1. Etevan henkilökunta JHL ry Vanhat ammattinimikkeet... 4
|
|
- Pasi Aro
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kevätkokousaloitteet
2 2
3 Edustajiston kevätkokoukselle tehtiin määräaikaan mennessä 13 aloitetta. Kaikki aloitteet ovat yhdistysten tekemiä. Neljä aloitetta käsittelee muutosesityksiä voimassa olevaan sopimukseen, joten ne siirretään vakiintuneen käytännön mukaan edunvalvontaosastolle otettavaksi huomioon, kun asetetaan sopimuskierroksen tavoitteita. Aloitteeseen 13 on hallitus antanut vastauksen tammikuussa Sisältö 1. Etevan henkilökunta JHL ry Vanhat ammattinimikkeet Porin kunnalliset JHL ry (062)... 6 Pitkäaikaisesta jäsenyydestä muistaminen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän JHL ry (212)... 8 Neuvottelutavoitteet liiton yhdistyksille ennen sopimusneuvottelujen aloittamista Rovaniemen kaupunkiseudun JHL ry (632)...10 Perhepäivähoitajaliitettä koskevat koulutustilaisuudet Julkisten ja hyvinvointialojen opiskelijat (850)...12 Valtakunnallisen nuorisotoimikunnan perustaminen Vaasan kaupungin kunnalliset JHL ry / Vasa stad kommunalanställda JHL rf (127)...14 Aloite opiskelijayhdistyksen tarpeellisuuden selvittämiseksi Julkisten ja hyvinvointialojen opiskelijat JHL ry (850)...16 Liitolle päätoiminen nuoriso- ja opiskelijatoiminnasta vastaava toimitsija Helsingin mielenterveystyöntekijät JHL ry...18 JHL:n osallistuminen mielenterveysmessuille Limingan JHL ry (531)...20 Oman lapsen asema hoitoryhmässä ja perhepäivähoitajien ylityökorvaus Haapajärven JHL ry (395)...20 Toimistohenkilöstön palkkauksen ajan tasalle saattaminen Haapajärven JHL ry (395)...22 Sivistystoimen peruspalvelutehtävien palkkauksen ajan tasalle saattaminen Keuruun Kunnalliset JHL ry (362)...22 Jaksotyön sopimusmääräysten uudistaminen Keuruun kunnalliset JHL 362 ry...23 Keski-Suomen aluetoimiston resurssit
4 Aloite 1 Etevan henkilökunta JHL ry 630 Vanhat ammattinimikkeet Jäsenistömme keskuudessa on herännyt kysymys mihin ovat hävinneet vanhat ammattinimikkeet työmarkkinoilta (nimikkeillä tarkoitamme mm. vajaamielish., mielisairaanh., kehitysvammah., apuhoitaja.) Vanhat ammattinimikkeet tulevat eteen varsinkin rekrytointitilanteessa, kun töihin ottaja ei tunne nimikkeitä. Asia vaikeuttaa esim. palkkauksen tasoa sekä mahdollisesti muitakin ammattihenkilöstölle kuuluvia etuuksia tai velvoitteita määritellessä, esim. lääkehoito. Vaikka laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksesta määritellään jo vuonna 2005, niin vanhoilla nimikkeillä olevia työntekijöitä on vielä töissä ja jopa hakeutumassa uusiin tehtäviin. Onhan myös niin, että yleensä vanhalla ammattinimikkeellä oleva henkilö on nimenomaisesti täsmäkoulutettu kyseiseen tehtävään sekä omaa yleensä pitkän työkokemuksen. Täten toivommekin JHL:n edustajiston ottavan kyseisen asian esille kevätkokouksessa muistutuksena siitä, että vanhat ammattinimikkeet pysyisivät tasavertaisina uusien kanssa työmarkkinoilla Hallitus Vastaus aloitteeseen 1 Kouluasteen tutkinto on vanha ammatillisista tutkinnoista käytetty nimitys luku oli suurta ammatillisen koulutuksen muutosta. Kouluasteiset tutkinnot muuttuivat vähitellen toisen asteen tutkinnoiksi ja siinä yhteydessä vanhat tutkintonimikkeetkin muuttuivat merkittävästi. Kouluasteen tutkinnon oli peruskoulupohjaisilla 2,5 v. ja ylioppilaspohjaisilla 1,5 v. Nykyinen toisen asteen tutkinto on kolmivuotinen ja laajuudeltaan 120 opintoviikkoa. 1. Nimikesuojatut ammattinimikkeet Vanhoista ammattinimikkeistä vajaamielishoitaja, mielisairaanhoitaja, ja apuhoitaja on poistettu nimikesuojattujen ammattihenkilöiden listalta vuoden 2008 alusta voimaan tulleen asetuksen mukaisesti (1338/2007). Nimikkeet poistettiin, koska kyseisiä koulutuksia ei Suomessa enää järjestetä. Muita poistettuja ammattinimikkeitä olivat: hammashoitaja, jalkojenhoitaja, kuntohoitaja, lastenhoitaja, lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja, mielenterveyshoitaja ja perushoitaja nimikkeet. Asetusmuutos ei vaikuta ko. ammattinimikkeiden asemaan vaan nimikesuojauksen saaneet katsotaan edelleen terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja asetuksen tarkoittamiksi terveydenhuollon ammattihenkilöiksi ja heillä on oikeus käyttää ammattinimikettään. 2. Kehitysvammahoitajan ammattinimike Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden kelpoisuuslaissa (272/2005) tehtävissä vaadittavia kelpoisuuksia on myös täsmennetty ja saatettu vastaamaan uudistuneita koulutusraken- 4
5 teita. Laissa määritellään kelpoisuudet keskeisimpiin sosiaalialan tehtäviin. Lain pykälät esim. 8 lähihoitaja kertoo ko. ammatin nimikkeet, ei siihen vaadittavaa koulutusta. Koska kehitysvammahoitajan koulutusta ei enää ole, tutkinnon suorittaneen henkilön kelpoisuus on turvattu siirtymäsäännöksellä. Kehitysvammahoitaja voi hoitaa edelleen tehtäviä, joissa vaaditaan sosiaali- ja terveydenhuollon perustutkintoa, jos hän on ennen lain voimaantuloa suorittanut aikaisemman kouluasteisen tutkinnon. Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden kelpoisuuslain yhtenä tavoitteena on ollut myös yhtenäistää ammattinimikkeistöä, joten monet kunnat ovat muuttaneet esim. kodinhoitajien ja kehitysvammahoitajien ammattinimikkeet lähihoitajaksi. 3. Lääkehoito-oikeudet STM:n työryhmä laati valtakunnalliset ohjeet lääkehoidon toteuttamiseksi vuonna Turvallinen lääkehoito oppaan tarkoituksen on yhtenäistää lääkehoidon toteuttamisen periaatteet ja selkeyttää lääkehoitoon liittyvää vastuunjakoa. Ohjeet ovat samat kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon julkisille ja yksityisille toimintayksiköille sekä lääkehoitoa toteuttaville muille alueille. Opas luokittelee lääkehoitoa toteuttavan henkilöstön valmiudet ja edellytykset osallistua lääkehoidon toteuttamiseen nykyisten koulutusvaatimusten pohjalta. Näin ollen lääkehoitoon koulutetun nimikesuojatun terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävät lääkehoidossa ovat laajemmat kuin lääkehoitoon koulutusta saaneen sosiaalihuollon ammatilliseen henkilöstöön kuuluvan työntekijän. Lisäkoulutuksen avulla henkilöstö voi laajentaa valmiuksiaan ja tehtäviään lääkehoidossa. Lisäksi koko henkilöstöltä edellytetään jatkuvaa lisä- ja täydennyskoulutusta sekä säännöllistä lääkehoitoluvan uusimista. Lisä- ja täydennyskoulutuksella turvataan ajantasaiset lääkehoitovalmiudet myös niillä työntekijäryhmillä, joiden aikaisemmin hankittu ammatillinen koulutus ei vastaa vastaavantasoista nykyistä koulutusta. Alojen täydennyskoulutuslait antavat työntekijöille oikeuden, mutta myös velvollisuuden osallistua ammattitaitonsa kehittämiseksi järjestettävään koulutukseen ja työnantajalla on velvollisuus mahdollistaa henkilöstön täydennyskoulutukseen osallistuminen. JHL on ollut yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriöön kehitysvammahoitajan rajallisen lääkehoito-oikeuden vuoksi. Kehitysvammahoitajan tutkinnossa on suoritettu laaja terveydenhuollon oppimäärä (494 tuntia). Peruspalveluministeri Paula Risikko vastasi maaliskuussa 2008 asiaan liittyen: Turvallinen lääkehoito -oppaan mukaan vajaamielis- ja kehitysvammahoitajien vastuualueina lääkehoidon toteuttamisessa ovat valmiiksi jaettujen lääkkeiden antaminen luonnollista tietä, injektioiden antaminen ihon alle ja lääkkeiden jako dosettiin potilaan kotona. Vajaamielis- ja kehitysvammahoitajille on järjestettävä näihin vastuualueisiin liittyvä tarvittava lisäkoulutus, ja heidän on annettava osaamisestaan näyttö. Niiden perusteella terveydenhuollon toiminnasta vastaava lääkäri antaa kirjallisen luvan lääkehoidon toteuttamiseen. Edustajisto toteaa, että erilaiset siirtymäsäännökset sekä sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutusvelvoitteet pyrkivät siihen, että myös vanhat ammattinimikkeet pysyvät tasavertaisina uudistuneiden tutkintojen rinnalla työmarkkinoilla. 5
6 Aloite 2 Porin kunnalliset JHL ry (062) Pitkäaikaisesta jäsenyydestä muistaminen Nykytilanne: Pitkäaikaiseksi jäsenyydeksi katsotaan liitossa oloaikaa 30 vuotta ja edeltäjäliittoon (KTV, VAL, VTY) tuloaika pitää olla ennen Liiton hallituksen työvaliokunta on tehnyt päätöksen, jonka mukaan em. jäsenille luovutetaan kiitoksena ja huomionosoituksena JHL:n tunnuksin varustettu rannekello. Nykytilanteen mukaan tämä tarkoittaa sitä, että liiton muistaminen 30 vuoden jäsenyydestä päättyy vuonna Aloitteemme: Käytäntöä muutetaan poistamalla tuo päiväraja. Näin jokainen, joka täyttää käytännön muut ehdot, tulee jatkossakin saamaan liiton huomionosoituksen pitkäaikaisesta 30 vuoden jäsenyydestään. Palkitseminen on perusteltua 30 vuoden jäsenyydestä Ulla Pynnä puheenjohtaja Kaisu Plaami sihteeri 6
7 Vastaus aloitteeseen 2 Porin kunnalliset esittää, että yli 30-vuoden jäsenyydestä JHL:ssä tai sen edeltäjäliitoissa pitäisi jäseniä palkita liiton kellolla myös jälkeen. Nykymuotoinen pitkäaikaisjäsenyydestä palkitseminen otettiin käyttöön siinä yhteydessä kun KTV:n säännöistä vapaajäsenyys poistettiin myös ennen liittyneiltä jäseniltä. Tämä sääntömuutos toteutettiin JHL:lää perustettaessa ja JHL:n jäsenyysehdot yhdenmukaistuivat silloin VAL:lin jäsenyyskäytäntöjen kanssa. Vapaajäsenyyden poistamisella on ollut merkittävä tervehdyttävä vaikutus liiton ja yhdistysten talouteen. Koska osa jäsenistöä joutui silloisessa sääntömuutostilanteessa tietyllä tavalla väliinputoajiksi, niin tämän kompensoimiseksi päätettiin ottaa käyttöön kellolla palkitseminen. Vuonna 2012 ollaan siinä tilanteessa, että vapaajäsenyysväliinputoajia ei enää tule ja siksi myös kelloilla palkitseminen päättyy. Palkitseminen, palautteen anto ja huomioiminen ovat tärkeitä asioita yhdistystoiminnassa ja asiaan on hyvä kiinnittää huomiota liiton ja yhdistysten toiminnan kaikilla tasoilla, mutta siihen on hyvä pohtia uusia dynaamisempia muotoja ja perusteita. Liitto on vastannut kelloilla palkitsemisen kustannuksista ja ne ovat olleet vuositasolla yli Samaan aikaan liitto on painiskellut talouden tiukkenemisen kanssa eivätkä jäsenmaksutulot ole kattaneet JHL:ssä varsinaisen toiminnan menoja lukuun ottamatta vuotta Liiton maksavien jäsenten määrän ennakoidaan edelleen laskevan 2 % vuodessa ja riski suurempaankin nopeaan jäsenkatoon on kasvamassa julkisen talouden tiukentuessa ja palvelutuotannon rakenteita muokattaessa. Näin ollen jäsenmaksutulojen ja varsinaisen toiminnan menojen välinen erotus tullee jatkossa vain kasvamaan huolimatta tiukasta menokurista liiton toiminnassa ja voimakkaasta henkilöstökulujen hallinnasta. Edustajisto toteaa, että jos Porin kunnallisten aloite toteutettaisiin niin sen aiheuttamat kustannukset aikavälillä olisivat noin 1,5 miljoonaa euroa eli vuositasolla se heikentäisi liiton taloutta vajaalla eurolla. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ja epävarmassa jäsenkehityksessä ei ole perusteltua jatkaa palkitsemiskäytäntöä, joka jo alun perinkin oli tarkoitettu tilapäiseksi siirtymävaiheen toimeksi. 7
8 Aloite 3 Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän JHL ry (212) Neuvottelutavoitteet liiton yhdistyksille ennen sopimusneuvottelujen aloittamista Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän JHL 212 on hallituksen kokouksessaan päättänyt tehdä seuraavan aloitteen JHL:n edustajistolle. Aloite: Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän JHL ry (212) esittää Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistolle, että jatkossa liiton yhdistyksille lähetetään neuvottelutavoitteet ennen alkavia sopimusneuvotteluja Kuntatyönantajan ja muiden työnantajien kanssa. Perustelut: Viimeisimpien sopimusneuvottelujen käynnistyessä tammikuussa ei ainakaan niille yhdistyksille, joilla ei ole edustajaa liiton hallituksessa, tullut tietoa neuvottelutavoitteista. Jäsenet kuitenkin kyselevät tavoitteista ja aiempien edustajiston hyväksymien sopimusten yhteydessä asettamista tavoitteista luottamusmiehiltä ja edustajiston jäseniltä. Vuonna 2010 edustajiston hyväksyessä silloisen sopimuksen, edustajisto asetti tavoitteeksi korjata silloin kokonaan ilman 0,7 %:n palkankorotusta jääneet ammattiryhmät ja pienemmän palkankorotuksen saaneet ryhmät kuten teknisen sopimuksen piiriin kuuluvan tammihelmikuussa käydyissä sopimusneuvotteluissa. Toisin kuitenkin kävi ja jäsenistön keskuudessa, etenkin ko. ammattiryhmien osalta onkin oikeutetusti tullut kriittinen palaute, miksi liiton neuvottelijat ja edustajisto ei noudattanut aiempia päätöksiään, hyväksyessään neuvotellun sopimuksen Tarja Kareinen sihteeri 8
9 Vastaus aloitteeseen 3 JHL:n sääntöjen 12 pykälän 7 momentin c-kohdan mukaan liiton hallitus johtaa ja valvoo liiton työehto-, virkaehto- ja muuta jäsenistön edunvalvontaan liittyvää sopimustoimintaa. Sääntöjen 12 pykälän 7 momentin d-kohdan mukaisesti liiton hallitus myös asettaa sopimustavoitteet. Neuvotteluihin valmistauduttaessa asetettuja neuvottelutavoitteita sovitetaan sopimusalasta ja neuvottelutilanteesta riippuen eriävässä määrin yhteen muiden järjestöjen tavoitteiden kanssa. Virka- ja työehtosopimuksen hyväksymisestä päättää liiton sääntöjen mukaisesti edustajisto tai liiton hallitus. JHL:n sopimustavoitteiden määrittelyssä noudatetaan vuosien kuluessa kehittynyttä yhteistoiminnallista ja eri tahoja (hallitus, luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut) osallistavaa valmistelutapaa. Tätä sopimustavoitteiden määrittelyä voidaan kuvata prosessina, jossa jokainen prosessin osa on oma työvaihe, joka tuottaa lisäarvoa seuraavaan vaiheeseen. 1. Liiton sisäinen seminaari, jossa kartoitetaan esille nostettavia teemoja. Materiaalina: a. Sopimuskaudella edustajistolle lähetetyt aloitteet. b. Sopimuskaudella tulleet yhdistysten kirjeet muutosesityksistä ja epäkohdista. c. Sektoreiden omat arviot ajankohtaisista ja soveltamisessa ongelmallisista teemoista 2. Liiton hallituksen seminaari, jossa haetaan painotuksia ja täydennetään teemoja. 3. Aktiivitoimijoiden alueelliset edunvalvontapäivät. Päivillä arvioidaan kuluneen sopimuskauden onnistumisia ja esille nousseita epäkohtia. Tilaisuudet ovat foorum, jossa luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut voivat kertoa kokemuksistaan neuvottelijoille. 4. Täydentävät sähköiset tiedustelut ja kyselyt Sopimusten soveltamisesta ja paikallisten erien kohdentumisesta tiedustelut lähetetään pääluottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille. 5. Eri sektoreiden tavoitteiden yhteensovitus Edunvalvontaosasto arvio mitkä teemat on mahdollista nostaa kaikille sektoreille yhteisiksi tavoitteiksi. Samalla suoritetaan vertailua eri sopimusalojen kesken. 6. Hallitus käsittelee ja päättää tavoitteiden hyväksymisestä 7. Edustajisto saa tavoitteet tiedoksi 8. Sektorit valmistautuvat neuvotteluihin tarkentaen yhteisiä tavoitteita Sektorit joutuvat tarkentamaan asetettuja tavoitteita sopimusalakohtaisesti. Samalla kärkitavoitteet täsmennetään sopimusaloille toimiviksi. 9. Kaikilla niillä sektoreilla, joilla on yhteisiä neuvottelujärjestöjä, tavoitteet sovitetaan yhteen 10. Kaikilla sektoreilla tehdään yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa Edustajisto toteaa, että JHL neuvottelee yli 130 työ- ja virkaehtosopimusta, joiden sopimuskaudet ja neuvotteluaikataulut poikkeavat toisistaan. JHL:n neuvottelijat arvioivat kunkin sopimuksen ja neuvottelutilanteen osalta tapauskohtaisesti missä neuvottelujen vaiheessa ja kuinka yksityiskohtaisesti neuvottelutavoitteista on mahdollista tiedottaa yhdistyksille ja julkisuuteen. 9
10 Aloite 4 Rovaniemen kaupunkiseudun JHL ry (632) Perhepäivähoitajaliitettä koskevat koulutustilaisuudet Liiton koulutukset/tiedotustilaisuudet Lapin alueella ovat sopimusten muuttuessa puutteelliset. Esim. perhepäivähoitajien uusi sopimus. Toivomme tiedotusta ja koulutusta ympäri Suomen heti sen jälkeen, kun päätökset uusista sopimuksista ovat tulleet voimaan Anne Ylinampa puheenjohtaja Tarja Aavio-Järvelä sihteeri 10
11 Vastaus aloitteeseen 4 JHL:n edunvalvontaosastolla arvioidaan aina tapauskohtaisesti sopimusmuutoksien määrästä ja merkittävyydestä riippuen, onko uusista tai muuttuneista sopimusmääräyksistä tarve järjestää koulutusta luottamusmiehille ja/tai toimitsijoille. Samalla tehdään päätös siitä, hoitavatko luottamusmiehille suunnatun koulutuksen kyseisen sopimuksen neuvottelijat, muut edunvalvontaosaston toimitsijat vai aluetoimitsijat. Edustajisto toteaa, että laadukkaan, syvällisesti muuttuneisiin määräyksiin paneutuvan ja erilaisia esimerkkejä sisältävän koulutus- ja tiedotusaineiston tuottaminen kestää aikansa ja työllistää neuvottelijoita ja muita edunvalvontaosaston toimitsijoita sopimusten hyväksymisen jälkeen. Joissain tapauksissa sopimusmääräyksien tulkinnasta käydään jatkokeskusteluja sopijaosapuolten välillä vielä sopimusten hyväksymisen jälkeenkin. Sopijaosapuolet tuottavat koulutusmateriaaleja joskus myös yhdessä. Tästä johtuen välittömästi sopimusten hyväksymisen jälkeen järjestetyt koulutus- ja tiedotustilaisuudet jäävät joskus pintapuolisiksi. 11
12 Aloite 5 Julkisten ja hyvinvointialojen opiskelijat (850) Valtakunnallisen nuorisotoimikunnan perustaminen Esitämme, että liittoon on perustettava valtakunnallinen nuorisotoimikunta. Toimikunta olisi hallituksen koolle kutsuma asiantuntijaelin. Kaikki JHL:n alueet olisivat tasapuolisesti edustettuina nuorisotoimikunnassa. Edustajat toimisivat myös alueidensa nuorisotoiminnan vetäjinä. Toimikunta kokoontuisi pohtimaan nuorten asioita, tekemään aloitteita ja suunnittelemaan tempauksia ja tapahtumia. Toimikunta voisi tehdä esityksiä, kirjelmiä ja kannanottoja sekä tiedottaisi omalta osaltaan nuorten tapahtumista ja asioista. Toimikunnan tehtävänä olisi muun muassa pyrkiä aktivoimaan nuoria aytoimintaan, sitouttaa jo liittyneitä, ajaa nuorten asiaa yhdistyksissä, pitää yhteyttä muihin yhteistyöjärjestöihin, näkyä jäsenkunnalle aktiivisena toimijana erilaisissa liiton nuorten tapahtumissa ja alueiden toiminnoissa sekä pitää yhteyttä JHL:n hallintoon (esim. edustajistoon, hallitukseen, työpaikkojen luottamushenkilöihin, yhdistyksiin). Toimikunta toisi nuorten asioita ja näkökulmia liiton päätöksentekoon. Julkisten ja hyvinvointialojen liiton jäsenistä oli kesäkuussa 2010 alle 30- vuotiaita yli Liiton päätöksenteossa tämä ei näy, juhlapuheissakin nykyään harvemmin. Yhdistyksissä tapahtuva toiminta ei vastaa kaikkiin niihin tarpeisiin, joilla nuoria saataisiin aktivoitumaan liiton toimintaan. Nykyiset alueelliset nuorisojaostot toimivat hyvin vaihtelevasti ja alueellisen toiminnan rinnalle tarvitaan valtakunnallinen työrukkanen. Toimikunnan on syytä olla hallituksen koolle kutsuma asiantuntijaelin, jotta toimikunta saisi elävän yhteyden päättäjiin, vastaisi tekemisistään suoraan hallitukselle ja sitä kautta edustajistolle. Asiantuntijaelimenä toimikunta voisi ottaa myös toimeksiantoja liiton päättäjiltä. Muilla SAK:laisilla suurilla liitoilla on omat valtakunnalliset nuorisoorganisaationsa. JHL erottuu kummajaisena tästä porukasta. Tätä taustaa vasten olisi hämmästyttävää, jos edustajisto päättäisi olla perustamatta nuorisotoimikuntaa. Järjestöosasto tulee velvoittaa aloittamaan pikaisesti toimikunnan perustamiseen tähtäävä valmistelutyö. Vetoamme erityisesti kaikkiin edustajiston yli 35-vuotiaisiin jäseniin, että olisitte myönteisiä aloitteellemme. Helsingissä Ville Ruotsalainen puheenjohtaja Yasmina Moujid sihteeri 12
13 Vastaus aloitteeseen 5 JHL:n nykyinen nuorisotoiminta perustuu aluetoimistojen toimialueilla toimiviin nuorisojaostoihin ja valtakunnallisiin nuorisotapahtumiin. Toimistoorganisaatiossa nuorisotoiminta on vastuutettu muiden tehtävien ohella kussakin aluetoimistossa yhdelle aluetoimitsijalle ja keskustoimiston järjestöyksikössä yhdelle järjestötoimitsijalle. Alueellisten nuorisojaostojen toiminta on väljästi ohjattua ja toiminnan taso vaihtelee, kuten aloitteessa todetaan, huomattavasti alueittain. Yhdistystasolla vain muutamissa yhdistyksissä on vakiintunutta nuorisotoimintaa. Valtakunnallisiin tapahtumiin osallistuminen on suhteellisen aktiivista. Alueellisten jaostojen taholta on kaivattu vahvempaa ohjausta toiminnan tason ja laajuuden kohottamiseksi sekä aloitteessa esitettyä toiminnan valtakunnallista organisoimista. JHL:n organisaatiossa ei ole toimintokohtaisia pysyviä valtakunnallisia toimikuntia tai jaostoja. Niistä on aikanaan luovuttu niiden toimintaa jäykistävien muodollisuuksien vuoksi. Tilalle ovat tulleet kevyemmin ja vapaamuotoisemmin ohjeistetut ja toimivat valtakunnalliset verkostot esim. ammattialaverkostot, joiden toimintamalleja soveltaen voisi syntyä ratkaisu aloitteessa esitettyihin liiton tulevaisuuden kannalta keskeisiin tarpeisiin. Edustajisto esittää, että liiton hallitus käynnistää valtakunnallisen nuorisotoiminnan organisoinnin valmistelun siten, että valmistelutyöhön osallistuu myös alueellisen nuorisotoiminnan aktiiveja. 13
14 Aloite 6 Vaasan kaupungin kunnalliset JHL ry / Vasa stad kommunalanställda JHL rf (127) Aloite opiskelijayhdistyksen tarpeellisuuden selvittämiseksi Yhdistyksen pitäisi uusien sääntöjen mukaan ottaa yhdistykseen opiskelijajäseniä ja koemme tämän ristiriitaisena, koska on perustettu opiskelijayhdistys palvelemaan opiskelijoita. Ennen valtakunnallisen opiskelijayhdistyksen perustamista paikalliset yhdistykset ottivat opiskelijat automaattisesti jäseniksi ja hoitivat heidän edunvalvontansa. Asiassa ei ollut epäselvyyksiä ja kaikki hoitui hyvin. Opiskelijayhdistyksen perustamisen jälkeen on opiskelijat ohjattu liittymään suoraan heille perustettuun yhdistykseen 850. Yhdistyksessämme ei ole ollut aikaisemmin ongelmia asian suhteen. Nyt kuitenkin jostain syystä on katsottu aluetoimiston ja koulutiedottajien toimesta viisaammaksi ohjata muutama opiskelija liittymään paikalliseen yhdistykseen. Aluetoimisto on perustellut asiaa sillä, että nämä kyseiset opiskelijat ovat aikuisopiskelijoita, pian valmistuvia ja ruotsinkielisiä. Aluetoimiston mukaan opiskelijayhdistys tarjoaa opiskelijatoimintaa enemmänkin pääkaupunkiseudulla, eikä niinkään ruotsinkielisille. Lisäksi he perustelevat opiskelijoiden ottamista paikalliseen yhdistykseen sillä, että jäävät varmimmin JHL:n jäseneksi, kun kuuluvat paikallisyhdistykseen. Olemme ja olimme asiasta täysin samaa mieltä ja kyseenalaistimme aikanaan valtakunnallisen yhdistyksen perustamista, koska paikallisuus ei pääse siellä samalla tavoin esiin. Haluamme selvittää, onko meillä päällekkäisiä toimintoja? Onko syytä palata entiseen ja poistaa päällekkäiset toiminnot? Paljonko jäsenmaksuvarjoja käytetään opiskelijayhdistyksen toimintaan? Miten opiskelijayhdistys toimii Pohjanmaan alueella? Miten opiskelijayhdistys toimii ruotsinkielisten parissa? Mitä toimintaa on ollut viime vuonna ja miten toimivat tänä vuonna? Opiskelijayhdistyksen nettisivuilla vieraillessa jäi sellainen olo, että mitään sellaista erityistä ei ollut tarjolla, jota paikallisyhdistys tai liitto ei voisi tarjota. Emme halua asettaa opiskelijoita eriarvoiseen tilanteeseen kielen tai koulutustaustan perusteella. Petteri Oksan kokoamasta koulutiedotuksen raportista kohdasta yhdistykset löytyy seuraavaa: Suositeltavaa on kuitenkin se, että opiskelijoita ei oteta muiden kuin opiskelijayhdistyksen jäseneksi, ellei näillä muilla yhdistyksillä ole selkeästi toiminnallista tarjontaa juuri ja myös opiskelijoille. Vaasassa Raija Tuomaala varapuheenjohtaja Liisa Sirén sihteeri 14
15 Vastaus aloitteeseen 6 Opiskelijajäsenyyttä koskeva sääntömuutos tehtiin 2005 osana JHL:n muodostamishanketta. Sääntömuutoksen seurauksena uusista opiskelijajäsenistä tuli normaalit jäsenoikeudet omaavia JHL:n perusyhdistysten jäseniä. Valtakunnallinen opiskelijayhdistys perustettiin alkuvuodesta 2006 siihen tarpeeseen, että merkittävälle osalle opiskelijajäsenistä ei löytynyt luontevaa yhdistystä JHL.n perusyhdistyksistä. Opiskelijayhdistyksellä haettiin myös suurempaa mahdollisuutta vaikuttaa JHL:n koulutuspoliittisiin kannanottoihin ja opiskelijoiden sosiaalisen ja taloudelliseen aseman vahvistamiseen. Koulutiedottamishankkeen myötä opiskelijajäsenten määrä on kasvanut voimakkaasti. Tällä hetkellä JHL:ssä on n opiskelijajäsentä, joista kuuluu opiskelijayhdistykseen ja muihin yhdistyksiin. Jäsenhankinnan ohella tavoitteena on vahvistaa opiskelijajäsenten kiinnittymistä ja jäsenyyden jatkumista heidän siirtyessään työelämään JHL:n järjestämisalalle. Opiskelijayhdistyksen toiminta on valtakunnallista eikä sillä ole organisoitua alueellista tai paikallista toimintaa eikä aloitteessa viitattua ruotsinkielistä toimintaa. Aluetoimistoilla on yhteystiedot alueillaan asuviin opiskelijayhdistyksen jäseniin ja ne kutsuvat vaihtelevasti myös opiskelijayhdistyksen jäseniä alueellisiin tapahtumiin. Varsinaiseen paikalliseen toimintaan osallistuminen edellyttää kuitenkin paikallisen yhdistyksen jäsenyyttä. Nykyinen vuoden 2005 sääntömuutoksen jälkeen vallinnut käytäntö, jossa opiskelijajäsen voi valita opiskelijayhdistyksen tai, jos luonteva vaihtoehto löytyy paikallisen yhdistyksen, on osoittautunut käytännössä toimivaksi. Kuten aloitteessa todetaan kiinnittyminen JHL:n alueelliseen tai paikalliseen yhdistykseen on yleensä vahvempaa ja samalla tulee mahdolliseksi osallistua yhdistys- ja aluetoimintaan omalla paikkakunnalla. Edustajisto toteaa, että JHL:n nykyinen käytäntö, jossa opiskelijajäsenet voivat halutessaan valita opiskelijayhdistyksen sijasta heille soveltuvan muun yhdistyksen, on tarkoituksenmukainen opiskelijajäsenten jäsenkiinnittymisen ja osallistumismahdollisuuksien kannalta. Samalla edustajisto velvoittaa liiton toimiston jatkuvasti seuraamaan ja kehittämään toimintamuotoja, joilla vahvistetaan opiskelijajäsenten hankintaa ja jäsenkiinnittymistä. 15
16 Aloite 7 Julkisten ja hyvinvointialojen opiskelijat JHL ry (850) Liitolle päätoiminen nuoriso- ja opiskelijatoiminnasta vastaava toimitsija Esitämme, että Julkisten ja hyvinvointialojen liittoon järjestetään päätoimisesti nuoriso- ja opiskelijatoiminnasta vastaavan toimitsijan toimi. JHL:n opiskelijayhdistyksessä on pelkästään yli jäsentä ja alle 30- vuotiaitakin liitosta vielä toistaiseksi löytyy. Viime vuosina tavoitteet, muun muassa nuorten sitouttamisessa liiton toimintaan, ovat olleet suorastaan kohtuullisen kovalla tasolla. Tämän vuodenkin toimintasuunnitelmaan on lisätty jäsensitouttamisen elementtejä. Mikäpä se siinä. Toinen kysymys kuitenkin on, että millä resursseilla ko. työtä oikein tehdään. Yhteydenpito nuoriin on ammattiliitoissa järjestetty eri tavoin. Osalla on palkattuja, vain nuorten asioihin keskittyviä työntekijöitä, osalla ei yhtään. Esimerkkinä mainittakoon Metalliliitto, jolla on peräti kaksi valtakunnallista nuorisosihteeriä. Rakennusliitto on puolestaan palkannut eri alueille kolme toimitsijaa, joiden tehtävänä on vain ja ainoastaan tavata nuoria ja organisoida heille toimintaa. PA- Mista löytyy yksi täysipäiväinen nuorisosihteeri, joka hoitaa nuoriso- ja opiskelijatoimintaa. Meillä JHL:ssä, Suomen suurimmassa ammattiliitossa täysipäiväisiä nuorisotoimitsijaa tai sihteeriä ei ole. Tehyllä, Uudella insinööriliitolla ja OAJ:lla on puolestaan opiskelija-asiamies, JHL:lla ei tätäkään ole. Ymmärrämme toki sen, että kaikkia ongelmia ei ratkota uusia toimia perustamalla; toiminnan kehittämiseksi vaaditaan muutakin. JHL:ssa ei kuitenkaan ole edes valtakunnallista nuorisotoimikuntaa, joka koostuisi alueiden aktiiveista ja näin auttaisi kehittämään nuorten ja opiskelijoiden toimintaa. Helsingissä Ville Ruotsalainen puheenjohtaja Yasmina Moujid sihteeri 16
17 Vastaus aloitteeseen 7 Liiton nuoriso- ja opiskelijatoiminta on jaettu järjestöyksikössä kahden eri toimisijan vastuulle, joista toinen vastaa muiden tehtäviensä ohella nuoriso- ja opiskelijatoiminnasta ja toinen koulutiedottamisesta ja opiskelijajäsenhankinnasta. Lisäksi aluetoimistoissa on nimetty vastuutoimitsijat em. tehtäväalueisiin. Järjestöyksikön sisäisessä kehittämiskeskustelussa nykytilanne on aloitteen tavoin todettu jossain määrin epätyydyttäväksi ja tarvetta vastaamattomaksi. Samalla on todettu kuitenkin myös se, ettei nykyiset resurssit ja henkilöstö huomioon ottaen ole edellytyksiä aloitteessa esitettyyn nuoriso- ja opiskelijatoiminnan mukaan lukien koulutiedottaminen ja opiskelijajäsenhankinta keskittämiseen yhdelle päätoimisesti tehtäväaluetta hoitavalle toimitsijalle. Vuonna 2012 järjestöyksikössä eläköitymisten myötä tapahtuvat henkilöstövaihdokset antavat mahdollisuuden tehtävien ja työnjaon uudelleen määrittelyihin. Edustajisto kehottaa liiton hallitusta ja toimistoa ottamaan huomioon nuoriso- ja opiskelijatoiminnan tarpeet toimiston tehtäviä ja työnjakoa uudistettaessa. 17
18 Aloite 8 Helsingin mielenterveystyöntekijät JHL ry JHL:n osallistuminen mielenterveysmessuille Mielenterveysalan suurin vuotuinen koulutus- ja messutapahtuma järjestetään tänä vuonna Wanhassa Satamassa Helsingissä. Tiedämme, että JHL osallistuu useisiin jäsenistön ammattialaan liittyviin messutapahtumiin, joihinkin toistuvammin ja toisiin vaihdellen. Ymmärrämme ettei suurenkaan liiton ole mahdollista osallistua kaikkiin tärkeinäkään pitämiinsä tapahtumiin, vaan harkintaa osallistumisen osalta joudutaan tekemään vuosittain. Haluamme kuitenkin muistuttaa vuosittain järjestettävästä valtakunnallisesta mielenterveysalan messutapahtumasta. Tietääksemme liittona (KTV/JHL) emme ole koskaan osallistuneet mielenterveysalan messuille. Olemme omana yhdistyksenä (580) olleet yhtenä vuonna näytteille asettajana kyseisillä messuilla. Valtakunnallisten messujen kohdeyleisö ja kustannustaso ovat kuitenkin perusyhdistyksen näkökulmaan sopimattomat. Mielenterveysala ja sen työntekijöiden ammatillinen edunvalvonta liittyy vahvasti myös liittomme toimintaan. Mielenterveys- ja kehitysvamma-alan liitto (MKL) fuusioitui KTV:hen ensimmäisenä VTY:n ammattialakohtaisista liitoista jo kolmekymmentä vuotta sitten. Mielenterveystyöntekijöidenkään järjestäytyminen ei ole säästynyt järjestöllisiltä paineilta. Kuitenkin edustamme edelleen merkittävää osaa mielenterveystyöntekijöistä ja järjestäytymisemme JHL:ssä on vahvistunut erityisesti kasvavalla mielenterveyspalveluja tuottavalla kolmannella sektorilla. Kolmannen sektorin mielenterveysalan työnantajat ja työntekijät ovat erityisen aktiivisesti mukana vuosittaisessa alan messutapahtumassa. Messuille osallistuu valtakunnallisesti eri työpaikkojen mielenterveystyöntekijöitä sekä alan opiskelijoita. Ammatillisista järjestöistä messuille osallistuu yleensä ainakin Tehyyn järjestäytynyt Suomen mielenterveyshoitoalan liitto ry (SMTHL). Edellä mainittuihin seikkoihin viitaten ehdotamme, että JHL jatkossa osallistuu ainakin jollain aikavälillä myös mielenterveysmessuille. Yhdistyksemme on osaltaan valmis olemaan mukana järjestelyissä jos liitto päättää osallistumisestaan mielenterveysmessuille. Toivomme vastauksessa selkeää viestiä siitä katsotaanko liiton/järjestöosaston osallistuminen kyseisille messuille tarkoituksenmukaiseksi. Toivomme siis konkreettisempaa vastausta kuin, että asia harkitaan ja ratkaistaan vuosittain päätettäessä messuille osallistumisesta. Helsingissä Eeva Japola puheenjohtaja Miikka Wagner sihteeri 18
19 Vastaus aloitteeseen 8 Helsingin mielenterveystyöntekijät JHL ry esittää, että JHL jatkossa osallistuu ainakin jollakin aikavälillä mielenterveysmessuille. JHL:ssä on yli osastorajojen rakennettu messutyöryhmä, jonka tehtävänä on ammatillisin ja järjestöllisin perustein suunnitella JHL:n osallistumista ja näkymistä eri messuilla ja tapahtumissa. Työryhmä tekee vuosittain esityksensä liiton johtoryhmälle, joka päättää osallistumisista. Kuten aloitteessa todetaan, osallistuminen vaihtelee siten, että osaan messuista osallistutaan säännöllisesti ja osa vaihtelee vuosittain. Esimerkkinä säännöllisestä osallistumisesta on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan koulutus- ja messutapahtuma TerveSos, joka kokoaa JHL:n näkökulmasta kaikki Sosiaali- ja terveysalan ammatit ja, jossa JHL ja sen edunvalvonta ovat vuosittain laajasti esillä. Edustajisto esittää, että messutyöryhmä ottaa huomioon mielenterveysmessut suunnitellessaan tulevien vuosien messu- ja tapahtumaosallistumista. 19
20 Edunvalvontaosaston valmisteluun siirrettävä sopimustavoite Aloite 9 Limingan JHL ry (531) Oman lapsen asema hoitoryhmässä ja perhepäivähoitajien ylityökorvaus 1. Limingan JHL ry 531 esittää, että tulevissa perhepäivähoitajien työehtosopimusneuvotteluissa otetaan esille perhepäivähoitajan mahdollisuus hakea oma alle kouluikäinen lapsensa omaan hoitolapsiryhmäänsä tasavertaiseksi hoitolapseksi muiden hoitolasten rinnalle. Hoitomaksut määräytyisivät perheen tulojen mukaan, kuten muillakin kuntalaisilla. Tämä auttaisi nuoria perhepäivähoitajia työllistymään, palkka olisi oikeudenmukaisempi ja omat lapset olisivat tasavertaisia hoidossa olevien lasten kanssa (vakuutukset, kustannuskorvaukset ym.). 2. Ylitöistä maksettava korvaus tulee olla yhtä suuri kuin muillakin kvtes:n alaisilla työntekijöillä. Limingassa Hallitus Aloite 10 Haapajärven JHL ry (395) Toimistohenkilöstön palkkauksen ajan tasalle saattaminen Esitämme edustajistolle eteenpäin vietäväksi toimistohenkilöstön 01TOI010 ja 01TOI020 palkkauksen ajan tasalle saattamista (peruspalkkojen korottamista). Toimistohenkilökunnan palkkaus on jäänyt auttamattomasti jälkeen verrattuna yksityisen-, valtion-, vakuutus- ja pankkialanpalkkauksista jopa kunnan muiden alojen palkkauksesta. Mistä saadaan uusia työntekijöitä, kun vanhat jäävät pois. Nuorilla ei ole kiinnostusta kunnalliseen toimistotyöhön esim. ammattiopiskelijat eivät edes kysy harjoittelupaikkaa kuntapuolelta. Toimistohenkilökunta tekee nykypäivänä atk:n mukaan tulon jälkeen hyvin paljon sellaisia tehtäviä, mitkä ovat aikaisemmin kuuluneet esimiesten tehtäviin, ovat kylläkin esimiesten toimenkuvissa ja tva:ssa. Nykyään toimistohenkilökunta valmistelee/tekee päätökset ja esimiehet lukevat ja allekirjoittavat tai pelkästään allekirjoittavat. Eli nyt on vallalla sellainen, että allekirjoituksesta maksetaan; työstä ei. Esimerkkejä toimistohenkilökunnan työntehtävistä (tehtävät ovat kunnissa aivan perustoimistohenkilökunnan töitä): 20
21 - lautakuntien esityslistojen ja asioiden valmistelu, aivan itsenäisesti, vaatii lakien ja asetusten osaamista (vaaditaan jo aivan peruspalvelusihteereiltä), - lautakuntien pöytäkirjanpitäminen itsenäisesti (vaatii lakien ja asetusten osaamista) - viranhaltijapäätösten laatimista, erilaisia hankinta- ja henkilöstöpäätöksiä; Kvtes, Ovtes, Tes, teknisten, lääkäreiden sopimusten osaamiset - palvelujen ostopäätöksiä ja irtisanomispäätöksiä - urakkasopimusten- ja tarkastuspöytäkirjojen laatimista (vastaanotto- ja takuutarkastuksia) - talousarvion laadintaa; laskelmat, tallentaminen ohjelmiin - määrärahojen seuranta ja raportointi - laskujen tarkistamista, hyväksymistä ja kierrättämistä - arkistointia - osto- ja myyntireskontran hoitoa ja seurantaa, vastuu siirtynyt kuntapuolen rahaliikenteen hoidosta - laskujen valmisteleminen ja laskuttaminen - asiakaspalvelua, puhelinneuvontaa ja ilmoittautumisten vastaanottoa - muita osastokohtaisia erityisosaamista vaativia tehtäviä, hallinto-, sivistys-, terveys-, teknisen- ja perusturvanpuolilta - valtava määrä eri atk-ohjelmien hallintaa, ohjelmien vaihtuvuus suurta - ohjelmien pääkäyttäjävastuita ja käyttöoikeuspäätöksiä - nettisivujen tekoa ja ajan tasalla pitämistä - toimistohenkilökunnalle palkataan harvoin sijaisia, vain kiireellisimmät tehtävät saattaa toinen henkilö tehdä, mutta pääsääntöisesti tekemättömät työt odottavat esim. lomalta palattua ja ennen lomaa pitää tehdä tavallaan kaikki mahdollinen eteenpäin, että pystyy jäämään lomalle. Toimistohenkilökunta on moniosaajia ja heidän täytyy hallita paljon lakeja, asetuksia, säädöksiä ja eri atk-ohjelmia jne Nyt pitää saada peruspalkkoihin korotuksia. Henkilökohtaiset lisät lisäävät vain eriarvoisuutta ja ovat täällä käytännön tasolla tulleet pärstäkerroinlisäksi jota maksetaan; ei töiden mukaan vaan muuten työntekijän sopivuuden mukaan. Nykypäivänä esimies ei edes tiedä mitä kaikkea perustoimistotyöntekijä tekee koska väkeä on aina vähennetty ja vähennetty ja työt on pitänyt vain tehdä pienemmällä väellä. Haapajärvi Seija Ainassaari puheenjohtaja Satu Jaakonaho pääluottamusmies 21
22 Aloite 11 Haapajärven JHL ry (395) Sivistystoimen peruspalvelutehtävien palkkauksen ajan tasalle saattaminen Esitämme edustajistolle eteenpäin vietäväksi sivistystoimen peruspalvelutehtävien 02PER010 palkkauksen ajan tasalle saattamista (peruspalkkojen korottamista). Esim. uinninvalvojat ja uimahallin työntekijät, jotka joutuvat tekemään töitä kuumassa ja kosteassa tilassa. Työ vaatii koko ajan tarkkaavaisuutta ja ohjaamista, ettei pääse sattumaan onnettomuuksia. Pienemmissä uimahalleissa on usein töissä vain kaksi työntekijää, jotka vuorottelevat uimahallin ja lipunmyynnin välillä tietyin aikavälein. Haapajärvi Seija Ainassaari puheenjohtaja Satu Jaakonaho pääluottamusmies Aloite 12 Keuruun Kunnalliset JHL ry (362) Jaksotyön sopimusmääräysten uudistaminen Esitämme, että seuraaviin virka- ja työehtosopimusneuvotteluihin saataisiin korjaus jaksotyön sopimusmääräyksiin siten, että keskeytyneen jakson määräyksiä sovellettaessa työnantajan hyväksymään palkalliseen ammatilliseen täydennyskoulutukseen tai palkalliseen ammattiyhdistyskoulutukseen kulunutta aikaa ei pidettäisi keskeytysaikana siitä riippumatta, onko koulutusaikaa varten annettu virkamatkamääräys vai virka-/työvapaa. Tällä hetkellä KVTES:n 4 2 momentin 3 kohdan määräyksessä todetaan, että koulutukseen käytettyä aikaa ei lueta työajaksi elleivät tietyt edellytykset täyty. Jaksotyötä tekeville viranhaltijoille/työntekijöille työnantajan myöntämä virka-/työvapaa muodostaa aina keskeytyneen jakson, jolloin työaikajakson säännöllinen työaika ja samalla ylityöraja alenee. Muissa työaikamuodoissa ei ole keskeytynyttä jaksoa. Jaksotyötä tekevät luottamusmiehet ovat tällä hetkellä eriarvoisessa asemassa muuta työaikamuotoa tekeviin nähden. Esim. jos ammattiyhdistyskoulutus kestää maanantaista perjantaihin, jaksotyötä tekevälle lasketaan lauantaille ja sunnuntaille keskeytyneen jakson mukaan työaikaa yht. 16 tuntia, muuta työaikamuotoa tekeville lauantai ja sunnuntai ovat vapaapäiviä. Aloite: Keuruun Kunnalliset JHL 362 ry pyytää Julkisten ja Hyvinvointialojen Liittoa (JHL) ryhtymään toimenpiteisiin mainitun epäkohdan korjaamiseksi ja täten edesauttamaan jäsenten jaksamista ja koulutushalukkuutta. Keuruulla Leena Laurila puheenjohtaja Tiina Salomaa pääluottamusmies 22
23 Hallitus on antanut vastauksen tähän aloitteeseen tammikuussa 2011 Aloite 13 Keuruun kunnalliset JHL 362 ry Keski-Suomen aluetoimiston resurssit Keuruun Kunnalliset 362 ry on huolissaan huhuista, joiden mukaan liitto suunnittelisi joidenkin aluetoimistojen lakkauttamista tai henkilökunnan/toimitsijoiden vähentämistä. Pidämme erittäin tärkeänä, että aluetoimisto säilyy Jyväskylässä. Jyväskylä on keskellä pieniä kuntia/kaupunkeja ja on onnistunut hyvin luomaan verkostoa kuntien aktiivien välille. Aluetoimiston henkilökunta käy sovittaessa yhdistysten kokouksissa kertomassa ajankohtaisista asioista ja pyydettäessä tulevat paikkakunnalle mukaan esimerkiksi vaikeisiin neuvotteluihin. Tuttuihin ja luotettaviin työntekijöihin on aktiivien helppo olla yhteydessä! Keski-Suomen aluetoimistolla on 1 aluepäällikkö, 1 aluetoimitsija ja 1 toimistosihteeri. Melko laajalla alueella toimii 32 JHL:n yhdistystä. Yhden toimitsijan lisäys takaisi yhdistyksille nopeamman yhteyden- ja avunsaannin. Esitämme, että edustajisto säilyttää Keski-Suomen aluetoimiston Jyväskylässä ja toivomme yhden toimitsijan lisäystä kyseiseen toimistoon Leena Laurila puheenjohtaja Maija-Leena Yltiö sihteeri 23
24 Hallituksen tammikuussa 2011 antama vastaus aloitteeseen 13 Kirjeessänne liiton hallitukselle ja edustajistolle tuotte esiin huolenne sekä aluetoimiston säilymisestä Jyväskylässä että aluetoimiston henkilöstöresurssien riittävyydestä. Liiton toimintaorganisaatiosta päättää liiton hallitus ja näin ollen mm. aluetoimistoverkon laajuudesta ja kattavuudesta päätetään hallituksessa. Kuluvan edustajistokauden aikana on tehty kaksi aluetoimistoverkkoa koskevaa päätöstä. Toinen oli Kaakkois-Suomen aluetoimiston perustaminen, jossa yhdistettiin aikaisemmat Etelä-Savon ja Kymen aluetoimistot Kaakkois-Suomen aluetoimistoksi, säilyttäen kuitenkin molemmat aikaisemmat toimipisteet Mikkelissä ja Lappeenrannassa. Samassa yhteydessä henkilöstörakennetta muutettiin niin, että uudelle alueella saatiin yksi toimitsija lisää. Vastaavan tyyppinen muutos tehtiin yhdistämällä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan aluetoimistot Itä-Suomen aluetoimistoksi. Mainitut aluetoimistouudistukset valmisteltiin työryhmätyönä yhteistyössä alueen aktiivien ja henkilöstön kanssa parhaan mahdollisen lopputuloksen aikaansaamiseksi. Itä- Suomen aluetoimiston osalta uutta toimintamallia seurataan ja keväällä 2012 sen toimivuudesta tehdään arviota. Tällä hetkellä ei ole meneillään eikä ole suunnitteilla uusia muutoksia liiton toimintaorganisaatioon tai aluetoimistoverkkoon. Näin ollen kirjeessä mainitut huhut ovat vain huhuja vailla tosipohjaa. Liiton henkilöstömäärä ja henkilöstömenot ovat olleet jo pidemmän aikaa tarkassa seurannassa ja pyrkimys on ollut sopeuttaa niitä aleneviin jäsenmääriin ja supistuviin jäsenmaksutuottoihin. Aikaisemmin henkilöstömäärää vähennettiin eläköitymisiin sidotulla tavoitteella, mutta nyt liiton hallinto on asettanut tavoitteen henkilöstömenojen kasvulle. Tämä tavoite on niin kireä, että sen saavuttaminen tarkoittaa liiton palveluksessa olevan henkilöstömäärän supistumista. Tähän asti alueilla olevan henkilöstön määrää ei ole pienennetty ja rakenteellisilla uudistuksilla on voitu toimitsijoiden määrää jopa kasvattaa. Liiton johtoryhmä määrittelee tehtävien täyttötarpeen aina eläköitymisien tai muutoin päättyneiden työsuhteiden yhteydessä. Samoin johtoryhmä päättää kokonaan uusien tehtävien täyttämisestä. Ottaen huomioon edellä mainitun tavoitteen henkilöstökulujen kasvun rajaamisesta oleellisesti pienemmäksi kuin ansiotason kehityksen, on todettava, ettei Keski-Suomen aluetoimistoon olla palkkaamassa lisätyövoimaa. On myös todettava, että Keski-Suomen aluetoimiston henkilöstöresurssit suhteessa jäsen- ja yhdistysten määrään ovat suurin piirtein samoilla tasoilla kun vertaillaan niitä muiden aluetoimistojen tilanteeseen. 24
Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma 2016 Toimintasuunnitelman pääkohdat Järjestötoiminta JHL 103 edustaa Jyväskylän kaupungilla ja osakeyhtiöissä työskenteleviä,
LisätiedotToimintasuunnitelma 2013
Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA
LisätiedotHelsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011
Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE
LisätiedotSUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä
SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen
LisätiedotEsitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi
15.12.2009 1 (5) Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriön opas Turvallinen lääkehoito Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta
LisätiedotSUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä
SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan
LisätiedotKuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016
Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen
LisätiedotJHL:n Nuorisofoorumi. Vaikuttava porukka. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
JHL:n Nuorisofoorumi Vaikuttava porukka JHL:n nuoret näkyy ja kuuluu Noin 20 000 alle 30 vuotiasta Noin 10 000 opiskelijajäsentä 300 nuorta luottamusmiestä Opiskelijatoiminta Valtakunnallinen opiskelijayhdistys
LisätiedotKuntoutusalan työ Tehyssä
Kuntoutusalan työ Tehyssä Kuntoutusalan seminaari Helsinki 24.11.2017 Outi Töytäri Kuntoutusalan asiantuntija, ft, TtM outi.toytari@tehy.fi 24.11.2017 Outi Töytäri 1 Tehy on myös kuntoutusalan ammattilaisten
Lisätiedotedustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy
edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin
LisätiedotKuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015
Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Tämä on Kuopion kaupungin JHL ry:n (yhdistys 862) 4. toimintavuosi ja haasteet tehokkaalle ja tulokselliselle edunvalvonnalle ovat mittavat.
LisätiedotSUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä
SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan
LisätiedotAsia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015
LAUSUNTO 2.4.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry lausuu hallituksen esitysluonnoksesta
LisätiedotLähi- ja perushoitajien ammattiliitto SuPer
Lähi- ja perushoitajien ammattiliitto SuPer SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ja aloille opiskelevien ammattiliitto. Me teemme lähihoitajille
Lisätiedotliittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133
Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien
LisätiedotEspoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta TIEDOTE ESPOON JHL-YHDISTYSTEN YHDISTYMISHANKKEESTA Maan hallituksen päätökset ja Sote-hanke toteutuessaan, vaikuttavat myös meidän JHL
LisätiedotYhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.
Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen
LisätiedotTyöehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY
Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ
LisätiedotKVTES LIITE 12:n neuvottelutulos
KVTES LIITE 12:n neuvottelutulos 08.02.2018 JHL:n edustajisto/hallitus 15.02.2018 Marja Lehtonen/Riitta Rautiainen KVTES Liite 12 Palkan korotukset Sopimusta sovelletaan omassa kodissa työskenteleviin
LisätiedotAmmatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.
LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö
LisätiedotToimintasuunnitelma 2014
1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin
LisätiedotSuun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry
Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Koulutettuja hammashoitajia, suun terveydenhoitoalan lähihoitajia ja suuhygienistejä sekä alan opiskelijoita edustava
LisätiedotLAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA
PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ
LisätiedotJHL 240 TOIMINTASUUNNITELMA 2010
JHL 240 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240 /Maire Korkeamäki JHL ry. 240 2 (7) TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2010 1. JOHDANTO Tämä toimintasuunnitelma on laadittu
LisätiedotJyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
n julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma 2017 Pääkohdat 1 / 2 Järjestötoiminta Liitto JHL;n 2017 toimintasuunnitelma ja sen strategiset tavoitteet ohjaavat myös toimintaamme.
LisätiedotToimintasuunnitelma 2014
Toimisto-, hallinto- ja IT-alan ammattilaiset Toimintasuunnitelma 2014 Carita Bardakci 14.11.2013 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Toimisto-, hallinto ja IT-alan ammattilaiset 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. JOHDANTO
Lisätiedottoimistonhoitaja luottamusmiehet järjestämisvastaavat hallituksen jäsenet jäsenhankkijat luottamusmiehet koulutiedottaja
Järjestötoiminta Tehdään jäsenkartoitus ammattinimikkeistä ja työpaikoista Jäsenhankinta ja jäsenkiinnittyminen Ennakkotietoa tulevaisuuden suunnitteluun ja vertailu edelliseen vuoteen Hankkia lisää jäseniä
LisätiedotSosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta
Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan
LisätiedotHelsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012
Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2012 Carita Bardakci 23.11.2011 1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 1. JOHDANTO JA TOIMINTA-AJATUS
LisätiedotJHL:n ammattialatoiminta/ valtakunnallisten ammatillisten verkostojen pelisäännöt
JHL:n ammattialatoiminta/ valtakunnallisten ammatillisten verkostojen pelisäännöt Ohry 17.5.2018 Ammattialatoiminta kuvassa esimerkkejä valtakunnallisen verkoston ammattiryhmistä Valtakunnallisten ammatillisten
LisätiedotTyönantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna JHL
27.11.2017 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2018 - JHL YHTEENVETO KURSSEISTA 1. LUOTTAMUSMIESKOULUTUS Peruskurssit, 3 kpl - Uuden luottamusmiehen kurssi, kaikki
LisätiedotLaki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä
Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa
Lisätiedotpääluottamusmies alakohtaiset luottamusmiehet koulutiedottajat pääluottamusmies puheenjohtaja kaikki toimijat jäsenasiainhoitaja nuorisovastaava
Järjestötoiminta Jatketaan jäsen- ja työpaikkakartoitusta ammattinimikkeistä ja työpaikoista nykyiset/potentiaaliset jäsenmäärät/työpaikka Jäsenhankinta, jäsenkiinnittyminen ja järjestämistyö Vuoden painopiste!
LisätiedotMääräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille
Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon
LisätiedotHallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi
LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan
Lisätiedothallitus, vaalitoimikunta hallitus, vaalitoimikunta toimistonhoitaja järjestämisvastaava hallituksen jäsenet jäsenhankkijat luottamusmiehet
Järjestötoiminta Edustajistovaalit Ehdokasasettelu 1.10.2016-31.1.2017 Jäsenkokous ehdokasasettelusta Äänestysaika 13.3. 28.3. palautuskuori viimeistään postiin 22.3. palautuskuori viimeistään keskustoimistossa
LisätiedotYleinen järjestökoulutus:
Tervehdys Sinulle luottamusmies tai muuten vaan liittosi toiminnasta kiinnostunut fiksu henkilö! Olen alle listannut hieman liiton järjestämää alkuvuoden 2018 koulutusta; listasta löytyy ihan varmasti
LisätiedotLääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja
Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden
LisätiedotLupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!
Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi
LisätiedotTEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA
TEHY OPISKELIJAT ON OIKEUS KUULUA TEHYYN Tehy on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto. Jäseninä voivat olla kaikki alan tutkinnon suorittaneet sekä alaa opiskelevat toisesta asteesta korkeakoulututkintoon
LisätiedotJyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103. Toimintasuunnitelma 2019
Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma 2019 1 JHL 2022 LIITTOSTRATEGIA VISIO: JHL on kokoava voima, joka toimii vahvimpana ammattiliittona työpaikoilla ja
LisätiedotNEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos
NEUVOTTELUTULOS Energiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 21.10.2013 saavuttaneet neuvottelutuloksen keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen
LisätiedotJHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma 2016 Toimintasuunnitelmasta yleisesti Toimintasuunnitelman pääkohdat Järjestötoiminta Edunvalvonta Koulutus
JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma
LisätiedotKunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007
Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET
Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET Yhteenvedossa vasemmalla on esitys ja oikealla kaupunginjohtajan päätösehdotus kustannuksineen. Kustannuslaskennassa on kuukausipalkan lisäksi
LisätiedotMauno Rahikainen 2009-09-29
SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön
LisätiedotTahto Rohkeus Tulevaisuus. Olet nyt yksi meistä. Tervetuloa jäseneksi!
Tahto Rohkeus Tulevaisuus Olet nyt yksi meistä. Tervetuloa jäseneksi! Tehy on koulutettujen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten etujärjestö Tehy on jäsentensä edunvalvoja: Aina ei kaikki mene työsuhteessa
LisätiedotHelsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö :n toimintasuunnitelma vuodelle 2016 :n toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksemme Yhdistyksemme on aktiivinen jäsenistönsä edunvalvonnassa, seuraamalla tarkoin
LisätiedotLaki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen
LisätiedotLääkehoito vanhuspalveluissa Turku. Ruut Virtanen Lääninlääkäri Lounais-Suomen aluehallintovirasto
Lääkehoito vanhuspalveluissa 8.11.2017 Turku Ruut Virtanen Lääninlääkäri Lounais-Suomen aluehallintovirasto Lounais-Suomen aluehallintovirasto 8.11.2017 1 Lääkehoidon toteuttaminen Toteutetaan erityyppisissä
LisätiedotHei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli
Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä
LisätiedotOrganisaation uudistaminen 2011-2012. Keskusseurojen ja KN-piirien kevätkokoukset 2011
Organisaation uudistaminen 2011-2012 Keskusseurojen ja KN-piirien kevätkokoukset 2011 Nykyinen organisaatio Palvelut ja osaaminen Piirijärjestö esim. Keski-Suomen Nuorisoseurain Liitto ry Nuorisoseura
LisätiedotOpetusalan Ammattijärjestö OAJ ry.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Työmarkkinajärjestö, joka vastaa opettajien edunvalvonnasta Ainoa ammattijärjestö, joka neuvottelee opettajien palvelussuhteen ehdoista
LisätiedotTeollisuusdemarien toimintaohje
1 1 Ammattiosaston ryhmätoiminta Ammattiosasto on liiton toiminnan ja järjestäytymisen perusyksikkö, jonka päätehtävä on tukea työpaikkojen edunvalvontaa, järjestämistä ja jäsenhankintaa. 1.1 Ammattiosaston
LisätiedotITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO-JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ
56 ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO-JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Yhtymävaltuusto hyväksynyt 1.6.2017 Voimaantulo 1.6.2017 57 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Itä-Savon koulutuskuntayhtymän
LisätiedotJHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma toimintavuosi syyskokous Liite 1
Järjestötoiminta Edustajistovaalit Ehdokasasettelu 1.10.2016-31.1.2017 Äänestysaika 13.3. 28.3. palautuskuori viimeistään postiin 22.3. palautuskuori viimeistään keskustoimistossa 29.3. klo 12.00 Kuntavaalit
LisätiedotTYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA
TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä
LisätiedotLIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt
LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994
LisätiedotYksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015
14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ
LisätiedotKUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013
JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,
LisätiedotOpettajien edunvalvoja
Opettajien edunvalvoja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on työmarkkinajärjestö, joka vastaa opettajien edunvalvonnasta. OAJ on maassamme ainoa ammattijärjestö, joka neuvottelee opettajien palkkauksesta,
Lisätiedot5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI
AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän
LisätiedotToimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310
Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013
LisätiedotPuheenjohtajan ja hallituksen tehtävistä ja vastuista & työnantajana toimimisesta Salibandyliitto
Puheenjohtajan ja hallituksen tehtävistä ja vastuista & työnantajana toimimisesta Salibandyliitto 10.11.2017 Hyvä hallinto on yhdistyksen organisaation hallintojärjestelmä Järjestelmällä yhdistystä johdetaan
LisätiedotBioanalyytikon tehtäväsiirrot ja tehtäväkuvan laajentuminen. Kaija Sopenlehto Bioanalyytikko (yamk) Suomen Bioanalyytikkoliitto ry
Bioanalyytikon tehtäväsiirrot ja tehtäväkuvan laajentuminen Kaija Sopenlehto Bioanalyytikko (yamk) Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Sisältö käsitteet kevään 2014 tutkimuksen tuloksia Mitä, miksi, milloin?
LisätiedotHE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden
LisätiedotPääkaupunkiseudun JHLn nuorisovastaavien tapaaminen
Pääkaupunkiseudun alueen nuorisotoiminta 9.2.2016 Pääkaupunkiseudun JHLn nuorisovastaavien tapaaminen Mikä on nuori JHL:ssä JHL:n määritelmä nuoresta: nuori työntekijä on alle 30-vuotias työelämässä oleva
Lisätiedot1. Yhdistyksen nimi on Suomen Motoristit ry. Toimialueena on Suomi ja kotipaikkana Forssan kaupunki.
Suomen Motoristit ry Kuusimäenkatu 21 33560 TAMPERE 1 (6) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi: Suomen Motoristit ry Kotipaikka: Forssa Osoite: Kuusimäenkatu 21 33560 Tampere Rekisterinumero: 151.543 Merkitty rekisteriin:
LisätiedotTyönantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna JHL
21.11.2016 tarkistettu ja korjattu Yksityisen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2017 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA 1. LUOTTAMUSMIESKOULUTUS Peruskurssit,
LisätiedotSPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT
SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia
LisätiedotSALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013
SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet
LisätiedotSovitut toimintatavat
Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman
LisätiedotJHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso
Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 TTES:n neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.05.2016 Dan Koivulaakso Allekirjoituspöytäkirja 1 : Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta
LisätiedotSOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016
Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,
LisätiedotTEHYN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN AO 668 RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE
1 / 5 TEHYN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN AO 668 RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 2 / 5 1. JOHDANTO Ammattiosaston tarkoituksena on koota toimialueensa terveydenhuoltoalan koulutuksen saaneet
LisätiedotSosiaalihuollon ammattihenkilölaki ja sen vaikutukset
Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki ja sen vaikutukset 24.11.2016 Työmarkkinalakimies Riitta Arko Yleistä Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annettu laki Kelpoisuusehdot tiettyihin
LisätiedotJulkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Ammatilliset verkostot 2 Valtakunnallisten ammatillisten verkostojen tarkoitus ja tehtävä seurata ja pysyä ajan tasalla ammattialan ja jäsenten tilanteista ja tarpeista. sisällön ja ajankohtaisen tiedon
LisätiedotKUNTALIITOKSEN VAIKUTUKSET HENKILÖSTÖN ASEMAAN JA PAIKALLISEEN SOPIMISEEN
KUNTALIITOKSEN VAIKUTUKSET HENKILÖSTÖN ASEMAAN JA PAIKALLISEEN SOPIMISEEN TYÖNANTAJA MUUTOKSET KUNNASTA KUNTAAN KUNTAYHTYMÄSTÄ KUNTAAN KUNNASTA KUNTAYHTYMÄÄN KUNNASTA LIIKELAITOKSEEN KUNNASTA OSAKEYHTIÖÖN
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan linjaus
YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET
LisätiedotJHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi
JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi syys 13.11.2014 Liite 1 Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Arviointi Järjestötoiminta Tehdään jäsenkartoitus ammattinimikkeistä
LisätiedotKilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 KVTES Liite 12:n neuvottelutulos Marja Lehtonen. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 KVTES Liite 12:n neuvottelutulos 30.05.2016 Marja Lehtonen Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Kilpailukykysopimuksen mukainen 24h:n työajan lisäys Sopimuksen
LisätiedotKirkon akateemiset Kyrkans akademiker AKI r.y:n säännöt
Kirkon akateemiset Kyrkans akademiker Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Kirkon akateemiset Kyrkans akademiker AKI r.y. ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä AKI. AKIn kotipaikka on Helsingin
LisätiedotAvaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimus neuvottelutulos
Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimus 2018-2020 neuvottelutulos 13.2.2018 JHL:n edustajisto/hallitus 15.2.2018 Riitta Rautiainen Tätä työehtosopimusta sovelletaan Avaintyönantajat AVAINTA ry:n jäsenyhteisöjen
LisätiedotRaahen JHL ry 055 TOIMINTASUUNNITELMA 2015
Raahen JHL ry 055 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Hyvä jäsen on aika iloita tästä ajasta, kuluneista vuosista - kaikesta saavutetusta ja siitä, mikä on vielä edessä. Yhdistyksemme viettää75-vuotisjuhlaa joulukuun
LisätiedotAjankohtaista edunvalvonnasta
Jouko Karhunen Ajankohtaista edunvalvonnasta Jouko Karhunen 13.5.2015 Jyväskylä Ammatilliset opettajat, AO, ry varapuheenjohtaja OAJ:n ammatilliset opettajat, OAO 2. varapuheenjohtaja OAJ:n valtuutettu
LisätiedotTehyn. avain- sanat. päättäjille
Tehyn avain- sanat päättäjille Sosiaali- ja terveydenhuollon asiat ovat isoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Myös niitä koskevia muutoksia voi olla vaikea hahmottaa. Siksi Tehy listaa päättäjille viisi
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin
LisätiedotVammaisala Talentia ry. Säännöt
Vammaisala Talentia ry Säännöt 1 NIMI JA TOIMIALUE 1 Yhdistyksen nimi on Vammaisala Talentia ry. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä yhdistys. Yhdistys on Sosiaalialan korkeakoulutettujen
LisätiedotTARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)
TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön
LisätiedotMiksi ei? Mieti (ja kirjoita paperille)paras kuulemasi (TEKO-)syy miksi ei joku kuulu liittoon.
Miksi ei? Mieti (ja kirjoita paperille)paras kuulemasi (TEKO-)syy miksi ei joku kuulu liittoon. Järjestäminen MIKSI?????? Jäsenmäärän ja järjestäymisasteenlasku Mitä? Mitä Sinä tarvitset, että olet valmis
LisätiedotKiuruveden JHL ry toimintasuunnitelma 2016
Yhdistyksen toiminnallisen tilan kuvaus Yhdistyksen jäsenmäärä 311 Jäsenten työpaikat Kiuruveden kaupunki, Iisalmen kaupunki, Seurakunta, Yksityiset hoivakodit, Fysikaaliset hoitolaitokset, Toimi-säätiö
LisätiedotTuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia
Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita
LisätiedotTYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä
TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut
LisätiedotYHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA
YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN
LisätiedotHallituksen kokoukset puheenjohtaja hallitus 4-5 kertaa vuodessa / tarvittaessa. Kevätkokous hallitus kaikki osaston jäsenet 1.2. 31.3.
JYTT ry TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 JYTT ry toimii jäsentensä ammatillisten, taloudellisten, sosiaalisten, koulutuksellisten ja oikeudellisten etujen puolesta. Osaston toiminnan tavoitteena on inhimillinen
LisätiedotOulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo
Oulun kaupunki Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 110 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 10
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoinen. Kokouspalkkiosääntö Yhtymähallitus
Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Kokouspalkkiosääntö 1.1.2016 Yhtymähallitus 16.12.2015 151 Sisällysluettelo 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...
LisätiedotKunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006
Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain
LisätiedotYHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN
2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449
Lisätiedot1 OAJ Pääkaupunkiseutu
1 OAJ Pääkaupunkiseutu TOIMINTASUUNNITELMAESITYS Johdanto OAJ:n Pääkaupunkiseudun alueyhdistys edustaa pääkaupunkiseudun kaikkia niin suomenkuin ruotsinkielisiä opettajaryhmiä eli lastentarhanopettajia
Lisätiedot