Uusi mittauslaitelaki kohentaa arkipäivän metrologiaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusi mittauslaitelaki kohentaa arkipäivän metrologiaa"

Transkriptio

1 Mittatekniikan keskuksen tiedotuslehti 2 l 2011 Uusi mittauslaitelaki kohentaa arkipäivän metrologiaa Loistavia tuloksia EMRP-hankkeissa Akkreditoinnin merkitys kasvaa 1

2 Mittatekniikan keskuksen tiedotuslehti 2 l 2011 SISÄLTÖ 2/ Pääkirjoitus...3 MIKESin strategia uudistui...4 Strategiatyötä tehtiin yhdessä HAUS Kehittämiskeskuksen kanssa. Tulossopimus toimii ohjausvälineenä...6 Tulossopimus kattaa ensi kertaa seuraavat neljä vuotta. Akkreditoinnin merkitys kasvaa...8 Viranomaiset ovat yhtä mieltä akkreditoinnin merkityksestä pätevyyden osoittajana. Loistavia tuloksia EMRP-projekteissa...10 LONGDISTA ja NANOEMRP ovat erinomaisesti päättyneitä imera Plus-projekteja. Uusi opas metrologian opetukseen...13 Kirja ilmestyy sähköisenä ja paperiversiona vuoden lopussa. Ympäristömittaukset tarkentuvat...14 MIKES-Kajaanin nestevirtausmittareiden kalibrointipalvelu auttaa alan toimijoita. Uusi mittauslaitelaki tuli voimaan Uusi laki parantaa erityisesti kuluttajien oikeusturvaa Ajankohtaisia tapahtumia...18 Valokeilassa mielenkiintoiset ihmiset ja ilmiöt. Päätoimittaja: Jenni Kuva Toimitus: Jenni Kuva, MIKES Irja Nurmi-Rättö, COCO Viestintä Oy Taitto: COCO Viestintä Oy Paino: Multiprint Oy Osoitteenmuutokset: puh Mittatekniikan keskus PL 9 (Tekniikantie 1) Espoo (Otaniemi) puh fax MIKES varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut elinkeinoelämän käyttöön. MIKES-metrologia toteuttaa SI-järjestelmän mittayksiköt Suomessa, tekee metrologista huippututkimusta ja kehittää mittaussovellutuksia teollisuuden kanssa. FINAS akkreditoi eli toteaa päteviksi laboratorioita, tarkastuslaitoksia, sertifiointielimiä ja erityisalojen edustajia, esim. vertailumittausten järjestäjiä sekä arvioi toimielinten toiminnan pätevyyttä säädösten tai erityisvaatimusten mukaan. Toiminta perustuu kansainvälisiin standardeihin ja sopimuksiin. 2

3 PÄÄKIRJOITUS Akkreditointi ja metrologia luotettavan tiedon perusta Jyrki Kataisen hallitusohjelman yksi keskeisistä tavoitteista on hallinnonrajat ylittävä toiminta. Oiva esimerkki hallinnonrajat ylittävästä teemasta on tieto. Kun tietoa tuotetaan yhtenäisin menettelyin, samaa tietoa voidaan käyttää monen päätöksen pohjana. Yhtenäiset menettelyt parantavat tiedon laatutasoa. Toistaiseksi ei ole kovin yleistä, että samaa tietoa hyödynnettäisiin eri tarpeisiin. Edelleenkin tietoa tuotetaan hyvin kapea-alaisesti, jolloin sitä voidaan käyttää vain spesifisiin tarkoituksiin. Esimerkiksi ympäristöön, terveyteen, turvallisuuteen ja elintarvikkeisiin liittyvään päätöksentekoon on erilliset tiedon tuottamisen tavat. Kapeaan tarpeeseen tuotettu tieto lisää kustannuksia ja aiheuttaa turhaa päällekkäisyyttä. Moneen käyttöön sopivan tiedon tuottaminen edellyttää saumatonta yhteistyötä eri osapuolten välillä. Hyvin suunnitellen pystytään tilaamaan ja tuottamaan sellaista palvelua, joka sopii useaan eri tarkoitukseen. Esimerkiksi mm. ympäristön tilaa kuvaava tietoaineisto ja luotettavasti mitattu elohopeapitoisuus voi palvella monia tiedonkäyttäjiä. Laaja-alaisen ympäristötiedon hyödyntäminen vähentää terveyteen, tuvallisuuteen ja elintarvikkeiden laatuun liittyvien yksittäisten mittausten tarvetta. Erilaisiin tarpeisiin tuotetun tiedon on oltava varmennetusti luotettavaa. Mittaustiedon on oltava lisäksi metrologisesti jäljitettävää. Tämä tarkoittaa, että mittaustulosten mittausepävarmuus on arvioitu, mittausmenetelmät ovat tarkoituksenmukaisia ja tulokset vertailukelpoisia. Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on akkreditoinnin ja metrologian kautta varmistaa päätöksenteossa käytettävän tiedon luotettavuutta. Viime keväänä uudistetun strategiamme keskeisenä tavoitteena on toimiminen yli hallinnonrajojen. Tämä sopii hyvin nykyisen hallituksen tavoitteisiin horisontaalisuuden lisäämisestä. Uudistetun strategiamme tavoite on parantaa päätöksenteossa käytettävän tiedon luotettavuutta ja jäljitettävyyttä. Päämääränämme on, että Suomessa sekä halutaan että osataan mitata ja testata oikein. Tämä tarkoittaa tarkoituksenmukaisten asioiden mittaamista tarkoituksenmukaisella tarkkuudella. Tässä lehdessä käsitellään laajasti tiedon luotettavuutta. Akkreditointia käsittelevässä artikkelissa on haastateltu eri hallinnonalojen tiedon käyttäjiä. Haastateltavat ovat yksimielisiä siitä, että akkreditointi on tehokas tapa osoittaa palvelun laadukkuutta. Akkreditoinnin vaikutuksesta viranomaisten työ vähenee ja päätöksen teko saa kansainvälisesti vertailukelpoisen pohjan. Akkreditointi tuo mittaamiseen metrologisen jäljitettävyyden. Usein ajatellaan, että akkreditointi ja tulosten metrologinen jäljitettävyys aiheuttavat vain kustannuksia. Oikein käytettynä molemmat ovat tuottavuutta parantavia investointeja. Luotettava ja tarkoitukseensa sopiva tieto varmistaa oikeat päätökset; se on palvelujen tuottajien, päättäjien ja kuluttajien yhteinen etu. Ylijohtaja Timo Hirvi 3

4 MIKESin strategia uudistui Tavoitteena innostava visio Oman roolin selkeyttäminen jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä vaatii määräajoin päivitettävää strategiaa. Kesän kynnyksellä valmistunut Mittatekniikan keskuksen (MIKES) uusi strategia laadittiin yhteistyössä HAUS kehittämiskeskuksen kanssa. Strategian päivitys suoritettiin MIKESissä huolella ja strategiatyöskentelyyn käytettiin lähes vuosi. Tavoitteeksi asetettiin tuottaa selkeät, fokusoidut skenaariot MIKESin kehityssuunnista ja rakentaa innostava visio sekä strategian toimeenpanosuunnitelma MIKESin uudesta roolista ja organisoitumisesta. Uutta strategiatyöskentelyssä oli henkilöstön entistä vahvempi sitouttaminen työhön. Onnistunut strategia edellyttää sekä onnistunutta strategian luomista että sen toteuttamista. Siksi strategiaprosessissa hyödynnettiin erityisesti johtoryhmän osaamista, mutta myös muulla henkilöstöllä oli vuorovaikutteisessa prosessissa merkittävä rooli. Yksi ylitse muiden MIKES-metrologia oli jo vuosi sitten aloittanut oman strategiaprosessinsa, mutta HAUS kehittämiskeskuksen mukaantulon myötä ensisijaiseksi tavoitteeksi asetettiin koko Mittatekniikan keskuksen kattavan strategian luominen. Tästä syystä strategiatyöskentelyssä unohdettiin hallintorajat ja keskityttiin miettimään, kuinka MIKESistä luodaan ulospäin mahdollisimman yhtenäinen kuva. Työ eteni vaiheittain siten, että ensimmäisessä vaiheessa joulukuusta 2010 tämän vuoden maaliskuuhun saakka määriteltiin MIKESin tahtotila, strategiset tavoitteet ja strategiset valinnat. Kakkosvaihe ajoittui kuluvan vuoden loppukevääseen ja siinä keskityttiin strategian toimeenpanon suunnitteluun. Lähes vuoden kestäneessä prosessissa luotiin HAUSin konsultointia apuna käyttäen kaikkiaan kolme strategiaa: Mittatekniikan keskusta kokonaisuutena käsittelevä strategia sekä sen osaksi omat strategiat MIKES-metrologialle ja FINASakkreditointipalvelulle. Kokonaisstrategian määrittelyssä käytettiin apuna mm. nykytilanteen arviointia, jossa listattiin MIKESin vahvuudet ja mahdollisuudet sekä heikkoudet ja uhat. Vahvuuksien ja mahdollisuuksien lista oli paljon pidempi, joten lähtötilanne määritellyn vision toteuttamiselle on hyvä. Parannettavaakin silti löytyi, mm. hallintorajat ylittävä verkostoituminen vaatii panostusta ja toiminnan vaikuttavuuden markkinointia tulisi lisätä. Skenaarioanalyysi MIKESin tulevaisuuden suunnasta osoittaa, että toiminnan painospisteitä tulisi siirtää tutuista uomista uusille urille. Entistä vahvempi verkostoituminen ja yhteistoiminta muiden organisaatioiden kanssa luovat kaivattua uutta tarjontaa. Pääkartta havainnollistaa tavoitteet Strategian määrittelyssä ylimmän johdon rooli on merkittävä, mutta strategian toimeenpanossa jokainen mikesläinen on avainasemassa. Strategian toimeenpanosuunnitelmaan pyydettiin palautetta kahdessa henkilöstötilaisuudessa. Tämän lisäksi yksiköiden tiimit antoivat palautetta strategian sisällöstä. Strategian toimeenpanosta laadittiin yhteen kuvaan kiteytetty toimeenpanokartta, jossa kuvataan MIKESin tärkeimmät kehittämiskohteet ja toimenpiteet seuraaville vuosille. Kartan sisällön perusta on osaava henkilöstö ja toimivat tilat. Sen päälle rakentuvat metrologian ja FINASin omat kehittämiskohteet. Kartan ylimmäksi osaksi määriteltiin MIKESin kehittämisen tärkeimmät alueet, verkostoituminen yli hallintorajojen sekä johtamisen vahvistaminen. MIKESin uuden strategian toteutus tapahtuu päivittäisen työn kautta. Henkilöstön kuulemisiin perustunut strategiaprosessi luonee entistä eheämmän työyhteisön, jolle MIKESin lähivuosien tavoitteet näyttäytyvät innostavana visiona. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuvat: Jenni Kuva 4

5 MIKESin tavoitteet vuosille Metrologia ja akkreditointi kilpailukykyä ja toimivuutta yhteiskuntaan 1. Mittatekniikan keskuksella on vahva rooli markkinoiden ja yhteiskunnan toimivuuden takaamisessa 2. Suomessa osataan ja halutaan mitata ja testata oikein 3. Uudistuva akkreditointi on ikkuna pätevyyteen 4. Mittatekniikan keskus toimii yli hallintorajojen ja kasvaa verkostojen kautta 5. Mittatekniikan keskus on aktiivinen kansainvälinen vaikuttaja 6. Mittatekniikan keskus on yhteisöllinen ja uudistuskykyinen organisaatio, jonka kehittymistä tukevat osaava henkilökunta ja laadukas johtaminen Olemme pohtineet strategian soveltumista käytäntöön ryhmämme aamupalavereissa ja käyneet hyödyllisiä kahvipöytä- ja käytäväkeskusteluita. Odotan, että johdon sitoutuminen työhyvinvointiin edesauttaa strategian toteutumista. Omassa työssäni tärkeimpiä kehittämiskohteita ovat viestinnän kehittäminen erityisesti informaatiotekniikan keinoin ja entistä tiiviimpi verkottuminen sekä MIKESin sisällä että asiakkaiden kanssa. Tutkija Risto Rajala, MIKES-metrologia Johtoryhmän jäsenenä osallistuin intensiivisesti MIKESin strategiaprosessin kaikkiin vaiheisiin. Sen rinnalla laadittiin FINASille oma strategia ja tähän työhön osallistui koko FINASin henkilökunta työpajojen muodossa. Strategiaprosessi oli innostava ja antoisa. Mielestäni kaikki MIKESin ja FINASin strategiaan nostetut kehittämiskohteet ja painopistealueet ovat tärkeitä ja nyt keskitymme niiden onnistuneeseen toteutukseen. Johtaja Leena Tikkanen, johtoryhmän jäsen Osallistuin strategiatyöhön vain henkilöstöpäivien yhteydessä. Työskentely vaikutti ammattimaiselta, mutta hiukan etäiseltä. Uuden strategian tärkein painopistealue oman työni kannalta on sähköisen asioinnin ja siihen liittyvien työvälineiden ja järjestelmien kehittäminen. MIKESin verkostoitumisen laajentuessa tarvitaan myös työkalukehitystä. IT-päällikkö Olli Alajoki Konsulttimme johti FINAS-akkreditointipalvelun neljän strategiatyöpajan työskentelyä sujuvasti. Meidän osaltamme vuoden 2012 kehityshankkeet liittyvät FINASin asiakkaiden ja palveluiden segmentointiin, tiedotuksen uusiin välineisiin, prosessien hallinnan työvälineisiin ja kannustavaan työilmapiiriin. Työnkuvani mukaisesti vastaan näiden hankkeiden etenemisestä. Pääarvioija Päivi Kähkönen, FINASin laatu- ja kehityspäällikkö 5

6 - MIKES toimii Suomessa yli hallintorajojen ja on myös kansainvälisesti arvostettu toimija, ylitarkastaja Mia Jacobsson TEMin innovaatio-osastolta arvioi. ta tavoitteista, henkisten voimavarojen ja laadun kehittämisestä sekä taloudellisista resursseista. Lisäksi määritellään tavoitteiden seurannassa käytettävät mittarit, sanoo ylitarkastaja Mia Jacobsson TEMin innovaatio-osastolta. Hän on toiminut kuluvan vuoden alusta MIKESin tulosohjaajana. Tulossopimus toimii ohjausvälineenä Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) innovaatio-osasto vastaa kaikkiaan kahdenkymmenen viraston, laitoksen ja sopimusyhteisön ohjauksesta. Yksi ohjattavista on Mittatekniikan keskus (MIKES), jonka yksivuotista tulossopimusta kaavaillaan pidennettäväksi nelivuotiseksi. TEM-konsernin ohjaamiseksi rakennetun ohjausmallin mukaisesti TEM laatii ja täsmentää vuosittain konsernistrategian, jossa määritellään tavoitelinjaukset ja ajankohtaisimmat toimenpidealueet työ- ja elinkeinopolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategian lähtökohtana on hallitusohjelma ja toimintaympäristön muutosten vaatimukset työ- ja elinkeinopolitiikalle. Konserniohjauksen välineitä ovat tulosohjaus, säädösohjaus, informaatioohjaus, kehitystoiminnan ohjaus sekä hallitus- ja johtokuntatyö. Tulosohjauksen tärkein väline valtion talousarvion lisäksi on ministeriön ja ohjattavan yksikön kesken tehtävä tulossopimus. - Tulossopimuksessa sovitaan seuraavan budjettivuoden vaikuttavuutta ja toiminnallista tuloksellisuutta koskevis- 4-vuotissopimus tulossa TEMin hallinnonalaan kuuluvien laitosten ja virastojen sekä sopimusyhteisöjen tulos- ja budjettiohjaus perustuu talousarviolakiin ja sitä koskevaan asetukseen. Ohjauksen lähtökohtina ovat strategisuus, sopimuksenvaraisuus sekä asetettujen tavoitteiden ja annettujen voimavarojen tasapaino. - Tähän saakka tulossopimukset ovat olleet yksivuotisia, mutta nyt TEM on päättänyt pilotoida nelivuotisten tulossopimusten käyttöä nimenomaan tutkimustoiminnoissa, jotka ovat perusluonteeltaan pitkäjänteisiä. Syksyn 2011 tulosohjauskierroksella TEMin pilotissa ovat mukana MIKES, GTK ja VTT, Jacobsson kertoo. Nelivuotiset tulossopimukset ovat tarpeen, sillä tutkimuslaitosten projektit ovat yleensä monivuotisia. Tästä syystä toiminnan arviointi pelkästään vuositasolla ei välttämättä anna oikeaa kuvaa tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta. Esimerkiksi pitkistä projekteista käyvät mm. MIKESin EMRP-tutkimushankkeet (European Metrology Research Programme), jotka ovat tänä päivänä merkittävä osa MIKES-metrologian toimintaa. Jacobsson pitää MIKESiä merkittävänä Suomen innovaatiopolitiikan toimeenpanijana ja nimeää MIKESin erityispiirteeksi laaja-alaisen, koko yhteiskuntaan vaikuttavan toiminnan. - MIKES toimii Suomessa yli hallintorajojen ja on myös kansainvälisesti arvostettu toimija. Osaava henkilöstö ja tutkimustoimintaa silmällä pitäen rakennetut tilat mahdollistavat jatkuvan uudistumiskyvyn ja toiminnan kehittämisen. Menestystä kaikilla tavoitealueilla Ministeriö arvioi aina keväisin MIKESin edellisvuoden toiminnan. Arvio viime vuoden tuloksellisuudesta ja sen kehi- 6

7 tyksestä sekä asetettujen tulostavoitteiden toteutumisesta oli tavanomaisen hyvä. Jacobssonin mielestä MIKES on hyvin johdettu organisaatio, joten ei ole mikään ihme, että toiminnalle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet poikkeuksetta. MIKES on korkeatasoinen tieteellisen metrologian tutkimusorganisaatio. Menestyksellinen osallistuminen EMRPhankkeisiin on vahvistanut MIKES-metrologian strategista tavoitetta olla viiden parhaan metrologiainstituutin joukossa valituilla alueilla Euroopassa. Samaan aikaan kansainvälisten vertailumittausten tulokset ovat olleet erinomaisia. Kansallista verkottumista on vahvistettu mm. CEMIS-yhteistyön (Centre for Measurement and Information Systems) muodossa sekä energia- ja ympäristöalan SHOK:iin perustetussa CLEEN Oy:ssä. Viimeisimpänä laajennuksena on NorNet-konsortioon (Pohjoisen ympäristötutkimuksen yhteistyöverkosto) liittyminen. Alueellinen toiminta vahvistui Kajaaniin perustetun voiman, vääntömomentin ja virtauksen mittanormaalilaboratorion myötä. FINAS-akkreditointi on tehnyt yhteistyötä useiden eri hallinnonaloilla toimivien virastojen kanssa ja jatkanut edelleen kaikissa kansainvälisissä vastavuoroisissa tunnustamissopimuksissa. - Uusina arvioinnin osa-alueina ovat olleet ilmailualan päästökauppatodentaminen ja rautatieturvallisuus. Uutena alueena on akkreditoitu ensimmäinen kemian alan kalibrointilaboratorio, Jacobsson kuvailee. Arviossaan ministeriö toteaa MIKESin toiminnan olleen vuonna 2010 hallinnonalan strategisten tavoitteiden mukaista. Tämän vuoden aikana on kehitetty toiminnallisen tehokkuuden mittareita Tilastokeskuksen kanssa yhteistyössä toteutettavassa hankkeessa. MIKES varmistaa luotettavuuden Yli hallintorajojen toimiminen on yksi MIKESin strategisista tavoitteista. Horisontaalisuus on ylijohtaja Timo Hirven mukaan päivän puheenaihe ja sitä myös MIKES aikoo toteuttaa uuden nelivuotisen tulossopimuksensa mukaisesti. - Käymme läpi kaikki ministeriöt yksi kerrallaan akkreditointipainotteisesti. Akkreditointi on menossa säädöksiin kaikilla hallinnonaloilla, mikä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi ministeriöiden alai- silla testauslaitoksilla tulee olla metrologinen jäljitettävyys ja muut oleelliset metrologiset elementit käytössä. Tämä vähentää ministeriöiden omaa osaamisen tarvetta, kun tiedon luotettavuus on jo varmistettu säädösperusteisesti. Hallinnonalat ylittävässä toiminnassa Hirvi korostaa MIKESin riippumatonta asemaa niin metrologiassa kuin akkreditoinnissa. MIKES ei ole ministeriöiden kumppani, vaan tuo hallinnonaloille vain luotettavuuden menetelmät ja suorittaa arvioinnin. FINASilla on jo nyt paljon yhteistyötä mm. liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa, mutta nyt toiminnasta kehitetään vielä järjestelmällisempää. Tulokset näkyvät kustannustehokkuutena ja tiedon laadun parantumisena. - Merkittävä asia on tiedon luotettavuuden yhtenäistyminen ja saman tiedon käytettävyys eri tarkoituksiin. Esimerkiksi käy vaikkapa elohopea, josta saatu tieto on kaikkien viranomaisten käytettävissä, olipa kyseessä ympäristö tai elintarvikkeet, ylijohtaja Hirvi arvioi. Ensimmäisenä MIKESin vierailulistalla on oma työ-ja elinkeinoministeriö (TEM) ja heti perään vuoronsa saavat muut ministeriöt. Tavoitteena on saada järjestelmä valmiiksi nelivuotisen tulossopimuksen päätteeksi eli vuonna Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuvat: Marko Rättö Innovaatio-osaston tavoitteita vuosille TEMin innovaatio-osasto on laatinut hallinnonalan virastoille, laitoksille ja sopimusyhteisöille tavoitteet seuraavalle nelisvuotiskaudelle. Päätavoitteita ovat Innovaatioperustan vahvistaminen Innovaatioympäristön kansainvälistyminen ja innovaatiokeskittymien vahvistaminen Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Toimialojen uudistaminen ja äkillisiin rakennemuutostilanteisiin reagointi 7

8 Akkreditoinnin merkitys kasvaa Akkreditointi on tulossa lainsäädäntöön yhä vankemmin eri hallinnonaloilla. Sen merkitys on oivallettu myös valvontavirastoissa, jotka pitävät akkreditointia luotettavan toiminnan sekä pätevän ja laadukkaan toiminnan merkkinä. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) valvoo monien eri lainsäädäntöjen alueilla hyväksyttyjä tarkastuslaitoksia. Näiden hyväksyntään liittyy ulkopuolisen tahon tekemä arviointi lainsäädännön vaatimustenmukaisuudesta ja joissakin lainsäädännöissä on akkreditointivaatimus. Monet hakijat ovat kuitenkin hankkineet akkreditoinnin myös vapaaehtoisuuteen perustuen. - Vapaaehtoinen akkreditoinnin hakeminen on ymmärrettävää, sillä akkreditointi nähdään kaikkein luotettavimpana ja tehokkaimpana osoituksena pätevyydestä. Sitä pidetään eräänä merkittävänä kilpailukeinona markkinoilla. Akkreditoinnin ansiosta tuotetut palvelut ovat luotettavia ja laadukkaita, mistä tietysti hyötyvät viime kädessä palveluiden käyttäjät, ylitarkastaja Urho Säkkinen Tukesista sanoo. Akkreditointi lisää luottamusta Tukesin alaisten toimialojen akkreditoinnit vaikuttavat suotuisasti käytännön työhön, sillä virasto hyödyntää akkreditointia täysimääräisesti hyväksymis- ja valvontatoiminnassaan. - Toisin sanoen pystymme välttämään - Turvallisuus on yksi Tukesin toiminnan ydinasioista, ja luotettavien ja ammattitaitoisten palvelujen tarjonta voidaan taata akkreditoinnin avulla, Urho Säkkinen arvioi. päällekkäistä työtä ja näin säästämään resurssejamme. Emme pidä erityisiä rekistereitä akkreditointiin liittyen, vaan toiminnanharjoittajat toimittavat meille tiedot akkreditoinnista sekä siihen liittyvistä määräaikaisarvioinneista, Säkkinen kuvailee. Hän korostaa akkreditoinnin merkitystä luotettavuuden ja pätevyyden osoituksena. Turvallisuus on yksi Tukesin toiminnan ydinasioista, ja luotettavien ja ammattitaitoisten palvelujen tarjonta voidaan taata akkreditoinnin avulla. Säkkisen mielestä akkreditointia on viraston alaisilla toimialoilla hyödynnetty riittävässä määrin, vaikka jossain tapauksessa sillä saattaa olla myös kielteisiä puolia. - Pienillä toimialoilla akkreditointi koetaan joskus sangen raskaaksi ja ehkä myös kalliiksi. Akkreditointi on menettelynä sangen vaativa, joten kustannukset muodostavat joissakin tapauksissa esteen vapaaehtoiselle akkreditoinnin haulle, ylitarkastaja arvioi. Tietoturva akkreditoinnin alaiseksi Viestintävirasto (Ficora) ja sen NCSA-FI -yksikkö (National Communications Security Authority) toimii kansainvälisistä tietoturvavelvoitteista annetun lain mukaisena määrättynä turvallisuusviranomaisena ja yhteiskunnan turvallisuusstrategian (YTS) mukaisena kansallisena tietoturvaviranomaisena. Kansainvälisiin tietoturvavelvoitteisiin liittyen, NCSA-FI vastaa muun muassa niiden tietojärjestelmien akkreditoinnista, joissa käsitellään kansainvälistä erityissuojattavaa tietoaineistoa (Security Accreditation Authority, SAA). Hallitus antoi lakiesityksen eduskunnalle, joissa ehdotetaan säädettäväksi laki tietoturvallisuuden arviointilaitoksista sekä laki viranomaisten tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen tietoturvallisuuden arvioinnista. 8

9 - Viestintävirasto suorittaa yritysten tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen arviointia osana kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetussa laissa säädetyn yhteisöturvallisuusselvityksen laadintaa, Rauli Paananen toteaa. - Viestintävirasto suorittaa yritysten tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen arviointia jo osana kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetussa laissa säädetyn yhteisöturvallisuusselvityksen laadintaa. Sen sijaan ehdotettava laki tietoturvallisuuden arviointilaitoksista olisi kokonaan uutta, viranomaisohjauksessa tapahtuvaa toimintaa, NCSA-FI-yksikön päällikkö Rauli Paananen kertoo. Vaikka arviointilaitoksen hyväksyntä ja valvonta tulisikin olemaan Viestintäviraston tehtävä, suoritettaisiin hyväksyntään liittyvä arviointi yhteistyössä viraston, FINAS-akkreditointipalvelun ja Suojelupoliisin kanssa. Suojelupoliisi mukaan arviointiin Yritysturvallisuudella on kasvava merkitys muun ohella kansainvälisten hankintakilpailujen vuoksi sekä yritysten innovaatiotoiminnan ja muun toiminnan verkottuessa. Siten arviointilaitosten hyväksyntä ja valvonta on myös yritysten intressissä. - Arviointilaitoksen hyväksymiseen liittyen Suojelupoliisi antaisi lausuntonsa arviointilaitoksen vastuuhenkilöiden luotettavuudesta ja sen toimitilojen turvallisuudesta. On selvää, että arviointilaitoksen henkilökunnalla tulisi olla hyvä tekninen ja ammatillinen koulutus sekä riittävän laaja-alainen kokemus toimintaan kuuluvista tehtävistä ja laitoksella toiminnan edellyttämät laitteet, välineet ja järjestelmät, Paananen päättelee. Hän myös toteaa, että laitoksen vastuuhenkilöiden luotettavuus tulisi olla varmistettu ja laitoksella tulisi lisäksi olla luotettavaksi arvioitu ja valvottu menetelmä, jonka avulla yhteisön toimitilojen ja tietojenkäsittelyn turvallisuus varmistetaan. Lisäksi tarvitaan asianmukaiset ohjeet toimintaa ja sen seurantaa varten. - Näiden vaatimusten täyttäminen olisi osoitettava vaatimuksenmukaisuuden arviointipalvelusta annetun lain mukaisen menettelyn avulla ja sen mahdollistamassa laajuudessa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että mainitut seikat olisi selvitetty FINAS-akkreditointipalvelun toimenpitein yhteistyössä Viestintäviraston kanssa, Paananen toteaa. Akkreditointi kansainvälisesti pätevä Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) hallinnonalan toiminnoissa kolmannen osapuolen tekemä tarkastus- ja laadunvarmistustyö on runsasta ja monimuotoista. - Esimerkkejä tarkastus- ja laadunvarmistustyöstä ovat laivojen tekniset vaatimukset, tieliikenteen ajoneuvojen ja niiden komponenttien vaatimukset, tuotannon vaatimustenmukaisuus sekä liikenteenharjoittajien pätevyys. On tietenkin todettava, että kun puhutaan tietystä toiminnasta, vaatimukset ovat kaikille toimijoille samanlaiset, ajoneuvotekniikkaosaston johtaja Björn Ziessler sanoo. Hän kuvailee akkreditoinnista koituvia hyötyjä merkittäviksi niin palveluntuottajalle kuin loppukäyttäjille. - Akkreditointi mahdollistaa yleensä kansainvälisesti erittäin vertailukelpoisen laatupohjan. Yleisesti voi sanoa, että toiminnoissa, joissa haetaan nimenomaan kansainvälistä vertailukelpoisuutta, akkreditointi on kaikkein selkein menettely tämän varmistamiseksi. Loppukäyttäjät tietenkin hyötyvät tuotteiden tai palveluiden tasavertaisesta vertailukelpoisuudesta. Ziessler kuitenkin huomauttaa, että yleensä ketjut, joissa on valmistaja, hyväksyjä, valmistajan edustaja, jälleenmyyjä, palveluntuottaja sekä sertifioitua toimintaa joissain osissa ja akkreditoitua testausta joissain toisissa osissa, ovat kuluttajalle lähes mahdoton viidakko. Tässä tilanteessa alan toimivaltaisen viranomaisen tehtävä on varmistaa kokonaisuuden tasapuolisuus ja toimivuus. Akkreditoinnin käyttö kasvussa Akkreditointivaatimuksen valvontatyötä helpottava vaikutus on havaittu myös Trafissa. Viraston resursseja vapautuu merkittävässä määrin muihin toimintoihin. - Vaatimustenmukaisuuden varmistamisessa Trafin käytössä on menettelytapoja valmistajan vakuutuksesta aina akkreditoituun toimintaan asti. Erilaisia välimuotoja on lisäksi kuviteltavissa lähes rajattomasti. Kun jollakin kohdealueella on päädytty akkreditointivaatimukseen, yhteistyö FINASin kanssa on lähtökohta, Ziessler toteaa. Hän pitää akkreditointia erinomaisena keinona saavuttaa kansainvälisesti vertailukelpoinen pätevyys ja varmistaa jonkin toiminnan korkealaatuisuus. Kuitenkin joissain toiminnoissa hinta on laatua suurempi kriteeri, ja tällöin akkreditointivaatimus saattaa heikentää toimijoiden kilpailukykyä. - Kehotan punnitsemaan akkreditointimenettelyyn lähtemistä puhtaasti omista lähtökohdista käsin. On varmaa, että joihinkin kohteisiin akkreditointi sopisi aivan erinomaisesti, mutta mahdollisuutta ei ole ymmärretty vielä hyödyntää oikealla tavoin. Toisaalta akkreditointi tuo prosessille aina kustannuksia ja lisävaiheita, ja siksi on mietittävä, olisiko toiminnoissa mahdollista päästä riittävän hyvään lopputulokseen jollain kevyemmällä tapaa, Ziessler pohtii. Trafin hallinnonalalla on ollut viime vuosina vahva trendi kohti monimutkaisempia ja kansainvälisempiä kokonaisuuksia ja malleja. Björn Ziesslerin mielestä tämä pikemminkin tukee akkreditoinnin käytön lisäämistä kuin sen vähentämistä. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuvat: Marko Rättö sekä Tukesin ja Ficoran arkistot - Akkreditointi on erinomainen keino saavuttaa kansainvälisesti vertailukelpoinen pätevyys ja varmistaa jonkin toiminnan korkealaatuisuus, Björn Ziessler vakuuttaa. 9

10 Ryhmäpäällikkö Martti Heinonen (vas.) ja ryhmäpäällikkö Mikko Merimaa ovat tuloksellisten EMRPprojektien vastuuhenkilöitä MIKESissä. Loistavia tuloksia EMRP-projekteissa Euroopan metrologiaohjelmassa (EMRP) päättyneet imera Plus -projektit ovat osoittautuneet tuloksellisiksi, jopa odotukset ylittäviksi. Lisää EMRP-hankkeita on käynnistymässä Mittatekniikan keskuksessa (MIKES) loppuvuoden aikana. 10

11 EMRP-ohjelman tavoitteena on yhdistää projekteissa kansallinen ja eurooppalainen mittausosaaminen. Näin poistetaan tutkimusten päällekkäisyyttä, nopeutetaan innovaatioita ja parannetaan eurooppalaista kilpailukykyä. Samalla tuotetaan tietoa ja taitoa laadukkaaseen elämään, tiedeyhteisön tarpeita unohtamatta. Hyvä esimerkki kansainvälisestä yhteistyöstä on päättynyt Long Distance Pitkien etäisyyksien mittaus ilmassa -projekti. Kyseisessä projektissa kehitettiin pitkien etäisyyksien mittauksia varten synteettisiin aallonpituuksiin perustuvaa interferometriaa. Oleellista oli ilman taitekertoimen mittaus, jossa apuna käytettiin spektroskopian keinoja. - Idea projektiin virisi kahvipöytäkeskustelussa erään toisen pituusmittaushankkeen seurauksena. Niin sitten päätimme kokeilla eurooppalaisessa tutkimushankkeessa, onko mahdollista mitata ilman lämpötilaa happispektroskopialla käyttäen kahden spektriviivan tasapainoa. Tavoitteena oli pääsy yhden asteen sisälle, mutta lopputulos yllätti. Absoluuttitarkkuus oli alle 0,1 astetta ja resoluutio 10 millikelviniä, ryhmäpäällikkö Mikko Merimaa kuvaa erinomaista tulosta. spektroskooppinen menetelmä käyttää anturinaan ilmaa eli ainetta, jonka taitekerrointa halutaan mitata. Näin saatiin koko mitattavalta 240 metrin matkalta ilman keskimääräinen lämpötila, Merimaa valottaa tilannetta. Tiheäkään perinteisten antureiden verkko ei olisi nähnyt mittauksessa ilmenneitä nopeita ja paikallisia lämpötilan vaihteluita, mutta spektroskooppisella menetelmällä tämä oli mahdollista. Mittaustulos oikeasta asiasta Projektissa osoitettiin, että tarkka taitekertoimen kompensointi on mahdollista tehdä sekä sisällä että ulkona. Tulos ylitti odotukset, sillä tilastollinen kohina on lähes samaa luokkaa kuin perinteisillä antureilla tehdyissä mittauksissa. - Oleellinen projektin tulos on se, että spektroskooppisella menetelmällä voidaan mitata lämpötilaa halutusta aineesta eli ilmasta. Mittaustulos saadaan samalta matkalta kuin optinen pituusmittauskin. Tarkkuus ei tosin ole aivan yhtä hyvä kuin perinteisillä antureilla, ryhmäpäällikkö Martti Heinonen selventää. Hän kiteyttää mittausprojektin hyödyn vertaamalla spektroskooppista menetelmää perinteisen anturin käyttöön. Spektroskooppisella menetelmällä saadaan mittaus oikeassa paikassa oikeasta asiasta, kun taas perinteisillä antureilla saadaan selville vain anturien itsensä lämpötila, mikä ilman lämpötilan tapauksessa antaa usein jonkin verran virheellisen kuvan todellisuudesta. - Projektin erinomaisten tulosten ansiosta kaksi isoa eurooppalaista yritystä on kiinnostunut menetelmästä, koska kaupallisissa mittalaitteissa juuri lämpötilan mittaaminen aiheuttaa suurimman epävarmuuden. Myös geodeetit ovat olleet kiinnostuneita, Merimaa kertoo. Hänen lisäkseen projektin tutkimusryhmässä työskentelivät erikoistutkija Markku Vainio ja tutkija Tuomas Hieta, joka väittelee Projekti muodostaa pääosan hänen väitöstyöstään. Lämpötilan nopeat vaihtelut esiin LONGDISTA-nimellä kulkevassa projektissa rakennettiin ensin järjestelmä, jonka todettiin toimivan sisätiloissa. Järjestelmää kehitettiin edelleen ja lopulta sitä päästiin testaamaan hyvin tuloksin ulkona Geodeettisen laitoksen Nummelan perusviivalla. - Testasimme eurooppalaisten kollegojemme kanssa uusia menetelmiä ja onnistuimme mittaamaan sekä kosteuden että lämpötilan. Lämpötila mitattiin 0,2 asteen epävarmuudella vallinneissa olosuhteissa. Tuloksista rohkaistuneina kehitystyö jatkui ja loimme entistä yksinkertaisemman mittausjärjestelmän. Mittauksemme osoittivat, että ilman kosteuden mittaaminen ei ole ongelma ja voimme keskittyä pelkkään lämpötilan mittaukseen, Merimaa kertoo. Seuraavaksi tutkimusryhmä suuntasi omalla autolla Innsbruckiin testaamaan BEVin (Bundesamt für Eich- und Vermessungswesen) perusviivalle yhdessä ranskalaistutkijoiden kanssa. - Mittaus osoitti, että perinteiset anturit eivät pysyneet lainkaan mukana lämpötilamuutoksissa, jotka vuorilta tulevat ilmavirtaukset aiheuttivat. Sen sijaan MIKESin spektroskooppinen lämpötilan mittaus suoritettiin Innsbruckissa BEVin perusviivalla, joka sijaitsee vilkasliikenteisen moottoritien varressa. Häiriöiden minimoimiseksi mittaukset tehtiin öisin. Aerosolipartikkelit luupin alla Toinen EMRP-menestystarina on Nanopartikkelien jäljitettävä karakterisointi eli NANOEMRP. Projektissa MIKESin tutkimusryhmä toteutti yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) kanssa hiukkasten sähköiseen varaamiseen perustuvan mittanormaalin nanometrikokoluokan hiukkasille. - Projektin lähtökohtana oli TTY:n kehittämä uusi menetelmä aerosolipartikkelilaskureiden kalibrointiin. Halusimme kehittää innovaatiota eteenpäin ja luoda siitä primäärinormaalin. Tavoitteena oli parantaa sähkövirran ja kaasuvirtauksen mittausten luotettavuutta. Femtoampeeritason sähkövirran mittauksia varten > 11

FINAS - akkreditointipalvelu. Tuija Sinervo

FINAS - akkreditointipalvelu. Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Tuija Sinervo ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä akkreditointi on FINAS-akkreditointipalvelu Akkreditoinnin kansainvälisyys Akkreditointiprosessi AKKREDITOINTI Kansainvälisiin kriteereihin

Lisätiedot

MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 - Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT Tervetuloa

Lisätiedot

Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet

Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet FINAS-akkreditointipalvelu Espoo 2013 ISBN 978-952-6682-01-3 1(6) Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun arviointiperiaatteen

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

HE 33/2010 vp. siirrettäisiin asetuksesta lakiin. Esityksen tarkoituksena on saattaa keskusta koskevat säännökset vastaamaan perustuslain vaatimuksia

HE 33/2010 vp. siirrettäisiin asetuksesta lakiin. Esityksen tarkoituksena on saattaa keskusta koskevat säännökset vastaamaan perustuslain vaatimuksia HE 33/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mittatekniikan keskuksesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi mittatekniikan keskuksesta annettua lakia. Ehdotettavat muutokset

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Sertifiointi Vaatimusten mukaisuuden toteamista Asiakas määrittelee tuotteen ja palvelun laatuvaatimukset asiakasohjautuva

Lisätiedot

Tulosohjausverkoston tapaaminen

Tulosohjausverkoston tapaaminen Tulosohjausverkoston tapaaminen Oikeusrekisterikeskus Ritva-Liisa Raatikainen 24.2.2015 Tulevaisuustyön tavoitteet Vahvistaa johtoryhmän yhteistä kokonaisnäkemystä ORK:n visiosta, strategisista tavoitteista

Lisätiedot

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit Veli-Pekka Esala - Heikki Lehto - Heikki Tikka Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit T E K N I N E N T I E D O T U S 3 2 0 0 3 A L K U S A N A T Tarkoitus Tämä tekninen tiedotus on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Ylijohtaja Helena Säteri Korjausrakentamisen iltapäivä Sanomatalo, Helsinki 17.9.2013 Rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus kestävään

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA VM:n pilotti-hanke: Uusien tulosohjausasiakirjojen ja talousarvion välinen yhteys 18.11.2012 Valtiovarainministeriön hallinnonala 1.3.2012

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Susanna Metsälampi 29.10.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Kärkihankkeet esityksessä Norminpurku http://www.lvm.fi/web/hanke/nor minpurku

Lisätiedot

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio,

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, normit ja kokeilut 1.9.2015 STRATEGINEN PAINOPISTEALUE:

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Johtokunta hyväksynyt 9.3.. Korjattu VN:n kehyksen mukaiseksi 6.4.. 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET

JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET Valtionhallinnon johdonfoorumin aamukahvit 13.5.2016 Juha Sarkio, Katju Holkeri, Ari Holopainen Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto PARANNETAAN JOHTAMISTA JA TOIMEENPANOA TAVOITE:

Lisätiedot

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Mitä akkreditointi on? Akkreditointi on kansainvälisiin kriteereihin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa Dilacomi-loppuseminaari 27.9.2013 Prof. Kai Kokko Sisältö Sääntelyn kokonaisvaltaisuus Sääntely ja lainsäädäntö Yritysten ympäristövastuu

Lisätiedot

Trafi edistää toimijoiden omaa vastuullisuutta

Trafi edistää toimijoiden omaa vastuullisuutta Trafi edistää toimijoiden omaa vastuullisuutta Heidi Niemimuukko 21.1.2016 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Sisältö Trafin tahtotila Riski- ja suorituskykyperusteinen toimintatapa Turvallisuusjohtaminen

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

Kupiainen Niina Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille

Kupiainen Niina Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille Kupiainen Niina 8.10.2014 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015-2019 Valmistelu Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma oli lausuntokierroksella

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

YM:n lainvalmistelun nykytilanne ja tulevaisuus

YM:n lainvalmistelun nykytilanne ja tulevaisuus YM:n lainvalmistelun nykytilanne ja tulevaisuus 8.9.2011 Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn 8.9.2011 1 Säädösvalmistelun kehittämisen tarve Keskeisten tahojen lausumat ministeriöiden säädösvalmistelun laadun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Kestävyyslain mukainen todentaminen

Kestävyyslain mukainen todentaminen Kestävyyslain mukainen todentaminen Kestävyyskriteeri-info 23.11.2012 Tekninen asiantuntija Harri Haavisto Sisältö 1. Prosessi 2. Todentajaksi hyväksyminen 3. Todentajan tehtävät 4. Todentajien ohjeistus

Lisätiedot

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa Taina Mäntyranta 12.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012

Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012 Finnish Transport Research and Innovation Partnership Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012 Finnish Transport Research and Innovation Partnership Liikenteen osaamis- ja innovaatioverkosto Johanna Särkijärvi,

Lisätiedot

HE 7/2011 vp. akkreditointielimen akkreditoiman tutkimuslaitoksen lisäksi jatkossa myös muu

HE 7/2011 vp. akkreditointielimen akkreditoiman tutkimuslaitoksen lisäksi jatkossa myös muu Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi alkolukon hyväksymisestä liikenteeseen annetun lain 5 :n ja alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta annetun lain 11 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi. HE 117/2016 vp.

Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi. HE 117/2016 vp. Eduskunta Talousvaliokunta 15.9.2016 Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi HE 117/2016 vp. Sami Teräväinen hallitussihteeri, TEM Nykytilanne VOIMASSA OLEVA LAINSÄÄDÄNTÖ 1) Painelaitelaki (869/1999)

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i 2 5. 1 1. 2 0 1 0 CEMIS Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 24.11.2010

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Uudistumisella tuottavuusloikka

Uudistumisella tuottavuusloikka Uudistumisella tuottavuusloikka Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 18.8.2016 www.alueuudistus.fi 17.8.2016 1 Miksi maakuntauudistus tarvitaan mitä tavoitellaan? Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke)

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) LifeData 2011-2015 Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) 1.12.2015 http://www.metla.fi/life/lifedata/ Luonnonvara-

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat MUISTIO 1(2) 15.03.2010 Liikenteen turvallisuusvirasto Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain (1090/2002) 48 2. momentin (226/2009) nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Talousarvioesitys, Ministeriön ehdotus Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Yhdessä enemmän innovatiivisuutta uudella konserniajattelulla 14.12.2011 Harri Skog Kansliapäällikkö Uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Kauko Hämäläinen Johtaja, professori Tievie-koulutus 26.10.2006 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Esityksen tavoitteet Esitellä, miltä yliopisto-opetus näyttää arviointien

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari 9.6.2015 Kehittämisneuvos Harri Martikainen Keskeinen toimintaympäristö SM:n tulevaisuuskatsaus

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

HE laiksi mittauslaitelain muuttamisesta

HE laiksi mittauslaitelain muuttamisesta HE laiksi mittauslaitelain muuttamisesta (HE 30/2016 vp) Eduskunta, Talousvaliokunta 8.04.2016 Veli Viitala TEM HE (30/2016 vp) laiksi mittauslaitelain muuttamisesta Pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) 12394/2/01 REV 2 ADD 1 DENLEG 46 CODEC 960 Asia: Neuvoston 3. joulukuuta 2001 vahvistama yhteinen

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas 1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Osa A. Valtuustotyön arviointi

Osa A. Valtuustotyön arviointi Osa A. Valtuustotyön arviointi Mitä olet valtuuston toimintakulttuurista? 1=Toimii 5=Toimii huonosti hyvin Strategia ohjaa päätöksentekoa... 1 2 3 4 5 Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 7 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta HEL 2016-009624

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot