H A L S T A R I LOHJAN ROTARYKLUBI LOJO ROTARYKLUBB. SELOSTE N:o ISSN Toimintavuoden tunnus - Näytä tietä

Transkriptio

1 H A L S T A R I LOHJAN ROTARYKLUBI LOJO ROTARYKLUBB SELOSTE N:o ISSN Toimintavuoden tunnus - Näytä tietä

2 HALSTARI Seloste N:o 4 /heinäkuu 2006 Sisältö Sivu 3 Halstarin historiaa ja nykypäivää 6 Veroilmoitus 7 Roaming-maksut Euroopassa 8 Teollisuusvierailun kohteena Loparex Oy 10 Herrasmieskisa palolaitoksella 13 Uusia jäseniä klubiimme 14 Ratas pyörähti - vetäjä vaihtui 15 Marjatta Rasanen - ego 16 Vuosiympyrä Painopaikka: Lohjan kopio Halstarin toimituskunta: Veikko Salminen Pentti Kuosmanen taitto, kuvat) (päätoimittaja, 2

3 HALSTARIN HISTORIAA JA NYKYPÄIVÄÄ Ensimmäisenä toimintavuonna ( ) julkaistiin sihteerin kirjoittamia kuukausitiedotteita. Vuonna 1950 kokouksista kirjoitettiin pöytäkirjan korvaava viikkoseloste. Klubipalvelutoimikunta teki päätöksen puolivuosiselosteesta. Syksystä 1952 julkaistiin neljännesvuosikertomuksia, jotka jäivät pois 1960-luvulla luvulla ilmestyi neljännesvuosiselosteita, jotka painettiin kirjapainossa A5-kokoisina (ainakin vuonna ) Rotarivuonna kuvernöörin keskeinen teema oli tiedottaminen. Klubin presidentti Urpo Vuorela nappasi ajatuksen ja antoi tiedotuskomitealle tehtäväksi selosteen toimittamisen. Ensimmäinen Halstari ilmestyi Helge Laakson ollessa päätoimittajana. Ensimmäisenä kautena valmistui 10 numeroa. Myöhemmin julkaistujen numeroiden vuosittainen määrä on ollut 4-6. Vuosina 1981 ja 1982 alkaneina rotarivuosina käytettiin selosteesta nimeä Kuulumisia. Sitä ennen puhuttiin vain selosteesta. Vuonna 1993 seloste sai nimen Halstari. Veljien muistuman mukaan juuri Helge Laakso ajoi Halstari-nimeä selosteelle. Samalla kertaa tuli kanteen tunnukseksi kunnan vaakunasta lainattu halstarin kuva. Vuonna 1996 Halstari täytti 20 vuotta. Juhlajulkaisu oli 124-sivuinen kirjapainotuote. Toimituskuntaan kuuluivat Helge Laakso, Markku Lehtonen, ja Lauri Leskinen. Halstarin ilmestymisestä vastanneita henkilöitä ovat olleet mm: Helge Laakso, Kauko Karonen, Markku Lehtonen, Ensio Rajaniemi, Toivo Kangas, Teuvo Moisio ja Jaakko Mäkelä. Valokuvaajina ovat toimineet Nils Arppe, Henry Remander, Teuvo Moisio ja Matti Lehtinen. Lehti on toimitettu klubin jäsenille. Se on postitettu myös edesmenneiden veljien 3

4 puolisoille, kuvernööreille (istuva, elect, nominee) ja apulaiskuvernöörille. Lisäksi postituksen kohteena ovat aiemmin olleet läntisen Uudenmaan klubit: Karkkila, Vihti, Vihti-Nummela, Karjaa, Tammisaari, Hanko ja Lohjannummi. Joskus aikaisemmin Halstari on postitettu myös kesälohjalaisille. Nyt meillä ei vain ole tietoa heistä. Samoin aiemmin postituksen piirissä on ollut muutamien rotarilehtien päätoimittajat. Seloste on huomattu rotaripiirissä. Siitä on osoituksena se, että Mielipiteiden areena -taideteoksella on klubimme palkittu piirin parhaasta selosteesta seuraavasti: vastaava Helge Laakso vastaava Helge Laakso vastaava Markku Lehtonen vastaava Jaakko Mäkelä Halstari taitettiin ennen Wordillä. Teksti kirjoitettiin A4-paperille vaakasuoraan sopivin marginaalein. Sivunumerointi ja asettelu piti pitää koko ajan mielessä. Ensimmäisellä kerralla se oli hankalaa. Pian siihen kuitenkin tottui. Aineisto toimitettiin valmiiksi tulostettuna. Kuvat leikattiin ja liimattiin sivuille. Nyt teksti kirjoitetaan suoraan A4-kokoiselle sivulle. Taitto-ohjelmana käytetään InDesign -ohjelmaa. Sen tilalla voisi vallan hyvin käyttää Wordia. Kun taitetusta tekstistä tehdään A5-kokoinen vihko, kopiokone pienentää sivut ja asettelee ne oikeaan järjestykseen. Kirjasinkokona käytetään 18 pistettä tuumalle. Se Mielipiteiden areena pienenee 12 pisteeseen, kun sivukoko pienennetään kopiointivaiheessa A4:stä A5:een. Kuvat voidaan asetella paikoilleen sähköisesti, mikä puolestaan parantaa kuvien laatua. Aineisto toimitetaan sähköpostissa tai CD-levyllä kopiolaitokseen. Tiedostomuoto voi olla melkein mikä tahansa esim. Wordin 4

5 doc. Itse olen toimittanut tekstin PDF-muodossa. Ruudulle sopiva PDF-tiedosto voidaan julkaista suoraan WEB-sivuilla. Se on huomattavasti pienempi kooltaan kuin painettava versio ja aukeaa siksi nopeasti Internetselaimeen. Linkki klubimme kotisivulle on Sieltä on luettavissa kaikki Halstarit vuodesta 2000 asti. Halstaria on julkaistu edelleen neljän numeron vuosivauhtia. Pyrkimyksenä on saada lehteen ainakin jokin mainita jokaisesta viikkokokouksesta. Pieniä henkilöhaastatteluja tehdään satunnaisesti lähinnä uusista klubiveljistä. Painopaikkana on vanhaan tapaan Lohjan kopio, Laurinkatu 28, LOHJA ( ). Toimituskunta on käytännössä yhden ihmisen varassa. Sitä pitää laajentaa! Kuvat, taitto ja useimmat kirjoitukset ovat päätoimittajan aikaansaannoksia. Halstarin kansien värikirjoa (Värit eivät vain mustavalkoissa tulosteessa näy) Halstarin kansien väri vaihtuu numeroittain. Lehden painos on nyt 80 kappaletta. Se lähetetään edesmenneiden veljien puolisoille (10), kuvernööreille (nykyinen, elect, nominee, vara) sekä entiselle piirikouluttajalle Tauno Nordbäckille. -pentti kuosmanenklubiesitelmä

6 VEROILMOITUS Veikko Salminen Veikko Salminen piti luokitettaan lähellä olevan esityksen uudesta veroilmoitusmenettelystä kokouksessamme Esityksensä hän aloitti tyylilleen uskollisena. Saimme kuulla mainiota runonlausuntaa heti alkajaisiksi. Yritysverotukseen veli Veikko puuttui muutamalla sanalla. Suuria muutoksia ei sillä puolen ole tehty. Henkilöverotusta on sen sijaan muutettu ratkaisevasti. Kaikki yksityishenkilöt ovat saaneet tänä vuonna veroehdotuksen. Jos verovelvollinen on siihen tyytyväinen, ei ehdotusta palauteta verotoimistoon. Pöytälaatikkoon ei paperia ole syytä unohtaa, vaan ensinnä pitää tarkistaa mahdollinen lisävero. Maksulaput ovat veroehdotuksessa mukana. Jos tosiaan joutuu maksamaan lisää veroja, on laput syytä viedä maksupalveluun tai jollain tavoin hoitaa odottamaan maksupäivää. Näin voi itse kukin välttyä lisämaksuilta. Veli Veikko antoi hyvän vinkin kuittien säilyttämiseen. Käsky kuului: Hankkikaa kuitteja varten mappi. Verottaja ei nimittäin halua niitä arkistoida, vaan kuuden vuoden säilytysvastuu on verovelvollisella. Esitelmöitsijä käsitteli varsin perusteellisesti uutta kotitalousvähennystä. Se kirvoitti kuulijoiden kielet. Kysymyksiä sateli ympäri salia. Kuulijat tuntuivat olevan tyytyväisiä kotitalousvähennykseen. Ylärajaa jotkut pitivät liian matalana. Jos verovelvollinen haluaa muuttaa tai lisätä tietoja veroehdotukseen, pitää kaavake palauttaa verotoimistoon. Verottaja näyttää jakaneen veroehdotukset kahteen erään. Ensimmäisen joukon palautuspäivä on ja toisen Esitys oli mielenkiintoinen ja ajankohtaan erittäin sopiva. -pentti kuosmanen- 6

7 ROAMING-MAKSUT EUROOPASSA Veljemme Jukka Kanervisto kertoi otsikon aiheesta kokouksessamme Asiasta on näkynyt EU:n komissaarin Viviane Redingin lausuntoja lehdissä. Niissä hän on vaatinut roaming- eli verkkovierailumaksujen olennaista pienentämistä. Ilmeisesti siitä johtuen muutama operaattori kuten TeliaSonera, Telenor, Orange, T-Mobile ja Telecom Italia Mobile sopivat laskevansa ulkomaan puheluiden hintoja vapaaehtoisesti heinäkuun alussa, ennen kuin mahdollinen lakimuutos pakottaa ne toimiin. Osapuolet kertoivat asettavansa toisiltaan perimiinsä verkkovierailumaksuihin katon, joka on lokakuusta 2006 alkaen 45 senttiä minuutilta ja lokakuusta 2007 alkaen 36 senttiä minuutilta. Jukka Kanervisto Veli Jukka oli selvittänyt mielenkiintoisella tavalla verkkovierailumaksuja. Hän on käyttänyt yleisesti saatavilla olevia tietoja puhelujen hinnoittelusta. Osa operaattoreista ilmoittaa julkisesti verkkovierailumaksu suuruuden. Näihin kuuluu mm. DNA Suomessa. Sen hinnoittelu tapahtuu periaatteella tukkuhinta plus viisi prosenttia. Tukkuhinta taas selviää DNA:n laskutusta ja kyseisen kumppanin paikallisverkkomaksua vertailemalla. Näyttä siltä, että verkkovierailusta peritään 2-3 kertaa paikallistaksaa korkeampaa hintaa. Joissakin tapauksissa ero voi olla vieläkin suurempi. Veli Jukka totesi huvittuneena, että ensimmäistä kertaa hän näkee tukkuhinnan olevan monta kertaa vähittäishintaa korkeampi. Kuka sitten voittaa nykytaksoilla? Maat, joissa turismi on runsasta, ovat varmaankin nettovoittajia. Esitelmöitsijä arveli, että esim. Luxemburgin asukkailta ei tarvitsisi periä ollenkaan paikallisverkkomaksua, koska runsaasta verkkovierailusta koituvat tulot ovat niin suuret. Hyötyjiä saattavat olla myös Espanja ja Kreikka. -pentti kuosmanen- 7

8 TEOLLISUUSVIERAILUN KOHTEENA LOPAREX OY Presidentti oli järjestänyt vierailun toimipaikalleen Parkkipaikalle kokoontuneet veljet kuljetettiin tehtaan autolla vierasmajalle. Veli Seppo Suomalainen muisteli asumistaan aikanaan kyseissä rakennuksessa. Hän löysi minigolfmailojen säilyttämiseen tekemänsä laatikon. Rannassa on tehtaan edustussauna aivan veden äärellä. Kahvit nautittiin Linderin silmien alla. Tehtaan perustajan suurikokoinen muotokuva riippuu huoneen takaseinällä. Kun kahvit oli juotu, veli presidentti esitteli Loparexin toimintaa. Yrityksen historia alkaa vuodesta 1906, jolloin Hjalmar Linder perusti sulfaattiselluloosatehtaan Lohjan Pitkäniemeen. Sen jälkeen tuotantosuunta ja omistajarakenne ovat muuttuneet useita kertoja. Nykyään koko konsernin osaaminen liittyy erilaisten tarratuotteiden valmistukseen. Käyttötarkoituksen mukaisesti ne jaetaan eri linjoihin: lääketieteelliset tuotteet, merkintätarrat, hygieniatuotteet, graafiset teipit, tavalliset teippirullat, teollisuusteipit ja erikoispaperit. Tehdaskierroksella näimme Lohjan tehtaan erikoisuuden, paperikoneen, joka silikonoi tuotetun paperin suoraan prosessissa. Koneesta rullautuva paperi on sellaisenaan valmista tarrojen taustapaperia. Tuotantotapa on ainutlaatuinen maailmassa. Se on taannut vanhan koneen kilpailukyvyn tiukoilla markkinoilla. Salin toisella 8

9 paperikoneella tuotetaan tavallista paperia, jota voidaan silikonoida jälkikäteen tehtaan alakerrassa olevassa silikonointiyksikössä. Ylemmissä kerroksissa paperia jälkikäsitellään tarpeen mukaan. Paperi voidaan ajaa pituusleikkurin läpi, jolloin saadaan sopivan levyistä rullaa. Samoin rullan pituutta voidaan säätää sopivaksi. Jälkikäsittelyssä voidaan valmistaa myös erilaisia tarratuotteita. Tarrojen painatusta varten on jälkikäsittelyssä väripainatukseen sopivat painokoneet. Tavoitteena on tuottaa asiakkaille mahdollisimman valmis tuote. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä tehtaan tuotteista kukin vierailija sai mukaansa vaatteiden harjaamiseen sopivan liimarullan. Tehtaalla oli sähköisiä hyönteispyydyksiä. Ne liittyvät puhtausvaatimuksiin, jotka sisältyvät ympäristöhygienian sertifikaattiin. Erilaisia sertifikaatteja yrityksellä on ISO 9001, ISO ja ISO Eritysiesti hygieniaan liittyvä ISO on merkityksellinen tehtaalle, joka tuottaa materiaalia hygienia- ja elintarviketeollisuudelle. Mielenkiintoisena yksityiskohtana havaitsin FDA:n (Yhdysvaltain terveydenhuollon hallinnon) terveystuotteiden hyväksynnän. Tunnetusti kyseinen virasto asettaa tiukat vaatimukset hyväksymälleen tuotantolaitokselle. -pentti kuosmanen- Kuvassa on Loparexin edustussaunan vanha osa, joka on nykyään saunatupa. Osa mukana olleista veljistä ihailee portailla Lohjanjärven Aurlahtea ja eteen avautuvaa hienoa maisemaa. 9

10 HERRASMIESKISA PALOLAITOKSELLA Perinteiset Herrasmisekisat oli lupautunut järjestämään Lohjannummen Rotaryklubi. Vastuun käytännön järjestlyistä oli ottanut aluepalopäällikkö Pentti Jurvanen. Järjestelyt olivat mainiot. Tilat olivat käytettävissä, vaikka selvästi kaapelointityöt olivat vielä kesken alakerran koulutustiloissa. Veli Pentti kertoi aluksi laitoksen taustoista sekä sen toiminnasta. Paloasema toimii rakennuksen toisessa päässä ja toisessa aluehäytyskeskus. Sinne ei ulkopuolisilla ole asiaa. Kilpailuun osallistuttiin nelihenkisin joukkuen. Ensiksi oli tehtävänä tunnistaa maun perusteella ruoka-aine. Tarjolla oli mm. retiisi, ruokasieni, kiivi jne. Silmät kiinni ja maistamaan... Toinen tehtävä liittyi musiikin ja muusikkojen tunnistaminen tyyliin yksi-risti-kaksi. Kolmas tehtävä olikin sitten paikkaan liittyvä. Siinä parivaljakoiden tehtävänä oli kaataa mahdollisimman nopeasti kaljatölkkipatteri sankoruiskun suihkulla. Toinen pumppasi ja toinen ohjasi suihkua. Nopeamman parin aika merkittiin joukkueen ajaksi. Seuraavaksi siirryttiin metsään. Sieltä piti löytää lohjalaiseen metsään kuulumatto- 10

11 Kuvassa lohjalaiseen metsään kuulumattomat esineet mat esineet. Niitä oli ripoteltu eri puolille neljä kappaletta. Kohteiden havaitseminen polun varrelta oli tuskin kovin vaikeaa. Kaikki joukkueet saivat hyvät pisteet tästä tehtävästä. Rastireitn jälkeen oli tarjolla kerrassaan mainiota kalakeittoa. Aterian jälkeen oli vuorossa tulosten julkistaminen ja palkintojen jako. Kuinka ollakaan kiertopalkinto jäi edelleen Lohjannummen klubin hallintaan. Allaolevassa mukaellussa kokouspöytäkirjassa on tarkemmin osallistujat ja tulokset. Seuraavaksi oli mahdollisuus mennä saunaan tai tutustumaan lähemmin palolaitoksen toimintaan ja kalustoon. Valtaosa joukosta siirtyi yläkertaan autoja ja niiden varustusta katsomaan. Saatiinpa elävä esitys siitä, miten palomiehet laskeutuvat tankoa myöden kalustohalliin häytyksen sattuessa. Herrasmieskisan voittajien iloa 11

12 LOHJANNUMMEN ROTARYKLUBI VIIKKOKOKOUS 23 /2006 LOJOBACKENS ROTARYKLUBB Kokous n:o 43 Aika: Paikka: Lohjan Paloasema Presidentti: Juhani Viljanen Sihteeri: Markus Karhunsaari Kokouksen avaus: Presidentti Juhani Viljanen avasi tilaisuuden ja toivotti kaikki rotaryt tervetulleiksi. Läsnäolo: Omia jäseniä paikalla 14. Vieraat: Karjaa: Magnus Baarman, Lars Hukkinen, Jouko Pelkonen ja Erkki Rissanen; Karkkila: Seppo Kivi, Arto Puumala ja Hannu-Pekka Rantala; Lohja: Pentti Kuosmanen, Kalevi Laakso, Keijo Latvala; Markku Lintunen, Marjatta Rasanen ja Veikko Salminen; Vihti: Paavo Hacklin, Matti Harju, Helena Iivanainen, Eeva-Liisa Ikonen, Timo Lahtinen, Kari Laukkanen ja Timo Neuvonen; Vihti- Nummela: Risto Partinen ja Kalevi Suominen. Esitelmä: Herrasmieskilpailut. Palolaitoksen järjestämän herrasmieskilpailun tulokset: I Lohjannummi II Lohja ja Karkkila IV Lohjannummi II Sekä muut kaikkiaan 5 joukkuetta tiiviissä tuntumassa. Muistiin merkitsi Make -pentti kuosmanen- 12

13 UUSIA JÄSENIÄ KLUBIIMME Klubimme sai kaksi uutta jäsentä kokouksessamme Marjatta Rasanen toimii yrittäjänä Ojamolla. Kyseessä on vaatealan putiikki. Vaatteet hän tuo itse maahan. Jutta Lindén toimii polkupyörien maahantuonnin ja myynnin parissa. Liike sijaitsee Ojamolla ja toinen Lauttasaaressa. Kummankin uuden jäsenen kummina on veli Kalevi Laakso. Toivotamme sisaret lämpimästi tervetulleiksi klubimme! Rotarymerkkien kiinnitys uusien jäsenten takin käänteeseen. Edessä oikealla Jutta Lindén ja taempana Marjatta Rasanen. Kiinnittäjinä toimivat kummi Kalevi Laakso ja presidentti Keijo Latvala. 13

14 RATAS PYÖRÄHTI VETÄJÄ VAIHTUI Rotaryvuoden viimeinen kokous pidettiin Punakanelin tiloissa. Teemana oli vetäjän vaihto. Kauden presidentti Keijo Latvala avasi kokouksen ja loi lyhyen katsauksen kuluneeseen toimintavuoteen. Sen jälkeen hän luovutti presidentin vitjat seuraajalleen Pentti Kuosmaselle. Uusi presidentti kiitti edeltäjäänsä ja esitteli tulevan toimintavuoden teeman, eri instanssien odotukset sekä oman näkemyksensä klubin tulevista tavoitteista. RI:n presidentti William B. Boyd on uusiseelantilainen. Hänen valitsemansa teema vuodelle on Lead the way, Näytä tietä, Visa vägen, Näita teed. Toiminnan painopisteinä ovat vesihuolto, luku- ja kirjoitustaito, terveys ja nälkä, rotaryperhe sekä Polio Plus projektin loppuun saattaminen. Jo vuoden 2000 tavoitteena ollut polion hävittäminen maapallolta näyttää olevan mahdollista lähes kokonaan tämän toimintavuoden aikana. WHO:n raportin mukaan enää neljässä maassa on endeemisen polion eradikaatio kesken. Only 4 countries are still polio-endemic - an all-time low: Nigeria, India, Pakistan William B. Boyd and Afghanistan. Vain Nigerian kohdalla tarvittaneen vuosi lisää tavoitteen saavuttamiseksi. Yhtenä nykyisenkin RI:n presidentin huolenaiheista on rotarien määrä maailmanlaajuisesti. Siksi presidentin kunniamaininnan perusedellytys on yhden jäsenen nettolisäys klubissa. Piirin 1420 kuvernöörin tehtäviä hoitaa Pentti J. Jänkälä (Pasila-Fredriksberg). Hänen tavoitteitaan ovat mm. GSE (Group Study Exchange), RYLA (Rotary Youth Leadership Award), Rotarysäätiön tukeminen sekä jäsenistön koulutus. Oman klubimme tavoitteena olkoon Pentti J. Jänkälä 14

15 viiden nettojäsenen saaminen klubiin, jolloin kokonaisvahvuus on 49 jäsentä. Tämä on ehdottoman välttämätöntä jatkuvuuden takaamiseksi. Nykyisistä 44 jäsenestä on 21 vapautettu 85-säännön perusteella. Lisäksi meillä on kolme jäsentä vapautettu eri syistä vuodeksi kerrallaan. Jäljelle jäävät 20 rotaria on liian pieni määrä pyörittämään klubin toimintaa pitkällä tähtäimellä. Viime aikoina olemme saaneet uusia hyviä jäseniä. Suunta jatkukoon. RI:n presidentin ajatusten mukaisesti on viikkokokousohjelmaan sisällytetty avec mukaan suurimpaan osaan kokouksia ja yritysvierailuja. Kokoukset pyritään saamaan viihtyisiksi ja ohjelma monipuoliseksi. Ulkopuolisia esiintyjiä on ohjelmassa ennätysmäärä. Syksyn suurin tapahtuma lienee Intercity-kokous, joka järjestetään Tytyrin kaivoksessa yhdessä naapuriklubin kanssa. Uutta on myös klubin perustamispäivänä järjestettävä vuosijuhla Länsi-Uudenmaan ammatillisen koulutuskeskuksen Taito-ravintolassa. Kokouksista tiedottaminen tapahtuu sähköpostilla ja Länsi- Uusimaa-lehden yhdistyspalstalla. Vuosi alkaa mielenkiintoisena ja haasteita täynnä. Ratas pyörii, mutta onko kyseessä ympyrä vai spiraali. Ainakin aikaulottuvuuden mukaan ottaminen tekee siitä spiraalin. Yhtä lailla voidaan tarkastella klubin elinvoimaa. Meistä on kiinni onko spiraali nouseva vai laskeva. -pentti kuosmanen- MARJATTA RASANEN -EGO Klubimme uusi jäsen Marjatta Rasanen piti mielenkiintoisen egoesityksen kokouksessamme Sanalla työ oli suuri paino. Värikäs työhistoria on syntynyt lähinnä kampaamoalalla, vaikka hän nyt omistaa Boutique Marietan Ojanmon ostoskeskuksessa. Kampaamo hänellä on ollut paitsi maalla niin hyvin pitkään merellä, pisimpään Finnjetistä. Siitä sisar Marjatalla oli pari hauskaa juttua kerrottavana. Meri kun ei ole kaikille tuttu elementti. Saamme varmaan kuulla lisää vaatetusalan yrittämisestä luokite-esitelmän muodossa. -pentti kuosmanen- 15

16 16