Politiikkaprosessi testinä: kuka ja mikä sen läpäisee ja millä ehdoin? Helena Valve LYY-metodityöpaja

Transkriptio

1 Politiikkaprosessi testinä: kuka ja mikä sen läpäisee ja millä ehdoin? Helena Valve LYY-metodityöpaja

2 Sisältö Miten ymmärtää politikkaprosessi? Kaksi lähestymistapaa Prosessia koossapitävät järjestelyt Mitä ne ovat ja mitä tekevät? Politiikkaprosessi testinä Järjestelyistä uudelleenjärjestelyihin? Kuka ja mikä pysyy kelkassa mukana? Huomioita kahdesta tapaustutkimuksesta Päätelmiä 2

3 Politiikkaprosessi? Lähde: Peltonen ym Ilmastonmuutos ja kansalaisosallistuminen. Sitran selvityksiä 45, sivu 18. 3

4 Oletuksia Esim. alueellinen suunnitteluprosessi, yva-prosessi, lainsäädännön valmistelu Prosessi on automaattisesti olemassa tai se voidaan päättää perustaa Prosessin puitteissa voidaan vaikuttaa politiikan onnistumisen kannalta oleellisiin seikkoihin ja kehityskulkuihin Politiikanteko järjestelmällistä ja tapahtuu jäsentyneissä olosuhteissa 4

5 Vaihtoehtoinen lähestymistapa Prosessia ei voi (eikä saa) ottaa annettuna Se on saavutus Perustuu koossapitämisen ja järjestämisen muotoihin järjestelyihin 5

6 Järjestelyt Tuovat yhteen inhimillisiä ja ei-inhimillisiä toimijoita Kohtaaminen ja koostaminen edellyttävät Synkronointia: yhteinen aika ja paikka Mobilisointia: hahmo tehtävästä ja politiikan välineistä Näkyvyyttä: Laadulliset ja määrälliset katseen tarkentamisen apuvälineet entities are detached from other contexts, reworked, displayed, related, manipulated, transformed, and summed in a single space (Callon, M. & Law, J On qualculation, agency, and otherness. Environment and Planning D 23, p. 730) 6

7 Järjestelyjen poliittisuus Tuovat yhteen, mutta myös vievät erilleen Mitä on ja millä on merkitystä (ja millä ei) Kaikkien prosessia suhteessa kaikkeen ei voi olla Tuotetut puitteet eivät ole vain kielellisiä, vaan myös materiaalisia 7

8 Järjestelyt neuvottelujen puitteina ja kamppailujen kohteena Miten kooste voi täydentyä? Tämä on prosessin idea: uutta tietoa, uusia huomioita, uusia yhteensovittamisen tarpeita ilmaantuu Tehtävä tai tavoite tarkentuu esimerkiksi suunnitelmaksi tai lakiesitykseksi Samalla järjestelyjen joustavuutta koetellaan: mitä niiden puitteissa voi tehdä? 8

9 Politiikkaprosessi testinä Kenen tai minkä ehdoilla prosessi etenee? Miten pitkälle konkretisoituminen on mahdollista? Tapahtuuko täydentymistä ja tarkentumista? Mitkä näkökohdat ja ulottuvuudet jäävät taka-alalle tai mitä häivytetään näkyvistä? 9

10 10

11 Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelma Pirkanmaan alueellinen metsäohjelma Politiikkatavoite Pintavesien hyvä ekologinen tila Kestävän metsätalouden edistäminen Integrointihaaste Vesiensuojelu + Maatalous Metsätalous + monimuotoisuuden suojelu Sitouttaminen Aikajänne Suunnittelun legitimiteetin parantaminen Prosessitavoitteet Suunnittelumandaatti Prosessin asema ja tehtävä Vesipuitedirektiivi Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä Vesienhoidon toimenpiteiden alueellinen määrittely Tietoja vesienhoitosuunnitelmaan Metsälaki Metsätalouden toimenpiteiden alueellinen määrittely Tietoja kansalliseen metsäohjelmaan KEMERA-tukien allokointi 11

12 12

13 Vesienhoidon toimenpidesuunnittelu Varsinais-Suomi Järjestelyt Tavoite: vesien nykytila hyvä tila Kuormitusosuudet vastuut Neuvottelut, kustannuslaskenta toimenpiteiden määrittely Alueelliset sidosryhmät sitouttaminen Maatalouden kuormituksen vähentäminen avainasemassa 13

14 Niin että esimerkiks maataloudes et meil on hehtaarimäärät kuinka monen sadantuhannen hehtaarin pitää ravinnetasoja parantaa. Kuinka monta kosteikkoo pitää tehdä. Tää mitotus ja laajuus ja kustannukset ja tavotteiden asettaminen niin kyl ne oli ne isot tosi isot jutut maatalousministeri ja MTK, suostuvat niin oli se että ku tää kaikki maatalouden lisätoimenpiteet perustuu vapaaehtosuuteen piste. (ympäristöhallinnon virkamies) 14

15 Vesienhoidon suunnitteluprosessi saavutuksena ja testinä Tavoitteena sitouttaminen neutraaleista lähtökohdista Vesi puhuu; laskelmat osoittavat; eikä kenenkään varpaille astuta Maataloussektorin haltuunotto: Ratkaisevia ovat maatalouspolitiikan järjestelyt Vesiensuojelu riippuu vesienhoidon suunnittelun ulkopuolella tehtävistä ratkaisuista Suunnittelujärjestelmä ei tuonut uusia vaikutuskeinoja tai aikaansaanut muutoksia neuvotteluasemissa 15

16 16

17 Alueellinen metsäohjelma /Pirkanmaa Järjestelyt: Metsäinventaariot toimenpiteet Luontoinventaariot monimuotoisuustavoitteet Standardi metsätalous Suojelualueet Korporatistinen traditio Ympäristöjärjestöt kutsuttu mukaan ensimmäistä kertaa 17

18 Metsäohjelman laatiminen saavutuksena ja testinä Prosessin koossapitäminen: temaattiset alaryhmät Ympäristöjärjestöjen osaaminen: monimuotoisuusryhmä Laskennallinen automatiikka, joka käänsi inventaariot toimenpidemääriksi Monimuotoisuus tämän automatiikan ulkopuolella Jäi kosmeettiseksi lisukkeeksi? Ympäristöjärjestöjen irtautuminen prosessista Laskenta-automatiikka ja korporatismi toisiaan tukevina hitausvoimina 18

19 Päätelmiä: politiikkaprosessi testinä Politiikkaprosessin järjestelyt rajaavat ja mobilisoivat Kuka ja mikä prosessin läpäisee riippuu siitä, miten järjestelyt muuttuvat ja tarkentuvat Vallankäyttö suhteessa järjestelyihin tapahtuu kahdella tasolla 1. Yhtäältä merkityksellisiä ovat ne järjestelyt, jotka määrittelevät suunnittelun kohteen ja rajaavat sen kontekstin Alueellinen metsäsuunnittelu 2. Toisaalta marginalisoituminen voi tapahtua siksi, että prosessi tai sen osa irtikytkeytyy; jää roikkumaan ilmaan Vesienhoidon suunnittelu, metsien monimuotoisuuden edistäminen 19

20 KIITOS: Maria Åkerman Tiedon, tieteen, teknologian ja innovaatioiden tutkimuskeskus TaSTI Tampereen Yliopisto 20