidin ja isän luona säännöllisesti. Nyt piti tulla Pestuumarkkinoille, mutta nämä uuden kirjan ilmestymishulinat siirsivät reissua parilla viikolla. ELÄMÄLLE VELKAA Kari Hotakainen kävi rajalla. Hän astelee sulavasti lavalle Kansallisteatterin Prosak-klubin kirjailijaillassa. Sama sarkastisen humoristinen Hotakainen, mutta silti uusi. Onnettomuus muutti elämän ja uusimman kirjan suuntaa. Omakohtainen kokemus toi sisältöön terävyyttä. - Alkuperäisenä teemana oli kirja palvelutalosta ja yhteisten verovarojen käytöstä. Tämä oman elämän irvokas käänne muutti palvelutalon sairaalaksi. Nyt tekstiin tuli enemmän riemua ja vihaa. Karastui, antoi palaa kunnolla, Kari kuvaa onnettomuuden vaikutusta tekstiin. Luonnon laki on ilmestynyt. Kari jännittää uuden kirjan vastaanottoa kuin esikoiskirjailija. - Se oli niin lähellä, etten kirjoita enää yhtään mitään. Kirjoittaminen ei ollutkaan enää itsestäänselvyys. Pelkäsin kävelenkö koskaan, kuntoudunko ennalleen. Muu pelko tuli vasta sen jälkeen. Piti opetella, miten kirjoitettiin. En ollut käynyt työhuoneella moneen kuukauteen. Sairaalassa psykiatri ilmestyi sängynlaidalle lievittämään traumaa. Hän kannusti Karia jatkamaan kirjoittamista: - Olet sen elämälle velkaa, niin se sanoi, Kari naurahtaa. - Halusin kirjoittaa, kuin en olisi kirjoittanut koskaan ennen - eri miehenä, mutta lukijathan sen lopulta päättävät. Olin epävarma, osaanko kirjoittaa kaikki onnettomuuden ja sairaalan kokemukset - välittää ne tuntemukset, joita monilla ihmisillä on. YKSITYISESTÄ YLEISTÄ Kritiikki on ollut kiittävää: Kirkastunutta ja selvää ajattelua nyky-suomesta ja hyvinvointivaltiosta (Yle), Hotakaisen lause taas on parasta suomalaisessa kirjallisuudessa Vanhus on paperilla kevyt, lattialla raskas (Aamulehti), Onneksi Hotakainen jäi eloon. Ihmisenä ja kirjailijana (Turun Sanomat). - Se oli suuri helpotus. Kirjaa ei koskaan pitäisi kirjoittaa kahdesta syystä: omakohtaisuus ja ajankohtaisuus. Tässä ne nyt molemmat ovat, kieleen kuorrutettuna ja mielikuvitukseen marinoituna. Kieli on kirjailijan tärkein työkalu: pukea sanoiksi se, minkä vaistoaa ja aavistaa, Kari kertaa viimeisintä työprosessia. Kari on aina arvostanut hoivatyöntekijöitä. Erityisesti tässä kirjassaan hän haluaa antaa äänen sairaan- ja omaishoitajille, jotka tekevät raskasta työtä törkeällä palkalla. Onnettomuudesta toivuttuaan Kari on vienyt hoitajilleen sairaalaan kakkuja ja uunituoreen kirjansa. Kirjailija-illan päättyessä tuttu hahmo saa Karilta nimikirjoituksen teokseen ja lämpimän halauksen. - Suurin kiitoshan tuli äsken tuossa. Siinä kävi minun hoitajani Malmin sairaalasta. Hän oli tosi kiitollinen, että joku kirjoittaa sairaanhoitajien vaativasta työstä. Sitä ei kirjallisuudessa ole paljoa kuvattu. HYVINVOINTIA JAKAMAAN Kieli on Luonnon laissa suorastaan rikastunut. Hotakaismainen huumori pursuaa edelleen rivien välistä, mutta sanomiseen on tullut uutta herkkyyttä, runollisuutta. Karille on tärkeää, että runoilijan tausta pilkottaa proosatekstistä; persoonat ja kieli vaihtuvat ilman välimerkkejä. - Unelmana oli kirjoittaa törkeän herkkä kirja. Halusin myös kuvata, kuinka paljon hoitajat tarvitsevat huumoria jaksaakseen työssä. Kipupotilaalla saa hermo pet- Kari Hotakainen lähettää lämpimiä terveisiä rautalampilaisille saamastaan tuesta. Viestin välittää entinen rautalampilainen ja jutun kirjoittaja, Toini Imponen. tää, mutta hoitajalla ei koskaan. Karin kirja suuntii myös Suomen tulevaisuutta. Se haluaa herättää keskustelua hyvinvointivaltion säilyvyydestä ja säästöistä. Kirjailija patistaa hyväosaista keskiluokkaa säästötalkoisiin. - Eri alan ihmisiltä kysyttiin Hesarissa, mistä säästäisitte. Kaikki halusivat leikata, mutta ei meidän alalta. Olen joskus saanut yhteiskunnan apua, mutta nyt hyväosaisena ihmettelen, miksi minulle tulee kaikki nämä etuisuudet, vaikka en niitä välttämättä tarvitse? Hyväosaisen keskiluokan ongelma on se, että ne tarjoavat peiliä naapurille, vaikka se pitäisi kääntää itseensä, Kari puuskahtaa. Hotakaisen lyhyempään eloonjäämisoppiin kuuluu yksi lepopäivä viikossa, kirjoittamista, kävelyä, lukemista, uimista ja kuntosalia. Kepit on heitetty nurkkaan, mutta vasen jalka on vielä heikompi toista. Kuntoutumisensa Kari näkee vaihtotaloutena parhaimmillaaan. - Yhteiskunta on tehnyt verovaroilla hirvittävän ponnistuksen eteeni. Velvollisuuteni on kuntoutua ja palata iloiseksi veronmaksajaksi, hän virnuilee ja vakavoituu sitten. - Elämä on myös lahja. Sain muistutuksen, että päivät ovat rajatut. 11

12 RAUTALAMMIN KUNTA TIEDOTTAA VANHUSTEN VIIKON TEEMANA ON TÄNÄ VUONNA HYVIÄ VUOSIA Keskiössä ikäihminen KIRJASTON KILPAILU KANNUSTI LUKUHARRASTUKSEN PARIIN Rautalammin kirjastossa järjestettiin kesän aikana perinteiseen tapaan Lukevin lomalainen -kilpailu, jonka tarkoituksena on innostaa lapsia lukuharrastuksen pariin kesäloman aikana. Lukuaikaa oli kesäkuun alusta elokuun loppuun. Kilpailuun saivat osallstua luokkien 0-6 oppilaat, mukaan luettuna kesärautalampilaiset. Luettu sivumäärä ratkaisi kunkin ikäluokan voittajan. Kilpailuun osallistui yhteensä 11 alakouluikäistä. 12-vuotiaiden sarja: Matti Urtiainen sivua, Ida Vepsäläinen sivua. 10-vuotiaiden sarja: Sofia Liimatainen sivua, Hiski Hirvonen sivua. 9-vuotiaiden sarja: Kalle Vepsäläinen sivua, Valeria Salmi sivua, Katja Loivarinne 159 sivua. 8-vuotiaiden sarja: Henna Rossi sivua, Anni Lindsberg 706 sivua, Timo Vartiainen 112 sivua. 7-vuotiaiden sarja: Jemina Herranen 785 sivua. Kaikille ahkerille lukijoille on toimitettu kirjapalkinto. Vanhusten viikolla esille nostetaan ikäihmisten hyvinvointi. Viime vuonna teemana oli sukupolvien kohtaaminen. Touhulan lapset olivat tuolloin ulkoilemassa yhdessä Palvelukoti Pauliinan ja päivätoiminnan väen kanssa. Vanhusten viikko on valtakunnallinen teemaviikko, jota on Suomessa vietetty vuodesta 1954 lähtien. Rautalammilla osana teemaviikkoa järjestetään Tuuppauspäivä ikääntyville. Tuuppauspäivä on osa Ikäinnovaatio hanketta, jossa luodaan toimintamalleja ikääntyvien hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittymiseen. - Hankkeen tarkoituksena on aktivoida eläkkeelle jääviä. Meillä Rautalammilla mukaan Tuuppauspäivään on pyydetty yhdistyksiä ja yrityksiä, vanhuspalvelujohtaja Terttu Härkönen kertoo. Vanhusten viikolla esille nostetaan vanhusten asiat muutenkin. Ohjelmaa on järjestetty miltei viikon jokaiselle päivälle. Viikko alkoi jumalanpalveluksella sunnuntaina, eilen ohjelmassa oli senioreiden ulkoilupäivä urheilukentällä. Viikon suosituimpiin tapahtumiin on monena vuonna kuulunut päivätanssit, jotka tänä vuonna järjestetään vanhusten viikon juhlan yhteydessä palvelukotien asukkaille. Tuuppauspäivässä torstaina esitellään esimerkiksi ikäihmisten perhehoitoa, jollaiselle kunnassa olisi kasvava tarve. - Perhehoidon lisäksi meillä on huutava tarve löytää vanhuksille sopivia vuokra-asuntoja kirkonkylästä, Härkönen kertoo. Kotihoidon ohjaaja Kyllikki Kemppainen kertoo pitkien välimatkojen syrjäkylille olevan haaste kotihoidolle. Hän toivookin, että esteettömistä vuokra-asunnoista ilmoitettaisi kuntaan aktiivisesti. Alkamassa on myös Kirkkotien rivitalojen kunnostaminen ikäihmisille sopiviksi sekä pienryhmäkodin perustaminen. Kyllikki Kemppainen, Terttu Härkönen ja Anne Nieminen. - Myös päivätoiminnalle on paljon kysyntää, ja se onkin saamassa lisää tilaa Palvelukoti Pauliinan yhteyteen, palveluasumisen vastaava sairaanhoitaja Anne Nieminen kertoo. Laajennus mahdollistaisi päivätoiminnan järjestämisen neljänä päivänä viikossa nykyisen kolmen sijaan. Päivätoiminta palvelee tällä hetkellä 20 vanhusta mutta tarve olisi suurempi. Päivätoiminta on keskeisessä osassa esimerkiksi omaishoitajien vapaapäivien järjestämisessä. VANHUSTEN VIIKON OHJELMAA RAUTALAMMILLA TI SPR:n Ystäväntupa auki klo Vieraana Kalevi Poimala klo aiheenaan: Mistä runoni ja tarinani syntyvät? KE Vanhuus ja viisaus - vanhuus eri kulttuureissa -luento Puroniemessä. Luennoitsijana Isä Johannes. Yhteiskuljetus, lähtö kunnanvirastolta klo ja paluu klo 14. Palveluasumisen vanhusten viikon juhla / tanssit Kyllikissä klo 14, esiintyy Partti Duo Pieksämäeltä. Palvelukotien asukkaille. TO Tuuppauspäivä kunnanvirastolla klo Kts. lisätietoja sivun alalaidasta. SU Liturgia Pyhän Nikolaoksen kirkossa ja kirkkokahvit klo 10. Jumalanpalvelus Rautalammin kirkossa klo Terveyttä ja hyvinvointia ikääntyessä: TUUPPAUSPÄIVÄ torstaina klo kunnanviraston valtuustosalissa Klo 10 Näytteilleasettajat esittäytyvät. Tarjolla verenpaineen mittausta, arpajaiset ja perinnerieskan maistajaiset. Ikäinnovaatio-hanke tarjoaa kahvin ja pullan! Klo Perhehoidon esittelyvideo; Vanhusten perhehoidon voima -hankkeesta mukana Mari Pirinen ja Tuija Raitalainen. Klo Rautalammin kotihoito, Osuuspankki ja apteekki esittäytyvät videoyhteyden kautta valtuustosalissa. Lisäksi asiaa liikenneturvallisuudesta, paikalla ovat Elsa Paronen ja Katja Ropponen Itä-Suomen yliopistosta Ikäinnovaatio-hankkeesta ja diasarja ikääntyvien ihmisten arjen turvallisuudesta. VAPAA PÄÄSY! TERVETULOA! AAMUKAHVIT Kaikille rautalampilaisille yrittäjille, elinkeinonharjoittajille ja itse itsensä työllistäville. HUB RAUTALAMMIN TILOISSA perjantaina klo 9.00 Tervetuloa vaihtamaan kuulumisia ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Kahvit tarjoaa Rautalammin kunta. Yrittäjien ilta RAUTALAMMIN MUSEOLLA tiistaina klo 18 Teemana palveluiden ja kylänraitin ilmeen kukoistaminen tarinoita hyödyntäen. TERVETULOA! Tapastarjoilu. Järjestää Elinkeinotoimi

13 Teksti ja kuvat: Iiro Lyytinen ÄmSee Raatalampi kutsuu mopoista ja moottoripyöristä kiinnostuneet nuoret mukaan kerhotoimintaan. ÄmSee Raatalampi käynnistelee nuorisotoimintaa ÄmSee Raatalampi esittäytyi hiljattain nuorisotiloilla. Tarkoitus on viritellä mopokerho-toimintaa yhteistyössä kunnan kanssa. - Voitaisi esimerkiksi alkaa rakentamaan mopoa tai moottoripyörää talven aikana, yhdistyksen restentti Markku Tuutti kertoi paikalla olleille nuorille. Mahdollista on myös omien pyörien korjaaminen. Alustavasti kerhon kokoontumispaikaksi on kaavailtu Matti Lohen koulun metallityön luokkaa. - Siellä saataisi nostettua pyörä pöydälle ja maalaustilakin olisi käytettävissä, Tuutti kertoo. Rautalammin kunnan vs. vapaa-ajansihteeri Anni Pihl on innoissaan siitä, että yhdistykset lähtevät mukaan nuorisotyöhön. Hän kertoo, että yhteistyötä on viritteillä myös Rockmuusikoiden kanssa. Tarkkaa aikataulua toiminnan alkamiselle ei vielä ole, alustavasti on kaavailtu että kerho kokoontuisi joka viikko. Kerhosta kiinnostuneiden kannattaa seurata tiedotusta ÄmSee Raatalammin kotisivuilla osoitteessa KAIVINKONETYÖT tonnin pyörä- ja telakoneilla Koneurakointi Sami Lehmonen Rautalampi Psykiatrian erikoislääkäri Anu Hirvonen Vastaanotto: Kuopiontie 22, Rautalampi Ajanvaraus maanantaisin klo Puh IMUAUTOPALVELUT KAIVOJEN TYHJENNYKSET Jari Pietiläinen Soita Sami Lehmonen Sisä-Savon Nuohouspalvelu Oy Konnekoskentie 251 B Rautalampi Tero Hiltunen JT PARKETTITYÖT Hionta, lakkaus, petsaukset Asennus- ja korjaustyöt Sisäremontit, sauna- ja suihkuremontit Asuntoautovuokraus Kilpailusta kerrottiin koululaisille maanantaina MATTI LOHEN YLÄKOULULLA KÄYTÖSTAPAKILPAILU Soita Jarmolle Matti Lohen koululla alkoi kolmisen viikkoa sitten kuukauden kestävä käytöstapakilpailu, joka on osa koulun tapakasvatusviikkoa. Neljän viikon ajan luokat keräävät plus-pisteitä, joita on mahdollista ansaita hyvällä käytöksellä niin oppitunneilla kuin välitunneillakin. Kilpailun viimeinen viikko käynnistyi eilen maanantaina. Rehtori Arvo Leskisen mukaan kaikki luokat ovat ansainneet pisteitä, ja jokaisella on vielä mahdollisuus voittoon, josta palkintona on pitsat koko luokalle Ravintola Mortonissa. ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Harri Ikävalko Asemakatu Suonenjoki (017) OSTETAAN / NOUDETAAN Rauta- ja peltiromua Autot, maatalouskoneet ym. Akut, jalometallit (Kupari, rst., alumiini) Romutustodistukset Renkaiden vastaanotto T:mi HM Korhonen Herrantie 1073, Rautalampi Ympäristöluvan omaava yritys 13

14 Kyliltä kuultua: Anna Liisan Helsingin matka Anna Liisan siskon poika Kalle oli muuttanut Helsinkiin 1920-luvun lopulla. Siellä hän oli ollut muun muassa kivityömiehenä eduskuntatalon rakennustyömaalla. Käydessään lomalla kotiseudullaan Suonenjoen Pörölänmäellä hän tapasi tätinsä Anna Liisan, joka kiinnostui kovasti Helsingistä. Tule käämään Helsingissä, nii minä näätän sinulle kaapunkia. Kalle kirjoitti paperilapulle osoitteensa ja antoi sen tätinsä käteen. Itsenäisen torpan emännälle Anna Liisalle vahvistui tunne, että Helsinki on nähtävä. Pari vuotta hän säästeli matkarahoja ja oli valmis lähtemään matkalle. Hän päätti yllättää Kallen ilmoittamatta etukäteen tulostaan. Viemisiksi hän leipoi ison kalakukon ja pari leipää. Kapsäkkinsä kanssa hän käveli Heimolan (nyk. Suonteen) pysäkille ja nousi junaan. Helsingin rautatieasemalla 59-vuotias Anna Liisa laskeutui junasta kapsäkkeineen ja katseli ympärilleen. Pienen matkan päässä seisoskeli miesporukka. Anna Liisa käveli äärelle ja kysäisi: Missähä tiällä assuu Kalle Vilihelmi Hirvone? Joukosta eräs mies kysyi, että missähän sen Kallen pitäisi asua. Pasilassa. Tässä on osote, sanoi Anna Liisa ja antoi paperin miehelle. Miehen kasvot levisivät hymyyn. Minä tunnen sen Kallen, asun siinä lähellä. Minä vien teidät perille. Noustiin raitiotievaunuun. Se kulki pitkän matkan Eläintarhan urheilukentän kohdalle. Siinä vaihdettiin vaunuun, joka vei kohti Pasilaa. Anna Liisa ehti jo ajatella, että mihinkähän minua oikein viedään. Pasilassa eräällä pysäkillä laskeuduttiin kyydistä. Mies vei reissulaisen kapsäkkeineen Kallen asunnon ovelle. Kalle sattui olemaan kotona ja avasi oven. Hämmästyneenä hän torui Anna Liisaa siitä, että tämä ei ilmoittanut tulostaan. Kysyi vielä, että miten osasi tulla perille. Tuo mies ties asemalla, missä sinä asut, ja toe tänne. Muutaman päivän ajan Anna Liisa näki Helsinkiä Kallen ja tämän vaimon kanssa. Kotiin palattuaan hänellä oli paljon ihmeellistä kerrottavaa. Ja yksi ihme hänestä oli jälkeepäin myös se, että Luoja oli järjestänyt hänelle asemalle hyvän matkaoppaan perille. Myymäläauto Aarne Hirvonen kuuli tarinan Anna Liisan matkan vaiheista äidiltään 1950-luvulla. Aarne Hirvonen Kesälomalla Aitoossa ollessani pyöräilin hakemaan Luopioistentien risteyksessä olevasta postilaatikosta Hesaria. Mahtava jyrinä alkoi kuulua Pälkäneen suunnasta ja kuvittelin jo Parolan poikien Pasilla siellä painavan. Eipä aikaakaan, kun tietä myöten mennä rohelsi parasta vauhtiaan aitoolainen myymäläauto. Näky oli komea ja nopeutta ainakin 70 kilometriä tunnissa, mentiin siis suorituskyvyn äärirajoilla. Mieleni oli hyvä, sillä havaitsin tutun kaverin yli viisi vuotta sitten alkaneen kokeilun edelleen olevan voimissaan. Luopioisten sivukylien kauppakuolemat synnyttivät tarpeen tämmöiselle liiketoiminnalle ja Aitoon ideanikkarit panivat aivonystyränsä hyrräämään. Miehet ottivat kouriinsa ison jakoavaimen, pakkelipurkin sekä maalipensselin. Nyt kone pienen suostuttelun jälkeen murahtaa käyntiin kuutena päivänä viikossa ja taajamien ulkopuolella asustelevat taikka lomailevat saavat halutessaan mitä vaan. Näin olen ymmärtänyt. Siis etukäteen tilattuna myös muuta kuin hyllytavaraa. Kesällä kyselin tilanteesta. Asiakkaita kuulemma on sen verran, että kannattaa vielä pitäjää kiertää. Ensimmäinen myymäläauto rakennettiin Rautalammin Osuuskaupalle vuonna 1957 vanhan Ford Rhein-kuorma-auton alustalle. Parhaimmillaan liikkuvia kauppoja ajeli paikkakunnalla vuonna 1970 yhteensä kuusi. Niitä oli Osuuskaupalla, Kansanvoimalla, Hotakaisella, A.J. Väänäsellä ja kerkonkoskelaisella A. Turusella. Tietyillä aikaväleillä jopa kaksi autoa kauppaliikettä kohti. Vuonna 1962 kuollut isäni oli Rautalammin Osuuskaupan toimitusjohtaja. Niinpä minulle tulivat tutuiksi kaupan makasiinit, varastot, kauppahuoneet ja tietenkin myymäläautot. Niitä oli kaksi ja ajoa piisasi molemmille. Seurasin kuusivuotiaan innolla tarkkaan, miten autot illalla täytettiin varhaista aamustarttia silmälläpitäen. Jäntin Sakun ja toisen kuskin lähdettyä kotiin alkoi osaltani jännittävin vaihe prosessissa. Asetin kuuden tuuman rautanaulat pystyyn takarenkaita vasten olettaen, että pyörän pyörähtäessä eteenpäin terä sutkahtaa kumin läpi. Pettymykseni oli suuri, kun joka aamu löysin naulani hiekkaan painuneena ja autot illalla rantautuivat makasiinille ehyinä. Kesämökillemme oli kirkolta matkaa seitsemän kilometriä ja myymäläauto pysähtyi Konneveden suuntaan ajaessaan kolmesti viikossa Koivulan tienhaarassa. Kun meillä ei henkilöautoa ollut, kesät elettiin aika lailla liikkuvan kaupan ostoksilla. Ison tien varteen lähdettiin mielellään. Suu oli jollakin tavoin makeana takaisin rantaan kävellessä. Illalla keitettiin lenkkimakkaraa. Isä suututti minut monesti kertomalla ruokaa vielä olevan. Tarjolla oli isän sanassa persmarjat, kaksi pientä pallukkaa, jotka rautaniitti erotti varsinaisesta lenkistä. Henkilöautojen lisääntyessä liikkuvat kaupat alkoivat menettää merkitystään siinä missä osuuskaupan ja muiden liikkeiden sivumyymälät, joita niitäkin oli silloisessa kotipitäjässäni toistakymmentä. Savosta lähdin maailmalle 16-vuotiaana ja asuinpaikoillani minulla ei myymäläauton tarvetta ollut. Perheemme muutti vuonna 1983 Vantaan Koivupäähän. Se oli idyllinen kylä kolmisen kilometriä Kehä kolmosen pohjoispuolella, vähän yli sata taloutta ja melkein pelkästään 60-luvun alkupuolella rakennettuja omakotitaloja. Yksikään taloista ei ollut samanlainen ja kun ne vielä oli sijoiteltu isoille tonteille miten sattuu, näkymä oli erikoinen mutta samalla maalaispojan silmää miellyttävä. Kylällä oli ollut kauppa, mutta se oli lopetettu kannattamattomana. Sen sijaan myymäläauto vieraili Koivupäässä jokainen arkipäivä. Asiakkaita riitti mukavasti, kun lähimpään taajamaan oli matkaa noin kolme kilometriä. Julkinen liikenne kiersi kylämme ohi pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta tehokkaasti, joten jokaiseen talouteen piti hankkia vähintään yksi auto. Liikkuva kauppa alkoi tyrehtyä, mutta käsitykseni mukaan tuo palvelu pelaa vielä tänäkin päivänä Vantaan pohjoisissa osissa ja Nurmijärvellä. Mökin hankittuamme kaksi vuosikymmentä sitten panin mielissäni merkille Lahdesta päin ajettaessa ennen Pälkänettä kyläkaupan, minkä pihalla seisoi tuttu vekotin. Viimeisessä kastetoimituksessa lapselle oli osunut kuvaavin mahdollinen nimi: Automarket. Nyt myymäläauto toimii kiertävänä lihakauppana. Kyläkauppa laittoi ovensa kiinni vuosi sitten. Ruikonperän multakurkku Jaakko Teppo kertoi 80-luvun alussa tällaista tarinaa. Ruikonperä oli keskioluesta kuiva kunta noihin aikoihin, kaljaa ei siis saanut myydä kunnan alueella. Kolme juopohkoa veljestä asusti rantamökkiä. Kapean järven toisella puolella on Pielaveden kunta, missä keppana oli vapaata kauppatavaraa. Eräänä aamuna veljekset heräsivät kohtalaisessa krapulassa ja totesivat juomien tyystin loppuneen. Yksi miehistä havaitsi myymäläauton pysähtyneen vastarannalle. Kiireesti pantiin tyhjät pullot kassiin ja pariairokaksikko oli valmis. Urheiluseura tunnettiin nimellä Nesteen Noutajat. Puolen tunnin kuluttua parivaljakko palasi tuohtuneena, löi tyhjät pullot pöytään ja toinen sanoi: Jumankauta, kirjastoauto! Juuristaan ylpeä Rautalammilla syntynyt Jussi-Pekka Lämsä on Helsingin poliisilaitoksen operaatiopäällikkö. 14 Uutiset suoraan omalle Facebooktai Twitter-sivulle! rautalampilehti rautalampilehti

15 Päätoimittajan palsta Ruokaa jopa omalta kylältä? Jokainen toivoo, että saisimme pitää täällä ainakin ne kaupat ja palvelut, jotka meillä nyt on. Jokainen myöskin varmasti tietää, että ainoa keino säilyttää ne, on niiden käyttäminen. Yksinkertaista ja selkeää. Ostamalla omalta kylältä voi tehdä pienen sankariteon ja olla osaltaan turvaamassa työpaikkojen säilymistä. Pidemmällä tuotantoketjussa ovat tuotantolaitokset, kuljettajat ja alkutuottajat, jotka niin ikään saavat oman osansa tuotteen hinnasta. Siihenkin osaan kuluttaja voi vaikuttaa, mutta se vaatii jo enemmän viitseliäisyyttä kuin valinta lähikaupan ja kaupungin automarketin välillä. Elintarvikepakkauksiin toivotaan entistä selkeämpiä merkintöjä tuotteiden alkuperästä. Pääasiassa puhutaan alkuperämaasta, mutta samoilla merkinnöillä voisi kertoa paljon tarkemminkin ruuan alkuperästä. On ollut hauska huomata, että joissakin lihapakkauksissa näkyy jo tila, jolta liha on peräisin. Ruuan käyttäjällä on siis mahdollisuus vaikuttaa siihen, mihin alkutuottajan osa tuotteen hinnasta päätyy. Se on yleensä helppoa, jos tuottaja toimittaa tuotteet kauppaan ilman välikäsiä, mutta alkuperän toivoisi olevan jäljitettävissä myös silloin, kun välissä on elintarviketeollisuus. Iiro Lyytinen päätoimittaja Rautalampilehden kamera kiertää Rautalammin Martat juhlivat 50-vuotista toimintaansa. Yhteiskuvassa kaikki juhlassa muistetut: perustajajäsen Eila Hokkanen, Kerru Koukkari, Ritva Jaamalainen, Hilkka Hirvonen, Tuula Manninen, Jaana Hämäläinen, perustajajäsen Marjatta Larilahti, Marjatta Tuure ja Kielo Elo, joka oli sanoittanut juhlassa ensiesityksen saaneen Martta-virren. Tilaisuuden juonsi Leena Jalkanen. Kuva: Jouko Pispala ÄmSee Raatalampi vieraili 14 moottoripyörän voimin Kuutinharjussa. Asukkaat kertoivat, etteivät millään malttaisi odottaa kevääseen asti, jolloin ÄmSee Raatalampi on luvannut jälleen tulla pyörineen paikalle. Vierailua on toivottu myös Hermanninrantaan, ja sellaisen moottoripyöräilijät ovatkin luvanneet keväällä järjestää. Pestattavat rengit ja piiat olivat tänä vuonna kansalaisopiston tuntiopettajia ja henkilökuntaa. Pestuumarkkinoilla lapsia viihdytti taikuri Simo Aallon Jokeri Pokeri Box. Matti Lohen koulun liikuntasali täyttyi viime torstaina viimeistä penkkiriviä myöten kuulemaan alakoululaisten toteuttamaa Satumetsän tiellä -konserttia, jonka lippu- ja puffettitulot kartuttivat oppilaiden luokkaretkirahastoa. Lavalle kipusi saduista tuttuja hahmoja ja yleisölle tarjoiltiin monipuolinen kattaus esityksiä vauhdikkaasta rockista herkkään joutsenbalettiin. Kuvat: Panu Nyyssönen Lisää markkinakuvia: Rautalampilehti 10/2013 Painos: kpl Jakelualue: Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Vesanto ja Konnevesi Osoitteeton jakelu, Itella Painopaikka: I-Print, Seinäjoki Kustantaja: Viestirauta Oy Toimitus: Kuopiontie Rautalampi Päätoimittaja: Iiro Lyytinen Myyntipäällikkö: Marja Kämppi Ilmoitusvalmistus: Tarja Kovero Painotuote 15

16 16

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

2.12.2011. Titta Hänninen

2.12.2011. Titta Hänninen 2.12.2011 Titta Hänninen Kotitehtävätekstit! Palauta viimeistään, viimeistään, viimeistään ensi viikolla (koska meillä on viimeinen tunti)! OHJE JEŠTĔ JEDNOU: 1. Etsi internetistä jokin suomenkielinen

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA Miten perfekti muodostetaan? Perusmuoto Perfekti 1. verbityyppi ottaa olen, olet, on ottanut, olemme, olette, ovat en ole, et ole, ei ole ottanut emme ole, ette

Lisätiedot

Syksy 2014 Harjavallan seurakunnassa

Syksy 2014 Harjavallan seurakunnassa Syksy 2014 Harjavallan seurakunnassa wwwwwwwww.harjavallanseurakunta.fi DIAKONIATYÖ Keskiviikkokerho parillisina keskiviikkoina klo 13 alkaen 70/75-vuotiaiden juhla su 12.10 alkaen messulla klo 10 Anna

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2015

LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2015 LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2015 2 JUMALAN- PALVELUKSET JUMALANPALVELUKSET su 29.11. klo 10 klo 18 su 6.12. klo 11 su 13.12. klo 10 su 20.12. klo 10 to 24.12. klo 14 klo 15.30 klo 16.30 pe

Lisätiedot

Rautalammin kirjasto, Rautalampi 30.8.2013

Rautalammin kirjasto, Rautalampi 30.8.2013 RAUTALAMMIN KUNTA PÖYTÄKIRJA Nro 6/ 2013 Sivistyslautakunta Sivu 1 (14) KOKOUSTIEDOT OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Aika Paikka 21.8.2013 klo 16.00-17.20 Rautalammin kirjasto Anu Hotti Pirkko Annala Helena

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10 SAUNASEURA 29.9.2013 1/10 4. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Su 8.9. pe 13.92013 PAIKKA: Nuorgam, Pulmankijärvi ja Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin Pulmankijärvelle

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja TENDERI on Turun Kiskoliikennekerho ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

-Heinolassa 50 vuotta-

-Heinolassa 50 vuotta- Hyvää kerhokautta 2015-16! Viikoittainen kerhotoiminta on pyörähtänyt käyntiin. Päiväkerholaisten yli satapäinen joukko antaa työhömme vauhtia ja tekee arjestamme juhlaa! Jatkamme jo kevätkaudella aloittamiamme

Lisätiedot

Pyöris pyöräilynystävät ry. Toiminan kertomus 2013 1/4 Tummalla,toteutunut

Pyöris pyöräilynystävät ry. Toiminan kertomus 2013 1/4 Tummalla,toteutunut Pyöris pyöräilynystävät ry. Toiminan kertomus 2013 1/4 sihteeri Tummalla,toteutunut PYÖRÄILY HARRASTUKSENA Pyöräilyn harrastaminen on löytänyt paikkansa Lapinlahdella työpaikkojen,yhdistysten ja koulujen

Lisätiedot

Körpäkkäsanomat 1/2006

Körpäkkäsanomat 1/2006 Körpäkkäsanomat 1/2006 Taustaa Puuveneiden perinneseura Körpäkkä on vuonna 2003 rekisteröity yhdistys, jonka toimintatarkoituksena on puuveneiden perinteiden vaaliminen. Alun perin yhdistyksen perustana

Lisätiedot

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuyritykset tutuksi-kiertue Kalajoen kaupungin hallinnoima Masva-hanke järjesti marraskuun aikana viiden

Lisätiedot

Osallistujan palautelomake

Osallistujan palautelomake Kokonaisvastaajamäärä: 45 Osallistujan palautelomake 1. Ikäni Kysymykseen vastanneet: 42 (ka: 4,9) (1.1) Alle 7 v 9,5% 4 (1.2) 7 v 14,3% 6 (1.3) 8 v 9,5% 4 (1.4) 9 v 9,5% 4 (1.5) 10 v 14,3% 6 (1.6) 11

Lisätiedot

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä MENNÄÄN BUSSILLA Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä Tapahtuman logo Kansainvälinen autoton päivä Tapahtuma on ajoitettu kansainväliseen autottomaan päivään. Kansainvälistä autotonta päivää vietetään

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Puheenjohtaja kertoi LT:n kokouksesta. Pöytäkirja on toimitettu myös Koulutus- ja turvallisuuskomitean jäsenille (illalla 29.8.2001, huom. RV).

Puheenjohtaja kertoi LT:n kokouksesta. Pöytäkirja on toimitettu myös Koulutus- ja turvallisuuskomitean jäsenille (illalla 29.8.2001, huom. RV). SUOMEN ILMAILULIITTO RY PÖYTÄKIRJA Laskuvarjotoimikunta Koulutus- ja turvallisuuskomitea Kokous 4-2001 AIKA: PAIKKA: Ke 29.8.2001 klo 18.00 alkaen SIL ry, Malmi LÄSNÄ: Ilkka Keinänen puheenjohtaja Timo

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Läsnä: Liisa Temisevä puh.joht. Eläkeliitto Leivonmäen yhd. Joutsan seudun Parkinsson-kerho

Läsnä: Liisa Temisevä puh.joht. Eläkeliitto Leivonmäen yhd. Joutsan seudun Parkinsson-kerho PÖYTÄKIRJA Vanhus- ja vammaisneuvosto Aika 26.6.2015 klo: 13.00 14.40 Paikka Palvelukeskus Jousi, Myllytie 14 19650 Joutsa Läsnä: Liisa Temisevä puh.joht. Eläkeliitto Leivonmäen yhd. Tapio Lankia Taisto

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisella tavalla koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisella tavalla koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJA 1/2016 VANHUSNEUVOSTO AIKA 18.01.2016 klo 15.00 PAIKKA Tuuliakoti, 3.kerros VANHUSNEUVOSTO Lindeman Aarre, puheenjohtaja Huuskonen Riitta-Liisa Mäkelä Maija, poissa Grönberg Heleena Koskinen

Lisätiedot

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, )

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) ALAKOULUT Luokat 1 2 Kuvasta tarinaksi Tarvikkeet: Sanoma- ja aikakauslehtiä, sakset 1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) 2. Oppilaat

Lisätiedot

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta. 2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät.

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: Älkää

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205 Toimintakalenteri Lokakuu-Marraskuu 2012 Vuoden teema: YHTEYS Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna Kemilänrinne 3 tiistaisin ja torstaisin 70340 Kuopio klo 10-12 Pastori, seurakunnan johtaja

Lisätiedot

TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA

TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA Päivitetty 24.01.2014 Tapahtumia tulee koko ajan lisää ja toimintakalenteria päivitetään säännöllisesti, nouda aina uusin päivitetty Olohuoneesta! Vertaisryhmissä keskustellaan

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

No. 1 Elokuu 2012 Cavaljero on Cavalier ry:n tiedotuslehti Tanssiurheiluseura Cavalier ry Järvenpää www.sivukoti.com/cavalier puh 050 400 6152 Sivu 0

No. 1 Elokuu 2012 Cavaljero on Cavalier ry:n tiedotuslehti Tanssiurheiluseura Cavalier ry Järvenpää www.sivukoti.com/cavalier puh 050 400 6152 Sivu 0 No. 1 Elokuu 2012 Cavaljero on Cavalier ry:n tiedotuslehti Tanssiurheiluseura Cavalier ry Järvenpää www.sivukoti.com/cavalier puh 050 400 6152 Sivu 0 Tiedotteen sisältö: 1. SYYSKAUDEN 2012 ALKAESSA 2 2.

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Puutarhanaiset kävivät kylässä Vantaalla Juurakkokujalla S. G. Niemisellä. Paikkaan oli helppo löytää kehä III:lta, ja siellä

Lisätiedot

Etäopetus erityistilanteissa

Etäopetus erityistilanteissa Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla Esimerkkitapauksena etäopetuksen järjestäminen Laitilassa, Kodjalan koululla lukuvuonna 2012 2013.

Lisätiedot

Taustatiedot - Kaikki -

Taustatiedot - Kaikki - Lapin yleisten kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2014 RTF Report - luotu 01.12.2014 12:54 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Vastaajat 2014 52 52 47 Yhteensä 52 52 47 Vastausprosentti 100 Lopettaneet

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa ANNA AIKAASI VAIKKA VAIN TUNNIKSI KERRALLAAN Vihdin seurakunnassa on monipuoliset mahdollisuudet osallistua vapaaehtoistoimintaan. Voit tulla esim. mummiystäväksi

Lisätiedot

Pentti O. Pohjola. Luottamus-ja työsuojeluasiamiesten virkistyspäivä 16.5.2008 Power Park, Alahärmä

Pentti O. Pohjola. Luottamus-ja työsuojeluasiamiesten virkistyspäivä 16.5.2008 Power Park, Alahärmä Pentti O. Pohjola Luottamus-ja työsuojeluasiamiesten virkistyspäivä 16.5.2008 Power Park, Alahärmä Luottamushenkilöt virkistäytymässä Power Parkissa Ammattiosasto vei luottamushenkilöt tänä vuonna virkistäytymään

Lisätiedot

LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2014

LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2014 LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2014 JUMALANPALVELUKSET Su 30.11.2014 klo 10 Adventin messu Lammin kirkossa klo 18 Adventtihartaus Evolla Pitkäniemenjärven Tuulenpesällä (opastus Evokeskukselta)

Lisätiedot