Saku Nieminen KONEPAJAHALLIN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saku Nieminen KONEPAJAHALLIN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN"

Transkriptio

1 Saku Nieminen KONEPAJAHALLIN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN Energiatekniikan koulutusohjelma 2010

2 KONEPAJAHALLIN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN Nieminen, Saku Satakunnan ammattikorkeakoulu Energiatekniikan koulutusohjelma Huhtikuu 2010 Ohjaaja: Sandberg, Esa Sivumäärä: 58 Liitteitä: 26 Asiasanat: ilmanvaihto, ilmalämmitys, ilmanjako, poistoilman lämmöntalteenotto Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia parannusehdotus IS-Kiinteistöt Oy:n omistaman teollisuushallin ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmän ilmanjakomenetelmiin ja energiatehokkuuteen. Ilmalämmitteisen hallin lämmityskustannukset nousevat talvella korkeiksi öljynkulutuksen kasvaessa, ja kustannuksia pyritään pienentämään työssä tutkituilla energiansäästöjärjestelmillä. Nykyisen järjestelmän ongelmaksi kartoitettiin talviaikaan voimakkaasti ylilämpöinen tuloilma, jonka jakaminen tehokkaasti oleskeluvyöhykkeelle on haastavaa. Suurin yksittäinen puute nykyisessä ilmanvaihtojärjestelmässä on lämmöntalteenottojärjestelmän puuttuminen. Tällä hetkellä poistoilma puhalletaan suoraan ulos, vaikka suurella poistoilman lämpöpotentiaalilla voitaisiin esilämmittää tuloilmakoneille otettava ulkoilmavirta. LTO-järjestelmällä saataisiin energiasta osa talteen ja rakennuksen lämmitysenergian tarve vähenisi huomattavasti. Työssä tutustuttiin erilaisiin järjestelmävaihtoehtoihin kirjallisuuden, laitetoimittajien teknisten tietojen ja asiantuntijoiden avustuksella. Halli-ilman lämpötilojen tasaamiseksi löydettiin yksinkertaisia ratkaisuja, joita kannattaa toteuttaa ennen seuraavan lämmityskauden alkamista. IS-halliin sopivaksi LTO-järjestelmävaihtoehdoksi todettiin nestekiertoinen lämmöntalteenottojärjestelmä, josta työssä on esitetty kahden erilaisen siirrintyypin järjestelmävertailu, mitoitukset sekä kustannus- ja energiasäästölaskelmat.

3 IMPROVEMENT OF ENERGY EFFICIENCY IN AN INDUSTRIAL HALL Nieminen, Saku Satakunta University of Applied Sciences Degree Programme in Energy Technology April 2010 Supervisor: Sandberg, Esa Number of pages: 58 Appendices: 26 Key words: ventilation, warm-air heating, air distribution, exhaust air heat recovery The aim of this thesis was to formulate a proposal for improvement to the air distribution and energy efficiency of the ventilation and heating systems of an industrial building owned by IS Kiinteistöt Oy. The heating costs of the warm-air heated factory shed rise in winter due the increase in the oil consumption, and the aim is to to cut down the costs with the collated energy saving systems which are introduced in the thesis. The problem in the existing system was a highly overheated supply air, which is challenging to distribute to the residence zone. The major individual shortage in the existing ventilation system is the lack of the exhaust air heat recovery. Currently the exhaust air is blown directly out, although the incoming outdoor airflow to the airhandling machines could be preheated with outgoing air that has high heat potential. Most of the energy could be stored with an exhaust air heat recovery system and the need of heating energy would decrease substantially. In this thesis, different kinds of system options were studied by means of literature, manufacturers technical information and support of experts. Simple solutions for balancing the temperatures in the building were found and some of those would be worth putting into practice before the next heating season. The liquid circulation system was found to be the suitable heat recovery system for the IS-hall. This work presents a system comparison between two different heat exchanger-types, their sizings, cost and energy saving calculations.

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Tausta Työn tavoitteet IS-HALLIN NYKYTILANNE IS-halli Ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmä Tuloilmalaitteet Poistoilmalaitteet Automatiikka Lämmitysjärjestelmä Ilmanvaihtojärjestelmän mitoitusarvot IS-HALLIN ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN PARANTAMINEN Ilmanvaihtojärjestelmässä havaitut ongelmat Ilmanvaihdon parannusehdotukset Tuloilman jako Ilman liike Energiatehokkuuden parantaminen TEOLLISUUDEN LÄMMÖNTALTEENOTTO POISTOILMASTA Lämmöntalteenotto poistoilmasta Lämmöntalteenottojärjestelmä Nestekiertoinen järjestelmä Levylämmönsiirrin Pyörivä lämmönsiirrin, regeneraattori Lämpöputkipatteri Teollisuuden erityisongelmat lämmöntalteenotossa Rakenteelliset vaatimukset Epäpuhtauksien asettamat vaatimukset Säätölaitteiden asettamat vaatimukset Käyttövarmuus Huolto Valittu lämmöntalteenottojärjestelmä NESTEKIERTOINEN LÄMMÖNTALTEENOTTOJÄRJESTELMÄ Järjestelmän yleiskuvaus Järjestelmän erityispiirteet Hyötysuhteet Valitut järjestelmävaihtoehdot LÄMMÖNTALTEENOTTO NEULAPUTKILÄMMÖNSIIRTIMILLÄ... 30

5 6.1 Neulaputkilämmönsiirrin IS-hallin neulaputkilämmönsiirrinjärjestelmä Tuloilmapuoli Poistoilmapuoli Mitoitus Neulaputkipatterit Uudet poistoilmakoneet Asennus Poistoilmakoneen kattoläpiviennin rakentaminen Poistoilmapuolen LTO-laitteen asennus Tuloilmakoneiden patterit Huolto Huollon tarkoitus Tarkistustoimenpiteet Huoltotoimenpiteet Järjestelmän hankintahinta Energiasäästö ja takaisinmaksuaika Energiasäästöt Recal-laskentapalvelulla laskettuna Energiasäästöt RakMK:n mukaan laskettuna Takaisinmaksuajat Recal-laskentapalvelun energiasäästön mukaan Takaisinmaksuajat RakMK:n energiasäästön mukaan LÄMMÖNTALTEENOTTO LAMELLIPATTEREILLA Yleistä Järjestelmä Mitoitus Asennus Järjestelmä Mitoitus Asennus Järjestelmän hankintahinta Energiasäästö Energiasäästöt ilman häviöitä Kokonaisenergiansäästöt Takaisinmaksuaika Järjestelmä Järjestelmä YHTEENVETO LÄHTEET... 57

6 6 1 JOHDANTO 1.1 Tausta IS-halli sijaitsee Uudenniityn teollisuusalueella osoitteessa Nyrhintie 7 ja hallin nykyinen omistaja on IS Kiinteistöt Oy. Hallin rakentaminen aloitettiin keväällä 1999, ja halli otettiin käyttöön syys-lokakuussa vuonna Hallin eteläpäädyssä on toimistotilat ja hallin yhteydessä toimii myös lounaskahvila. Hallin tuotanto-osan käyttäjät ovat Ilmastointi Salminen Oy ja konepaja IS Works Oy. Vuonna 1987 perustettu Ilmastointi Salminen Oy on perheyritys, joka on keskittynyt erilaisiin ilmastointitöihin, LVISA-kokonaistoimituksiin, LVISA-huoltoon sekä peltitöihin ja osavalmistukseen. IS Works Oy on vuonna 1999 perustettu perheyritys joka aloitti toimintansa syyskuussa vuonna Yritys tuottaa monipuolisia konepajapalveluja, metallirakenteita, levy- ja hitsaustöitä sekä asennus-, kunnossapito- ja huoltotöitä. Yrityksellä on myös omia tuotteita, mm. OPU-oviverhopuhallusputket sekä kanavien ristipokkausväline IS-Pokkis. Opinnäytetyö on tehty toimeksiantona IS Kiinteistöt Oy:lle. Konepajahallin energiakustannukset ovat olleet suhteellisen korkeat, joten on syntynyt tarve energiatehokkuuden parantamiseen. Järjestelmät pääpiirteittäin ovat olleet toiminnassa hallin rakentamisesta asti ja osittain vaativat päivitystä. 1.2 Työn tavoitteet Työssä perehdytään hallin tuotanto-osan nykyiseen ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmään ja haetaan järjestelmiin kustannustehokkaita parannusehdotuksia ilmanvaihtojärjestelmän energiatehokkuuden parantamiseksi. LTO-järjestelmien laitemitoitusten pohjana on ollut säilyttää ilmavirrat nykyisellään, koska halli vaatii ilmalämmit-

7 7 teisyyden takia nykyisen ilmavirran. Epäpuhtauskuormat on hallissa hoidettu kohdepoistojärjestelmällä, ja tuotannon prosessit eivät tuota huomattavia määriä lämpökuormaa halliin, joten niitä ei mitoituksessa ole huomioitu. 2 IS-HALLIN NYKYTILANNE 2.1 IS-halli Hallin pohjoispää on Ilmastointi Salminen Oy:n pelti- ja osavalmistusyksikön käytössä. Loppu-osa hallista on IS Works Oy:n käytössä. Rakennuksen pinta-ala on n m², josta tuotantotilaa on n m² sekä toimisto, sosiaali-, lounaskahvila- ja väestönsuoja- yms. tilaa n. 850 m² (Kuva 1). Rakennuksen kokonaistilavuus on lähes m³ ja tuotantotilojen vapaa korkeus 10,5 m. Kuva 1. Ilmakuva IS-hallista

8 8 2.2 Ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmä Tuloilmalaitteet Hallin pohjois- ja eteläpäädyssä on IV-Produktin toimittamat tuloilmakoneet, joiden molempien ilmavirta on 5 m 3 /s (Kuva 2). Tuloilmakoneet ovat kaksinopeuksisia, eli koneet käyvät täydellä tai puolella teholla. Koneet on sijoitettu lähelle hallin kattoa, erillisille tasanteille. Tuloilmapuolen runkokanavistot on sijoitettu hallin kattoon ja tuloilma jaetaan runkokanavista haarautuvien pystykanavien kautta halliin. Päätelaitteina on koko hallissa yhteensä 25 kpl Fläkt Woodsin KHD-hajottajia (Kuva 3), 13 kpl eripituisia OPU-oviverhopuhallusputkia sekä piennopeuslaite taukotilan parvella, eli hallin ilmanjako on sekoittava. Kuva 2. Hallin pohjoispään tuloilmakone

9 9 Tulokoneet ovat identtisiä, ainoastaan tuloilman kanavointi on hieman erilainen. Ilmaa jaetaan kummastakin koneesta samalla periaatteella; yhteen tuloilmakoneeseen liitetyistä hajottajista puhalletaan halliin n. 3 m 3 /s ilmaa ja oviverhopuhallusputkista n. 2 m 3 /s. Tuloilmakoneissa on myös kierrätysilmaominaisuus, eli kone ottaa hallin ilmaa halutun prosentuaalisen määrän ulkoilman sijasta, imee ilman suodattimien läpi ja puhaltaa sen takaisin halliin. Kiertoilmapelti on suorakytketty ulkoilmapeltiin, jolloin ulkoilmapellin mennessä kiinni, kiertoilmapelti avautuu ja päinvastoin portaattomasti automatiikan ohjatessa toimintaa. Ilmavaihtokoneen maksimikierrätysilmamäärä on 50 % eli n. 2,5 m 3 /s. Tuloilmakoneiden ulkoilmasäleikköinä ovat ISlumisiepparit (Kuva 4). Kuva 3. Fläkt Woodsin KHD-venttiili

10 10 Kuva 4. Hallin pohjoispään ulkoilmasäleikkönä toimiva lumisieppari Poistoilmalaitteet Hallin katossa on kaksi F:lli Ferrarin EF 715 aksiaalipuhallinta ja kohdepoistojen puhaltimena F:lli Ferrarin keskipakopuhallin FR 315 (Kuva 5). Aksiaalipuhaltimista ei ole kanavointia halliin, joten ne imevät katon rajasta poistoilman ja puhaltavat ulospuhallushajottajien kautta jäteilman ulos. Aksiaalipuhaltimet toimivat tulipalon sattuessa savunpoistopuhaltimina. Aksiaalipuhaltimien poistoilmavirta on maksimissaan 5 m 3 /s per puhallin eli yhteensä 10 m 3 /s. Kohdepoistojärjestelmä on kanavoitu lattialaatan sisään, sieltä kanavat nousevat seinää pitkin katonrajaan ja hitsauskäryt johdetaan keskipakopuhaltimen välityksellä ulos. Hitsauspisteillä on kohdepoistojärjestelmän huuvat. Huuvat on yhdistetty imuletkuilla kohdepoistokanavistoon. Keskipakopuhaltimen poistoilmavirta on 1,5 m 3 /s. Plasmaleikkauspisteen kohdepoisto on toteutettu omalla poistoilmapuhaltimella. Puhallin sijaitsee hallin itäseinustalla.

11 11 Kuva 5. Aksiaalipuhaltimet sekä keskellä kohdepoistojärjestelmän keskipakopuhallin Automatiikka Tuloilmakoneiden ohjaus on kytketty poistoilmakoneisiin pareittain, eli pohjoispään tulo- ja poistoilmakoneet toimivat pareina, samoin kuin eteläpään koneet. Automatiikkajärjestelmä saa mittaustietoa jäätymissuoja-, tulo- ja huoneilma sekä ulkoilmaantureiden perusteella. Hallin puolivälissä katonrajassa on kaksi anturia, joista toinen mittaa lämpötilaa, ja toinen VOC-kaasuja. Katonrajan anturin lämpötilan ylittäessä 50 C, puhaltimet pysähtyvät palovaaran takia. VOC-anturi tehostaa ulkoilman ottoa automatiikan asetusten mukaisesti.

12 12 Puhaltimet käyvät normaalisti 1/1-teholla. Mikäli ulkolämpötila on alle tietyn asetusarvon, tai jos lämmityksen asetusarvoa ei pystytä ylläpitämään, puhaltimet menevät 1/2-teholle. Sisälämpötilan ollessa yli yötuuletus-asetusarvon, ja ulkolämpötila on vähintään 3 C alle sisälämpötilan mutta yli sisäänpuhallusasetusarvon, puhaltimet käyvät 1/1-teholla ulkoilmapeltien ollessa 100 % auki Lämmitysjärjestelmä Halli on ilmalämmitteinen, eli hallin lämmittämiseen tarvittava ylilämpöinen ilma käsitellään kahdessa tuloilmakoneessa, joista lämmitetty ilma johdetaan halliin tulokanavia pitkin. Tuloilmakoneiden lämmityspattereissa kiertää öljykattilasta tuleva vesi. Yöaikana lämmitys on hoidettu suurelta osin kierrätysilmalla. Vuosien 2007 ja 2008 öljynkulutus on taulukoitu ja taulukoista saa käsityksen hallin energiakulutuksesta (Taulukot 1 ja 2). Taulukko 1. IS-hallin vuoden 2007 öljynkulutus Tankkaus-pvm. Määrä [l] Hinta [ /l] Hinta [ ] , , , , , , , ,1 Yht: Yht: Taulukko 2. IS-hallin vuoden 2008 öljynkulutus Tankkaus-pvm. Määrä [l] Hinta [ /l] Hinta [ ] , , , , , , , ,5 Yht: Yht: Molempia ilmanvaihtokoneita ei voi ottaa kokonaan pois käytöstä varsinkaan talvella, koska halli on ilmalämmitteinen. Ilmanvaihtojärjestelmää tulisi käyttää jaksoittain, kun käytetään pelkkää kierrätysilmaa työajan ulkopuolella. Lämpötilan laskiessa alle asetusarvot, puhaltimien tulisi käydä täydellä ilmavirralla ja käyttää pelkkää

13 13 kierrätysilmaa, ja kun on saavutettu haluttu lämpötila, puhaltimet pysähtyisivät. Jos ilmanvaihtokoneet kytketään yöksi kokonaan pois päältä, hallin lämpötila laskee melko nopeasti, ja suuren ilmamassan uudelleenlämmittäminen on taloudellisesti kannattamatonta. 2.3 Ilmanvaihtojärjestelmän mitoitusarvot IS-hallin toimijoiden prosessit eivät tuota ylilämpöä eikä kosteutta huomattavia määriä, joten ne eivät vaikuta hallin ilmanvaihtojärjestelmän nykyiseen mitoitukseen. Hitsauksesta, polttoleikkauksesta yms. syntyvät huurut, epäpuhtaudet ja savut poistetaan riittävän tehokkaasti kohdepoistojärjestelmällä sekä plasmaleikkauspisteen erillisellä poistopuhaltimella. Hallin tuloilmakoneiden maksimi-ilmavirta on 5 m 3 /s per kone eli yhteensä 10 m 3 /s. Hallin lattiapinta-ala on n m 2, eli ulkoilmavirta on n. 3,2 l/s m 2 tämänhetkisellä maksimi-ilmavirralla. Ilmanvaihtuvuus epäpuhtauskuormien poistamiseksi riittää hyvin, koska koko hallin alueella ei hitsata. Poistoilmavirran tulisi olla hieman suurempi kuin tuloilmavirta, jolloin halli pysyy alipaineisena. Alipaineistuksen hoitaa kohdepoistojärjestelmä, joka on työaikana aina osittain käytössä. Hallin alipaineisuus vaihtelee kohdepoistopuhaltimien käyttöasteen mukaisesti, ja hallin tuotanto-osan alipaineisuus estää epäpuhtauksien leviämisen toimisto-osaan. Kirjallisuudessa on esitetty ilmanvaihdon ja lämpöolojen ohjearvoja konepajateollisuudelle: koneistus ja kokoonpano Ilmavirta 1,6 2,5 l/s, m 2 hitsaus Ilmavirta 4-6 l/s, m 2 (Insinööritoimisto AIR-IX Oy) keskiraskas työ Suunnittelulämpötila 17 C (Tähti ym. 2002, 33)

14 14 Hallin ilmanvaihtojärjestelmän ilmavirta on mitoitettu ilmalämmitysperusteisesti. Seuraavassa laskelmassa selvitetään, riittääkö nykyinen 10 m 3 /s ilmavirta lämmittämään hallin. Lasketaan, kuinka suuri ilmavirta tarvitaan, kun 17 C kierrätysilma halutaan lämmittää 32 C:een tuloilmakoneen lämmityspatterissa eli tuloilma on 15 C ylilämpöistä. Tätä varten lasketaan rakennuksen johtumisteho sekä vuotoilman lämmityksen tarvitsema teho, ja näiden yhteenlaskettu teho pitää pystyä lämmittämään ilmankierrolla (Kaava 1). Tämän yhteenlasketun tehon vaatima ilmavirta tarvitaan hallin lämmittämiseksi (Kaava 2). Laskelmat perustuvat Suomen RakMK:n osien C3, C4 ja D5 kaavoihin ja periaatteisiin. φ lä = φ joht + φ vuotoilma (1) q v = φ /( ρ c pi t) iv i (2) Johtumisteho rakenteiden läpi on ulkoseinien, ikkunoiden, ulko-ovien, yläpohjan ja alapohjan johtumistehojen summa. Johtumislämmitysteho φ joht lasketaan kaavalla 3. φ joht ( T T ) = H joht s u, mit (3) Rakennusosien yhteenlaskettu ominaislämpöhäviö H lasketaan rakennusosa- joht kohtaisesti (Kaava 4, Taulukko 3). H + joht ( U = ikkuna A ( U ikkuna ulkoseinä ) + A ulkoseinä ( U ovi A ) + ovi ) ( U yläpohja A yläpohja ) + ( U alapohja A alapohja ) (4) joissa φ lä lämmitysteho, W φ joht johtumislämmitysteho, W φvuotoilma vuotoilman lämmityksen tarvitsema teho, W q v ilmavirta, m 3 /s ρ i ilman tiheys, 1,2 kg/m 3 c pi ilman ominaislämpökapasiteetti, 1000 W*s/(kg*K)

15 15 t tuloilman ylilämpöisyys, C H joht rakennusosien yhteenlaskettu ominaislämpöhäviö, W/K T s mitoittava sisäilman lämpötila, 17 C T, mitoittava ulkoilman lämpötila, -26 C u mit Taulukko 3. Ominaislämpöhäviö H joht laskenta rakennusosakohtaisesti λ d R=d/λ Rsi + Rse ΣR U=1/ΣR A H joht = U*A [W/(m*K)] [m] (K*m 2 )/W (K*m 2 )/W (K*m 2 )/W W/(K*m²) [m 2 ] [W/K] 173 Ulkoseinä 0,170 4,46 0, Paroc 0,035 0,150 4,286 Yläpohja 0,140 5,04 0,20 Laakerivilla 0,038 0,020 0,526 Kovavilla 0,032 0,140 4,375 Profiilipelti 17,000 0,002 0,00012 Alapohja 0,210 4,83 0,21 Imubetoni 0,120 0,200 1,667 FinnFoam 0,035 0,100 2,857 Sepeli 2,000 0,200 0, Ikkuna 1, Ovi 0, Yht: 2094 Taulukon 3. symbolit: λ d R R si R se rakenneosan lämmönjohtavuus, W/(m*K) rakenneosan paksuus, mm rakenneosan lämmönvastus, (m 2* K)/W sisäpuolinen pintavastus, (m 2* K)/W ulkopuolinen pintavastus, (m 2* K)/W U rakenneosan lämmönläpäisykerroin, W/(K*m 2 ) A rakenneosan pinta-ala, m 2 Rakennuksen johtumislämmitystehoksi saadaan 90 kw, kun rakennusosakohtainen ominaislämpöhäviö on 2094 W/K.

16 16 Vuotoilman lämmityksen tarvitsema teho φ vuotoilma lasketaan kaavalla 5. φ vuotoilma = ( T T ) H vuotoilma s u, mit (5) Vuotoilman ominaislämpöhäviö H lasketaan kaavalla 6. vuotoilma H = ρ ic pi q v, vuotoilma (6) vuotoilma Vuotoilmavirta q v, vuotoilma lasketaan kaavalla 7. q v, vuotoilma = n vuotoilma V / 3600 (7) joissa; φ vuotoilma vuotoilman lämmityksen tarvitsema teho H vuotoilma vuotoilman ominaislämpöhäviö, W/K T s sisäilman lämpötila, 17 C T, mitoittava ulkoilman lämpötila, -26 C u mit ρ i ilman tiheys, 1,2 kg/m 3 c pi ilman ominaislämpökapasiteetti, 1000 Ws/(kgK) q v, vuotoilma vuotoilmavirta, m 3 /s n vuotoilma rakennuksen vuotoilmakerroin, 1/h V rakennuksen ilmatilavuus, m kerroin, jolla suoritetaan laatumuunnos m 3 /h -> m 3 /s Rakennuksen ilmanpitävyys ei ole tarkalleen tiedossa, joten laskennassa käytetään arvoa 0,16 1/h rakennuksen vuotoilmakertoimena. Vuotoilman lämmitysteholaskennan tulokset (Kaavat 5, 6 ja 7):

17 17 Vuotoilman lämmityksen tarvitsemaksi tehoksi saadaan 82 kw, kun rakennuksen vuotoilman ominaislämpöhäviö on 1896 W/K ja rakennuksen vuotoilmavirta on 1,58 m 3 /s. Rakennuksen ilmanvaihdolla lämmitettävä teho lasketaan kaavalla 1. φ lä = φ joht + φ vuotoilma = 172 kw Ilmanvaihdolla lämmitettävän tehon vaatima ilmavirta lasketaan kaavalla 2. q v = φ /( ρ c pi t) = 9,6 m 3 /s iv i Nykyinen 10 m 3 /s ilmavirta riittää lämmittämään rakennuksen johtumis- ja vuotoilman lämmitykseen vaadittavan tehon eli ilmanvaihtokoneiden ilmavirtaa ei tarvitse nostaa hallin ilmalämmitteisyyden takia tuloilmakoneita tehostamalla.

18 18 3 IS-HALLIN ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN PARANTAMINEN 3.1 Ilmanvaihtojärjestelmässä havaitut ongelmat Hallissa selvitettiin ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmän toimintaa erilaisilla kokeilla ja mittauksilla. Hallin tuloilman lämpötilaa ja sisälämpötilajakaumaa mitattiin TSI-mittarilla ja ilman liikkeitä savukokeilla. Hallin lämpötilamittaukset suoritettiin talvella, kun ulkolämpötila oli -14 C. Sisäilman lämpötila oli oleskeluvyöhykkeellä n. 16 C, ja hallin katossa lähes 20 C. Tuloilman lämpötilamittauksissa huomattiin, että tuloilman lämpötila ehtii laskea huomattavasti koneen ja kauimmaisen pääte-elimen välillä. Lähimpänä konetta olevan venttiilin ilmasuihku oli lähes 30 C, kun taas kauimmaisen vain hieman yli 22 C. Tuloilman ylilämpötila oleskeluvyöhykkeen lämpötilaan nähden oli siis 6 14 C. Toinen ongelma havaittiin, kun visualisoitiin savukoneella ilman liikkeitä tuloilmahajottajien läheisyydessä eli kuinka tuloilmasuihku levittyy halliin. Tuloilmahajottajista tulevan ilmasuihkun heittokuvio talvella ei vastaa tarkoituksenmukaisuutta, sillä lämmin ilma ei sekoitu oleskeluvyöhykkeen halli-ilmaan. Hallin ilmaan nähden voimakkaasti ylilämpöinen tuloilmasuihku kaartuu melko jyrkästi hajottajista ylöspäin ja nousee hallin kattoa kohden (Kuva 6). Hajottajat on sijoitettu oleskeluvyöhykkeen yläpuolelle, joten ilmasuihku ei huuhtele oleskeluvyöhykettä ja kylmä ilma, sekä ilmaa raskaammat epäpuhtaudet jäävät oleskeluvyöhykkeelle. Hajottajan asennon kääntäminen alaspäin ei auta juurikaan asiaa, koska tuloilma kääntyy juuri ennen venttiiliä 90 kulmayhteessä. Myöskään hajottajan asennon kääntäminen päinvastaiseksi kääntämällä kartio akselinsa ympäri, jolloin hajottajalla on kapea suihku ja pitkä heittopituus, ei korjaa suihkun kulkusuuntaa alaspäin tarpeeksi. Tuloilmakone kävi mittaushetkellä täydellä teholla.

19 19 Kuva 6. Ilmasuihkun heittokuvion periaatepiirros 3.2 Ilmanvaihdon parannusehdotukset Tuloilman jako Hallin tuloilmahajottajien asennustapaa tulisi muuttaa, jotta ilmasuihku saadaan huuhtelemaan paremmin oleskeluvyöhykettä talvella. Tällä hetkellä hajottajat sijaitsevat yli 3 metrin korkeudella. Hajottajien sijaintikorkeutta tulisi laskea, ja ennen venttiiliä oleva 90 käyrä tulisi muuttaa 45 käyräksi. Näin saataisiin osittain käännettyä huomattavasti halli-ilmaa ylilämpöisemmän ilmasuihkun huuhtelemaan oleskeluvyöhykettä. Kesällä halli-ilmaa viileämpi suihku laskee loivasti kohti hallin keskustaa ja sekoittaa oleskeluvyöhykkeen ilmaa tehokkaasti, mutta talvella lämmin tuloilmasuihku nousee nykyisillä hajottajien sijaintikorkeuksilla ylös kattoon.

20 Ilman liike Lämpimän ilman kohoamista kattoon ei voida täysin estää hajottajan asennustapaa ja korkeutta muuttamalla. Lämmin ilma on saatava katonrajasta kiertämään alas ja lämpötilaerot tasaantumaan. Ilmankierron tehostamiseksi katonrajaan voi asentaa Systemair Oy:n Blandovent-lämpötilantasaajia (Liite 1). Blandovent kierrättää lämmintä ilmaa katonrajasta oleskeluvyöhykkeelle ja näin tasaa lämpötilaeroja. Puhallin koostuu teräskaavun sisään rakennetusta aksiaalipuhaltimesta ja laite ripustetaan n. 0,5 m päähän katosta. Yksi laite kierrättää hieman alle 1 m 3 /s ilmavirtaa. Laitteen ongelmana on, että lämpimän ilman mukana tulee epäpuhtaudet katon rajasta takaisin oleskeluvyöhykkeelle. Hallin pohjoispäähän, peltiverstaan yläpuolelle voisi asentaa kokeilumielessä kaksi laitetta, koska halli-ilma on siellä puhtaampaa verrattuna hallin keskiosan hitsauspisteiden yläpuoliseen ilmanlaatuun. 3.3 Energiatehokkuuden parantaminen IS-hallin poistoilman lämpökapasiteettia ei käytetä tällä hetkellä hyväksi ulkoilmavirran esilämmittämisessä ennen varsinaista lämmityspatteria. Talvella lämmin ilma nousee kattoon, josta aksiaalipuhaltimet imevät lämmintä ilmaa ulos. Kovina pakkastalvina rakennuksen öljynkulutus kasvaa todella suureksi, ellei kierrätysilman osuutta käytetä voimakkaasti hyväksi. Kierrätysilman runsas käyttö huonontaa hallin sisäilman laatua, koska suodattimet eivät pysty poistamaan kierrätysilmasta kaikkia hitsaushuuruja ennen halliin takaisinpuhaltamista. Energiatehokkuuden parantaminen voidaan toteuttaa sisäilman laadusta tinkimättä käyttämällä ilmanjakomenetelmiä todellisen tarpeen mukaan ja ottamalla poistoilmasta lämpöä talteen.

21 21 4 TEOLLISUUDEN LÄMMÖNTALTEENOTTO POISTOILMASTA 4.1 Lämmöntalteenotto poistoilmasta Poistoilmassa olevasta lämpöenergiasta voidaan suuri osa saada palautettua takaisin tuloilman lämmittämiseen lämmönsiirtimien avulla. Teollisuusilmastoinnin lämmöntalteenottoon soveltuvat usein samat laitetyypit kuin esim. toimisto- ja liikerakennusten ilmastoinnissa käytetään. Lämmönsiirtimen laiteja materiaalivalinnat sekä poistoilman puhdistus ennen lämmöntalteenottoa on suunniteltava huolellisesti, koska poistoilmassa olevat epäpuhtaudet likaavat ja syövyttävät lämmönsiirtopintoja. (Neste 1987, 289) 4.2 Lämmöntalteenottojärjestelmä Nestekiertoinen järjestelmä Poistoilmassa olevassa patterissa kiertävä jäätymätön neste lämpenee ja pumpataan tuloilmapuolella olevaan patteriin. Kylmä tuloilma jäähdyttää nesteen, joka palaa taas poistopuolelle. Pattereina voidaan käyttää erilaisia lamelli-, ripaputki-, neulaputki- ja sileäputkipattereita. Teho säädetään kolmitieventtiilillä ja lämpötilahyötysuhde on 40 55% luokkaa Levylämmönsiirrin Lämpö siirtyy levyjen läpi suoraan poistoilmapuolelta tuloilmapuolelle. Lämmönsiirrin on normaalisti kytketty ristivirtaperiaatteella, mutta saatavana on myös vastavirtamalleja. Useampia siirtimiä voidaan kytkeä sarjaan, jos halutaan nostaa hyötysuhdetta. Teho säädetään ohituspelleillä ja lämpötilahyötysuhde on %.

22 Pyörivä lämmönsiirrin, regeneraattori Laitteessa kennomainen lämmönsiirtopinta pyörii akselinsa ympäri. Otsapinta on jaettu poisto- ja tuloilmapuolen kesken. Kennot valmistetaan yleensä alumiinista. Erikoistapauksiin on saatavissa keraamisia, lasikuiturakenteisia ja erikoisteräksisiä versioita. Kennon materiaalin pintakäsittelystä riippuen saadaan myös poistoilman kosteus siirtymään tuloilmaan. Poistossa lämmennyt kenno luovuttaa lämpönsä tuloilmapuolelle. Tehoa säädetään muuttamalla pyörimisnopeutta ja järjestelmällä päästään jopa 70 90% lämpötilahyötysuhteeseen Lämpöputkipatteri Patteri muodostuu yksittäisistä putkista, joiden sisällä on helposti haihtuvaa ja nesteytyvää ainetta. Putken sisäpinnassa on ns. kapillaarikerros. Poistoilman lämmössä neste haihtuu ja virtaa kylmään tuloilmapäähän, jossa se nesteytyy. Neste valuu kapillaarivoiman ja sitä voimistavan painovoiman ansiosta kapillaarikerrosta pitkin takaisin poistopäähän ja kierto jatkuu. Patteri on jaettu keskeltä siten, että toiseen päähän johdetaan tuloilma, ja toiseen päähän poistoilma. Tehoa säädetään muuttamalla patterin asentoa, jolloin painovoiman osuus muuttuu nesteen virtauksessa. Pattereita tehdään eri materiaaleista ja eri lämpötiloille ja lämpöputkipatterijärjestelmällä päästään 55 65% lämpötilahyötysuhteeseen. (Neste 1990, 70) 4.3 Teollisuuden erityisongelmat lämmöntalteenotossa Rakenteelliset vaatimukset Teollisuudessa on laitevalintoja tehtäessä kiinnitettävä erityistä huomiota materiaalien korroosion ja lämmön kestävyyteen. Sopivan materiaalin kustannukset saattavat moninkertaistaa laitteen hankintakustannukset, mutta myös käyttöiän.

23 23 Kanavamateriaaleja valittaessa on selvitettävä myös puhdistuksen, lämpötilavaihtelujen, tärinän yms. aiheuttamat rasitukset. LTO-laitteet joutuvat kosketuksiin kostean, kuuman ja epäpuhtauksia sisältävät ilman kanssa. Tällaisissa olosuhteissa korroosion riski on hyvin suuri. (Neste 1987, 297) Epäpuhtauksien asettamat vaatimukset Ennen kuin voidaan valita käytettävä lämmöntalteenottolaitteisto, on tiedettävä poistoilmassa olevien epäpuhtauksien laatu ja määrä. Teollisuuden poistoilmassa olevat epäpuhtaudet saattavat olla hyvinkin syövyttäviä ja agressiivisesti kiinnitarttuvia. Tavallisimpia epäpuhtauksia ovat: - pöly (tekstiili, hiekka yms.) - hitsauskäryt, savu - öljysumu - maalit, liuottimet sekä näiden yhdistelmät, mitkä ovat usein huomattavasti vaikeampia käsitellä kuin yksittäiset epäpuhtaudet. (Neste 1987, 301) Säätölaitteiden asettamat vaatimukset Säätölaitteet joutuvat teollisuusilmastoinnissa kovien rasitusten alaisiksi. Lämpö-, virtaus- ja paine-eromittarien on toimittava luotettavasti likaantumisesta, tärinästä yms. huolimatta. Tämä asettaa tiukemmat vaatimukset säätö- ja valvontalaitteille teollisuussovellutuksissa. Tyypillinen perusongelma säätölaitteiden anturien ja mittareiden sijoittelussa on lämmönsiirtimen epätasainen lämpötilakenttä, 5-10 C erot ovat tavallisia. Anturit tulee sijoittaa paikkoihin, joissa ilma on sekoittunut tai mittausten perusteella edustaa luotettavaa keskiarvoa.

24 Käyttövarmuus Teollisuudessa käyttövarmuus on eräs tärkeimmistä valintakriteereistä laitteita hankittaessa. On myös kiinnitettävä huomiota käyttövarmuuteen ja toimivuuteen vaikeissa olosuhteissa (runsas kuormitus, jäätymisvaara yms.). Yksinkertainen ja vankka rakenne lisää käyttövarmuutta, helpottaa puhdistettavuutta ja vähentää varajärjestelmien tarvetta sekä kustannuksia. Teollisuudessa laitteistoja kohdellaan usein, esim. puhdistettaessa, varsin kovakouraisesti. (Neste 1987, 303) Huolto Lämmöntalteenottolaitteen likaantuminen ilmassa olevien epäpuhtauksien takia vaikuttaa: - hyötysuhteeseen ja kannattavuuteen eli tehontarve ja energiankulutus kasvavat - laitteiston vioittumisalttiuteen - ilmastoitavan tilan olosuhteisiin, esim. poistoilmavirta pienenee - puhaltimien kuormitukseen Lämmöntalteenottojärjestelmän hyvän toimivuuden takia on laitteet puhdistettava määräajoin. Puhdistukseen käytettäviä menetelmiä ovat: - paineilmapuhdistus - harjaus ja imurointi - vesipesu (lämmin/kylmä, matala-/korkeapaine, pesuaine) - höyry-/kuumennuspuhdistus - liuotus, kemikaalit ( Neste 1987, 304)

25 25 Laitteiden huoltoa ja puhdistusta varten varataan riittävästi tilaa, vähintään huollettavien laitteiden mittainen tila huoltosuunnassa. Huollettavuuden varmistamiseksi laitteiden ja ilmanvaihtokoneiden toiminto-osien ympärille varataan riittävästi tilaa. Ilmanvaihtokoneet varustetaan ilman työkaluja avattavilla huoltoluukuilla. (Suomen RakMK D2 2010, 21) 4.4 Valittu lämmöntalteenottojärjestelmä IS-hallissa on hajautettu tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Tulo- ja poistoilmakoneet ovat pitkän etäisyyden päässä toisistaan. Järjestelmä suunnitellaan nykyisille tuloilmakoneille sopivaksi, eli ainoastaan nykyiset poistoilmakoneet uusitaan, jos on tarve. Lämmönsiirrintyypeistä levylämmönsiirtimessä, pyörivässä lämmönsiirtimessä ja lämpöputkipatterissa pitää tulo- ja poistoilmakanavisto yhdistää, joten mikään ko. vaihtoehdoista ei sovi IS-hallin energiatehokkuuden parannustapaukseen. Ainoa lämmönsiirrintyyppi, joka voidaan valita hallin lämmöntalteenottojärjestelmäksi, on nestekiertoinen järjestelmä. Järjestelmässä ei tarvitse tulo- ja poistoilmakanavistoja yhdistää.

26 26 5 NESTEKIERTOINEN LÄMMÖNTALTEENOTTOJÄRJESTELMÄ 5.1 Järjestelmän yleiskuvaus Tulo- ja poistoilmakoneiden ja kanavoinnin sijoitusmahdollisuudet vaikuttavat ratkaisevasti lämmöntalteenottolaitteen valintaan. Vain nestekiertojärjestelmässä vältytään kanavointien yhdistämiseltä. Järjestelmän avulla on mahdollista yhdistää useita tulo- ja poistoilmalaitteita. Poistoilman sisältämää lämpöenergiaa otetaan talteen yhdellä tai useammalla lämmönsiirtimellä ja lämpöenergia siirretään liuosputkiston avulla tuloilmapuolen lämmönsiirtimeen, missä lämpö luovutetaan tuloilmaan. Lämmönsiirtimien välillä kierrätetään nestettä lämmönsiirtoaineena. Kiertonesteenä käytetään joko vesiglykoli- tai vesialkoholiseoksia (Kuva 7).

27 27 Kuva 7. Lämmöntalteenottolaitoksen osia (Castrén 2006, 11) 5.2 Järjestelmän erityispiirteet Nestekiertoinen LTO- järjestelmä on hyvin joustava. Lämmönsiirtimet voidaan sijoittaa toisiinsa nähden keskitetysti samaan konehuoneeseen tai hajautetusti eri puolille rakennusta. LTO:n toteuttaminen hajautetusti säästää tilaa ja helpottaa suunnittelua, kun tulo- ja poistoilmakanavia ei tarvitse tuoda samaan konehuoneeseen, eikä järjestelmä aiheuta paloteknisiä rajoituksia. Tulo- ja poistoilmakoneiden lukumäärä voidaan valita vapaasti, koska nestekiertoisella LTO- järjestelmällä voidaan siirtää talteenotettua lämpöenergiaa rakennuksen osasta toiseen joustavasti ilmanvaihtokoneen avulla. Lisäksi järjestelmä mahdollistaa talteenotetun lämmön varastoinnin ja optimaalisen jakelun eri käyttökohteiden välillä.

28 28 Nestekiertoisessa LTO-järjestelmässä ei ole vaaraa, että bakteereja, hajuja tai kaasumaisia epäpuhtauksia (VOC:it, formaldehydi) siirtyisi poistoilmasta tuloilmaan. Myös tulo- ja poistoilmakanavien välisiltä ilmavuodoilta vältytään. Tuloilmakanavassa olevaa lämmönsiirrintä voidaan kesällä käyttää jäähdytyspatterina, jolloin poistoilma jäähdyttää liuosta. Kiertonesteen glykoli- tai alkoholipitoisuuden pitää olla % huurtumisen estämiseksi. (Neste 1987, 291) Lämmönsiirtimen aiheuttamat painehäviöt ovat tyypillisesti ilmapuolella Pa ja nestepuolella kpa mitoituksesta riippuen. Epäsuoran LTO-järjestelmän hyviä puolia ovat: - tulo- ja poistokanavistoa ei tarvitse yhdistää - ei ilmavirtojen sekoittumisvaaraa - yksinkertainen säädettävyys (hyötysuhde, huurtumisenesto) - pieni tilantarve Epäsuoran LTO-järjestelmän huonoja puolia ovat: - vaatimaton lämpötilahyötysuhde - kuluvia liikkuvia osia (pumppu, moottoriventtiili) - huurtumisenesto välttämätön - tarvitaan suhteellisen suuria lämpöpintoja (syvät patterit) ( Neste 1987, 293)

29 Hyötysuhteet Oleellisin lämmöntalteenoton tehokkuutta kuvaava suure on vuosihyötysuhde. Se antaa parhaan käsityksen rakennuksen ilmanvaihdossa säästettävästä energiamäärästä. Se on eri asia kuin LTO-laitteen lämpötilahyötysuhde. Lämpötilahyötysuhde on yleensä aina suurempi kuin vuosihyötysuhde. Vuosihyötysuhteeseen vaikuttavat alentavasti esimerkiksi huurtuminen poistopuolen lämmönsiirtopinnoille sekä laitteen sijaintipaikkakunnan lämpötilaolosuhteet. Lämpötilahyötysuhde on laitteen ominaisuus, joka tulisi ilmoittaa laitteelle standardisoidussa testaustilanteessa mitattuna lukuarvona. Vuosihyötysuhde on koko rakennukselle laskettava arvo. Se ei ole siis laitteen ominaisuus, eikä näin ollen tule verrata keskenään eri laitetyypeillä eri rakennuksissa aikaansaatuja vuosihyötysuhteen arvoja tai yhden laitteen lämpötilahyötysuhdetta jollakin toisella laitteella varustetun rakennuksen LTO-vuosihyötysuhteeseen. Eri laitetyypeillä saavutettavia vuosihyötysuhteita voidaan verrata sertifikaattien avulla tai laskemalla. (Railio 2009, verkkojulkaisu) 5.4 Valitut järjestelmävaihtoehdot IS-hallin lämmöntalteenottojärjestelmä mitoitetaan kahdella erilaisella nestekiertoisella lämmöntalteenottojärjestelmätyypillä. Ensimmäinen järjestelmävaihtoehto on neulaputkilämmönsiirrinjärjestelmä (Kappale 6), ja toinen on tavanomainen lamellipattereilla varustettu järjestelmä (Kappale 7).

30 30 6 LÄMMÖNTALTEENOTTO NEULAPUTKILÄMMÖNSIIRTIMILLÄ 6.1 Neulaputkilämmönsiirrin Neulaputkilämmönsiirrin on Retermia Oy:n valmistama lämmöntalteenottolaite, jossa lämmönsiirtopintana toimii patentoitu neulaputki. Alumiininauhasta ja kupari- tai alumiiniputkesta valmistettava neulaputki taivutetaan ja kootaan lämmönsiirtimeksi Retermia Oy:n tehtailla. Koska tuloilmapuolen lämmönsiirrin toimii samalla karkeasuodattimena, siitä käytetään myös nimitystä LTO-esisuodatin. Karkeasti jaoteltuna neulaputkilämmönsiirtimet voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: aaltomallinen neulaputkilämmönsiirrin ja U-mallinen neulaputkilämmönsiirrin. Aaltomallisia neulaputkia käytetään rakenneosissa, U-mallisia ilmanotto- ja ulospuhalluskatoksissa sekä LTO-huippuimureissa. Neulaputkilämmönsiirtimien putket ja neulat ovat alumiinia ja jakotukit kuparia. Jakotukeissa on laippaliitokset ja ilmanpoisto. Putket on varustettu sisäpuolisilla turbulaattoreilla lämmönsiirron tehostamiseksi mitoitusolosuhteissa. Lämmönsiirtimien ilmapuolen painehäviö on max. 100 Pa ja tulo- ja poistopuolen pattereiden nestepuolen painehäviö yhteensä max. 200 kpa. Neulalämmönsiirrin toimii paitsi lämmöntalteenottopatterina, myös esisuodattimena ja lumensulatuspatterina.

31 IS-hallin neulaputkilämmönsiirrinjärjestelmä Tuloilmapuoli Neulalämmönsiirrin sijoitetaan ensimmäiseksi komponentiksi ilmanottopuolelle. Esilämmittävä ja esisuodattava neulaputkilämmönsiirrin pitää pääsuodattimen kuivana. Tuloilmapuolella patterille on kaksi sijoitusmahdollisuutta. Kummallekin tuloilmakoneelle tulee molemmissa sijoitusvaihtoehdoissa omat patterit, jota ovat yhteydessä poistoilmapuolen pattereihin omilla liuosputkistoilla. Vaihtoehto 1. Ensimmäinen vaihtoehto on sijoittaa neulaputkilämmönsiirrin tuloilmakoneen rakenneosaksi (Kuva 8). Urakoitsija toimittaa tyhjän, mm syvän väliosan Retermia Oy:n tehtaalle, jonka sisään neulaputkilämmönsiirrin valmistetaan. IS-hallin lämmönsiirrin rakennetaan IV-Produktin lohkoon, ja LTO-osan molemmille puolille jätetään mm pitkät huolto-osat. Kuva 8. Neulaputkilämmönsiirrin ja huolto-osat iv-koneen rakenne-osana

32 32 Vaihtoehto 2. Toisessa vaihtoehdossa neulaputkilämmönsiirrin voidaan sijoittaa kuvan 9 mukaisesti tuloilmapuolella ennen pääsuodatinta nykyisen lumisiepparin tilalle ulkoilmasäleiköksi (Liitteet 6A ja 6B). Näin varmistetaan pääsuodattimen pysyminen kuivana ja lämpimänä ympäri vuoden, jolloin pääsuodattimen suodatusluokka pysyy suunnitellulla tasolla koko suodattimen käyttöiän ajan ja märkäsuodatinongelmilta vältytään Kierreportaikko rakennetaan hallin pohjoispään tuloilmapuolen patterin viereen vesikatolle asti ja patterin kohdalle rakennetaan erillinen huoltotaso. Kierreportaat tulisi joka tapauksessa rakentaa vesikatolla sijaitsevien LTO-huippuimurien huoltoa varten. Eteläpään patterin huolto suoritetaan nostokorista. Kuva 9. Neulaputkilämmönsiirriin tuloilmapuolen ulkoilmasäleikkönä Poistoilmapuoli Nykyiset poistoilmakoneet uusitaan, koska vanhat aksiaalipuhaltimet ovat jo niin vanhoja, ettei niiden uusiokäyttö tätä järjestelmää rakennettaessa ole järkevää. Aksiaalipuhaltimien ympärille rakennettava neulaputkisiirrin lisäisi paineenkorotustarvetta niin paljon, että vanhat koneet toimisivat tehollisesti aivan äärirajoilla. Uudet huippuimurit toimitetaan Retermia Oy:n tehtaalle, jossa valmistetaan LTO-laite huippuimurin ympärille (Kuva 10).

33 33 Kuva 10. Neulaputkilämmönsiirtimellä varustetun poistoilmalaitteiston osat 6.3 Mitoitus Neulaputkipatterit Tuloilmakoneisiin mitoitettiin kaksi eri vaihtoehtoa: Ilmanvaihtokoneen rakenneosaksi tuleva neulaputkipatteri sekä ulkoilmasäleiköksi tuleva patteri. Poistoilmalaitteen ympärille rakennettava patteri on samanlainen kummassakin tuloilmapuolen sijoitusvaihtoehdossa. Patterit mitoitettiin 5 m 3 /s ilmavirran mukaan. Mitoitus toteutettiin täyttämällä Retermia Oy:n mitoituslomake, joka lähetettiin tehtaalle analysoitavaksi. Tehtaalta tuli ehdotus mahdollisista pattereista (Liitteet 2A-3C) Uudet poistoilmakoneet Vanhat aksiaalipuhaltimet vaihdetaan huippuimureihin. Huippuimurit mitoitettiin tarvittavan 5 m 3 /s/kone mukaan. Uusiksi huippuimureiksi valittiin sivustapuhaltava Kojan Safek-malli. Safek-mallistosta valittiin käytettäväksi suurin, Safek 63-malli, jossa on riittävä tilavuusvirta sekä paineenkorotus (Liite 7). Safek-savuimurissa on yhtenäinen, kuumasinkitystä teräksestä valmistettu ulkovaippa, jossa on saranoitu pohjalevy ja se toimii myös savunpoistopuhaltimena. Koneessa on kaksi säleiköllä

34 34 varustettua ulospuhallusaukkoa. Aukot sijaitsevat vastakkaisilla puolilla ulkovaippaa. Neulaputkipatterin asentaminen huippuimurin ympärille ei estä laitteen toimimista hallin määräystenmukaisena savunpoistopuhaltimena. Kuva 11. Koja Safek huippuimuri 6.4 Asennus Poistoilmakoneen kattoläpiviennin rakentaminen Kattoläpiviennin ympärille rakennetaan runkokehikko. Rakennusmateriaalina voidaan käyttää esim. sahatavaraa 50 x100 T24. Vanhojen aksiaalipuhaltimien imuaukot on lämpöeristetty valmiiksi vaaditulla tavalla. Kattoläpiviennin mitat L min ja H min on merkitty Retermia-laitteen mittakuviin (Liitteet 5A-5C). Tukilevyt asennetaan paikoilleen ennen kattoläpiviennin asentamista. Tukilevyjen tarkoitus on toimia jäykistävänä rakenteena ja alustana vedeneristysmateriaalille. Kattoläpivienti on vielä teh-

35 35 tävä vesitiiviiksi eristämällä se bitumikermillä tai pellittämällä. Vesieristys on aina tehtävä Retermia-laitteiden tukirakenteena käytettäviin kattoläpivienteihin Poistoilmapuolen LTO-laitteen asennus Retermia Oy toimittaa LTO-laitteen mukana tiivistelevyn, joka asennetaan ennen neulaputkipatterilla varustetun huippuimurin asennusta. Tiivistelevy asetetaan kattoläpiviennin päähän, kanavaan nähden keskitetysti. LTO-laitteen pohja on tehtaalla valmiiksi eristetty. Retermia Oy:n tehtaalle toimitetaan uudet huippuimurit, jossa ne asennetaan LTOlaitteeseen. Laite toimitetaan tehtaalta kohteeseen ja LTO-laite nostetaan paikoilleen laitteeseen kiinnitettyjen nosto-ohjeiden mukaisesti. Nostokorvat poistetaan noston jälkeen. LTO-laite kiinnitetään läpivientirakenteeseen kiinnityskorvistaan. Tarkistetaan, että tiivistelevy on kunnolla puristunut kattoläpiviennin ja LTO-laitteen väliin, ettei ohivuotoja jää. Sähkökaapelointia asennettaessa on otettava huomioon, että huippuimuri pääsee kallistumaan patterin ja huippuimurin puhdistusta varten Tuloilmakoneiden patterit Tuloilmapatterin sijoitusvaihtoehdossa 1 väliosaan valmistettu neulaputkilämmönsiirrin liitetään tuloilmakoneeseen koneen tasanteella. Tuloilmakonetta, tuloilmakanavistoa sekä lämmityspatterin putkistoa pitää siirtää n. 3,2 m eteenpäin, jotta saadaan tarvittava tila väliosalle sekä väliosan molemminpuolisille huolto-osille. Tuloilmapatterin sijoitusvaihtoehdossa 2, ulkoilmasäleikköpatteri asennetaan vanhan lumisiepparin tilalle. Seinään pitää tehdä tukirakenteet, jotta säleikkö pysyy tukevasti seinässä kiinni.

36 Huolto Huollon tarkoitus Huollon tarkoituksena on poistaa pattereihin kerääntyneet epäpuhtaudet. Patterin pinnalle kerääntyvät epäpuhtaudet lisäävät ilmapuolen painehäviötä ja toimivat eristeenä neulapinnalla. Ilmapuolen painehäviön lisäys vaikuttaa suoraan tarvittavaan puhallintehoon. Eristeenä toimiva epäpuhtaus neulaputken pinnalla heikentää neulaputken kykyä luovuttaa ja vastaanottaa lämpöenergiaa ohivirtaavasta ilmasta, mikä vastaavasti laskee järjestelmän hyötysuhdetta. Neulapattereiden huollon yhteydessä patterit tulisi imuroida. Varsinkin tuloilmapuolen pattereihin kerääntyy puiden lehtiä ja siitepölyä, jotka on parasta poistaa imuroimalla/kuivapoistolla. Neulapintaa ei saa vaurioittaa imuroitaessa Tarkistustoimenpiteet Seuraavat tarkistustoimet tehdään huollon yhteydessä: ilmauksen tarkistus liuoslaippojen tiivisteiden tarkistus (ei vuotoja) eristeiden tarkistus (paikoillaan, ehjät) neulapinnan tarkistus ja mahdollisesti kokoonpainuneiden neulojen oikaiseminen huoltokansien linkkujen ja saranointien tarkastus (ruuvit paikoillaan) viemäröinnin ylivuotoputken tarkistaminen ja mahdollisen tukkeuman poisto. Ilmaus tarkistetaan siten, että suojatulppa poistetaan kiertämällä ja ilmaushana aukaistaan. Kun ilmaushana on auki, ilman poistuminen aiheuttaa suhisevan äänen. Kun suhina loppuu, ilmaushanan voi sulkea.

37 37 Tämän jälkeen tarkistetaan verkoston paine ja mikäli se ei ole riittävä, verkostoon lisätään nestettä käsipumpulla pumppaamalla Huoltotoimenpiteet Neulalämmönsiirrin on helppo puhdistaa imuroimalla ja painepesutekniikalla. Säännöllinen huolto takaa ilmastointijärjestelmän häiriöttömän toiminnan. Huoltotilassa on oltava vesipistoke sekä sähkökytkentä. Ylätasanteelle, jossa tuloilmakoneet sijaitsevat, sekä katolle tulisi putkittaa ja kaapeloida erikseen pisteet painepesuria sekä imuria varten. Korkeapainepesu suoritetaan siten, että pesusuutinta liikutellaan ylhäältä alas tai vasemmalta oikealta (huom. vesisuihkun tulee olla neulaputken suuntainen). Pesusuutin kallistetaan noin 60 asteen kulmaan. Tässä asennossa suihku tunkeutuu kunnolla neulaputkirivin läpi, myös keskiputkiin. Pesu tulee aloittaa ilmavirran vastaiselta puolelta. Retermia Oy:n toimittama pesusuutin on ns. viuhkasuutin. Suutin on suunniteltu siten, että suurin sallittu paine neulapinnalle on 50 bar. Neulaputkipatterin pesuun saa käyttää ainoastaan Retermia-pesusuutinta. Jos LTO-patteri vaurioituu pesussa väärän suuttimen vuoksi, Retermia Oy:n takuu ei kata aiheutuneita vahinkoja. Pesuaineena käytetään inhibiittoriainetta sisältävää, alumiinin pesuun soveltuvaa metallinpesuainetta (esim. DESKEM SP130) ja vettä. Neulaputkilämmönsiirtimiä ei saa pestä ilman Retermia-pesusuutinta ja/tai pelkällä vedellä. Neulalämmönsiirtimet on varustettu pesuvesialtaalla (RST) ja yhteellä. Pesuvedet voidaan johtaa tulokoneilta pesuvesiyhteen kautta lattiakaivoon, jolloin on käytettävä kaksoisvesilukkoa. Katolle sijoitettavista LTO-huippuimureista pesuvedet johdetaan pesuvesialtaan kulmista katolle. (Retermia Oy:n verkkosivut)

38 Järjestelmän hankintahinta Neulaputkilämmönsiirtimien budjettihintana, poistoilmapuoli asiakkaan toimittamaan huippuimuriin valmistettuna, voidaan molemmissa tuloilmapatterien sijoitusvaihtoehdoissa käyttää n / per piiri eli kaksi tuloilmapuolen patteria ja kaksi LTO- huippuimuria n Jos järjestelmä rakennetaan tuloilmapuolen sijoitusmahdollisuus 1:n mukaan, eli neulaputkilämmönsiirrin sijoitetaan tuloilmakoneen rakenneosaksi, tulee vielä päälle väliosien kustannukset, lisäkanavointi sekä tuloilmakoneen siirron aiheuttamat lisäkustannukset. Ulkoilmasäleikön sijoitusmahdollisuuteen pitää rakentaa ulkoilmasäleiköille huoltotasot, ellei joka huoltoon tilata henkilönostinta erikseen. Kierreportaat pitää joka tapauksessa asentaa LTOhuippuimureiden huoltoa varten. Järjestelmien kokonaiskustannusarviot perustuvat Retermia Oy:n antamiin neulaputkipatterien hintoihin sekä muut järjestelmien osien hankinta- ja asennuskustannukset on arvioinut Kari Koskela ja Jari Peltola Ilmastointi Salminen Oy:stä (Taulukko 4). Taulukko 4. Järjestelmän kokonaiskustannusarvio kummankin tuloilmapuolen patterin sijoitusmahdollisuuden mukaan Ulkoilmasäleikkö [ ] Rakenneosa [ ] Patterien valmistus Putkiurakka Huippuimurit (2xSafek 63) Lisäkanavointi ja tulokoneen siirto 3000 Sähkötyöt Huoltotaso/kierreportaat Yhteensä Neulaputkilämmöntalteenottojärjestelmästä aiheutuvat vuotuiset huoltokustannukset ovat 2000 /a kummassakin tuloilmapuolen neulaputkipatterin sijoitusvaihtoehdossa.

39 Energiasäästö ja takaisinmaksuaika Energiasäästöt Recal-laskentapalvelulla laskettuna Neulaputkijärjestelmän tunnusluvut lasketaan Retermia Oy:n kehittämällä laskentaohjelmalla. Recal-laskentapalvelu antaa järjestelmän vuosihyötysuhteeksi 47,9 %. Laskelmaan on asetettu poistoilman lämpötilaksi 18 C ja pumpun hyötysuhteeksi 70 %. Ohjelma käyttää Tampereen säätietoja ja laskelmassa on esitetty yhden LTOparin tunnusluvut. Laskennassa on huomioitu patterien painehäviöistä johtuva tuloja poistoilmapuhaltimen paineenkorotustarve sekä nestepiirin painehäviöstä johtuva pumpun paineenkorotustarve, jotka molemmat nostavat sähkönkulutusta ja sitä kautta käyttökustannuksia (Liitteet 4A, 4B sekä 4D). Käyntiaikojen 1 laskelmat perustuvat ilmanvaihtolaitteiden seuraaviin käyntiaikoihin: tuloilmakone käyttää ulkoilmavirtaa 5 m 3 /s maanantaista perjantaihin välisen ajan eli 16 h/vrk ja 80 h viikossa. Maanantaista perjantaihin kone käyttää puolet ulkoilmavirtaa eli 8 h/vrk ja 40 h viikossa ja puolet kierrätysilmaa eli 2,5 m 3 /s kumpaakin. Viikonloppuisin tuloilmakone käy puolella teholla ja käyttää pelkkää kierrätysilmaa 2,5 m 3 /s. Molemmat tulo- ja poistoilmaparit toimivat samoilla käyntiajoilla (Liite 4C). Näillä käyntiajoilla yhden parin, eli yhden tuloilmapuolen ja poistoilmapuolen lämmöntalteenoton vuotuinen energiasäästö valla 8. Q lä, säästö rahaksi muutettuna lasketaan kaa- Energiasäästö = Hinta* Q (8) Kahden identtisen järjestelmäparin vuotuinen energiasäästö (Energiasäästö 1) on kaksinkertainen. Yhden parin Recal-laskentapalvelun antama vuotuinen energiasäästö Q lä, säästö on n. 197 MWh/a. Energia öljyllä tuotettuna maksaa n. 70 /MWh (www.energianet.fi), joten vuotuiset energiasäästöt ovat (Kaava 8):

40 40 Energiasäästö (yksi tulo-/poistoilmapari) = /a Energiasäästö 1 = /a Käyntiaika 2: seuraavassa laskelmassa esitetään, kuinka ulkoilmavirran supistaminen vaikuttaa lämmöntalteenottojärjestelmän energiasäästöön. Jos tuloilmakone käyttää maanantaista perjantaihin välisen ajan 2,5 m 3 /s ulkoilmaa ja 2,5 m 3 /s kierrätysilmaa, sekä muina aikoina pelkkää kierrätysilmaa, vuotuinen LTOjärjestelmän tuottama energiasäästö pienenee suhteessa suurempaan ulkoilmavirran käyttöasteeseen. Käyntiajat 1 vastaavat viikoittaista käyttöä muutettuna täydelle ilmavirralle: 80 h + 0,5*40 h = 100 h. Käyntiajat 2 vastaavat viikoittaista käyttöä muutettuna täydelle ilmavirralle: 0,5*80 h + 0 h = 40 h, joten energiankulutus ja säästö pienenevät 60 %. Energiasäästö käyntiajoilla 2 on energiasäästö 2 (Kaava 9). Energiasäästö 2 = 0,4*Energiasäästö 1 (9) Energiasäästö 2 = 0,4*27580 /a =11030 /a Energiasäästöt RakMK:n mukaan laskettuna Seuraavassa lasketaan neulaputkilämmönsiirtimen energiasäästöt Suomen RakMK:n osan D5 periaatteiden mukaisesti käyttämällä Porin kuukausittaisia säätietoja. Energiasäästölaskelmat on laskettu yhdelle koneparille. Ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsema energia Q lä lasketaan kaavalla 10. Taulukossa 5 on esitetty energialaskenta ilman LTO:ta sekä neulaputkijärjestelmän mukaisella LTO-järjestelmällä 5 m 3 /s ilmavirran mukaan. Järjestelmä on laskettu käyntiaika 1:n mukaan. Q lä = ( T T ) 1000 ( H t) / iv s u (10) Ilmanvaihdon ominaislämpöhäviö taulukossa 5. H iv lasketaan kaavalla 11 ja laskelmat

41 41 H iv = ρ c q t t 1 i pi v, poisto d v ( η ) a (11) Taulukko 5. Kuukausittaisen ilmanvaihdon lämmityksen tarvitseman energian sekä ilmanvaihdon ominaislämpöhäviön laskenta käyntiajalla 1 Kuukausi T u [ C] T s -T u [ C] H iv, LTO:lla [W/K] H iv, ilman LTO:ta [W/K] t [h] Q lä, LTO:lla [kwh] Q lä, ilman LTO:ta [kwh] Tammikuu 8,53 26, Helmikuu 9,75 27, Maaliskuu 1,68 19, Huhtikuu 1,8 16, Toukokuu 10,8 7, Kesäkuu Heinäkuu 14,7 3, Elokuu Syyskuu 9,69 8, Lokakuu 3,95 14, Marraskuu 1,42 16, Joulukuu 3,85 21, Qlä Yht: joissa, Q lä H iv ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsema energia, kwh ilmanvaihdon ominaislämpöhäviö, W/K ρ i ilman tiheys, 1,2 kg/m 3 c pi ilman ominaislämpökapasiteetti, 1000 Ws/(kgK) q v, poisto poistoilmavirta, täydellä ilmavirralla 5 m 3 /s t d ilmanvaihtolaitoksen keskimääräinen vuorokautinen käyntiaikasuhde, 16h/24h t v ilmanvaihtolaitoksen viikoittainen käyntiaikasuhde, 5vrk/7vrk T s sisäilman lämpötila, 18 C T u ulkoilman kuukausittainen keskilämpötila, C t ajanjakson pituus, h 1000 kerroin, jolla suoritetaan laatumuunnos kilowattitunneiksi η a ilmanvaihdon poistoilman lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde, 47,9 %

42 42 Lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteena käytetään Recal-laskentapalvelun antamaa vuosihyötysuhdetta. H iv, LTO: lla H iv, ilmanlto: ta Q lä, LTO: lla Q lä, ilmanlto: ta = 1490 W/K = 2860 W/K = 178,8 MWh/a = 343,0 MWh/a Järjestelmän energiansäästö lasketaan nykyisen järjestelmän energiakulutuksen ja lämmöntalteenotolla varustetun järjestelmän energiakulutuksen erotuksena (Kaava 12). Q lä, = Q säästö lä - Q, ilmanlto: ta lä LTO: lla, (12) Q lä, säästö = 343,0 MWh/a 178,8 MWh/a = 164,2 MWh/a Järjestelmän energiansäästö on kaksi kertaa taulukon 5 antaman LTO-järjestelmän säästöjen suuruinen, koska järjestelmän kokonaisilmavirta on 10 m 3 /s. Q lä, säästö (koko järjestelmä) = 328 MWh/a Rahaksi muutettuna LTO-järjestelmän energiasäästö ilman häviöitä saadaan kaavalla 8. Energiasäästö = /a Seuraavassa lasketaan, paljonko järjestelmän poistoilmapuhaltimet vaativat sähkötehon lisäystä neulaputkipatterista johtuvan painehäviön takia (Kaava 13). Lasketaan myös, paljonko tuloilmapuolelle asennettavat neulaputkipatterit vaativat sähkötehon lisäystä tuloilmapuhaltimelta (Kaava 13) sekä nestepiirin aiheuttama painehäviö vaatii sähkötehon lisäystä nestepiirin pumpulta (Kaava 14). Nämä tehontarpeiden lisäykset nostavat sähkönkulutusta, ja sitä kautta energiakustannuksia. Energiahäviöt pitää vähentää LTO-järjestelmän tuottamasta energiasäästöstä.

43 43 Järjestelmässä tulo- ja poistoilmapuolella LTO-patterista aiheutuva painehäviö on 27 Pa. Huippuimurin puhaltimen hyötysuhde on 66 % ja tuloilmapuhaltimen hyötysuhde on 70 %. Nestepiirin kokonaispainehäviö on patterien nestepuolen, putkiston sekä säätöventtiilin painehäviöiden summa. Neulaputkipatterin nestepuolen häviöt tulo- ja poistoilmapuolella on 96 kpa. Putkiston painehäviönä käytetään 30 kpa ja säätöventtiilin painehäviönä 100 kpa. Nestepiirin kokonaispainehäviö on 322 kpa, ja pumpun hyötysuhteena käytetään 70 %. Liuoksen massavirta neulaputkijärjestelmässä on 1,72 kg/s ja lämmönsiirtonesteenä käytettävän liuoksen tiheys on 1120 kg/m 3 (Liitteet 2A-3C). = η. = η (13) = η (14) joissa, P lisääntynyt sähkötehon tarve, W q v ilma- tai liuosvirta, m 3 /s q m η. liuoksen massavirta, kg/s painehäviö, Pa (ilmapuolen LTO-patteri tai nestepiiri) puhaltimen hyötysuhde η pumpun hyötysuhde liuoksen tiheys, kg/m 3 Tehonlisäystarpeet:. 205 W. 193 W 706 W Pumppujen ja puhaltimien tehonlisäystarpeet kaksinkertaistuvat, kun lasketaan molempien tulo- ja poistoilmaparien painehäviöt. Koko järjestelmän tehonlisäystarve on

44 W. Tehonlisäystarve kerrotaan LTO-järjestelmän vuotuisella käyntiajalla, jolloin saadaan tehonlisäyksen vaatima energiamäärä. Tämä energiamäärä kerrotaan sähkön hinnalla, jolloin saadaan LTO-järjestelmän vuotuisesta energiasäästöstä vähennettyä tehonlisäystarpeen kustannukset. Sähkön keskihinnaksi on arvioitu 70 /MWh lämmityskauden aikana (www.energianet.fi). Käyntiajoilla 1 puhaltimien ja pumppujen viikoittainen käyttö muutettuna täydelle ilmavirralle on 100 h/vko. Tämän perusteella järjestelmän vuotuinen käyttöaika on: Vuotuinen käyttöaika = 100 h/vko*52 vko/a = 5200 h/a. LTO-järjestelmän aiheuttama pumppujen ja puhaltimien lisääntynyt energiatarve lasketaan kaavalla 15. Q = P * t (15) LTO häviöt jossa; P t tehonlisäystarve, W vuotuinen käyttöaika, h/a Q = 11,5 MWh/a LTO häviöt Rahaksi muutettuna Q lasketaan kaavalla 8. LTO häviöt Energiahäviöt = 805 /a LTO-järjestelmän kokonaisenergiasäästö (Energiasäästö 1) käyntiajoilla 1 saadaan vähentämällä LTO-järjestelmän vuotuisesta energiasäästöstä järjestelmän tuottamat energiahäviöt. Energiasäästö 1 = /a 805 /a = /a

45 45 Käyntiajat 2 vastaavat 40 h viikoittaista käyttöä muutettuna täydelle ilmavirralle joten energiankulutus ja säästö pienenevät 60 % suhteessa käyntiaikaan 1. Energiasäästö käyntiajan 2 mukaan lasketaan kaavalla 9. Energiasäästö 2 = 8873 /a Takaisinmaksuajat Recal-laskentapalvelun energiasäästön mukaan Järjestelmän suora takaisinmaksuaika (TA) on kummassakin tuloilmapatterin sijoitusvaihtoehdossa lähes sama (Kaava 16). TA = Kokonaisinvestointi Energiasäästö (16) Neulaputkilämmöntalteenottojärjestelmän suoraksi takaisinmaksuajaksi käyntiajan 1 mukaisella energiansäästöllä 1 saadaan: TA = /a = 3,7 vuotta Neljän vuoden huoltokustannukset (8000 ) nostavat järjestelmän kokonaisinvestoinnin hintaa ja todelliseksi takaisinmaksuajaksi saadaan (TA1): TA1 = /a = 4,0 vuotta Neulaputkilämmöntalteenottojärjestelmän suoraksi takaisinmaksuajaksi käyntiajan 2 mukaisella energiansäästöllä 2 saadaan: TA = /a = 9,2 vuotta Kymmenen vuoden huoltokustannukset (20000 ) nostavat järjestelmän todelliseksi takaisinmaksuajaksi (TA2): TA2 = /a = 11,0 vuotta

46 Takaisinmaksuajat RakMK:n energiasäästön mukaan Neulaputkilämmöntalteenottojärjestelmän suora takaisinmaksuaika käyntiajan 1 mukaisella energiansäästöllä 1 saadaan kaavalla 16. TA = /a = 4,6 vuotta Viiden vuoden huoltokustannukset (10000 ) nostavat järjestelmän kokonaisinvestoinnin hintaa ja todelliseksi takaisinmaksuajaksi saadaan (TA1): TA1 = /a = 5,0 vuotta Neulaputkilämmöntalteenottojärjestelmän suoraksi takaisinmaksuajaksi käyntiajan 2 mukaisella energiansäästöllä 2 saadaan: TA = /a = 11,4 vuotta 11 vuoden huoltokustannukset (22000 ) nostavat järjestelmän todelliseksi takaisinmaksuajaksi (TA2): TA2 = /a = 13,9 vuotta

47 47 7 LÄMMÖNTALTEENOTTO LAMELLIPATTEREILLA 7.1 Yleistä LTO-ratkaisu rakennetaan vesi-glykolipiirillä, jolloin poistoilmakoneeseen tulee patteri, ja tuloilmakoneeseen vastapatteri. Ensimmäisessä vaihtoehdossa, järjestelmä 1, pohjoinen tuloilmakone ja pohjoinen poistoilmakone toimivat pareina ja eteläpäädyn koneet samoin pareina. Toisessa vaihtoehdossa, järjestelmä 2, korvataan kaksi vanhaa puhallinta yhdellä uudella poistokoneella, jonka eteen asennetaan patteri. Käytännössä kummassakin vaihtoehdossa vanhat aksiaalipuhaltimet korvataan koteloiduilla poistoilmakoneilla, joissa on LTO-patteri, patterin molemmilla puolilla huolto-osat sekä taajuusmuuttajaohjattu puhallin. Vanhan aksiaalipuhaltimen teho ei tule kuitenkaan riittämään, johtuen LTO-patterin aiheuttamasta painehäviölisäyksestä. Patterin eteen pitäisi laittaa G3-luokkaa oleva suodatin, jotta se pysyy puhtaana. Suodatin aiheuttaa ongelmia, koska hallissa hitsataan paljon, joten IS-hallin tapauksessa suodattimien vaihtotarve kasvaa liian suureksi. Ratkaisu tässä tilanteessa on jättää suodatin kokonaan pois ja varustaa poistokoneet harva- ja paksulamellisilla pattereilla. Hyväksytään se, että patteri joudutaan pesemään säännöllisin väliajoin. Vanhat aksiaalipuhaltimet tulee jättää savunpoistopuhaltimiksi katolle, koska uudet koteloidut poistoilmanpuhaltimet eivät täytä Suomen RakMK:n osan E2 lämpötilankestävyysluokkia sekä minimitoiminta-aikoja palotilanteessa sekä savunpoistopuhaltimelle standardissa SFS-EN asetettuja vaatimuksia.

48 Järjestelmä Mitoitus Järjestelmään valitaan kaksi 5 m 3 /s koteloitua poistoilmapuhallinta ja niille vastapatterit tuloilmakoneisiin. Poistoilmapuhaltimen, poistoilmapuolen LTO-patterin ja tulopuolen patterin mitoituksessa käytetään IV- Produktin mitoitusohjelmaa (Liitteet 9A-9C) Asennus Koteloidut poistoilmakoneet voidaan sijoittaa vesikatolle niille erikseen Parocelementeistä rakennettuihin eristettyihin sääsuojiin. Kattoon tehdään erikseen imuaukot uusille poistoilmakoneille, koska vanhojen aksiaalipuhaltimien jäädessä savunpoistopuhaltimiksi niiden imuaukot jäävät käyttöön. Aukon päälle rakennetaan erillinen peti, johon poistoilmakone asennetaan. Aukon ja koneen väliin asennetaan kanttikanavasta liitoskappale, joka eristetään ja pellitetään. Moottoroitu sulkupelti asennetaan jäteilmapuolen kanavaan poistoilmakoneen jälkeen. Poistoilmakoneelle on tehtävä hyvä taso, jotta huoltaminen onnistuu. Kun suodatinta ei laiteta, patteri tulee pestä tarpeeksi usein ja tason pitää olla pesu- ja huoltotoimenpiteitä helpottava ja ennen kaikkea turvallinen työskennellä. Poistoilmakoneiden sijaitessa vesikatolla ei poistoilmapuolta kanavoida erikseen, vaan poistoilma imetään katonrajasta poistoilmakoneen alapuolisesta imuaukosta kanavointikustannuksissa säästämiseksi. LTO-pattereilla varustettujen poistoilmakoneiden sijaitessa vesikatolla, on kulkuyhteyksien oltava hyvät huoltoa varten. Vesikatolle tulee rakentaa kierreportaat.

49 Järjestelmä Mitoitus Järjestelmään valitaan 10 m 3 /s koteloitu poistoilmapuhallin ja kummallekin tuloilmakoneelle vastapatterit. Poistoilmapuhaltimen, poistoilmapuolen LTO-patterin ja tuloilmapuolen patterin mitoituksessa käytetään IV- Produktin mitoitusohjelmaa (Liitteet 10A-10C) Asennus Järjestelmä rakennetaan yhdellä maantasalle sijoitettavalla poistoilmapuhaltimella. Poistokoneelle rakennetaan erillinen konehuone IS-hallin luodeseinustalle, ja jäteilma johdetaan seinää pitkin poistokanavalla vesikaton räystäskorkeuteen. Konehuone rakennetaan metallikehikosta ja Paroc-elementeistä. Koneen leveys on 2040 mm, huoltotilan leveys vähintään 2040 mm sekä koneen takana tilaa vähintään 800 mm. (Suomen RakMK D2 2010, 21) Kuva 12. Koteloidun poistoilmakoneen huoltotilan sijoitus ja konehuoneen mitoitus. A= 2040mm, b= 0,4 kertaa koneen korkeus eli vähintään 800mm

50 50 Poistoilmapuhaltimen LTO-patteri palvelee kumpaakin tuloilmakonetta. LTO-piiri rakennetaan siten, että poistoilmapuolen patteri on yksin ja sen läpi menevä neste jaetaan tasan kahdelle tuloilmakoneen LTO-patterille. Hallin kattoon sijoitetaan erillinen poistoilmakanavointi, jonka avulla poistoilma johdetaan poistoilmakoneelle. Poistoilmakanava sijoitetaan hallin kattoon niin ylös, ettei se ole siltanosturin tiellä ja LTO-patterille saadaan johdettua mahdollisimman lämmintä ilmaa. Poistoilmakanava eristetään ja pellitetään katosta alaspäin tulevalta osuudelta, jotta lämpötilan kerrostumien vuoksi kanavassa kulkeva ilma ei jäähdy matkalla poistoilmakoneelle. Poistoilmakanavointi suoritetaan kahdella suorakaidekanavalla, joiden päissä on imuaukot. Imuaukot on sijoitettu keskelle hallia. Siltanosturin kisko jättää vain 400 mm tilaa kanavalle laskea kattotuolien päältä, seinän ja kiskon välistä, lattian tasalle. Kattotuolien päältä laskevat kaksi suorakaidekanavaa ovat 1200x400 kokoisia ja poistoilmakanavat muuttuvat yhdeksi 1600x400 suorakaidekanavaksi hallin sisällä ennen läpivientiä poistoilmakoneelle (Liite11). Poistoilmakoneen molemmille puolille sijoitetaan äänenvaimentimet sekä moottoroitu sulkupelti jäteilmapuolen äänenvaimentimen jälkeen. 7.4 Järjestelmän hankintahinta Järjestelmien hinnat on arvioinut Kari Koskela sekä Jari Peltola Ilmastointi Salminen Oy:stä (Taulukko 6). Taulukko 6. Järjestelmien 1 ja 2 hinta-arviot Järjestelmä 1 [ ] 2 kpl 5 m 3 /s poistokoneita Järjestelmä 2 [ ] 10 m3/s poistokone Koneet Putkiurakka Sähkötyöt Kanavointi Konehuone Metallipeti 4000 Kierreportaat 7000 Uudet kattoläpiviennit 3000 Yhteensä

51 51 Lamellipatterijärjestelmien huoltokustannuksiksi on arvioitu kummallakin järjestelmällä 1500 /a. 7.5 Energiasäästö Energiasäästöt ilman häviöitä Tuloilmakoneiden laskennalliset käyntiajat ovat samat kuin neulaputkilämmöntalteenottojärjestelmässä, eli käyntiajat 1 ja 2. Yhden 10 m 3 /s koneen energiasäästö on käytännössä sama, kuin kahden 5 m 3 /s koneen säästö, koska kummankin lämmöntalteenottojärjestelmän vuosihyötysuhde sekä kokonaisilmavirta ovat samat. Lamellipatterijärjestelmän energiasäästölaskelmat on laskettu yhdelle koneparille. Ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsema energia Q iv lasketaan kaavalla 12. Taulukossa 5 on esitetty energialaskenta ilman LTO:ta sekä järjestelmän 1 ja 2 mukaisilla LTOjärjestelmillä 5 m 3 /s ilmavirran mukaan. Lamellipatterijärjestelmän energiasäästö on sama kuin neulaputkijärjestelmällä kun ei oteta häviöitä huomioon. Lamellipatterijärjestelmän lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteena käytetään samaa hyötysuhdetta, kuin neulaputkilämmönsiirtimessä. Hyötysuhteessa on huomioitu huurteenestojärjestelmän aiheuttama vaikutus, joka on oletettu samansuuruiseksi. Rahaksi muutettuna lamellipatterijärjestelmien 1 ja 2 energiasäästö ilman häviöitä saadaan kaavalla 8 ja on sama kuin neulaputkijärjestelmällä. Energiasäästö = /a

52 Kokonaisenergiansäästöt Seuraavassa lasketaan kummankin lamellipatterijärjestelmän aiheuttamat teholliset häviöt pumpuissa ja puhaltimissa. Järjestelmässä 1 tulo- ja poistoilmapuolella lamellipattereista aiheutuva painehäviö on 361 Pa/patteri. Poistoilmapuhaltimen hyötysuhde on 64,7 % ja tuloilmapuhaltimen hyötysuhde on 70 %. Patterien nestepuolen painehäviöt ovat 99 kpa, putkiston 30 kpa sekä säätöventtiilin 100 kpa. Nestepiirin kokonaispainehäviö on 328 kpa, ja pumpun hyötysuhteena käytetään 70 %. Liuosvirta lamellipatterijärjestelmässä 1 on 0,0021 m 3 /s (Liitteet 9B ja 9C).. ja lasketaan kaavalla W. 515 W 984 W Lamellipatterijärjestelmän 1 aiheuttama pumpun ja puhaltimien lisääntynyt tehontarve kaksinkertaistuu, kun lasketaan koko järjestelmän häviöitä. Lamellipatterijärjestelmän 1 tehonlisäystarve on 4,1 kw. Käyntiaikojen 1 mukaisella vuotuisella käyttöajalla 5200 h/a järjestelmän tuottamat energiahäviöt lasketaan kaavalla 15. Q = 21,3 MWh/a LTO häviöt Rahaksi muutettuna energiamäärä lasketaan kaavalla 8. Energiahäviöt = 1491 /a Lamellipatterijärjestelmän 1 kokonaisenergiasäästö (Energiasäästö 1) käyntiajoilla 1 saadaan vähentämällä LTO-järjestelmän vuotuisesta energiasäästöstä järjestelmän tuottamat energiahäviöt. Energiasäästö 1 = /a 1491 /a = /a

53 53 Energiasäästö käyntiajan 2 mukaan lasketaan kaavalla 9. Energiasäästö 2 = 8599 /a. Lamellipatterijärjestelmässä 2 tuloilmapuolella patterista aiheutuva painehäviö on 195 Pa. Poistoilmapatterien painehäviöt on yhteensä 195 Pa/patteri. Poistoilmapuhaltimen hyötysuhde on 60 % ja tuloilmapuhaltimen hyötysuhde on 70 %. Nestepuolella patterien painehäviöt ovat yhteensä 271 kpa, putkistojen 60 Pa sekä säätöventtiilien 200 kpa. Nestepiirien kokonaispainehäviö on yhteensä 531 kpa, ja pumppujen hyötysuhteena käytetään 70 %. Liuosvirta lamellipatterijärjestelmässä 2 on 0,0041 m 3 /s. (Liitteet 10B ja 10C).. ja lasketaan kaavalla W. 279 W 311 W Lamellipatterijärjestelmän 2 aiheuttama pumppujen ja puhaltimien lisääntynyt tehontarve on 915 W. Käyntiaikojen 1 mukaisella vuotuisella käyttöajalla 5200 h/a, järjestelmän tuottamat energiahäviöt lasketaan kaavalla 15. Q = 4,8 MWh/a LTO häviöt Rahaksi muutettuna energiamäärä lasketaan kaavalla 8. Energiahäviöt = 333 /a Lamellipatterijärjestelmän 2 kokonaisenergiasäästö (Energiasäästö 1) käyntiajoilla 1 saadaan vähentämällä LTO-järjestelmän vuotuisesta energiasäästöstä järjestelmän tuottamat energiahäviöt. Energiasäästö 1 = /a 333 /a = /a Energiasäästö käyntiajan 2 mukaan lasketaan kaavalla 9.

54 54 Energiasäästö 2 = 9062 /a 7.6 Takaisinmaksuaika Järjestelmä 1 Lamellipatterijärjestelmän 1 suora takaisinmaksuaika käyntiajan 1 mukaisella energiansäästöllä 1 saadaan kaavalla 16. TA = /a = 4,1 vuotta Neljän vuoden huoltokustannukset, 4 *1500, nostavat järjestelmän kokonaisinvestoinnin hintaa ja todelliseksi takaisinmaksuajaksi saadaan (TA1): TA1 = /a = 4,5 vuotta Lamellipatterijärjestelmän 1 suoraksi takaisinmaksuajaksi käyntiajan 2 mukaisella energiansäästöllä 2 saadaan: TA = /a = 10,2 vuotta 10 vuoden huoltokustannukset, 10*1500, nostavat järjestelmän todelliseksi takaisinmaksuajaksi (TA2): TA2 = /a = 11,9 vuotta

55 Järjestelmä 2 Lamellipatterijärjestelmän 2 suora takaisinmaksuaika käyntiajan 1 mukaisella energiansäästöllä 1 saadaan kaavalla 16. TA = /a = 5,1 vuotta Viiden vuoden huoltokustannukset, 5 *1500, nostavat järjestelmän kokonaisinvestoinnin hintaa ja todelliseksi takaisinmaksuajaksi saadaan (TA1): TA1 = /a = 5,5 vuotta Lamellipatterijärjestelmän 2 suoraksi takaisinmaksuajaksi käyntiajan 2 mukaisella energiansäästöllä 2 saadaan: TA = /a = 12,6 vuotta 13 vuoden huoltokustannukset, 13*1500, nostavat järjestelmän todelliseksi takaisinmaksuajaksi (TA2): TA2 = /a = 14,8 vuotta

56 56 8 YHTEENVETO Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää kustannustehokkaita ratkaisuja parantamaan IShallin nykyistä ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmää sekä tutkia erilaisten lämmöntalteenottoratkaisujen toteuttamisen kannattavuutta. Halli on ilmalämmitteinen, ja tästä johtuen lämpöolosuhteet ovat voimakkaasti kerrostuneita talvella. Ylilämpöinen tuloilmasuihku nousee hajottajista kattoon, eikä ilmanjako pysty huuhtelemaan rakennuksen oleskeluvyöhykettä lämpimällä ilmalla tehokkaasti. Hallin katosta lämmin ilma joko kierrätetään tuloilmakoneiden kautta takaisin halliin, tai puhalletaan ulos aksiaalipuhaltimilla ilman poistoilman lämmöntalteenottoa. Hallin ilmanjakomenetelmiin löydettiin parannusehdotuksia, joita tulee toteuttaa jo ennen seuraavan lämmityskauden alkua. Halliin sopivaksi lämmöntalteenottojärjestelmäksi valittiin nestekiertoinen järjestelmä. Nestekiertoisesta järjestelmästä tehtiin kahden siirrintyypin järjestelmä-, energiasäästö- ja kustannusvertailut (Taulukko 7). Nykyisillä ulkoilmavirran käyttöasteilla (käyntiaika 2) ei ole järkevää toteuttaa lämmöntalteenottojärjestelmää, koska järjestelmästä saatava hyöty (takaisinmaksuaika 2) ei pysty pienentämään nykyistä öljynkulutusta (Taulukot 1 ja 2) kannattavasti. Jos ulkoilmavirran käyttöä lisätään käyntiaikojen 1 mukaisiksi, järjestelmät tulevat kannattavaksi (takaisinmaksuaika 1). Käyntiaikojen lisääminen voi tulla tarpeelliseksi, jos hallissa mm. hitsauksen määrä lisääntyy ja siten ulkoilmavirran tarve kasvaa. Taulukko 7. Lämmöntalteenottojärjestelmien kustannukset ja takaisinmaksuajat Neulaputkijärjestelmä Lamellipatterijärjestelmä 1 2 kpl 5 m3/s poistokoneita Lamellipatterijärjestelmä 2 10 m3/s poistokone Hankintahinta [ ] Huoltokustannukset [ /a] Takaisinmaksuaika 1 5 vuotta 4,5 vuotta 5,5 vuotta Takaisinmaksuaika 2 14 vuotta 12 vuotta 15 vuotta

57 57 LÄHTEET Ahokas, R Suomen rakennusmääräyskokoelman osa C3. Rakennuksen lämmöneristys. Viitattu Ahokas, R Suomen rakennusmääräyskokoelman osa C4. Lämmöneristys. Viitattu IV-Produktin lamellipatterijärjestelmän ja poistopuhaltimien tekniset tiedot ja mitoitusohjelma. r=1 Kalliomäki, P Suomen rakennusmääräyskokoelman osa D2. Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Viitattu Kalliomäki, P Suomen rakennusmääräyskokoelman osa D5. Rakennusten energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta. Viitattu Markus Castrén Diplomityö. Nestekiertoisten lämmöntalteenottojärjestelmien vuosihyötysuhteet. Neste, AIR-IX, Ekono Teollisuusrakennusten ilmastointi ja lämmitys. Neste Teollisuushallin lämmityksen ja ilmastoinnin suunnittelutietoa.

58 58 Neste Ilmanvaihdon lämmöntalteenoton käyttö- ja suunnittelutietoa teollisuudelle. Railio, J Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto. Viitattu Retermia Oy:n neulaputkijärjestelmän tekniset tiedot. Safek-huippuimurin mitoitustiedot. Tähti, E., Selin, M., Railio, J., Sainio, S., Hagström, K., Niemelä, R., Kulmala, I., Sulamäki, H., Sjöholm, P., Laine, J., Kuoksa, T. & Pöntinen, K Teollisuusilmastoinnin opas.

59 LIITTEET Liite 1 Liite 2A Liite 2B Liite 2C Liite 3A Liite 3B Liite 3C Liite 4A Liite 4B Liite 4C Liite 4D Liite 5A Liite 5B Liite 5C Liite 6A Liite 6B Liite 7 Liite 8 Liite 9A Liite 9B Liite 9C Liite 10A Liite 10B Liite 10C Blandovent lämpötilantasaaja Tuloilmakoneen neulaputkilämmönsiirrin rakenne-osana, mitoitus Huippuimurin neulaputkilämmönsiirrin, mitoitustiedot Neulaputkimitoitus, rakenne-osa Tuloilmakoneen Retermia-ulkoilmasäleikkö, mitoitustiedot Huippuimurin neulaputkilämmönsiirrin, mitoitustiedot Neulaputkimitoitus, ulkoilmasäleikkö Neulaputkilämmönsiirrinjärjestelmän tunnusluvut Neulaputkilämmönsiirrinjärjestelmän tunnusluvut Ilmanvaihtolaitoksen käyttötiedot neulaputkijärjestelmällä Neulaputkilämmönsiirrinjärjestelmän energiakaavio Poistoilmapuolen neulaputkilämmönsiirtimen mittakuva Poistoilmapuolen neulaputkilämmönsiirtimen periaatekuva Poistoilmapuolen kattoläpiviennin mittakuva Ulkoilmasäleikön mittakuva Ulkoilmasäleikön periaatekuva Safek 63 huippuimurin puhallinkäyrästö Neulaputkilämmönsiirrinjärjestelmän huurteenesto, toimintaselostus Lamellipatterijärjestelmä 1, poistoilmakoneen ja pattereiden mittakuvat Lamellipatterijärjestelmä 1, poistoilmakoneen tekniset tiedot Lamellipatterijärjestelmä 1, pattereiden tekniset tiedot Lamellipatterijärjestelmä 2, poistoilmakoneen ja pattereiden mittakuvat Lamellipatterijärjestelmä 2, poistoilmakoneen tekniset tiedot Lamellipatterijärjestelmä 2, pattereiden tekniset tiedot Liite 11 Suorakaidekanavan mitoitustaulukko

60 LIITE 1

61 LIITE 2A

62 LIITE 2B

63 LIITE 2C

64 LIITE 3A

65 LIITE 3B

66 LIITE 3C

67 LIITE 4A

Putki- ja energiaremontti Koulutustilaisuus 15.2.2012 Harjalämmönsiirtimet lämmöntalteenotossa Tomi Anttila

Putki- ja energiaremontti Koulutustilaisuus 15.2.2012 Harjalämmönsiirtimet lämmöntalteenotossa Tomi Anttila Lämmöntalteenoton asiantuntija Putki- ja energiaremontti Koulutustilaisuus 15.2.2012 Harjalämmönsiirtimet lämmöntalteenotossa Tomi Anttila Oy Hydrocell Ltd perustettiin vuonna 1993 Toimipaikka Järvenpäässä

Lisätiedot

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28 Energy recovery ventilation for modern passive houses Timo Luukkainen 2009-03-28 Enervent solutions for passive houses 2009 Järjestelmät passiivitaloihin Passiivitalo on termospullo. Ilman koneellista

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57 3.2 Toimisto- ja liiketilojen ilmastointijärjestelmät Toimisto- ja liiketilojen tärkeimpiä ilmastointijärjestelmiä ovat 30 yksivyöhykejärjestelmä (I) monivyöhykejärjestelmä (I) jälkilämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

LTO-HUIPPUIMURI (LTOH)

LTO-HUIPPUIMURI (LTOH) LTO-HUIPPUIMURI (LTOH) Huippuimurin ympärille rakennettavaa neulalämmönsiirrintä kutsutaan nimellä LTO-huippuimuri, lyhyemmin LTOH. LTO-huippuimuri (LTOH) LTO-huippuimuri valmistetaan rakentamalla huippuimurin

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Sertifikaatti Nro C333/05 1 (2) Parmair Eximus JrS on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Fair 80 ec

valmistaa ilmanvaihtokoneita Fair 80 ec Koja Fair 80 ec Koja Fair 80 ec Koja Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Fair 80 ec Sertifikaatti Nro VTT-C-8424-12 1 (2) Fair 80 ec on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen lämmöntalteenoton

Lisätiedot

LTO-huippuimuri (LTOH)

LTO-huippuimuri (LTOH) Huippuimurin ympärille rakennettavaa neulalämmönsiirrintä kutsutaan nimellä LTO-huippuimuri, lyhyemmin LTOH. LTO-huippuimuri valmistetaan rakentamalla huippuimurin ympärille neulalämmönsiirrin Retermian

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa. ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS

Vallox Oy. valmistaa. ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox 150 Effect SE MLV Vallox 150 Effect SE MLV Vallox Oy valmistaa Sertifikaatti Nro VTT C 3514 08 1 (2) ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) Vallox 150 Effect

Lisätiedot

ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24

ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24 ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24 ECO-järjestelmän taustaa: ECO järjestelmää lähdettiin kehittämään 2004, tarkoituksena saada pelkällä poistojärjestelmällä

Lisätiedot

Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin

Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Hydrocell Oy Energiansäästön, lämmönsiirron ja lämmöntalteenoton asiantuntija www.hydrocell.fi NAAVATAR järjestelmä

Lisätiedot

PRO Greenair Heat Pump -laitesarja. Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla

PRO Greenair Heat Pump -laitesarja. Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla PRO Greenair Heat Pump -laitesarja Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla Raikas sisäilma energiatehokkaalla ilmanvaihdolla PRO Greenair Heat Pump -laitesarja Sisäänrakennettu ilmalämpöpumppu

Lisätiedot

Piccolo - energiataloudellinen ilmanvaihdon pikkujättiläinen

Piccolo - energiataloudellinen ilmanvaihdon pikkujättiläinen ILMANVAIHTOA LUONNON EHDOILLA VUODESTA 1983 KERROS- JA RIVITALOIHIN Piccolo - energiataloudellinen ilmanvaihdon pikkujättiläinen Piccolo ON -mallit Pienessä asunnossa voi olla vaikeaa löytää sopivaa paikkaa

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Lämmöntalteenoton kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (9) Ohjeen aihe: Lämmöntalteenottolaitteet

IV-kuntotutkimus. Lämmöntalteenoton kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (9) Ohjeen aihe: Lämmöntalteenottolaitteet Lämmöntalteenoton kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (9) IV-kuntotutkimus Ohjeen aihe: Lämmöntalteenottolaitteet Tämä IV-kuntotutkimusohje koskee ilmanvaihdon lämmöntalteenottolaitteita. Näitä ovat lämmöntalteenoton

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala:

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala: RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT Rakennus: Osoite: ENERGIASELVITYS Haapanen Kalle ja Sanna Valmistumisvuosi: 2012 Pillistöntie 31 Rakennustunnus: 50670 Otava Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala:

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox TSK Multi 50 MC

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox TSK Multi 50 MC Vallox TSK Multi 50 MC Vallox TSK Multi 50 MC Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox TSK Multi 50 MC Sertifikaatti Nro VTT-C-11031-14 1 (2) Vallox TSK Multi 50 MC on tarkoitettu käytettäväksi asunnon

Lisätiedot

Enervent Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Enervent Pingvin eco ED % A. yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS. Enervent Pingvin eco ED 3,0

Enervent Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Enervent Pingvin eco ED % A. yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS. Enervent Pingvin eco ED 3,0 Enervent Pingvin eco ED Enervent Pingvin eco ED Enervent Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Enervent Pingvin eco ED Sertifikaatti Nro VTT C 4026 09 1 (2) Enervent Pingvin eco ED on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

Iloxair Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Ilox 89 Optima. % yli 70 60-70 50-60 D E F G H I 40-50 30-40 20-30 10-20 1-10 HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS

Iloxair Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Ilox 89 Optima. % yli 70 60-70 50-60 D E F G H I 40-50 30-40 20-30 10-20 1-10 HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Ilox 89 Optima Ilox 89 Optima Iloxair Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Ilox 89 Optima Sertifikaatti Nro VTT-C-5727-10 1 (2) Ilox 89 Optima on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Näytesivut. 3.1 Yleistä

Näytesivut. 3.1 Yleistä 3 3.1 Yleistä IlmastoinTIjärjestelmät Tuloilmajärjestelmän tarkoituksena voi olla joko ilmanvaihto tai ilmastointi. Ilmanvaihdolla tarkoitetaan yleisesti huoneilman laadun ylläpitämistä ja parantamista

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE AC

valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE AC Vallox 90 SE AC Vallox 90 SE AC Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE AC Sertifikaatti Nro C326/05 1 (2) Vallox 90 SE AC on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen lämmöntalteenoton

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 MC. yli 70 60-70 50-60 D E F G H I 40-50 30-40 20-30 10-20 1-10 HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS.

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 MC. yli 70 60-70 50-60 D E F G H I 40-50 30-40 20-30 10-20 1-10 HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS. Vallox 90 MC Vallox 90 MC Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 MC Sertifikaatti Nro VTT-C-7697-11 1 (2) Vallox 90 MC on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen lämmöntalteenoton

Lisätiedot

SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA

SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA HELSINGIN KAUPUNKI SELVITYS 1 ( ) SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA Tällä selvityksellä ja liitteenä olevilla mitoitustaulukoilla iv-suunnittelija ilmoittaa asuinrakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

KN-KWL 96 SE-EC Kontrollierte Wohnraumlüftung

KN-KWL 96 SE-EC Kontrollierte Wohnraumlüftung KN-KWL 96 SE-EC Kontrollierte Wohnraumlüftung KN 2014-07 Druck-, Satzfehler und techn. Änderungen vorbehalten - Subject to change Seite 1 2014-07 Druck-, Satzfehler und techn. Änderungen vorbehalten -

Lisätiedot

Ilmalämpöpumput (ILP)

Ilmalämpöpumput (ILP) Ilmalämpöpumput (ILP) 1 TOIMINTA Lämmönlähteenä ulkoilma Yleensä yksi sisäja ulkoyksikkö Lämmittää sisäilmaa huonejärjestelyn vaikutus suuri 2 1 ULKO- JA SISÄYKSIKKÖ Ulkoyksikkö kierrättää lävitseen ulkoilmaa

Lisätiedot

Ammattikeittiöiden rasvaisen poistoilman lämmöntalteenotto

Ammattikeittiöiden rasvaisen poistoilman lämmöntalteenotto Ammattikeittiöiden rasvaisen poistoilman lämmöntalteenotto Ravintolat ja ammattikeittiöt LÄMMÖNTALTEENOTTO RAVIN- TOLOISSA Keittiöiden poistoilma on lämmintä ja kosteaa, eli siinä on suuri lämpösisältö.

Lisätiedot

Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013. Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry

Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013. Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013 Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry ASUINRAKENNUSTEN ILMANVAIHTO Hyvältä ilmanvaihtojärjestelmältä voidaan vaatia seuraavia ominaisuuksia:

Lisätiedot

SunAIR RW 130 EC-LT ja RW 150 EC-LT

SunAIR RW 130 EC-LT ja RW 150 EC-LT SunAIR RW 130 EC-LT ja RW 150 EC-LT LÄMMÖNTALTEENOTTOLAITTEET Vuosihyötysuhde parasta A-luokkaa SunAIR RW 130 EC-LT SunAIR RW 150 EC-LT sisäkuva Elektroninen säädin (E) Kun ominaisuudet ratkaisevat AirWise

Lisätiedot

Terveen talon ilmanvaihto

Terveen talon ilmanvaihto Terveen talon ilmanvaihto DI. Terveellisen ja viihtyisän sisäympäristön haasteet asunnoissa Lämpöolosuhteet talvella vetää, kesällä on kuuma Ilman laatu riittämätön ilmanvaihto yli puolessa asunnoista

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 2: 70-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 2 on vuonna 1974 rakennettu yksikerroksinen, 139 m², omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Esimerkki laitteiston kuntotutkimuksesta ja laskentaohjeet

Esimerkki laitteiston kuntotutkimuksesta ja laskentaohjeet Esimerkki laitteiston kuntotutkimuksesta ja laskentaohjeet Ilmastointijärjestelmät kuntoon II -seminaari 19.12.2013 Helsinki Mikko Saari, Petri Kukkonen, Niklas Söderholm, Risto Ruotsalainen, Mikko Nyman

Lisätiedot

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako 5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Parmair Iiwari ExSK Parmair Iiwari ExSK Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Sertifikaatti Nro C325/05 1 (2) Parmair Iiwari ExSK (ExSOK, ExSEK) on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)

Lisätiedot

Ilmasta lämpöä. Vaihda vanha ilmalämmityskoneesi energiatehokkaaseen Lämpö Iiwariin. www.niemi-kari.fi

Ilmasta lämpöä. Vaihda vanha ilmalämmityskoneesi energiatehokkaaseen Lämpö Iiwariin. www.niemi-kari.fi Ilmasta lämpöä Vaihda vanha ilmalämmityskoneesi energiatehokkaaseen Lämpö Iiwariin. www.niemi-kari.fi Lämpö Iiwari ilmalämmitysjärjestelmä Energiatehokas Lämpö Iiwari voidaan asentaa lähes kaikkien vanhojen

Lisätiedot

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Uudispientalon energiatodistusesimerkki 13.3.2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Uudispientalon energiatodistusesimerkki Tässä monisteessa esitetään

Lisätiedot

suunnittelunäkökohtia

suunnittelunäkökohtia Avotoimiston ilmastoinnin suunnittelunäkökohtia Esa Sandberg, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Pori Hannu Koskela, Työterveyslaitos, Turku Sisäilmastoseminaari 13.03.2013, Helsinki Satakunnan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

LÄMMÖNTALTEENOTTOLAITE

LÄMMÖNTALTEENOTTOLAITE 425 LÄMMÖNTALTEENOTTOLAITE SunAIR 425 Elektroninen säädin Kun ominaisuudet ratkaisevat AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden valmistaja sekä Suomen johtava pientalojen ilmanvaihtojärjestelmien

Lisätiedot

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Energiaekspertin jatkokurssi Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Jarmo Kuitunen 1. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT 1.1 Painovoimainen ilmanvaihto 1.2 Koneellinen poistoilmanvaihto 1.3 Koneellinen tulo-/poistoilmanvaihto

Lisätiedot

LIVING. Lämmön talteenottoon poistoilmanvaihdolla varustettuihin kerrostaloihin. Erinomainen tuotto sijoitukselle.

LIVING. Lämmön talteenottoon poistoilmanvaihdolla varustettuihin kerrostaloihin. Erinomainen tuotto sijoitukselle. Puhaltimet Ilmankäsittelykoneet Ilmanjakotuotteet Paloturvallisuus Ilmastointi Ilmaverhot ja lämmitystuotteet Tunnelipuhaltimet LIVING Lämmön talteenottoon poistoilmanvaihdolla varustettuihin kerrostaloihin.

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Rakennuksen täyttää lämpöhöviöiden osalta määräykset: Rakennus vastaa matalaenergiarakennuksen lämpöhäviötasoa:

ENERGIASELVITYS. Rakennuksen täyttää lämpöhöviöiden osalta määräykset: Rakennus vastaa matalaenergiarakennuksen lämpöhäviötasoa: RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT ENERGIASELVITYS Rakennustyyppi: Osoite: Bruttopinta-ala: Huoneistoala: Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala: Lämmitystapa: Ilmastointi: Pientalo Valmistumisvuosi: 2008 Pientalonkuja

Lisätiedot

600e-hp-co LÄMMÖNTALTEENOTTOLAITE, POISTOILMALÄMPÖPUMPPU JA JÄÄHDYTYS. Smart-käyttöliittymä

600e-hp-co LÄMMÖNTALTEENOTTOLAITE, POISTOILMALÄMPÖPUMPPU JA JÄÄHDYTYS. Smart-käyttöliittymä 600e-hp-co LÄMMÖNTALTEENOTTOLAITE, POISTOILMALÄMPÖPUMPPU JA JÄÄHDYTYS 600e-hp-co Smart-käyttöliittymä Huippuunsa vietyä lämmöntalteenottoa ja jäähdytystä AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden

Lisätiedot

Deekax Air Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Talteri Fair 120 ec

Deekax Air Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Talteri Fair 120 ec Koja Fair 120 ec Koja Fair 120 ec Deekax Air Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Talteri Fair 120 ec Sertifikaatti Nro VTT-C-9151-12 Myönnetty 26.11.2012 Päivitetty 31.03.2014 1 (2) Talteri Fair 120 ec on

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku)

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku) RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (Eluku) Eluku Osoite Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennusvuosi Lämmitetty nettoala E luku E luvun erittely Käytettävät energialähteet Sähkö Kaukolämpö Uusiutuva polttoaine

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145

IV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 30.3.2012 IV-kuntotutkimus Metsikköpolun päiväkoti Kukinkuja 14 01620 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi

Lisätiedot

Paritalon E-luvun laskelma

Paritalon E-luvun laskelma Paritalon E-luvun laskelma Laskelman laatija: Laatimispäivämäärä: Pääsuunnittelija: Kohde: Esko Muikku, Rakennusinsinööri (AMK) TK-ENERGIATODISTUS- JA RAKENNUSPALVELU KY www.tkrakennuspalvelu.com, tkrakennuspalvelu@gmail.com

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo 01.02.2012. Keskustie 1 01260 Vantaa

IV-kuntotutkimus. Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo 01.02.2012. Keskustie 1 01260 Vantaa 01.02.2012 IV-kuntotutkimus Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo Keskustie 1 01260 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE:

Lisätiedot

IV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA

IV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA 10.7.2012 IV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 46 88 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 1.1 TILAAJA... 3 1.2

Lisätiedot

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja Energiakorjaukset: ega ojau taote talotekniikkaa 1950-luvun jälkeen uusiin lähiöihin rakennettu suuri kerrostalokanta Tyypillisiä korjauksia käytännössä putkiremontit ja julkisivuremontit varsinkin nykyiset

Lisätiedot

TX 250A TX 500A TX 750A TX 1000A

TX 250A TX 500A TX 750A TX 1000A Huolto ja asennus TX 250A TX 500A TX 750A TX 1000A Sivu 1 / 20 1.0.0 Sisällysluettelo 1.0.0 SISÄLLYSLUETTELO... 2 2.0.0 KUVAT... 2 3.0.0 YLEISTIETOA... 3 3.1.0 ESIPUHE... 3 3.2.0 KÄYTTÖTARKOITUS... 3 3.3.0

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

Paritalon energiatodistuksen laskelma

Paritalon energiatodistuksen laskelma Paritalon energiatodistuksen laskelma Laskelman laatija: Laatimispäivämäärä: Pääsuunnittelija: Kohde: Esko Muikku Rakennusinsinööri (AMK) TKENERGIATODISTUS JA RAKENNUSPALVELU KY ( www.tkrakennuspalvelu.com

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11. ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.26 Espoo Mikko Saari, VTT 24.11.26 1 Energiatehokas kerrostalo kuluttaa 7 % vähemmän

Lisätiedot

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta

Lisätiedot

Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Vallox. Vallox. Ohje. Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Malli. Ohje. Voimassa alkaen.

Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Vallox. Vallox. Ohje. Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Malli. Ohje. Voimassa alkaen. Ohje Malli Tyyppi : 2352 : 2353 Ohje 1.09.629 FIN Voimassa alkaen 1.7.2015 Päivitetty 1.7.2015... 2... 5 TUOIMAÄMMITIN VAOX TUOIMAÄMMITIN Poistoilmajärjestelmän aiheuttaman alipaineen vaikutuksesta ulkoa

Lisätiedot

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4,

Lisätiedot

ILTO 400M ILMANVAIHTOA MIELLYTTÄVÄÄN ASUMISEEN ILMANVAIHDON LÄMMÖNTALTEEN- OTTOLAITE RIVI- JA OMAKOTITALOIHIN UUDIS- JA SANEERAUSKOHTEISIIN PARASTA ILMANVAIHTOA www.ilto.fi ILTO-ilmanvaihtojärjestelmä

Lisätiedot

ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri

ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA Pentti Kuurola, LVI-insinööri Tavoitteet ja termejä Tavoite Ylläpitää rakennuksessa terveellinen ja viihtyisä sisäilmasto Lämmitysjärjestelmän mitoitetaan

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Tarjolla tänään Ilmanvaihdon parantaminen Lämpöpumppuratkaisuja Märkätilojen vesikiertoinen

Lisätiedot

ILTO Comfort CE5 ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU AINUTLAATUINEN UUTUUS LÄMPÖPUMPPU JA ILMANVAIHDON LÄMMÖN- TALTEENOTTOLAITE YHDESSÄ MERKITTÄVÄSTI PIENEMMÄLLÄ INVESTOINNILLA MAALÄMPÖPUMPUN VEROISTA TEHOA LÄMPIMÄN

Lisätiedot

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3

Lisätiedot

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN Koneellinen poistoilmanvaihto mitoitetaan poistoilmavirtojen avulla. Poistoilmavirrat mitoitetaan niin, että: poistopisteiden, kuten

Lisätiedot

www.asb.fi 01.09.2008 IV-kuntotutkimus Ristipuron päiväkoti, vanha osa ja lisärakennus Laaksotie 1 01390 VANTAA

www.asb.fi 01.09.2008 IV-kuntotutkimus Ristipuron päiväkoti, vanha osa ja lisärakennus Laaksotie 1 01390 VANTAA www.asb.fi 01.09.2008 IV-kuntotutkimus Ristipuron päiväkoti, vanha osa ja lisärakennus Laaksotie 1 01390 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja

Lisätiedot

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Sisältö Tausta ja lähtötiedot Tavoiteltavat tasot; matalaenergiatalojen ja passiivitalojen määrittelyt Mahdolliset järjestelmävariaatiot

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii. Yritys: Etlas Oy Ritvankuja 12 62200 Kauhava

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii. Yritys: Etlas Oy Ritvankuja 12 62200 Kauhava RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT ENERGIASELVITYS Rakennus: Osoite: Testikohde Valmistumisvuosi: 2013 Jyrkkätie 5 Rakennustunnus: 233.401000988276P 62200 Kauhava Paikkakunta: Kauhava Käyttötarkoitus: Bruttopintaala:

Lisätiedot

Keittiön n ilmastointi

Keittiön n ilmastointi Keittiön n ilmastointi TAVOITTEET Keittiön ilmastoinnin tavoitteet ovat: - korkea hygieniataso - terveellinen, turvallinen ja viihtyisä työympäristö Ruoan valmistus ja elintarviketuotanto edellyttävät,

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA T12 TULOILMAYKSIKÖLLE

KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA T12 TULOILMAYKSIKÖLLE KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA T12 TULOILMAYKSIKÖLLE www.scanoffice.fi CZ12037 PB1 ComfortZone CE50 Installation Sisällys Sisällys 0 Yleistä 1 Käsittely 2 Huolto 2 Asennus 3 Asetukset 7 Suunnittelu 8 Sähkökaavio

Lisätiedot

SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä.

SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä. SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä. Mökissä on yksi kerros jonka yläpuolella on avoin tila katteen alla. Kuvan vasemmalla puolella näkyy avoin terassi, sen yläpuolella olevaa kattoa

Lisätiedot

ULA - Venttiili ULA. Venttiili. Tuotemallit ja lisävarusteet

ULA - Venttiili ULA. Venttiili. Tuotemallit ja lisävarusteet ULA Venttiili Kattoon tai seinään asennettava tulo- ja poistoilmaventtiili, jossa on painehäviön säätömahdollisuus. Asennus suoraan kanavaan tai käyttämällä erillistä asennuskehystä. Suunnattava virtauskuvio.

Lisätiedot

UUTUUS! Flexitilmanvaihtolaitteet. pyörivällä talteenottoosalla. asuntoihin ja pieniin toimitiloihin

UUTUUS! Flexitilmanvaihtolaitteet. pyörivällä talteenottoosalla. asuntoihin ja pieniin toimitiloihin UUTUUS! Flexitilmanvaihtolaitteet pyörivällä talteenottoosalla Ihanteellinen ilmanvaihto puhdasta ja terveellistä ilmaa koko vuoden Energiansäästö tehokkain hyötysuhde vuositasolla asuntoihin ja pieniin

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 140 Effect SE. yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS. Vallox 140 Effect SE 3,0.

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 140 Effect SE. yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS. Vallox 140 Effect SE 3,0. Vallox 140 Effect SE Vallox 140 Effect SE Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 140 Effect SE Sertifikaatti Nro VTT 1863 21 07 1 (2) Vallox 140 Effect SE on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

Ville Salminen ILMASTOINNIN JA LÄMMITYKSEN ESISUUNNITELMA TEOLLISUUSRAKENNUKSEEN

Ville Salminen ILMASTOINNIN JA LÄMMITYKSEN ESISUUNNITELMA TEOLLISUUSRAKENNUKSEEN Ville Salminen ILMASTOINNIN JA LÄMMITYKSEN ESISUUNNITELMA TEOLLISUUSRAKENNUKSEEN Tekniikka ja merenkulku Pori Energiatekniikan koulutusohjelma 2010 ILMASTOINNIN JA LÄMMITYKSEN ESISUUNNITELMA TEOLLISUUSRA-

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Jokiuoman päiväkoti 23.3.2012. Vihertie 16 01710 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145

IV-kuntotutkimus. Jokiuoman päiväkoti 23.3.2012. Vihertie 16 01710 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 23.3.2012 IV-kuntotutkimus Jokiuoman päiväkoti Vihertie 16 01710 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi

Lisätiedot

2 Ilmastointijärjestelmän hoidon ja huollon organisointi 45

2 Ilmastointijärjestelmän hoidon ja huollon organisointi 45 Sisällys Alkusanat 5 1 Ilmastoinnin perustiedot 13 1.1 Johdanto 13 1.2 Viihtyvyystekijät 13 1.2.1 Perinteiset viihtyvyystekijät 14 1.2.2 Ulkoilman määrä sisätiloissa 14 1.2.3 Ilman epäpuhtaudet 15 1.2.4

Lisätiedot

Ulkoilma, raaka-aineemme

Ulkoilma, raaka-aineemme Ulkoilma, raaka-aineemme Maapalloa ympäröivä ilmakehä jakaantuu ionosfääriin, mesosfääriin, stratosfääriin ja troposfääriin. Missä korkeudessa tarvitaan happilaitteita? Ulkoilma, raaka-aineemme Mikä aiheuttaa

Lisätiedot

Näin suunnittelet kerrostavan ilmanvaihdon

Näin suunnittelet kerrostavan ilmanvaihdon Min.100 mm SOFTFLO-SUUNNITTELUOPAS Näin suunnittelet kerrostavan ilmanvaihdon Softflo-tekniikka toimistoissa Soft o-tuotteiden jäähdyttäessä yksittäistä tilaa tuodaan jäähdytetty ilma oleskelualueelle

Lisätiedot

TEKNOCALOR TUO MARKKINOILLE UUDET IV-KONEET

TEKNOCALOR TUO MARKKINOILLE UUDET IV-KONEET IV-KONEET TEKNOCALOR TUO MARKKINOILLE UUDET IV-KONEET Korkealaatuiset ja moniin eri käyttökohteisiin soveltuvat ilmakäsittelykoneet. Käyttökohteina mm. teollisuus, toimistotilat, sairaalat, hotellit, päiväkodit,

Lisätiedot

kansi Enerventin perusilmeellä

kansi Enerventin perusilmeellä Enervent Superior ja Premium Ilmanvaihtolaitteet ilmalämpöpumpulla kansi Enerventin perusilmeellä Fresh, hot & cool Enervent Superior- ja Premium -sarjat Ilmanvaihto lämmitys jäähdytys Ensto Enerventin

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Perustiedot Lämpöhäviöiden tasaus Ominaislämpöhäviö, W/K [H joht. Suunnitteluarvo. Vertailu- arvo 0,24

Perustiedot Lämpöhäviöiden tasaus Ominaislämpöhäviö, W/K [H joht. Suunnitteluarvo. Vertailu- arvo 0,24 Laajennettu versio 2.0.2 (D3-2007) Rakennuskohde: Eeva ja Tuomo Rossinen Rakennuslupatunnus: Rakennustyyppi: 2-kerroksinen pientalo Pääsuunnittelija: Tasauslaskelman tekijä: rkm Urpo Manninen, FarmiMalli

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

IV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA

IV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA 14.9.2012 IV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 46 88 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 1.1 TILAAJA... 3 1.2 KOHDETIEDOT...

Lisätiedot

Oy IV-Special Ab 03.03.2011. IV-kuntotutkimus. Kiirunatien päiväkoti. Kiirunatie 3 01450 VANTAA

Oy IV-Special Ab 03.03.2011. IV-kuntotutkimus. Kiirunatien päiväkoti. Kiirunatie 3 01450 VANTAA Oy IV-Special Ab 03.03.2011 IV-kuntotutkimus Kiirunatien päiväkoti Kiirunatie 3 01450 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4, 00390 Helsinki

Lisätiedot

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 LÄMMÖNTALTEENOTTOKONEET EXIMUS Mx 180 EXIMUS Jr 140 Elektroninen säädin (E) Parmair - puhtaan ilman puolesta 25 vuoden kokemuksella AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET

JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET KAUKORA OY 2(10) SISÄLLYSLUETTELO Tärkeää... 4 Takuu... 4 Solar 300 (500) Economy... 5 Toimintakuvaus... 5 Yleiset asennusohjeet... 5

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11299-06 28.11.2006

TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11299-06 28.11.2006 TESTASSELOSTE Nro. VTT-S-11299-06 28.11.2006 Ilmanvaihtokoneen Parmair Iiwari KAK - tiiviys, - ilmansuodattimen ohivuoto, - ääni- ja virtaustekniset suoritusarvot, - ominaissähköteho - lämpötekniset suoritusarvot.

Lisätiedot

Like a Breath of Fresh Air. Enervent Pingvin Kotilämpö Ilmalämmityslaite saneerauskohteisiin

Like a Breath of Fresh Air. Enervent Pingvin Kotilämpö Ilmalämmityslaite saneerauskohteisiin Like a Breath of Fresh Air Enervent Pingvin Kotilämpö Ilmalämmityslaite saneerauskohteisiin Uusi Pingvin Kotilämpö -laite Ja kotisi energiatehokkuus nousee ratkaisevasti Ilmalämmitysjärjestelmä uusiksi

Lisätiedot

Energiatekniikan laitos ENE-58.4128 LVI-suunnittelu II (3 op) Suunnitteluharjoituksen osatehtävä nro 2 I-II 2015

Energiatekniikan laitos ENE-58.4128 LVI-suunnittelu II (3 op) Suunnitteluharjoituksen osatehtävä nro 2 I-II 2015 1/5 I-II 2015 Timo Svahn 15.9.2015 +358 40 546 0141 timo.svahn@ramboll.fi ILMANVAIHDON PALVELUALUEET, ALUSTAVA MITOITUS JA TILAVARAUKSET Kohteeseen mitoitetaan alustavasti seuraavat tulo- ja poistoilmakoneet,

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE DC

valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE DC Vallox 90 SE D Vallox 90 SE D Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE D Sertifikaatti Nro 327/05 1 (2) Vallox 90 SE D on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen lämmöntalteenoton

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Näätäpuiston päiväkoti 12.1.2012. Siilitie 26 01480 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145

IV-kuntotutkimus. Näätäpuiston päiväkoti 12.1.2012. Siilitie 26 01480 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 12.1.2012 IV-kuntotutkimus Näätäpuiston päiväkoti Siilitie 26 01480 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi

Lisätiedot