Henkilöstöopas Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Henkilöstöopas Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 2006"

Transkriptio

1 Henkilöstöopas Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 2006

2 S I S Ä L L Y SL U E T T E L O 1 Lukijalle Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Seurakuntien alue ja väestö Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän hallintokaavio Yhteinen kirkkovaltuusto, yhteinen kirkkoneuvosto ja seurakuntaneuvostot Palvelevat toiminnot Seurakuntayhtymän strategia Henkilökunta Seurakuntien liittyminen kirkon yleishallintoon Virka ja työsuhteeseen liittyvät asiat Henkilöstöpolitiikka Henkilöstöasioista päättävät seurakuntien elimet Kirkon työmarkkinalaitos Palvelussuhteet Virkasuhde Työsopimussuhde Palvelussuhteen alkaminen ja päättyminen Lomauttaminen Virka ja työehtosopimukset Palkkaus Virka ja työsuhteisten kuukausipalkat Kokemuslisät Tuntipalkat Lastenohjaajien ja iltapäiväkerhonohjaajien palkat Palkanmaksu Työaika Varsinainen työaika Vapaapäivät Vuosiloma Lomakorvaus Virkavapaudet ja työlomat Sairausloma Perhevapaat Erityisäitiys, äitiys, isyys ja vanhempainvapaa Hoitovapaa Osittainen hoitovapaa Tilapäinen hoitovapaa Muut palkalliset vapaapäivät Harkinnanvarainen virka ja työvapaa...25

3 3.11 Matkakustannusten korvaukset Matkakustannukset VR matkakortti Päivärahat Majoittumiskorvaus Yömatkaraha Leirikorvaukset Puhelinkorvaukset Palvelussuhteeseen liittyviä etuja Eläkkeet Tapaturmavakuutus Ryhmähenkivakuutus Hautausapu Julkisyhteisön vastuuvakuutus Virkamatkavakuutus Muut vakuutukset Henkilöstöpalvelut ja yhteistoiminta Työpaikkaterveydenhuolto Työsuojelu Suositussopimukset Työpaikkaruokailu Sisäinen tiedotus Henkilöstökoulutus Perehdyttäminen Täydennyskoulutus Uudelleenkoulutus Ammattijärjestöt ja luottamusmiestoiminta Muuten hyvä tietää Mistä kysyn? Perehdyttäjän muistilista

4 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän H E N K I L Ö S T Ö O P A S 1 Lukijalle Seurakuntatyön perimmäinen tarkoitus on evankeliumin julistaminen kaikelle kansalle. Selvimmin tämä näkyy jumalanpalveluksen toimittamisessa ja lähetystyössä. Suurten seurakuntayhtymien tehtävät ovat nykyisin varsin monipuoliset ja niitä suorittava työntekijäkunta on suuri. Tästä on aiheutunut välttämätön töiden eriytyminen niin, ettei seurakuntatyön keskeinen tarkoitus aina näy käytännön toimissa. Tämän vuoksi on syytä korostaa, että palveluspaikastamme riippumatta työmme saa oikeutuksensa ja motivaationsa seurakuntatyön tarkoituksen toteuttamisesta. Henkilöstöoppaan tarkoituksena on auttaa Sinua tutustumaan Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään työnantajana ja antaa Sinulle perustiedot virka ja työsuhteen ehdoista ja työhön liittyvistä oikeuksista ja velvoitteista. Tervetuloa työyhteisöömme! Mia Fager

5 2 2 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 2.1 Seurakuntien alue ja väestö Kirkon jäsenet kuuluvat seurakuntiin, joilla kullakin on määrätty alueensa. Kielellisellä perusteella voi samalla alueella olla useampia seurakuntia. Näillä sanoin määrittelee kirkkolaki kirkon organisaation perusyksikön, seurakunnan. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään kuuluu yhdeksän seurakuntaa. Maantieteellisesti seurakuntayhtymä käsittää Turun kaupungin ja Kaarinan kaupungin. Yksi seurakunnista on ruotsinkielinen ja toimii koko seurakuntayhtymän alueella. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän seurakuntien läsnä oleva väestö : Turun tuomiokirkkoseurakunta Turun Mikaelinseurakunta Turun Martinseurakunta Turun Katariinan seurakunta Maarian seurakunta Turun ruotsalainen seurakunta Turun Henrikinseurakunta Paattisten seurakunta Kaarinan seurakunta yhteensä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän hallintokaavio Turun ja Kaarinan seurakunnat muodostavat seurakuntayhtymän. Yhtymän toimesta hoidetaan kirkkolain määräysten nojalla tehtävät, jotka koskevat: 1. kirkollisverotusta 2. kirkollisverojen ja muiden yhteisten tulojen jakamista seurakuntien kesken 3. maksuja kirkon keskusrahastoon sekä 4. talousarviota, rahatointa, kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja tilintarkastusta. Seurakuntayhtymä hoitaa lisäksi eräät tärkeät henkilöstöasiat kuten henkilöstöpolitiikan yleissuunnittelun ja palkkauspolitiikan, perustaa ja lakkauttaa virat sekä päättää kiinteästä omaisuudesta ja sen luovuttamisesta.

6 3 Kirkkovaltuuston hyväksymän perussäännön nojalla yhtymän toimintapiiriä on laajennettu kirkkolain määrittämistä perustehtävistä. Niinpä yhtymä hoitaa seurakuntien puolesta yleishallinnon, taloushallinnon, kiinteistö, rakennus ja hautaustoimen, väestörekisteriasiat, yhteisen tiedotustoiminnan sekä seurakunnallisista tehtävistä yhteisen lapsi, nuoriso ja opiskelijatyön, diakoniatyön yleissuunnittelun, erityisdiakoniatyön ja yhteiskunnallisen työn, perheneuvonnan, sairaalasielunhoidon ja palvelevan puhelimen. Paikallisseurakunnat hoitavat seurakuntatyön keskeiset perustehtävät. Näitä ovat jumalanpalvelukset ja kirkolliset toimitukset kuten kaste, avioliittoon vihkiminen ja hautaus. Lisäksi seurakunnat huolehtivat kukin alueellaan seurakunnallisesta diakoniatyöstä, opetustyöstä, nuorisotyöstä ja seurakunnallisesta musiikkikasvatuksesta. Paikallisista ratkaisuista johtuen eri seurakuntayhtymien hallintomallit poikkeavat jossain määrin toisistaan. Nykyinen organisaatio ei ole ainoa mahdollinen. Sitä voidaan kehittää havaittujen tarpeiden mukaan. Seurakuntayhtymän organisaatio voidaan havainnollistaa seuraavan kaavion avulla:

7 4

8 5 2.3 Yhteinen kirkkovaltuusto, yhteinen kirkkoneuvosto ja seurakuntaneuvostot Yhteinen kirkkovaltuusto käyttää Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän päätösvaltaa. Siihen kuuluu 61 kirkollisilla vaaleilla valittua edustajaa, joiksi ovat kelpoisia kristillisestä vakaumuksesta tunnetut seurakunnan konfirmoidut jäsenet, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta. Jäseneksi ei kuitenkaan voida valita seurakuntayhtymän tai siihen kuuluvan seurakunnan viranhaltijaa tai työsopimussuhteessa olevaa työntekijää. Valtuutettujen toimikausi kestää neljä vuotta. Kirkkovaltuuston päätösvaltaan kuuluvat mm. kirkon ja seurakunnan omaisuudesta päättäminen, seurakunnalle tarpeellisten rakennusten rakentaminen, hautausmaan perustaminen ja laajentaminen, maksujen määrääminen hautapaikoista, seurakuntien virkojen perustaminen ja lakkauttaminen, talousarvion vahvistaminen, seurakunnan omaisuuden, hallinnon ja hoidon valvonta sekä kaikki määräenemmistöä tai alistusta vaativat päätökset. Yhteinen kirkkoneuvosto on kirkkovaltuuston alainen hallintoelin. Siihen kuuluu tuomiokapitulin määräämä puheenjohtaja, kirkkovaltuuston valitsemat varapuheenjohtaja sekä kahdeksan muuta jäsentä. Kirkkoneuvoston tehtävänä on johtaa seurakuntayhtymän yhteiseksi työmuodoksi otettua hengellistä työtä, huolehtia seurakuntayhtymän ja seurakuntien hallinnosta ja taloudenhoidosta, valmistella yhteisen kirkkovaltuuston käsiteltävät asiat sekä mikäli kirkkovaltuusto ei toisin päätä, panna täytäntöön kirkkovaltuuston päätökset ja määräykset. Lisäksi kirkkoneuvosto edustaa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymää tuomioistuimissa ja viranomaisissa sekä tekee sen puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet, ellei jostakin päätöksestä, määräyksestä tai ohjesäännöstä muuta johdu. Kussakin seurakunnassa on seurakuntaneuvosto. Sen puheenjohtajana on seurakunnan kirkkoherra ja seurakunnan koosta riippuen kahdeksasta kuuteentoista vaaleilla neljäksi vuodeksi valittua jäsentä. Seurakuntaneuvoston tehtävänä on yleisesti johtaa seurakunnan toimintaa, edistää sen hengellistä työtä ja muutoinkin toimia seurakunnan tehtävän toteuttamiseksi. 2.4 Palvelevat toiminnot Yhteistä hallintoa varten kirkkoneuvoston alaisena toimii hallintovirasto, johon kuuluu kiinteistötoimisto ja taloustoimisto. Hallintoviraston johdossa on hallintojohtaja. Hänen tehtävänään on johtaa ja suunnitella seurakuntayhtymään hallintoa ja taloutta sekä tehdä niiden kehittämistä koskevia esityksiä. Hän toimii kirkkovaltuuston sihteerinä ja on hallintoviraston toimistopäällikköjen esimies.

9 6 Lakimiehen tehtävänä on vastata seurakuntayhtymän lainkäyttöön liittyvistä tehtävistä, hallinnon lainmukaisuudesta ja seurakuntayhtymän henkilöstöhallinnosta. Lakimies toimii kirkkoneuvoston sihteerinä ja on palkka asiamies. Hänelle kuuluvat työ ja virkaehtosopimusten tulkinta ja soveltaminen sekä paikallisneuvottelujen käyminen. Kiinteistötoimiston johtajana on kiinteistöjohtaja. Kiinteistötoimiston tehtävänä on huolehtia seurakuntayhtymän kiinteistöjen rakentamiseen, kaavoitukseen, kunnossapitoon, hoitoon ja käyttöön liittyvistä asioista. Hautaustoimi kuuluu kiinteistötoimistoon ja se vastaa hautaustoimen käytännön järjestelyistä kuten hautauksista, hautausmaiden istutuksista, yleishoidosta ja seurakuntien huoltokeskukseen liittyvistä talousja henkilöstöasioista. Hautaustoimen päällikkö vastaa seurakuntien huoltokeskuksen ja hautausmaiden johtamisesta kiinteistöjohtajan alaisena. Taloustoimiston johtajana on talous ja suunnittelujohtaja. Taloustoimisto hoitaa seurakuntayhtymän taloushallintoon ja hautainhoitorahastoon kuuluvat tehtävät, vastaanottaa kassa ja tilivirastona seurakuntien tulot ja suorittaa niiden menot, huolehtii kirjanpidosta, palkanlaskennasta, taloussuunnittelusta ja tietojenkäsittelystä. Suoraan kirkkoneuvoston alaisena on keskusrekisteri. Keskusrekisteriä johtaa keskusrekisterin johtaja. Keskusrekisterin tehtävänä on väestökirjanpidon hoito Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä. Se antaa virkatodistuksia ja palvelee yleisöä kaste, avioliitto ja hautaustoimituksiin liittyvissä asioissa. Keskusrekisterin yhteydessä toimivassa kirkkoherranvirastojen yhteisessä kansliassa eli seurakuntatoimistossa varataan papit, kanttorit ja toimipaikat kirkollisiin toimituksiin sekä avustetaan seurakuntia toimistopalveluin.

10 7 2.5 Seurakuntayhtymän strategia Kirkkovaltuusto on hyväksynyt seurakuntayhtymälle seuraavan strategian: Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän strategia Ihmisen hyväksi Jeesuksen opetuksen ja esimerkin mukaan 1. Seurakuntien tehtävä Seurakuntien tehtävänä on evankeliumin julistaminen, kirkon pyhien toimitusten hoitaminen ja lähimmäisen palveleminen. 2. Seurakuntien arvot Kristilliset arvot nousevat uskosta sekä siitä lähtevästä toivosta ja rakkaudesta. Seurakuntien keskeisiä arvoja ajassamme ovat: avoimuus oikeudenmukaisuus rehellisyys lähimmäisen kunnioittaminen luomakunnan eheys 3. Toiminta ajatus Turun ja Kaarinan seurakuntien tarkoituksena on toimia ihmisen hyväksi Jeesuksen opetuksen ja esimerkin mukaan. 4. Toimintatavat 4.1. Seurakunnat Seurakuntien vetovoimaisuuden lisäämiseksi toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti jumalanpalvelukseen, rukoustoimintaan, rippikouluun ja sielunhoitoon. Seurakuntien tehtävät, arvot ja toiminta ajatus ohjaavat seurakuntalaisia kokemaan seurakunnan omakseen, osallistumaan ja kantamaan vastuuta sen toiminnasta. Luottamushenkilöt ja vapaaehtoistyöntekijät ovat seurakuntien välttämätön voimavara Työntekijät Työntekijöitten ammatillista osaamista ja tehtävien innostunutta hoitamista tuetaan järjestämällä mahdollisuuksia koulutukseen ja työnohjaukseen. Työntekijöitten jaksamiseen kiinnitetään huomiota. Työyhteisön ilmapiiristä ja hyvinvoinnista huolehditaan sekä yhteistyötaitoja kehitetään.

11 Yhteiskunta Osallistutaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon niin, että seurakuntien arvot voisivat toteutua kansalaisten keskuudessa Muu maailma Seurakunnat osallistuvat kansainväliseen ja ekumeeniseen toimintaan erityisesti yhteistyössä lähetysjärjestöjen ja Kirkon Ulkomaanavun kanssa. 5. Strategian toteuttaminen Jokaisessa toimintayksikössä laaditaan oma toimintasuunnitelma tämän strategian toteuttamiseksi. 2.6 Henkilökunta Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on keskisuuri työnantaja. Vuoden 2005 lopussa seurakunnan henkilöstön kokonaismäärä oli 453 työntekijää, joista virkasuhteessa oli 271 ja työsopimussuhteessa 182 työntekijää. Kesäkaudella hautausmailla oli 137 kausityöntekijää ja leirikeskuksissa oli 83 leiriavustajaa. Henkilöstön lukumäärä tehtäväalueittain oli seuraava: papisto 84 kirkkomuusikot 23 diakoniatyöntekijät 35,5 nuorisotyönohjaajat 28,5 lastenohjaajat 51 muu seurakuntatyö 25 toimistohenkilökunta 71 leirikeskusten henkilökunta 13 kiinteistöjen henkilökunta 74 hautausmaiden henkilökunta 39 muut 9 yhteensä 453 Vuonna 2005 seurakuntayhtymän maksamat palkat sivukuluineen olivat 18,3 milj. euroa.

12 9 2.7 Seurakuntien liittyminen kirkon yleishallintoon Kirkon yleishallinto voidaan parhaiten ja pelkistetysti esittää kaavakuvana. KIRKOLLISKOKOUS Kirkolliskokous käsittelee asioita, jotka koskevat kirkon oppia sekä kirkkolainsäädäntöä, hallintoa ja työtä PIISPAINKOKOUS KIRKKOHALLITUS HIIPPAKUNNAT ROVASTIKUNNAT Kirkkohallitus jakaantuu osastoihin, jotka ovat hallinto, henkilöstö ja talousosasto, toiminnallinen osasto, ulkoasiainosasto, kirkon tiedotuskeskus ja kirkon tutkimuskeskus piispa tuomiokapituli hiippakuntavaltuusto lääninrovasti SEURAKUNNAT Turun suomenkieliset seurakunnat ja Kaarinan seurakunta muodostavat rovastikunnan, joka on osa Turun arkkihiippakuntaa. Turun ruotsalainen seurakunta kuuluu Åbolands prosteriet nimiseen rovastikuntaan ja se vuorostaan Porvoon hiippakuntaan, kuten muutkin maamme ruotsinkieliset seurakunnat. Seurakuntaa ja rovastikuntaa laajempia hallintoyksiköitä ovat hiippakunnat, joihin maa on jaettu kirkollista hallintoa varten. Hiippakunnan hallintoa hoitavat piispat ja tuomiokapituli. Turun arkkihiippakunnan hallintoa ja toimintaa johtaa arkkipiispa ja piispa. Tuomiokapitulin tehtävät painottuvat hiippakunnallisen hallinnon ja toiminnan suunnitteluun. Tuomiokapitulin hyväksyttäväksi tai ratkaistavaksi alistetaan seurakunnan päätöksiä ja sille kuuluu seurakuntien hallinnon laillisuusvalvonta. Kirkon ylintä päätösvaltaa käyttää kirkolliskokous, joka on kirkon "parlamentti". Sen tärkeimpiä tehtäviä ovat oikeus hyväksyä kirkolliset kirjat, kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja kirkon vaalijärjestyksen säätämisoikeus ja Kirkon keskusrahaston talousarvion hyväksyminen. Kirkkohallitus vuorostaan on kirkolliskokouksen alainen täytäntöönpano ja alistusviranomainen. Kirkkohallituksessa on mm. eläketoimisto ja Kirkon työmarkkinalaitoksen toimisto.

13 10 3 Virka ja työsuhteeseen liittyvät asiat 3.1 Henkilöstöpolitiikka Hyvällä henkilöstöpolitiikalla edistetään seurakuntayhtymän perustehtävän korkealaatuista suorittamista. Henkilöstöhallinnon pyrkimyksenä on mahdollisimman hyvien edellytysten luominen seurakunnan työn päämäärän saavuttamiseksi. Henkilöstöpolitiikalla tarkoitetaan niitä suuntalinjoja, joita pyritään noudattamaan ja kehittämään henkilökuntaa koskevissa kysymyksissä. Henkilöstöhallinto taas on se kokonaisuus, joka pyrkii toteuttamaan henkilöstöpolitiikan päämäärät. Henkilöstöhallintoa hoitavat kaikki seurakuntien toimielimet joko päätyönään tai muun työnsä ohella. Henkilöstöhallinnon kehittyessä eräät seurakuntien toimielimet erikoistuvat henkilöstöasioihin. Esimerkkinä näistä voidaan mainita lakimies palkka asiamiehen tehtävässään, taloustoimiston palkanlaskenta ja työympäristötoimikunta. Henkilöstöhallintoon katsotaan sisältyvän mm. seuraavia asioita: henkilöstösuunnittelu henkilöstön rekrytointi ja perehdyttäminen työhön henkilöstökoulutus palkkahallinto henkilöstöohjaus henkilöstöpalvelut sisäinen tiedotus Kyseisestä luettelosta havaitaan kuinka monitahoinen ja jokaista viranhaltijaa ja työntekijää koskettava on henkilöstöhallinnon kenttä. Henkilöstöhallinto on sektori, joka jatkuvasti kehittyy ja muuttuu. 3.2 Henkilöstöasioista päättävät seurakuntien elimet Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhteinen kirkkovaltuusto. Sillä on keskeinen merkitys henkilöstöhallinnon resursseista päätettäessä. Kirkkovaltuusto vahvistaa seurakuntayhtymän organisaation perussäännöllä, perustaa ja lakkauttaa seurakuntien virat, osoittaa varat henkilökunnan palkkoihin, koulutukseen ja henkilöstöpalveluihin. Kirkkovaltuuston myöntämistä määrärahoista viime kädessä riippuu myös työtilojen, sosiaalitilojen, työvälineiden ja työkoneiden hankkiminen. Luettelo ei ole täydellinen. Sen tarkoituksena on vain antaa kuva kirkkovaltuuston keskeisestä asemasta henkilöstöhallinnossa. Keskeiset henkilöstöhallintoa koskevat hallintopäätökset tehdään yhteisessä kirkkoneuvostossa, jonka toimialaan kuuluvat mm. virka ja työehtosopimusten täytäntöönpanokysymykset ja palkkaneuvottelujen

14 11 tulosten paikallinen hyväksyminen. Kirkkoneuvosto päättää myös henkilöstökoulutuksesta, vuosi ja sairauslomista, virkavapauksista ja muista vastaavista hallintoasioista elleivät ne kuulu paikallisseurakuntien seurakuntaneuvostojen, tuomiokapitulin tai viranhaltijoiden päätettäviin asioihin. Kirkkoneuvosto täyttää useimmat yhtymän virat. Myös johtokunnilla ja eräillä viranhaltijoilla on oikeus tehdä henkilöstöhallintoon liittyviä päätöksiä johto ja ohjesääntöjen perusteella. Lakimies päättää kokemuslisistä ja yksikköjen päälliköt eräistä sijaisuuksista ja virkavapauksista. Toimivaltuudet käyvät ilmi yksikön ja viran johtosäännöstä. Seurakuntaneuvosto päättää seurakunnan omien virkojen täyttämisestä kirkkolain tai virkasäännön mukaan. Se käsittelee ja osittain myös ratkaisee seurakunnan omien viranhaltijoiden ja työntekijöiden koulutukseen, virkavapauteen ja vuosilomaan liittyvät kysymykset. Henkilöstöhallintoon liittyviä riita ja tulkinta asioita käsitellään paikallisneuvotteluissa, joissa seurakuntia edustavat neuvottelijoiksi asetetut virkamiehet, palkka asiamies pääneuvottelijana ja eri pääsopijajärjestöjä edustavat neuvottelijat, jotka kuuluvat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Kirkon alan unioni ry sekä Seurakuntien Viran ja Toimenhaltijain Liitto SVTL ry nimisiin yhdistyksiin. Kirkon alan unioni ry:een kuuluvat Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Julkis ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry. 3.3 Kirkon työmarkkinalaitos Henkilöstöhallintoon liittyviä keskeisiä päätöksiä tehdään myös seurakunnan omien hallintoelinten ulkopuolella. Yksi tärkeimmistä tällaisia päätöksiä tekevistä viranomaisista on Kirkon työmarkkinalaitos. Kirkolliskokous valitsee siihen yksitoista jäsentä neljäksi vuodeksi kerrallaan. Työmarkkinalaitoksen käsittelemät asiat valmistelee panee täytäntöön Kirkon työmarkkinalaitoksen toimisto. Seurakuntien palvelussuhteen ehdot määrätään virka ja työehtosopimuksilla. Sopimukset syntyvät neuvotteluissa, joissa työnantajaa eli seurakuntia edustaa Kirkon työmarkkinalaitos ja viranhaltijoita ja työntekijöitä viranhaltija ja työntekijäjärjestöt siten kuin kirkon pääsopimuksessa tarkemmin selvitetään. Kirkon työmarkkinalaitoksen toimisto huolehtii virka ja työehtosopimusten painamisesta ja tiedottamisesta seurakunnille. Kirkon työmarkkinalaitoksen toimisto on Helsingissä. Puhelin (09) ja osoite Satamakatu 11 A, Helsinki.

15 Palvelussuhteet Palvelussuhteen toisena osapuolena on seurakunta ja toisena osapuolena viranhaltija tai työntekijä. Palvelussuhteet ovat laadultaan joko virkasuhteita tai työsopimussuhteita. Ne eroavat toisistaan syntytapansa, luonteensa ja oikeudellisen asemansa puolesta. Virkasuhteen ja työsopimussuhteen erottaminen toisistaan on tärkeää sen vuoksi, että niihin sovelletaan osittain eri säännöksiä ja sopimuksia Virkasuhde Virkasuhde on julkisoikeudellinen palvelussuhde. Virkasuhde syntyy viranomaisen yksipuolisella toimella, virkaan nimittämällä. Nimittäminen edellyttää nimitettävän suostumuksen. Virkasuhteessa voidaan käyttää julkista valtaa tai tehtävät ovat luonteeltaan julkishallinnollisia, mikä tarkoittaa mm. hallintopäätösten tekemistä ja esittelyä. Virkasuhteen julkisoikeudellista luonnetta korostaa viran perustamis ja täyttämismenettely. Seurakuntien virat perustaa ja lakkauttaa kirkkovaltuusto, joka samalla vahvistaa viran pätevyysvaatimukset ja palkkauksen. Viran täyttäminen tapahtuu hakumenettelyn jälkeen nimittävän viranomaisen yksipuolisella hallintotoimella. Työnantaja määrää viranhaltijan velvollisuudet ja tehtävät. Virkasuhteen luonteeseen kuuluu edelleen, että virkamies antaa koko työvoimansa seurakunnan käytettäväksi ja on laajennetun oikeudellisen vastuun alainen. Virkasuhteen erityislaatuisuudesta johtuen siihen liittyvistä eduista ja velvollisuuksista on perinteisesti omat säännökset. Näitä määräyksiä on kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä, Kirkon yleisessä virka ja työehtosopimuksessa, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän virkasäännössä sekä ohje ja johtosäännöissä Työsopimussuhde Toisin kuin virkasuhde, työsuhde perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen. Työsopimus on sopimus, jolla työntekijä sitoutuu palkasta tekemään työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena. Työsuhde syntyy, kun työntekijä työsopimukseen perustuen ryhtyy työtä suorittamaan. Työsopimus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on ilmoitettava ainakin työsuhteen kestoaika, mahdollinen koeaika, työn laatu tai pääasialliset tehtävät, työtekopaikka tai työpiiri, palkka, työaika ja sovellettava työehtosopimus.

16 13 Jos sopimus tehdään määräajaksi, on sopimukseen kirjattava määräaikaisuuden peruste. Seurakuntien työsopimukset laaditaan vahvistetulle lomakkeelle, jonka työnantajan edustaja ja työntekijä allekirjoittavat. Lomakepohja löytyy NaakkaNetistä Palvelussuhteen alkaminen ja päättyminen Virkasuhde alkaa siitä päivästä, josta lukien asianomainen on otettu virkaan ja työsuhde, kun työtä sopimuksen mukaan ryhdytään tekemään. Virkasuhteeseen otetaan yleensä toistaiseksi. Viransijainen, avoimen viran hoitaja, määräaikaiseen virkaan nimitetty ja tilapäinen viranhaltija voidaan ottaa virkasuhteeseen määräajaksi. Määräaikaisuudelle on oltava lain mukainen perusteltu syy, esimerkiksi sijaisuus. Myös työn luonne, esimerkiksi projektityö, voi edellyttää määräaikaisuutta. Virkasäännön alainen viranhaltija voidaan ottaa myös koeajaksi, joka on enintään 6 kuukautta. Työsopimus tehdään joko toistaiseksi tai määräajaksi. Määräaikaisuudelle on oltava työsopimuslaissa tarkoitettu laillinen peruste, esimerkiksi sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava seikka. Työsopimukseen voidaan liittää enintään 4 kuukauden pituinen koeaika, jonka aikana sopimus voidaan molemmin puolin purkaa ilman irtisanomisaikaa. Työsuhteen perusteella palkka voidaan maksaa joko kuukausipalkkana tai tuntipalkkana. Palvelussuhde voidaan irtisanoa molemmin puolin päättymään irtisanomisajan kuluttua. Irtisanomisajoista ja irtisanomisen perusteista on säännökset virkasuhteitten osalta virkaehtosopimuksessa ja kirkkolaissa sekä työsopimussuhteitten osalta työsopimuslaissa. Virkaehtosopimuksen mukaan vakinaisen viranhaltijan irtisanomisaika on 1) 14 kalenteripäivää, jos palvelussuhde on jatkunut enintään 1 v, 2) 1 kk, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 1 v, mutta enintään 10 v, ja 3) 2 kk, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 10 v. Seurakunnan irtisanoessa vakinaisen viranhaltijan irtisanomisaika on 1) 1 kk, jos palvelussuhde on jatkunut enintään 1v, 2) 2 kk, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 1 v, mutta enintään 5 v, 3) 3 kk, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 5 v, mutta enintään 9 v, 4) 4 kk, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 9 v, mutta enintään 12 v, 5) 5 kk, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 12 v, mutta enintään 15 v, ja 6) 6 kk, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 15 v. Viranhaltijan pyynnöstä tai suostumuksella voidaan noudattaa lyhyempääkin irtisanomisaikaa. Tilapäisen viranhaltijan irtisanomisaika on molemmin puolin yksi kuukausi.

17 14 Väliaikaisen viranhaltijan irtisanomisaika on molemmin puolin 14 kalenteripäivää. Koeaikainen virkasuhde voidaan kuitenkin päättää ilman irtisanomisaikaa samoin perustein kuin koeaikainen työsopimussuhde työsopimuslain mukaan. Työntekijän irtisanomisaika on 14 vrk, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta ja 1 kk, jos se on jatkunut yli viisi vuotta. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksittä, eikä muuta ole sovittu, on työnantajan irtisanoessa työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja: 1) 14 päivää, jos työsuhde on kestänyt enintään 1 v, 2) 1 kk, jos työsuhde on kestänyt yli vuoden, mutta enintään 4 v, 3) 2 kk, jos työsuhde on kestänyt yli 4 v 8 v, 4) 4 kk, jos työsuhde on kestänyt yli 8 v 12 v ja 5) 6 kk, jos työsuhde on kestänyt yli 12 v. Irtisanomismenettelyssä on noudatettava tiettyjä sääntöjä, jotka käyvät ilmi kirkkolaista, työsopimuslaista, Kirkon yleisestä virka ja työehtosopimuksesta sekä yhteistoimintasopimuksesta. Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta ja työntekijä vastaavasti työnantajan sitä vaatiessa irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Määräajaksi tehty työsopimus ja virkasuhde päättyy ilman irtisanomista määräajan kuluttua loppuun. Virka ja työsuhde päättyy myös henkilön siirtyessä eläkkeelle joko henkilökohtaisessa eläkeiässä tai joustavasti vuoden iässä Lomauttaminen Viranhaltija voidaan tiettyjen kirkkolaissa säädettyjen edellytysten täyttyessä lomauttaa siten, että virantoimitus ja palkanmaksu keskeytetään määräajaksi, enintään kolmeksi viikoksi kalenterivuoden aikana. Työsopimussuhteinen voidaan työnantajan aloitteesta lomauttaa toistaiseksi tai määräajaksi työsopimuslain mukaisin edellytyksin.

18 Virka ja työehtosopimukset Virka ja työehtosopimukset otettiin seurakunnissa käyttöön vuonna Siirtyminen sopimusjärjestelmään oli viranhaltijoiden ja työntekijöiden oikeuksien kannalta perustavaa laatua. Sopimusmenettelyllä tunnustettiin heille oikeus vaikuttaa omiin palvelussuhteen ehtoihinsa. Seurakuntien työ ja virkaehtosopimus perustuu lakeihin evankelis luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista (968/74) ja työehtosopimuksista (969/74). Niiden mukaan viranhaltijan ja työntekijän palvelussuhteen ehdoista on voimassa mitä virka ja työehtosopimuksilla määrätään. Kirkon yleisessä virka ja työehtosopimuksessa sovitaan palkkauksesta, virka ja työvapaista, vuosilomasta, matkakustannusten ym. korvauksista, työ ja vapaa ajasta sekä muista taloudellisista ja sosiaalisista etuuksista. Palvelussuhteen ehtoja eivät ole ja siten virkaehtosopimusmenettelyn ulkopuolelle jäävät seurakunnan virastojen ja laitosten järjestysmuodon perusteet, virkakoneiston järjestely, viran perustaminen ja lakkauttaminen, viranomaisen tehtävät ja sisäinen työnjako, työn johtaminen ja virkasuhteen syntyminen. Lisäksi on säädetty, että sopia ei saa virkaan vaadittavista kelpoisuusehdoista, virkaylennysperusteista, viranhaltijan velvollisuuksista, kurinpidosta, eläkkeistä, virka ja työsuhdeasuntojen vuokrista eikä seurakunnan omaisuuden käyttämisestä. Virka ja työehtosopimukset tehdään valtakunnallisesti ja ne koskevat kaikkia kirkon toimielimiä ja seurakuntia. Voimassa oleva Kirkon yleinen virka ja työehtosopimus on voimassa Virkaehtosopimus määrittelee palvelussuhteen ehtojen sekä ylä että alarajan eikä sitä parempia tai huonompia etuja saa paikallisesti antaa. Työehtosopimuksen rakenne on toinen. Työehtosopimuksessa on määrätty annettavat vähimmäisehdot. Sopimusjärjestelmän luonne asettaa kuitenkin useimmiten esteen työehtosopimuksessa määritellyn edun ylittämiselle.

19 Palkkaus Palkka on epäilemättä viranhaltijan ja työntekijän saama tärkein korvaus työstään. Palkka maksetaan rahapalkkana. Luontoisetupalkkauksesta luovuttiin lukien, kun kirkon palkkauslaki kumottiin. Viranhaltijan ja työntekijöiden työstään saamiin etuihin voi vaikuttaa, onko tehtävä päätoiminen vai ei. Pää ja sivutoimisuuden erolla on merkitystä eräissä erillisissä virka ja työehtosopimuksissa ja suositussopimuksissa, esimerkiksi työterveyshuoltosopimuksen soveltamisalassa. Palvelussuhde on päätoiminen, jos viranhaltijan tai kuukausipalkkaisen työntekijän määritelty työaika on keskimäärin vähintään 19 tuntia viikossa. Hengellisen työn viranhaltijan palvelussuhde on päätoiminen, kun tehtävämäärä on vähintään 50 % viran täydestä tehtävämäärästä. Lyhyempää työaikaa tekevät ovat sivutoimisia. Jäljempänä esitetyt palkkausta koskevat määräykset koskevat päätoimisia työntekijöitä Virka ja työsuhteisten kuukausipalkat Kirkkoherrojen virat ovat E hinnoitteluryhmissä. Kirkkoherralle, joka on vakinaisena hoitanut päätoimisesti kirkkoherranvirkaa yhteensä vähintään 6 vuotta, maksetaan euromääräinen määrävuosilisä. E palkkahinnoitteluun ei kuulu kokemuslisiä. Muut virat kuuluvat H tai R palkkaluokkiin. H palkkataulukkoon kuuluvat lähinnä ne viranhaltijat, jotka tekevät hengellistä työtä. R palkkataulukkoon kuuluvat lähinnä toimisto ja hallintotehtävissä olevat ja kirkonpalveluskuntaan kuuluvat henkilöt sekä työsopimussuhteiset työntekijät. Työntekijän säännöllistä palkkaa kutsutaan varsinaiseksi palkaksi. Palkka muodostuu peruspalkasta ja kokemuslisistä. Siihen voi kuulua myös muita vakioerinä kuukausittain suoritettavia palkanlisiä. Varsinaiseen palkkaan ei sen sijaan lueta satunnaisia palkkioita, korvausta lisätyöstä tai kokouspalkkioita Kokemuslisät Kokemuslisiä maksetaan H ja R taulukon mukaan määräytyvään palkkaan neljän, kuuden, kahdeksan, 10 ja 13 palvelusvuoden perusteella. Lastenohjaajien kokemuslisät määräytyvät neljän, kuuden, kahdeksan, 11 ja 15 työvuoden perusteella. Kokemuslisät ovat valmiiksi laskettu palkkataulukoihin. Kokemuslisään oikeuttavaa palvelusta on kokonaisuudessaan 17 vuoden täyttämisen jälkeen kertynyt

20 17 seurakunnan palvelu, jos työaika on vähintään 19 tuntia viikossa tai tehtävämäärä vähintään 50 % kokoaikaisen viran tehtävämäärästä. Sivutoimisesta palveluksesta luetaan hyväksi enintään puolet. Myös muun työnantajan palvelus luetaan hyväksi, jos se on tapahtunut vastaavalla ammattialalla tai siitä on muuten olennaista hyötyä virka tai työtehtävien hoidossa. Palvelus luetaan harkinnan mukaan hyväksi joko kokonaan tai osittain. Kokemuslisään luetaan hyväksi myös asevelvollisuusaika tai 240 päivää aseettomasta palveluksesta tai siviilipalveluksesta. Viranhaltija, jonka palkkaus määräytyy H taulukon mukaan, saa lukea hyväkseen kokemuslisää varten kaksi vuotta viran tehtäväalaa välittömästi koskevasta ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisesta ja yhden vuoden erikoissairaanhoitajan tutkinnosta. Oikeus kokemuslisään alkaa lisään oikeuttavan palvelusajan täyttymistä seuraavan kuukauden alusta. Kokemuslisä myönnetään automaattisesti oman seurakunnan palveluksen perusteella. Muusta palveluksesta on esitettävä kirjallinen selvitys. Kokemuslisän hakemista varten on erillinen lomake, jota saa kirjaamosta, taloustoimistosta ja NaakkaNetistä. Varsinaisen palkan lisäksi viranhaltijalle/työntekijälle voidaan maksaa lisä ja ylityökorvausta, euromääräistä ilta ja yötyökorvausta, sunnuntai ja aattotyökorvausta, varallaolokorvausta, vastuulisää, johtajalisää, viittomakielentaitolisää ja kokouspalkkiota. Virka ja työehtosopimukseen liittyy laaja palkkahinnoittelu (palkkaryhmittely), joka määrää siinä mainittujen virkojen palkka asteikon. Jos kuukausipalkkainen työntekijä suorittaa sellaisia tehtäviä, joita hinnoittelussa ei ole mainittu, määritellään tällaisen työntekijän alkupalkka vaativuudeltaan vastaavantasoisia tehtäviä suorittavan hinnoittelussa mainitun työntekijän palkkauksen perusteella. Yhteinen kirkkoneuvosto voi virka ja työehtosopimuksessa mainituilla perusteilla korottaa viranhaltijan/työntekijän palkkaa palkkahinnoittelun rajoissa. Kirkkoherran, palkkahinnoittelun ulkopuolisen viran haltijan ja virkaehtosopimuslain 5.2 :n mukaisten virkojen palkkausmuutoksista päätetään kirkon sopimusvaltuuskunnassa. Virkaa uudelleen täytettäessä kirkkoneuvostolla on harkintamahdollisuus palkan tarkistuksen muodossa Tuntipalkat Tuntipalkkaisten työntekijöiden palkka määräytyy työehtosopimuksen liitteen 8 palkkahinnoittelun perusteella. Hinnoittelussa on määritelty peruspalkka ja mahdolliset lisät. Tuntipalkkaus on poikkeuksellinen palkkausmuoto Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä.

21 Lastenohjaajien ja iltapäiväkerhonohjaajien palkat Kirkon lastenohjaajien palkkaus määräytyy työehtosopimuksen liitteen 7 palkkahinnoittelun perusteella. Lastenohjaajan maksupalkka määräytyy palkkaryhmien L3a L3d tai L5a L5d mukaisesti ottaen huomioon lastenohjaajan koulutus, työtehtävien laatu, laaja alaisuus ja vastuullisuus sekä tehtävissä edellytettävä ammattitaito. Lastenohjaajat ovat kuukausipalkkaisia työsopimussuhteisia työntekijöitä, joiden säännöllinen työaika määräytyy työsopimuksen mukaan. Viikoittainen työtuntimäärä määräytyy pääsääntöisesti seuraavasti: 28 tuntia/ viikko lastenohjaaja, jolla on ns. vanhanmuotoinen koulutus (lastenohjaajakurssi tai muu vastaava) ja 34 tuntia/ viikko lastenohjaaja, jolla on lastenohjaajan ammattitutkinto. Viikkotuntimäärään on kaikille lastenohjaajille varattu yksi tunti yhteistä kerättäväksi yhteistä koulutusta varten. Syksyllä ja keväällä järjestettävät vanhempainillat sisältyvät suunnittelutunteihin. Perhekirkoista ja sunnuntaitapahtumista maksetaan korvausta erikseen Palkanmaksu Taloustoimisto maksaa palkan pankkiin asianomaisen tilille. Palkan maksamista varten viranhaltijan ja työntekijän on työhön ryhtyessään annettava esimiehelleen palkanlaskijalle toimittamista varten verokortti pankkiosoite valtakirja mahdollisen ammattiyhdistyksen jäsenmaksun perimistä varten Siinä tapauksessa, että uusi työntekijä haluaa saada kokemuslisäaikaan luetuksi muun työnantajan palveluksessa hankitun työkokemuksen, tulee hänen huolehtia siitä, että kokemuslisäanomus liitteineen on tehty ja annettu joko esimiehelle tai kirjaamoon. Vakinaisen viranhaltijan varsinainen palkka suoritetaan kuukausittain etukäteen kuukauden 4. arkipäivä. Muu kuin varsinainen palkka, väliaikaisen viranhaltijan palkka ja työsopimussuhteessa olevan kuukausipalkka maksetaan kuukausittain jälkikäteen kunkin kuun 28. päivänä. Palkkatilityksestä tehdään palkanmaksukausittain viranhaltijoille ja työntekijöille jaettava palkkalaskelma.

22 Työaika Varsinainen työaika Viranhaltijain ja työntekijöiden työaikojen pituudet määräytyvät jäljempänä mainitulla tavalla virka ja työtehtävien laadun ja määrän mukaan. Yleinen säännöllinen työaika on 6 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. Virasto ja muussa toimistotyössä säännöllinen työaika on 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. Virastoissa päivittäinen työaika on kello , ellei kirkkoneuvosto ole vahvistanut muuta työaikaa. Toimistotyössä on käytössä liukuva työaika, joka hoidetaan kortinlukijalla. Liukuma ajat ovat klo 7 9 ja klo Liukuman puitteissa tehtyjen työtuntien määrä ei saa ylittää täyttä säännöllistä työaikaa enemmällä kuin 20 tunnilla eikä alittaa enemmällä kuin 10 tunnilla joka perjantai päättyvällä seurantajaksolla. Työajasta vähennetään automaattisesti puolen tunnin ruoka aika. Säännöllisen työajan katkaisee ruokailutauko, joka on puoli tuntia, ellei muuta ole paikallisesti sovittu. Ruokailutaukoa ei lueta työaikaan. Työaikana annetaan yksi l5 minuutin pituinen kahvitauko, joka tarvittaessa on pidettävä vuorottain ja muutoinkin niin, ettei siitä aiheudu haittaa työnteolle. Eräiden vahtimestareiden, vahtimestari siivoojien ja leirikeskusten työntekijöiden osalta noudatetaan neljän viikon pituista jaksotyöaikaa, jossa työaika on 153 tuntia. Myös kahden viikon tai kolmen viikon jakso on mahdollinen. Jaksotyössä ei päivittäistä työaikaa ole määritelty, mutta viranhaltijalle/työntekijälle on annettava vähintään yhdeksän tunnin pituinen keskeytymätön vuorokautinen lepoaika. Jaksotyöstä on etukäteen laadittava työtuntijärjestelmä. Edellä mainitut työajat eivät koske pappia, lehtoria, kanttoria, diakonian viranhaltijaa, nuorisotyönohjaajaa eikä muutakaan hengellisen työn viranhaltijaa. Hengellisen työn viranhaltijoihin sovelletaan hengellisen työn viranhaltijan vapaa aika, leirityö ja leirityöaikahyvityksestä annettuja määräyksiä. Jos viranhaltijan virkatehtävistä osa on hengellistä työtä ja osa muuta työtä, sovelletaan työaikamääräyksiä ainoastaan muuhun kuin hengelliseen työhön. Tuntipalkan jakaja on 163 paitsi virastotyössä 152.

23 20 Ylityöllä tarkoitetaan säännöllisen työajan lisäksi tehtyä työtä. Se voi olla vuorokautista ylityötä, viikoittaista ylityötä tai ylityötä jaksotyön johdosta. Ylityöllä tarkoitetaan yleisessä säännöllisessä työajassa ja jaksotyössä määrätyn säännöllisen työajan lisäksi tehtyä työtä. Virastotyössä ja osa aikatyössä vuorokautinen ylityökynnys on pääsääntöisesti kahdeksan tuntia ja viikoittainen ylityökynnys 38 tuntia 15 minuuttia. Lisätyöllä tarkoitetaan sellaista vahvistetun tai sovitun säännöllisen työajan lisäksi tehtävää työtä, joka ei ole ylityötä. Lisätyöstä maksetaan sama palkka kuin varsinaiselta työajalta. Lisätyötä ja ylityötä voidaan tehdä vain esimiehen suostumuksella Vapaapäivät Sekä virastotyössä että työssä, jota tehdään säännöllisen työtuntijärjestelmän mukaan, on yleensä kaksi viikoittaista vapaapäivää. Ne ovat useimmiten lauantai ja sunnuntai, ellei työn laadusta ja annetuista määräyksistä muuta johdu. Seurakuntapappien vapaa ajasta on voimassa virkaehtosopimus vuosille Sopimuksen mukaan seurakuntapapeille annetaan kaksi yhden kalenterivuorokauden kestävää vapaapäivää kalenteriviikossa. (VES Liite 13.) Vapaapäivä voidaan siirtää tarkoituksenmukaisuussyystä (yhden vapaapäivän siirto) tai pakottavasta syystä (molempien vapaapäivien siirto). Menetetty vapaapäivä voidaan korvata uudella vapaapäivällä, jos sen pitäminen on estynyt "yllättävästä syystä olennaisessa määrin". Kanttorilla ja diakonia ja nuorisotyön viranhaltijalla sekä yhtymään kuuluvalla papilla on oikeus saada kaksi vapaapäivää kalenteriviikossa, mikäli välttämättömät ja kiireelliset virkatehtävät eivät sitä estä. Vapaapäivät sekä tiedossa olevat leirityöaikahyvityspäivät, vuosilomat ja virkavapaudet merkitään vapaaaikasuunnitelmaan, jonka kirkkoherra laatii neuvoteltuaan pappien ja kanttorien kanssa (Kirkon säännöskokoelma 68 ja 74). Leirityöaikahyvitys, ks. kohta Vuosiloma Vuosiloma kertyy lomanmääräytymisvuoden aikana ( ). Lomaan oikeuttaa jokainen sellainen kalenterikuukausi, jona viranhaltija/työntekijä on ollut työssä vähintään 35 työtuntia tai 14 työpäivää ja

24 21 hänen yhtäjaksoinen palvelussuhde on kestänyt kalenterikuukautena vähintään 16 kalenteripäivää (VES 102 ). Hengellisen työn viranhaltijalle kertyy lomaa kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työssä vähintään 14 työpäivänä tai vähintään 3/4 säännönmukaisista työpäivistään ja hänen yhtäjaksoinen palvelussuhde on kestänyt kalenterikuukautena vähintään 16 kalenteripäivää. Viranhaltijan/työntekijän lomaoikeus lomanmääräytymiskuukautta kohden määräytyy taulukon 1 mukaan, kun hänelle on lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä kertynyt kokemuslisään oikeuttavaa aikaa on vähintään 15 vuotta. Vakinaisen kirkkoherran vuosiloma määräytyy aina taulukon 1 mukaan. Taulukko 1 Täydet lomanmääräytymiskuukaudet A Vuosiloma Lomapäivien määrä B Lomakorvaus Lomapäivien määrä Loma määräytyy taulukon 2 mukaan, jos palvelussuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään 1 vuoden tai kokemuslisään oikeuttavaa aikaa on kertynyt vähintään 3 vuotta. Taulukko 2 Täydet lomanmääräytymiskuukaudet A Vuosiloma Lomapäivien määrä B Lomakorvaus Lomapäivien määrä Muissa tapauksissa loma määräytyy taulukon 3 mukaan. Taulukko 3

25 22 Täydet lomanmääräytymiskuukaudet A Vuosiloma Lomapäivien määrä B Lomakorvaus Lomapäivien määrä Lomaa laskettaessa vuosilomapäiviä kuluttavat pääsääntöisesti kaikki vuosiloma aikaan sisältyvät säännölliset työpäivät. Täydellä kalenteriviikolla tai sitä vastaavana viikon mittaisena ajanjaksona vuosilomapäiviä voi kulua kuitenkin enintään 5. Maanantain ja perjantain välillä sijoittuvat arkipyhät eivät kuluta lomaa.. Loma ajan palkan lisäksi lomalle lähtevä saa lomarahaa. Viranhaltijan ja kuukausipalkkaisen työsopimussuhteisen työntekijän lomaraha on 4 6 % maaliskuun palkasta jokaista täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohti. 3.9 Lomakorvaus Virka ja työsuhteen päättyessä pitämättömästä lomasta annetaan lomakorvaus ja lomaraha Virkavapaudet ja työlomat Sairausloma Viranhaltija ja kuukausipalkkainen työsopimussuhteinen työntekijä saa saman kalenterivuoden aikana todistetun sairauden vuoksi virkavapaata yhteensä 60 kalenteripäivää täydellä palkalla edellyttäen, että palvelussuhde on jatkunut ennen sairausloman alkamista vähintään 60 kalenteripäivää. Tämän ylittävän sairausloman ajalta hänelle maksetaan 2/3 palkkaa 120 kalenteripäivän ajalta. Tämän jälkeiseltä sairausloman ajalta voidaan harkinnan mukaan maksaa enintään puolet palkasta enintään 185 kalenteripäivän ajalta. Kun yhdenjaksoinen sairausloma on jatkunut yli 365 kalenteripäivää, palkanmaksu keskeytetään, ellei kirkkoneuvosto toisin päätä.

26 23 Alle 30 kalenteripäivää kestäneissä palvelussuhteissa sairausajan palkkana on oikeus saada 1/2 palkasta 14 kalenteripäivältä kalenteripäivää kestäneissä palvelussuhteissa sairausajan palkkana on oikeus saada täysi palkka 14 kalenteripäivältä. Sairauden sattuessa ilmoita siitä välittömästi lähimmälle esimiehellesi. Sairaus on pääsääntöisesti osoitettava seurakuntien työterveyspalvelun antamalla todistuksella tai muulla lääkärintodistuksella. Työtapaturman ja ammattitaudin aiheuttaman sairausloman ajalta maksetaan täysi palkka 120 kalenteripäivän ajalta ja sen jälkeen 2/3 palkasta enintään 120 kalenteripäivän ajalta. Jos sairausloma jatkuu pidempään, on työntekijällä oikeus saada 1/2 palkastaan enintään 125 päivän ajalta ja tämän jälkeen erityisestä syystä harkinnan mukaan enintään 1/2 palkasta. Tavallinen sairausloma ei vähennä oikeutta saada työtapaturman tai ammattitaudin nojalla sairausajan palkkaa. Taloustoimistosta saa vakuutus ja vahinkoilmoituslomakkeita, jotka täytetään. Vakuutustodistus lähetetään sinne, missä työntekijä olet saanut ensiavun. Sieltä toimitetaan yksi vakuutustodistuksen osa vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiölle tehdään vahinkoilmoitus. (Ks. s.33 Tapaturmavakuutus.) Perhevapaat Erityisäitiys, äitiys, isyys ja vanhempainvapaa Viranhaltijalle ja työntekijälle myönnetään hakemuksesta virkavapautta/työlomaa raskauden ja synnytyksen vuoksi ajaksi, johon sairausvakuutuslain mukaisen erityisäitiysrahan, äitiysrahan, isyysrahan ja vanhempainrahan katsotaan kohdistuvan. Edellytyksenä on, että palvelussuhde seurakuntaan on jatkunut vähintään 60 kalenteripäivää. Äitiysrahaa suoritetaan 105 arkipäivältä ja vanhempainrahaa 158 arkipäivältä. Äitiysvapaa alkaa viimeistään 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Palkallisen äitiysvapaan pituus on 72 arkipäivää vapaan alkamisesta lukien. Se alkaa 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Äitiysvapaan voi kuitenkin aloittaa jo 50 arkipäivää ennen laskettua synnytystä. Palkallisen äitiysvapaan ajalta äitiysraha maksetaan seurakunnille, mikäli se on palkkaa pienempi. Palkallisen äitiysvapaan jälkeen äitiys ja vanhempainraha maksetaan vanhemmille. Äitiysvapaaseen liittyvä äitiysrahahakemus on toimitettava neuvolatodistuksen kanssa taloustoimistoon hyvissä ajoin ja viimeistään 2 1/2 kuukautta (sairausvakuutuslaki 2 kk) ennen laskettua synnytysaikaa

27 24 uhalla, että työntekijä menettää palkkaedut, jotka vastaavat hylätyksi tullutta äitiysraha anomusta. Jos äitiysvapaa aloitetaan aikaisemmin kuin 30 arkipäivää lasketusta synnytyksestä, hakemus on toimitettava työnantajalle viimeistään 3 kuukautta ennen synnytystä. Isällä on oikeus 18 arkipäivän isyysvapaaseen äitiys ja vanhempainrahakaudella. Jos isää pitää vanhempainvapaasta sen 12 viimeistä arkipäivää, on hänellä lisäksi oikeus 1 12 arkipäivän isyysvapaaseen vanhempainrahakauden jälkeen. Viranhaltijan tai työntekijän on ilmoitettava työnantajalle perhevapaiden käyttämisestä viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista Hoitovapaa Työntekijälle myönnetään hakemuksesta palkatonta virkavapautta/työlomaa hoitovapaata varten kunnes lapsi täyttää 3 vuotta. Hoitovapaan pitämisestä ja pituudesta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista Osittainen hoitovapaa Työntekijä, joka on ollut saman työnantajan palveluksessa yhteensä vähintään kuusi kuukautta viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana, voi saada osittaista hoitovapaata lapsen toisen lukuvuoden päättymiseen saakka. Lapsen molemmat vanhemmat tai huoltajat voivat olla osittaisella hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti. Esitys osittaisesta hoitovapaasta on tehtävä viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Osittainen hoitovapaa toteutetaan työaikaa lyhentämällä siten, että työaika on 6 h/vrk ja 30 h/vko, jollei muusta ole sovittu. Palkka maksetaan suhteessa entiseen työaikaan Tilapäinen hoitovapaa Viranhaltijalle ja työntekijälle voidaan myöntää virkavapautta/työlomaa enintään neljä työpäivää, joista kaksi on palkallista, kerrallaan hänen alle 10 vuoden ikäisen äkillisesti sairastuneen lapsensa hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi. Tilapäisestä hoitovapaasta ja sen kestosta on ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin se on mahdollista. Palkkauksen suorittamisen edellytyksenä on, että sairastumisesta ja hoitovapaan

28 tarpeesta annetaan luotettava selvitys. Molemmat vanhemmat eivät voi saada vapautusta samanaikaisesti Muut palkalliset vapaapäivät Viranhaltijan ja työntekijän työpäiviksi sattuvat 50 ja 60 vuotispäivä, oman avioliiton vihkimispäivä, lähiomaisen kuolin ja hautajaispäivä, asunnon muuttopäivä ja asevelvollisuuslain mukainen kutsuntapäivä ovat palkallisia vapaapäiviä. Jos luottamusmiehelle on myönnetty virkavapaata/työlomaa JUKO ry:n, Kirkon alan Unioni ry:n tai Seurakuntien viran ja toimenhaltijain liitto SVTL ry:n luottamusmiestehtävien hoitamista tai luottamusmieskoulutusta varten, maksetaan sanotuilta virkavapausajoilta varsinainen palkka. Luottamusmieskoulutuksen ajalta maksetaan palkkaa enintään 15 päivältä kalenterivuodessa. Reservin kertausharjoituksiin, maanpuolustuskurssille tai väestönsuojelukoulutukseen määrätylle viranhaltijalle ja työntekijälle suoritetaan kyseiseltä ajalta hänen palkkauksensa vähennettynä asianomaisella reserviläispalkalla tai sitä vastaavan korvauksen määrällä. Viranhaltijan ja työntekijän on toimitettava reserviläispalkkaa tai sitä vastaavaa korvausta koskeva todistus taloustoimistolle. Viranhaltijalla/ työntekijällä on oikeus saada työstään vapautta työnantajan määräämän työnohjauksen ajaksi. Sanotulta ajalta hän on oikeutettu saamaan palkkansa ja matkakustannusten korvausta. Kirkkohallituksen tai Kelan myöntämän varhaiskuntoutuksen ajalta maksetaan palkkaa, enintään kuitenkin 30 kalenteripäivän ajalta kalenterivuodessa. Palkalliselle ajalle myönnetty kuntoutustuki maksetaan työnantajalle Harkinnanvarainen virka ja työvapaa Harkinnanvaraisilla virka ja työvapailla tarkoitetaan vapaita, joiden myöntäminen ei perustu lainsäädäntöön tai Kirkon yleiseen virka ja työehtosopimukseen. Virka ja työvapautta haetaan kirjallisesti ja sen myöntää seurakunnan asianomainen viranomainen. Pääsääntönä on harkinnanvaraisen virka ja työvapauden palkattomuus. Harkinnanvaraista virka ja työvapautta myönnettäessä noudatetaan seuraavia määräyksiä, jollei virkasäännössä tai kirkon virka ja työehtosopimuksessa ole toisin säädetty, määrätty tai sovittu. Sääntely ei koske

29 26 henkilökohtaisesta tai muusta syystä haettavia lyhytaikaisia palkattomia lomia. 1. Harkinnanvaraista virka tai työvapautta myönnetään pääsääntöisesti vain vähintään kaksi vuotta Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän palveluksessa olleelle viranhaltijalle tai työntekijälle. 2. Harkinnanvaraista virka tai työvapautta myönnetään enintään yhdeksi vuodeksi seurakuntayhtymän ulkopuolella tapahtuvaa koulutusta ja projektiluonteista työskentelyä varten. Edellytyksenä on lisäksi, että koulutuksesta tai työstä on hyötyä työnantajalle. 3. Kirkon erityisiin tehtäviin, kuten esimerkiksi lähetystyöhön ja työhön Kirkon ulkoasiain piirissä, voidaan myöntää virka tai työvapautta pidempikin aika. 4. Uusi harkinnanvarainen virka tai työvapaus myönnetään pääsääntöisesti vasta, kun edellisestä harkinnanvaraisesta virka tai työvapaudesta on kulunut viisi vuotta. 5. Kun viranhaltija tai työntekijä siirtyy toisen työnantajan palvelukseen vakituiseksi viranhaltijaksi tai työntekijäksi, ei hänelle myönnetä harkinnanvaraista virka tai työvapautta Matkakustannusten korvaukset Palkan ohella seurakuntayhtymän viranhaltijoille ja työntekijöille suoritetaan kustannusten korvauksia virka ja työehtosopimuksen mukaan. Korvausten määrät ovat sopimuksen liitteessä 9. Matkakustannuksina suoritetaan 1. virka ja työmatkasta matkustuskustannusten korvausta, päivärahaa, majoituskorvausta ja yömatkarahaa 2. leirien ajalta matkustuskustannusten korvausta ja leiripäivärahaa sekä johtajalisää. Lisäksi leirin ajalta annetaan leirityöaikahyvitystä. Matkustuskustannuksina pidetään niitä ylimääräisiä menoja, joita työmatkasta aiheutuu. Matka asunnosta virka tai työpaikkaan ja takaisin ei ole sopimuksessa tarkoitettu korvattava matka. Matkakustannusten korvausta haetaan matkalaskulomakkeilla, joita on saatavana taloustoimistosta ja NaakkaNetistä. Leiripäivärahasta on matkalaskuun liitettävä erillinen tätä tarkoitusta varten valmistettu lomake. Matkalaskut on toimitettava taloustoimistoon kolmen kuukauden kuluessa matkan päättymisestä (VES 2 kk).

S I S Ä L L Y SL U E T T E L O. 1 Lukijalle...1

S I S Ä L L Y SL U E T T E L O. 1 Lukijalle...1 Henkilöstöopas 2007 S I S Ä L L Y SL U E T T E L O 1 Lukijalle...1 2 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä...2 2.1 Seurakuntien alue ja väestö...2 2.2 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän hallintokaavio...2

Lisätiedot

H E N K I L Ö S T Ö O P A S

H E N K I L Ö S T Ö O P A S 1 2005 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän H E N K I L Ö S T Ö O P A S 1 Lukijalle Seurakuntatyön perimmäinen tarkoitus on evankeliumin julistaminen kaikelle kansalle. Selvimmin tämä näkyy jumalanpalveluksen

Lisätiedot

rehtorit ja apulaisrehtorit,

rehtorit ja apulaisrehtorit, AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 LIITE T1 Tätä liitettä sovelletaan ten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit, kokoaikaiset opettajat, osa-aikaiset opettajat,

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti.

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti. 109 Lomapalkkaa, lomakorvausta ja lomarahaa koskeva yleismääräys 1 mom. Virkapalkat/kuukausipalkat 2 mom. Tuntipalkat 1) Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy 110 :n mukaisesti,

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit kokoaikaiset opettajat

Lisätiedot

Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä.

Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä. Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä. VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KIRKON PALKKAUSMÄÄRÄYKSISTÄ 1.5.2007

Lisätiedot

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,

Lisätiedot

projektipäällikkö Terhi Jormakka

projektipäällikkö Terhi Jormakka projektipäällikkö Terhi Jormakka Kirkkolain ja järjestyksen sekä kirkon vaalijärjestyksen muutosten valmistelu Piispainkokouksen lausunto Lainsäädännön kirkolliskokouskäsittelyt kevät ja syksy 2014 Lainsäädäntö

Lisätiedot

Työehtosopimus yliopistoissa

Työehtosopimus yliopistoissa Työehtosopimus yliopistoissa Voimassa 1.3.2010 29.2.2012 Voidaan irtisanoa päättymään 28.2.2011, jos vuoden 2011 palkankorotuksista ei päästä sopimukseen. Tämän jälkeen jatkuu vuoden kerrallaan, ellei

Lisätiedot

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö Hallintosääntö Kokous- ja palkkiosääntö 1 KOKOUS- JA PALKKIOSÄÄNTÖ Yhtymävaltuusto hyväksynyt 5.6.2013 1 Soveltamisala Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta

Lisätiedot

Vuosilomaa koskevat määräykset tulevat voimaan 1.4.2012.

Vuosilomaa koskevat määräykset tulevat voimaan 1.4.2012. Vuosilomaa koskevat määräykset tulevat voimaan 1.4.2012. 104 Vuosiloman pituus 1 mom. Vuosiloman pituus määräytyy 102 :ssä tarkoitettujen täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärän sekä vuosisidonnaiseen

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen

Lisätiedot

Toimihenkilöohjesääntö

Toimihenkilöohjesääntö Toimihenkilöohjesääntö 1 Toimihenkilöt ja toimikaudet Yhdistyksellä voi olla toimihenkilöitä. Toimihenkilöt valitsee hallitus. Yhdistyksen toimihenkilöiden työsuhteet ovat toistaiseksi voimassa olevia

Lisätiedot

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Terveydenhoitajana työelämään Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Työsi pääehdoista sovitaan työ- ja virkaehtosopimuksilla Työ- ja virkaehtosopimukset tehdään sopimusaloittain

Lisätiedot

Hyvä seura työnantajana

Hyvä seura työnantajana Hyvä seura työnantajana Vapaaehtoisuus, tuntityö, päätoimisuus mikä on tulevaisuus? Työsuhteinen työntekijä täydentää ja tukee vapaaehtoisuutta ei korvaa Seuran talous (omarahoitus, tuet) Työoikeudelliset

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Seutuhallitus 3.12.2009 205 Seutuvaltuusto 11.12.2009 31 1 Soveltamisala 1) Tätä sääntöä sovelletaan a) yhtymävaltuuston jäseniin b) yhtymähallituksen jäseniin c) tarkastuslautakuntaan

Lisätiedot

Virka- ja työehtosopimuksista, palkoista ja työajoista

Virka- ja työehtosopimuksista, palkoista ja työajoista Virka- ja työehtosopimuksista, palkoista ja työajoista OAJ Pohjois-Karjalan alueasiamies, pääluottamusmies Kitee Kesälahti Rääkkylä Niilo Hirvonen 26.4.2012 Kuopio, Kimmel NOPEX-koulutus Osa-03: Virka-

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

Merenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus

Merenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus 3 TES: 313013 PL: 01 Merenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan valtiovarainministeriön sekä Akava-JS ry:n,

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 26.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala...3

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 1 Sisältö TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala... 3 1 LUKU PALKKIOT... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI 041 00 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAISION KAUPUNKI 041 00 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNKI 041 00 1 RAISION KAUPUNGIN Kaupunginvaltuuston 17.1.2005 muuttama, voimaantulo 21.1.2005 1 SOVELTAMISALA 2 KOKOUSPALKKIOT Luottamushenkilölle suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta,

Lisätiedot

OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen

OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen OSIO D AMMATTIKORKEAKOULU I SOVELTAMINEN 1 Soveltamisala Ammattikorkeakoulun opetushenkilöstöön sovelletaan tämän osion lisäksi soveltuvin osin OVTES:n osiota A ja

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET LIITE 13 MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala ja sovellettavat määräykset Lomittajilla tarkoitetaan myös turkistuottajien lomituspalvelulaissa (1264/2009) tarkoitettuja paikallisyksikön

Lisätiedot

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9

Lisätiedot

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Tehy, Edunvalvontatoimiala Muutoksia säännölliseen työaikaan Tasoittumisjakso Säännöllisen työajan tulee tasoittua kahden, kolmen taikka neljän viikon

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN KUNTA PALKKIOSÄÄNTÖ

PUNKALAITUMEN KUNTA PALKKIOSÄÄNTÖ PUNKALAITUMEN KUNTA PALKKIOSÄÄNTÖ PUNKALAITUMEN KUNNAN PALKKIOSÄÄNTÖ Sisällysluettelo 1 SOVELTAMISALA 1 2 KOKOUSPALKKIOT.1 3 SAMANA PÄIVÄNÄ PIDETYT KOKOUKSET.2 4 VUOSIPALKKIOT..2 5 MUUN PALKKION MAKSAMINEN.3

Lisätiedot

lomauttamismenettelystä ja 1omauttamisen vaikutuksista. Lomauttamisen syynä on yleensä menekkivaikeuksista tai muista tuotan- 1993 vp- HE 1

lomauttamismenettelystä ja 1omauttamisen vaikutuksista. Lomauttamisen syynä on yleensä menekkivaikeuksista tai muista tuotan- 1993 vp- HE 1 1993 vp- HE 1 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkolliskokouksen ehdotuksen mukaisesti kirkkolakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös evankelis-luterilaisen

Lisätiedot

Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet:

Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet: Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet: 1. Harkinnanvaraisen virka- tai työvapaan määritelmä ja myöntämisen yleiset edellytykset Harkinnanvaraisella virka- ja työvapaalla

Lisätiedot

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Työstä poissaolot - perhevapaat STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Taustaa työstä poissaoloille Työstä poissaoloja voidaan ryhmitellä

Lisätiedot

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen YLEINEN OSA KUNNALLINEN KUUKAUSIPALKKAISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS 2014 2016 I LUKU YLEINEN OSA 1 Soveltamisala 1 mom. Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevassa ja vähintään neljän

Lisätiedot

Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot

Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot Uusi työaikamalli Kansanopistojen rehtorit 16.2.2010 Asiantuntija Salla Pyymäki Tuottavuus- ja palkkakilpailukykyohjelma Neuvottelutulos 8.2.2010 (hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2005 2007 VIII LUVUN JA IX LUVUN MUUTTAMISESTA Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2005 2007 lomauttamista koskevan

Lisätiedot

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES 2012-2013) keskeiset materiaaliset muutokset.

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES 2012-2013) keskeiset materiaaliset muutokset. 1 (6) KVTES 2012 2013: keskeiset materiaaliset muutokset Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES 2012-2013) keskeiset materiaaliset muutokset. Palkkausluku (luku II) Palkkausluvun sisältöä

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

TYÖSOPIMUS. Työsuhteen alkamispäivämäärä Työsuhteen alkaessa on. kuukauden koeaika Työsopimus on voimassa Toistaiseksi

TYÖSOPIMUS. Työsuhteen alkamispäivämäärä Työsuhteen alkaessa on. kuukauden koeaika Työsopimus on voimassa Toistaiseksi Työnantaja TYÖSOPIMUS Työsuhteen osapuolet Työsopimuksen voimassaolo Työntekijä Henkilötunnus Yllä mainittu työntekijä sitoutuu korvausta vastaan tekemään yllä mainitun työnantajan hänelle osoittamaa työtä

Lisätiedot

Henkilöstön siirtymisperiaatteet 25.11.2011. Anne-Maj Salmi Heta henkilöstötyöryhmän puheenjohtaja

Henkilöstön siirtymisperiaatteet 25.11.2011. Anne-Maj Salmi Heta henkilöstötyöryhmän puheenjohtaja Henkilöstön siirtymisperiaatteet 25.11.2011 Anne-Maj Salmi Heta henkilöstötyöryhmän puheenjohtaja Päijät-Hämeen liitto, Hämeenkatu 9 A, 15110 LAHTI www.paijat-hame.fi/fi/paketti Heta henkilöstötyöryhmä

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1954 N:o 29-30 N :o 29. Kiertokirje kovan rahan lähettämisestä Suomen Pankin pää- ja haarakonttoreihin. Tiliohjesäännön 50 :n 2. kohdan määräysten mukaan

Lisätiedot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa 1.2.2016 31.1.2017 Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa

Lisätiedot

KEMIN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.1. 2005 11

KEMIN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.1. 2005 11 Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2005 ALKAEN Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.1. 2005 11 Muutos KV 28.8.2006

Lisätiedot

1. Lakiin tai virka-/työehtosopimukseen perustuva. Subjektiivinen oikeus edellytysten täyttyessä

1. Lakiin tai virka-/työehtosopimukseen perustuva. Subjektiivinen oikeus edellytysten täyttyessä Virkavapaa, työvapaa Hakemuksen perusteella määräajaksi myönnetty vapautus työtehtävien hoitamisesta kokonaan tai osittain palkattomana tai palkallisena 1. Lakiin tai virka-/työehtosopimukseen perustuva

Lisätiedot

Joustavan työajan käyttö hautaustoimessa. 27.10.2010 vt. puistopäällikkö Sirpa Alanne

Joustavan työajan käyttö hautaustoimessa. 27.10.2010 vt. puistopäällikkö Sirpa Alanne Joustavan työajan käyttö hautaustoimessa 27.10.2010 vt. puistopäällikkö Sirpa Alanne kirvestes 160 (160.1 ja 211 ) Yleinen säännöllinen työaika -1 mom. Viranhaltijan/ työntekijän yleinen säännöllinen työaika

Lisätiedot

Palkallisten ja palkattomien virkavapauksien/työlomien anomis- ja hyväksymiskäytäntö

Palkallisten ja palkattomien virkavapauksien/työlomien anomis- ja hyväksymiskäytäntö Pysyväisohje Muutos 7.8.2014 kohtaan 5.2. (merkitty kursiivilla) Palkallisten ja palkattomien virkavapauksien/työlomien anomis- ja hyväksymiskäytäntö Kaikki sekä palkattomat että palkalliset virkavapaudet/työlomat

Lisätiedot

Järvenpään kirkkovaltuusto päättää neuvottelukeskuksen toimintasuunnitelmasta ja talousarvioista ja valitsee johtajan.

Järvenpään kirkkovaltuusto päättää neuvottelukeskuksen toimintasuunnitelmasta ja talousarvioista ja valitsee johtajan. JÄRVENPÄÄN, KERAVAN JA TUUSULAN SEURAKUNTIEN PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUKSEN OHJESÄÄNTÖ Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakutien perheasiain neuvottelukeskuksen tehtävänä on kirkkomme tunnustuksen pohjalla

Lisätiedot

1 Yleistä. 2 Kokouspalkkiot LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

1 Yleistä. 2 Kokouspalkkiot LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 1 Yleistä 2 Kokouspalkkiot Luottamushenkilöille suoritetaan tämän säännön mukaisesti palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta ansionmenetyksestä ja kustannuksista,

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015

MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015 1 Päivitetty ohje MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015 POISSAOLOJEN ILMOITUSKÄYTÄNTÖ JA PALKATTOMIEN VIRKAVAPAUKSIEN / TYÖLOMIEN MYÖNTÄMISESSÄ NOUDATETTAVAT PERIAATTEET 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1. ISLO 6.10.2011 klo 14-16

TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1. ISLO 6.10.2011 klo 14-16 TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1 ISLO 6.10.2011 klo 14-16 TYÖLLISTÄMISEN ASKELEET 1/4 Yhdistys lähtövalmiiksi työnantajana 1. Allekirjoitusoikeudet, päätöksenteko, ry 2. Arvio rahoista 3. Y-tunnus 4. Hallitus

Lisätiedot

1 Sopimuksen soveltamisala

1 Sopimuksen soveltamisala VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS SEURAKUNNAN PALVELUKSESSA OLLEEN VIRANHALTIJAN/TYÖNTEKIJÄN KUOLTUA SUORITETTAVASTA RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA TALOUDELLISESTA EDUSTA 1 Sopimuksen soveltamisala 1 mom. Tässä

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Kuntaan palvelussuhteessa olevaan sovelletaan palkkioiden osalta tätä palkkiosääntöä sekä kulloinkin voimassa olevia virka- ja työehtosopimuksia.

Kuntaan palvelussuhteessa olevaan sovelletaan palkkioiden osalta tätä palkkiosääntöä sekä kulloinkin voimassa olevia virka- ja työehtosopimuksia. KIRKKONUMMEN KUNNAN PALKKIOSÄÄNTÖ Voimaantulopäivämäärä 1.2.2013 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kunnan luottamushenkilöille suoritetaan palkkioita luottamustoimen hoitamisesta ja korvausta ansionmenetyksestä

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2009

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2009 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2009 Kaupunginhallitus 14.4.2008 Kaupunginvaltuusto 28.4.2008 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI SISÄLLYSLUETTELO 1 SOVELTAMISALA... 1

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

VAKINAISTEN MUUSIKKOJEN TEATTERITYÖEHTOSOPIMUS

VAKINAISTEN MUUSIKKOJEN TEATTERITYÖEHTOSOPIMUS VAKINAISTEN MUUSIKKOJEN TEATTERITYÖEHTOSOPIMUS 1 Sopimuksen soveltamisala Tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvat jäljempänä mainituin rajoituksin ammattiteattereiden palveluksessa olevat kuukausipalkkaiset

Lisätiedot

KAARINAN KAUPUNGIN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAARINAN KAUPUNGIN PALKKIOSÄÄNTÖ KAARINAN KAUPUNGIN PALKKIOSÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala... 1 2 Kokouspalkkiot... 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 1 4 Vuosipalkkiot... 2 5 Sihteerin ja esittelijän palkkiot... 2 6 Katselmus,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012. 1009/2012 Kirkolliskokouksen päätös. kirkkojärjestyksen muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012. 1009/2012 Kirkolliskokouksen päätös. kirkkojärjestyksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1009/2012 Kirkolliskokouksen päätös kirkkojärjestyksen muuttamisesta Annettu Turussa 5 päivänä marraskuuta 2009 ja 12 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 7.3.2016 Voimaantulopäivä 1.4.2016 Soveltamisala 1 Luottamushenkilölle suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,

1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit kokoaikaiset opettajat osa-aikaiset

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan

Lisätiedot

VIRKOIHIN JA TOIMIIN LIITTYVÄ PÄÄTÖKSENTEKO, ESITTELY JA MENETTELYTAVAT

VIRKOIHIN JA TOIMIIN LIITTYVÄ PÄÄTÖKSENTEKO, ESITTELY JA MENETTELYTAVAT 1 Liite Lapin yliopiston johtosääntöön VIRKOIHIN JA TOIMIIN LIITTYVÄ PÄÄTÖKSENTEKO, ESITTELY JA MENETTELYTAVAT 1.1 Viran perustaminen Virka on perustettava ennen täyttötoimenpiteisiin ryhtymistä. Viran

Lisätiedot

1. Kaupungin toimielinten kokouksista suoritetaan palkkiot seuraavasti: A. kaupunginvaltuusto, - hallitus ja sen jaostot sekä tarkastuslautakunta 45

1. Kaupungin toimielinten kokouksista suoritetaan palkkiot seuraavasti: A. kaupunginvaltuusto, - hallitus ja sen jaostot sekä tarkastuslautakunta 45 NIVALAN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 17.12.2008 48 Voimaantulopäivä: 1.1.2009 1 SOVELTAMISALA 2 KOKOUSPALKKIOT Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille.

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. PALKKAUS 37 Palkanmaksu 3 mom. Palkan maksaminen VUOSILOMA Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. Maksu- tai siirtomääräys on tällöin lähetettävä niin ajoissa, että palkan

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

Työelämän ABC. Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva työsopimus?

Lisätiedot

Tulokasopas. Käyntiosoite: Rantalantie 6, 81720 Lieksa PL 13, 81701 Lieksa Puh. 04010 44000 Fax (013) 525 050 Kirjaamo@lieksa.fi www.lieksa.

Tulokasopas. Käyntiosoite: Rantalantie 6, 81720 Lieksa PL 13, 81701 Lieksa Puh. 04010 44000 Fax (013) 525 050 Kirjaamo@lieksa.fi www.lieksa. Tulokasopas 1 Tulokasopas Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto xx.xx.2016 Tulokasopas 2 TERVETULOA LIEKSAN KAUPUNGIN PALVELUKSEEN Esitän parhaimmat onnittelut uudesta työpaikastasi ja samalla toivotan

Lisätiedot

1 Peruspalkat, kokemuslisä ja opetusvelvollisuus (1.4.2013 lukien) - opetusvelvollisuus enintään 280 tuntia vuodessa

1 Peruspalkat, kokemuslisä ja opetusvelvollisuus (1.4.2013 lukien) - opetusvelvollisuus enintään 280 tuntia vuodessa URHEILUOPISTOT REHTORIT JA APULAISREHTORIT 1 Peruspalkat, kokemuslisä ja opetusvelvollisuus (1.4.2013 lukien) Pöytäkirjamerkintä: Palkkamääräysten edessä marginaalissa oleva 6-numeroinen numerosarja on

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

Ylöjärven kaupungin henkilöstösääntö

Ylöjärven kaupungin henkilöstösääntö 1 (6) Ylöjärven kaupunki Ylöjärven kaupungin henkilöstösääntö Voimaantulo 01.01.2015 Kaupunginvaltuusto hyväksynyt x.x.2014 1 Henkilöstösäännön soveltaminen Henkilöstösäännössä määrätään päätöksenteosta

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kunnanvaltuusto hyväksynyt 12.4.2007 23 Voimaantulo 1.4.2007 2 SISÄLTÖ 1 SOVELTAMISALA... 3 2 KOKOUSPALKKIOT... 3 3 SAMANA PÄIVÄNÄ

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10 1 LUKU TUKIPALVELUIDEN TOIMINTA-AJATUS, RAKENNE JA TEHTÄVÄT 1 Toiminta-ajatus Jyväskylän seurakunnan tukipalveluiden

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

2 Kokouspalkkiot 1 mom. Kunnan toimielinten kokouksista maksetaan luottamushenkilöille ja viran- ja toimenhaltijoille seuraavasti:

2 Kokouspalkkiot 1 mom. Kunnan toimielinten kokouksista maksetaan luottamushenkilöille ja viran- ja toimenhaltijoille seuraavasti: Valtuusto 10.12.2012 50 1 (6) LAUKAAN KUNNAN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty valtuuston kokouksessa Voimaantulo 1.1.2013 1 Soveltamisala Kunnan luottamushenkilöille maksetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY TYÖSOPIMUSMALLI YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY Alla mainittu työnantaja ja ylempi toimihenkilö (jäljempänä toimihenkilö) ovat sopineet seuraavista työsuhteen ehdoista. Lisäksi on otettava huomioon mahdollisen

Lisätiedot

KVTES:n vuosilomamääräysten muutokset. 11 Vuosiloman siirto. Työkyvyttömyys

KVTES:n vuosilomamääräysten muutokset. 11 Vuosiloman siirto. Työkyvyttömyys KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 4 1 (8) KVTES:n vuosilomamääräysten muutokset IV LUKU VUOSILOMA 11 Vuosiloman siirto Työkyvyttömyys 1 mom. Jos viranhaltija/työntekijä on vuosilomansa tai säästövapaan alkaessa

Lisätiedot

Kokemäen seurakunta Kirkkoneuvoston ohjesääntö 1 ( 7 ) kv 15.5.2014 5. Kokemäen seurakunnan kirkkoneuvoston ohjesääntö

Kokemäen seurakunta Kirkkoneuvoston ohjesääntö 1 ( 7 ) kv 15.5.2014 5. Kokemäen seurakunnan kirkkoneuvoston ohjesääntö Kokemäen seurakunta Kirkkoneuvoston ohjesääntö 1 ( 7 ) Kokemäen seurakunnan kirkkoneuvoston ohjesääntö Hyväksytty kirkkovaltuustossa 15. päivänä toukokuuta 2014 Vahvistettu Turun Arkkihiippakunnan tuomiokapitulissa.

Lisätiedot

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015 Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015 Puuliitto www.puuliitto.fi 1 Metsäkonealan työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017. TYÖAIKA Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja

Lisätiedot

VIRKA-, TYÖ- JA PERHEVAPAAT. Virkavapaan/ työvapaan hakeminen ja muuta huomioitavaa. 1. Sairausloma

VIRKA-, TYÖ- JA PERHEVAPAAT. Virkavapaan/ työvapaan hakeminen ja muuta huomioitavaa. 1. Sairausloma VIRKA-, TYÖ- JA PERHEVAPAAT Virkavapaan/ työvapaan hakeminen ja muuta huomioitavaa 1. Sairausloma Työntekijän/viranhaltijan lyhytaikaisen (enintään 3 päivää) sairausloman voi myöntää lähiesimies tai muu

Lisätiedot

ÄITIYS-, ISYYS- JA VANHEMPAINVAPAA SEKÄ ERILAISET LAPSEN HOITOVAPAAT 30.10.2014 1 (12)

ÄITIYS-, ISYYS- JA VANHEMPAINVAPAA SEKÄ ERILAISET LAPSEN HOITOVAPAAT 30.10.2014 1 (12) ÄITIYS-, ISYYS- JA VANHEMPAIN SEKÄ ERILAISET LAPSEN HOITOT 30.10.2014 1 (12) ÄITIYS- Äitiysvapaa 105 arkipäivää, alkaa 30 ( 50) arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. KVTES V luku 6 TSL 4:1 3a SVL 9:3

Lisätiedot

Tampereen evankelis luterilaisen seurakuntayhtymän kasvatustyön

Tampereen evankelis luterilaisen seurakuntayhtymän kasvatustyön 1/6 Tampereen evankelis luterilaisen seurakuntayhtymän kasvatustyön JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty yhteisessä kirkkovaltuustossa 7.12.2006 A. Yleissäännökset 1 Tampereen evankelisluterilainen seurakuntayhtymä

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.11.2012 14 9.12.2013 251

SAVONLINNAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.11.2012 14 9.12.2013 251 SAVONLINNAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.11.2012 14 9.12.2013 251 Voimaantulo 1.1.2014 1 1 Soveltamisala Luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 14.10.2013 118 Voimaan 1.1.2014 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimiala... 2 II LUKU... 2 2 Johtokunta... 2 III LUKU...

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN P A L K K I O S Ä Ä N T Ö. Kaupunginvaltuuston 15. päivänä joulukuuta 2008 hyväksymä. Voimassa 1.1.2009 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN P A L K K I O S Ä Ä N T Ö. Kaupunginvaltuuston 15. päivänä joulukuuta 2008 hyväksymä. Voimassa 1.1.2009 alkaen. 1 VANTAAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN P A L K K I O S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 15. päivänä joulukuuta 2008 hyväksymä. Voimassa 1.1.2009 alkaen. I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PYHTÄÄN KUNTA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kunnanhallitus 10.12.2012 355 Kunnanvaltuusto 17.12.2012 93 Voimaantulo 1.1.2013 1 Soveltamisala Kunnan luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

KIRKON YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KIRKON YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KIRKON YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Sopimuksen allekirjoittaminen 1 mom. Kirkon työmarkkinalaitos sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry., Kirkon

Lisätiedot

HENKILÖSTÖVUOKRAUS/TYÖSUHDEOPAS. terveydenhuoltoala sosiaaliala

HENKILÖSTÖVUOKRAUS/TYÖSUHDEOPAS. terveydenhuoltoala sosiaaliala HENKILÖSTÖVUOKRAUS/TYÖSUHDEOPAS terveydenhuoltoala sosiaaliala Sisällysluettelo Tervetuloa Kuhilaan työntekijäksi!... 3 KUHILAS TYÖNANTAJANA... 4 PALKANMAKSU... 5 Ylityöt...6 Lomakorvaus, lomalisä ja lomaraha...6

Lisätiedot

Eteva kuntayhtymän henkilöstösääntö

Eteva kuntayhtymän henkilöstösääntö Eteva kuntayhtymän henkilöstösääntö Eteva kuntayhtymä Yhtymähallitus 21.4.2016 30 liite 7 Yhtymäkokous 19.5.2016 12 liite 12 Sisältö 1 Yleistä... 3 1 Henkilöstösäännön soveltaminen... 3 2 Viran ja työsopimussuhteisen

Lisätiedot

Henkilöstöhallinnon toimistotyöt. Työsuhde ja palkkaus

Henkilöstöhallinnon toimistotyöt. Työsuhde ja palkkaus Henkilöstöhallinnon toimistotyöt Työsuhde ja palkkaus Henkilöstöhallinnon toimistotyöt Työsuhde Työsuhteen solmiminen Epätyypilliset työsuhteet Työsuhteen irtisanominen Palkkaus Palkkausperusteet, palkkaustavat

Lisätiedot

Tekstimuutokset farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimukseen 1.11.2010 alkaen

Tekstimuutokset farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimukseen 1.11.2010 alkaen Tekstimuutokset farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimukseen 1.11.2010 alkaen Seuraavassa selostetaan tärkeimmät muuttuvat tekstikohdat. Tekstin jälkeen on lyhyt selostus asiasta. 5 Työaika 2. Säännöllisen

Lisätiedot