Uusi mittauslaitelaki kohentaa arkipäivän metrologiaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusi mittauslaitelaki kohentaa arkipäivän metrologiaa"

Transkriptio

1 Mittatekniikan keskuksen tiedotuslehti 2 l 2011 Uusi mittauslaitelaki kohentaa arkipäivän metrologiaa Loistavia tuloksia EMRP-hankkeissa Akkreditoinnin merkitys kasvaa 1

2 Mittatekniikan keskuksen tiedotuslehti 2 l 2011 SISÄLTÖ 2/ Pääkirjoitus...3 MIKESin strategia uudistui...4 Strategiatyötä tehtiin yhdessä HAUS Kehittämiskeskuksen kanssa. Tulossopimus toimii ohjausvälineenä...6 Tulossopimus kattaa ensi kertaa seuraavat neljä vuotta. Akkreditoinnin merkitys kasvaa...8 Viranomaiset ovat yhtä mieltä akkreditoinnin merkityksestä pätevyyden osoittajana. Loistavia tuloksia EMRP-projekteissa...10 LONGDISTA ja NANOEMRP ovat erinomaisesti päättyneitä imera Plus-projekteja. Uusi opas metrologian opetukseen...13 Kirja ilmestyy sähköisenä ja paperiversiona vuoden lopussa. Ympäristömittaukset tarkentuvat...14 MIKES-Kajaanin nestevirtausmittareiden kalibrointipalvelu auttaa alan toimijoita. Uusi mittauslaitelaki tuli voimaan Uusi laki parantaa erityisesti kuluttajien oikeusturvaa Ajankohtaisia tapahtumia...18 Valokeilassa mielenkiintoiset ihmiset ja ilmiöt. Päätoimittaja: Jenni Kuva Toimitus: Jenni Kuva, MIKES Irja Nurmi-Rättö, COCO Viestintä Oy Taitto: COCO Viestintä Oy Paino: Multiprint Oy Osoitteenmuutokset: puh Mittatekniikan keskus PL 9 (Tekniikantie 1) Espoo (Otaniemi) puh fax MIKES varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut elinkeinoelämän käyttöön. MIKES-metrologia toteuttaa SI-järjestelmän mittayksiköt Suomessa, tekee metrologista huippututkimusta ja kehittää mittaussovellutuksia teollisuuden kanssa. FINAS akkreditoi eli toteaa päteviksi laboratorioita, tarkastuslaitoksia, sertifiointielimiä ja erityisalojen edustajia, esim. vertailumittausten järjestäjiä sekä arvioi toimielinten toiminnan pätevyyttä säädösten tai erityisvaatimusten mukaan. Toiminta perustuu kansainvälisiin standardeihin ja sopimuksiin. 2

3 PÄÄKIRJOITUS Akkreditointi ja metrologia luotettavan tiedon perusta Jyrki Kataisen hallitusohjelman yksi keskeisistä tavoitteista on hallinnonrajat ylittävä toiminta. Oiva esimerkki hallinnonrajat ylittävästä teemasta on tieto. Kun tietoa tuotetaan yhtenäisin menettelyin, samaa tietoa voidaan käyttää monen päätöksen pohjana. Yhtenäiset menettelyt parantavat tiedon laatutasoa. Toistaiseksi ei ole kovin yleistä, että samaa tietoa hyödynnettäisiin eri tarpeisiin. Edelleenkin tietoa tuotetaan hyvin kapea-alaisesti, jolloin sitä voidaan käyttää vain spesifisiin tarkoituksiin. Esimerkiksi ympäristöön, terveyteen, turvallisuuteen ja elintarvikkeisiin liittyvään päätöksentekoon on erilliset tiedon tuottamisen tavat. Kapeaan tarpeeseen tuotettu tieto lisää kustannuksia ja aiheuttaa turhaa päällekkäisyyttä. Moneen käyttöön sopivan tiedon tuottaminen edellyttää saumatonta yhteistyötä eri osapuolten välillä. Hyvin suunnitellen pystytään tilaamaan ja tuottamaan sellaista palvelua, joka sopii useaan eri tarkoitukseen. Esimerkiksi mm. ympäristön tilaa kuvaava tietoaineisto ja luotettavasti mitattu elohopeapitoisuus voi palvella monia tiedonkäyttäjiä. Laaja-alaisen ympäristötiedon hyödyntäminen vähentää terveyteen, tuvallisuuteen ja elintarvikkeiden laatuun liittyvien yksittäisten mittausten tarvetta. Erilaisiin tarpeisiin tuotetun tiedon on oltava varmennetusti luotettavaa. Mittaustiedon on oltava lisäksi metrologisesti jäljitettävää. Tämä tarkoittaa, että mittaustulosten mittausepävarmuus on arvioitu, mittausmenetelmät ovat tarkoituksenmukaisia ja tulokset vertailukelpoisia. Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on akkreditoinnin ja metrologian kautta varmistaa päätöksenteossa käytettävän tiedon luotettavuutta. Viime keväänä uudistetun strategiamme keskeisenä tavoitteena on toimiminen yli hallinnonrajojen. Tämä sopii hyvin nykyisen hallituksen tavoitteisiin horisontaalisuuden lisäämisestä. Uudistetun strategiamme tavoite on parantaa päätöksenteossa käytettävän tiedon luotettavuutta ja jäljitettävyyttä. Päämääränämme on, että Suomessa sekä halutaan että osataan mitata ja testata oikein. Tämä tarkoittaa tarkoituksenmukaisten asioiden mittaamista tarkoituksenmukaisella tarkkuudella. Tässä lehdessä käsitellään laajasti tiedon luotettavuutta. Akkreditointia käsittelevässä artikkelissa on haastateltu eri hallinnonalojen tiedon käyttäjiä. Haastateltavat ovat yksimielisiä siitä, että akkreditointi on tehokas tapa osoittaa palvelun laadukkuutta. Akkreditoinnin vaikutuksesta viranomaisten työ vähenee ja päätöksen teko saa kansainvälisesti vertailukelpoisen pohjan. Akkreditointi tuo mittaamiseen metrologisen jäljitettävyyden. Usein ajatellaan, että akkreditointi ja tulosten metrologinen jäljitettävyys aiheuttavat vain kustannuksia. Oikein käytettynä molemmat ovat tuottavuutta parantavia investointeja. Luotettava ja tarkoitukseensa sopiva tieto varmistaa oikeat päätökset; se on palvelujen tuottajien, päättäjien ja kuluttajien yhteinen etu. Ylijohtaja Timo Hirvi 3

4 MIKESin strategia uudistui Tavoitteena innostava visio Oman roolin selkeyttäminen jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä vaatii määräajoin päivitettävää strategiaa. Kesän kynnyksellä valmistunut Mittatekniikan keskuksen (MIKES) uusi strategia laadittiin yhteistyössä HAUS kehittämiskeskuksen kanssa. Strategian päivitys suoritettiin MIKESissä huolella ja strategiatyöskentelyyn käytettiin lähes vuosi. Tavoitteeksi asetettiin tuottaa selkeät, fokusoidut skenaariot MIKESin kehityssuunnista ja rakentaa innostava visio sekä strategian toimeenpanosuunnitelma MIKESin uudesta roolista ja organisoitumisesta. Uutta strategiatyöskentelyssä oli henkilöstön entistä vahvempi sitouttaminen työhön. Onnistunut strategia edellyttää sekä onnistunutta strategian luomista että sen toteuttamista. Siksi strategiaprosessissa hyödynnettiin erityisesti johtoryhmän osaamista, mutta myös muulla henkilöstöllä oli vuorovaikutteisessa prosessissa merkittävä rooli. Yksi ylitse muiden MIKES-metrologia oli jo vuosi sitten aloittanut oman strategiaprosessinsa, mutta HAUS kehittämiskeskuksen mukaantulon myötä ensisijaiseksi tavoitteeksi asetettiin koko Mittatekniikan keskuksen kattavan strategian luominen. Tästä syystä strategiatyöskentelyssä unohdettiin hallintorajat ja keskityttiin miettimään, kuinka MIKESistä luodaan ulospäin mahdollisimman yhtenäinen kuva. Työ eteni vaiheittain siten, että ensimmäisessä vaiheessa joulukuusta 2010 tämän vuoden maaliskuuhun saakka määriteltiin MIKESin tahtotila, strategiset tavoitteet ja strategiset valinnat. Kakkosvaihe ajoittui kuluvan vuoden loppukevääseen ja siinä keskityttiin strategian toimeenpanon suunnitteluun. Lähes vuoden kestäneessä prosessissa luotiin HAUSin konsultointia apuna käyttäen kaikkiaan kolme strategiaa: Mittatekniikan keskusta kokonaisuutena käsittelevä strategia sekä sen osaksi omat strategiat MIKES-metrologialle ja FINASakkreditointipalvelulle. Kokonaisstrategian määrittelyssä käytettiin apuna mm. nykytilanteen arviointia, jossa listattiin MIKESin vahvuudet ja mahdollisuudet sekä heikkoudet ja uhat. Vahvuuksien ja mahdollisuuksien lista oli paljon pidempi, joten lähtötilanne määritellyn vision toteuttamiselle on hyvä. Parannettavaakin silti löytyi, mm. hallintorajat ylittävä verkostoituminen vaatii panostusta ja toiminnan vaikuttavuuden markkinointia tulisi lisätä. Skenaarioanalyysi MIKESin tulevaisuuden suunnasta osoittaa, että toiminnan painospisteitä tulisi siirtää tutuista uomista uusille urille. Entistä vahvempi verkostoituminen ja yhteistoiminta muiden organisaatioiden kanssa luovat kaivattua uutta tarjontaa. Pääkartta havainnollistaa tavoitteet Strategian määrittelyssä ylimmän johdon rooli on merkittävä, mutta strategian toimeenpanossa jokainen mikesläinen on avainasemassa. Strategian toimeenpanosuunnitelmaan pyydettiin palautetta kahdessa henkilöstötilaisuudessa. Tämän lisäksi yksiköiden tiimit antoivat palautetta strategian sisällöstä. Strategian toimeenpanosta laadittiin yhteen kuvaan kiteytetty toimeenpanokartta, jossa kuvataan MIKESin tärkeimmät kehittämiskohteet ja toimenpiteet seuraaville vuosille. Kartan sisällön perusta on osaava henkilöstö ja toimivat tilat. Sen päälle rakentuvat metrologian ja FINASin omat kehittämiskohteet. Kartan ylimmäksi osaksi määriteltiin MIKESin kehittämisen tärkeimmät alueet, verkostoituminen yli hallintorajojen sekä johtamisen vahvistaminen. MIKESin uuden strategian toteutus tapahtuu päivittäisen työn kautta. Henkilöstön kuulemisiin perustunut strategiaprosessi luonee entistä eheämmän työyhteisön, jolle MIKESin lähivuosien tavoitteet näyttäytyvät innostavana visiona. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuvat: Jenni Kuva 4

5 MIKESin tavoitteet vuosille Metrologia ja akkreditointi kilpailukykyä ja toimivuutta yhteiskuntaan 1. Mittatekniikan keskuksella on vahva rooli markkinoiden ja yhteiskunnan toimivuuden takaamisessa 2. Suomessa osataan ja halutaan mitata ja testata oikein 3. Uudistuva akkreditointi on ikkuna pätevyyteen 4. Mittatekniikan keskus toimii yli hallintorajojen ja kasvaa verkostojen kautta 5. Mittatekniikan keskus on aktiivinen kansainvälinen vaikuttaja 6. Mittatekniikan keskus on yhteisöllinen ja uudistuskykyinen organisaatio, jonka kehittymistä tukevat osaava henkilökunta ja laadukas johtaminen Olemme pohtineet strategian soveltumista käytäntöön ryhmämme aamupalavereissa ja käyneet hyödyllisiä kahvipöytä- ja käytäväkeskusteluita. Odotan, että johdon sitoutuminen työhyvinvointiin edesauttaa strategian toteutumista. Omassa työssäni tärkeimpiä kehittämiskohteita ovat viestinnän kehittäminen erityisesti informaatiotekniikan keinoin ja entistä tiiviimpi verkottuminen sekä MIKESin sisällä että asiakkaiden kanssa. Tutkija Risto Rajala, MIKES-metrologia Johtoryhmän jäsenenä osallistuin intensiivisesti MIKESin strategiaprosessin kaikkiin vaiheisiin. Sen rinnalla laadittiin FINASille oma strategia ja tähän työhön osallistui koko FINASin henkilökunta työpajojen muodossa. Strategiaprosessi oli innostava ja antoisa. Mielestäni kaikki MIKESin ja FINASin strategiaan nostetut kehittämiskohteet ja painopistealueet ovat tärkeitä ja nyt keskitymme niiden onnistuneeseen toteutukseen. Johtaja Leena Tikkanen, johtoryhmän jäsen Osallistuin strategiatyöhön vain henkilöstöpäivien yhteydessä. Työskentely vaikutti ammattimaiselta, mutta hiukan etäiseltä. Uuden strategian tärkein painopistealue oman työni kannalta on sähköisen asioinnin ja siihen liittyvien työvälineiden ja järjestelmien kehittäminen. MIKESin verkostoitumisen laajentuessa tarvitaan myös työkalukehitystä. IT-päällikkö Olli Alajoki Konsulttimme johti FINAS-akkreditointipalvelun neljän strategiatyöpajan työskentelyä sujuvasti. Meidän osaltamme vuoden 2012 kehityshankkeet liittyvät FINASin asiakkaiden ja palveluiden segmentointiin, tiedotuksen uusiin välineisiin, prosessien hallinnan työvälineisiin ja kannustavaan työilmapiiriin. Työnkuvani mukaisesti vastaan näiden hankkeiden etenemisestä. Pääarvioija Päivi Kähkönen, FINASin laatu- ja kehityspäällikkö 5

6 - MIKES toimii Suomessa yli hallintorajojen ja on myös kansainvälisesti arvostettu toimija, ylitarkastaja Mia Jacobsson TEMin innovaatio-osastolta arvioi. ta tavoitteista, henkisten voimavarojen ja laadun kehittämisestä sekä taloudellisista resursseista. Lisäksi määritellään tavoitteiden seurannassa käytettävät mittarit, sanoo ylitarkastaja Mia Jacobsson TEMin innovaatio-osastolta. Hän on toiminut kuluvan vuoden alusta MIKESin tulosohjaajana. Tulossopimus toimii ohjausvälineenä Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) innovaatio-osasto vastaa kaikkiaan kahdenkymmenen viraston, laitoksen ja sopimusyhteisön ohjauksesta. Yksi ohjattavista on Mittatekniikan keskus (MIKES), jonka yksivuotista tulossopimusta kaavaillaan pidennettäväksi nelivuotiseksi. TEM-konsernin ohjaamiseksi rakennetun ohjausmallin mukaisesti TEM laatii ja täsmentää vuosittain konsernistrategian, jossa määritellään tavoitelinjaukset ja ajankohtaisimmat toimenpidealueet työ- ja elinkeinopolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategian lähtökohtana on hallitusohjelma ja toimintaympäristön muutosten vaatimukset työ- ja elinkeinopolitiikalle. Konserniohjauksen välineitä ovat tulosohjaus, säädösohjaus, informaatioohjaus, kehitystoiminnan ohjaus sekä hallitus- ja johtokuntatyö. Tulosohjauksen tärkein väline valtion talousarvion lisäksi on ministeriön ja ohjattavan yksikön kesken tehtävä tulossopimus. - Tulossopimuksessa sovitaan seuraavan budjettivuoden vaikuttavuutta ja toiminnallista tuloksellisuutta koskevis- 4-vuotissopimus tulossa TEMin hallinnonalaan kuuluvien laitosten ja virastojen sekä sopimusyhteisöjen tulos- ja budjettiohjaus perustuu talousarviolakiin ja sitä koskevaan asetukseen. Ohjauksen lähtökohtina ovat strategisuus, sopimuksenvaraisuus sekä asetettujen tavoitteiden ja annettujen voimavarojen tasapaino. - Tähän saakka tulossopimukset ovat olleet yksivuotisia, mutta nyt TEM on päättänyt pilotoida nelivuotisten tulossopimusten käyttöä nimenomaan tutkimustoiminnoissa, jotka ovat perusluonteeltaan pitkäjänteisiä. Syksyn 2011 tulosohjauskierroksella TEMin pilotissa ovat mukana MIKES, GTK ja VTT, Jacobsson kertoo. Nelivuotiset tulossopimukset ovat tarpeen, sillä tutkimuslaitosten projektit ovat yleensä monivuotisia. Tästä syystä toiminnan arviointi pelkästään vuositasolla ei välttämättä anna oikeaa kuvaa tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta. Esimerkiksi pitkistä projekteista käyvät mm. MIKESin EMRP-tutkimushankkeet (European Metrology Research Programme), jotka ovat tänä päivänä merkittävä osa MIKES-metrologian toimintaa. Jacobsson pitää MIKESiä merkittävänä Suomen innovaatiopolitiikan toimeenpanijana ja nimeää MIKESin erityispiirteeksi laaja-alaisen, koko yhteiskuntaan vaikuttavan toiminnan. - MIKES toimii Suomessa yli hallintorajojen ja on myös kansainvälisesti arvostettu toimija. Osaava henkilöstö ja tutkimustoimintaa silmällä pitäen rakennetut tilat mahdollistavat jatkuvan uudistumiskyvyn ja toiminnan kehittämisen. Menestystä kaikilla tavoitealueilla Ministeriö arvioi aina keväisin MIKESin edellisvuoden toiminnan. Arvio viime vuoden tuloksellisuudesta ja sen kehi- 6

7 tyksestä sekä asetettujen tulostavoitteiden toteutumisesta oli tavanomaisen hyvä. Jacobssonin mielestä MIKES on hyvin johdettu organisaatio, joten ei ole mikään ihme, että toiminnalle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet poikkeuksetta. MIKES on korkeatasoinen tieteellisen metrologian tutkimusorganisaatio. Menestyksellinen osallistuminen EMRPhankkeisiin on vahvistanut MIKES-metrologian strategista tavoitetta olla viiden parhaan metrologiainstituutin joukossa valituilla alueilla Euroopassa. Samaan aikaan kansainvälisten vertailumittausten tulokset ovat olleet erinomaisia. Kansallista verkottumista on vahvistettu mm. CEMIS-yhteistyön (Centre for Measurement and Information Systems) muodossa sekä energia- ja ympäristöalan SHOK:iin perustetussa CLEEN Oy:ssä. Viimeisimpänä laajennuksena on NorNet-konsortioon (Pohjoisen ympäristötutkimuksen yhteistyöverkosto) liittyminen. Alueellinen toiminta vahvistui Kajaaniin perustetun voiman, vääntömomentin ja virtauksen mittanormaalilaboratorion myötä. FINAS-akkreditointi on tehnyt yhteistyötä useiden eri hallinnonaloilla toimivien virastojen kanssa ja jatkanut edelleen kaikissa kansainvälisissä vastavuoroisissa tunnustamissopimuksissa. - Uusina arvioinnin osa-alueina ovat olleet ilmailualan päästökauppatodentaminen ja rautatieturvallisuus. Uutena alueena on akkreditoitu ensimmäinen kemian alan kalibrointilaboratorio, Jacobsson kuvailee. Arviossaan ministeriö toteaa MIKESin toiminnan olleen vuonna 2010 hallinnonalan strategisten tavoitteiden mukaista. Tämän vuoden aikana on kehitetty toiminnallisen tehokkuuden mittareita Tilastokeskuksen kanssa yhteistyössä toteutettavassa hankkeessa. MIKES varmistaa luotettavuuden Yli hallintorajojen toimiminen on yksi MIKESin strategisista tavoitteista. Horisontaalisuus on ylijohtaja Timo Hirven mukaan päivän puheenaihe ja sitä myös MIKES aikoo toteuttaa uuden nelivuotisen tulossopimuksensa mukaisesti. - Käymme läpi kaikki ministeriöt yksi kerrallaan akkreditointipainotteisesti. Akkreditointi on menossa säädöksiin kaikilla hallinnonaloilla, mikä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi ministeriöiden alai- silla testauslaitoksilla tulee olla metrologinen jäljitettävyys ja muut oleelliset metrologiset elementit käytössä. Tämä vähentää ministeriöiden omaa osaamisen tarvetta, kun tiedon luotettavuus on jo varmistettu säädösperusteisesti. Hallinnonalat ylittävässä toiminnassa Hirvi korostaa MIKESin riippumatonta asemaa niin metrologiassa kuin akkreditoinnissa. MIKES ei ole ministeriöiden kumppani, vaan tuo hallinnonaloille vain luotettavuuden menetelmät ja suorittaa arvioinnin. FINASilla on jo nyt paljon yhteistyötä mm. liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa, mutta nyt toiminnasta kehitetään vielä järjestelmällisempää. Tulokset näkyvät kustannustehokkuutena ja tiedon laadun parantumisena. - Merkittävä asia on tiedon luotettavuuden yhtenäistyminen ja saman tiedon käytettävyys eri tarkoituksiin. Esimerkiksi käy vaikkapa elohopea, josta saatu tieto on kaikkien viranomaisten käytettävissä, olipa kyseessä ympäristö tai elintarvikkeet, ylijohtaja Hirvi arvioi. Ensimmäisenä MIKESin vierailulistalla on oma työ-ja elinkeinoministeriö (TEM) ja heti perään vuoronsa saavat muut ministeriöt. Tavoitteena on saada järjestelmä valmiiksi nelivuotisen tulossopimuksen päätteeksi eli vuonna Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuvat: Marko Rättö Innovaatio-osaston tavoitteita vuosille TEMin innovaatio-osasto on laatinut hallinnonalan virastoille, laitoksille ja sopimusyhteisöille tavoitteet seuraavalle nelisvuotiskaudelle. Päätavoitteita ovat Innovaatioperustan vahvistaminen Innovaatioympäristön kansainvälistyminen ja innovaatiokeskittymien vahvistaminen Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Toimialojen uudistaminen ja äkillisiin rakennemuutostilanteisiin reagointi 7

8 Akkreditoinnin merkitys kasvaa Akkreditointi on tulossa lainsäädäntöön yhä vankemmin eri hallinnonaloilla. Sen merkitys on oivallettu myös valvontavirastoissa, jotka pitävät akkreditointia luotettavan toiminnan sekä pätevän ja laadukkaan toiminnan merkkinä. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) valvoo monien eri lainsäädäntöjen alueilla hyväksyttyjä tarkastuslaitoksia. Näiden hyväksyntään liittyy ulkopuolisen tahon tekemä arviointi lainsäädännön vaatimustenmukaisuudesta ja joissakin lainsäädännöissä on akkreditointivaatimus. Monet hakijat ovat kuitenkin hankkineet akkreditoinnin myös vapaaehtoisuuteen perustuen. - Vapaaehtoinen akkreditoinnin hakeminen on ymmärrettävää, sillä akkreditointi nähdään kaikkein luotettavimpana ja tehokkaimpana osoituksena pätevyydestä. Sitä pidetään eräänä merkittävänä kilpailukeinona markkinoilla. Akkreditoinnin ansiosta tuotetut palvelut ovat luotettavia ja laadukkaita, mistä tietysti hyötyvät viime kädessä palveluiden käyttäjät, ylitarkastaja Urho Säkkinen Tukesista sanoo. Akkreditointi lisää luottamusta Tukesin alaisten toimialojen akkreditoinnit vaikuttavat suotuisasti käytännön työhön, sillä virasto hyödyntää akkreditointia täysimääräisesti hyväksymis- ja valvontatoiminnassaan. - Toisin sanoen pystymme välttämään - Turvallisuus on yksi Tukesin toiminnan ydinasioista, ja luotettavien ja ammattitaitoisten palvelujen tarjonta voidaan taata akkreditoinnin avulla, Urho Säkkinen arvioi. päällekkäistä työtä ja näin säästämään resurssejamme. Emme pidä erityisiä rekistereitä akkreditointiin liittyen, vaan toiminnanharjoittajat toimittavat meille tiedot akkreditoinnista sekä siihen liittyvistä määräaikaisarvioinneista, Säkkinen kuvailee. Hän korostaa akkreditoinnin merkitystä luotettavuuden ja pätevyyden osoituksena. Turvallisuus on yksi Tukesin toiminnan ydinasioista, ja luotettavien ja ammattitaitoisten palvelujen tarjonta voidaan taata akkreditoinnin avulla. Säkkisen mielestä akkreditointia on viraston alaisilla toimialoilla hyödynnetty riittävässä määrin, vaikka jossain tapauksessa sillä saattaa olla myös kielteisiä puolia. - Pienillä toimialoilla akkreditointi koetaan joskus sangen raskaaksi ja ehkä myös kalliiksi. Akkreditointi on menettelynä sangen vaativa, joten kustannukset muodostavat joissakin tapauksissa esteen vapaaehtoiselle akkreditoinnin haulle, ylitarkastaja arvioi. Tietoturva akkreditoinnin alaiseksi Viestintävirasto (Ficora) ja sen NCSA-FI -yksikkö (National Communications Security Authority) toimii kansainvälisistä tietoturvavelvoitteista annetun lain mukaisena määrättynä turvallisuusviranomaisena ja yhteiskunnan turvallisuusstrategian (YTS) mukaisena kansallisena tietoturvaviranomaisena. Kansainvälisiin tietoturvavelvoitteisiin liittyen, NCSA-FI vastaa muun muassa niiden tietojärjestelmien akkreditoinnista, joissa käsitellään kansainvälistä erityissuojattavaa tietoaineistoa (Security Accreditation Authority, SAA). Hallitus antoi lakiesityksen eduskunnalle, joissa ehdotetaan säädettäväksi laki tietoturvallisuuden arviointilaitoksista sekä laki viranomaisten tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen tietoturvallisuuden arvioinnista. 8

9 - Viestintävirasto suorittaa yritysten tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen arviointia osana kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetussa laissa säädetyn yhteisöturvallisuusselvityksen laadintaa, Rauli Paananen toteaa. - Viestintävirasto suorittaa yritysten tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen arviointia jo osana kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetussa laissa säädetyn yhteisöturvallisuusselvityksen laadintaa. Sen sijaan ehdotettava laki tietoturvallisuuden arviointilaitoksista olisi kokonaan uutta, viranomaisohjauksessa tapahtuvaa toimintaa, NCSA-FI-yksikön päällikkö Rauli Paananen kertoo. Vaikka arviointilaitoksen hyväksyntä ja valvonta tulisikin olemaan Viestintäviraston tehtävä, suoritettaisiin hyväksyntään liittyvä arviointi yhteistyössä viraston, FINAS-akkreditointipalvelun ja Suojelupoliisin kanssa. Suojelupoliisi mukaan arviointiin Yritysturvallisuudella on kasvava merkitys muun ohella kansainvälisten hankintakilpailujen vuoksi sekä yritysten innovaatiotoiminnan ja muun toiminnan verkottuessa. Siten arviointilaitosten hyväksyntä ja valvonta on myös yritysten intressissä. - Arviointilaitoksen hyväksymiseen liittyen Suojelupoliisi antaisi lausuntonsa arviointilaitoksen vastuuhenkilöiden luotettavuudesta ja sen toimitilojen turvallisuudesta. On selvää, että arviointilaitoksen henkilökunnalla tulisi olla hyvä tekninen ja ammatillinen koulutus sekä riittävän laaja-alainen kokemus toimintaan kuuluvista tehtävistä ja laitoksella toiminnan edellyttämät laitteet, välineet ja järjestelmät, Paananen päättelee. Hän myös toteaa, että laitoksen vastuuhenkilöiden luotettavuus tulisi olla varmistettu ja laitoksella tulisi lisäksi olla luotettavaksi arvioitu ja valvottu menetelmä, jonka avulla yhteisön toimitilojen ja tietojenkäsittelyn turvallisuus varmistetaan. Lisäksi tarvitaan asianmukaiset ohjeet toimintaa ja sen seurantaa varten. - Näiden vaatimusten täyttäminen olisi osoitettava vaatimuksenmukaisuuden arviointipalvelusta annetun lain mukaisen menettelyn avulla ja sen mahdollistamassa laajuudessa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että mainitut seikat olisi selvitetty FINAS-akkreditointipalvelun toimenpitein yhteistyössä Viestintäviraston kanssa, Paananen toteaa. Akkreditointi kansainvälisesti pätevä Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) hallinnonalan toiminnoissa kolmannen osapuolen tekemä tarkastus- ja laadunvarmistustyö on runsasta ja monimuotoista. - Esimerkkejä tarkastus- ja laadunvarmistustyöstä ovat laivojen tekniset vaatimukset, tieliikenteen ajoneuvojen ja niiden komponenttien vaatimukset, tuotannon vaatimustenmukaisuus sekä liikenteenharjoittajien pätevyys. On tietenkin todettava, että kun puhutaan tietystä toiminnasta, vaatimukset ovat kaikille toimijoille samanlaiset, ajoneuvotekniikkaosaston johtaja Björn Ziessler sanoo. Hän kuvailee akkreditoinnista koituvia hyötyjä merkittäviksi niin palveluntuottajalle kuin loppukäyttäjille. - Akkreditointi mahdollistaa yleensä kansainvälisesti erittäin vertailukelpoisen laatupohjan. Yleisesti voi sanoa, että toiminnoissa, joissa haetaan nimenomaan kansainvälistä vertailukelpoisuutta, akkreditointi on kaikkein selkein menettely tämän varmistamiseksi. Loppukäyttäjät tietenkin hyötyvät tuotteiden tai palveluiden tasavertaisesta vertailukelpoisuudesta. Ziessler kuitenkin huomauttaa, että yleensä ketjut, joissa on valmistaja, hyväksyjä, valmistajan edustaja, jälleenmyyjä, palveluntuottaja sekä sertifioitua toimintaa joissain osissa ja akkreditoitua testausta joissain toisissa osissa, ovat kuluttajalle lähes mahdoton viidakko. Tässä tilanteessa alan toimivaltaisen viranomaisen tehtävä on varmistaa kokonaisuuden tasapuolisuus ja toimivuus. Akkreditoinnin käyttö kasvussa Akkreditointivaatimuksen valvontatyötä helpottava vaikutus on havaittu myös Trafissa. Viraston resursseja vapautuu merkittävässä määrin muihin toimintoihin. - Vaatimustenmukaisuuden varmistamisessa Trafin käytössä on menettelytapoja valmistajan vakuutuksesta aina akkreditoituun toimintaan asti. Erilaisia välimuotoja on lisäksi kuviteltavissa lähes rajattomasti. Kun jollakin kohdealueella on päädytty akkreditointivaatimukseen, yhteistyö FINASin kanssa on lähtökohta, Ziessler toteaa. Hän pitää akkreditointia erinomaisena keinona saavuttaa kansainvälisesti vertailukelpoinen pätevyys ja varmistaa jonkin toiminnan korkealaatuisuus. Kuitenkin joissain toiminnoissa hinta on laatua suurempi kriteeri, ja tällöin akkreditointivaatimus saattaa heikentää toimijoiden kilpailukykyä. - Kehotan punnitsemaan akkreditointimenettelyyn lähtemistä puhtaasti omista lähtökohdista käsin. On varmaa, että joihinkin kohteisiin akkreditointi sopisi aivan erinomaisesti, mutta mahdollisuutta ei ole ymmärretty vielä hyödyntää oikealla tavoin. Toisaalta akkreditointi tuo prosessille aina kustannuksia ja lisävaiheita, ja siksi on mietittävä, olisiko toiminnoissa mahdollista päästä riittävän hyvään lopputulokseen jollain kevyemmällä tapaa, Ziessler pohtii. Trafin hallinnonalalla on ollut viime vuosina vahva trendi kohti monimutkaisempia ja kansainvälisempiä kokonaisuuksia ja malleja. Björn Ziesslerin mielestä tämä pikemminkin tukee akkreditoinnin käytön lisäämistä kuin sen vähentämistä. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuvat: Marko Rättö sekä Tukesin ja Ficoran arkistot - Akkreditointi on erinomainen keino saavuttaa kansainvälisesti vertailukelpoinen pätevyys ja varmistaa jonkin toiminnan korkealaatuisuus, Björn Ziessler vakuuttaa. 9

10 Ryhmäpäällikkö Martti Heinonen (vas.) ja ryhmäpäällikkö Mikko Merimaa ovat tuloksellisten EMRPprojektien vastuuhenkilöitä MIKESissä. Loistavia tuloksia EMRP-projekteissa Euroopan metrologiaohjelmassa (EMRP) päättyneet imera Plus -projektit ovat osoittautuneet tuloksellisiksi, jopa odotukset ylittäviksi. Lisää EMRP-hankkeita on käynnistymässä Mittatekniikan keskuksessa (MIKES) loppuvuoden aikana. 10

11 EMRP-ohjelman tavoitteena on yhdistää projekteissa kansallinen ja eurooppalainen mittausosaaminen. Näin poistetaan tutkimusten päällekkäisyyttä, nopeutetaan innovaatioita ja parannetaan eurooppalaista kilpailukykyä. Samalla tuotetaan tietoa ja taitoa laadukkaaseen elämään, tiedeyhteisön tarpeita unohtamatta. Hyvä esimerkki kansainvälisestä yhteistyöstä on päättynyt Long Distance Pitkien etäisyyksien mittaus ilmassa -projekti. Kyseisessä projektissa kehitettiin pitkien etäisyyksien mittauksia varten synteettisiin aallonpituuksiin perustuvaa interferometriaa. Oleellista oli ilman taitekertoimen mittaus, jossa apuna käytettiin spektroskopian keinoja. - Idea projektiin virisi kahvipöytäkeskustelussa erään toisen pituusmittaushankkeen seurauksena. Niin sitten päätimme kokeilla eurooppalaisessa tutkimushankkeessa, onko mahdollista mitata ilman lämpötilaa happispektroskopialla käyttäen kahden spektriviivan tasapainoa. Tavoitteena oli pääsy yhden asteen sisälle, mutta lopputulos yllätti. Absoluuttitarkkuus oli alle 0,1 astetta ja resoluutio 10 millikelviniä, ryhmäpäällikkö Mikko Merimaa kuvaa erinomaista tulosta. spektroskooppinen menetelmä käyttää anturinaan ilmaa eli ainetta, jonka taitekerrointa halutaan mitata. Näin saatiin koko mitattavalta 240 metrin matkalta ilman keskimääräinen lämpötila, Merimaa valottaa tilannetta. Tiheäkään perinteisten antureiden verkko ei olisi nähnyt mittauksessa ilmenneitä nopeita ja paikallisia lämpötilan vaihteluita, mutta spektroskooppisella menetelmällä tämä oli mahdollista. Mittaustulos oikeasta asiasta Projektissa osoitettiin, että tarkka taitekertoimen kompensointi on mahdollista tehdä sekä sisällä että ulkona. Tulos ylitti odotukset, sillä tilastollinen kohina on lähes samaa luokkaa kuin perinteisillä antureilla tehdyissä mittauksissa. - Oleellinen projektin tulos on se, että spektroskooppisella menetelmällä voidaan mitata lämpötilaa halutusta aineesta eli ilmasta. Mittaustulos saadaan samalta matkalta kuin optinen pituusmittauskin. Tarkkuus ei tosin ole aivan yhtä hyvä kuin perinteisillä antureilla, ryhmäpäällikkö Martti Heinonen selventää. Hän kiteyttää mittausprojektin hyödyn vertaamalla spektroskooppista menetelmää perinteisen anturin käyttöön. Spektroskooppisella menetelmällä saadaan mittaus oikeassa paikassa oikeasta asiasta, kun taas perinteisillä antureilla saadaan selville vain anturien itsensä lämpötila, mikä ilman lämpötilan tapauksessa antaa usein jonkin verran virheellisen kuvan todellisuudesta. - Projektin erinomaisten tulosten ansiosta kaksi isoa eurooppalaista yritystä on kiinnostunut menetelmästä, koska kaupallisissa mittalaitteissa juuri lämpötilan mittaaminen aiheuttaa suurimman epävarmuuden. Myös geodeetit ovat olleet kiinnostuneita, Merimaa kertoo. Hänen lisäkseen projektin tutkimusryhmässä työskentelivät erikoistutkija Markku Vainio ja tutkija Tuomas Hieta, joka väittelee Projekti muodostaa pääosan hänen väitöstyöstään. Lämpötilan nopeat vaihtelut esiin LONGDISTA-nimellä kulkevassa projektissa rakennettiin ensin järjestelmä, jonka todettiin toimivan sisätiloissa. Järjestelmää kehitettiin edelleen ja lopulta sitä päästiin testaamaan hyvin tuloksin ulkona Geodeettisen laitoksen Nummelan perusviivalla. - Testasimme eurooppalaisten kollegojemme kanssa uusia menetelmiä ja onnistuimme mittaamaan sekä kosteuden että lämpötilan. Lämpötila mitattiin 0,2 asteen epävarmuudella vallinneissa olosuhteissa. Tuloksista rohkaistuneina kehitystyö jatkui ja loimme entistä yksinkertaisemman mittausjärjestelmän. Mittauksemme osoittivat, että ilman kosteuden mittaaminen ei ole ongelma ja voimme keskittyä pelkkään lämpötilan mittaukseen, Merimaa kertoo. Seuraavaksi tutkimusryhmä suuntasi omalla autolla Innsbruckiin testaamaan BEVin (Bundesamt für Eich- und Vermessungswesen) perusviivalle yhdessä ranskalaistutkijoiden kanssa. - Mittaus osoitti, että perinteiset anturit eivät pysyneet lainkaan mukana lämpötilamuutoksissa, jotka vuorilta tulevat ilmavirtaukset aiheuttivat. Sen sijaan MIKESin spektroskooppinen lämpötilan mittaus suoritettiin Innsbruckissa BEVin perusviivalla, joka sijaitsee vilkasliikenteisen moottoritien varressa. Häiriöiden minimoimiseksi mittaukset tehtiin öisin. Aerosolipartikkelit luupin alla Toinen EMRP-menestystarina on Nanopartikkelien jäljitettävä karakterisointi eli NANOEMRP. Projektissa MIKESin tutkimusryhmä toteutti yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) kanssa hiukkasten sähköiseen varaamiseen perustuvan mittanormaalin nanometrikokoluokan hiukkasille. - Projektin lähtökohtana oli TTY:n kehittämä uusi menetelmä aerosolipartikkelilaskureiden kalibrointiin. Halusimme kehittää innovaatiota eteenpäin ja luoda siitä primäärinormaalin. Tavoitteena oli parantaa sähkövirran ja kaasuvirtauksen mittausten luotettavuutta. Femtoampeeritason sähkövirran mittauksia varten > 11

Mittausten jäljitettävyysketju

Mittausten jäljitettävyysketju Mittausten jäljitettävyysketju FINAS-päivä 22.1.2013 Sari Saxholm, MIKES @mikes.fi p. 029 5054 432 Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tuomo Valkeapää 27.1.2015. Vakauksesta varmennukseen

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tuomo Valkeapää 27.1.2015. Vakauksesta varmennukseen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tuomo Valkeapää 27.1.2015 Vakauksesta varmennukseen Tukes ja metrologia Valvonta - Viestintä - Kehittäminen Lakisääteinen metrologia Legal Metrology www.tukes.fi

Lisätiedot

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu AKKREDITOINTI Pätevyyden toteamista Perustuu kansainvälisiin standardeihin (ISO/IEC 17025, ISO/IEC

Lisätiedot

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1 Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1 1(6) Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI UUTTA! Nyt akkreditoidulla menetelmällä analysoidut johtokykystandartit meiltä. Kansainvälistä huippuosaamista kemian metrologian alueella Suomessa jo vuodesta 2005 alkaen.

Lisätiedot

Akkreditointi menestyksen takeena

Akkreditointi menestyksen takeena Akkreditointi menestyksen takeena VANK seminaari 14.6.2013 Säätytalo, Helsinki Dos. Jaakko-Juhani Himberg Akkreditointiasiain valtuuskunnan pj JJH VANK-seminaari 14.6.2013 1 Strategian määritelmiä (Mantere

Lisätiedot

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Tulosohjaus-hanke Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Pilotin esitys 16.10. Tulosohjauksen kehittämisen

Lisätiedot

Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet. Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu

Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet. Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu Miten akkreditointi on kehittynyt kummajaisesta aivan tavalliseksi työkaluksi

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Uutta teknologiaa, uusia osaajia ja innovaatioita

Uutta teknologiaa, uusia osaajia ja innovaatioita Uutta teknologiaa, uusia osaajia ja innovaatioita Ryhmäpäällikkö Mittatekniikan keskus (MIKES) 60 henkeä 7 henkeä Mittatekniikan keskus Metrologian eli mittaustieteen ja pätevyydentoteamisen asiantuntija-

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Tietojärjestelmien ja tietoliikenteen arviointi "Uuteen turvallisuusselvityslakiin" 18.11.2014 Säätytalo Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika Viestintäviraston

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta TUKES ENTISTÄ LAAJEMPI TUOTEVALVONNAN KESKUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti toimintansa

Lisätiedot

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Mitä akkreditointi on? Akkreditointi on kansainvälisiin kriteereihin

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi - yleisesittely CTIF seminaari Lentoasemien pelastustoiminta Jari Nurmi Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Visio Vastuullinen liikenne 27.11.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto

Lisätiedot

ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu PÄTEVYYSVAATIMUKSET ISO/IEC 17043:2010, Conformity assessment General requirements for

Lisätiedot

Laki alkolukon hyväksymisestä liikenteeseen

Laki alkolukon hyväksymisestä liikenteeseen Lakiehdotus 1. Laki alkolukon hyväksymisestä liikenteeseen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta annetun lain (439/2008)

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä FINAS-päivä 22.1.2013 Helsingin Messukeskus Laura Kiviharju Viestintävirasto Viestintäviraston

Lisätiedot

Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä?

Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä? Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä? FINAS-päivä 27.1.2015 Risto Suominen Kalibroinneista akkreditointivaatimuksina käytettävissä standardeissa SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 5.6

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Johtokunta hyväksynyt 9.3.. Korjattu VN:n kehyksen mukaiseksi 6.4.. 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Rakennustuotteiden -merkintä

Rakennustuotteiden -merkintä Rakennustuotteiden -merkintä Eurooppalainen käytäntö rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamiseen Rakennustuotteiden CE-merkintä perustuu rakennustuotedirektiiviin Euroopan komission rakennustuotedirektiivin

Lisätiedot

Talousarvioesitys vuodelle 2008

Talousarvioesitys vuodelle 2008 Talousarvioesitys vuodelle 05. (32.20.05) Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille ehdotetaan nettomäärärahaa 5 111 000 euroa Määrärahaa saa käyttää myös: 1. EU:n hyväksymien

Lisätiedot

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen Vedenlaadun seurannat murroksessa Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen FINAS-päivä 27.1.2015 Teemu Näykki FT, kemisti, tiiminvetäjä Taustaa Mittaustulos ei ole koskaan täysin oikein Lukuisia tärkeitä

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Tuoteturvallisuuskysymykset verkkokaupassa - kuka vastaa ja valvoo. Markkinavalvontaviranomaisen havainnot ja toimenpiteet 27.10.

Tuoteturvallisuuskysymykset verkkokaupassa - kuka vastaa ja valvoo. Markkinavalvontaviranomaisen havainnot ja toimenpiteet 27.10. Tuoteturvallisuuskysymykset verkkokaupassa - kuka vastaa ja valvoo Markkinavalvontaviranomaisen havainnot ja toimenpiteet 27.10.2014 Tuiri Kerttula Johtaja Tuote- ja laitteistovalvonta 2 Markkinavalvonta

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA Jan Gustafsson Henkilöstöjohtaja Paroc Group Paroc Pähkinänkuoressa 2 25.11.2014 Paroc Group Oy Parocin Asiakkaat Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Mitä päästökaupan tarkkailuvelvollisten tulee mitata?

Mitä päästökaupan tarkkailuvelvollisten tulee mitata? Mitä päästökaupan tarkkailuvelvollisten tulee mitata? Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin MIKES 21.9.2006 Ryhmäpäällikkö, Jarno Ilme Energiamarkkinavirasto Tarkkailun lähtötilanne pk-sektorilla

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen valvonta ilmaan johdettavien päästöjen osalta

Ympäristönsuojelulain mukainen valvonta ilmaan johdettavien päästöjen osalta Ympäristönsuojelulain mukainen valvonta ilmaan johdettavien päästöjen osalta 40. Ilmansuojelupäivät, Lappeenranta 18.-19.8.2015 Ylitarkastaja Juha Lahtela Esityksen sisältö Ympäristönsuojelulain mukainen

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Aikamme Haaste. Kansallisesta meristrategiasta

Aikamme Haaste. Kansallisesta meristrategiasta Kansallisesta meristrategiasta 4.11.2014 Suomi Merellä - säätiön 50-vuotisjuhlaseminaari Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Aikamme Haaste On kokonaisuuden hahmottaminen ja siinä toimiminen siilojen sijasta

Lisätiedot

Ohjattua suorituskykyä.

Ohjattua suorituskykyä. Ohjattua suorituskykyä. Yhdyskuntatekniset ajoneuvot Toimiala Rakennuskoneet Maa- ja metsätalouskoneet Kuljetus ja logistiikka Suorituskykyä. Kaikkien komponentien täydellisen integroinnin ansiosta saavutetaan

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Luottamusta lisäämässä. Toimintasuunnitelma 2014 2016

Luottamusta lisäämässä. Toimintasuunnitelma 2014 2016 Luottamusta lisäämässä Toimintasuunnitelma 2014 2016 Toimintasuunnitelma Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen visio on, että Kyberturvallisuuskeskuksesta kehittyy entistä monipuolisempia tietoturvapalveluita

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenne- ja viestintäministeriön virastouudistus ja sen tavoitteet Kokonaisvaltaista otetta ja tehokkuutta liikennepolitiikan valmisteluun ja toteutukseen

Lisätiedot

Sanastotyö tietojärjestelmätyön tukena

Sanastotyö tietojärjestelmätyön tukena Sanastotyö tietojärjestelmätyön tukena Sanastokeskuksen 35-vuotisjuhlaseminaari Kohti tulevaisuuden sanastotyötä Ulla.Poutiainen-Lindfors@Evira.fi Yhtenäisen termistön merkitys korostuu Organisaatioiden

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle. (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu)

ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle. (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu) ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu) ILAC-P10:01/2013 epävirallinen käännös 3.6.2015 2 (11) Sisällys Esipuhe Tarkoitus

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Mittausten jäljitettävyys laboratorion näkökulma

Mittausten jäljitettävyys laboratorion näkökulma Mittausten jäljitettävyys laboratorion näkökulma Raimo A. Ketola Hjelt-instituutti / Oikeuslääketieteen osasto Lääketieteellinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 22.1.2013 1 Määritelmiä Mittaustulos:

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Toiminnan riskien arviointi tarkastuslaitostoiminnassa

Toiminnan riskien arviointi tarkastuslaitostoiminnassa Toiminnan riskien arviointi tarkastuslaitostoiminnassa Toni Hakkarainen Bureau Veritas Bureau Veritas Konserni Henkilöstö ~ 58 000 Toimintaa 140 maassa 400 toimistoa 400 000 asiakasta Liikevaihto 3,8 Mrd

Lisätiedot

MITTAUSEPÄVARMUUS KEMIALLISISSA MÄÄRITYKSISSÄ WORKSHOP

MITTAUSEPÄVARMUUS KEMIALLISISSA MÄÄRITYKSISSÄ WORKSHOP WORKSHOP 12.10.11 Ajankohtaista laboratoriorintamalla RAMBOLL ANALYTICS Analytics pähkinänkuoressa Ramboll Finland Oy:n ympäristölaboratorio Henkilöstö: n. 70 mittaus- ja analyysialan ammattilaista Suuri,

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston t&k Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden uudistukset

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden uudistukset Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden uudistukset Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 157/2009 Jussi Holmalahti, johtaja Lupaosasto Tietojärjestelmät

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

Yhteinen savotta, yhteinen strategia Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Suomen kulttuurilaitokset

Suomen kulttuurilaitokset Suomen kulttuurilaitokset Kurssi, kevät 2001 Moskovan yliopisto Leena Kononen Tiedonhaku Suomesta Julkisten viranomaisten, valtion ja kuntien keskeiset palvelut sekä keskeiset julkiset tiedot löytyvät

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008 Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008 Espoo 2008 2 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2008 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen kolmas

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Yhdessä enemmän innovatiivisuutta uudella konserniajattelulla 14.12.2011 Harri Skog Kansliapäällikkö Uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Punnituksen ja annostuksen kokonaisosaamista

Punnituksen ja annostuksen kokonaisosaamista Punnituksen ja annostuksen kokonaisosaamista 100 years of experience Lahti Precision Teknologiajohtaja punnitus- ja annostusprosesseissa Annostusprosessit Jatkuva annostus Eräannostus Automaatio Punnitus

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Mitä kalibrointitodistus kertoo?

Mitä kalibrointitodistus kertoo? Mitä kalibrointitodistus kertoo? Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Laitteen kalibroinnista hyödytään vain jos sen tuloksia käytetään hyväksi.

Lisätiedot