Kehitä osaamista! -työkirja

Transkriptio

1

2 2 Kehitä osaamista! -työkirja

3 Kehitä osaamista! -työkirja Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, Oppaita ja työkirjoja 2007:1 Kehitä osaamista! -työkirja 3

4 Kehitä osaamista! - työkirja isbn Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, Oppaita ja työkirjoja 2007:1 Kehittämispalvelu Toimittajat: Riitta Eklund, Ulla Tyyskä ja Riitta Ropo Ulkoasu: Vinjetti Paino: Savion Kirjapaino Oy Kehitä osaamista! -työkirja

5 Sisällys Johdanto 07 Luku 1 Osaamisen kehittämisen periaatteet ja täydennyskoulutusvelvoite 08 Luku 2 Työyhteisön osaamisen kehittäminen kaikkien vastuulla 10 Työstäkää tavoitteet huolella 10 Tavoitteista osaamistarpeiksi 11 Työyhteisön osaamisen kehittämisen suunnitelma 11 Arvioikaa ja seuratkaa osaamisen kehittämistä 13 Luku 3 Oppimisen tiet 15 Monta tapaa oppia 15 Kehityskeskustelu 16 Henkilökohtainen kehittymissuunnitelma 17 Täydennyskoulutus 17 Luku 4 Esimiehenä olet avainasemassa 18 Luku 5 Kehittämispalvelu apunasi 20 Yhteystiedot 21 Luku 6 Menetelmiä ja nettilinkkejä 22 Tulevaisuuskeskustelu 23 Tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi 25 Henkilökohtainen kehittymissuunnitelma 26 Swot-analyysi (nelikenttä) 27 Seinätaulumenetelmä 28 Aivoriihi 29 Miellekartta (mind map) 30 Portfolio 31 Tietopalvelu 32 Nettilinkkejä 33 Lähteet 34 Kehitä osaamista! -työkirja 5

6 6 Kehitä osaamista! -työkirja

7 Johdanto Tämä työkirja on käytännönläheinen opas erityisesti sosiaaliviraston esimiehille, mutta myös kaikille muille oman osaamisensa kehittämisestä kiinnostuneille. Työkirja antaa yleiskuvan siitä, miten osaamisen kehittämisen prosessi etenee, mitä siinä kannattaa ottaa huomioon ja minkälaisia tukimateriaaleja ja menetelmiä on tarjolla. Työkirjassa esitellään erilaisia tapoja oppia ja kehittyä sekä vaihtoehtoisia menetelmiä työyhteisön osaamisen kehittämiseen. Työkirjan laatimisen taustalla on osaamisen kehittämisen työryhmän (osake) suositus, jonka mukaan työyhteisöille tulee tarjota osaamisen kehittämiseen soveltuvia menetelmiä ja apuvälineitä. Apua ja tukea saat aina sosiaaliviraston kehittämispalvelusta. Kehitä osaamista! -työkirja 7

8 1 Osaamisen kehittämisen periaatteet ja täydennyskoulutusvelvoite Osaamisen kehittämisellä tarkoitetaan koulutuksen lisäksi kaikkea työssä, työyhteisöissä ja yhteistyöverkostoissa tapahtuvaa oppimista ja toimintatapojen uudistamista. Sosiaaliviraston strategian perustana ovat innostavat ja hyvinvoivat työyhteisöt, joita johdetaan hyvin ja joissa työntekijöillä on hyvät kehittymis- ja vaikutusmahdollisuudet. Osaaminen ja uudistuminen luovat pohjan strategian onnistuneelle läpiviennille. On tärkeää, että osaamistarpeita ennakoidaan, nykyistä osaamista hallitaan ja kehitetään ja oppimista ohjataan haluttuun suuntaan. Sosiaalivirastossa osaamisen kehittäminen on säännöllistä, kattavaa, kaikki työntekijäryhmät ja työn osa-alueet huomioivaa, menetelmiltään uudenaikaista ja tutkittuun tietoon perustuvaa. Tärkeää on, että työntekijät voivat vaikuttaa työn ja oman osaamisensa kehittämiseen. Työyhteisössä kannattaa järjestää yhteisiä foorumeita, joissa työstetään strategiat konkreettisiksi tavoitteiksi päämääränä asiakkaiden hyvinvoinnin edistäminen. Samalla kartoitetaan työn tavoitteita varten tarvittavaa osaamista. Näin kaikki voivat kokea työnsä mielekkääksi ja hahmottaa oman työnsä osaksi kokonaisuutta. Täydennyskoulutusvelvoite Sosiaalialan täydennyskoulutusvelvoite koskee kaikkia sosiaaliviraston työntekijöitä. Velvoite suosittaa osallistumaan vuosittain keskimäärin 3-10 koulutuspäivään työntekijän peruskoulutuksesta ja tehtävästä riippuen. Esimerkkejä täydennyskoulutuksesta: - työyhteisöjen kehittämistilaisuudet ja työn kehittämiskoulutukset - ammatillinen täydennyskoulutus - johtamiskoulutus - atk-koulutus 8 Kehitä osaamista! -työkirja

9 Täydennyskoulutusta eivät ole työnohjaus, perehdyttäminen, uudelleenkoulutus ja työkokoukset. Vähintään puolen päivän koulutus lasketaan täydennyskoulutukseksi. Myös lyhyemmät, kertaluontoiset tilaisuudet voidaan lukea täydennyskoulutukseksi, jos ne ovat osa laajempaa kokonaisuutta. Esimerkkeinä ovat mm. etäopetuskurssit, luentosarjat tai vaikkapa opintopiirityöskentely. Täydennyskoulutusvelvoitteen seurantaa varten tulee jokaisesta koulutuksesta täyttää Koulutus- ja opintovapaahakemus (Lv319). Näin koulutukset saadaan tilastoitua Hijat-järjestelmään. Kunnallinen työmarkkinalaitos pyytää vuosittain seuraavat tiedot: - täydennyskoulutukseen osallistuneiden lukumäärät - täydennyskoulutuspäivien määrät - täydennyskoulutuksen kustannukset Kehittämispalvelu kokoaa nämä tiedot vuosittain Hijat-järjestelmästä. Sosiaalialan täydennyskoulutusvelvoite Lue lisää: Sosnet > Koulutus > Osaamisen kehittäminen - Tietoa täydennyskoulutusvelvoitteen soveltamisesta sosiaalivirastossa - Osaamisen kehittäminen ja täydennyskoulutusvelvoitteen toteuttaminen sosiaalivirastossa -raportti - Sosiaali- ja terveysministeriön täydennyskoulutussuositus -opas kunnille ja kuntayhtymille Kehitä osaamista! -työkirja 9

10 2 Työyhteisön osaamisen kehittäminen kaikkien vastuulla Sosiaaliviraston osaamisen kehittämisen painopiste on työyhteisöjen omassa kehittämistoiminnassa ja työyhteisössä oppimisessa. Tästä esimerkkeinä ovat mm. työyhteisön kehittämispäivät ja erilaiset hankkeet. Kun tavoitteet ja osaamistarpeet pohditaan yhdessä, oppimiseen ja toimintatapojen muutokseen löytyy motivaatio ja oppimisesta tulee yhteinen haaste. Motivaatiota lisää myös mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmien ja tavoitteiden määrittelyyn. Kun tietää taustat, on helpompi ymmärtää tavoitteita ja suunnitelmia ja sitoutua niiden toteutukseen. Samalla kirkastuu ajatus siitä, että jokaisen panostus osaamisen kehittämiseen on tärkeä. Osaamisen kehittäminen on jatkuvasti kehittyvä ja tarkentuva prosessi. Tässä luvussa kerrotaan prosessin vaiheista, jotka arkielämässä voivat toteutua vähän eri järjestyksessä ja toistua tarvittaessa. Tavoitteista kannattaa aloittaa! Työstäkää tavoitteet huolella Työyhteisön osaamisen kehittäminen käynnistyy työyhteisön tavoitteiden määrittelyllä. Työyhteisön tavoitteiden taustalla ovat vastuualueiden ja toimistojen tavoitteet ja tuloskortit. Tärkeä rooli on lähiesimiehellä, jonka kautta ylemmän johdon ja henkilöstön välinen vuoropuhelu tapahtuu. Tavoitteiden työstäminen Taustamateriaalit Vastuualueen tuloskortti, yksikön toimintasuunnitelma, aiemmat tavoitteet ja osaamisen kehittämisen suunnitelmat Menetelmiä ja välineitä - Tulevaisuuskeskustelu - SWOT-analyysi (vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet) 10 Kehitä osaamista! -työkirja

11 Tavoitteiden työstäminen palvelee myös tulospalkkausjärjestelmän hahmotusta, työsuorituksen arvioinnin kriteerien avaamista, muiden kehittämissuunnitelmien tekemistä ja työhyvinvointitoiminnan suunnittelua. Tavoitteista osaamistarpeiksi Osaamistarpeiden löytämiseksi ei välttämättä tarvita erillistä osaamiskartoitusta. Riittää, että työn tavoitteita pohdittaessa samalla suunnitellaan, millä tavalla osaamista tulisi kehittää työn tavoitteiden saavuttamiseksi. On tärkeää tunnistaa työyhteisön nykyinen osaaminen ja sen pohjalta suunnitella osaamisen kehittämistä. Tämä voidaan tehdä tulevaisuuskeskusteluissa ja kehityskeskusteluissa melko kevein menetelmin. Yksityiskohtaisten osaamiskartoitusten tekeminen vaatii paljon resursseja. Se voi olla hyödyllistä, kun kyseessä on suuri henkilöstöryhmä tai merkittävä muutos työtehtävissä. Osaamistarpeiden löytäminen Taustamateriaalit Yksikön tavoitteet, vastuualueen ja toimistojen osaamisen kehittämisen suunnitelmat, aiemmat osaamistarpeiden kartoitukset ja osaamisen kehittämisen suunnitelmat, yksilö- ja ryhmäkehityskeskusteluissa sovitut asiat ja mahdolliset henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat Menetelmiä ja välineitä - Tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi (apukysymykset) - Tulevaisuuskeskustelu - Seinätaulumenetelmä Työyhteisön osaamisen kehittämisen suunnitelma Osaamistarpeiden kartoituksen ja henkilökohtaisten kehityskeskustelujen pohjalta voidaan tehdä työyhteisön osaamisen kehittämisen suunnitelma. Suunnitelman tulee olla riittävän konkreettinen, jotta arviointi on myöhemmin mahdollista. Ihanteellista olisi, että osaamisen kehittämisen suunnitelma olisi luonteva osa työyhteisön kehittämistoimintaa. On hyvä tarkistaa, että suunnitelma vastaa työyksikön ja sosiaaliviraston tavoitteista nouseviin haasteisiin ja ennakoi tulevaisuutta. Kun suunnitelma on valmis, se käydään vielä yhdessä läpi työyhteisössä. Työn sujuvuuden ja oikeudenmukaisuuden kokemisen kannalta on tärkeää tietää, mitä on sovittu osaamisen kehittämisen mahdollisista erikoistumisalueista. Näin suunnitelmasta tulee läpinäkyvä, mikä helpottaa siihen sitoutumista. Kehitä osaamista! -työkirja 11

12 Työyhteisön kehittämissuunnitelma 1. Työstäkää tavoitteet ja luokaa yhteinen käsitys asiasta. 2. Pilkkokaa tavoitteet tarvittaessa pienemmiksi osatavoitteiksi. 3. Miettikää kunkin (osa)tavoitteen kohdalla, mitä se edellyttää mm. - osaamiselta kenellä tulee olla tarvittava osaaminen, miten se hankitaan - ajankäytöltä yhteinen ajankäyttö ja oma ajankäyttö - tietotekniikalta tukeeko atj, muu tietotekniikka (esim. Sosnet) - työkäytännöiltä onko töitä järjesteltävä uudelleen - resursseilta tarvitaanko uusia työntekijöitä tai tehtäväsiirtoja - verkostoilta / yhteistyökumppaneilta kenen kanssa toimimalla asia etenee 4. Sopikaa konkreettiset toimenpiteet, vastuutahot ja aikataulut. 5. Sopikaa arviointikäytännöistä. Miettikää, saavutettiinko tavoitteet, esim. lisääntyikö osaaminen. Jos ei, miksi näin kävi ja mitä voisi tehdä toisin jatkossa. Onko mittareita, jolloin arviointi helpottuu? Työyhteisön kehittämissuunnitelma -lomake Tavoite/osatavoite Mitä se edellyttää seuraavilta osa-alueilta Toimenpide Aikatalu/ ajankäyttö Vastuutaho Arviointi osaaminen tietotekniikka työkäytännöt resurssit verkostot 12 Kehitä osaamista! -työkirja

13 Arvioikaa ja seuratkaa osaamisen kehittämistä Tehtyihin suunnitelmiin kannattaa aika ajoin palata ja arvioida niiden toteutumista. Viimeistään tämä tehdään työstettäessä seuraavaa suunnitelmaa. Arvioikaa yhdessä, lisääntyikö haluttu osaaminen ja olivatko osaamisen lisäämiseen valitut keinot toimivia. Jos tavoitteita ei saavutettu, arvioikaa miksi näin kävi ja mitä voisi tehdä toisin jatkossa. Esimerkiksi olivatko tavoitteet realistisia, olisivatko keinot voineet olla parempia tai tapahtuiko jotain yllättävää, jonka voisi jatkossa ottaa paremmin huomioon. Apuna voitte käyttää Sosnetin koulutussivuilta löytyviä työvälineitä osaamisen kehittämisen arviointiin. Osaamisen kehittämisen arviointi Taustamateriaali Osaamisen kehittämisen suunnitelmat, kehityskeskustelut Menetelmiä ja välineitä Henkilökohtainen kehittymissuunnitelma -lomake Lisätietoja arvioinnista sosnet > strategiat ja kehittäminen > Arviointi ja (Stakesin hyvät käytännöt) Kehitä osaamista! -työkirja 13

14 Heljä Hätösen työssäoppimisen ja kehittämisen vaihtoehtoja (2003) 14 Kehitä osaamista! -työkirja

15 3 Oppimisen tiet Oman osaamisen kehittäminen on jokaisen työntekijän oikeus ja velvollisuus. Osaamisen kehittämisessä tärkeää on systemaattisuus ja tiivis yhteys oman työn tavoitteisiin. Osaamisen kehittymisen myötä - työnteko luistaa paremmin, kun osaat ja hallitset uudistuvat työtehtävät - työ tuntuu mielekkäältä, kun voit itse kehittää sitä - parannat mahdollisuuksiasi työtehtävien vaihtoon työuran aikana. Monta tapaa oppia Erilaisiin osaamisalueisiin ja oppimistavoitteisiin tarvitaan erilaisia opiskelumenetelmiä. Esimerkiksi tietojen päivittämiseen soveltuu luentotyyppinen koulutus, kun taas toimintatapojen muutos vaatii usein systemaattisempaa kehittämistä. Opittua kannattaa heti hyödyntää aktiivisesti työssä. Näin tieto muuttuu taidoksi eikä pääse unohtumaan. Osaamistarpeet voivat olla hyvin erilaisia työuran eri vaiheissa. Perehdytys ja työssäoppiminen korostuvat uran alussa. Kokeneemmat työntekijät puolestaan tarvitsevat ammattitaidon ylläpitoa eli tietopuolista koulutusta oman alan uusista kehityssuunnista. Jatkuvasti muuttuva maailma tuo myös mukanaan omat haasteensa, jotka vaativat osaamisen päivittämistä. Tärkeä näkökulma työyhteisössä oppimiseen on osaamisen jakaminen. Erityisen tärkeää osaamisen jakaminen on silloin, kun suunnittelee uralla etenemistä, vaihtaa työtehtäviä tai on jäämässä eläkkeelle. Tällöin on hyvä arvioida esimiehen kanssa kehityskeskustelussa, mitkä tiedot ja osaaminen on jaettava työyhteisölle. Siitä on hyvä tehdä konkreettinen suunnitelma. Heljä Hätösen työssäoppimisen ja kehittämisen vaihtoehtoja -kuviossa on erilaisia tapoja kehittää osaamista. Kuviossa lähinnä ympyrän keskustaa ovat kehittämistä ohjaavat periaatteet ja ulkokehällä on konkreettisia kehittämisen menetelmiä. Kuviosta näkyy, että suuri osa oppimisesta tapahtuu työpaikalla. Työyhteisön osaamista voi kehittää esim. seminaareissa, kehittämishankkeilla ja kokemusten jakamisella. Erityisesti organisaation toimintatapojen tuntemusta on helpointa oppia käytännössä vanhempien kollegojen opastuksella. Perehdytys on tässä ensiarvoisen tärkeää. Kehitä osaamista! -työkirja 15

16 Paljon voi oppia myös muilta työyhteisöiltä verkostoitumalla ja tekemällä tutustumiskäyntejä. Joskus voi olla hyödyllistä tutustua myös aivan eri toimialan organisaatioihin ja saada niistä vinkkejä. Työn vaatimusten oleellisesti muuttuessa työnantaja voi järjestää tutkintoon johtavaa koulutusta. Koulutus on usein oppisopimusmuotoista ja siitä tiedotetaan kohderyhmille. Joskus työnantaja voi tukea omaehtoista opiskelua oikeuttamalla työajan käyttöä opiskeluun. Tästä tulee sopia aina etukäteen esimiehen kanssa. Kehityskeskustelu Kehityskeskustelut ovat keskeinen osaamisen johtamisen työväline. Kehityskeskusteluissa muodostetaan yhteinen käsitys siitä, minkälaista osaamista työn tekeminen ja kehittäminen kultakin edellyttää. Samalla sovitaan aikataulusta ja siitä, miten osaamista tulee kehittää. Keskustelussa voidaan myös laatia henkilökohtainen kehittymissuunnitelma. Kehityskeskustelut Taustamateriaalit Vastuualueen tuloskortti, yksikön toimintasuunnitelma, aiemmat tavoitteet ja osaamisen kehittämisen suunnitelmat Menetelmiä ja välineitä - Kehityskeskusteluohje - Esimiehen ja työntekijän lomake - Ryhmäkehityskeskusteluohje - Ryhmäkehityskeskustelu -lomake 16 Kehitä osaamista! -työkirja

17 Henkilökohtainen kehittymissuunnitelma Henkilökohtainen kehittymissuunnitelma tuo omaan kehittymiseen jatkuvuutta ja auttaa hahmottamaan, mikä on oma osuus koko työyhteisön osaamisen kehittämisessä. Suunnitelman avulla voit arvioida omaa osaamistasi ja kehittymisen tarpeita ja tavoitteita. Löydät omat kiinnostuksenkohteet ja voit rakentaa myös oman urapolun. Suunnitelma on sopimus siitä, miten kehittymistä tuetaan ja miten osaamista lisätään. Huomioi oman ammatillisen osaamisen kehittymisen lisäksi myös koko työyhteisön osaamisen kehittämisen suunnitelma. Henkilökohtainen kehittymissuunnitelma Taustamateriaali Osaamisen kehittämisen suunnitelmat, kehityskeskustelut Menetelmiä ja välineitä - Portfolio, joka yksinkertaisimmillaan on kokoelma todistuksia, työnäytteitä, omia kirjoituksia, valokuvia tai muita osoituksia osaamisesta. - Ansioluettelo (Cv) Täydennyskoulutus Sosiaaliviraston kehittämispalvelu järjestää valtaosan sosiaaliviraston täydennyskoulutuksesta. Tietoa koulutustarjonnasta löydät parhaiten Sosnet > Koulutukset > Koulutuskalenteri. Koulutuskalenteri on jaoteltu vastuualueittain ja siellä on ennakkotietoa myös tulevista koulutuksista. Myös kaupungin Henkilöstökeskus (Heke) järjestää mm. atk-, johtamis- ja henkilöstöhallintokoulutusta, joka on osittain maksutonta. Lisätietoja Heli-Intra > Koulutus. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus SOCCA ja Heikki Waris -instituutti järjestävät koulutuksia, luentoja ja teematapaamisia. Tietoa näistä saat ja waris/ Monet sosiaaliviraston kehittämishankkeet sisältävät myös koulutuksia, joista saat tietoa Sosnetin koulutuskalenterista. Kehitä osaamista! -työkirja 17

18 4 Esimiehenä olet avainasemassa Esimies on avainasemassa oppimisen tukemisessa ja oppimista kannustavan ilmapiirin luomisessa. Kehittämiseen käytetty aika maksaa itsensä takaisin työnhallinnan, työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden lisääntymisenä. Esimiehen tulee varmistaa, että työntekijöillä on riittävät mahdollisuudet kehittyä ja oppia uutta. Erityisesti perehdyttämiseen kannattaa panostaa. Esimieheltä ja työtovereilta saatu tuki on merkittävä voimavaratekijä. Palautteenanto ja kiitos onnistuneesta opiskelusta ja kehittämistyöstä motivoi aina. On tärkeää kannustaa työntekijöitä hyödyntämään monipuolisesti osaamistaan ja jakamaan sitä. Työyhteisön osaamisen kehittämisen prosessin olisi hyvä edetä riittävän tiiviinä, jotta kehittämisen jänne ei katkea. Aiemmin tehtyä työtä ja materiaaleja ei pidä jättää mappiin pölyttymään, vaan niitä voi käyttää pohjana uusille suunnitelmille. Tehkää vuositasolla karkea suunnitelma, miten tavoitteiden työstäminen ja osaamisen kehittäminen vuoden mittaan etenevät. Viraston, vastuualueen ja toimiston tavoitteisiin kannattaa tutustua huolella: miettiä miten ne konkretisoituvat työyksikössä. Tärkeää on, että ymmärtää selkeästi mihin tavoitteilla pyritään ja pystyy viestimään sen eteenpäin työyhteisölle. Työntekijöiden henkilökohtaisten kehittymissuunnitelmien teko vie koko työyhteisön kehittämistä eteenpäin. Pitkällä tähtäimellä se hyödyttää koko työyhteisöä, varmistaa osaamisen kehittämisen suunnitelmallisuuden ja kannustaa. Määräaikaisten ja sijaisten kehittymistarpeita ja urasuunnittelua ei pidä myöskään unohtaa. 18 Kehitä osaamista! -työkirja

19 Luo hyvät puitteet kehittämistilaisuuksille Etsi aika, joka sopii mahdollisimman monelle. Aikatauluta kehittämistilaisuudet vaikka koko vuodeksi eteenpäin. Usein tuloksellisempaa on useamman, melko lähekkäin olevan tapaamisen sarja kuin kaksi peräkkäistä päivää. Pohdi, mitkä ovat käsiteltävät asiat, mitä dokumentteja täytyy syntyä sekä miten ja millä aikataululla sovittuja asioita seurataan. Rohkaise keskusteluun ja käytä menetelmiä, jotka kannustavat ottamaan kantaa. Anna tilaa keskustelulle, mutta ole valmis myös kertomaan oma näkemyksesi. Pohdi, olisiko tarpeen antaa ennakkotehtävä tai ilmoita ainakin hyvissä ajoin etukäteen tilaisuuden aihe. Lähde liikkeelle siitä, mihin edellisellä kerralla jäätiin. Hyödynnä jo tehtyä työtä. Valmistaudu huolellisesti ja ota tarvittaessa yhteyttä sosiaaliviraston kehittämispalveluun. Kehitä osaamista! -työkirja 19

20 5 Kehittämispalvelu apunasi Sosiaaliviraston kehittämispalvelussa on jokaiselle vastuualueelle nimetty osaamisen kehittämisestä vastaava kehittämiskonsultti. Kehittämiskonsultti valmistelee vastuualueen osaamisen kehittämisen ja työhyvinvointisuunnitelman yhdessä vastuualueiden kanssa, konsultoi kehittämishankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa sekä auttaa koulutusten ja kehittämistilaisuuksien järjestämisessä. Kehittämiskonsultit toimivat tiiviissä yhteistyössä vastuualueiden kanssa. Kehittämispalvelun järjestämät koulutukset ja tilaisuudet ovat osallistujille maksuttomia. Työyhteisöille on budjetoitu jonkin verran omaa koulutusrahaa. Lisäksi virastossa on vuosittain haettavissa rahoitusta pienhankkeille ja Henkilöstökeskus myöntää osarahoitusta työhyvinvointihankkeille. Hakuajoista tiedotetaan erikseen. Rahoitusasioissa voit olla yhteydessä kehittämispalveluun. Kehittämispalvelusta voi saada konsultaatiota työyhteisöjen ja hankkeiden tueksi. Kehittämispalvelu voi myös auttaa esimiestä ja työryhmiä löytämään sopivia kehittämis- ja työskentelymenetelmiä yksikön tilaisuuksiin ja prosesseihin. Kehittämispalvelun järjestämä koulutus Tietoa kehittämispalvelun järjestämistä koulutuksista löydät Sosnet > Koulutus > Koulutuskalenteri Sosnetin koulutussivuilta löydät myös muuta tietoa osaamisen kehittämisestä. 20 Kehitä osaamista! -työkirja

21 OSAAMISEN KEHITTÄMISEN KEHITTÄMISKONSULTIT Postiosoite PL 8502, Helsingin kaupunki Käyntiosoite Käenkuja 3 aa 6. krs, Helsinki etunimi.sukunimi@hel.fi Sosnet > Koulutukset Eija Bergman kehittämispäällikkö puh Hasari Allan lasten päivähoito puh , Turpeinen Pirkko lapsiperheiden palvelut puh , Tyyskä Ulla aikuisten palvelut puh , Ylönen Timo aikuisten palvelut, mielenterveystyö, päihdetyö, perheväkivallan ehkäiseminen puh , vanhusten palvelut puh Eklund Riitta työhyvinvointi puh , Malassu Pirjo-Leena työn ja työyhteisöjen kehittäminen puh , Koulutussihteerit Lahtinen Stina puh Takalo Ulla, sijaisena Teränen Tero puh Malmin täydennyskoulutustilat Postiosoite PL 3920, Helsingin kaupunki Käyntiosoite Vilppulantie 14, Helsinki Faksi Sosnet > Koulutus > Koulutustilat > Malmin täydennyskoulutustilat Toimistosihteeri puh , Kehitä osaamista! -työkirja 21

22 6 Menetelmiä ja nettilinkkejä Osaamisen kehittämisen menetelmiä ja välineitä on runsaasti. Tähän olemme valinneet hyviä ja toimivia malleja, jotka soveltuvat sosiaalivirastoon. Sovella menetelmiä luovasti omiin tarpeisiisi! Jos haluat lisätukea, ota yhteyttä kehittämispalveluun. TULEVAISUUSKESKUSTELU TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI HENKILÖKOHTAINEN KEHITTYMISSUUNNITELMA SWOT-ANALYYSI (nelikenttä) SEINÄTAULUMENETELMÄ AIVORIIHI MIELLEKARTTA (mind map) PORTFOLIO 22 Kehitä osaamista! -työkirja

23 TULEVAISUUSKESKUSTELU Tulevaisuuskeskustelu on sovellus tanskalaisen psykologian tohtori Laura Mott n väitöskirjatyöhön perustuvasta kehitysvuoropuhelumenetelmästä. Tulevaisuuskeskustelun avulla työyhteisö oppii arvioimaan omaa työtään ja nostamaan rakentavasti esille niin perustehtävään kuin työyhteisön sisäiseen työskentelyyn liittyviä pulmia. Tällainen keskustelu rakentaa työyhteisön jäsenten luottamusta toisiinsa ja mahdollistaa sekä henkilökohtaisten että työyhteisön kokemusten jakamisen, mikä puolestaan edistää yhteistä oppimista ja työyhteisönä työskentelyä. Tulevaisuuskeskustelun sivutuotteena työyhteisön tapa keskustella asioista kehittyy ja työyhteisö saa itselleen välineen oman työnsä kehittämiseen. Keskustelun vaiheet: 1. Käy läpi työyhteisön tavoitteet ja odotettavissa olevat haasteet. Prosessi alkaa esimiehen valmistellulla puheenvuorolla, jossa hän käy läpi työyhteisönsä toiminnalle asetetut tavoitteet ja odotettavissa olevat haasteet. Työyhteisö kommentoi johdon puheenvuoroa: - kuinka tuttuja tavoitteet ovat ennestään? - ovatko tavoitteet konkreettisia vai vaikeita ymmärtää? - onko työyhteisö samaa mieltä tulevaisuuden haasteista? - halutaanko täydentää tavoitteita tai haasteita? 2. Kun tulevaisuuden haasteista on saatu yhteinen käsitys, kartoitetaan nykytilanne - osaaminen suhteessa tulevaisuuden haasteisiin - työskentelytavat - verkostosuhteet - työnjaot - ryhmän tavat suhtautua asioihin 3. Nykytilanteen kartoituksen pohjalta työyhteisö määrittelee omat muutostarpeensa - millainen on sen toivoma tilanne - millaisia kehittämisaskelia ryhmä tarvitsee päästäkseen määrittelemäänsä tilanteeseen - kehittämisen työnjaosta ja etenemisestä sopiminen 4. Kehittämistoimenpiteet ja niiden seuranta Sovi yhteisösi kanssa, miten ehdotuksia viedään läpi ja seurataan Sovittavia asioita: - Kuka vastaa mistäkin asiasta. Kriteerinä voi olla esim. ryhmäläisen oma mielenkiinto, työtehtävä ja vastuualue, uuteen aihealueeseen perehtyminen tai yhteistyön lisääminen. - Rohkaise esimiehenä työntekijöitä ottamaan henkilökohtaista vastuuta ja sitoutumaan. Joskus on hyvä menetellä siten, että jokin asia annetaan esim. kahden ihmisen vastuulle, jolloin vastuunottaminen saattaa helpottua. Tällainen työskentely opettaa myös aidon yhteistyön tekemistä. - Sovi missä aikataulussa edetään kunkin kehittämishankkeen kohdalla mm. osaamisen kehittämisen aikataulu. Kehitä osaamista! -työkirja 23

24 - Sovi myös, miten ehdotusten toteutumista tai asioiden valmistelua seurataan (esim. yhteiset palaverit). - Milloin seuraava tulevaisuuskeskustelu pidetään (noin vuoden päästä)? Keskustelu on hyvä ajatusten kypsymisen ja kehittymisen vuoksi toteuttaa kahtena tai useampana tilaisuutena. Malli on hyvin lähellä ryhmäkehityskeskustelun mallia. Mikäli halutaan erityisesti panostaa dialogiseen strategiatyöhön ja työn huolelliseen kehittämiseen, tulevaisuuskeskustelu kannattaa käydä samanaikaisesti koko toimiston/päivähoitoalueen tasolla ja yksittäisissä työyhteisöissä. Koulutuspalvelujen Sosnet-sivuilla osaamisen kehittämisen menetelmissä on kuvattu tällainen prosessi kokonaisuudessaan. Lähde: Learning Systems Oy Lomake tulevaisuuskeskustelun dokumentointiin. Keskustelun eri vaiheet on hyvä kirjata fläpeille tai heijastaa seinälle, jotta koko ryhmän on helppo työskennellä. Samaa lomaketta voi hyödyntää myös ryhmäkehityskeskustelussa. TYÖRYHMÄN NYKYTILANNE JA LÄHIAJAN HAASTEET NYKYINEN TOIMINTA VOIMAVARAT Osaamme ja hallitsemme Tyypilliset tapamme suhtautua hankaliin asioihin ja tilanteisiin HAASTEET Emme hallitse riittävästi KEHITYSJÄNNITTEIDEN KENTTÄ TULEVAISUUDEN TAVOITTEEMME Haluaisimme hallita paremmin / millaiseksi haluamme tilanteemme muuttuvan VINKKI: Kun käytät samaa dokumentointipohjaa työyhteisön, tiimin/ryhmän ja yksittäisen työntekijän osaamisen kehittämisen suunnittelussa, yhteensovittaminen on helpompaa ja dialogisen työskentelytavan idea konkretisoituu. Lähde: Learning Systems Oy KEHITTÄMIS- HANKKEET Mitä tekemällä parantaisimme asioiden hallintaa 24 Kehitä osaamista! -työkirja

25 TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI Tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi tarkoittaa mm. toimintaympäristön analyysiä. Voit käyttää alla olevia kysymyksiä tulevaisuuskeskustelun tukena. 1. Strategia - Mitkä ovat vastuualueenne strategiset haasteet? - Miten ne näkyvät yksikkömme tavoitteissa ja työssä? - Millaista osaamista strategiat edellyttävät? - Mitä strategioiden haasteet merkitsevät osaamiselle vuoteen 2015 mennessä? 2. Asiakkaat ja palvelut - Minkälaista osaamista työn suorittaminen vaatii? Millaisia haasteita näemme työn suorittamiselle? - Ketkä ovat asiakkaitamme tulevaisuudessa? - Minkälaisia palveluja he odottavat ja tarvitsevat? - Mitä osaamista niiden tuottamiseen tarvitaan? 3. Ympäristö Miten toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset vaikuttavat osaamistarpeisiimme? (väestönkehitys, ikääntyminen, muuttoliike, elinkeinoelämän rakenne, työllisyys ja talouden kehitys, lainsäädäntö) - Miten työmarkkinat ja tarvitsemamme työvoiman saanti vaikuttavat? 4. Muut - Miten toimintasuunnitelma, painopisteet, tavoitteet, strategiat ja visio vaikuttavat työhömme? - Voimmeko aloittaa tai lopettaa jonkin asian tekemisen? - Voimmeko muuttaa työaikoja tai työvuoroja parantaaksemme toimintaa, työtilannetta tai työhyvinvointia? - Voimmeko luoda paremmat mahdollisuudet työssäoppimiselle? - Voimmeko kehittää tietotekniikan käyttöä? - Voimmeko kehittää verkostoyhteistyötä toisten yksiköiden ja työntekijöiden kanssa? 5. Osaamiseen liittyvät ammatilliset vaatimukset - Perusammatilliset taidot - Tekniset taidot (sähköisten välineiden hallinta, atk, audiovisuaaliset välineet, työssä tarvittavat koneet ja laitteet) - Sosiaaliset taidot (vuorovaikutus, yhteistyökyky) - Johtamistaidot - Persoonalliset taidot (tarkkuus, ketteryys, joustavuus, itsensä johtaminen ja oppiminen) - Metataidot (kyky yhdistellä eri taitoalueita) Lähde: Osaamisen johtaminen kuntasektorilla: kuntaosaaja työkirja Kehitä osaamista! -työkirja 25

26 HENKILÖKOHTAINEN KEHITTYMISSUUNNITELMA Henkilökohtainen kehittymissuunnitelma tuo omaan kehittymiseesi systematiikkaa ja auttaa hahmottamaan, mikä on oma osuutesi koko työyhteisön osaamisen kehittämisessä. Suunnitelman avulla voit arvioida omaa osaamistasi ja kehittymisesi tarpeita ja tavoitteita. Suunnitelma on myös sopimus siitä, miten osaamisesi kehittymistä tuetaan. Suunnitelmaan on hyvä kirjata pidemmätkin hankkeet, kuten oppisopimuskoulutus. Huomioi suunnitelmaa tehdessäsi oman ammatillisen kehittymisen lisäksi myös koko työyhteisön osaamisen kehittymisen haasteet. Työntekijän nimi Esimiehen nimi Päiväys Kehittämisen kohde Hankintatapa Työnantajan tuki oppimiselle Aikataulu/ tärkeys Miten ja milloin arvioidaan 26 Kehitä osaamista! -työkirja

27 SWOT-ANALYYSI (nelikenttä) Swot-analyysiä voi käyttää esimerkiksi silloin, kun haluatte arvioida työyhteisön nykytilaa ja tulevaisuudennäkymiä. Nimi swot tulee englanninkielisistä sanoista strenghts (vahvuudet), weaknesses (heikkoudet), opportunities (mahdollisuudet) ja threats (uhat). Kuinka toimitte Täyttäkää ensin kaikki osiot ja arvioikaa niitä sitten yhdessä. Tehkää valintoja ja sopikaa, kuinka viette asioita eteenpäin. Ryhmässä esim. jokainen ryhmän jäsen voi ensin täyttää nelikentän yksin, minkä jälkeen keskustellaan ja muodostetaan yksi yhteinen näkemys. Analyysia voi työstää myös pareittain tai yksinkin omien ajatusten selkiyttämiseksi. Nykyiset vahvuudet Nykyiset haasteet Täytyy välittömästi korjata Tulevaisuuden mahdollisuudet Tulevaisuuden uhat Kehitä osaamista! -työkirja 27

28 SEINÄTAULUMENETELMÄ Seinätaulutekniikat jäntevöittävät ryhmien välisiä yhteisiä palavereja, antavat tilaa muillekin kuin aktiivisille puhujille, ovat visuaalisia ja jäsentävät yhteistä keskustelua. Ne toimivat myös ryhmän yhteisenä muistina. Kuinka toimitte 1. Valitkaa pohdittava aihe. 2. Kukin kirjoittaa esim. viisi asiaa muistilapuille tai fläppipaperille erivärisillä tusseilla, yksi asia isolla tekstaten/lappu. 3. Ryhmitelkää laput seinille aihealueiden mukaan. 4. Käykää keskustelu ryhmien keskinäisestä tärkeydestä ja karsikaa tarvittaessa ryhmien lukumäärää. 5. Valitkaa ryhmien sisältä ne keskeiset asiat, jotka ensimmäisinä vaativat toimenpiteitä. Sopikaa toimenpiteet ja vastuut. 6. Sopikaa kuka ottaa vastuun tekemisen koordinoinnista. 7. Sopikaa seurantapäivistä. yhteistyökyky jaksaminen palkkaus 28 Kehitä osaamista! -työkirja

29 AIVORIIHI Aivoriihen tavoitteena on tuottaa ensin mahdollisimman paljon ideoita ja karsia niitä vasta myöhemmin. Aivoriihen onnistumista auttaa rento ilmapiiri, jossa on tilaa tavallisuudesta poikkeavillekin ideoille. Työskentelyä varten tarvitaan iso paperi ja erivärisiä tusseja tai muistilappuja. Aivoriihen vaiheet Valmistautuminen 1. Valitaan käsiteltävä aihe, joka kaipaa ideointia ja kehittelyä. 2. Valitaan kirjuri ja ohjaaja vetämään ideointiprosessia. Sovitaan enimmäisaika yhteiselle ideoinnille (esim. 15 min) ja työskentelyn tavoite. 3. Sovitaan aivoriihen säännöistä: luovuus on tärkeää ja hullutkin ideat ovat sallittuja, jopa toivottuja. Ideointivaiheessa ei siis saa kritisoida ideoita. Ideoita arvioidaan ja niistä keskustellaan vasta, kun varsinainen ideointivaihe on päättynyt. Ideointivaihe 4. Aluksi pyydetään jokaista miettimään ensin itsekseen (esim. 5 min) muutamia ideoita ja kirjoittamaan ne lapuille. Sen jälkeen ideat kootaan yhteen, mutta ei vielä kommentoida niitä. Ideoita voi kyllä kehitellä eteenpäin - se on jopa suotavaakin. Kun ideoita ei enää synny, ideointivaihe päätetään. Jatkotoimenpiteet 5. Ohjaaja tai kirjuri lukee ideat ja niistä voidaan tässä vaiheessa keskustella lyhyesti, jotta kaikki ideat tulevat varmasti ymmärretyksi. 6. Seuraavaksi valitaan toteuttamiskelpoisimmat ideat joko keskustellen tai äänestäen (pisteytys). 7. Eniten pisteitä saaneet tai keskustelun kautta kannatusta saaneet ideat valitaan jatkoon. Lopuksi sovitaan jatkotoimenpiteistä, toteutuksesta ja vastuunjaosta. Kehitä osaamista! -työkirja 29

30 MIELLEKARTTA (mind map) Miellekartta (assosiaatiokartta tai mind map) voidaan käyttää arvioinnin, suunnittelun tai ideoinnin apuvälineenä. Väline on hyvä esimerkiksi silloin, kun halutaan pohtia jotain asiaa tai ongelmaa laajemmin tai asia on esillä ensimmäistä kertaa. Kartan teolla saadaan nopeasti yleiskuvan aiheeseen liittyvistä ajatuksista, asioista ja mielleyhtymistä. Miellekartan voi tehdä yksin, pareittain tai pienessä ryhmässä. Työskentelyä varten tarvitaan iso paperi ja erivärisiä tusseja. Voit kokeilla myös Power Pointin käyttöä miellekartan teossa. Kuinka toimit 1. Määrittele ja rajaa käsiteltävä aihe. 2. Kirjoita paperin keskelle ympyrällä rengastettu pääsana, käsiteltävä aihe. 3. Pyydä ryhmän jäseniä vapaasti ideoimaan, mitä sana tuo heidän mieleensä. Kirjaa sanat, mielleyhtymät ja ajatukset pääsanan ympärille. Voit käyttää erivärisiä tusseja eri osioiden kirjaamiseen. Jatketaan niin kauan kuin kun ideoita syntyy, hullutkin ajatukset kirjataan ylös! 4. Loppukeskustelussa arvioidaan tuotosta ja valitaan jatkotyöstöön otettavat teemat. 30 Kehitä osaamista! -työkirja

31 PORTFOLIO Portfolio tukee oppimista, dokumentoi ajattelun kehittymistä ja on väline oman työn kehittämiseen. Portfolion kirjoittaminen on jatkuvaa, systemaattista ja reflektiivistä oman työn seuraamista. Peruskansioon kootaan tietoa ihanteellisimmillaan läpi työuran. Näytesalkku sen sijaan on esimerkiksi koulutuksen lopuksi annettu näyte omasta osaamisesta. Portfolioon sisällytetään parhaat työnäytteet, niiden esittely, valintaperusteet sekä arviot omien töiden vahvoista puolista ja kehittämishaasteista. Portfoliosta voi tehdä tarpeen mukaan näytesalkkuja, jotka kuvaavat tarkemmin jotakin tiettyä osaamisaluetta ja sen kehittymistä. Portfolio voi olla esim. kansio, salkku, laatikko, albumi, videokasetti tai muistitikku. Portfolion voi tehdä myös keskustellen kollegojen kanssa mm. tutustumalla ja kokeilemalla erilaisia työn kehittämistapoja. Näin sitä voi hyödyntää koko työyhteisön kehittäjänä. Kehitä osaamista! -työkirja 31

32 Tietopalvelu apunasi Sosiaaliviraston tietopalvelun kirjastosta löydät runsaasti ammattilehtiä ja -kirjallisuutta. Tietopalvelun kokoelmiin voit tutustua Sosnet > Tietopalvelu > Kirjaston hakupalvelu. Kirjoja voi varata Sosnetin kautta ja saada sisäisenä postina työpaikalle. Voit myös käydä tietopalvelussa osoitteessa Käenkuja 3Aa (2. krs). Voit myös ilmoittautua lehtikiertoon Sosnetista löytyvällä sähköisellä lomakkeella sekä ehdottaa hankittavia kirjoja. Sosiaaliviraston julkaisut, selvitykset ja ohjeet Sosiaalivirastolla on neljä julkaisusarjaa: tutkimuksia, selvityksiä, suunnittelun ja seurannan raportteja sekä oppaita ja työkirjoja. Nämä löydät Sosnet > Tietopalvelu > Julkaisut Sosiaaliviraston pysyväisohjeista (pysy) löydät toimintaohjeita ja menettelytapoja. Pysyohjeet löydät Sosnet > Tietopalvelu > Pysyväisohjeet 32 Kehitä osaamista! -työkirja

33 NETTILINKKEJÄ Sosnet ja sosiaalivirasto Sosnet > Koulutus Tietoa kehittämispalvelun koulutuksista ja osaamisen kehittämisestä Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus SOCCA Tietoa hankkeista, julkaisuista ja koulutuksista Heikki Waris -instituutti Tietoa hankkeista, julkaisuista ja koulutuksista, myös verkkolehti Itu Heli-Intra Heli-Intra > Koulutus Tietoa henkilöstökeskuksen koulutuksista Heli-Intra > Henkilöstö Heli-Intra > Toiminta > Kaupungin toiminnanohjaus portaali Tietoa osaamisen ja toiminnan kehittämisestä Heli-Intra > Toiminta > HEP Elinvoimainen pääkaupunki Helsingin kaupungin laatujulkaisuja mm. Oppiminen turvaa menestyksen Muita (Stakesin hyvät käytännöt) Kuntaliiton verkkosivusto Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto, joka järjestää sosiaalityön erikoistumis- ja tutkijankoulutusta sekä edistää peruskoulutukseen liittyvää yhteistyötä. Monipuolista tietoa erilaisista koulutuksista Opetushallituksen verkkosivusto Tietoa arvioinnista Tietoa sosiaalipalvelujen arvioinnista Sosiaalityön työmenetelmiä kokoava verkkosivusto Kehitä osaamista! -työkirja 33

34 Lähteet Oppiminen turvaa menestyksen: ohjeita osaamisen kehittämiseen ja tuloskeskustelujen käymiseen HEP-työkirja. Helsingin kaupungin laatujulkaisuja. Helsinki. Saatavana vain sähköisesti Heli-Intra > Toiminta > HEP- elinvoimainen pääkaupunki. Osaamisen kehittäminen ja täydennyskoulutusvelvoitteen toteuttaminen sosiaalivirastossa -raportti Saatavana Sosnet > Koulutus > Täydennyskoulutusvelvoite Osaamisen johtaminen kuntasektorilla: kuntaosaaja työkirja Efeko. Helsinki. Saatavana sähköisesti Hätönen, Heljä: Osaamiskartoituksesta kehittämiseen Educa-Instituutti. Helsinki. Keränen, Heimo: Itsearviointityökirja toimintaryhmien käyttöön Maa- ja metsätalousministeriö. Helsinki. Saatavana myös sähköisesti 34 Kehitä osaamista! -työkirja

35 Kehitä osaamista! -työkirja 35

36