Kehitä osaamista! -työkirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kehitä osaamista! -työkirja"

Transkriptio

1

2 2 Kehitä osaamista! -työkirja

3 Kehitä osaamista! -työkirja Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, Oppaita ja työkirjoja 2007:1 Kehitä osaamista! -työkirja 3

4 Kehitä osaamista! - työkirja isbn Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, Oppaita ja työkirjoja 2007:1 Kehittämispalvelu Toimittajat: Riitta Eklund, Ulla Tyyskä ja Riitta Ropo Ulkoasu: Vinjetti Paino: Savion Kirjapaino Oy Kehitä osaamista! -työkirja

5 Sisällys Johdanto 07 Luku 1 Osaamisen kehittämisen periaatteet ja täydennyskoulutusvelvoite 08 Luku 2 Työyhteisön osaamisen kehittäminen kaikkien vastuulla 10 Työstäkää tavoitteet huolella 10 Tavoitteista osaamistarpeiksi 11 Työyhteisön osaamisen kehittämisen suunnitelma 11 Arvioikaa ja seuratkaa osaamisen kehittämistä 13 Luku 3 Oppimisen tiet 15 Monta tapaa oppia 15 Kehityskeskustelu 16 Henkilökohtainen kehittymissuunnitelma 17 Täydennyskoulutus 17 Luku 4 Esimiehenä olet avainasemassa 18 Luku 5 Kehittämispalvelu apunasi 20 Yhteystiedot 21 Luku 6 Menetelmiä ja nettilinkkejä 22 Tulevaisuuskeskustelu 23 Tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi 25 Henkilökohtainen kehittymissuunnitelma 26 Swot-analyysi (nelikenttä) 27 Seinätaulumenetelmä 28 Aivoriihi 29 Miellekartta (mind map) 30 Portfolio 31 Tietopalvelu 32 Nettilinkkejä 33 Lähteet 34 Kehitä osaamista! -työkirja 5

6 6 Kehitä osaamista! -työkirja

7 Johdanto Tämä työkirja on käytännönläheinen opas erityisesti sosiaaliviraston esimiehille, mutta myös kaikille muille oman osaamisensa kehittämisestä kiinnostuneille. Työkirja antaa yleiskuvan siitä, miten osaamisen kehittämisen prosessi etenee, mitä siinä kannattaa ottaa huomioon ja minkälaisia tukimateriaaleja ja menetelmiä on tarjolla. Työkirjassa esitellään erilaisia tapoja oppia ja kehittyä sekä vaihtoehtoisia menetelmiä työyhteisön osaamisen kehittämiseen. Työkirjan laatimisen taustalla on osaamisen kehittämisen työryhmän (osake) suositus, jonka mukaan työyhteisöille tulee tarjota osaamisen kehittämiseen soveltuvia menetelmiä ja apuvälineitä. Apua ja tukea saat aina sosiaaliviraston kehittämispalvelusta. Kehitä osaamista! -työkirja 7

8 1 Osaamisen kehittämisen periaatteet ja täydennyskoulutusvelvoite Osaamisen kehittämisellä tarkoitetaan koulutuksen lisäksi kaikkea työssä, työyhteisöissä ja yhteistyöverkostoissa tapahtuvaa oppimista ja toimintatapojen uudistamista. Sosiaaliviraston strategian perustana ovat innostavat ja hyvinvoivat työyhteisöt, joita johdetaan hyvin ja joissa työntekijöillä on hyvät kehittymis- ja vaikutusmahdollisuudet. Osaaminen ja uudistuminen luovat pohjan strategian onnistuneelle läpiviennille. On tärkeää, että osaamistarpeita ennakoidaan, nykyistä osaamista hallitaan ja kehitetään ja oppimista ohjataan haluttuun suuntaan. Sosiaalivirastossa osaamisen kehittäminen on säännöllistä, kattavaa, kaikki työntekijäryhmät ja työn osa-alueet huomioivaa, menetelmiltään uudenaikaista ja tutkittuun tietoon perustuvaa. Tärkeää on, että työntekijät voivat vaikuttaa työn ja oman osaamisensa kehittämiseen. Työyhteisössä kannattaa järjestää yhteisiä foorumeita, joissa työstetään strategiat konkreettisiksi tavoitteiksi päämääränä asiakkaiden hyvinvoinnin edistäminen. Samalla kartoitetaan työn tavoitteita varten tarvittavaa osaamista. Näin kaikki voivat kokea työnsä mielekkääksi ja hahmottaa oman työnsä osaksi kokonaisuutta. Täydennyskoulutusvelvoite Sosiaalialan täydennyskoulutusvelvoite koskee kaikkia sosiaaliviraston työntekijöitä. Velvoite suosittaa osallistumaan vuosittain keskimäärin 3-10 koulutuspäivään työntekijän peruskoulutuksesta ja tehtävästä riippuen. Esimerkkejä täydennyskoulutuksesta: - työyhteisöjen kehittämistilaisuudet ja työn kehittämiskoulutukset - ammatillinen täydennyskoulutus - johtamiskoulutus - atk-koulutus 8 Kehitä osaamista! -työkirja

9 Täydennyskoulutusta eivät ole työnohjaus, perehdyttäminen, uudelleenkoulutus ja työkokoukset. Vähintään puolen päivän koulutus lasketaan täydennyskoulutukseksi. Myös lyhyemmät, kertaluontoiset tilaisuudet voidaan lukea täydennyskoulutukseksi, jos ne ovat osa laajempaa kokonaisuutta. Esimerkkeinä ovat mm. etäopetuskurssit, luentosarjat tai vaikkapa opintopiirityöskentely. Täydennyskoulutusvelvoitteen seurantaa varten tulee jokaisesta koulutuksesta täyttää Koulutus- ja opintovapaahakemus (Lv319). Näin koulutukset saadaan tilastoitua Hijat-järjestelmään. Kunnallinen työmarkkinalaitos pyytää vuosittain seuraavat tiedot: - täydennyskoulutukseen osallistuneiden lukumäärät - täydennyskoulutuspäivien määrät - täydennyskoulutuksen kustannukset Kehittämispalvelu kokoaa nämä tiedot vuosittain Hijat-järjestelmästä. Sosiaalialan täydennyskoulutusvelvoite Lue lisää: Sosnet > Koulutus > Osaamisen kehittäminen - Tietoa täydennyskoulutusvelvoitteen soveltamisesta sosiaalivirastossa - Osaamisen kehittäminen ja täydennyskoulutusvelvoitteen toteuttaminen sosiaalivirastossa -raportti - Sosiaali- ja terveysministeriön täydennyskoulutussuositus -opas kunnille ja kuntayhtymille Kehitä osaamista! -työkirja 9

10 2 Työyhteisön osaamisen kehittäminen kaikkien vastuulla Sosiaaliviraston osaamisen kehittämisen painopiste on työyhteisöjen omassa kehittämistoiminnassa ja työyhteisössä oppimisessa. Tästä esimerkkeinä ovat mm. työyhteisön kehittämispäivät ja erilaiset hankkeet. Kun tavoitteet ja osaamistarpeet pohditaan yhdessä, oppimiseen ja toimintatapojen muutokseen löytyy motivaatio ja oppimisesta tulee yhteinen haaste. Motivaatiota lisää myös mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmien ja tavoitteiden määrittelyyn. Kun tietää taustat, on helpompi ymmärtää tavoitteita ja suunnitelmia ja sitoutua niiden toteutukseen. Samalla kirkastuu ajatus siitä, että jokaisen panostus osaamisen kehittämiseen on tärkeä. Osaamisen kehittäminen on jatkuvasti kehittyvä ja tarkentuva prosessi. Tässä luvussa kerrotaan prosessin vaiheista, jotka arkielämässä voivat toteutua vähän eri järjestyksessä ja toistua tarvittaessa. Tavoitteista kannattaa aloittaa! Työstäkää tavoitteet huolella Työyhteisön osaamisen kehittäminen käynnistyy työyhteisön tavoitteiden määrittelyllä. Työyhteisön tavoitteiden taustalla ovat vastuualueiden ja toimistojen tavoitteet ja tuloskortit. Tärkeä rooli on lähiesimiehellä, jonka kautta ylemmän johdon ja henkilöstön välinen vuoropuhelu tapahtuu. Tavoitteiden työstäminen Taustamateriaalit Vastuualueen tuloskortti, yksikön toimintasuunnitelma, aiemmat tavoitteet ja osaamisen kehittämisen suunnitelmat Menetelmiä ja välineitä - Tulevaisuuskeskustelu - SWOT-analyysi (vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet) 10 Kehitä osaamista! -työkirja

11 Tavoitteiden työstäminen palvelee myös tulospalkkausjärjestelmän hahmotusta, työsuorituksen arvioinnin kriteerien avaamista, muiden kehittämissuunnitelmien tekemistä ja työhyvinvointitoiminnan suunnittelua. Tavoitteista osaamistarpeiksi Osaamistarpeiden löytämiseksi ei välttämättä tarvita erillistä osaamiskartoitusta. Riittää, että työn tavoitteita pohdittaessa samalla suunnitellaan, millä tavalla osaamista tulisi kehittää työn tavoitteiden saavuttamiseksi. On tärkeää tunnistaa työyhteisön nykyinen osaaminen ja sen pohjalta suunnitella osaamisen kehittämistä. Tämä voidaan tehdä tulevaisuuskeskusteluissa ja kehityskeskusteluissa melko kevein menetelmin. Yksityiskohtaisten osaamiskartoitusten tekeminen vaatii paljon resursseja. Se voi olla hyödyllistä, kun kyseessä on suuri henkilöstöryhmä tai merkittävä muutos työtehtävissä. Osaamistarpeiden löytäminen Taustamateriaalit Yksikön tavoitteet, vastuualueen ja toimistojen osaamisen kehittämisen suunnitelmat, aiemmat osaamistarpeiden kartoitukset ja osaamisen kehittämisen suunnitelmat, yksilö- ja ryhmäkehityskeskusteluissa sovitut asiat ja mahdolliset henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat Menetelmiä ja välineitä - Tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi (apukysymykset) - Tulevaisuuskeskustelu - Seinätaulumenetelmä Työyhteisön osaamisen kehittämisen suunnitelma Osaamistarpeiden kartoituksen ja henkilökohtaisten kehityskeskustelujen pohjalta voidaan tehdä työyhteisön osaamisen kehittämisen suunnitelma. Suunnitelman tulee olla riittävän konkreettinen, jotta arviointi on myöhemmin mahdollista. Ihanteellista olisi, että osaamisen kehittämisen suunnitelma olisi luonteva osa työyhteisön kehittämistoimintaa. On hyvä tarkistaa, että suunnitelma vastaa työyksikön ja sosiaaliviraston tavoitteista nouseviin haasteisiin ja ennakoi tulevaisuutta. Kun suunnitelma on valmis, se käydään vielä yhdessä läpi työyhteisössä. Työn sujuvuuden ja oikeudenmukaisuuden kokemisen kannalta on tärkeää tietää, mitä on sovittu osaamisen kehittämisen mahdollisista erikoistumisalueista. Näin suunnitelmasta tulee läpinäkyvä, mikä helpottaa siihen sitoutumista. Kehitä osaamista! -työkirja 11

12 Työyhteisön kehittämissuunnitelma 1. Työstäkää tavoitteet ja luokaa yhteinen käsitys asiasta. 2. Pilkkokaa tavoitteet tarvittaessa pienemmiksi osatavoitteiksi. 3. Miettikää kunkin (osa)tavoitteen kohdalla, mitä se edellyttää mm. - osaamiselta kenellä tulee olla tarvittava osaaminen, miten se hankitaan - ajankäytöltä yhteinen ajankäyttö ja oma ajankäyttö - tietotekniikalta tukeeko atj, muu tietotekniikka (esim. Sosnet) - työkäytännöiltä onko töitä järjesteltävä uudelleen - resursseilta tarvitaanko uusia työntekijöitä tai tehtäväsiirtoja - verkostoilta / yhteistyökumppaneilta kenen kanssa toimimalla asia etenee 4. Sopikaa konkreettiset toimenpiteet, vastuutahot ja aikataulut. 5. Sopikaa arviointikäytännöistä. Miettikää, saavutettiinko tavoitteet, esim. lisääntyikö osaaminen. Jos ei, miksi näin kävi ja mitä voisi tehdä toisin jatkossa. Onko mittareita, jolloin arviointi helpottuu? Työyhteisön kehittämissuunnitelma -lomake Tavoite/osatavoite Mitä se edellyttää seuraavilta osa-alueilta Toimenpide Aikatalu/ ajankäyttö Vastuutaho Arviointi osaaminen tietotekniikka työkäytännöt resurssit verkostot 12 Kehitä osaamista! -työkirja

13 Arvioikaa ja seuratkaa osaamisen kehittämistä Tehtyihin suunnitelmiin kannattaa aika ajoin palata ja arvioida niiden toteutumista. Viimeistään tämä tehdään työstettäessä seuraavaa suunnitelmaa. Arvioikaa yhdessä, lisääntyikö haluttu osaaminen ja olivatko osaamisen lisäämiseen valitut keinot toimivia. Jos tavoitteita ei saavutettu, arvioikaa miksi näin kävi ja mitä voisi tehdä toisin jatkossa. Esimerkiksi olivatko tavoitteet realistisia, olisivatko keinot voineet olla parempia tai tapahtuiko jotain yllättävää, jonka voisi jatkossa ottaa paremmin huomioon. Apuna voitte käyttää Sosnetin koulutussivuilta löytyviä työvälineitä osaamisen kehittämisen arviointiin. Osaamisen kehittämisen arviointi Taustamateriaali Osaamisen kehittämisen suunnitelmat, kehityskeskustelut Menetelmiä ja välineitä Henkilökohtainen kehittymissuunnitelma -lomake Lisätietoja arvioinnista sosnet > strategiat ja kehittäminen > Arviointi ja (Stakesin hyvät käytännöt) Kehitä osaamista! -työkirja 13

14 Heljä Hätösen työssäoppimisen ja kehittämisen vaihtoehtoja (2003) 14 Kehitä osaamista! -työkirja

15 3 Oppimisen tiet Oman osaamisen kehittäminen on jokaisen työntekijän oikeus ja velvollisuus. Osaamisen kehittämisessä tärkeää on systemaattisuus ja tiivis yhteys oman työn tavoitteisiin. Osaamisen kehittymisen myötä - työnteko luistaa paremmin, kun osaat ja hallitset uudistuvat työtehtävät - työ tuntuu mielekkäältä, kun voit itse kehittää sitä - parannat mahdollisuuksiasi työtehtävien vaihtoon työuran aikana. Monta tapaa oppia Erilaisiin osaamisalueisiin ja oppimistavoitteisiin tarvitaan erilaisia opiskelumenetelmiä. Esimerkiksi tietojen päivittämiseen soveltuu luentotyyppinen koulutus, kun taas toimintatapojen muutos vaatii usein systemaattisempaa kehittämistä. Opittua kannattaa heti hyödyntää aktiivisesti työssä. Näin tieto muuttuu taidoksi eikä pääse unohtumaan. Osaamistarpeet voivat olla hyvin erilaisia työuran eri vaiheissa. Perehdytys ja työssäoppiminen korostuvat uran alussa. Kokeneemmat työntekijät puolestaan tarvitsevat ammattitaidon ylläpitoa eli tietopuolista koulutusta oman alan uusista kehityssuunnista. Jatkuvasti muuttuva maailma tuo myös mukanaan omat haasteensa, jotka vaativat osaamisen päivittämistä. Tärkeä näkökulma työyhteisössä oppimiseen on osaamisen jakaminen. Erityisen tärkeää osaamisen jakaminen on silloin, kun suunnittelee uralla etenemistä, vaihtaa työtehtäviä tai on jäämässä eläkkeelle. Tällöin on hyvä arvioida esimiehen kanssa kehityskeskustelussa, mitkä tiedot ja osaaminen on jaettava työyhteisölle. Siitä on hyvä tehdä konkreettinen suunnitelma. Heljä Hätösen työssäoppimisen ja kehittämisen vaihtoehtoja -kuviossa on erilaisia tapoja kehittää osaamista. Kuviossa lähinnä ympyrän keskustaa ovat kehittämistä ohjaavat periaatteet ja ulkokehällä on konkreettisia kehittämisen menetelmiä. Kuviosta näkyy, että suuri osa oppimisesta tapahtuu työpaikalla. Työyhteisön osaamista voi kehittää esim. seminaareissa, kehittämishankkeilla ja kokemusten jakamisella. Erityisesti organisaation toimintatapojen tuntemusta on helpointa oppia käytännössä vanhempien kollegojen opastuksella. Perehdytys on tässä ensiarvoisen tärkeää. Kehitä osaamista! -työkirja 15

16 Paljon voi oppia myös muilta työyhteisöiltä verkostoitumalla ja tekemällä tutustumiskäyntejä. Joskus voi olla hyödyllistä tutustua myös aivan eri toimialan organisaatioihin ja saada niistä vinkkejä. Työn vaatimusten oleellisesti muuttuessa työnantaja voi järjestää tutkintoon johtavaa koulutusta. Koulutus on usein oppisopimusmuotoista ja siitä tiedotetaan kohderyhmille. Joskus työnantaja voi tukea omaehtoista opiskelua oikeuttamalla työajan käyttöä opiskeluun. Tästä tulee sopia aina etukäteen esimiehen kanssa. Kehityskeskustelu Kehityskeskustelut ovat keskeinen osaamisen johtamisen työväline. Kehityskeskusteluissa muodostetaan yhteinen käsitys siitä, minkälaista osaamista työn tekeminen ja kehittäminen kultakin edellyttää. Samalla sovitaan aikataulusta ja siitä, miten osaamista tulee kehittää. Keskustelussa voidaan myös laatia henkilökohtainen kehittymissuunnitelma. Kehityskeskustelut Taustamateriaalit Vastuualueen tuloskortti, yksikön toimintasuunnitelma, aiemmat tavoitteet ja osaamisen kehittämisen suunnitelmat Menetelmiä ja välineitä - Kehityskeskusteluohje - Esimiehen ja työntekijän lomake - Ryhmäkehityskeskusteluohje - Ryhmäkehityskeskustelu -lomake 16 Kehitä osaamista! -työkirja

17 Henkilökohtainen kehittymissuunnitelma Henkilökohtainen kehittymissuunnitelma tuo omaan kehittymiseen jatkuvuutta ja auttaa hahmottamaan, mikä on oma osuus koko työyhteisön osaamisen kehittämisessä. Suunnitelman avulla voit arvioida omaa osaamistasi ja kehittymisen tarpeita ja tavoitteita. Löydät omat kiinnostuksenkohteet ja voit rakentaa myös oman urapolun. Suunnitelma on sopimus siitä, miten kehittymistä tuetaan ja miten osaamista lisätään. Huomioi oman ammatillisen osaamisen kehittymisen lisäksi myös koko työyhteisön osaamisen kehittämisen suunnitelma. Henkilökohtainen kehittymissuunnitelma Taustamateriaali Osaamisen kehittämisen suunnitelmat, kehityskeskustelut Menetelmiä ja välineitä - Portfolio, joka yksinkertaisimmillaan on kokoelma todistuksia, työnäytteitä, omia kirjoituksia, valokuvia tai muita osoituksia osaamisesta. - Ansioluettelo (Cv) Täydennyskoulutus Sosiaaliviraston kehittämispalvelu järjestää valtaosan sosiaaliviraston täydennyskoulutuksesta. Tietoa koulutustarjonnasta löydät parhaiten Sosnet > Koulutukset > Koulutuskalenteri. Koulutuskalenteri on jaoteltu vastuualueittain ja siellä on ennakkotietoa myös tulevista koulutuksista. Myös kaupungin Henkilöstökeskus (Heke) järjestää mm. atk-, johtamis- ja henkilöstöhallintokoulutusta, joka on osittain maksutonta. Lisätietoja Heli-Intra > Koulutus. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus SOCCA ja Heikki Waris -instituutti järjestävät koulutuksia, luentoja ja teematapaamisia. Tietoa näistä saat ja waris/ Monet sosiaaliviraston kehittämishankkeet sisältävät myös koulutuksia, joista saat tietoa Sosnetin koulutuskalenterista. Kehitä osaamista! -työkirja 17

18 4 Esimiehenä olet avainasemassa Esimies on avainasemassa oppimisen tukemisessa ja oppimista kannustavan ilmapiirin luomisessa. Kehittämiseen käytetty aika maksaa itsensä takaisin työnhallinnan, työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden lisääntymisenä. Esimiehen tulee varmistaa, että työntekijöillä on riittävät mahdollisuudet kehittyä ja oppia uutta. Erityisesti perehdyttämiseen kannattaa panostaa. Esimieheltä ja työtovereilta saatu tuki on merkittävä voimavaratekijä. Palautteenanto ja kiitos onnistuneesta opiskelusta ja kehittämistyöstä motivoi aina. On tärkeää kannustaa työntekijöitä hyödyntämään monipuolisesti osaamistaan ja jakamaan sitä. Työyhteisön osaamisen kehittämisen prosessin olisi hyvä edetä riittävän tiiviinä, jotta kehittämisen jänne ei katkea. Aiemmin tehtyä työtä ja materiaaleja ei pidä jättää mappiin pölyttymään, vaan niitä voi käyttää pohjana uusille suunnitelmille. Tehkää vuositasolla karkea suunnitelma, miten tavoitteiden työstäminen ja osaamisen kehittäminen vuoden mittaan etenevät. Viraston, vastuualueen ja toimiston tavoitteisiin kannattaa tutustua huolella: miettiä miten ne konkretisoituvat työyksikössä. Tärkeää on, että ymmärtää selkeästi mihin tavoitteilla pyritään ja pystyy viestimään sen eteenpäin työyhteisölle. Työntekijöiden henkilökohtaisten kehittymissuunnitelmien teko vie koko työyhteisön kehittämistä eteenpäin. Pitkällä tähtäimellä se hyödyttää koko työyhteisöä, varmistaa osaamisen kehittämisen suunnitelmallisuuden ja kannustaa. Määräaikaisten ja sijaisten kehittymistarpeita ja urasuunnittelua ei pidä myöskään unohtaa. 18 Kehitä osaamista! -työkirja

19 Luo hyvät puitteet kehittämistilaisuuksille Etsi aika, joka sopii mahdollisimman monelle. Aikatauluta kehittämistilaisuudet vaikka koko vuodeksi eteenpäin. Usein tuloksellisempaa on useamman, melko lähekkäin olevan tapaamisen sarja kuin kaksi peräkkäistä päivää. Pohdi, mitkä ovat käsiteltävät asiat, mitä dokumentteja täytyy syntyä sekä miten ja millä aikataululla sovittuja asioita seurataan. Rohkaise keskusteluun ja käytä menetelmiä, jotka kannustavat ottamaan kantaa. Anna tilaa keskustelulle, mutta ole valmis myös kertomaan oma näkemyksesi. Pohdi, olisiko tarpeen antaa ennakkotehtävä tai ilmoita ainakin hyvissä ajoin etukäteen tilaisuuden aihe. Lähde liikkeelle siitä, mihin edellisellä kerralla jäätiin. Hyödynnä jo tehtyä työtä. Valmistaudu huolellisesti ja ota tarvittaessa yhteyttä sosiaaliviraston kehittämispalveluun. Kehitä osaamista! -työkirja 19

20 5 Kehittämispalvelu apunasi Sosiaaliviraston kehittämispalvelussa on jokaiselle vastuualueelle nimetty osaamisen kehittämisestä vastaava kehittämiskonsultti. Kehittämiskonsultti valmistelee vastuualueen osaamisen kehittämisen ja työhyvinvointisuunnitelman yhdessä vastuualueiden kanssa, konsultoi kehittämishankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa sekä auttaa koulutusten ja kehittämistilaisuuksien järjestämisessä. Kehittämiskonsultit toimivat tiiviissä yhteistyössä vastuualueiden kanssa. Kehittämispalvelun järjestämät koulutukset ja tilaisuudet ovat osallistujille maksuttomia. Työyhteisöille on budjetoitu jonkin verran omaa koulutusrahaa. Lisäksi virastossa on vuosittain haettavissa rahoitusta pienhankkeille ja Henkilöstökeskus myöntää osarahoitusta työhyvinvointihankkeille. Hakuajoista tiedotetaan erikseen. Rahoitusasioissa voit olla yhteydessä kehittämispalveluun. Kehittämispalvelusta voi saada konsultaatiota työyhteisöjen ja hankkeiden tueksi. Kehittämispalvelu voi myös auttaa esimiestä ja työryhmiä löytämään sopivia kehittämis- ja työskentelymenetelmiä yksikön tilaisuuksiin ja prosesseihin. Kehittämispalvelun järjestämä koulutus Tietoa kehittämispalvelun järjestämistä koulutuksista löydät Sosnet > Koulutus > Koulutuskalenteri Sosnetin koulutussivuilta löydät myös muuta tietoa osaamisen kehittämisestä. 20 Kehitä osaamista! -työkirja

21 OSAAMISEN KEHITTÄMISEN KEHITTÄMISKONSULTIT Postiosoite PL 8502, Helsingin kaupunki Käyntiosoite Käenkuja 3 aa 6. krs, Helsinki Sosnet > Koulutukset Eija Bergman kehittämispäällikkö puh Hasari Allan lasten päivähoito puh , Turpeinen Pirkko lapsiperheiden palvelut puh , Tyyskä Ulla aikuisten palvelut puh , Ylönen Timo aikuisten palvelut, mielenterveystyö, päihdetyö, perheväkivallan ehkäiseminen puh , vanhusten palvelut puh Eklund Riitta työhyvinvointi puh , Malassu Pirjo-Leena työn ja työyhteisöjen kehittäminen puh , Koulutussihteerit Lahtinen Stina puh Takalo Ulla, sijaisena Teränen Tero puh Malmin täydennyskoulutustilat Postiosoite PL 3920, Helsingin kaupunki Käyntiosoite Vilppulantie 14, Helsinki Faksi Sosnet > Koulutus > Koulutustilat > Malmin täydennyskoulutustilat Toimistosihteeri puh , Kehitä osaamista! -työkirja 21

22 6 Menetelmiä ja nettilinkkejä Osaamisen kehittämisen menetelmiä ja välineitä on runsaasti. Tähän olemme valinneet hyviä ja toimivia malleja, jotka soveltuvat sosiaalivirastoon. Sovella menetelmiä luovasti omiin tarpeisiisi! Jos haluat lisätukea, ota yhteyttä kehittämispalveluun. TULEVAISUUSKESKUSTELU TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI HENKILÖKOHTAINEN KEHITTYMISSUUNNITELMA SWOT-ANALYYSI (nelikenttä) SEINÄTAULUMENETELMÄ AIVORIIHI MIELLEKARTTA (mind map) PORTFOLIO 22 Kehitä osaamista! -työkirja

23 TULEVAISUUSKESKUSTELU Tulevaisuuskeskustelu on sovellus tanskalaisen psykologian tohtori Laura Mott n väitöskirjatyöhön perustuvasta kehitysvuoropuhelumenetelmästä. Tulevaisuuskeskustelun avulla työyhteisö oppii arvioimaan omaa työtään ja nostamaan rakentavasti esille niin perustehtävään kuin työyhteisön sisäiseen työskentelyyn liittyviä pulmia. Tällainen keskustelu rakentaa työyhteisön jäsenten luottamusta toisiinsa ja mahdollistaa sekä henkilökohtaisten että työyhteisön kokemusten jakamisen, mikä puolestaan edistää yhteistä oppimista ja työyhteisönä työskentelyä. Tulevaisuuskeskustelun sivutuotteena työyhteisön tapa keskustella asioista kehittyy ja työyhteisö saa itselleen välineen oman työnsä kehittämiseen. Keskustelun vaiheet: 1. Käy läpi työyhteisön tavoitteet ja odotettavissa olevat haasteet. Prosessi alkaa esimiehen valmistellulla puheenvuorolla, jossa hän käy läpi työyhteisönsä toiminnalle asetetut tavoitteet ja odotettavissa olevat haasteet. Työyhteisö kommentoi johdon puheenvuoroa: - kuinka tuttuja tavoitteet ovat ennestään? - ovatko tavoitteet konkreettisia vai vaikeita ymmärtää? - onko työyhteisö samaa mieltä tulevaisuuden haasteista? - halutaanko täydentää tavoitteita tai haasteita? 2. Kun tulevaisuuden haasteista on saatu yhteinen käsitys, kartoitetaan nykytilanne - osaaminen suhteessa tulevaisuuden haasteisiin - työskentelytavat - verkostosuhteet - työnjaot - ryhmän tavat suhtautua asioihin 3. Nykytilanteen kartoituksen pohjalta työyhteisö määrittelee omat muutostarpeensa - millainen on sen toivoma tilanne - millaisia kehittämisaskelia ryhmä tarvitsee päästäkseen määrittelemäänsä tilanteeseen - kehittämisen työnjaosta ja etenemisestä sopiminen 4. Kehittämistoimenpiteet ja niiden seuranta Sovi yhteisösi kanssa, miten ehdotuksia viedään läpi ja seurataan Sovittavia asioita: - Kuka vastaa mistäkin asiasta. Kriteerinä voi olla esim. ryhmäläisen oma mielenkiinto, työtehtävä ja vastuualue, uuteen aihealueeseen perehtyminen tai yhteistyön lisääminen. - Rohkaise esimiehenä työntekijöitä ottamaan henkilökohtaista vastuuta ja sitoutumaan. Joskus on hyvä menetellä siten, että jokin asia annetaan esim. kahden ihmisen vastuulle, jolloin vastuunottaminen saattaa helpottua. Tällainen työskentely opettaa myös aidon yhteistyön tekemistä. - Sovi missä aikataulussa edetään kunkin kehittämishankkeen kohdalla mm. osaamisen kehittämisen aikataulu. Kehitä osaamista! -työkirja 23

24 - Sovi myös, miten ehdotusten toteutumista tai asioiden valmistelua seurataan (esim. yhteiset palaverit). - Milloin seuraava tulevaisuuskeskustelu pidetään (noin vuoden päästä)? Keskustelu on hyvä ajatusten kypsymisen ja kehittymisen vuoksi toteuttaa kahtena tai useampana tilaisuutena. Malli on hyvin lähellä ryhmäkehityskeskustelun mallia. Mikäli halutaan erityisesti panostaa dialogiseen strategiatyöhön ja työn huolelliseen kehittämiseen, tulevaisuuskeskustelu kannattaa käydä samanaikaisesti koko toimiston/päivähoitoalueen tasolla ja yksittäisissä työyhteisöissä. Koulutuspalvelujen Sosnet-sivuilla osaamisen kehittämisen menetelmissä on kuvattu tällainen prosessi kokonaisuudessaan. Lähde: Learning Systems Oy Lomake tulevaisuuskeskustelun dokumentointiin. Keskustelun eri vaiheet on hyvä kirjata fläpeille tai heijastaa seinälle, jotta koko ryhmän on helppo työskennellä. Samaa lomaketta voi hyödyntää myös ryhmäkehityskeskustelussa. TYÖRYHMÄN NYKYTILANNE JA LÄHIAJAN HAASTEET NYKYINEN TOIMINTA VOIMAVARAT Osaamme ja hallitsemme Tyypilliset tapamme suhtautua hankaliin asioihin ja tilanteisiin HAASTEET Emme hallitse riittävästi KEHITYSJÄNNITTEIDEN KENTTÄ TULEVAISUUDEN TAVOITTEEMME Haluaisimme hallita paremmin / millaiseksi haluamme tilanteemme muuttuvan VINKKI: Kun käytät samaa dokumentointipohjaa työyhteisön, tiimin/ryhmän ja yksittäisen työntekijän osaamisen kehittämisen suunnittelussa, yhteensovittaminen on helpompaa ja dialogisen työskentelytavan idea konkretisoituu. Lähde: Learning Systems Oy KEHITTÄMIS- HANKKEET Mitä tekemällä parantaisimme asioiden hallintaa 24 Kehitä osaamista! -työkirja

25 TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI Tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi tarkoittaa mm. toimintaympäristön analyysiä. Voit käyttää alla olevia kysymyksiä tulevaisuuskeskustelun tukena. 1. Strategia - Mitkä ovat vastuualueenne strategiset haasteet? - Miten ne näkyvät yksikkömme tavoitteissa ja työssä? - Millaista osaamista strategiat edellyttävät? - Mitä strategioiden haasteet merkitsevät osaamiselle vuoteen 2015 mennessä? 2. Asiakkaat ja palvelut - Minkälaista osaamista työn suorittaminen vaatii? Millaisia haasteita näemme työn suorittamiselle? - Ketkä ovat asiakkaitamme tulevaisuudessa? - Minkälaisia palveluja he odottavat ja tarvitsevat? - Mitä osaamista niiden tuottamiseen tarvitaan? 3. Ympäristö Miten toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset vaikuttavat osaamistarpeisiimme? (väestönkehitys, ikääntyminen, muuttoliike, elinkeinoelämän rakenne, työllisyys ja talouden kehitys, lainsäädäntö) - Miten työmarkkinat ja tarvitsemamme työvoiman saanti vaikuttavat? 4. Muut - Miten toimintasuunnitelma, painopisteet, tavoitteet, strategiat ja visio vaikuttavat työhömme? - Voimmeko aloittaa tai lopettaa jonkin asian tekemisen? - Voimmeko muuttaa työaikoja tai työvuoroja parantaaksemme toimintaa, työtilannetta tai työhyvinvointia? - Voimmeko luoda paremmat mahdollisuudet työssäoppimiselle? - Voimmeko kehittää tietotekniikan käyttöä? - Voimmeko kehittää verkostoyhteistyötä toisten yksiköiden ja työntekijöiden kanssa? 5. Osaamiseen liittyvät ammatilliset vaatimukset - Perusammatilliset taidot - Tekniset taidot (sähköisten välineiden hallinta, atk, audiovisuaaliset välineet, työssä tarvittavat koneet ja laitteet) - Sosiaaliset taidot (vuorovaikutus, yhteistyökyky) - Johtamistaidot - Persoonalliset taidot (tarkkuus, ketteryys, joustavuus, itsensä johtaminen ja oppiminen) - Metataidot (kyky yhdistellä eri taitoalueita) Lähde: Osaamisen johtaminen kuntasektorilla: kuntaosaaja työkirja Kehitä osaamista! -työkirja 25

26 HENKILÖKOHTAINEN KEHITTYMISSUUNNITELMA Henkilökohtainen kehittymissuunnitelma tuo omaan kehittymiseesi systematiikkaa ja auttaa hahmottamaan, mikä on oma osuutesi koko työyhteisön osaamisen kehittämisessä. Suunnitelman avulla voit arvioida omaa osaamistasi ja kehittymisesi tarpeita ja tavoitteita. Suunnitelma on myös sopimus siitä, miten osaamisesi kehittymistä tuetaan. Suunnitelmaan on hyvä kirjata pidemmätkin hankkeet, kuten oppisopimuskoulutus. Huomioi suunnitelmaa tehdessäsi oman ammatillisen kehittymisen lisäksi myös koko työyhteisön osaamisen kehittymisen haasteet. Työntekijän nimi Esimiehen nimi Päiväys Kehittämisen kohde Hankintatapa Työnantajan tuki oppimiselle Aikataulu/ tärkeys Miten ja milloin arvioidaan 26 Kehitä osaamista! -työkirja

27 SWOT-ANALYYSI (nelikenttä) Swot-analyysiä voi käyttää esimerkiksi silloin, kun haluatte arvioida työyhteisön nykytilaa ja tulevaisuudennäkymiä. Nimi swot tulee englanninkielisistä sanoista strenghts (vahvuudet), weaknesses (heikkoudet), opportunities (mahdollisuudet) ja threats (uhat). Kuinka toimitte Täyttäkää ensin kaikki osiot ja arvioikaa niitä sitten yhdessä. Tehkää valintoja ja sopikaa, kuinka viette asioita eteenpäin. Ryhmässä esim. jokainen ryhmän jäsen voi ensin täyttää nelikentän yksin, minkä jälkeen keskustellaan ja muodostetaan yksi yhteinen näkemys. Analyysia voi työstää myös pareittain tai yksinkin omien ajatusten selkiyttämiseksi. Nykyiset vahvuudet Nykyiset haasteet Täytyy välittömästi korjata Tulevaisuuden mahdollisuudet Tulevaisuuden uhat Kehitä osaamista! -työkirja 27

28 SEINÄTAULUMENETELMÄ Seinätaulutekniikat jäntevöittävät ryhmien välisiä yhteisiä palavereja, antavat tilaa muillekin kuin aktiivisille puhujille, ovat visuaalisia ja jäsentävät yhteistä keskustelua. Ne toimivat myös ryhmän yhteisenä muistina. Kuinka toimitte 1. Valitkaa pohdittava aihe. 2. Kukin kirjoittaa esim. viisi asiaa muistilapuille tai fläppipaperille erivärisillä tusseilla, yksi asia isolla tekstaten/lappu. 3. Ryhmitelkää laput seinille aihealueiden mukaan. 4. Käykää keskustelu ryhmien keskinäisestä tärkeydestä ja karsikaa tarvittaessa ryhmien lukumäärää. 5. Valitkaa ryhmien sisältä ne keskeiset asiat, jotka ensimmäisinä vaativat toimenpiteitä. Sopikaa toimenpiteet ja vastuut. 6. Sopikaa kuka ottaa vastuun tekemisen koordinoinnista. 7. Sopikaa seurantapäivistä. yhteistyökyky jaksaminen palkkaus 28 Kehitä osaamista! -työkirja

29 AIVORIIHI Aivoriihen tavoitteena on tuottaa ensin mahdollisimman paljon ideoita ja karsia niitä vasta myöhemmin. Aivoriihen onnistumista auttaa rento ilmapiiri, jossa on tilaa tavallisuudesta poikkeavillekin ideoille. Työskentelyä varten tarvitaan iso paperi ja erivärisiä tusseja tai muistilappuja. Aivoriihen vaiheet Valmistautuminen 1. Valitaan käsiteltävä aihe, joka kaipaa ideointia ja kehittelyä. 2. Valitaan kirjuri ja ohjaaja vetämään ideointiprosessia. Sovitaan enimmäisaika yhteiselle ideoinnille (esim. 15 min) ja työskentelyn tavoite. 3. Sovitaan aivoriihen säännöistä: luovuus on tärkeää ja hullutkin ideat ovat sallittuja, jopa toivottuja. Ideointivaiheessa ei siis saa kritisoida ideoita. Ideoita arvioidaan ja niistä keskustellaan vasta, kun varsinainen ideointivaihe on päättynyt. Ideointivaihe 4. Aluksi pyydetään jokaista miettimään ensin itsekseen (esim. 5 min) muutamia ideoita ja kirjoittamaan ne lapuille. Sen jälkeen ideat kootaan yhteen, mutta ei vielä kommentoida niitä. Ideoita voi kyllä kehitellä eteenpäin - se on jopa suotavaakin. Kun ideoita ei enää synny, ideointivaihe päätetään. Jatkotoimenpiteet 5. Ohjaaja tai kirjuri lukee ideat ja niistä voidaan tässä vaiheessa keskustella lyhyesti, jotta kaikki ideat tulevat varmasti ymmärretyksi. 6. Seuraavaksi valitaan toteuttamiskelpoisimmat ideat joko keskustellen tai äänestäen (pisteytys). 7. Eniten pisteitä saaneet tai keskustelun kautta kannatusta saaneet ideat valitaan jatkoon. Lopuksi sovitaan jatkotoimenpiteistä, toteutuksesta ja vastuunjaosta. Kehitä osaamista! -työkirja 29

30 MIELLEKARTTA (mind map) Miellekartta (assosiaatiokartta tai mind map) voidaan käyttää arvioinnin, suunnittelun tai ideoinnin apuvälineenä. Väline on hyvä esimerkiksi silloin, kun halutaan pohtia jotain asiaa tai ongelmaa laajemmin tai asia on esillä ensimmäistä kertaa. Kartan teolla saadaan nopeasti yleiskuvan aiheeseen liittyvistä ajatuksista, asioista ja mielleyhtymistä. Miellekartan voi tehdä yksin, pareittain tai pienessä ryhmässä. Työskentelyä varten tarvitaan iso paperi ja erivärisiä tusseja. Voit kokeilla myös Power Pointin käyttöä miellekartan teossa. Kuinka toimit 1. Määrittele ja rajaa käsiteltävä aihe. 2. Kirjoita paperin keskelle ympyrällä rengastettu pääsana, käsiteltävä aihe. 3. Pyydä ryhmän jäseniä vapaasti ideoimaan, mitä sana tuo heidän mieleensä. Kirjaa sanat, mielleyhtymät ja ajatukset pääsanan ympärille. Voit käyttää erivärisiä tusseja eri osioiden kirjaamiseen. Jatketaan niin kauan kuin kun ideoita syntyy, hullutkin ajatukset kirjataan ylös! 4. Loppukeskustelussa arvioidaan tuotosta ja valitaan jatkotyöstöön otettavat teemat. 30 Kehitä osaamista! -työkirja

31 PORTFOLIO Portfolio tukee oppimista, dokumentoi ajattelun kehittymistä ja on väline oman työn kehittämiseen. Portfolion kirjoittaminen on jatkuvaa, systemaattista ja reflektiivistä oman työn seuraamista. Peruskansioon kootaan tietoa ihanteellisimmillaan läpi työuran. Näytesalkku sen sijaan on esimerkiksi koulutuksen lopuksi annettu näyte omasta osaamisesta. Portfolioon sisällytetään parhaat työnäytteet, niiden esittely, valintaperusteet sekä arviot omien töiden vahvoista puolista ja kehittämishaasteista. Portfoliosta voi tehdä tarpeen mukaan näytesalkkuja, jotka kuvaavat tarkemmin jotakin tiettyä osaamisaluetta ja sen kehittymistä. Portfolio voi olla esim. kansio, salkku, laatikko, albumi, videokasetti tai muistitikku. Portfolion voi tehdä myös keskustellen kollegojen kanssa mm. tutustumalla ja kokeilemalla erilaisia työn kehittämistapoja. Näin sitä voi hyödyntää koko työyhteisön kehittäjänä. Kehitä osaamista! -työkirja 31

32 Tietopalvelu apunasi Sosiaaliviraston tietopalvelun kirjastosta löydät runsaasti ammattilehtiä ja -kirjallisuutta. Tietopalvelun kokoelmiin voit tutustua Sosnet > Tietopalvelu > Kirjaston hakupalvelu. Kirjoja voi varata Sosnetin kautta ja saada sisäisenä postina työpaikalle. Voit myös käydä tietopalvelussa osoitteessa Käenkuja 3Aa (2. krs). Voit myös ilmoittautua lehtikiertoon Sosnetista löytyvällä sähköisellä lomakkeella sekä ehdottaa hankittavia kirjoja. Sosiaaliviraston julkaisut, selvitykset ja ohjeet Sosiaalivirastolla on neljä julkaisusarjaa: tutkimuksia, selvityksiä, suunnittelun ja seurannan raportteja sekä oppaita ja työkirjoja. Nämä löydät Sosnet > Tietopalvelu > Julkaisut Sosiaaliviraston pysyväisohjeista (pysy) löydät toimintaohjeita ja menettelytapoja. Pysyohjeet löydät Sosnet > Tietopalvelu > Pysyväisohjeet 32 Kehitä osaamista! -työkirja

33 NETTILINKKEJÄ Sosnet ja sosiaalivirasto Sosnet > Koulutus Tietoa kehittämispalvelun koulutuksista ja osaamisen kehittämisestä Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus SOCCA Tietoa hankkeista, julkaisuista ja koulutuksista Heikki Waris -instituutti Tietoa hankkeista, julkaisuista ja koulutuksista, myös verkkolehti Itu Heli-Intra Heli-Intra > Koulutus Tietoa henkilöstökeskuksen koulutuksista Heli-Intra > Henkilöstö Heli-Intra > Toiminta > Kaupungin toiminnanohjaus portaali Tietoa osaamisen ja toiminnan kehittämisestä Heli-Intra > Toiminta > HEP Elinvoimainen pääkaupunki Helsingin kaupungin laatujulkaisuja mm. Oppiminen turvaa menestyksen Muita (Stakesin hyvät käytännöt) Kuntaliiton verkkosivusto Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto, joka järjestää sosiaalityön erikoistumis- ja tutkijankoulutusta sekä edistää peruskoulutukseen liittyvää yhteistyötä. Monipuolista tietoa erilaisista koulutuksista Opetushallituksen verkkosivusto Tietoa arvioinnista Tietoa sosiaalipalvelujen arvioinnista Sosiaalityön työmenetelmiä kokoava verkkosivusto Kehitä osaamista! -työkirja 33

34 Lähteet Oppiminen turvaa menestyksen: ohjeita osaamisen kehittämiseen ja tuloskeskustelujen käymiseen HEP-työkirja. Helsingin kaupungin laatujulkaisuja. Helsinki. Saatavana vain sähköisesti Heli-Intra > Toiminta > HEP- elinvoimainen pääkaupunki. Osaamisen kehittäminen ja täydennyskoulutusvelvoitteen toteuttaminen sosiaalivirastossa -raportti Saatavana Sosnet > Koulutus > Täydennyskoulutusvelvoite Osaamisen johtaminen kuntasektorilla: kuntaosaaja työkirja Efeko. Helsinki. Saatavana sähköisesti Hätönen, Heljä: Osaamiskartoituksesta kehittämiseen Educa-Instituutti. Helsinki. Keränen, Heimo: Itsearviointityökirja toimintaryhmien käyttöön Maa- ja metsätalousministeriö. Helsinki. Saatavana myös sähköisesti 34 Kehitä osaamista! -työkirja

35 Kehitä osaamista! -työkirja 35

36

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen Tilastokeskuksessa

Osaamisen johtaminen Tilastokeskuksessa Osaamisen johtaminen Tilastokeskuksessa Tilastokeskus valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuuluva, mutta itsenäisesti toimiva valtion virasto yli 900 ihmisen työpaikka tuottaa yhteiskuntaoloja kuvaavia

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6. Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC

HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TÄMINEN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI ABC Osaamisen kehittämisen muodot Perehdyttäminen Ammatillinen henkilöstökoulutus Työkierto ja työn vaihto Täydennyskoulutus

Lisätiedot

Osaamistarpeiden kartoittamisesta osaamisen kehittämiseen. Lyhytohje työpaikalle.

Osaamistarpeiden kartoittamisesta osaamisen kehittämiseen. Lyhytohje työpaikalle. Osaamistarpeiden kartoittamisesta osaamisen kehittämiseen. Lyhytohje työpaikalle. Jarna Savolainen Työturvallisuuskeskus TTK 8.11.2013 Osaaminen luo työhyvinvointia Kokemus oman työn osaamisesta on yksi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi

HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi Aiemmin hankitun n osaamisen tunnistaminen HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi Osaamisen tunnistamisesta Osaamisen hallinta muuttuvassa toimintaympäristössä i i ä Tilanteen ja tavoitteiden

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna

Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna SOSIAALI-JA TERVEYSTOIMIALA Fysioterapian osasto Osaamisen kehittäminen osana henkilöstösuunnittelua Varkauden kaupunki 2012 Suunnittelu ja tarpeiden kartoitus/

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet

Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet Tavoitteet Tämä diaesitys kannustaa jäsentämään suunnitelmia toteuttamiskelpoisiksi. Välineiden käytön tavoitteena on luoda yhteinen näkemys etenemisestä

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Osa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet

Osa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet Luonnos 29.9.2011 Osaamiskartoitukset Oulunkaaren kuntayhtymässä Materiaali: Osa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet Osa 2: Osaamiskartoitusten toteutus Oulunkaarella Anu Vuorinen, kehitysjohtaja

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

OSAAMISKARTTAPALVELU DIABETESOSAAMISEN KEHITTÄMISEKSI

OSAAMISKARTTAPALVELU DIABETESOSAAMISEN KEHITTÄMISEKSI OSAAMISKARTTAPALVELU DIABETESOSAAMISEN KEHITTÄMISEKSI, koulutuspäällikkö, Diabetesliitto SISÄLTÖ Miksi Terveydenhuollon diabetesosaamikartta, TeDika laadittiin ja mikä se on? Diabetesosaamiskarttapalvelu

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI Oppisopimustoimisto Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063 Koulutussuunnittelija Janne Autioniemi 0400-475 611, 014-5192 232 Koulutussuunnittelija Maarit

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Learning Cafe (oppimiskahvila) kehittämisen perustana Työskentelymenetelmä,

Lisätiedot

Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU

Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU Tämä lomake on kehityskeskustelua varten laadittu mallilomake, jota voidaan käyttää keskustelun sisällön jäsentämiseen ja joka auttaa keskittymään olennaisiin kysymyksiin.

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

eväitä kirjaston kehittämiseen AMK-kirjastopäivät 9.-10.6.2010 Iiris Kuusinen, Ulla Ohvo ja Marja-Leena Saarinen

eväitä kirjaston kehittämiseen AMK-kirjastopäivät 9.-10.6.2010 Iiris Kuusinen, Ulla Ohvo ja Marja-Leena Saarinen OSAAMISKARTOITUS eväitä kirjaston kehittämiseen AMK-kirjastopäivät 9.-10.6.2010 Iiris Kuusinen, Ulla Ohvo ja Marja-Leena Saarinen Miksi osaamiskartoitus? Organisaation osaaminen on elinehto ja kilpailuvaltti.

Lisätiedot

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Yleistä Kehityskeskustelut ovat yksi suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen väline. Näitä keskusteluja esimiehen ja alaisen välillä kutsutaan myös tavoite-, tulos-, arviointi-,

Lisätiedot

Kehittävä vuoropuhelu Palvelussuhdepäällikkö Merja Ylipaavalniemi

Kehittävä vuoropuhelu Palvelussuhdepäällikkö Merja Ylipaavalniemi Kehittävä vuoropuhelu Palvelussuhdepäällikkö Merja Ylipaavalniemi KEHITTÄVÄ VUOROPUHELU STRATEGIA TULOSKORTIT / TA -kirja NELIKENTTÄ PP pohja (työyhteisötaso) KEHITTYMISSUUNNITELMA KEHITYSKESKUSTELU OSAAMISKARTTA

Lisätiedot

Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä

Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä Tohtorit ja työelämä 29.10.2008 Kehityskeskustelu Kehityskeskustelulla tarkoitetaan ennalta sovittua ja suunniteltua esimiehen ja hänen alaisensa välistä keskustelua,

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1 TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 2 1. PALKKAUSJÄRJESTELMÄ OSA JOHTAMISTA Palkkaus ja palkitseminen ovat keskeinen osa turvatekniikan keskuksen johtamisjärjestelmää. Organisaation

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Hankehallinnan perusteet: strategia, laatu ja kehittäminen, talous ja raportointi. Kiti Lindén, Yyteri 6.9.2013

Hankehallinnan perusteet: strategia, laatu ja kehittäminen, talous ja raportointi. Kiti Lindén, Yyteri 6.9.2013 Hankehallinnan perusteet: strategia, laatu ja kehittäminen, talous ja raportointi Kiti Lindén, Yyteri 6.9.2013 Ohjelmarunko Hankestrategia Hankehakemus Hyvä muistaa hankkeen aikana Hankkeen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä 1 Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä Miten tuloksellisia keskusteluja työurasta käydään? Mistä hyvä työurakeskustelu koostuu? Miksi urakehitysmahdollisuuksista

Lisätiedot

Urasuunnittelu organisaatiossa kenelle, mitä ja miksi? Henkilöst

Urasuunnittelu organisaatiossa kenelle, mitä ja miksi? Henkilöst Urasuunnittelu organisaatiossa kenelle, mitä ja miksi? Henkilöst stön n ammatillinen kehittyminen työyhteis yhteisössä - valmennusohjelma Kumppanuksien orkestrointi Henry foorumi 4.11.2008 Crowne Plaza

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Pitääkö osaaminen osoittaa? Miten saisitte selville mitä minä osaan? Kysymällä minulta

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2012-2015

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2012-2015 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2012-2015 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän henkilöstöstrategia on johtamisen ja koko henkilöstön työväline, jonka avulla henkilöstöjohtamista ja työyhteisön toimintaa suunnataan

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Työnhakuvalmennus 10.2.2011. Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen

Työnhakuvalmennus 10.2.2011. Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen Työnhakuvalmennus 10.2.2011 Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen Tunnetko itsesi, hahmotatko osaamisesi? Urasuunnittelun ja työnhaun onnistuminen perustuu hyvään itsetuntemukseen Työnhaku on osaamisesi

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA Verme-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi TURUN YLIOPISTO, OPETTAJANKOULUTUSLAITOKSEN RAUMAN YKSIKKÖ JÄRJESTÄÄ VERME VERTAISRYHMÄMENTOROINNIN

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Enemmän kuin irrallinen 360 -arviointi Agenssi360 HRM on ainutlaatuinen yhdistelmä johtamisen tavoitetilan määrittelyä, 360 -arviointia ja kasvokkaista

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat

Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden

Lisätiedot

Maija Ikonen. Aloitus keväällä 2006 Kaiku-ohjelman puitteissa konsultti Heljä Hätösen luento koko henkilökunnalle

Maija Ikonen. Aloitus keväällä 2006 Kaiku-ohjelman puitteissa konsultti Heljä Hätösen luento koko henkilökunnalle ESITYKSEN SISÄLTÖ OSAAMISTARVEKARTTA TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTOSSA osaamiskartan tarkoitus osaamiskarttatyöskentely osaamiskartta kehityskeskustelujen työvälineenä edut ja kehittämistarpeet esimerkkitapaus

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan. 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii työasemaympäristössä asentaen sekä laitteistoja että ohjelmistoja,

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Ulkomaille työssäoppimaan! Lybeckerin KV-top info

Ulkomaille työssäoppimaan! Lybeckerin KV-top info Ulkomaille työssäoppimaan! Lybeckerin KV-top info Työssäoppimisesta Kaikkiin ammatillisiin tutkintoihin sisaltyy vähintaan 20 opintoviikkoa työssaoppimista. Työpaikoilla, aidossa työympäristössa tapahtuva

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Selvitys sairaanhoitajien, työoloista, tyotyöhyvinvoinnista ja alan vetovoimaisuudesta

Selvitys sairaanhoitajien, työoloista, tyotyöhyvinvoinnista ja alan vetovoimaisuudesta Selvitys sairaanhoitajien, työoloista, tyotyöhyvinvoinnista ja alan vetovoimaisuudesta Tutkimuksen lähtökohdat ja tavoitteet Yhteenveto ja johtopäätökset Otosrakenne / taustatiedot Onnistuneen työnteon

Lisätiedot