Jäsenpalveluna uraneuvontaa. Nuoret insinöörit Kööpenhaminassa. Jani Ollikainen lähti Nokialta Kittilään kaivostöihin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jäsenpalveluna uraneuvontaa. Nuoret insinöörit Kööpenhaminassa. Jani Ollikainen lähti Nokialta Kittilään kaivostöihin"

Transkriptio

1 7/2012 Jäsenpalveluna uraneuvontaa Nuoret insinöörit Kööpenhaminassa Jani Ollikainen lähti Nokialta Kittilään kaivostöihin

2 sisältö numero 7/2012 Kannen kuva: Timo Lindholm Uran käynnistämiseen saa apua liitolta...10 Selkeä päämäärä tukee työpaikan hakua...13 Työtaistelu on määritelty hämärästi...14 Nuoret insinöörit tulevaisuuden tekijöinä...16 Turussa opitaan tietotekniikkaa helposti...18 Elektroniikkateollisuudesta kaivostöihin Vaativat yt-neuvottelut ammattikorkeakoulussa Yhdysvaltoihin haluava: verkostoidu Vakiot Pääkirjoitus...3 Bittikattaus...4 Puheenjohtajan palsta...9 Kolumni...23 Totta & tutkittua...30 Oikeus...32 Opiskelijat...34 Nappaa vinkki...39 Ajankohtaista jäsentietopalvelusta...41 Marraskuun luuppi...43 Uunituore luottamusmies Satu Koskela tuli hakemaan lisätietoa UIL:n luottamusmieskoulutuksesta. 2

3 pääkirjoitus Jari Rauhamäki päätoimittaja Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Ydinvoimapakka meni uusiksi Saksalaisen energiayhtiön E.ONin päätöksellä vetäytyä Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta voi olla kauaskantoisia seurauksia. Fennovoima on luonnollisesti vakuuttanut yhtiön projektin jatkuvan suunnitelmien mukaan, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty. Saksalaisen suuromistajan päätös jättää miljardien eurojen rakennushankkeeseen vaikeasti paikattavan aukon. Tuskaa lisää se, että jo ennen E.ONin vetäytymistä muutama suomalainen osakas heitti leikin kesken. Etsinnässä on sijoittaja tai sijoittajia, joilla olisi innostusta sitoa vähintään pari miljardia euroa vuosiksi eteenpäin. Talouden näkymät Euroopassa ja ydinenergian käytön ja rakentamisen kokemat vastoinkäymiset eivät ainakaan helpota Fennovoiman urakkaa löytää uutta omistusta noin 40 prosentin siivulle yhtiöstä. Kyse ei ole vain rahasta vaan hankkeen teknisestä uskottavuudesta. E.ONin vankka ydinvoimaosaaminen painoi vaakakupissa, kun edellinen eduskunta puntaroi, kenelle kolmesta hakijasta ydinvoimaluvat heltiävät. Saksalaisen energiajätin luopumisen jälkeen Fennovoiman omistajilta löytyy vähän tai ei ollenkaan kokemusta vaativan ydinvoimalaprojektin läpiviennistä. Muutamat ydinvoimaan kielteisesti suhtautuvat poliitikot ovatkin haistaneet pelin paikan ja vaatineet luvan ottamista uuteen harkintaan. Se ei kovin suurta taitoa vaadi, kun ydinvoima ja sen rakentaminen ovat huonossa huudossa Japanin ydinvoimalaonnettomuuden, talouskasvun hiipumisen ja siitä johtuvan sähkön kulutuksen kasvun hidastumisen takia. E.ONin päätöksen myötä suomalainen ydinvoimapakka sekosi, mutta hätäilyn, hermoilun ja politikoinnin sijaan on kaikessa rauhassa katsottava, miten asia etenee. Avainasemassa on Fennovoima, jonka ydinvoimalupa on voimassa, kunnes toisin päätetään. Yrityksellä on rakennusluvan hakemiseen saakka aikaa etsiä rahoitusta ja teknistä osaamista ydinvoimalalleen Suomesta ja ulkomailta. Vastoinkäymisistä huolimatta tämä on suotava omistajille, jotka ovat jo tähän saakka laittaneet mittavia summia projektiin. Rakennushankkeen lopullinen kaatuminen merkitsisi isoa lovea suomalaisen teollisuuden tulevaisuuden investointeihin, joita ei juuri nyt tunnu olevan hukattavaksi asti. Osoite Ratavartijankatu 2, Helsinki Puhelinvaihde Päätoimittaja Jari Rauhamäki Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Verkkotiedottaja Minna Virolainen Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti Ilmoitushinnat Aukeama 4-väri Sivu 4-väri /2 sivu 4-väri /4 sivu 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN X (Verkkojulkaisu) 3

4 Internet-yritykset pärjänneet hyvin taantumassa Internet-alan yritysten työllisten määrä kasvoi 29 prosentilla viime vuonna. Amazon.com ja Google olivat isoimmat kasvajat: ne palkkasivat 50 prosenttia lisää henkilökuntaa vuosien 2010 ja 2011 välillä. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n raportin mukaan 250 liikevaihdoltaan isointa ict-alan yritystä kasvatti työllisten määrä neljällä prosentilla vuonna Seuraavana vuonna vastaava kasvu oli kuusi prosenttia. Epäreiluus lisää sairastuvuutta Kova ponnistelu yhdistyneenä vähäiseen työn palkitsevuuteen lisää sairastumistodennäköisyyttä. Työhyvinvointitoiminta ei ole yksilön oma asia, muistutti sektorivastaava Anne Mironen JHL:sta. Työhyvinvointitoiminnassa on kyse muun muassa johtamisesta, työjärjestelyistä, työskentelyoloista, työilmapiiristä ja luottamuksesta. Mironen puhui Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n, palkansaajajärjestö Pardian ja Palvelualojen työnantajat Paltan työhyvinvointiseminaarissa. Hän siteerasi kansanterveystieteen professori Jussi Vahteraa, joka on tutkinut 1990-luvun laman ajan irtisanomisten vaikutusta terveyteen. Terveyden heikentymisen riski pitkälläkin aikavälillä on kaksinkertainen niillä työpaikoilla, joissa henkilöstä supistettiin. (KT) Uuden Insinööriliiton jäsentä sai työttömyyskorvausta IAET-kassasta syyskuussa Kaikkiaan suomalaisten työttömyyskassojen jäsentä sai ansiosidonnaista työttömyysturvaa syyskuussa. Ensimmäinen lukion oppikirja ipadille Lukion biologian 1. kurssin kirja Symbioosi sisältää muun muassa yli 700 valokuvaa sekä erilaisia tehtäviä ja animaatioita. ipad-kirjaan opiskelija pystyy tekemään omia muistiinpanojaan. Opiskeltavaan asiaan liittyvät kuvagalleriat ja linkitetyt videot auttavat opiskelijaa ymmärtämään opiskeltavat asian konkreettisemmin. Termistö on laaja ja monikäyttöinen. Tabletti-tietokone tarkistaa vaihtoehtotehtävien vastaukset kertoen näin opiskelijalle esimerkiksi termien osalta hänen osaamistasostaan. Kirjan kustantaa e-oppi Oy Nelikymppisenä palkka parhaimmillaan Ikäryhmävertailussa vuotiaat ovat kaikilla työnantajasektoreilla keskimäärin parhaiten palkattu ikäryhmä kokoaikaisten palkansaajien kuukausiansioita vertailtaessa. Kyseinen ikäryhmä on taitekohta, jonka jälkeen ansiot alkavat ikäryhmissä keskimäärin alentua. Ainoastaan valtiosektorilla juuri eläkeiän kynnyksellä olevilla ansiot näyttäisivät jyrkästi nousevan. valtio kunta yksityinen Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen palkkarakennetilastoon, joka kattaa kaikki työnantajasektorit. Kokonaistyöajan kuukausiansiot lasketaan ainoastaan kokoaikaisille palkansaajille. Ansiot sisältävät säännölliseltä työajalta maksettavan ansion lisäksi yli- ja lisätyöajalta maksettavat palkanosat, mutta eivät kertaluonteisesti maksettavia palkkaeriä. 4

5 Koonnut Kirsi Tamminen Ville Salminen Insinöörikoulutus hyvä perusta tulevaan Ensimmäinen teknillinen opisto perustettiin Tampereella syksyllä Satavuotiaan insinöörikoulutuksen kunniaksi vietetty juhlaviikko huipentui Tampere-talolla. Yli tuhat insinöörikouluttajaa, insinööriä, alan opiskelijaa ja sidosryhmien edustajaa osallistui pääjuhlaan. Se päätettiin Maamme-lauluun Juhlapaneelissa kahdeksan järjestön, koulutuksen ja elinkeinoelämän edustajaa keskusteli insinöörien ja insinöörikoulutuksen merkityksestä Suomessa. Panelistien mielestä suomalaiset vastavalmistuneet insinöörit ovat valmiimpia ja kypsempiä työelämään kuin monessa muussa yhteistyömaassa. Tulevaisuudessa he tarvitsevat entistä enemmän kokonaisuuksien hallintaa ja taitoa oppia uutta vanhan päälle. (KT) Ennätysmäärä eläkkeelle Tänä vuonna Suomessa suomalaista jää eläkkeelle. Vanhuuseläkkeellä olevien lisäksi monet muutkin työelämän ulkopuolella olevat ovat halukkaita tekemään työtä. Jotta Suomi selviää ikääntymisen haasteesta, kokonaistyöpanos on pystyttävä pitämään samalla tasolla, vaikka työikäisten määrä vähenee. Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainion mukaan työntekoa on ajateltava uudella tavalla. Lisää rahaa ICT-alan kehittämiseen Maan hallitus on myöntänyt Tekesille kahdeksan miljoonaa euroa lisää ICT-alan kasvua tukeviin ratkaisuihin. Suomalaiseen tieto- ja viestintäteknologian osaamiseen panostetaan yhteensä lähes 13 miljoonaa euroa. Odotamme valtiovarainministeriöltä tarkempia ehdotuksia jo sovittuun 300 miljoonan euron kasvupakettiin, elinkeinoministeri Jyri Häkämies sanoo. Hänen mukaansa työtuntien vähentäminen lisää tehokkuutta. Kokonaistyöpanos säilyisi muuttumattomana tai jopa lisääntyisi, jos työn liiallista kuormitusta vähennettäisiin siellä, missä se aiheuttaa työstä poissaoloja, uupumusta ja työn tuottavuuden laskua. Samalla ne, joilla on työhalua ja työkykyä, mutta jotka ovat nyt syystä tai toisesta työelämän ulkopuolella, saisivat mahdollisuuden, Vainio sanoi Työterveyspäivillä. Tekesin osuudesta kuusi miljoonaa euroa suunnataan pk-yritysten verkkomyynnin- ja mainonnan ja kaksi miljoonaa älykkäiden kaupunkiympäristöjen kehittämiseen. Muusta rahoituksesta runsas neljä miljoonaa euroa suunnataan muun muassa uudenlaisen pilvipalvelulaboratorion ja 0,5 miljoonaa ICT- sekä media-alan osaamis- ja yhteistyöverkoston perustamiseen. Tutkimuskohteena toimihenkilöliikkeen historia Miten toimihenkilöliikkeen ammatillinen järjestäytyminen kytkeytyy ammatissa toimimiseen sekä koulutus-, luokka- ja sukupuolikysymyksiin? Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitto TJS:n toimeksiannosta tutkijat Anu- Hanna Anttila ja Ilkka Levä tutkivat toimihenkilöyden ja toimihenkilöliikkeen historiaan liittyviä seikkoja eri intressien ja valtasuhteiden dynamiikan näkökulmista. Toimihenkilöliikettä ei ole aiemmin tutkittu monitieteisesti historiallisella, sosiologisella ja sukupuolentutkimuksellisella otteella yhtä kattavasti. Tutkijoiden mukaan hanke tuottaa uutta tutkimustietoa toimihenkilöliikkeen sukupuolittuneisuuden ja luokkakytkösten rakenteista ja mekanismeista. Tutkimusta rahoittavat alkuvaiheessa akavalaiset ja STTK:laiset liitot. 5

6 neuvottelujohtajan palsta Ismo Kokko neuvottelujohtaja Uusi työehtosopimus YTN:ssä Kolmen päivän piina Parasta yritettiin ja kävi kuten aina. Tämän fatalistisen viisauden kuulin joitakin vuosia sitten vanhemmalta työmarkkinatieteen harjoittajalta, kun hän kuvasi juuri päättynyttä neuvottelukierrosta saavutuksineen. Vähän samanlaiset ajatukset ovat tulleet mieleen seuratessani kolmen päivän koulutusoikeuden taivalta. On yritetty parantaa suomalaisen elinkeinoelämän ja julkissektorin kilpailukykyä, kunnes kävi niin kuin näissä hommissa liian usein käy. Mietitään menneitä ja ryhdytään kuittaamaan vanhoja tappioita. Koulutusasian kaatamisen takana on Elinkeinoelämän keskusliiton niinkutsuttu haukkasiipi. Keskitetyt sopimusmallit ovat EK:n haukoille myrkkyä. Siipeen kuuluvat äänekkäimmin vientiteollisuuden liitot sekä finanssiala. He ovat porukalla päättäneet, että avain jäsenyritysten menestykseen on työehtojen muodostuminen yksilötasolla. Kaikki keskitetyt mallit, osittain jopa työehtosopimukset ovat pahasta ja kaadettava hinnalla millä hyvänsä. Koulutuslain kaataminen on oiva keppihevonen palata liitto- ja työpaikkakohtaisiin neuvotteluihin. Kun EK ei täytä raamisopimuksen sitoumuksiaan, palkansaajakeskusjärjestötkin alkavat tai ainakin niiden pitäisi epäillä keskitettyjen sopimusten pitävyyttä. Kannattaako niitä enää solmia, jos vain toinen osapuoli pysyy sanassaan koko sopimuskauden ajan? Ei kannata; näin tavoitteeseen on päästy mutkan kautta. Miten tästä eteenpäin? Tilanteen parhaiten tiivistää työministeri Lauri Ihalaisen valtiosihteeri Janne Metsämäki (HS 17.10), joka ei usko, että raami on muilta osin uhattuna koulutusvapaan takia. Tämä tarkoittaa, että maan hallitus ei vedä takaisin yritysten verovähennyksiä tai kasvuyrittäjyyden kannustimia. Hallitus ei myöskään aio viedä lakiesitystä eduskuntaan ilman järjestöjen neuvottelutulosta. Koko paketti ei ole enää tasapainossa. Loppusopimuskausi eletään kuitenkin raamin pohjalta solmituilla työehtosopimuksilla, kävi muutoin kuinka tahansa. Ensi syksynä ovat edessä uudet neuvottelut. Ensimmäisenä on vuorossa teknologiateollisuus haukoista suurin. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja Palvelualojen työnantajat PALTA ovat sopineet kokonaan uudesta, yrityskehitysorganisaatioita, kuten innovaatio- ja teknologiakeskuksia, koskevasta ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksesta. Työehtosopimus on voimassa asti. Sopimuksen mukaan palkkoja korotetaan 1,9 prosentin yleiskorotuksella lukien. Lisäksi maksetaan yleiskorotus, jonka suuruudesta neuvotellaan PALTAn ja YTN:n välillä mennessä. Jos palkankorotuksen suuruudesta ei päästä sopimukseen, se määräytyy PALTAn ja YTN:n solmimien työehtosopimusten yleisen linjan mukaan. Suomessa toimii 30 osakeyhtiömuotoista yrityskehitysorganisaatiota, joiden palveluksessa työskentelee yhteensä noin 700 ylempää toimihenkilöä. Ylempien toimihenkilöiden osuus palkansaajista lisääntyy koko ajan ja on tärkeää, että pystymme työehtosopimuksin turvaamaan jäsentemme aseman mahdollisimman monella toimialalla, sanoo YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari. UIL epäröi amk-lakiesitystä Uusi Insinööriliitto antoi varauksellisen lausunnon ammattikorkeakoululain uudistuksesta. UIL:n mielestä uudistuksen jaksottaminen kahteen vaiheeseen vesittää koko uudistuksen. Samaan aikaan toteutettavat valtiontalouden 125 miljoonan euron säästöt ammattikorkeakoulujen kokonaisrahoituksesta voivat johtaa siihen, että säästöt toteutetaan henkilökuntaa vähentämällä. UIL:n näkemyksen mukaan säästöt pitää tehdä oppilaitosverkostoa karsimalla. Myös aikataulu on liian tiukka. Uusi rahoitusmalli ei tue koulutuksen laadun kehittämistä eikä kannusta mitoittamaan koulutustarjontaa työvoimatarpeeseen nähden tarkoituksenmukaiseksi. Malli kohtelee erityisen kaltoin sellaisia ammattikorkeakouluja, joissa on merkittävästi tekniikan alan koulutusta. UIL esitti lakiuudistuksen lykkäämistä. Näin rahoitusuudistus ja omistajajärjestelyt voidaan tehdä yhdessä valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen kanssa, jolloin rahoitusvastuu voidaan siirtää samalla kokonaan valtiolle. Teksti: Hannu Saarikangas 6

7 Mika-Matti Ojala AOVAn puheenjohtaja Ted Apter (vas.) ja työministeri Lauri Ihalainen luovuttivat palkinnon Sisä-Suomen maistraatin päällikkö Auli Peltoniemelle. Suomen paras kesätyönantaja on valittu Sisä-Suomen maistraatin Jyväskylän yksikkö on valittu vuoden 2012 Suomen parhaaksi kesätyönantajaksi. Voittajan valitsi Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn raati, jonka puheenjohtajana toimi työministeri Lauri Ihalainen. UIL:a raadissa edusti Janne Juujärvi. Raati painotti valinnassaan esimiestyön laatua. Sisä-Suomen maistraatti erottui edukseen erityisesti siinä, että se 16 % 44 % 40 % on järjestelmällisesti kehittänyt toimintaansa työnantajana ja vahvistanut sukupolvien välistä yhteistyötä työpaikalla. Suomen paras kesätyönantaja -palkinto jaettiin tänä vuonna viidettä kertaa. Raati myönsi kunniamaininnan Destialle, Imatran kaupungin vammaispalveluille ja Pelastusarmeijan lomakotitoiminnalle esimerkillisestä työstä. Ylitöiden määrä on sopiva UIL:n uutiskirjeessä kysyttiin jäseniltä, minkä verran he tekevät ylitöitä. Vastaajia oli yhteensä Vastaajista valtaosa on sitä mieltä, että ylityöt eivät rasita liikaa. UIL painottaa, että ylityöt pitää muistaa myös laskuttaa. Työpaikoilla on hyvä puhua pelisäännöt ylitöistä selviksi. Tk-menot kasvaneet maltillisesti Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot ylittivät seitsemän miljardin euron rajan vuonna Yritysten tk-menot olivat viisi miljardia euroa, korkeakoulusektorin 1,4 miljardia euroa ja muun julkisen sektorin vajaat 700 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen oli 190 miljoonaa euroa. Tilastokeskuksen laskemien tietojen mukaan kasvu tapahtui lähes yksinomaan yrityssektorilla, jossa tk-toimintaan käytetyt menot kasvoivat 190 miljoonalla eurolla vuodesta Tk-menojen kasvusta huolimatta niiden BKT-osuus laski ja oli 3,8 prosenttia vuonna Insinöörejä monissa valtuustoissa Noin viidennes Uusi insinööri-lehteen ehdokkuudestaan ilmoittaneista yli sadasta UIL:n jäsenistä tuli valituksi valtuustoon lokakuun viimeisenä sunnuntaina pidetyissä kunnallisvaaleissa. Maan yli 300 valtuustoista löytyy ainakin 21 insinöörivaltuutettua, joista seitsemän valittiin kokoomuksen listalta. Keskusta ja Kristillisdemokraatit saivat kumpikin läpi neljä insinöörivaltuutettua, SDP kolme, vihreät kaksi ja Perussuomalaiset yhden valtuutetun. Limingan, Nokian, Oulun ja Varkauden valtuustoista löytyy kaksi insinööriä. UIL onnittelee kaikkia valtuustoihin valittuja ja ehdokkaana olleita jäseniä. (JR) Sopivasti En lainkaan Liikaa 7

8 ifvahinkovakuutusyhtio Esimerkkihinta: 43-vuotias mies, järjestöjäsenyys UIL, turva Lisäksi 20 % alennus ensimmäisen vuoden maksuista, kun vakuutus ostetaan osoit- Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Laita asiat tärkeysjärjestykseen ja varaudu suuriin riskeihin pikkurahalla. Ota nyt Suomen edullisin *Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 2011.

9 puheenjohtajan palsta marraskuu 2012 Pertti Porokari Sopimusyhteiskunta on uhattuna Suomen sotien jälkeisen vaurauden yksi tärkeimmistä kulmakivistä on sopimusyhteiskuntamme eli toimivat työmarkkinat. Työmarkkina- ja sosiaalipolitiikasta, verotuksesta sekä muista talousja yhteiskunnallisista asioista on kyetty sopimaan valtion ja työmarkkinaosapuolten välillä. Vastaava järjestelmä ei ole tavallinen edes Euroopassa. Monissa maissa asioihin vaikutetaan enemmän suoralla toiminnalla kuin sopimalla. Lähes kaikille on tuttu näky Ranskan palavat renkaat ja rekat poikittain teillä, kun keskusteluissa on vaikka verojen korotukset tai bensan hinnan nosto. Uskon vakaasti, että Suomi on noussut maailman kilpailukykyisimpien maiden joukkoon osaltaan sopimusyhteiskunnan ansiosta. Kun järjestelmällä on saatu pelkästään myönteistä aikaan, luulisi kaikkien edun mukaista olevan sen vaaliminen ja turvaaminen kaikin keinoin. Maassamme sovittiin viime syksynä laaja raamiratkaisu eli tupo muutaman liittokierroksen jälkeen. Palkansaajat ottivat jälleen vastuuta talouden epävarmassa tilanteessa ja suostuivat erittäin maltillisiin palkankorotuksiin. Valtiovalta tarjosi vastavuoroisesti ansioverotuksen korotuksien jäädyttämistä ja työnantajat saivat verohelpotuksia. Paketin piti tarjota ostovoiman kehitystä palkansaajille sekä työrauhaa ja ennustettavuutta työnantajille. Sopimukseen sisältyi paljon elementtejä, joita sopimuskautena tuli ottaa käyttöön. Raamisopimus on nyt ajallisesti noin puolivälissä, mutta yhdessä sovittujen asioiden toteuttaminen on sen sijaan aika alkutekijöissä. Yksi sopimuksen osa on luottamusta herättävät toimet, niiden vahvistaminen. Palkansaajapuolen onkin mietittävä ja arvioitava sopimuskaudella, kuinka vahvaa luottamus on raamisopimuksen kahteen muuhun sopijaosapuoleen eli työnantajien EK:hon ja maan hallitukseen. Ovatko nämä tahot pitäneet sovitusta kiinni eli ovatko esimerkiksi kolmen päivän koulutusoikeus tai palkansaajan ostovoiman kehitys toteutuneet? Molemmat ovat tehdyn sopimuksen keskeisiä kulmakiviä. Työnantajat saivat työrauhan ja ennustettavuutta talouteensa kahden sopimusvuoden ajalle ja valtiokin ehti sopia verohelpotuksista yrityksille. Muun muassa arvonlisäveron korotus nostaa inflaatiota entisestään niin, että palkansaajan ostovoima ei ensi vuonna juuri nollasta enempää parane. EK kaatoi neuvottelutuloksen kolmen päivän koulutusoikeudesta ja on sen jälkeen sitkeästi kieltäytynyt palaamasta neuvottelupöytään. Seuraavalle neuvottelukierrokselle latautuu siis kovat paineet. Raamisopimuksen ensimmäisen puoliskon aikana on syntynyt synkkä varjo sopimusyhteiskuntamme ylle. 9

10 Teksti: Kirsi Tamminen Kuvat: Mikko Törmänen Uran käynnistämi

11 Insinööri Niina Lundbom valmistui kesällä hyvinvointitekniikan koulutusalalta. Syksyllä hän haki vinkkejä työnhakuun Uuden Insinööriliiton urahallinta-asiantuntijalta Seija Utriaiselta. Myös alaan liittymättömästä työstä on hyötyä, sillä se antaa työnantajalle kuvan aktiivisesta ihmisestä, urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen rohkaisi Niina Lundbomia. een apua liitolta 11

12 Suosittelen urasuunnittelukeskustelua kaikille, jotka pohtivat uutta työpaikkaa. Se avaa näkökulmia ja lisää itsetuntemusta, Niina Lundbom sanoo. Kolmikymppinen Niina Lundbom opiskeli ensin kosmetologiksi. Koulutuksen jälkeen hän halusi jatkaa opintoja, ennen kaikkea hyvinvoinnin parissa. Insinöörikoulutukseen hän päätyi, koska matematiikka oli koulussa kiinnostava aine. Lisäksi insinöörikoulutukseen kannustettiin silloisen hyvän työtilanteen vuoksi. Opiskelun alussa ajattelin, että kosmetologi-insinööri on harvinainen yhdistelmä: kyllä sillä täytyy töitä löytyä. Niin ajattelen edelleen, Lundbom sanoo. Koulutuksessa oli perusaineiden lisäksi sairaalalaitteisiin ja tutkimusmenetelmiin tutustumista sekä fysiologiaa ja anatomiaa. Harjoittelussa Lundbom huolsi sairaalalaitteita Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa. Lopputyön hän teki 12 melanooman arvioinnissa käytettävistä menetelmistä ja teknologioista. Työnhaku koko ajan käynnissä Lundbom työskentelee tällä hetkellä koulutustaan vastaamattomassa tehtävässä. Hän on hakenut töitä laittamalla hakemuksia oman alan yrityksiin, mutta vielä ei ole tärpännyt. Jos sopiva työpaikkailmoitus tulee vastaan, lähetän täsmähakemuksia. Pitää selvittää myös, millainen yritys on haluanko työskennellä siinä. Koska työnsaanti ei ole sujunut toivotulla tavalla, hän otti yhteyttä UIL:n urahallinta-asiantuntija Seija Utriaiseen. Naiset tapasivat ja pohtivat Lundbomin tilannetta. Keskustelimme siitä, missä voisin työskennellä. Seija pyysi kuvittelemaan, millainen on unelmatyöpaikkani. Lundbom kertoi tapaamisen jälkeen, että hän miettii laajalla näkökulmalla, missä voisi työskennellä. Esimerkiksi kuntoutuskeskuksia tai vanhustentaloja hän ei ole ennen pohtinut mahdollisina työpaikkoina. Tavoitetyö ei välttämättä ole ensimmäinen työpaikka, vaan erilaisten tehtävien kautta voi edetä omaan tavoitteeseen. Urasuunnittelu jatkuu sähköpostitse. Niina Lundbom sai tehtäväksi pohtia omaa osaamistaan, jolla myydä itseään työnantajille. Osaaminen on muutakin kuin se, mitä tulee ensin mieleen. Se voi olla sosiaalisuutta, asiakaspalvelutaitoja, järjestelmällisyyttä tai analyyttisyyttä.

13 Selkeä päämäärä tukee työpaikan haussa Insinööriksi opiskeleminen ei ole itsessään vielä uratavoite, sanoo UIL:n urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen. Hän kehottaa miettimään urasuunnittelua alusta asti. Samanaikaisesti insinööriopintojen aloittamisen kanssa on hyvä pohtia tulevaa työuraansa. Neljää ammattikorkeakouluvuotta ei kannata tuhlata pelkkiin opintoihin ja vasta niiden jälkeen alkaa ihmetellä, millainen työura kiinnostaa. Seija Utriainen kannustaa pohtimaan, mitkä kurssi-, kesätyö- ja harjoittelupaikkavalinnat ja vuosi vuoden jälkeen vaativammat tehtävät parhaiten palkitsevat tulevaisuuden uraa. Uusi Insinööriliitto tarjoaa jäsenilleen sekä urakoulutusta että yksilöllistä palvelua. Urapalvelujen tämän hetken asiakaskunta jakautuu karkeasti kahteen ryhmään. Ikävuosiltaan vuotiailla on pitkä työsuhde takanaan ja edellisestä työhausta saattaa olla parikymmentä vuotta aikaa. Toisessa ryhmässä on pari, kolme vuotta sitten valmistuneita. Heillä on ehkä ollut pari määräaikaista työsuhdetta takana ja niiden jälkeen toiveena on pitkäaikainen, vakituinen työ. Urapalveluasiakkaista kolmannes on naisia, vaikka koko UIL:n jäsenkunnasta noin 85 prosenttia on miehiä. Urakoulutuksia eri ryhmille UIL järjestää koulutustilaisuuksia muun muassa nuorjäsenille, tutkinnon suorittaneille ja jo pitkään työelämässä olleille. Lähes kaikilla opiskelijoille järjestettävillä työelämäkursseilla on oma osionsa urasuunnittelusta. Viime vuosina tutkinnon suorittaneille suunnatuille koulutuksissa on käynyt noin 300 UIL:n jäsentä. Tällä hetkellä suurin kysyntä on työnhaku- ja cv-klinikkakoulutuksilla. Utriainen toivoo koulutuksista vuorovaikutteisia eli omat kysymykset ovat tervetulleita. Tilaisuuksien aiheita voi ehdottaa urapalvelulle. Utriaisen lisäksi asiamies Anu Kaasalainen työskentelee osittain urapalvelussa. Viime aikoina asiakkaista lähes 80 prosenttia on ollut ensisijassa työnhakijoita ja heistä noin puolet työttömiä. Heille annetaan neuvontaa oman osaamisen tunnistamisessa, työnhaun tekniikassa, työpaikkojen etsimisessä tai työhaastatteluun valmistautumisessa. Useimmiten Utriainen antaa vinkkejä, kuinka parantaa ansioluetteloja ja hakemuksia. Osan cv:t ovat jo valmiiksi lähes täydellisiä, osassa on vain minimitiedot. Monet tiedostavat jo, että cv:n tekoon kannattaa panostaa ja että sitä on muokattava haettavan tehtävän mukaan, Utriainen huomauttaa. Jäsenet voivat halutessaan pyytää urapalvelusta ulkopuolisen kommentteja omasta ansioluettelostaan. Ajoissa varautuminen hyväksi Osa jäsenistä lähtee heti liikkeelle, kun saa käteensä irtisanomispaperin tai jopa ennen sitä. Heidän on helpompi löytää uusi työpaikka. Osa irtisanomispaketin saaneista ajattelee viettävänsä ensin sapattivapaata, jos taloudellinen turva on taattu vaikkapa vuodeksi. Utriainen ei kannusta tähän, vaan tähdentää työnhaun aloittamisen tärkeyttä. Työnantajat kaihtavat hakijoita, joiden työnteon päättymisestä on pitkä aika. Siten uuden työn saanti vaikeutuu. Noin viidennes jäsenistä, jotka ottavat yhteyttä urapalveluun, haluaa suunnitella uraansa pidemmälle. Työpaikasta huolimatta heillä on tavoitteita pitkälle tulevaisuuteen. Utriainen auttaa heitä tavoitteiden kirkastuksessa. Yhteistyössä haetaan keinoja sekä väliportaita, joiden kautta edetä haluttuun määränpäähän: tarvitaanko lisäkoulutusta tai minkälaista kokemusta puuttuu. Tarvittaessa Utriainen ohjaa heitä eteenpäin. Reilu puolet asiakkaista saa ura-asiansa eteenpäin yhdellä keskustelulla, korkeintaan kaksi yhteydenottoa riittää 90 prosentille. (KT) Teksti: Seija Utriainen Neuvoja työnhakuun Vasta valmistunut Työtön 13

14 Teksti: Kari Leppänen/UP Työtaistelu on määritelty hämärästi Kaikki painostuskeinot eivät tutkijan mukaan ole lakkoja Kiistat laittomista lakoista ja lakkosakoista ovat Suomessa tavallisia. Ranskassa työtaisteluoikeus on jokaisen yksilön kajoamaton oikeus. Ei siellä edes tunneta laittomia lakkoja, sanoo työtaistelu vapautta tutkinut oikeustieteen lisensiaatti (väit.), Kalevi Hölttä. Pekka Sipola Oikeusvaltiossa taloudelliset syyt eivät voi olla päteviä perusteita kieltää tai rajoittaa työtaisteluja, Kalevi Hölttä sanoo. Työtaisteluoppaan kirjoittaja, pitkän ammattiliittojuristin uran tehnyt Kalevi Hölttä, 67, huomauttaa, ettei työtaisteluoikeutta mainita suoraan Suomen perustuslaissa. Työtaisteluoikeudella katsotaan kuitenkin olevan perustuslain suoja lain 7. pykälän perusteella. Sen mukaan jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen. Tätä vapautta voivat yksilöt käyttää yhdessä. 14 Perustuslain lisäksi lakko-oikeus turvataan useilla Suomeakin sitovilla kansainvälisillä sopimuksilla. Työtaisteluoikeudesta olisi syytä laittaa suora kirjaus perustuslakiin, kuten esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa, Hölttä toteaa. Vuosi sitten Into-pamflettisarjassa julkaistusta lakkoaapisesta kasvoi vajaassa vuodessa väitöskirja, joka tarkastettiin elokuun lopulla Turun yliopistossa. Valtiosääntöoikeuteen kuuluvassa väitöskirjassaan Toimintaoikeudet ja työtaisteluvapaus Hölttä pohtii, toimiiko työtaisteluvapaus perusoikeutena. Keinot vai tavoite mittarina? Työtaistelun käsite on Höltän mielestä määritelty lainsäädännössä hämärästi. Niin hämärästi, että lähes mikä tahansa työehtoihin liittyvä painostus voidaan tulkita työtaisteluksi, jonka perusteella voidaan puolestaan määrätä lakkosakkoja. Höltän mukaan työtaistelua ei pidä määritellä tavoitteen perusteella, vaan käytettyjen keinojen mukaan. Ollakseen nimenomaan työtaistelu eikä mikä tahansa painostuskeino, sen täytyy kohdistua välittömästi työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeuteen, hän määrittelee. Työtuomioistuimessa on vakiintunut käytäntö, jonka mukaan esimerkiksi ostosaarto voidaan määritellä työtaisteluksi. Hölttä muistaa, että ensimmäinen ostosaartotapaus olisi ollut 1980-luvulla Lahdessa. Mallasjuoma Oy erotti työntekijöitään ja heidän mukana myös luottamusmiehiä. SAK:n ammatillinen paikallisjärjestö päätti julistaa yhtiön tuotteet boikottiin. Mukana kokouksessa oli myös Elintarviketyöläisten liiton ammattiosas-

15 Tuulikki Holopainen Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden historian ensimmäinen lakkopäivä marraskuussa 2011 piti väen poissa lakossa olevilta työmailta kattavasti ympäri maan. Lakko koski noin ylempää toimihenkilöä 40 yrityksessä. Kuvassa lakkovahdit Veli Vähämäki (vas.) ja Jukka Tolvanen. ton toimikunnan jäseniä, mistä seurasi, että työtuomioistuin räpsäytti ammattiosastolle sakot. Hölttä korostaa, että työntekijöillä on muitakin kuin työntekijän rooli. He voivat ovat esimerkiksi kuluttajia tai aktiiveja kansalaisjärjestöissä, ja he voivat harjoittaa näissä rooleissa erilaisia toiminnan ja painostuksen muotoja. Hyvä tapa on heppoinen peruste Työtaisteluoikeutta rajoitetaan usein heppoisin perustein, Hölttä arvioi. Rajoituksen perusteena voi olla hyvä tapa tai yleinen järjestys ja turvallisuus. Höltän mielestä käsitteet eivät kestä kriittistä tarkastelua. Hyvä tapa tai yleinen järjestys eivät ole lain veroisia sääntöjä, eikä niitä ole kyetty edes tarkasti määrittelemään. Kun mennään rajoittamaan perusoikeuksia, pitäisi määritelmien olla selkeitä ja tarkkarajaisia, hän huomauttaa. Yleisen työrauhavelvollisuuden nojalla lakkoja on saatettu kieltää jopa sopimuksettoman tilan vallitessa. Silloin hyvän tavan vastainen työtaistelu on tulkittu oikeusjärjestyksen vastaiseksi. Ei kuitenkaan sanota, minkä pykälän. Tätä minä kritisoin. Kaikki ovat avainaloja Lakko-oikeutta haluttaisiin rajoittaa edelleen. Esimerkiksi avoinalojen lakkojen rajoittamista on perusteltu sillä, että yhteiskunnalla pitää olla oikeus puolustautua avainryhmien ahneita etupyrkimyksiä vastaan. Avainryhmäksi voidaan leimata helposti mikä tahansa ryhmä. Ei kai markkinataloudessa muita olekaan kuin avainaloja. Eihän millään porukalla turhaa työtä teetetä, Hölttä sanoo. Laajassa katsannossa esimerkiksi koko kuljetusala voisi olla avainala, joka ei voisi koskaan puolustaa etujaan työtaistelulla. Avainaloja löytyy paljon, jos niitä hakemalla haetaan. Höltän mukaan lakkoja ei voi lähtökohtaisesti kieltää taloudellisiin syihin vedoten. Kieltämisen perusteena täytyy olla ehdoton vaaratilanne. Demokraattisessa yhteiskunnassa rajoitusten täytyy olla tarkasti rajattuja. Elinkeinoelämän keskusliitto EK haluaisi kernaasti kieltää myötätuntolakot. Sellainen ei sovi Höltän edustamaan perusoikeusajatteluun. Nykykäytännön mukaan myötätuntolakko on laillinen, jos primäärityötaistelu on laillinen. Eli myötätuntolakolla saa tukea laillista työtaistelua. Lainsäädännöstä ei Höltän mukaan löydy perusteita työtaistelun tukemisen kieltämiseksi. Erehtymätön työtuomioistuin Hölttä oudoksuu työtuomioistuimen poikkeuksellista asemaa suomalaisessa oikeusjärjestyksessä. Työtuomioistuimen päätöksestä ei voi valittaa, vaan se on lopullinen totuus. Paremmin oikeusjärjestelmään sopisi, jossa työtuomioistuimen päätöksistä olisi valitusoikeus esimerkiksi Helsingin hovioikeuteen. Toinen vaihtoehto olisi, että työehtoriidat käsiteltäisiin alioikeuksissa ja työtuomioistuin toimisi muutoksenhakuelimenä, Hölttä esittää. 15

16 Teksti ja kuvat: Minna Virolainen Nuoret insinöörit tulevaisuuden tekijöinä Insinöörikoulutuksen ja jäsenten taustojen erilaisuus oli työryhmälle sekä haaste että vahvuus. Yli sata nuorta insinööriä ja insinööriopiskelijaa eri maista, kymmenen haastetta ja kaksi vuorokautta aikaa. Nuoret osaajat kehittivät Kööpenhaminassa ratkaisuja, joilla kestävä kaupunkiasuminen tuodaan osaksi arkea. Tanskan insinöörijärjestö IDA kutsui lokakuussa YES huippukokoukseen Kööpenhaminaan kansainvälisen joukon vastavalmistuneita sekä tulevia insinöörejä. Tapahtuman työpajoissa kaupungin hiilineutraaliuteen tähtääviä tavoitteita vietiin käytännön ratkaisujen tasolle. Ryhmätöinä ratkaistut haasteet liittyivät liikenteeseen, jätehuoltoon sekä energiantuotantoon ja kulutukseen. Tehtävät olivat aitoja kehittämishankkeita, sillä 16 toimeksiantajina olivat Kööpenhaminan kunta ja sen yhteistyöyritykset. Kaikki taidot peliin Suomesta tapahtumaan osallistui UIL:n hallituksen lähettämänä Reima Pentikäinen. Hänen työryhmänsä haasteeksi valikoitui kehittää tekninen ratkaisu, joka mahdollistaa polkupyörien kuljettamisen kätevästi bussin kyydissä. Tanskassa ja erityisesti Kööpenhaminassa pyöräillään paljon ja pyöräiltävyyden parantaminen on tärkeä osa kestävää kaupunkiasumista. Yksitoistahenkisen tiimin ruotsalaisedustajalle Johan Billmanille pyöräily on osa opiskelijan arkea, mutta myös harrastus. Viime vuonna valmistunut René Lund Hansen puolestaan erikoistui opinnoissaan liikennesuunnitteluun ja kestävän liikkumisen edistämiseen. Hän on kotoisin tapahtuman isäntämaasta Tanskasta. Useimmilla meistä oli jo tänne tul-

17 Tavoitteena hiilineutraali kaupunki Reima Pentikäinen ja Like a buss -tiimi valmiina esittelemään työnsä yleisölle. Uusia näköaloja Billmanista ja Lund Hansenista YES 2012 oli onnistunut, ainutlaatuisia kokemuksia tarjoava tapahtuma. He ovat myös ylpeitä tiiminsä saavutuksista. Upeinta on ollut nähdä, kuinka pitkälle pystyimme oman ratkaisumme viemään näin lyhyessä ajassa. Saimme aikaiseksi oikeasti toteuttamiskelpoisen tuotteen, toteaa sähkötekniikkaa opiskeleva Billman. Työn ohessa sekä kahden päivän uurastuksen päätteeksi järjestetyssä palkintogaalassa tutustuttiin uusiin ihmisiin eri puolelta Eurooppaa ja verkostoiduttiin. On ollut kiinnostavaa oppia miten ihmiset työskentelevät insinööreinä eri maissa. Lisäksi tiivis työrupeama yhdenlessamme ajatus siitä, kuinka ongelma ratkaistaan. Ideat olivat tietysti hyvin erilaisia, kertoo Aalborgin kunnalla työskentelevä Lund Hansen. Pääsimme kuitenkin nopeasti yksimielisyyteen ratkaisusta, jota työstimme yhdessä eteenpäin. Huipputeknisen hifistelyn sijaan ryhmä keskittyi ratkaisun käyttövarmuuteen sekä sen helppoon käyttöönottoon bussiliikenteessä. Näiden päätösten jälkeen Tanskalainen René Lund Hansen työskentelee liikennesuunnittelun parissa Aalborgissa. teknisten yksityiskohtien hiominen toimivaksi kokonaisuudeksi sujui ryhmältä tehokkaasti. Pelkkä tekninen osaaminen ei kuitenkaan riittänyt. Lisäksi toimeksiantaja, tuomaristo ja yleisö piti saada vakuuttuneeksi oman ratkaisun toimivuudesta ja nerokkuudesta. Työn esittelyssä tekniset yksityiskohdat oli havainnollistettava yksinkertaisesti ja nuorten insinöörien piti toimia sujuvasanaisina myyntitykkeinä. Tämä vaati ryhmäläisiltä luovuutta, kädentaitoja ja nopeaa reagointia. Kööpenhaminalaiset haluavat kaupungistaan täysin hiilineutraalin vuoteen 2025 mennessä. Nuorten insinöörien seminaarissa pyrittiin luomaan työkaluja, joilla tuo tavoite saavutetaan. Kööpenhaminan päämäärä on erittäin kunnianhimoinen ja vaatii suuria panostuksia infrastruktuurin suhteen. Yksi suurimmista haasteista lienee energiantuotanto. Tanskalla on paremmat edellytykset tuulivoiman tuottamiseen kuin meillä Suomessa, joten heidän suunnitelmansa tuottaa sähkö täysin tuulivoimalla on ainakin teoriassa mahdollista. Tapahtuman aluksi osallistujat jaettiin työryhmiin, jotka saivat kukin oman haasteensa. Oman ryhmäni tehtävänä oli suunnitella pyöräteline busseihin, joiden reitin pituus on noin 16 kilometriä tai yli. Laskelmien mukaan järjestelmä kattaisi lähes koko Sjellannin alueen. Innovointiin pyrittiin saamaan uutta näkökulmaa laittamalla insinöörit pois omalta mukavuusalueeltaan. Esimerkiksi tietämykseni sähkötekniikasta ei juuri auttanut mekaanisen laitteen suunnittelussa. Kokemus oli silmiä avaava ja voin suositella kaikille vastaavaa reissua. Mukaan lähti kosolti uusia ajatuksia ja hyviä uusia tuttavuuksia. Reima Pentikäinen, insinööriopiskelija, UIL:n hallituksen jäsen toista erilaisen ihmisen muodostamassa ryhmässä on ollut antoisa kokemus, Lund Hansen summaa. Häneen teki vaikutuksen myös se, miten paljon tietoa ja taitoja ryhmällä oli hallussaan erilaisten koulutustensa ja taustojensa ansiosta. Billman uskoo, että luoduista kontakteista ja kokemuksista on hyötyä sekä opinnoissa että tulevalla uralla. Hän toivoo, että nuorten työpanoksesta on hyötyä myös haasteiden toimeksiantajille. Toivottavasti jonain kertana Kööpenhaminassa käydessäni näen ratkaisumme käytössä busseissa. 17

18 Teksti: Ilona Mäenpää Kuvat: Mari Männistö Paula Steinby ohjaa opiskelijoita tuotekehitysprojekteissa. Tietotekniikkaa helposti Tietotekniikan opiskeluko ikävää! Ei, jos se aloitetaan tiiviillä tuotekehitysjaksolla, joka toteutetaan legoilla. Motivaatio pysyy korkealla, kun tulokset esitellään jo syyslukukauden lopulla oman talon messuilla. Näin tehdään Turun ammattikorkeakoulussa. Uusien tietotekniikkainsinöörien koulutus Turussa alkoi tänä syksynä tiiviillä tuotekehitysjaksolla. Sen aikana innovoidaan arkea ja elämää helpottavia asioita. Tuotteiden pitää olla suunnattu mahdollisimman suurelle yleisölle ja hankittavissa kohtuullisin kustannuksin. Tuotekehitysopintojakso toteutetaan yhdeksässä ryhmässä Lego Mindstorms -robotteja käyttäen. Aikataulu on mahdollisimman nopea; tuoteidean pitää olla valmis viikon kuluessa opintojen aloittamisesta ja projektiesittelyn kuukauden sisällä. Tuotteet esitellään joulukuun alussa messuilla ICT-talon aulassa. Käytännön kehitystehtävä tehdään heti opintojen alussa ja opiskelijat miettivät sitä yhdessä ryhmissä, päätoiminen tuntiopettaja Paula Steinby kertoo. Näin opiskelijat saadaan heti opiskelujen alussa sisälle käytännönläheiseen työskentelytapaan. Opintojakson vetäjät vaihtuvat viikottain. Haastattelua tehtäessä viikon puheenjohtaja oli Johan Lehto. Hän esitteli innostuneena ryhmässä esille tulleita opiskelijan elämää helpottavia tuoteideoita: erilaisia leikkureita, herätyskellon, varashälyttimen, sivunkääntäjän, vatupassin, vieraskarkottimen, ampumapelin ja juoma-annostelijan. Ryhmätyö on paras tapa opiskella, silloin oppii myös muilta ryhmän jäseniltä, Lehto tuumaa. Koulutusjohtaja Juha Kontio haluaa yhdistää työelämän ja opiskelun sujuvaksi kokonaisuudeksi. Joulukuun messuja vakavampi koitos on ICT-Showroom ensi maaliskuussa. Se järjestetään yhteistyössä ammattikorkeakoulun, yliopiston ja Akademin kanssa. Siellä lähes 50 tiimiä kolmannelta ja neljänneltä vuosikurssilta esittelee tuo tok siaan. Silloin on myös rahoittajia mukana. Monialaisuutta harjoiteltava Monialaista eri alojen osaamista on Turun ammattikorkeakoulussa kehitetty määrätietoisesti 2000-luvun alusta lähtien. Turussa se on ollut toimiva ratkaisu ja edennyt hyvin. Esimerkiksi Tietoliikenne ja sähköinen kauppa -tulosalueella tekniikan ja liiketalouden koulutusohjelmat toimivat yhteistyössä ja toisiaan tukien. Monialaisista tulosalueista ja eri alojen opiskelijoiden yhteistyöstä on jo pitkä kokemus, koulutusjohtaja Juha Kontio kehaisee. Osa opetuksesta opiskellaan yksin, osa tehdään yhdessä. Erilaisten ihmisten kanssa kun pitää pystyä työskentelemään yhä kansainvälisemmässä yritysmaailmassa. 18

19 Antti Laurila (vas.), Niklas Luomala, Joni Kuusisto ja Johan Lehto tutkivat netistä Lego Mindstorms NXT:n mahdollisuuksia. Meillä on harjoitteluyritys- ja innovaatioprojekteja, opiskelijoiden osuuskuntia, tukikeskuksia ja hankkeita, Kontio luettelee mahdollisuuksia oppia ja opiskella yhdessä. Enemmän työelämälähtöisyyttä Tukena ammattikorkeakoululla on kansainvälinen CDIO-verkosto, johon kuuluu jo lähes sata korkeakoulua ympäri maailman. Turun ammattikorkeakoulu oli ensimmäinen Suomessa. CDIO on kansainvälinen insinöörikoulutuksen kehittämisalue, jonka keskeisenä ajatuksena on työelämälähtöisyyden lisääminen opetusmenetelmien ja tekemällä oppimisen kautta. Sen ideointi käynnistyi 1990-luvun lopussa Yhdysvalloissa MIT:ssä (Massachussetts Institute of Technology). Samantyyppisiä haasteita on joka puolella korkeakouluissa, niin Turussa kuin MIT:ssäkin, Kontio tietää. Insinöörikoulutukselta vaaditaan yhä enemmän työelämälähtöisyyttä. Elinkeinoelämän vaatimuksiin on vastattava nopeasti koulutuksessakin. Ict-alan koulutus kehittyy niin nopeasti, että opetussuunnitelmien pitää olla joustavia, Kontio sanoo. Turussa ne on kirjoitettu väljästi. Lisäksi myös kouluttajien täytyy tuntea työelämä. Suurin haaste Kontion mukaan on kuitenkin se, miten lisätä opiskelijoiden motivaatiota ja opintojen sujuvuutta. Miten saamme opintoihin mielekkyyttä ja mikä on oikea tapa tehdä, sitä joudumme miettimään, Kontio sanoo. Silloin pitää tarkastella myös opetussuunnitelmia, opetusta, työtiloja sekä opettajien osaamista ja arviointia. Yritykset kiinnostuneita Palvelujohtaja Antti Ailio Logican terveydenhuollon yksiköstä on tyytyväinen ammattikorkeakoulun kanssa tehtävään yhteistyöhön. Siihen panostetaan paljon ja ammattikorkeakoulu on yrityksen ensisijainen rekrytointipohja. Yhteistyömme on todella monipuolista; sen lisäksi, että tarjoamme opiskelijoille työharjoittelu- ja kesätyöpaikkoja, ohjaamme lopputöitä ja olemme yhteydessä kouluttajiin ja pidämme koulussa luentoja, Ailio kertoo. Logicassa arvostetaan erityisesti projektiosaamista ja kielitaitoja. Ailion mielestä ammattikorkeakoulusta viime vuosina valmistuneilla opiskelijoilla on hyvät taidot näissä. Erityisosaamiseen perehdytään sitten yrityksessä. Rekrytoituamme henkilön opetamme hänelle syvemmät taidot esimerkiksi koodauksessa, konsepteissa ja lainsäädännöstä tulevissa erityisvaatimuksissa. ICT-Portti apuna Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat voivat opintojen aikana olla mukana oikeissa työelämän projekteissa, joita tarjoaa esimerkiksi ICT-Portti. Se palvelee ict-alan pienyrityksiä. Samalla se yhdistää yritykset ja Turun korkeakoulujen tietotekniikkaosaajat. Rahoitus tulee osittain ely-keskuksesta. Asiakasprojekteissa voi toteuttaa kurssitöitä tai erillisiä projektiopintoja sekä saada niistä opintopisteitä. ICT- Portti tarjoaa myös kehitys- ja koulutuspalveluja. 19

20 Teksti: Pasi Puuperä Kuva: Timo Lindholm Elektroniikka-alalta kaivoksen tuotannon suunnittelijaksi Suunnittelutyö on hyvin samanlaista, olipa työn alla tukiaseman piirikortti tai kaivoskuilun mutkikkaiden työprosessien suunnittelu. Työympäristö vain vaihtuu sisäsiististä konttorista pimeisiin, meluisiin ja kosteisiin kaivoskuiluihin. Oulun seudun ammattikorkeakoulusta elektroniikkainsinööriksi valmistunut Jani Ollikainen, 37, teki vuonna 2008 rohkean ratkaisun. Hän irtisanoutui Nokia Siemens Networkilta Oulusta ja hakeutui kaivostöihin kotiseudulleen Kittilään. Kanadalainen Agnico-Eagle Mines oli perustanut Kittilään kultakaivoksen. Pulaa oli erityisesti työnjohtajista. Nokian tulevista henkilöstövähennyksistä ei vielä tuolloin puhuttu mitään. Kiintymys kotiseutuun oli kuitenkin ratkaisevaa sen ohella, että siellä oli tarjolla koulutusta vastaavaa työtä, Ollikainen kertoo. Hänelle uusi työ oli jossain määrin hyppy tuntemattomaan. Ollikainen pääsi vuoden kestäneeseen työvoimapoliittiseen koulutukseen Rovaniemen ammattikorkeakouluun, jossa hän sai perustietoa kaivoksen työnjohtamisesta. Opiskelijoiden haastattelussa ja valinnassa oli mukana kaivosyhtiön edustajia. Kurssin sisällöstä puolet oli teoriaa ja toinen puoli työharjoittelua, jonka hän suoritti Kittilän kaivoksella. Lisäoppia Aalto-yliopistosta Kaivosala vaatii erityisosaamista, eikä kaivosinsinöörejä kouluteta Suomessa 20 muualla kuin Aalto-yliopistossa. Agnico- Eagle kustansi sinne neljä insinööriä puolentoista vuoden koulutukseen. Ollikainen oli yksi heistä. Kurssi oli pääosin Euroopan unionin sosiaalirahasto ESR:n rahoittamaa. Muutkin koulutuksen osanottajat olivat pääosin pohjoisesta. Opiskelimme samoja kursseja kuin pääaineopiskelijat, mutta soveltuvin osin. Olimme Espoossa kolme yhdeksän viikon jaksoa. Muun ajan sovelsimme oppejamme käytännön työhön Kittilässä, jossa meitä tuurasivat Kanadasta tulleet insinöörit, Ollikainen kertoo. Hän erikoistui maanalaiseen louhintaan. Tällä hetkellä Ollikainen toimii tuotannonsuunnittelijana. Hän saapuu töihin kuudeksi aamulla kotoaan 50 kilometrin päästä. Kittilän suurikuusikossa on myös avolouhos, jonka taru päättynee kuluvan vuoden puolella. Sen jälkeen kaikki kulta tuotetaan maanalaisesta kaivoksesta. Ollikaisen mukaan työ kaivoksessa on sosiaalisempaa kuin työ oli Nokialla. Tämä sopii luonteelleni. Kaivoksessa työprosessi on niin monimuotoinen, että aina sattuu ja tapahtuu. Joudun hyppäämään maasturiini useamman kerran päivässä ja katsomaan, mikä kiikastaa. Akateemisesta väestä suurin pula Suurikuusikon kultakaivoksen henkilöstöpäällikkönä kolme vuotta työskennellyt Kimmo Hannukainen on taustaltaan sähkövoimatekniikan insinööri Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta. Ennen Kittilää hän oli intialaisen IT-alan yrityksen Wipron palveluksessa Skandinavian alueen henkilöstöjohtajana. Työpaikka oli Rovaniemellä. Työstä katosi loppuvuosina mielekkyys. Jouduin irtisanomaan kavereita, joiden kanssa olin työskennellyt kymmenen, jopa viisitoista vuotta. Työn ohessa sain henkilöstöjohtamisen koulutusta.

21 Kultakaivoksen kuiluun ei ole asiaa pikkutakissa ja lippalakissa. Jani Ollikainen pukeutuu oransseihin haalareihin suojavarusteineen päivittäin. Yhtenä päivänä kaivokselta soitettiin, sain kutsun työhaastatteluun ja heti tärppäsi, Hannukainen sanoooo. Kaivoksen työvoimatilanne alkaa olla monissa tehtävissä hyvä. Suurin puute on eri alojen akateemisista ammattilaisista. Tarvitsisimme kaivosinsinöörejä, mutta kun heitä koulutetaan Espoossa ja pääkaupunkiseudulla on muitakin vaihtoehtoja kuin kaivokset, esimerkiksi lukuisat tunnelityömaat. Tarvitsemme myös metallurgeja, geologeja ja monialaisia ympäristöasiantuntijoita. Lisäksi osaavia työnjohtajia tarvitaan jatkuvasti. Yhtiö on valmis panostamaan työhönopastukseen. Palkkataso bonusohjelmineen on kilpailukykyinen esimerkiksi IT-alaan verrattuna, Hannukainen korostaa. Puutetta osaajista Hänen mukaansa IT-alalta on tullut paljon työttömiä, joilla on hyvä pohjakoulutus. Pelkästään sillä ei kuitenkaan pärjää kaivannaisalalla. Pohjoisen kaivosbuumin alkuvaihe oli kamala, kun osaavia työntekijöitä ei yksinkertaisesti ollut. Nyt Tornion ja Sodankylän ammattiopistot ovat reagoineet tilanteeseen, ja suoritusportaan työntekijöitä alkaa olla saatavilla. Esimerkiksi moni monitoimikonetta ajanut metsuri on löytänyt itsensä niin sanotun peränporauskoneen ohjaimista. Teemme Rovaniemen ammattikorkeakoulun kanssa työvoimapoliittista yhteistyötä. Työvoimapoliittisen koulutuksen kuluista yhtiö maksaa puolet. Hakijoita on aina moninkertainen määrä aloituspaikkoihin nähden, Hannukainen kertoo. Suurikuusikon kaivos työllistää keskimäärin kuutisensataa henkilöä. Omia työntekijöitä yhtiöllä on 437, joista insinöörikoulutuksen saaneita on 39. Loput ovat urakoitsijoiden palveluksessa. 21

22 LAAJEMPI NÄKÖKULMA TEKNIIKKAAN

23 kolumni Tommi Grönholm projektipäällikkö Tulevaisuus tehdään nyt! Jäsentilaisuuksia pitäessäni törmään usein kysymykseen: Miksi kuuluisin liittoon, kun asiat ovat nyt kunnossa? Kysymys on erinomainen avaus keskustelulle siitä, miten työmarkkinat toimivat. Työmarkkinoiden osapuolina ovat työnantaja- ja työntekijäjärjestöt sekä valtakunnallisissa sopimuksissa kolmantena valtio. Kyse on aina neuvotteluista, joissa kaikilla osapuolilla on omat tavoitteensa. Suomalainen sopimiskulttuuri on toiminut pitkään hyvin. Se on tarjonnut kaikille työntekijöille parannuksia työsuhteiden ehtoihin. Työnantajat ovat saaneet varsin maltillisesti kehittyvän palkkapotin kuitattavakseen ja työrauha on pitänyt hyvin. Valtiolla on ollut käsissään rauhalliset työmarkkinat. Jos sopimista ei olisi, vahvat työntekijäryhmät keräisivät hyvät palkankorotukset, kun taas heikommassa asemassa olevien ansiotaso laskisi vuodesta toiseen. Nyt työnantajat sidosryhmineen ovat muuttaneet suhtautumistaan ja tuovat pöytään kovia uudistustavoitteita. Puhutaan karensseista sairaspäivärahoihin miksi ei muuten uutisoida, että työntekijää ei huijaa sairaslomia - ja nuorten työntekijöiden palkkojen leikkaamisesta. Työehtosopimuksissa on jo kokemuspohjaisia palkkataulukoita ja ylemmän toimihenkilön palkka on lähes aina sopimuskysymys. Tuoreimman järjestötutkimuksemme mukaan työsuhteen varmuus ja hyvä työilmapiiri ovat nousseet palkkaustakin tärkeämmiksi asioiksi työelämässä. UIL on ainoa järjestö, joka voi vaikuttaa työsuhteen varmuuteen kohdistetusti insinöörien ja IT-ammattilaisten osalta. Reseptimme parempaan työuraan on tarjota koko työuran ajalle varmuutta ja vakautta. Nuorille pitää taata helpompi pääsy pysyviin koulutusta vastaaviin tehtäviin ilman pätkätöitä, sillä epävarmassa työtilanteessa esimerkiksi asunnon hankkiminen voi olla vaikeaa. Opiskelijoille on maksettava palkkaa myös harjoittelusta, sillä kyseessä on uran alkuvaiheessa olevat tekniikan ammattilaiset. Koko työuran ajalle pitää saada toimivat ja oikeudenmukaiset säännöt vuokratyöhön ja määräaikaisten työsuhteiden käyttöön. Nyt etenkin vuokratyössä oleva ei tiedä työtilannettaan edes muutaman viikon päähän. Lisäksi työuran ajalle on saatava työkykyä ja osaamista ylläpitävää ja kehittävää koulutusta, jotta osaaminen pysyy työnantajan edellyttämällä tasolla. Työuran loppupäähän pitää saada joustavia osa-aikaisia ratkaisuja, jotta työntekijä jaksaa pysyä mukana työelämässä eläkeikään asti. Reseptimme parempaan työuraan on tarjota koko työuran ajalle varmuutta ja vakautta. Lisäksi tarvitaan tarkemmat kriteerit yhteistoimintamenettelyyn, sillä nyt työnantaja voi vähentää työvoimaa myös erinomaista tulosta tekevästä yrityksestä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseen tarvitsemme edelleen laajan jäsenpohjan tuomaa neuvotteluvoimaa. Sopimisjärjestelmä on uhattuna, sillä kiinnostus ammatilliseen järjestäytymiseen on laskussa. Edelliset työntekijäpolvet ovat rakentaneet meille hyvin toimivan järjestelmän, josta meidän on otettava vastuu. Onkin aika kysyä, millaisessa työelämässä sinä haluat olla viiden tai kymmenen vuoden päästä? 23

24 Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Tuulikki Holopainen Kiihtyvällä Tänä syksynä Uuden Insinööriliiton työsuhde- ja neuvotteluyksikköä työllistävät eniten irtisanomiset ja niiden seuraukset. Ismo Kokko arvioi, että hyvin menestyvien isojen yritysten irtisanomisuutiset ajoitettiin tarkoituksella paikallisten neuvottelujen aikaan. Kun työpaikoilla alkavat yhteistoimintaneuvottelut, lakimiehet ja asiamiehet ohjeistavat sekä tukevat luottamusmiehiä esimerkiksi antamalla sopimus- ja laintulkintaa. Lopputulosten selvittyä työsuhdeneuvonnassa hoidetaan eteen irtisanottujen tulevia riitoja. Tarvittaessa neuvottelemme työnantajan kanssa myös suoraan riitatilanteissa. Viime kädessä ne ratkaistaan käräjillä, sanoo neuvottelujohtaja Ismo Kokko. Työsuhdeneuvontaa annetaan luottamusmiesten lisäksi yksittäisille jäsenille. Jäsen ottaa useimmiten yhteyttä joko päättymässä olevan työsuhteen takia tai koska hänellä on jotain saamatta työnantajalta. Hyvä tulos, väki ulos Uusi Insinööriliitto selvitti 11 suomalaisen suuryrityksen taloustilanteita. Hyvin menestyvissä yrityksissä on käyty isoja yt-neuvottelukierroksia. Neuvottelut ovat päättyneet tai päättymässä satojen ihmisten irtisanomisiin. Ulkopuolinen ekonomisti analysoi UIL:n pyynnöstä yritysten talouden tilaa vuosilta 2010, 2011 ja kaudelta 1 6/2012. Selvitys osoitti, että yritykset pärjäävät hyvin. Yritysten liikevaihdot kasvoivat kahta yritystä lukuun ottamatta ja henkilöstömäärät nousivat kahta lukuun ottamatta. Muutamaa lukuun ottamatta kaikki tekivät molempina vuosina liikevoittoa. Tiedossa olevat tilauskannat ovat kasvaneet jokaisessa tiedot kertoneessa yrityksessä. Investoinnit tehtiin lähes kaikissa kassavirralla. Tehdyt arvonlisäykset eli lisäarvo olivat korkealla tasolla yhtä lukuun ottamatta. Kaikkien taseen vakavaraisuus oli yli 30; poikkeuksena OP-Pohjola, jota koskee pankkien vakavaraisuusvelvoite. Toki yrityksissä oli ongelmiakin. Kaksi yritystä teki liiketappiota vuosina 2010 ja 2011 sekä yksi yritys vuonna Vain yhdessä yrityksessä arvonlisäys ei riittänyt henkilöstökulujen hoitamiseen. Liiketoimintojen rahavirta ennen investointeja oli miinuksella vain neljässä tapauksessa: yhdessä yrityksessä vuosina 2010 ja 2011, kahdessa yrityksessä vuonna Tuottavuus nousussa viime vuonna Rahoituslaskelmien mukaan osinkoja jaettiin ulos kahden vuoden aikana lähes kaksi miljardia euroa. Samana aikana investointikertymä oli 1,4 miljardia. Yritysten tulorahoitus oli yhteensä hieman päälle viisi 24

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Työllistyminen taloushallintoalalla 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Toimihenkilöliitto ERTO ry 17.000 jäsentä 6 jäsenyhdistystä Taloushallinnon ammattilaiset ry Erityistoimihenkilöt

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O.

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O. Palkkaayliopisto-opiskelija! Harjoitteluopastyönantajalle LampilaSatu,JurvakainenAnne,PesonenJohannajaLiimatainenJaanaO. Oulunyliopisto Yliopisto-opintojentyöelämäintegraatio-hanke 2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet 1 Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää nuorten kiinnostusta johto- ja esimiestehtäviin sekä heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään esimiestyöskentelystä. 2. Selvittää nuorten näkemyksiä osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Uuden Insinööriliiton jäsenyys kannattaa! VR Akava 2.11.2010 Tommi Grönholm

Uuden Insinööriliiton jäsenyys kannattaa! VR Akava 2.11.2010 Tommi Grönholm Uuden Insinööriliiton jäsenyys kannattaa! VR Akava 2.11.2010 Tommi Grönholm Lehdet Kalenteri Jäsenelle helposti näkyvät jäsenedut Työttömyyskassa Alennukset Vakuutukset Verovähennyskelpoisuus Vaikeammin

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

TEHDÄÄN YHDESSÄ HYVÄÄ TYÖTÄ!

TEHDÄÄN YHDESSÄ HYVÄÄ TYÖTÄ! TEHDÄÄN YHDESSÄ HYVÄÄ TYÖTÄ! VMP PÄHKINÄNKUORESSA Mikä VMP Group on? Olemme yksi Suomen suurimmista työnantajista ja rekrytoijista. Toimimme Suomen lisäksi Virossa, Ruotsissa, Espanjassa ja Romaniassa.

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 KUNNON TYÖMIEHIÄ» WWW.BRIKO.FI 1 ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 ASIAKKAAT ARVIOIVAT BRIKON PARHAAKSI RAKENNUSALAN HENKILÖSTÖVUOKRAAJAKSI JO TOISENA VUONNA PERÄKKÄIN Lue, mitä mieltä asiakkaat olivat

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Tutkija Päivi Soikkeli Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavalaisille luottamusmiehille tammikuussa 2015 suunnattu

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRIKOULUTUKSEN HISTORIAA SUOMESSA Insinöörikoulutusta 100 v Suomessa 41 vuotta Raahessa, kampuksen historiaa INSINÖÖRI

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN 2.10.2012 14.2.2013 Rekrytointi REKRYTOINTI Työnantajakuva? Työn sisällöt? Osaava työvoima? Työn kannustearvo (palkkaus/palkitseminen)? Työvoiman liikkuvuus/pysyvyys? Mitä

Lisätiedot

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 1 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto Ohjelmassa toteutetaan uusi kehitys- ja koulutuskonsepti, jossa kehitetään sekä yritysten liiketoimintaa että henkilöstön osaamista ja tutkintotasolta toiselle opiskelua. Ohjelman ytimen muodostaa pitkä

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VARASTO-

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011

Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011 Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011 9:30 Johdanto Mikko Utriainen, teknologia-asiantuntija, Tekes 9:40 Uudistuva julkisen tutkimuksen rahoitus Asko

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011 Työelämä ja ammattiyhdistysliike Työelämä ja ammattiyhdistysliike Johdanto Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten suhtautumista työelämää ja sopimustoimintaa koskeviin ehdotuksiin. Samassa yhteydessä

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kaupan liitto Paino: Libris Oy,

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2015 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO

OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2015 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO Tutkimusraportti Kirjoittanut Markus Mervola, avustanut Tuomas Lehikoinen Lokakuu Tekninen johdanto Tutkimuksen tarkoitus Agronomiliitto,

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

http://www.anpdm.com/newsletterweb/434a584672414159...

http://www.anpdm.com/newsletterweb/434a584672414159... Jos et pysty lukemaan tätä viestiä, klikkaa tästä. Kotisivulle Lähetä kaverille Muokkaa jäsentietoja TradenomiOnline 11/2015 1. AJANKOHTAISTA: Työsuojeluvaltuutetut valitaan nyt 2. AJANKOHTAISTA: Oletko

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Rohkeasti uuteen ammattiin. Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta

Rohkeasti uuteen ammattiin. Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta Rohkeasti uuteen ammattiin Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta Miten toimittava, jotta rohkeus kasvaisi? 1. Tunnustettava aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot