Koulutuksen johtaminen kohti vuotta 2020

Transkriptio

1 Johtamisen Foorumi 2011 Tiedolla johtaminen avain opetuksen ja oppimisen tulevaisuuteen Koulutuksen johtaminen kohti vuotta 2020 Rinnakkaisryhmät torstaina 9.6. klo

2 Tavoitteena Tuottaa ratkaisukeskeisiä ideoita opetuksen ja koulutuksen johtamisen kehittämiseksi Jakaa hyviä käytänteitä Tuottaa uutta tietoa Suuntautua tulevaisuuteen

3 Miten? Yhdessä Keskustellen Innovoiden Innostaen Osallistaen Jakaen Kooten keskeiset asiat yhteen

4 Yleissivistävä koulutus - Kansallisen ja kunnan tason tavoitteiden tulisi olla tarpeeksi selviä - Pedagoginen johtajuus, ajan löytäminen - Johtajuuden selkiyttäminen - Työaikakysymykset ( opettajat ) - Jaettu johtajuus ja sen määritteleminen, rehtorin oman roolin kirkastaminen - Kaikkien tasojen dialogi, osallistuminen ja sitoutuminen (koulu, kunta ja valtakunnan taso, myös oppijat) - Rohkeutta ajatella toisin

5 Tavoitteena yhtenäinen, tasa-arvoinen mahdollisuus viestintäteknologiaan eri koulutuksen ja opetuksessa vanhempien, opettajien ja oppilaiden kesken Modernin teknologiaopetuksen tarjoaminen luontevana osana koulukulttuurin arkea Hyödyntää koulun opettajayhteisöön ja toimintasuunnitelmaan koulun rehtorin vaatimuksen ja innostuksen kautta. Voi tarvita pienen tönäisyn Tieto- ja viestintäteknologian tulisi olla tarkoitus- ja tarveperäistä Haasteina ja esteinä voivat olla esimerkiksi koulutustaso, rahoitus, täydennyskoulutus, laitteet, tavotteet, oman mukavuusalueen ylittäminen, rajoitut ohjelmat, opettajien haluttomuus, epävarmuus TVT:n käyttämistä voivat edesauttaa esimerkiksi rehtorin innostus, pisaratartunta, palkkiot, yhteistyöt ja tukiverkostot, koulutukset, sovitut yhteiset ohjelmat, valtakunnallinen panostus, rohkeus, yhteiset projektit, oppilaiden halukkuus, tiimityöskentely Suurin merkittävä tekijä on opettajien oma halukkuus ja innostus tieto- ja viestintäteknologiaan ja sen hyödyntämiseen monipuolisesti useissa eri aineissa

6 Koulutuksen johtaminen kohti työelämän tarpeita 1. Opettajien työelämäyhteyksien parantaminen ja työelämän aktivointi yhteistyöhön (myös OPH) sekä vastavuoroisen hyödyn kirkastaminen 2. Mahdollisuus opettajille siirtyä opiskelijoiden mukana työpaikoille itse oppimaan ja ohjaamaan opiskelijoita 3. Työelämässä toimineiden opiskelijoiden palautteen kautta mahdollisuus strategisiin ideoihin ja tutkinnon kehittämiseen yhteistyössä työelämän kanssa 4. Lähiesimiesten osaamisen kehittäminen keskeisintä johtamisen kehittämisessä (mahdollistava johtajuus) 5. Rahoitusjärjestelmän kehittäminen tukemaan oppilaitoksen johtamista 6. Kaikki koulutustasot ja työelämän yhdistävät alueelliset kehittämis- ja ennakointifoorumit

7 Kansallinen arviointipolitiikka, case ylioppilaskirjoitukset Johtamisen Foorumi 2011 Tiedolla johtaminen avain opetuksen ja oppimisen tulevaisuuteen Ylioppilastutkinnon tehtävä on oltava selvä: päättökoe vai pääsykoe? Punnitseminen tutkinnon yleissivistävyyden ja valinnaisuuden välillä: valinnaisuus mahdollistaa varhaisen erikoistumisen, muttei ole ongelmaton vaihtoehto. Yo-arvosanojen yhteismitattomuuteen liittyy ongelmia. Arvosanaskaalan on oltava tarkoituksenmukainen, jolloin on huomioitava myös tutkinnon tehtävä (päättö- vai pääsykoe). Yo-tutkintoa hyödynnetään tällä hetkellä vain osittain korkeakoulujen sisäänotossa. Samanaikaiset päättö- ja pääsykokeet ovat hidas, hintava ja opiskelijan kannalta rankka prosessi. Lukiokoulutuksen on joka tapauksessa palveltava jatkokouluttautumista, jolloin oppimisvalmiuksien opettamisen merkitys korostuu.

8 6. Osaamisen johtaminen 1. Koulutus- ja opetusalan suurimmat haasteet vuoteen 2020 mennessä? - Sosiaalisuuden ja teknologian tasapaino, huomioiden myös sopusointu tunne-tieto-taito akselilla. - Toimintakulttuurin muutos: Koulu ulospäin avautuva opettajien, oppilaiden, huoltajien sekä koko maailman yhteinen kasvuyhteisö. - Opettajakoulutuksen muutos: opettajuuden korostaminen, rohkeus tehdä sitä mitä sydän palaa, välineet yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden yhdistämiseen. 2. Millaisella johtamisella haasteisiin vastataan? - Jaettu johtajuus ja yhdessä työskentely: jokaisen mielipide on tärkeä, ja virheet ovat sallittuja - Rehtori ovien avaajana mahdollisuuksien tarjoajana, mutta aina lopulta viimeisen päätöksen tekijä - Haasteisiin vastaaminen ja muutos vaativat aikaa, eivätkä tapahdu hetkessä

9 7. Tulevaisuuden opettajuus henkilöjohtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden opettajuudessa muut tehtävät ovat osana ammattia ja jaetaan omaa opettajuutta Toimintaympäristön muutos vaikuttaa johtamiseen: johtajan oltava pari askelta edellä ja hallittava kokonaisuudet Henkilöstöjohtamisen haasteena: yhteinen näkemys perustehtävästä, ammatillisuudesta ja arvoista Työkalut tulevaisuuden johtamiselle: työyhteisötaidot, vertaistuki ja opettajankoulutuksen kehittämien työelämälähtöiseksi

10 Yhteenveto ryhmä 8 SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖTÄKIN TULEE JOHTAA On johtamisen ja osamisen alue, jota tulee vahvistaa ja oppia Työemäyhteistyö on merkittävä prosessi koko koulun oppimiprosessissa On kokonaisvaltaista, tulisi olla osa opetussuunnitelmatyötä On oltava koulutuksen järjestäjän tasolla laadittu suunitelma/ strategia työelämäyhetistyön merkityksestä

11 Yhteenveto ryhmä 8 KOULUN SISÄLLÄ KÄYTÄVÄ KESKUSTELU SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖSTÄ koulun oltava itse aktiivinen sidosryhmäyhteistyössä koulun sisällä märitettävä tahtotila tulee olla myös osa opetussuunnitelmatyötä ja sillä tulee olla merkitystä oppimisen kannalta, tulee liittyä koulun perustehtävään Opiskelijan/ oppijan ja alueellisen kehittämisen näkökulma huomioitava

12 Yhteenveto ryhmä 8 KOULUN TIEDOTTAMINEN JA VIESTINTÄ AKTIIVISTA, JOHDONMUKAISTA JA SELKEÄÄ Koulu laatii yhteistyössä sidosryhmien kanssa pelisääntöjä yhteistyöhön

13 Johtajuus ja talous, ryhmä 9 Koulutuksen järjestämisen talouden ennakoitavuus ja vakaus ovat keskeisiä pitkäjänteisen esim. 3-vuotisen tutkinnon järjestämisessä Taloudenkin johtamisessa tarvitaan toiminnanohjausjärjestelmää sekä tietovarastoa mm. opetushallinnon ohjelmien ja taloushallinnon ohjelmien raporttien yhdistämiseksi. Tuloksellisuudella palkitsemisella tulisi olla rooli kaikissa koulutusmuodoissa Kustannusvertailut ovat johtamisessa keskeisiä mm. henkilöstökustannukset ja toimitilakulut (varauksin) yhteismitallisuus erittäin tärkeää vertailussa (=käsitemäärittelyt). Koulutustakuu eli koulutuspaikka kaikille peruskoulun päättäville tarvitaan myös kokonaistalouden näkökulmasta.

14 10. Tulevaisuuden koulutuksen ohjausjärjestelmä Lainsäädäntö ja työehtosopimukset eivät saa rajoittaa oppilaan oppimista. Varhaiskasvatuksen lainsäädäntö on uusittava ja vastuu siirrettävä sosiaali- ja terveysministeriöltä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Learning society myös koulun ulkopuolella opitaan. Opettajankoulutuksen kehittäminen ja koulujen voimaannuttaminen. Valtakunnallisesti vastuu mm. lainsäädännön karsinta, keskitetyt kehityshankkeet, rakenteet, tasa-arvo, keskeisen koulutuspoliittiset tavoitteet sekä arviointijärjestelmä. Kunnallisesti vastuu mm. pedagogisten yhteisöjen luominen, yksikkökohtainen budjetti sekä uudistettu johtamismalli.

15 Yhteenveto& mitä tehtiin (6 tärkeintä pointtia) Muuttuvan maailman paineet kasvatuksen ja koulutuksen innovoimiseksi, kehittämiseksi. Mm. ympäristön muutos, globalizaatio, demografiset paineet.. Pohdittiin ryhmissä ne vaikuttavat tekijät jotka ajavat innovoimaan: mm. huoli lasten/koulutettavien hyvinvoinnista, teknologinen muutos ja sukupolvien välinen ero sekä teknologian kehitys, elinikäinen oppiminen, puutteellinen lahjakkuuden/erityisosaamisen tukeminen Käytiin läpi kolme keissiä: New York, Kunskoppskolen (ruotsi) sekä Harris- Federation Schools (UK). Aspektit keisseistä jotka nähtiin tärkeinä/mielenkiintoisina: oppilaskeskeisyys, oppilaiden kanssa tekeminen (suunnitteleminen), koulukulttuurin uudistaminen, oppilaat vahvasti mukana, koulut ja yhteisö Mitä suomessa seuraavaksi ryhdytään: tuudittautuminen hyvään maineeseen on vaarallista, itsevarmuus ei ole hyväksi. Opetussuunnitelman uudistus (puoliksi uudistettu jo..) Miten innovoidaan johtajia: Rohkeutta ajattelemaan isosti ja tekemällä aloittaen pienistä asioista. Just do it! Yes we Can!