Zoltán kotiutui Digipolikseen. Prosessit vaativat ymmärtäjän s. 8

Transkriptio

1 Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti Magazine Zoltán kotiutui Digipolikseen s. 10 Prosessit vaativat ymmärtäjän s Kaivosten kulutusta kestävien terästen kehittämishanke Puurakentamisen RoadShow pysähtyi Kemissä Kosmos-talossa kelpaa opiskella Lapin ammattikorkeakoulut yhdistyvät yhtiöittämisen aikataulu vielä avoinna Partnerbookissa on miltei kaikki Elektroniikka-ala ajattelee vihreästi Arctic Business Forum 2012 Kolumni Lisää imua s. 13

2 Pääkirjoitus Kimmo Heikka Tietokatu 6, Kemi Puh , fax Palvelemme ma-pe klo SIJAINTI 2,5 km Kemin keskustasta pohjoiseen TILAT toimitiloja n m 2, käyttöaste 87 % (03/2012). uusia toimitiloja suunnitteilla m 2 rakennusoikeutta m 2 YRITYKSET 46 yritystä tai yhteisöä työllistävät noin 450 henkeä toimialat: - teollisuuspalvelut - elektroniikka - tietotekniikka - ympäristöteknologia - yritys- ja koulutuspalvelut - kylmä- ja talviteknologia PALVELUT Toimitilapalvelut tarjoavat: - toimistotilat alkaen 15 m 2 - laboratorio- ja testaustilat - tuotanto- ja varastotilat siivous - Kemin kaupungin tilapalvelut vartiointi - Securitas Oy kiinteistöhuolto - ISS Palvelut Oy Kokous- ja kongressipalvelut auditorio (70 hlö), koulutusluokka (24 hlö), 4 neuvotteluhuonetta, (10-17 hlö), ravintola, sauna. Käytettävissä mm. multimediaprojektorit, videoneuvottelulaitteet ja langaton Internet yhteys. Ravintola Sensorissa T:mi Pynnönen Minna tarjoaa lounaat, kokoustarjoilut, buffet-tarjoilut ja juhlatarjoilut. Aulapalvelu sisältää postipalvelut, infokeskuksen palvelut, vieraiden vastaanotto ja neuvonta, kulunvalvonnan seuranta ja raportointi, kahviopalvelut, sanoma- ja aikakauslehdet, kuntosalin. Yrityskehityspalvelut Kemi-Tornio alueyrityspalvelut: startti, hautomo, kasvu Innovaattori Yrityshautomo WelCome -paketti Tutkimus- ja kehityspalvelut Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Koulutuspalvelut Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Tekniikka, Liiketalous ja tietojenkäsittely Ammattiopisto Lappia, Palvelu- ja tekniikanala TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA YLEISTÄ Tehtävänä on palvella alueen yrityksiä tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla yhteistyössä taustaorganisaatioiden kanssa Vuosi 2009: 3,2 milj. euroa, 36 htv TUTKIMUSRYHMÄT JA -LABORATORIOT Optisen mittaustekniikan laboratorio - Konenäkö, hahmon tunnistus, - Tarkka 2D- ja 3D-mittaus ja visuaalinen ohjaus - Näkyvä valo, infrapuna ja röntgen Kunnossapito - Kunnossapidon prosessit ja tiedonhallinta - Eri teknologioiden soveltaminen kunnossapitoon Materiaalien käytettävyys - Erilaisten materiaalien käytettävyys - Muovaus ja liittäminen - Soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin Palvelutoiminta Testaus- ja mikroelektroniikkalaboratorio - Sähköinen testaus ja karakterisointi - Materiaalitestaus ja vika-analyysi - Luotettavuus - Asiantuntemukseen perustuvat toimeksiannot Muu toiminta - Alueen yritysten tarpeiden mukaan tapauskohtaisesti toteutettavat tutkimus ja kehittämishankkeet Lisätietoja: Tutkimustoiminta: Kehityspäällikkö, TkT Seppo Saari Puh , seppo.saari@tokem.fi Palvelutoiminta: Suunnittelupäällikkö Tapio Keskimaula Puh Arktista kasvua Lapin kauppakamari järjesti Arctic Business Forumin Rovaniemellä. Forumin mielenkiintoisinta antia oli professori Laurence C. Smithin esitys maapallon pohjoisten alueiden kasvavasta merkityksestä. Esitys perustui hänen kirjaansa The New North - The World In Kirjasta on myös suomenkielinen versio. Kannattaa lukea. Smithin esityksen ja kirjan peruslähtökohdat ovat selkeät: maapallon väestö kasvaa, luonnonvarojen kysyntä lisääntyy, ilmaston muutos etenee ja globalisaatio näyttäisi olevan maailman talouden jatkuva trendi. Väestön kasvu on tietysti kaikkien tunnustama tosiasia. Samalla mm. Kiinaan on syntymässä vauras ja ostovoimainen keskiluokka, joka kykenee kuluttamaan kaikenlaisia hyödykkeitä ja täyttää mitä erilaisempia tarpeita. Tämä johtaa kasvavaan luonnonvarojen kysyntään, mikä näkyy jo nyt mm. kaivosbuumina Pohjois-Suomessa. Kaikissa ilmastonmuutos ennusteissa maapallon arktiset alueet näyttävät lämpenevän merkittävästi. Muutos mahdollistaa uusien laivaväylien avautumisen lisäksi myös monien arktisten luonnonvarojen hyödyntämisen. Ilmastonmuutos ei kuitenkaan näyttäisi olevan pelkästään loistavaa kasvua. Ikiroudan alueilla infrastruktuuri tulee olemaan suurissa vaikeuksissa. Esimerkiksi Siperiassa ja Pohjois-Kanadassa luonnonolosuhteet ovat todella erilaiset verrattuna vaikkapa Golfvirran hellimään Skandinaviaan. Arktisen logistiikan voittokulku näyttäisi siten olevan merenkulun voittokulkua. Smithin arvioissa myös maailman kaupan kasvu ilman lisääntyviä rajoitteita näyttäisi olevan nousujohteinen. Erilaiset konfliktit ovat pitkällä aikavälillä todennäköisiä, mutta professori ei ennusta merkittäviä yhteentörmäyksiä arktisten alueiden valtioiden välille. Rauhallinen ja ennustettava toimintaympäristö mahdollistaa kansainvälisten yritysten lisääntyvän aktiviteetin pohjoisessa. Kaivosbuumi ja laajempikin investointivyöry on tosiasia Euroopan pohjoisimmilla alueilla. Lapin kauppakamarin selvitysten perusteella investointeja on meneillään ja tulossa 124 miljardin euron arvosta energia-, kaivos- ja prosessiteollisuuteen sekä matkailuun ja infrastruktuuriin. Pohjoiset ihmiset ja yritykset saavat kasvusta osuutensa, mutta eivät ilman ponnistelua. Yritysten kotimarkkina kansainvälistyy nopeasti uusien toimijoiden ja investoreiden myötä. Tavallaan yritykset saattavat joutua vientiliiketoimintaa vastaavaan tilanteeseen omassa maakunnassaan. Olemmeko valmiita? - Kyllä ja ei, kehitettävää ja kotiläksyjä riittää kaikille! Julkaisija Digipolis - Kemin Teknologiakylä Päätoimittaja Kimmo Heikka Toimitus: Kati Klaavuniemi, Teemu Kytövuori, Laura Hyle Suunnittelu ja toteutus Avalon Oy, Kemi Paino Erweko Oy Paperi Galerie Art Silk 150g/m 2

3 Kuvat ja teksti: Kati Klaavuniemi Mukana hankkeessa on viisitoista yritystä ympäri Suomen. Digipolis Oy, Rovaniemen Kehitys Oy, PolarMetalli Oy, Corrotech Oy, Dekra Industrial Oy, GAVGroup Oy, KeyCast Oy, Langh Ship Oy, Outokumpu Stainless, Ruukki sekä Teollisuuden KPP. Hanke kuuluu Tekesin Green Mining -ohjelmaan ja se kestää kolme vuotta. Kaivosten kulutusta kestävien terästen kehittämishanke Osaako tuotantolaitoksesi käyttää uusimpia teräsmateriaaleja mahdollisimman tehokkaalla tavalla? Kiinnostaako raha, mikä säästyy huoltovälien pidentyessä? No ketäpä ei kiinnostaisi, mutta miten sitä tehdään jo huippuunsa viritetyssä teollisuuslaitoksessa? Tutkimalla, kehittämällä ja hyödyntämällä juuri oikeita materiaaleja oikeassa kohteessa. Kultaa, kromia, nikkeliä ja hopeaa louhitaan Pohjois-Suomessa yhä useammassa kaivoksessa. Kaikkia alalla toimivia kiinnostaa materiaalien tehokkaampi käyttö ja tuotannon toimivuus, sillä kannattavuus mitataan euroissa. - Metallisia materiaaleja kehitetään kiihtyvällä rytmillä. MineSteel-hankkeessa tutkimme kaivosten vaikeiden olosuhteiden materiaaleja sekä niiden elinkaaren hallintaa, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun projektipäällikkö DI Rauno Toppila kertoo. Tutkimuksissa keskitytään ongelmallisiin käyttökohteisiin, joiden materiaalivaurioiden analysoinnilla ja sitä seuraavalla uudelleen suunnittelulla pyritään prosessien käyntiastetta nostamalla tehostamaan materiaalien lisäksi kaivannaisteollisuuden energiankäyttöä. Kaivokset mukana Kaivosteollisuus on Lapin nopeimmin kasvava teollisuuden ala, jossa kulutusta kestävää terästä tarvitaan. Pääpaino projektissa on yrityksien tapaustutkimuksilla. - Katkoksista seuraa aina ensiksikin taloudellisia seurauksia, toiseksi tasapainoinen ajotilanne on ympäristölle ystävällisempää kuin tuotannon vaihtelut, alas- ja ylösajot. Hankkeessa keskitytään kulutusta kestäviin sekä runsasseosteisiin teräksiin. Materiaalivaurioiden analysoinnilla ja sitä seuraavalla uudelleensuunnittelulla pyritään kasvattamaan vikaantumisväliä. - Ensin testaamme uusia materiaaleja kenttäolosuhteissa. Sitten keskitymme tekemään olemassa olevien vaurioiden juurisyyanalyysiä. Ensimmäisenä hankkeessa on kuitenkin lähdetty tutustumaan kaivosten vaativiin olosuhteisiin sekä turvallisuusmääräyksiin. Esimerkiksi Kittilän kaivoksen vaativat prosessit on tunnettava läpikotaisin, jotta sen jalostusastetta päästään kehittämään. Hankkeessa on kaivoksista Kittilän Agnico Eaglen kultakaivoksen lisäksi mukana Kemin ja Talvivaaran kaivokset. Kemissä osaamisen keskittymä Lähes kaikki kaivokset Pohjois-Suomessa sijaitsevat seuduilla, jossa on korkea työttömyysaste. Kaivosteollisuus onkin merkittävä kehityksen edistäjä, sillä yhden kaivostyöpaikan sanotaan tuovan mukanaan 2-3 seurannaistyöpaikkaa. Toppila muistuttaa, että Kemi-Tornion ammattikorkean tehtävänä on kehittää alueensa elinkeinoelämää tuottaen sille tutkimus- ja kehityspalveluita sekä osaavaa työvoimaa. Näin ollen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun luonnollinen tehtävä on tukea myös alueen kaivosten ja niissä toimivien yritysten tutkimustarpeita. - Hanke vahvistaa entisestään Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun materiaalien käytettävyyden tutkimusryhmän tietämystä ruostumattomista ja kulutusteräksistä. Tällä hetkellä ryhmässä toimii 18 henkilöä ja lisäksi saamme arvokasta kokemusta kaivosalan koulutustakin ajatellen. Yritykset edustavat kattavasti kaivoksia, niiden alihankintaketjua ja materiaalitoimittajia, Toppila luettelee. Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

4 Puurakentamisen RoadShow pysähtyi Kemissä Suomessa etsitään nyt uusia tapoja käyttää kotimaista puuta. Paperiteollisuuden vähentyessä Suomeen kaivataan lisää uutta metsäteollisuutta. Voisiko puurakentamiseen lisääminen turvata alan työpaikat ja puun kysynnän? Tähän ja muihin kysymyksiin haettiin vastauksia Puurakentamisen RoadShowssa. Puuinfo järjestää yhteistyökumppaneidensa kanssa kevään 2012 aikana Puurakentamisseminaarit 13 paikkakunnalla. Kemissä karavaani pysähtyi Alustuksen tilaisuudelle antoi Lapin liiton hallituksen puheenjohtaja Hannes Manninen, joka totesi metsien olevan Suomen vihreää kultaa. - Puutuoteteollisuus on Suomessa lähes 10 miljardin euron bisnes. Rakentaminen kuluttaa noin puolet maamme luonnonvaroista, mutta tekee puolestaan 40 prosenttia jätteestä. Eikö tämä jätemäärä vähenisi puun tehokkaalla käytöllä myös rakennusteollisuudessa, Manninen uhosi. Metsäalan strateginen ohjelma Puurakentamisen näköaloja valtiovallan näkökulmasta esitteli työ ja elinkeinoministeriön kehittämispäällikkö Markku Karjalainen. Hän kertoi, että Suomen rakennuskannasta asuinrakentamista on 86 prosenttia, mutta näistä rakennuksista peräti 43 prosenttia on kerrostaloasuntoja. Onko meillä maasta pulaa, Karjalainen kysyi. 4 Digipolis Magazine - Puukerrostaloja kuitenkin rakennetaan kaikista kerrostaloista Ruotsissa 30 prosenttia, Kanadassa peräti 90 ja Suomessa vain prosentin. Mielestäni, tämä luku on hieman pielessä suhteessa metsä-imagoomme. Hän myös esitteli metsäalan strategista ohjelmaa. Ohjelman keskeisenä tehtävänä on käynnistää ja toteuttaa metsäalan kilpailukykyä ja uudistumista edistäviä muutosprosesseja. - Suomen korkeatasoisella arkkitehtuurilla, muotoilulla ja ekologisuudella luodaan puurakentamiselle kansainvälinen brändi. Puualan koulutus ja koulutuksen koordinaatio on saatettava ajan tasalle mahdollisimman nopeasti. Ja yhteistyössä kaupunkien, kuntien ja rakennusalan kanssa on käynnistettävä laajoja kokonaisuuksia, joissa puuta käytetään luontevalla tavalla, Karjalainen luetteli. Yritysten mielipiteet tutkittu Seppo Romppainen, Annosol Oy:stä esitteli Teollisuuden puurakentamisen uusi liiketoimintaympäristö teeman alla tutkimusta, joka oli tehty haas- Kuvat: Kati Klaavuniemi ja Shutterstock Teksti: Kati Klaavuniemi

5 tatellen 37 yrityksen ja puualan organisaation edustajaa Nurmes Kokkola-alueen pohjoispuolella. - Yritykset arvioivat, että heidän näkökulmastaan puun käyttö kerrostalorakentamisessa tulee kasvamaan ja yleensäkin puun käyttö tulee lisääntymään muun muassa liiketilarakentamisessa. Puurakentamisen kasvua puoltavat tutkimuksen mukaan puurakentamisen hyvä imago, ekologiset arvot, puun esteettisyys ja lisääntyneet hyvät referenssikohteet. Esteenä kehitykselle he näkivät kuitenkin poukkoilevat viranomaispäätökset, tuotekehityksen ja suunnittelijoiden puutteen. - Haastateltujen rakennusalan toimijoiden mielestä puurakentami- Puurakentaminen on nopea, kustannustehokas ja kilpailukykyinen vaihtoehto myös suurimittakaavaisessa rakentamisessa. sessa on kehitettä avointa PES-järjestelmää ja puurakenteiden suunnittelun opetuksen määrää oppilaitoksissa on lisättävä, Romppainen päätti. RoadShow oli menestys Kemissä piipahtanut RoadShow kiinnosti ja paikalla olikin reilu 160 utelijasta kuulijaa. Aiheet oli jaettu neljään pääteemaan, joiden avaajiksi oli kutsuttu alansa tuntevia huippuosaajia. Puuala ja sen tulevaisuus ei varmastikaan ole aiheena puhuttu yhdellä kertaa, joten teemoista keskusteleminen jatkuu kiivaana. RoadShown muut kiertuepäivät ovat esillä puuinfon internetsivuilla osoitteessa puuinfo.fi. Kemin tapahtuman luentomateriaaleihin voi tutustua Digipolis.fi-osoitteessa Puurake-linkin alla. Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

6 Kosmos-talossa kelpaa opiskella Kosmos-talon avajaisissa ei pelkästään vihitty taloa käyttöön vaan tilaisuudessa tuotiin myös esille Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun osaamista. Tekniikan alan uuden ja uudistetun rakennuksen tutkimus- ja kehitystoiminta onkin yrityslähtöistä. Kosmos-talossa Kemin Kivikankaan kampuksella toimii ammattikorkeakoulun tekniikan ja liiketalouden alat, Ammattiopisto Lappian ravintola-ala, Lapin korkeakoulukonsernin Digipolis-kirjasto ja Lappia kuntayhtymän yhtymäpalveluja. Vuona 1984 rakennetun ja nyt peruskorjatun rakennuksen vihki joulukuussa käyttöön opetusministeri Jukka Gustafsson. Remontoitu on yli 8500 neliötä ja uutta rakennettu tuhat neliötä. Kemi-Tornion tilanne tullaan arvioimaan erittäin vakavasti, Gustafsson sanoi. Kosmos-talon vihkiäisissä kaikki opetusalat esittelivät osaamistaan. Myös yritysedustajat nostivat esiin Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tarpeellisuutta. Muun muassa Outokumpu Tornio Worksin toimitusjohtajan Hannu Hautala alleviivasi ammattikorkeakoulutuksen tarpeellisuutta yritystoiminnan kehittämisen kannalta. Ministerivieras vihki talon käyttöön Gustafsson totesi koulutuskuntayhtymä Lappian uudistetun Kosmos-talon vihkiäisissä, että esimerkiksi Kemi-Tornio -alueen kasvavat teollisuuden työvoimatarpeet ja ikäluokkien koko määritellään vastaamaan todellisia näkymiä eikä päätöksiä tehdä vanhojen tilastojen pohjalta. - Ne perustuvat lähinnä vuosien 2008 ja 2009 tilastoihin ja selvityksiin. Totta kai tämän prosessin aikana pitää päivittää työvoiman tarve. Tämän alueen tilanne on varmaan jossain määrin muuttunut siitä, mitä se oli 2 3 vuotta sitten. Laadukkaat laboratoriopalvelut Opiskelu oikeilla välineillä on perusedellytys ammattitaitoisen työvoiman kouluttamiseksi. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön T&K-laboratorio tarjoaa yrityksille, opiskelijoille ja tutkimusryhmille monipuoliset testaus- ja analysointipalvelut. Remontin myötä myös laitteita on päivitetty ja tiloja uusittu toimivammiksi. Laboratoriossa onkin nykyaikaiset ja osiltaan ainutlaatuiset laiteresurssit testauksen ja analysoinnin eri osa-alueille. Remontin aikana muun muassa sähkölabra sai arvoisensa puitteet. 6 Digipolis Magazine Kuvat: Kati Klaavuniemi? Teksti: Kati Klaavuniemi

7 Lapin ammattikorkeakoulut jättivät vastineen Lapin korkeakoulukonsernin strategiaryhmä esittää opetus- ja kulttuuriministeriölle, että Lapin ammattikorkeakoulutusta koskeva aloituspaikkaesitys käsitellään uudelleen ja että leikkausesitystä kohtuullistetaan merkittävästi. Yhteisessä vastineessaan kaikki Lapin korkeakoulutoimijat ilmoittavat, etteivät ne hyväksy opetus- ja kulttuuriministeriön 5. lokakuuta julkaisemia leikkausesityksiä: Kemi-Tornion amk:n kulttuurialan koulutuksen 60 aloituspaikkaa lopetetaan kokonaan, liiketaloudesta leikattaisiin niin ikään kaikki 80 aloituspaikkaa sekä tekniikasta liki puolet eli 40. Ministeriö esitti myös Kemi- Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulujen yhdistymistä. Kemi-Tornioon kohdistuvat leikkaukset olisivat ammattikorkeakouluista kaikkein suurimmat. Vastineessa esitetään lisäksi, ettei Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun liiketalouden ja kulttuurialan koulutusta lakkauteta. Strategiatyöryhmän mielestä lakkautus veisi pohjan valmisteilla olevan, kahden vahvan kampuksen mallilla toimivan Lapin ammattikorkeakoulun perustamiselta. Uudistuksen ohjausryhmä on esittänyt uuden, osakeyhtiömuotoisen ammattikorkeakoulun perustamista yhdistämällä Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut. Ministeriölle esitetään myös neuvotteluja aloituspaikkaleikkauksien kohtuullistamisesta ja tarkemmasta kohdentamisesta. Ministeriötä pyydetään ottamaan huomioon uusin maakunnan ja ammattikorkeakoulujen kehitystä kuvaava tilasto- ja ennakointitieto sekä Lapin oma-aloitteiset ammattikorkeakoulutuksen rakenteita koskevat päätökset. Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

8 Kuva: Kati Klaavuniemi Teksti: Teemu Kytövuori Prosessit vaativat ymmärtäjän Timo Tolvanen on kotoisin Tornionjokilaaksosta ja on työskennellyt muun muassa elektroniikkateollisuuden parissa Pohjois-Pohjanmaalla. Ennen yrittäjäksi ryhtymistään hän veti pk-yrityksille suunnattua toiminnanohjausjärjestelmiin liittyvää kehityshanketta Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa. Digipoliksen tiloissa päämajaansa pitävältä Timo Tolvaselta kannattaa kysyä konsteja, jos oman yrityksen toiminnoissa on syytä viritykseen. Kun ELY-keskus aikanaan kilpailutti tuotteistettujen asiantuntijapalveluiden konsultit easkel-kehittämisohjelmaansa varten, oli Timo Tolvanen ehdokkaiden joukossa. - Hakeuduin asiantuntijaksi ja tulin hyväksytyksi. Yritykseni tuoteportfolio kehittyi easkel-tuotteeseen liittyvien toimeksiantojen rinnalla, hän kertoo. ELY-keskuksen ohjaama ja valvoma easkel on edelleen yksi Tolvasen yrityksen, e-devel.fi ky, palveluista. Reilun kahden toimintavuotensa aikana yrityksen tarjontaan ovat tulleet kaikki liiketoimintaprosessien kehittämiseen liittyvät palvelut. - Mehän tarvitsemme esimerkiksi sähköistä laskutusta, verkkokauppoja, varausjärjestelmiä, toiminnanohjausta ja asiak- kuudenhallintaa. Yleensä organisaation tavoitteena on tuottavuuden parantaminen. Resurssien tehokkaammalla käytöllä päästään parempaan kannattavuuteen, Tolvanen summaa. Milloin on itsetutkiskelun paikka? Järjestelmätoimittajista riippumaton yrittäjä laskee valtikseen kokonaisymmärryksen yrityksen liiketoiminnasta ja kehittämisen tarpeista. - Vasta tähän päälle lisätään varsinainen tietoja viestintätekniikan osaaminen. Eli miten mikäkin yrityksen haaste ratkaistaan milläkin teknisellä ratkaisulla niin, että liiketoiminta kehittyy. - Yrityksen sisäiset prosessit tehostetaan yleensä toiminnanohjausjärjestelmällä sekä mahdollisella laatujärjestelmällä. Muu yrityksen tietojärjestelmäratkaisu rakentuu tämän ydinliiketoiminnan ja talouden integroivan ratkaisun päälle, Tolvanen lisää. Ylemmän ammattikorkeakoulututkintonsa tänä vuonna viimeistelevä Tolvanen toteaa, että oikeastaan kaikki alan julkaisut varoittavat tietämättömyyden ja toiminnanohjausjärjestelmien kavalasta yhtälöstä. - Taitamattomissa käsissä toiminnanohjausjärjestelmähankkeet ovat tie merkittäviin kustannusylityksiin. - Niinpä yrityksissä on syytä pohtia, riittääkö oma osaaminen tällaisen kehityshankkeen läpiviemiseen, Tolvanen muistuttaa. Lapin ammattikorkeakoulut yhdistyvät yhtiöittämisen aikataulu vielä avoinna Viime elokuussa Rovaniemen ja Kemi- Tornion ammattikorkeakoulut aloittivat keskustelut yhteisestä, yhtiömuotoisesta Lapinkorkeakoulu Oy:stä. Taustalla oli kesäkuussa julkistettu hallitusohjelma, joka enteili kovia leikkauksia ammattikorkeakouluille. Hallitusohjelman myötä virallisia, lokakuussa ilmoitettuja leikkauksia osattiin siis ammattikorkeakouluissa odottaa. Käytännössä kouluja halutaan yhdistää aloituspaikkojen ja koulutusohjelmien vähentyessä. Lisäksi vuoden 2015 alussa ammattikorkeakoulujen rahoitus siirtyy kunnilta valtiolle, jonka jälkeen ammattikorkeakoulujen tulee muuttua osakeyhtiöiksi. Yhtiöittäminen aiheuttaa kouluille suuria taloudellisia haasteita. - Alustavasti pohdimme yhtiöittämisen toteutusta nopeammassa aikataulussa, mutta nyt näyttäisi siltä, että se viivästyy ainakin vuoden 2015 alkuun saakka. Ammattikorkeakoulujen yhdistäminen tapahtunee kuitenkin jo vuoden 2014 alusta, mutta todennäköisesti ylläpitäjänä on nykyiseen tapaan kuntayhtymä, kertoo Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun rehtori Reijo Tolppi. - Näin säilymme arvonlisäverosta vapaina ja säästämme noin 2 miljoonaa euroa vuodessa, joka on meille iso raha, Tolppi jatkaa. Kilpailu opiskelupaikoista kiristyy Hallintokuluja ammattikorkeakoulujen yhdistyminen ja yhtiöityminen tulee karsimaan merkittävästi, joten sikäli hallituksen vaatimukset ovat ymmärrettäviä. Uusille opiskelijoille muutokset näkyvät pienempinä sisäänpääsyprosentteina aloituspaikkojen ja koulutusohjelmien vähentyessä. 8 Digipolis Magazine Kuva: Shutterstock Teksti: Laura Hyle

9 e-devel fi ky / palveluita: easkel (ELY-keskuksen asiantuntijapalvelu) Toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönottoprojektit Sertifioitu SAP-osaaminen Liiketoimintatiedon hallinta ja kehittäminen Laatu-, johtamis- ja ympäristöjärjestelmät Lisätietoja: e-devel.fi Modernin yrittäjän elämä on jatkuvaa oppimista: Timo Tolvanen ja pino luettavaa. Kumppanuuden ydintä etsimässä Näkevätkö tai haluavatko alueen toimijat nähdä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun muunakin kuin oppilaitoksena? Kumppanit tärkeitä ammattikorkealle, julisti Pohjolan Sanomien pääkirjoitus Totta, mutta onko ammattikorkeakoulu tärkeä kumppaneille? Nämä kysymykset nousivat jälleen ajankohtaisiksi, kun ministeriö esitti ammattikorkeakoulua leikattavaksi lähes puoleen. Tarjoaako AMK elinkeinoelämälle relevantteja palveluja ja osaamista, ja osaammeko tuoda palvelumme esille? Ulkopuolisen uhan edessä alueen elinkeinoelämä nousi puolustamaan ammattikorkeakoulua, mistä olemme kiitollisia. Samalla KTAMK:n ponnistelut alueen ja sen elinkeinoelämän kehittämiseksi muutenkin kuin kouluttamalla osaajia sai kaipaamaansa huomiota. Valakiat verkostofoorumi kokosi yhteen toistasataa yritysten, julkisorganisaatioiden ja korkeakoulujen edustajaa Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tiloihin maaliskuun alussa. Tapahtumassa esiteltiin käytännön esimerkein Lapin korkeakoulujen kehittämispalveluita, sekä koottiin elinkeinoelämän edustajilta palvelutarpeita ja parannusehdotuksia. Yhdessä valoisa tulevaisuus? - Nykyiset opiskelijat saavat suorittaa tutkintonsa loppuun normaalisti, vaikka muutokset tapahtuisivat heidän opiskeluaikanaan. Tuleville opiskelijoille tämä aiheuttaa enemmän haasteita, sillä heidän haluamaansa koulutusohjelmaan voi olla jatkossa vaikeampi päästä. Yhdistymisessä Tolppi näkee paljon hyviä asioita. - Meillä on ollut Rovaniemen ammattikorkeakoulun kanssa jo pitkään suuria yhteisiä hankkeita, joten yhdistyminen vain syventää tätä yhteistyötä. Lisäksi yhdistyminen näyttäisi lisäävän ammattikorkeakoulujen vetovoimaa. Tästä on saatu jo positiivisia esimerkkejä muualta Suomesta, Tolppi jatkaa. Valakiat verkostofoorumissa VEEN luksusveden isä Tomi Grönfors painotti, että onnistuneessa kumppanuudessa osapuolet täydentävät toisiaan. Me KTAMK:ssa tarjoamme kehittämispalveluita elinkeinoelämälle ja tuomme kumppaneillemme uutta osaamista ja uusia tuulia maailmalta. Vastavuoroisesti toivomme kumppaneiltamme avointa vuoropuhelua, kehittämistarpeita ja -ideoita, jotta osaamme mennä oikeaan suuntaan. Digipoliksen Kimmo Heikka totesi, että kumppanuus edellyttää yhteisiä intressejä ja päämääriä. KTAMK:n tavoitteena on tunnistaa nuo intressit ja päämäärät, sekä vastata niihin parhaan kykynsä mukaan. Paakkola Conveyorsin Markku Vaaraniemi esitti toiveen saada monialaisia palvelukokonaisuuksia yhden kanavan kautta, sekä aktiivisempaa otetta tarjoamiemme mahdollisuuksien esiintuomisessa. Kumppaneidemme kanssa yhdessä järjestetty Valakiat oli yksi keino tähän. Jatkossa pyrimme yhä selkiyttämään toimintaamme ja viestintäämme. Tässä työssä toivomme kumppaneidemme tukea ja avointa palautetta. Kumppanuudessa molempien osapuolten osaaminen kasvaa, jolloin myös AMK kykenee kouluttamaan vahvempia osaajia alueemme tarpeisiin. Vaikka tekemistä riittää, esitimme Valakiat foorumissa vahvoja näyttöjä, miten yritykset ja ammattikorkeakoulu ovat luoneet yhteistyöllä uutta liiketoimintaa ja kehittäneet organisaatioita. Onnistumiset ovat edellyttäneet molemmilta osapuolilta Tomi Grönforsin peräänkuuluttamaa intohimoa kasvaa yhdessä. Tervetuloa siis kehittymään ja kehittämään kanssamme! Tilanne elää Koulujen yhdistyminen ja yhtiöittäminen on siis joka tapauksessa tapahtumassa, mutta aikataulu on vielä avoin. Hannes Mannisen vetämä ohjausryhmä tapaa säännöllisesti ja pohtii eri vaihtoehtoja. - Päätöksiä yhtiöittämisen ja yhdistymisen aikataulusta on tehtävä pikaisestikin, sillä kovin paljon ei ole enää aikaa. Vuoden 2015 alku tulee vastaan nopeasti, Tolppi arvelee lopuksi. Kaj Kostiander Hankesuunnittelupäällikkö / vs. kehitysjohtaja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Tässä kolumni-sarjassa Kemi-Tornion AMK:n johtoryhmän jäsenet kertovat tuoreita kuulumisia ja pohtivat ilmiöitä eri kanteilta. Lue lisää osoitteesta Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

10 Kuva ja teksti: Kati Klaavuniemi Zoltán kotiutui Digipolikseen 2011 perustettu Urbanid ja sen unkarilaissyntyinen yrittäjä Zoltán Fodor ovat löytäneet kotinsa Kemistä. Miehen toi Suomeen rakkaus. Rakkaus suomalaiseen elämänmenoon. Uutta näkemystä kaupunkisuunnitteluun - Olen kotoisin Unkarista. Suomen löysin Erasmus-vaihdon kautta ollessani Espanjassa vuonna Siellä ystävystyin suomalaisen Vesan kanssa, joka kertoi paljon mystisestä kotimaastaan. Hän sai minut kiinnostumaan Suomesta niin paljon, että asia jäi mieleeni pidemmäksi aikaa. Zoltán on opiskellut kaupunkisuunnittelua kotimaansa suurimmassa yliopistossa Budapestin yliopistossa. Suomeen hän tuli ensimmäisen kerran vuonna 2010 Erasmus-vaihdokkaana. Ja viimein toisella reissullaan samana vuonna hän päätti jäädä pysyvästi Suomeen. - Olen ollut töissä Rovaniemen kaupungin lisäksi sekä Kemin että Tornion kaupunkien kaavoituksissa ja saanut oikein hyvää palautetta työstäni. Itse asiassa he kannustivat ryhtymään yrittäjäksi. Zoltán kertoo, että hänen vahvuuksiaan kaupunkisuunnittelussa on kulttuuritaustansa tuoma erilainen kyky nähdä asioita. - Minusta Kemi on todella kaunis kaupunki. Kemissä on yksinkertaisuutta, vihreyttä ja vuodenaikojen vaihtelua, jotka tuovat oman sävynsä kaupungin ilmeeseen, jota itse kemiläiset pitävät harmaana ja ankeana. Mutta totta on myös sekin, että täällä olisi paljon tekemistä, hän nauraa. Kaupunkisuunnittelu on kaupungin maankäytön, rakennusten sijoituksen ja toimintojen suunnittelua. Yrityksen toimenkuvaan kuuluvat myös erilaiset 3D-mallinnukset ja animaatiot. Mutta miten Zoltán näkee työskentelyn kemiläisten kanssa? - Businesskulttuuri on täällä erilainen kuin Unkarissa. Täällä tehdään enemmän yhteistyötä, ollaan täsmällisempiä ja uskalletaan ideoida uutta. Ja aina syntyy uusia ideoita, kun ihmiset tapaavat, ja se kehittää myös aluetta, Zoltán summaa. Kemiläiset eivät stressaa Zoltánin mielestä kemiläisten kanssa on todella helppo tehdä työtä. Kielikään ei tunnu olevan esteenä, sillä hän ymmärtää jo aika hyvin suomea. - Opiskelen kieltä koko ajan lisää. Nautin suomalaisesta elämäntavasta ja luonnosta. Täällä tehdään paljon töitä, mutta ihmiset eivät ole niin stressaantuneita. Suomalaiset ovat tosi ammattilaisia siinä mitä tekevät. Minä pidän siitä ja nautin työstäni. Yrityksen alkumetreillä Zoltán sai apua Kemi-Tornion alueyrityspalveluista. - Yrityksen aloittaminen oli todella helppoa. Sain apua yrityshautomosta ja tilat löytyivät täältä Digipoliksesta. Käytin myös alkuvaiheessa ELY-keskuksen Myyntiteho-palvelua. Apua oli helposti tarjolla, Zoltán kiittelee. Lisätietoja yrityksestä: Ajankohtaista Lappian TKI-palveluiden kehitysjohtajan Eero Pekkarisen jäätyä vuorotteluvapaalle hänen tehtäviään hoitaa elokuun loppuun saakka Kai Kostiander. Hänet tavoittaa p tai kai.kostiander@tokem.fi. Invest in Lapland sai rahoitusta Lapin maakunnan yhteistyöryhmä Myr puoltaa Rovaniemen Kehitys Oy:n yhdessä Kemin Digipoliksen kanssa vetämää Invest in Lapland -hanketta. Hankkeelle on myönnetty rahaa euroa, josta valtion ja Eakr-rahoituksen (Euroopan aluekehitysrahasto) osuus on yhteensä euroa. Loppuraha kerätään kunnilta ja elinkeinoelämältä. Hankkeessa ovat mukana lähes kaikki Lapin kunnat. Hankkeen tarkoituksena on markkinoida Lappia ulkomaalaisille pääomasijoittajille investointikohteena. Tavoitteena on hakea ulkomaalaisia rahoittajia, jotka sijoittaisivat maakuntaan kaivosteollisuudesta matkailuun ja elämysteollisuuteen. Ajoneuvokanta kasvoi 2011 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2011 päättyessä ajoneuvoa. Ajoneuvojen kokonaismäärä kasvoi 3,9 % ja autojen määrä 3,7 % vuoden 2010 lopun tilanteeseen verrattuna. Vuoden 2011 lopussa rekisterissä oli henkilöautoa. Henkilöautokanta kasvoi vuoden 2011 aikana 3,5 %. Henkilöautojen määrän kasvu oli suurinta Ahvenanmaalla (4,8 %) ja pienintä Kymenlaaksossa (2,6 %). Suhteellisesti eniten vuonna 2011 koko maassa kasvoivat rekisteröityjen mopojen (7,3 %) ja moottorityökoneiden (6,0 %) määrät. Tiedot perustuvat Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) ajoneuvoliikennerekisteriin sekä Ålands Motorfordonsbyrån ajoneuvorekisteriin ja ne on tuottanut Tilastokeskus. 10 Digipolis Magazine

11 Innovaattori yrityshautomosta eväät yritystoiminnan alkutaipaleelle Innovaattori-yrityshautomossa autetaan alkavia tai uudessa toimintavaiheessa olevia yrittäjiä ja yrityksiä jalostamaan idea kannattavaksi liiketoiminnaksi. Yrityshautomo tarjoaa mutkattoman ja yrittäjähenkisen ilmapiirin, jossa on mahdollisuus oppia, jakaa kokemuksia ja verkostoitua toisten yritysten kanssa. Neuvontaa ja tukea on aina saatavilla. Yrityshautomo auttaa useissa yritystoimintaan liittyvissä asioissa: yrityskehityspalvelut verkostoitumispalvelut rahoituspalvelut markkinointipalvelut yrittäjäominaisuuksien kehittämispalvelut toimitila- ja toimistopalvelut Innovaattoriin ei ole erillistä hakuaikaa ja uusia yrityksiä tai yritystoimintaa suunnittelevia henkilöitä voidaan valita yrityshautomoon joustavasti. Yrityksen toimialalle ei aseteta rajoituksia, mutta liikeidealta edellytetään innovatiivisuutta. Hautomovaiheen kesto on yleensä 1-2 vuotta ja sitä ennen asiakas voi hyödyntää ns. Welcomeesihautomopalvelua. Welcome-palvelu on kestoltaan 4 kuukautta, jossa liikeidea pyritään kirkastamaan konkreettiseksi liiketoiminnaksi. Welcome-palvelu toimiikin hyvänä reittinä varsinaiseen yrityshautomoon. Yrityshautomon fyysiset tilat sijaitsevat Kemin Digipoliksella sekä Tornion Raatihuoneella. Yrityshautomon palveluita voi hyödyntää myös ilman sijoittumista hautomotiloihin. Ota yhteyttä! Jukka Auraneva Yrityskehittäjä jukka.auraneva@digipolis.fi Tietokatu 6, Kemi Hallituskatu 9, Tornio Kumppanuussopimus kehittämiskeskuksen ja ammattikorkeakoulun välille Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun rehtori Reijo Tolppi, seutuhallituksen puheenjohtaja Tapio Keskimaula ja Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja Martti Ruotsalainen allekirjoittivat 23. helmikuuta 2012 strategiseen kumppanuuteen tähtäävän yhteistyösopimuksen. Yhteistyösopimuksen tarkoituksena on sopia niistä ehdoista ja toimintamalleista, joiden mukaisesti organisaatiot toimivat jatkossa ja neuvottelevat toteutettavista hankkeista tai muusta yhteistyöstä. Sopimuksen päätavoitteena on edistää aluekehitystyön vaikuttavuutta, parantaa hankkeiden ja toimenpiteiden kohdentuvuutta alueen tarpeisiin sekä tehostaa resurssien käyttöä yhteistoiminnalla. Strateginen kumppanuus tarkoittaa yhteisiä tavoitteita, prosesseja, resurssien jakamismallia, osaamisalueiden nivomista yhteen sekä kontaktien ja verkostojen yhteiskäyttöä. Kumppanuuden ydintoimintaa ovat aluekehittämisen strategioiden laadinta, toteutus yhteishankkeilla, seuranta sekä uuden ohjelmakauden toimenpideohjelman valmisteleminen yhteistyössä korkeakoulujen, aluekehittäjien, viranomaisten ja elinkeinoelämän kanssa. Kehittämiskeskuksen ja ammattikorkeakoulun jäsenistä koottu yhteistyöryhmä laatii vuosittaiset suunnitelmat käytännön yhteistyöstä ja katselmoi edellisen vuoden tavoitteiden toteutumisen. Yhteistyön toivotaan tuovan lisäarvoa erityisesti Kemi-Tornio alueen kansainvälistymiseen ja innovaatiotoimintaan. Kuva: Shutterstock Teksti: Kati Klaavuniemi Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

12 Teksti: Kati Klaavuniemi issa on miltei kaikki Heavy High Tech Partnerbook verkkopalvelu tukee teollisuuden toimijoiden ja osaajien verkostoitumista Pohjois-Suomessa. Sen kautta yritykset ja yhteisöt pääsevät helposti hyödyntämään sosiaalisen median eri ulottuvuuksia markkinoinnissaan ja rekrytoinnissaan. Fennovoiman aloitteesta rakennettu Partnerbook on kehitetty yhdessä yritysten kanssa liiketoimintatarpeiden ympärille keskittyvän toiminnan apuvälineeksi. Palvelun sisältö on todella monipuolista, sillä osa yrityksistä on tuottanut materiaalia sinne jo yli kahden vuoden ajan. Mutta missä palvelussa mennään nyt? - Talven aikana on tuotettu Kemin kaupungin lisäksi myös Tornion kaupungille sovellus, jossa tuodaan pienhankintojen tarjouspyynnöt Partnerbookiin. Siellä niitä voi kommentoida ja jakaa haluttuihin verkostoihin. Kunnat ovatkin olleet varsin tyytyväisiä tähän työkaluun, sillä harvalla kunnalla on näin hyvät yhteistyöväylät yrityksiin päin. Tähän työkaluun satsaamme myös tulevaisuudessa, markkinointipäällikkö Antti Pietilä kertoo. Uusimmat mukaan lähteneet tahot tulevat Pohjanmaalta ja Ruotsista, jossa Seppo Ahola kiertää palvelua esittelemässä. Pietilä kertoo, että Fennovoiman päätös rakentaa ydinvoimalansa Pyhäjoelle näkyy myös Partnerbookin laajentumisessa. - Tavoitteena on kasvattaa 250 yrityksen joukkoa kevään aikana siten, että he saavat Partnerbook-palveluun 100 uutta yrityskaveria. Elektroniikka-ala ajattelee vihreästi Elektroniikkatuotteiden valmistus kuluttaa enemmän luonnonvaroja kuin niiden käyttö. Mutta onko ekologista viedä laitteiden korjaus tai purkutoiminnot kauas laitteiden käyttäjistä? Varsinkin, kun osaaminen on keskittynyt tänne Pohjois-Suomeen. Globalisaatioon liittyvä teollisuuden rakennemuutos on vaikuttanut nopealiikkeisessä elektroniikkateollisuudessa erityisen voimakkaana: elektroniikkamarkkinoiden kilpailu on kireää ja tuotesyklit lyhyitä. Elektroniikkalaitteiden tuotanto on siirtynyt suurelta osin globaalisti toimivien sopimusvalmistajien käsiin, jotka nekin ovat siirtäneet tuotantoaan kasvavien markkinoiden ja halpojen työvoimaja logistiikkakustannusten perässä kehittyviin talouksiin kuten Kiinaan ja Etelä-Aasiaan. Kuluttajat haluavat kuitenkin tuotteita, jonka alkuperän he tuntevat ja joka vastaa heidän mielikuvaansa kestävästä, ympäristöystävällisestä tuotteesta. Ympäristöosaaminen lisää liiketoimintaa TDR Group keskittyy vaativien tukiasemakomponenttien ja teollisuuselektroniikan korjaukseen. Yhtiöllä on toimipisteet Kemissä, Tallinnassa ja nyt myös Pärnussa. Yrityksen palveluksessa on noin 40 henkilöä. Yrityksessä uskotaan, että ympäristöosaaminen on tulevaisuudessa merkittävä kilpailutekijä. - Alalla yleensä on käynnissä valtavat muutokset, jotka ovat vieneet monet yritykset kustannussäästöjen tielle. Tuotantoja on siirretty halvempiin maihin, mutta mielestämme tämä kehitys on nyt nähnyt lakipisteensä, sillä osaaminen ei ole näissä maissa kehittynyt ihan samaa tahtia, CTO Kari Hanhikorpi TDR Group:sta kertoo. Hanhikorven mielestä elektroniikkateollisuudessa palataan siis alkutilanteeseen: toiminta keskittyy sinne, missä 12 Digipolis Magazine Kuvat: Kati Klaavuniemi ja Shutterstock Teksti: Laura Hyle

13 Partnerbook on tehty yritysten verkostoitumistyökaluksi liiketoiminnan kehittämiseen. Partnerbook-verkko-palvelun kautta yritykset ja yhteisöt pääsevät tuomaan osaamistaan verkoston tietoisuuteen. Tutustu palveluun ja ota yhteyttä! Lisätietoja Antti Pietilä Mobile: Myös itse käyttöliittymää on paranneltu. - Käyttäjäystävällisyyttä on parannettu entisestään juuri julkaistussa palvelun uusimmassa versiossa. Olemme parannelleet muun muassa korkeakouluille suunnattua ohjausryhmätyökalua, jolla korkeakoulut voivat paremmin hallita projektejaan. Mukaan on tullut myös rakennusteollisuuden ala, joten verkosto palvelee hyvin esimerkiksi ydinvoimalan laitetoimittajia, Pietilä toteaa. on osaaminenkin. Asiakkaiden tarpeisiin halutaan vastata kustannustehokkaasti ympäristöasiat huomioiden. - Enää ei haluta ostaa tulostinta, joka on itsessään halpa mutta johon värikasetit maksavat enemmän kuin laite. Mieluummin hankitaan kestävää ja korjattavaa elektroniikkaa, joka säästää maapallomme voimavaroja. TDR osti Eforen tehoelektroniikkatuotteiden korjausliiketoiminnan Efore Oyj on vaativia tehoelektroniikkatuotteita kehittävä ja valmistava kansainvälinen yhtiö, jolla on tuotekehitysyksiköitä Viron lisäksi Ruotsissa ja Kiinassa. Nyt tehdyllä kaupalla TDR on hankkinut itselleen Eforen Viron yksiköiden korjaustoiminnot. TDR Group osti tammikuussa Efore Oyj:n Pärnussa, Virossa sijaitsevan tehoelektroniikkatuotteiden korjausja huoltoliiketoiminnan. Yhtiöt allekirjoittivat kauppasopimuksen, jossa liiketoiminta laitteineen, komponenttivarastoineen ja henkilöstöineen siirtyy TDR Groupille. - Liiketoimintakauppa vahvistaa edelleen asemaamme vaativien tukiasemakomponenttien ja teollisuuselektroniikan korjauksiin erikoistuneena kumppanina globaalille asiakaskunnalleen. Kaupan myötä lisäämme palveluskaalaamme laajentuen korjaus- ja huoltoyhtiöstä kokonaisvaltaiseksi palvelukumppaniksi. Tehoelektroniikan suunnittelu ja valmistus vaativat insinööritaitoja. Samoin myös laitteiden huolto, korjaus ja kierrätys. Hanhikorven mukaan myös tulevaisuudessa korjaustoimintaa tullaan tekemään tuotetalon näkökulmasta ja tätä kautta alalle muodostuu uudenlaista osaamista. - Me haluamme pysyä mukana tässä kehityksessä. Haluamme kasvaa ja yrityskaupat ovat osa tätä kehitystä, Hanhikorpi toteaa. Ne ajat ovat kaukana takana, jolloin digitaalisessa markkinoinnissa keskityttiin pelkästään omiin verkkosivuihin ja uudistettiin ne kenties kerran viidessä vuodessa kokonaan. Nykyään verkossa rakennetaan luottamusta ja uusia asiakassuhteita. Hakukone- ja mobiiliystävälliset verkkosivut mietittyine konversiotavoitteineen ovat toki tärkeät ja kaiken keskipiste, mutta digitaalisen markkinoinnin isompi kehä ulottuu paljon perusverkkosivujen ulkopuolelle. Tätä kehää on alettu nimittämään inboundmarkkinoinniksi. Jutun koko idea on saada potentiaalinen asiakas törmäämään yrityksen viesteihin oikea-aikaisesti. Markkinointia tehdään käytännössä julkaisemalla asiakkaiden ongelmiin ja niiden ratkaisemiseen liittyvää sisältöä. Markkinointiviestit kohtaavat asiakkaan näin ollen tämän omalla suostumuksella. Tämä markkinointitapa on vastakohta perinteisemmälle outbound-markkinoinnille, joka perustuu siihen että markkinoija pukkaa markkinointiviestejä käyttäen erilaisia valmiita mainoskanavia (televisio, sanomalehdet, ulkomainonta jne.). Moniko seuraa näin siirretyn katselun ja digiboksien aikakaudella TV-mainontaa? Hyvällä outbound-markkinoinnilla lanseerataan, herätetään huomiota, mutta valitettavasti myös turrutetaan mainontaan. Digitaalinen markkinointi kiinnostaa yrityksiä yhä enemmän. Monikaan ei tule kuitenkaan ajatelleeksi näiden kahden markkinointitavan täydellistä eroa. Siksi esimerkiksi bannerimainonta ei johda samoihin tuloksiin kuin hakukonemainonta. Inbound-markkinointi on sitä tärkeämpää mitä enemmän potentiaalinen asiakaskunta käyttää internetiä. Sen voin sanoa varmuudella, että internetin käyttö ei ole ainakaan vähenemässä. Lisää imua Potentiaaliset asiakkaat jakautuvat karkeasti kahteen ryhmään a.) moodissa oleviin b.) tiedon etsijöihin. Moodissa olevat ovat kiinnostuneita aihepiiristä, mitä sinulla on tarjottavaa. Näillä ihmisillä ei ole olemassa vielä konkreettista tarvetta, mutta he haluavat kuulla uusista jutuista näiden aiheiden ympärillä. Nämä ihmiset tavoittaa nykyään sosiaalisesta mediasta ja hyvillä viesteillä on mahdollisuus levitä edelleen tehokkaasti eteenpäin. Lasken tähän kategoriaan myös rss-syötteiden lukijat sekä sähköpostimarkkinoinnin vastaanottajat, mikäli ihminen on itse tilannut esimerkiksi viikoittaisen kirjeen. Tässä ryhmässä ei kannata olla liian aggressiivinen ja erilaisten mittareiden, kuten tykkääjien, fani- ja tilaajamäärien jatkuva seuraaminen on tärkeää. Tällä tavoin oppii tuntemaan minkä tyyliset viestit toimivat parhaiten. Toisessa ryhmässä olevilla tiedon etsijöillä on jo olemassa tarve, halu saada vastaus ongelmaansa. Näiden ihmisten tavoittamisen ytimenä on hakukonenäkyvyys ja vastausten tarjoilu. Olen suositellut monille asiakkaille blogin perustamista, jolla voi asiantuntijaviestinnän lisäksi ottaa toimialaa haltuun hakukoneessa sekä tarjota ratkaisuja asiakkaiden ongelmiin. Blogi voi tuoda yli 50% lisää liikennettä verkkosivuille. Tätä orgaanista hakukonenäkyvyyttä voi tukea myös maksetulla hakusanamainonnalla sekä siihen liittyvillä erillisillä laskeutumissivuilla. Ei se digitaalinen markkinointi ja imun rakentaminen niin hankalaa ole. Kokonaisuus vaatii suunnitelmallisuutta, aikaa ja pitkäjänteisyyttä, mutta mikäpä huolellinen ja ammattimainen tekeminen ei näitä vaatisi. Kilpailu kiristyy koko ajan. Mikäli ehtii rakentaa omalla toimialallaan ensimmäisenä toimivan inboundmarkkinoinnin kuvion niin voisin väittää että silloin ollaan todella vahvoilla. Arto Remes kehitysjohtaja, Avalon Oy Lue lisää Arton ajatuksia Kuva ja teksti: Kati Klaavuniemi Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

14 Kuva: Emilia Haukka Teksti: Kati Klaavuniemi Arctic Business Forum Tällä vuosikymmenellä Lapissa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Venäjän Murmanskin alueella on Lapin kauppakamarin selvitysten mukaan suunniteltu alkavaksi investointeja yli 100 miljardin euron edestä. Pohjoisten miljardi-investointien vaikutuksista sekä globaali- että aluetasolla puhuttiin helmikuussa talousfoorumissa. Arctic Business Foorumin pääpuhujana Rovaniemellä oli maantieteen professori ja ilmastonmuutoksen geofyysisten vaikutusten tutkija yhdysvaltalainen Laurence C. Smith. Hänen kirja The World in 2050: Four Forces Shaping Civilization s Northern Future julkaistiin Suomessa viime kesänä. Smithin mukaan pohjoisen taloudellisen ja strategisen merkityksen kasvua vauhdittavat ilmastonmuutos, väestönkasvu, talouden globalisaatio ja luonnonvarojen kysyntä. Smithin havaintojen mukaan samalla kun ilmasto läm- penee pohjoisessa siedettäväksi ja laivaväylät aukeavat, kärsii muu maailma energia- ja ruokapulasta. Pohjoiset alueet investointien keskipisteessä Forumissa todettiin, että pohjoisen merkitys kasvaa taloudellisesti ja strategisesti. Liiketoiminnan ja elinkeinoelämän asiantuntijoiden esittämät pohjoisen tulevaisuudennäkymät ovat positiivisia haasteita paikallisille yrityksille. Ajankohtaisten energia- ja kaivosinvestointien sekä uusien kuljetusreittien lisäksi käsiteltiin alihankintayritysten mahdollisuuksia osallistua suurinvestointeihin. Lähivuosien pohjoisten investointien arvoksi kaikkiaan miljardia euroa. Pohjoisen liiketoimintojen huippuasiantuntijoina kuultiin muun muassa Aker Arctic Technology Oy:n toimitusjohtajaa Mikko Niiniä, Arctia Shipping Oy:n toimitusjohtajaa Tero Vaurastea ja Sund Energy A/S:n Senior Advisoria Harry Antonia. 14 Digipolis Magazine

15 tilaa sähköpostitse: Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Hallintopalvelut 6 Sensori Compus 7 2 Studiotalo 3 Optimi Ammattiopisto Lappia 5 Digipoliksessa toimivat yritykset ja organisaatiot 1 Sensori, Tietokatu 3 - Ases Oy - Eltel Networks Pohjoinen Oy - Ixonos Oyj - Kemin Teollisuuskylä Oy - Kemin Rätinki Oy - Lapin Kauppakamari - Liikenneopetus Loko - Mainostoimisto Visual Design - Promote Oy - Ravintoloitsija T:mi Pynnönen Minna 2 Studiotalo, Tietokatu 6 - Arctic Coders Oy - e-devel.fi Ky - Elisa Oyj - Forest Btl - Fujitsu Services Oy - Insinööritoimisto Rouvinen - Insinööritoimisto 3d-Hacklin - Isoworks Oy - Junkohalli Oy - Kemin Digipolis Oy - Kemi-Tornio Alueyrityspalvelut - Koivu Interactive - Krans Consulting Oy - Lakiasiaintoimisto Tuula Mäkinen Oy - Lapin pelastuslaitos - Mainostoimisto Reklaami - Meri-Lappi United ry - Metsä Group - Mionex Oy - Oulun yliopisto - Puheterapiapalvelu Kompis - Recair Oy - Suomen Turvamiehet - ST1 Oy / Lapin Polttoainemyynti Oy - UpNet Engineering Oy - Urbanid - YIT Turvatekniikka Oy 3 Optimi, Studiokatu 3 - ISS Palvelut Oy - Metso Automation Oy - Metso Endress+Hauser Oy - Metsä Group - YIT Kiinteistötekniikka Oy 4 Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulu Kiveliönkatu 36 5 Ammattiopisto Lappia Tietokatu 2 6 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Hallintopalvelut Lumikontie 2 7 Lumikontie 1 - TDR Finland Oy - Relacom Finland Oy 8 Compus, Tietokatu 1 - Kemi-Tornion AMK Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

16 Urheilun henkeä Lumilinnassa Kuva: Lumilinna Teksti: Laura Hyle Lumilinnan väki eli joulun jälkeen jännittäviä hetkiä, sillä keli ei ottanut pakastuakseen. Rakentaminen alkoi lopulta vain 21 päivää ennen avajaisia, myöhemmin kuin koskaan aiemmin. Tiukka rypistys palkittiin, kun upea Lumilinna avasi ovensa 28.tammikuuta. Tänä vuonna Lumilinnassa eletään urheilun maailmassa. Urheiluteemaa henkii linnan koristelu, veistokset ja erilaiset tapahtumat. Lumilinnan suojelijana toimii suomalaisen urheilun suurnimi Jari Kurri. - Olimme erittäin iloisia kun Jari Kurri lupautui linnan suojelijaksi. Jarin kunniaksi linnan pääravintola on omistettu kokonaan jääkiekolle ja seinältä löytyy mm. Jarin pelipaita, kertoo Lumilinnan emäntä Marika Tomminen. - Oli hienoa että saimme Jarin myös vierailulle Lumilinnaan. Hän oli hyvin vaikuttunut kaikista upeista veistoksista ja linnan suuresta koosta, Tomminen jatkaa. Tapahtumien Lumilinna Lumilinnassa on tänäkin keväänä luvassa paljon erilaisia tapahtumia. Tapahtumat on urheiluteeman mukaisesti rakennettu aktiivisen tekemisen ympärille. - Pidennetyssä Tuubiliukumäessä on jo hurjasteltu useampana viikonloppuna ja maaliskuun puolivälissä urheiluseurat kisasivat paremmuudesta Lumipallosodassa, Tomminen kertoo. Koko kauden ajan Lumilinnassa järjestetään viikonloppuisin erityisesti lapsille ja lapsiperheille suunnattua ohjelmaa. - Erityisesti odotamme Muumiperheen vierailua maaliskuun loppupuolella, Linnan emäntä paljastaa. Lumilinna on vakiinnuttanut paikkansa Lumilinnaa tulee vuosittain ihailemaan noin ihmistä ja Tomminen uskoo näihin lukuihin päästävän tänäkin vuonna. - Lumilinna on mukavasti vakiinnuttanut paikkansa suomalaisena talvinähtävyytenä. Pyrimme tuomaan linnaan jotakin uutta joka vuosi, jotta se olisi aina unohtumaton kokemus myös vanhoille konkareille. Ulkomaisien turistien osuus kävijöistä on noin % ja matkailijoita saapuu joka puolelta maailmaa. - Lumilinnassa käy kauden aikana vieraita noin 40 eri maasta. Keski-eurooppalaiset muodostavat suurimman ryhmän, mutta matkailijoita on aina Kiinasta ja Israelista saakka, Tomminen iloitsee. 16 Kemin uusimmat tapahtumat löydät: