Vantaanjoen ja sen sivujokien riskikartoitus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vantaanjoen ja sen sivujokien riskikartoitus"

Transkriptio

1

2 Vantaanjoen ja sen sivujokien riskikartoitus Virpi Pajunen, Jari Männynsalo ja Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Julkaisu 63 / 2009 ISSN

3 2

4 ALKUSANAT Hausjärveltä alkava ja vielä vaatimattomana Riihimäen läpi kulkeva Vantaanjoki virtaa vähitellen kokoaan kasvattaen moninaisten maisemien halki kohti määränpäätään Helsingin Vanhankaupunginlahtea. Matkalle mahtuu metsiä, soita, peltoja ja yhä enenevissä määrin ihmisen rakentamia alueita. Pääuomaan liittyy matkan varrella myös useita sivu-uomia. Vantaanjoen vesistö on Suomen väkirikkainta aluetta, jossa on luonnollisesti myös paljon erilaisia jokeen kohdistuvia riskitekijöitä. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry on tehnyt alueellaan jo kymmeniä vuosia vesistötutkimuksia ja jätevedenpuhdistamoiden tarkkailua. Näiden vuosien aikana puhdistamoiden toiminta on kohentunut huimasti. Myös Vantaanjoen vedenlaatu on parantunut. Pienentyneen pistekuormituksen myötä poikkeuksellisten päästöjen ja erityistilanteiden merkitys on korostunut. Asiasta on keskusteltu yhdistyksen vesistö- ja jätevesitarkkailua valvovissa jaostoissa jo pitkään. Vantaanjoen riskien kartoittamista pidettiin tärkeänä ja yhdistyksessä tehtiin yhteistyössä alueen kuntien kanssa ensimmäinen Vantaanjoen riskikartoitus vuonna Työssä tarkasteltiin kunnittain toimintoja, jotka aiheuttavat päästöriskin Vantaanjokeen. Nyt julkaistava riskikartoituksen päivitys on monipuolisempi ja se sisältää kuntakohtaisten tietojen lisäksi myös mm. kartoittavan riskinarvioinnin, jossa Vantaanjoki on esimerkkikohteena. Kuten edellisessäkin Vantaanjoen riskikartoituksessa, tässä työssä on käsitelty teollisuuden, liikenteen ja kunnallisten jätevedenpuhdistamoiden vesistölle aiheuttamia riskejä. Näillä aloilla tapahtuvien ympäristövahinkojen takana ovat useimmiten inhimilliset virheet. Tällä kertaa riskikartoituksessa käsitellään myös maankäytön ja erilaisten hajakuormituslähteiden aiheuttamia riskejä, jotka korostuvat etenkin sateisina aikoina. Työssä esiteltävän ekologisen riskinarvioinnin (ERA) avulla voidaan selvittää ihmistoiminnan haittavaikutusten määrää ja todennäköisyyttä Vantaanjoen ja sen sivujokien valuma-alueilla. Vantaanjoki on pääkaupunkiseudun vararaakavesilähde ja sen virkistyskäyttö on vilkasta. Vantaanjoen vesistöalueella on useita luonnonsuojelualueita sekä muita ainutlaatuisia alueita, jotka kuuluvat valtakunnallisiin suojeluohjelmiin. Alueella elää myös harvinaisia ja jopa uhanalaisia lajeja. Kuntakohtaisesti onkin tärkeää laatia yksityiskohtaisia riskianalyysejä valuma-alueen eri toiminnoista ja riskien hallinnasta. Tähän työhön osallistui Vantaanjoen pääuoman ja sen sivujokien varrelta kahdeksan kuntaa tai kaupunkia. Työ on tehty yhteistyössä kuntien ympäristöviranomaisten ja vesilaitosten kanssa. Raportissa liitteenä olevat kartat on tehty pääosin kunnissa. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry haluaa esittää kiitoksensa kaikille julkaisun laatimiseen osallistuneille. Erityiskiitoksen karttojen viimeistelystä ansaitsee vesiensuojeluyhdistyksen tutkija Pasi Valkama. Helsingissä Kirsti Lahti Toiminnanjohtaja Jari Männynsalo Ympäristöasiantuntija 3

5 4

6 ALKUSANAT JOHDANTO VESISTÖÖN KOHDISTUVAT RISKIT Teollisuus ja muu pistekuormitus Liikenne ja logistiikka Maankäyttö ja hajakuormitus Ilmasto ja vesihuollon haasteet RISKIEN HALLINTA Ekologinen riskinarviointi Kartoittava riskinarviointi: Vantaanjoki Riskitekijän ja sen lähteen ominaispiirteet Altistumisen ominaispiirteet Altistuvien ekosysteemien ominaispiirteet Ekologiset vaikutukset Toimet riskien hillitsemiseksi RISKIKARTOITUS KUNNITTAIN Riihimäki Teollisuus ja muu pistekuormitus Liikenne ja logistiikka Hajakuormitus Hyvinkää Teollisuus ja muu pistekuormitus Liikenne ja logistiikka Hajakuormitus Nurmijärvi Teollisuus ja muu pistekuormitus Liikenne ja logistiikka Hajakuormitus Tuusula Teollisuus ja muu pistekuormitus Liikenne ja logistiikka Hajakuormitus Järvenpää Teollisuus ja muu pistekuormitus Liikenne ja logistiikka Hajakuormitus Kerava Teollisuus ja muu pistekuormitus Liikenne ja logistiikka Hajakuormitus

7 4.7. Vantaa Teollisuus ja muu pistekuormitus Liikenne ja logistiikka Hajakuormitus Helsinki Teollisuus ja muu pistekuormitus Liikenne ja logistiikka Hajakuormitus TOIMINTA YMPÄRISTÖVAHINKOTILANTEESSA HÄLYTYSYHTEYDET Riihimäki Hyvinkää Nurmijärvi Tuusula Järvenpää Kerava Vantaa Helsinki Ympäristökeskukset LÄHDELUETTELO LIITTEET KARTTALIITTEET 6

8 1. JOHDANTO Haitallisten aineiden virheellinen käsittely, tekniset häiriöt ja onnettomuudet kasvattavat ympäristövahingon todennäköisyyttä eli riskiä. Ympäristövahingon riski on suurin teollisuudessa, liikenteessä ja kunnallisilla jätevedenpuhdistamoilla. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tekemän selvityksen mukaan vuosien aikana suurimman osan ympäristövahingoista aiheuttivat teollisuuden kemikaalit (Kuva 1.1.). Ympäristövahinkojen syynä olivat useimmiten inhimilliset tekijät, kuten huolimattomuus toiminnassa, menettelyvirheet tai tahallisuus. Ympäristövahingot kohdistuivat yleensä ensisijaisesti maaperään, mutta yli puolet vakavista vahingoista kohdistui myös pintaveteen. Pintaveteen kohdistuvan ympäristövahingon vaikutukset olivat lähes aina vähintäänkin lieviä (Alaja 2007) Kpl Ei tiedossa Tuntematon Maa- ja metsätalous Energiantuotanto Rakentaminen Elintarviketeollisuus Jätehuolto ja -kierrätys Muu teollisuus Ratapihat Kaivostoiminta ja metalliteollisuus Muu Satamat Vesi- ja viemärilaitokset Puunjalostusteollisuus Maantiekuljetukset Kemianteollisuus Terminaalit ja välivarastointi 57 Vakava Huomattava Lievä Ei seurauksia Kuva 1.1. Ympäristövahinkotapausten määrä eri toimialoilla seurausluokittain (Lähde: Alaja 2007). Usein ympäristövahinko ajatellaan äkillisenä ja yllättävänä tapahtumana, jonka aiheuttaa laiterikko tai onnettomuus. Kuitenkin myös maankäyttö ja sateet aiheuttavat huomioonotettavan riskin Vantaanjoelle, sillä valuma- ja hulevedet kuljettavat erilaisia aineita tehokkaasti maalta jokeen. Näin ollen esimerkiksi lannoitteet, eläinten ulosteet ja pilaantunut maaperä voivat lisätä vesistöön kohdistuvaa riskiä sateisina aikoina. Tässä päivitetyssä Vantaanjoen riskikartoituksessa käydään läpi Vantaanjoen vesistöalueeseen kohdistuvat riskit Riihimäen, Hyvinkään, Nurmijärven, Tuusulan, Järvenpään, Keravan, 7

9 Vantaan ja Helsingin alueilla. Lisäksi raporttiin on sisällytetty varsin yleisluontoinen kartoittava riskinarviointi Vantaanjoesta ja sen sivujoista, minkä pohjalta kunnat voivat tarvittaessa laatia varsinaisen ekologisen riskinarvioinnin eli ERA:n. Ekologinen riskinarviointi on oivallinen apuväline EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin edellyttämien vesistöjen hoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien laadinnassa. Sen avulla voidaan tunnistaa ympäristöön kohdistuvat riskit ja arvioida vaikutusten ja ympäristötavoitteiden toteutumista. 2. VESISTÖÖN KOHDISTUVAT RISKIT 2.1. Teollisuus ja muu pistekuormitus Suomen ympäristökeskuksen tekemän selvityksen mukaan teollisuudenaloista eniten ympäristövahinkotapauksia on ollut kemianteollisuudessa ja puunjalostusteollisuudessa. Suurin osa vahingoista on ollut pieniä ja torjuttuja vahinkoja, mutta myös huomattavia ja vakaviakin onnettomuuksia on sattunut Suomessa vuosittain. Teollisuudessa tapahtuvat vahingot voivat olla kemikaalivahinkoja, haitallisia jätevesipäästöjä tai kaasupäästöjä (Alaja 2007). Vesiensuojelun kannalta haitallisimpia vahinkoja ovat erilaiset kemikaali- ja jätevesipäästöt (Kuva 2.1.). Pistekuormitus muodostuu yksittäisen kuormittajan erikseen mitatuista päästöistä. Tällaisia kuormittajia ovat teollisuuslaitosten ohella jätevedenpuhdistamot. Jätevedenpuhdistamoilla käsitellään kotitalouksien, erilaisten laitosten sekä sopimuksen mukaan myös teollisuuden jätevesiä. Vantaanjoen valuma-alueella teollisuuslaitokset johtavat lähes kaikki jätevetensä kunnallisiin jätevedenpuhdistamoihin. Puhdistamoilla sattuvat laiteviat tai muut ongelmat aiheuttavat huomattavan riskin vesistölle, sillä vesistöön päässyt jätevesi kuluttaa vedestä happea ja alentaa veden hygieenistä laatua. Tällä on vaikutusta vesiekosysteemiin ja seurauksena voi olla muun muassa kalakuolemia. Päästön vakavuuteen ja sen aiheuttamiin seurauksiin vaikuttavat muun muassa vesiuoman koko, virtaama sekä jätevesipäästön määrä ja koostumus. Myös kaatopaikat aiheuttavat pistekuormitusta vesistöön. Kaatopaikalla säilytetään erilaisia haitta-aineita ja maaperä voi olla kyllästynyt erilaisilla raskasmetalleilla tai kemikaaleilla. Haitta-aineet kulkeutuvat kaatopaikoilta vesistöihin valunnan mukana. Kaatopaikkojen päästöriski säilyy, vaikka toiminta loppuisikin, ellei pilaantunutta maaperää kunnosteta tai suotovesiä johdeta viemäriverkostoon. Organisaation sisällä ympäristöriskejä voidaan vähentää tunnistamalla laitoksen omat riskialueet, ohjeistamalla niiden seurannan ja varautumalla erilaisiin häiriö- ja onnettomuustilanteisiin. Apua ympäristöasioiden tarkasteluun saa EMAS- ja ISO järjestelmistä. Ympäristöriskejä voidaan tunnistaa myös riskianalyysin avulla. SYKE:n ja VTT:n laatimat YMPÄRI -suositukset sisältävät ohjeet hyvän ympäristöriskianalyysin sisällöstä ja työkalut riskianalyysin tekemistä varten (Suomen ympäristökeskuksen wwwsivut). Toimintaan, joka aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaran, tarvitaan ympäristölupa. Ympäristöluvan alaista toimintaa valvotaan ympäristöviranomaisten toimesta. 8

10 Ympäristövahingot voivat olla myös tahallisesti aiheutettuja, jolloin ympäristörikoksen syynä on yleensä välinpitämättömyys tai kuluissa säästäminen. Ympäristösäädöksien noudattaminen aiheuttaa toimijoille lisäkustannuksia ja suuria tuottoja tavoiteltaessa houkutus sääntöjen rikkomiseen kasvaa. Ympäristörikoksesta perittävä maksu on kuitenkin huomattava, eikä pilaantunutta ympäristöä voi korvata kokonaan rahalla. Syksyllä 2008 tuli ilmi, kuinka eräs jätehuoltoyritys oli tyhjentänyt jätekuormansa sadevesiviemäreihin ja aiheuttanut näin mittavia ympäristövahinkoja pääkaupunkiseudulla. Motiivina oli yrityksen kuluissa säästäminen. Tällaisten tapausten vuoksi onkin tärkeää valvoa eri toimijoiden ympäristöön kohdistuvaa toimintaa. Vantaanjoen valuma-alueella sijaitsee haja-asutusta ja loma-asuntoja, jotka eivät ole liittyneet kunnallisen vesihuollon piiriin. Näin ollen asukkaiden on itse huolehdittava jätevesiratkaisujensa toimivuudesta. Vaikka haja-asutuksen jätevesijärjestelmien tulee täyttää hajajätevesiasetuksen vaatimukset vuoden 2013 loppuun mennessä, hyvin toimivia jätevesiratkaisuja on vielä vähän. Merkittäväksi ongelmaksi on ilmennyt jätevesijärjestelmien asiantuntematon käyttö sekä puutteellinen hoito ja huolto. Lisäksi saostuskaivojen ja umpisäiliöiden lisääntyvät tyhjennyskuljetukset vaativat seurantaa. Suomessakin pian täytäntöön pantavan EU:n ympäristövastuudirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/35/EY) mukaan vastuu vahingon uhatessa tehtävistä ehkäisevistä toimista, vahingon tapahduttua tehtävistä korjaavista toimista sekä näistä toimenpiteistä aiheutuvista kustannuksista on toiminnanharjoittajalla. Tämä varmasti rohkaisee kehittämään ja ottamaan käyttöön toimenpiteitä ympäristöriskien vähentämiseksi. Kuva 2.1. Ylivuoto viemäristä. Kuva: Pasi Valkama. 9

11 2.2. Liikenne ja logistiikka Vantaanjoen ja sen sivujokien valuma-alueella on useita vilkkaita liikenneväyliä, joilla kuljetetaan muun muassa vaarallisia aineita (Taulukot 2.1. ja 2.2.). Tavaraa kuljetetaan sekä maanteitse että rautateitse ja kuljetusreitit kulkevat useasti vesistön välittömässä läheisyydessä (Kuva 2.2). Tavarankuljetusliikenne aiheuttaa varteenotettavan riskin Vantaanjoelle, sillä liikenneonnettomuuden sattuessa jokeen voi päästä haitallisia aineita. Lainsäädännössä on määritelty vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita, joita ei saa päästää pintavesiin (Liite 1). Myös suuret määrät jotain haitattomalta vaikuttavaa orgaanista ainetta, kuten maitoa, voi aiheuttaa suurta haittaa hajotessaan vesiympäristössä. Erityisten riskin aiheuttavat kuljetukset, jotka sisältävät vaarallisia aineita, poltto- ja voiteluaineita, kemianteollisuuden tuotteita tai maatalous- ja elintarviketeollisuuden tuotteita. Kuva 2.2. Vilkasliikenteinen Hämeenlinnanväylä ylittää Luhtaanmäenjoen Vantaalla. Kuva: Virpi Pajunen. Tavarankuljetusreittejä ja kuljetusmääriä seuraavat Suomessa eri tahot, kuten liikenne- ja viestintäministeriö, Tiehallinto, Tilastokeskus, Ratahallintokeskus ja VR Oy. Seuranta perustuu ajoneuvolaskentaan teillä (Tiehallinto) ja kuljetusyrittäjille lähetettyihin kyselyihin (liikenne- ja viestintäministeriö, Tilastokeskus). Maanteillä kuljetetaan kuitenkin tavaraa myös ulkomaalaisilla kalustoilla, joiden tavarankuljetusmäärät eivät näy tilastoissa. Kemikaalikuljetuksia seuraavat pelastuslaitokset, jotka ovat valmistautuneet mahdollisia onnettomuustilanteita varten saatavilla olevalla kalustolla (Rahikainen 2005). Myös liikkuva 10

12 poliisi valvoo raskasta liikennettä. Keväällä 2008 tehdyssä valvontaiskussa valvontaa painotettiin suoraan liikenneturvallisuuteen vaikuttaviin riskeihin, joita ovat ajoneuvon liikennekelpoisuus, ajotapa, nopeus ja rattijuopumus, ajo- ja lepoajat (väsymys), virheellinen tai puutteellinen kuorman varmistus ja vaarallisten aineiden kuljetus (Poliisi 2008). Valvontaiskuissa havaittiin rikkeitä kaikissa riskiluokissa. Tavaraliikenneonnettomuuksien perussyynä on useimmiten kuljettajan virhe (Kopra 2000). Vuonna 1998 tutkituista rekkojen kaatumisonnettomuuksista jopa 70 % oli niin sanottuja yksittäisonnettomuuksia, joihin ei liittynyt toista osapuolta. Tällaisiin onnettomuuksiin johtavat syyt ovat kuljettajan keskittymisen herpaantumisesta johtuva väärä ajolinja, virheellinen arvio omista kulkumahdollisuuksista, kuten liian suuri tilannenopeus, tai huonot ajo-olosuhteet. Huonon ajokelin osuus onnettomuustapauksista oli kuitenkin yllättävän pieni, mikä korostaa kuljettajan roolia onnettomuustapauksissa. Lisäksi kaikista tutkituista kaatumisonnettomuuksista vain 17 % oli tapauksia, joissa rekankuljettaja oli syyttömänä osapuolena. Yhtenä syynä tavarankuljettajien huolimattomuuteen voi olla pitkät ajorupeamat ja kiire. Onnettomuuksien ehkäisyssä huomiota tuleekin kiinnittää koko kuljetusketjuun. Selvityksen mukaan liikenteeseen liittyviä ympäristövahinkotapauksia tapahtuu eniten terminaaleissa ja välivarastoinnin yhteydessä, mutta vahingot ovat pääosin pieniä ja helposti torjuttavissa. Myös maantiekuljetuksissa, satamissa ja ratapihoilla tapahtuu paljon samankaltaisia vähäisiä vahinkoja. Vuosina maantiekuljetuksissa ja satamatoiminnassa sattui muutamia huomattavia ja vakavia vahinkoja. Kuljetuksissa tapahtuvista ympäristöonnettomuuksista pääosa liittyy kemikaalien kuljetukseen (Ajala 2007). Taulukko 2.1. Vaarallisten aineiden rautatiekuljetukset (1000tn/a) vuosina Suomessa (VR Oy). VAARALLISTEN AINEIDEN VUOSI (1000TN/A) KULJETUSLUOKKA Räjähteet 0,1 0,07 0,2 0,7 0,6 0,7 2. Puristetut, nesteytetyt ja paineenalaisina liuotetut kaasut Palavat nesteet Muut syttyvät aineet ,4 1,3 5. Syttyvästi vaikuttavat (hapettavat) aineet Myrkylliset, tympäisevät ja infektoivat aineet Radioaktiiviset aineet Syövyttävät aineet Muut vaaralliset aineet ja esineet Kaikki luokat yhteensä

13 Taulukko 2.2. Vaarallisten aineiden maantiekuljetukset (1000tn/a) vuosina Suomessa (Tilastokeskus 2007). VAARALLISTEN AINEIDEN VUOSI (1000TN/A) KULJETUSLUOKKA Räjähteet Puristetut, nesteytetyt ja paineenalaisina liuotetut kaasut Palavat nesteet Muut syttyvät aineet Sytyttävästi vaikuttavat (hapettavat) aineet Myrkylliset, tympäisevät ja infektoivat aineet Radioaktiiviset aineet Syövyttävät aineet Muut vaaralliset aineet ja esineet Kaikki luokat yhteensä Maankäyttö ja hajakuormitus Maankäytöstä vesistölle aiheutuvat riskit ovat yleensä pitkäaikaisia eivätkä niiden vaikutukset ole välttämättä niin äkillisiä ja ilmeisiä kuin esimerkiksi kemikaalipäästössä. Rakentaminen, maanmuokkaus ja maankäytön muodot valuma-alueella heijastuvat joen vedenlaatuun. Valuma-alueen maankäytön seurauksena jokeen voi huuhtoutua kiintoainesta, humusta, ravinteita ja haitallisia aineita (Kuva ). Useista pienistä päästölähteistä peräisin oleva hajakuormitus liittyy oleellisesti valuma-alueen maankäyttöön, sillä hajakuormitus on yleensä peräisin maa- ja metsätaloudesta sekä haja- ja loma-asutuksesta. Maankäytöstä ja hajakuormituksesta aiheutuviin ympäristöriskeihin vaikuttavat oleellisesti hydrologiset olot. Pyrkimys ympäristöriskien hallintaan on muuttanut lainsäädäntöä. Maankäyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon toiminnan ympäristövaikutukset. Lain mukaan (Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 468/1994) ympäristövaikutukset on selvitettävä, kun hanke vaikuttaa ympäristöönsä merkittävästi. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, YVA, tulisikin käyttää hyväksi kaikissa valuma-alueella toteutettavissa hankkeissa. Toiminta valuma-alueilla on tarkkaan säännösteltyä, mikä tulee ilmi valuma-alueelle kohdistuvien ympäristölakien määrästä (Kähkönen 1999). 12

14 Kuva Maatalouden hajakuormitusta. Kuva: Pasi Valkama. Erilaisten maankäyttötapojen riskejä arvioitaessa voidaan käyttää apuna ekologista riskinarviointia, ERA. Vesipuitedirektiivi edellyttää vesistöjen hyvää ekologista tilaa uhkaavien tekijöiden systemaattista kartoitusta ja ERA -prosessi soveltuu hyvin tähän tarkoitukseen. Ekologinen riskinarviointi soveltuu jokiluontoon kohdistuvien riskien määrittelyyn erityisesti siksi, että sen avulla voidaan arvioida riskejä laaja-alaisesti koko valuma-alueen mittakaavassa tai pienimuotoisesti jollain tietyllä alueella. Jokiekosysteemissä pienikin ympäristömuutos voi aiheuttaa ekologisia riskejä (Vuori ym. 2001). Kaupunkialueella pinnat ovat pääosin katettuja, jolloin maahan satava vesi ei pääse imeytymään maaperään vaan valuu pintoja pitkin uomiin huuhtoen mukanaan erilaisia aineksia muun muassa öljyjä ja kemikaaleja (Kuva ). Vettä läpäisemättömät pinnat vähentävät sadeveden imeytymistä pohjavedeksi ja lisäävät tulvariskiä uomissa sateisina aikoina. Maanmuokkauksen yhteydessä irtoaa maa-ainesta, mikä kasvattaa vesistöihin kulkeutuvan maa-aineksen määrää. Aineksen laadun määrää muokkauspaikka: peltomaasta lähtee liikkeelle ravinteita, kun taas rakennustyömailta ja soranottopaikoilta saattaa löytyä raskasmetalleja. Muokkauksen haittavaikutuksia voidaan vähentää rakentamalla suojavalleja ja -vyöhykkeitä tai muuten estämällä ainesten huuhtoutuminen vesistöön. Pelloilla eroosiota voidaan ehkäistä kasvillisuuden avulla. 13

15 Kuva Polttonestepäästö asfaltilla ojan läheisyydessä. Kuva: Virpi Pajunen Ilmasto ja vesihuollon haasteet Ilmaston vaihtelevuus pitkällä aikavälillä kuuluu luonnolliseen sykliin maapallolla. Ihminen on kuitenkin toimillaan mullistanut ympäristöään ja voimistanut maapalloa lämmittävää kasvihuoneilmiötä. Ilmasto on lämpenemässä nopeasti ihmistoimien vaikutuksesta. Pohjoinen ilmastomme Suomessa todennäköisesti lämpenee muutamalla asteella seuraavan sadan vuoden aikana seuraten maapallon keskilämpötilan nousua. Lisäksi sadannan ennustetaan lisääntyvän ja voimistuvan. Ilmatieteen laitos on tutkinut Suomen ilmaston kehitystä FINSKEN -ohjelmassa ja käynnissä olevassa ACCLIM -hankkeessa. Kehitysskenaarioiden mukaan Suomen keskilämpötila nousisi 1-3 % ja sadanta lisääntyisi 0-15 % vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä lämpötila nousisi 2-5 % ja sadanta lisääntyisi 0-30 % (Jylhä ym. 2004). Lämpötilan nousu ja sadannan lisääntyminen keskittyisi erityisesti talviaikaan. Etenkin Etelä-Suomessa tämä tarkoittaisi vähälumisia ja lumettomia talvia, jolloin sateet tulisivat vetenä. Myös roudan muodostumisen ennustetaan harvinaistuvan. Lumipeitteen ja roudan puuttuminen sekä sateiden voimakkuuden lisääntyminen kasvattaa maan talviaikaista eroosiota. Toisaalta talvisen lumipeitteen puuttuminen tai lumen vähäinen vesiarvo pienentää keväisiä tulvahuippuja, mutta lisääntyvät rankkasateet taas lisäävät tulvariskiä syksymmällä (Ilmatieteen laitos 2008). 14

16 Turun yliopiston Extreflood II -hankkeessa on tutkittu muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutusta ja jokien tulvariskiä Suomessa. Tulvaskenaarion mukaan ilmastonmuutoksen myötä talvivirtaamat kasvavat, kevättulvat pienenevät, kesävirtaamat pienenevät ja syystulvat kasvavat. Myös uoman geometria muuttuu eroosion ja sedimentoitumisprosessien myötä, mikä muuttaa muun muassa virtausolosuhteita. Tulvimisen voidaan olettaa voimistuvan ääriilmiöiden, kuten voimakkaiden sateiden ja nopean lumensulamisen vaikutuksesta (Turun yliopisto 2006). Tulvadirektiivi (EU-direktiivi 2007/60/EC) määrää laadittaviksi tulvariskikartat vesistöalueilta. Suomen ympäristökeskus onkin laatinut vesistömallijärjestelmän, jonka avulla tehdään vesistöjen vedenkorkeus- ja virtaamaennusteet ja varoitetaan tulvista. Lisäksi järjestelmällä voidaan tuottaa skenaario jokivesistön virtaamista Suomen muuttuvissa ilmasto-oloissa (Suomen ympäristökeskus 2008). Jatkuvasti päivittyvät vedenkorkeus- ja tulvavaroitukset löytyvät verkkosivuilta: Vantaanjoen ja Keravanjoen alaosista sekä Riihimäeltä on laadittu tarkemmin riskialueita käsittelevät tulvavaarakartat (Karttaliitteet 9-11). Vantaanjoen vesistöalue on tulvaherkkä, sillä virtaamavaihtelua tasoittavia järviä on vähän. Myös valuma-alueen maankäytön muutokset ovat lisänneet vesistön tulvaherkkyyttä: rakennetussa ja päällystetyssä ympäristössä sadeveden imeytyminen maahan ja kasvillisuuteen heikkenee ja hulevesien määrä lisääntyy (Kuva 2.4.), jolloin myös mahdolliseen tulvaan johtava virtaaman nousu on nopeampaa ja suurempaa (Suhonen & Rantakokko 2006). Kuva 2.4. Rankkasateet voivat aiheuttaa myös taajamatulvia. Kuva: Vantaan kaupunki

17 Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sateet aiheuttavat ongelmia viemärijärjestelmissä. Etenkin sekaviemäröinnissä vaarana on puhdistamattomien jätevesien pääsy vesistöön, kun viemärit täyttyvät sadevedestä. Puhdistamattomia tai osittain puhdistettuja jätevesiä voi päästä rankkasateiden aikana vesistöön myös jätevedenpumppaamoilta, jos ja kun niiden kapasiteetti ylittyy (Aaltonen ym. 2008). Hulevesienkin mukana vesistöön voi huuhtoutua haitallisia aineita (Taulukko 2.4.). Tietoa tulvantorjunnasta löytyy Uudenmaan ympäristökeskuksen julkaisusta: Vantaanjoen tulvantorjunnan toimintasuunnitelma (Suhonen & Rantakokko 2006). Taulukko 2.4. Eri aineiden päästölähteet kaupunkien hulevesissä (USEPA 1999). AINE Sedimentti ja kelluva aines Tuholaisten ja rikkakasvien torjuntaaineet Orgaaninen aines Metallit Öljyt ja rasvat/hiilivedyt Bakteerit ja virukset Typpi ja fosfori PÄÄSTÖLÄHDE Kadut, nurmikot, pihatiet, tiet, rakennustyömaat, ilmalaskeuma, uomaeroosio Asuinalueiden nurmikot ja puutarhat, tienpientareet, teiden lähialueet, maisemoidut alueet, maaperän huuhtoutuminen Asuinalueiden nurmikot ja puutarhat, maisemoidut alueet, eläinten jätökset Autot, sillat, ilmalaskeuma, teollisuusalueet, maaeroosio, metallipintojen korroosio, palamisprosessit Tiet, pihatiet, parkkipaikat, ajoneuvojen huoltoalueet, polttonesteiden jakeluasemat, laiton jätteiden päästö sadevesiviemäreihin Nurmikot, tiet, vuotavat jätevesiviemärit, jätevesiviemäreiden liitoskohdat, eläinten jätökset, jätevesijärjestelmät Lannoitteet, ilmalaskeuma, pakokaasut, maaeroosio, eläinten jätökset, pesuaineet 3. RISKIEN HALLINTA 3.1. Ekologinen riskinarviointi Ekologisen riskinarvioinnin eli ERA:n keskeinen tavoite on arvioida, millä todennäköisyydellä ympäristönmuutokset aiheuttavat ekologisia vaurioita ja kuinka merkittäviä nämä vauriot ovat. ERA soveltuu hyvin koko jokiekosysteemin tai sen osa-alueen arviointiin. Jokeen heijastuvat valuma-alueen toiminnat ja tästä syystä onkin tärkeää kartoittaa vesistöön kohdistuvat riskit koko valuma-alueella. Epäsuoriakaan vaara- ja haittatilanteita ei ole syytä jättää huomiotta, sillä myös pienistä ympäristönmuutoksista voi aiheutua ekologisia riskejä (Vuori ym. 2001). 16

18 Ekologinen riskinarviointi on prosessi, joka määrittelee ihmistoiminnan tai luonnon katastrofin ekosysteemeille aiheuttamien haittavaikutusten määrää ja todennäköisyyttä (Suter II, 1993 & Calow, 1998, Vuori ym mukaan). Prosessi etenee johdonmukaisesti ongelman muotoilusta riskien hallintaan (Kuva 3.1.). Ekologinen riskinarviointiprosessi alkaa haittatekijän tunnistuksesta ja pyrkii määrittelemään haittojen määrän, laadun ja ilmenemisen ympäristössä. Määritys tapahtuu erilaisten mittaus-, testaus- ja mallinnuskeinojen avulla. Riskinarviointiprosessissa on tärkeää määritellä ympäristötavoitteet ja yksilöidä, millaisia ympäristöön liittyviä ekologisia arvoja halutaan suojella haitallisilta muutoksilta. Tärkeimmät haittavaikutusten mittarit prosessissa ovat biologisia, kuten toksisuusarvot, kalojen poikaskuolleisuus ja eliörakenteen muutokset (Vuori ym. 2001). EKOLOGINEN RISKINARVIOINTI Suunnittelu Ongelman muotoilu Analysointi Aineiston hankkiminen Altistumisen luonne Vaikutusten luonne Prosessin kertaaminen Riskien luonnehdinta Seuranta TULOSTEN TARKASTELU RISKIEN HALLINTA Kuva 3.1. Ekologisen riskinarviointiprosessin rakenne. Muokattu USEPA:n (1992) mukaan. Jokiekosysteemille luonteenomaisen paikallisen ja ajallisen vaihtelun takia vaikutusten arviointi voi olla hankalaa. Myös jokiympäristölle haitalliset tekijät vaihtelevat ajallisesti ja paikallisesti. Olemassa olevien tietojen perusteella loimme Vantaanjoelle kartoittavan riskinarvioinnin, jonka tehtävänä on yleisluontoisesti hahmotella Vantaanjokeen ja sen sivujokiin kohdistuvia riskejä ja niiden vaikutuksia. Kartoittava riskikartoitus on tehty USEPA:n (1998) mukaan ja ottamalla mallia Lestijoen esimerkistä (Vuori ym. 2001). 17

19 3.2. Kartoittava riskinarviointi: Vantaanjoki Riskitekijän ja sen lähteen ominaispiirteet - Mistä riskitekijä on peräisin? Onko kyse ihmistoiminnan aiheuttamasta vai luontaisesta tekijästä, piste- vai hajakuormituksesta? Ympäristöluvalliset laitokset ja muut paikat (esimerkiksi kotitaloudet ja muu ympäristöön vaikuttava toiminta), joissa käsitellään vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita, muodostavat riskin Vantaanjoelle. Näiden paikkojen jätevedet kuljetetaan viemäriverkkoa pitkin jätevedenpuhdistamoille, jotka näin ollen muodostavat myös päästöriskin vesistöön. Puhdistusprosessissa jätevedestä saadaan poistettua useita haitallisia aineita, joista osa sitoutuu lietteeseen. Puhdistamon toimiessa huonosti, esimerkiksi laiterikon tai suurten virtaamien aikaan, sen aiheuttama vesistöriski on suurimmillaan. Vantaanjoen vesistöalueella vaarallisia ja haitallisia aineita kuljetetaan runsaasti niin maanteillä kuin rautateilläkin. Vilkas liikenne ja suuret kuljetusmäärät ovat myös riskitekijöitä. Maataloudesta ja haja-asutuksesta peräisin olevat riskitekijät ovat ravinnekuormitusta, kuten pellolta huuhtoutuvat ravinteet, eläinten ulosteet ja kotitalouksien jätevedet, ja mahdollisesti myös muita haitta-aineita, kuten lannoitteiden tai ulosteiden sisältämiä raskasmetalleja, torjunta-aineita tai mikrobeja. Taajama- ja teollisuusalueilla hulevedet aiheuttavat riskin huuhtoessaan erilaisia epäpuhtauksia ja haitta-aineita vesistöön. Mahdollinen sateiden ja erityisesti rankkasateiden yleistyminen lisää hulevesien määrää, ravinteiden ja epäpuhtauksien huuhtoutumista vesistöön sekä mahdollisia jätevesihuollon kapasiteetin ylityksiä koko Vantaanjoen vesistöalueella. - Minkä tyyppisestä riskitekijästä on kyse: kemiallinen, fysikaalinen, biologinen? Riskitekijät ovat pääasiassa kemiallisia (ravinteet, vaaralliset ja haitalliset aineet) ja mikrobiologisia. - Mikä on riskitekijän esiintymisen intensiteetti: pitoisuus, fysikaalisen muutoksen tai bioottisen häiriötekijän mittakaava? Ravinteiden, haitta-aineiden ja -mikrobien huuhtoutuminen ja leviäminen on runsasta ylivaluma-aikoina, jolloin myös puhdistamattomien jätevesien pääsy vesistöön on todennäköisempää. Äkilliset rankkasateet irrottavat ja kuljettavat tehokkaasti aineita sekä aiheuttavat ongelmia vesihuollossa. Vähävetisenä aikana tapahtuva päästö, esimerkiksi laiterikon seurauksena, on erityisen haitallinen, sillä haitta-ainepitoisuudet vedessä nousevat suuriksi uomassa olevan pienen vesimäärän vuoksi. Ympäristövahingon riski on koko ajan olemassa vilkkailla tavarankuljetusreiteillä ja haitallisia aineita käsiteltävissä laitoksissa, joita on eripuolilla Vantaanjoen vesistöaluetta. 18

20 Altistumisen ominaispiirteet - Millä taajuudella riskitekijä esiintyy (jaksottainen, jatkuva, vuorokauden/vuodenajan vaihtelu)? Ylivirtaama-aikoina suuremman riskin aiheuttavat tekijät (maatalouden ja taajamien huuhtoutumat, jätevesihuollon ylikuormitus) noudattavat pääasiassa vuodenajan vaihtelun aiheuttamaa sademäärän muutosta. Eri laitosten ja liikenteen aiheuttamat ympäristöriskit ovat luonteeltaan äkillisiä ja ne riskit ovat olemassa niin kauan kuin laitoksissa ja liikenteessä on ympäristölle haitallisia aineita eli ne ovat jatkuvia. Vahingon sattuessa vähävetiseen aikaan ympäristövaikutukset voivat olla erityisen haitallisia. - Mikä on riskitekijän esiintymisen kesto? Kuinka pysyvä se on (esim. kemikaalin puoliintumisaika ja bioakkumulaatio tai fysikaalisen stressitekijän aiheuttaman muutoksen pysyvyys, biologisen stressin lisääntyminen/toistuminen)? Sateisina aikoina maatalouden (erityisesti peltoviljelyn) ja hulevesien kuormitus vesistöihin on runsaimmillaan. Sateiden aikaansaama kuormitushuippu voi kestää päivistä viikkoihin. Jätevesijärjestelmistä voi päästä päivän aikana vesistöön runsaasti osittain puhdistettuja ja puhdistamattomia jätevesiä, joiden ravinne-, haitta-aine- sekä mikrobipitoisuudet ovat suuria. Lisääntyneet ravinnepitoisuudet joessa kuormittavat Itämerta ja rehevöittävät vesistöä. Jätevedet ja erityisesti taajamien ja teollisuusalueiden hulevedet voivat sisältää erilaisia haitallisia aineita, kuten raskasmetalleja ja kemikaaleja. Teollisuuslaitoksesta tai kuormasta vuotaneiden aineiden vaikutukset vesistössä riippuvat aineiden ominaisuuksista, vesistön sen hetken ominaisuuksista (virtaama, lämpötila, ym.) ja siitä, kuinka nopeasti vahinko on havaittu ja paikka eristetty. - Kuinka riskitapahtuma ajoittuu? Mikä on sen suhde ekosysteemin tai eliöiden kriittisiin tapahtumahetkiin (esim. tulva- tai lisääntymisaikana)? Runsaiden sateiden ja/tai sulamisvesien aiheuttamat riskitapahtumat ajoittuvat kevääseen ja syksyyn, jolloin myös tulvat ovat todennäköisiä. Keväällä kasvukausi on vasta alkamassa ja useat eliölajit alkavat lisääntyä. Syksyllä lisääntyvät muun muassa lohikalat. Rankkasateet voivat aiheuttaa tulvariskin myös kesällä ja leutoina talvina, jolloin maa on paljas ja sateet huuhtovat eroosioherkkää maa-ainesta vesistöön. Talviaikana jääkannen alla päästö voi olla vaikutuksiltaan voimakkaampi tai hitaampi kuin sulaan aikaan. Äkillinen riskitapahtuma, kuten ympäristöonnettomuus, vaatii tapauskohtaisen tarkastelun, sillä se voi tapahtua mihin ajankohtaan tahansa. Vähävetisenä aikana tapahtuvan jätevesipäästön sisältämä orgaaninen aines voi hajotessaan kuluttaa vedessä olevan hapen loppuun, mistä seuraa muun muassa kalakuolemia. Erilaisten päästöjen mukana vesiekosysteemiin voi päästä eliöille myrkyllisiä aineita, kuten raskasmetalleja tai kemikaaleja, jotka vaikuttavat haitallisesti eliöiden lisääntymiskykyyn ja selviytymiseen. - Kuinka laajalti (tilamittakaavassa) ekosysteemi/eliöt altistuvat riskitekijälle? Onko kyseessä paikallinen, alueellinen, tiettyihin habitaatteihin kohdistuva vai koko ekosysteemiä muuttava altistuminen? Hajakuormitus ja pintavalunnan mukana vesistöön kulkeutuvat epäpuhtaudet aiheuttavat vesistölle tasaisen riskin koko Vantaanjoen vesistöalueella. 19

21 Pistekuormittajia on vesistöalueella runsaasti aina Riihimäeltä Helsinkiin asti. Näiden kuormitus tapahtuu hulevesien ja jätevesiverkoston kautta. Haittaaineiden ensisijaiset vaikutukset nähdään todennäköisimmin päästölähteinä olevien laitosten, jätevedenpuhdistamoiden ja mahdollisesti jätevesipumppaamoiden läheisyydessä tai ympäristövahinkopaikalla. Jokiympäristössä haitta-aineet leviävät ja kulkeutuvat nopeasti virtauksien mukana joen alajuoksulle päin. - Miten altistumistapahtuma jakautuu ekosysteemissä? Miten se kulkeutuu ja muuntuu ympäristössä? Haitta-aineiden kulkeutuminen riippuu virtaamista ja valuma-alueen osien hydrologisista oloista. Altistumisen vaikutukset korostuvat pienissä ja hitaasti virtaavissa sivu-uomissa. Haitta-aineiden pitoisuudet laimenevat alajuoksulle päin vesimäärän kasvaessa. Veden lämpötila vaikuttaa muun muassa aineiden hajoamisnopeuteen Altistuvien ekosysteemien ominaispiirteet - Millaiset maantieteelliset rajat riskin kohteena olevalla ekosysteemillä on ja miten nämä rajat vaikuttavat ekosysteemin toimintaan? Vantaanjoen vesistöalue sijaitsee neljäntoista kunnan alueella Uudellamaalla ja eteläisessä Hämeessä. Kunnat ovat Helsinki, Vantaa, Tuusula, Nurmijärvi, Hyvinkää, Riihimäki, Hausjärvi, Loppi, Mäntsälä, Vihti, Järvenpää, Kerava, Sipoo ja Espoo. Vantaanjoen pääuoma saa alkunsa Hausjärveltä ja laskee Itämereen Vanhankaupunginlahdella Helsingissä. Vantaanjoen vesistöalueen valuma-alue on laaja, sillä vesistöalueeseen kuuluu yhdeksän suurempaa jokiuomaa (Vantaanjoki, Keravanjoki, Luhtajoki, Palojoki, Lepsämänjoki, Ohkolanjoki, Tuusulanjoki, Kytäjoki ja Paalijoki) sekä suuri määrä pienempiä uomia. Laajan valuma-alueen ja alueen vähäjärvisyyden vuoksi virtaaman ja vedenlaadun vaihtelut ovat suuria. - Millaisia ovat keskeisimmät ekosysteemin rakenteeseen ja toimintaan vaikuttavat abioottiset tekijät (ilmasto, geologia, hydrologia, maaperä, veden laatu)? Vantaanjoen vesistön suurimpien jokien yhteispituus on yli 300 kilometriä ja Vantaanjoen pääuoman kokonaispituus on 99 km. Vantaanjoen vesistöalueen valuma-alueen pinta-ala on 1680 km 2. Keskivirtaama Vantaanjoen suulla on 16 m 3 /s. Virtaamavaihtelut ovat suuria. Vesistöalueen järvisyys on 2 % (160 järveä). Vesistöalueella maasto kohoaa pohjoiseen päin siirryttäessä ja pääosa alueesta on mäkimaata. Ensimmäisen Salpausselän eteläpuolella maa on pääasiassa alavaa savimaata. Savikot peittävät 38 % vesistöalueen pinta-alasta ja maa-ala koostuukin pääasiassa savi- ja hiesumaasta. Alueen länsiosissa maaperä koostuu moreeni- ja hiekkamaista. Joet virtaavat syvissä uomissa ja eroosion vuoksi vesi on savisameaa. Kytäjoen alueella ja Keravanjoen latva-alueilla on paljon turvemaita ja humus värjää jokiveden tummaksi näillä alueilla. 20

22 - Miten ja missä toiminnalliset ominaispiirteet ohjaavat ekosysteemin toimintaa (energian lähde ja prosessointi, ravinteiden ja muiden aineiden kierto ja varastoitumispaikat systeemissä)? Vesistöalueen merkittävin energian lähde on pelloilta huuhtoutuvat ravinteet. Korkeiden ravinnepitoisuuksien vuoksi vesistö on rehevää: vesikasvillisuus, leväkasvusto ja eliöstö on runsasta. Kapeat joki- ja purouomat peittyvät kasvillisuuteen kesäisin paikoissa, joissa virtaus on hidasta. Vesistöä ilmastavat 50 koskea, jotka näin parantavat veden laatua ja pitävät riittävää happipitoisuutta yllä. Sedimentaatio on niukkaa, sillä järvialtaita on vähän ja hienojakoinen saviaines kulkeutuu pienenkin virtauksen mukana mereen. - Millaiset bioottiset ominaispiirteet luonnehtivat ekosysteemin rakennetta (esim. lajien määrä ja runsaussuhteet, trofiasuhteet, indikaattorilajit)? Vesistössä esiintyy 34 eri kalalajia, kuten rehevissä oloissa viihtyvä särki ja virtavesissä uiskenteleva taimen. Lisäksi vesistössä asustaa rapu ja täplärapu sekä nahkiainen ja pikkunahkiainen. Pohjaeläimistön rakenne muuttuu jokiympäristön (koski/suvanto, yläjuoksu/alajuoksu) ja kuormituksen mukaan. Vantaanjoessa tavataan myös uhanalaista vuollejokisimpukkaa (Haikonen ym. 2007). - Millaisia habitaattityyppejä ekosysteemissä esiintyy ja kuinka paljon? Vesistöalueen valuma-alueen pinta-alasta 24 % on peltoja ja joet virtaavatkin vehmaiden pelto- ja kulttuurimaisemien halki. Syviä jokiuomia ympäröivät merenpohjakerrostumien peittämät kulutuslaaksot. Uomien välittömässä läheisyydessä kasvaa useimmiten matalampaa pusikkoa. Jokien varsilla tavataan myös lehtoja ja lehtomaisia kankaita, mutta yleisin metsätyyppi on tuore kangasmetsä. Vuolaita koskipaikkoja seuraavat usein laakeammat ja rehevämmät suvantoaltaat. Monet uomat kulkevat myös taajama-alueiden läpi. Helsingissä Vantaanjoen uoma levenee. - Miten em. ekosysteemin ominaispiirteet vaikuttavat sen haavoittuvuuteen tarkasteltavalle riskitekijälle (herkkyys ja altistumisen mittakaava ja todennäköisyys)? Jatkuvan kuormituksen ja äkillisen kontaminaation vaikutus on suurempi päästölähteen läheisyydessä. Vaikutuksen voimakkuuteen vaikuttavat päästön määrän ja laadun lisäksi myös altistuvan vesiuoman koko ja virtaama. Paikalliset vaikutukset ovat suurimmillaan jokialueiden latvaosilla, joilla virtaamat ovat pienet. Vantaanjoen vesistöalue sijaitsee tiheään asutulla alueella, missä veden laatua uhkaavia tekijöitä on runsaasti. Tällaisia tekijöitä ovat teollisuus, liikenne, maatalous ja jätevedet. Pelloilta huuhtoutuvat ravinteet rehevöittävät jokia, eliöt altistuvat teollisuudesta ja kotitalouksista lähtöisin oleville kemikaaleille, jätevedet huonontavat veden hygieenistä laatua ja vaarallisten aineiden kuljetukset lisäävät ympäristövahingon riskiä. Vesistön latvaosista peräisin olevat virtausten mukana kulkeutuneet haitta-aineet laimenevat vesiuomien yhdistyessä ja levetessä, mutta vesistön vähäjärvisyyden vuoksi aineet kulkeutuvat aina mereen asti. Osa haitallisista aineista voi sitoutua saviainekseen. Vesistö on myös tulvimisherkkä, mistä johtuen kaikenlainen huuhtoutuminen maalta on runsasta ja jätevesiohitukset ovat yleisiä. Veden laadun heikentyminen uhkaa vesistön monimuotoista lajistoa, arvokkaita biotooppeja sekä virkistysarvoa. 21

23 - Missä maisemaekologisessa kokonaisuudessa ekosysteemi sijaitsee? Kuinka se liittyy toiminnallisesti alueen muihin ekosysteemeihin? Vesistöalue kuuluu luonnonmaantieteellisesti lounaismaahaan, jolle ovat tyypillisiä vaateliaat kasvillisuustyypit, kuten lehdot ja lehtomaiset kankaat. Yleisin metsätyyppi on kuitenkin tuore kangas. Metsäalueita rikkovat laakeat peltomaisemat. - Onko ekosysteemissä tai sen vaikutuspiirissä ominaisuuksia, joihin liittyy erityisiä arvoja (harvinainen ja edustava ekosysteemityyppi/biotooppi, uhanalaiset lajit/elinympäristöt)? Vantaanjoen vesistöalueella on useita luonnonsuojelualueita ja valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita. Alueella on myös Natura 2000 alueita, kuten Kalklammi-Sääksjärvi Hyvinkään ja Nurmijärven rajan tuntumassa, Järvisuo-Ridasjärvi Natura-alue Hyvinkäällä ja Petkelsuo Hyvinkään ja Nurmijärven rajalla. Lisäksi tulevaisuudessa Natura-alueeksi ollaan liittämässä 59 km:n pituinen osa Vantaanjoen pääomaa Vanhankaupunginlahdelta Nurmijärven Nukarinkoskelle asti. Vantaanjoen vesistössä tavataan myös harvinaisia ja uhanalaisia lajeja, kuten vuollejokisimpukka ja saukko Ekologiset vaikutukset - Miten paljon ja millaista tietoa riskitekijän ekologisista vaikutuksista on saatavilla (esim. maastotutkimukset, laboratoriotestit ym. ekotoksisuuden arviontimenetelmät)? Vantaanjoen vesistöalueen vedenlaatua, kalataloutta ja pohjaeläimiä tutkitaan Vantaanjoen yhteistarkkailussa. Ympäristöluvallisilla laitoksilla suoritetaan myös jätevesien velvoitetarkkailua, missä tarkkaillaan laitoksilla käytettäviä kemikaaleja, laitoksista tulevan ja lähtevän jäteveden laatua sekä haitallisten aineiden pitoisuuksia jätevesissä. Jätevedenpuhdistamoiden kuormitustarkkailuilla seurataan tulevien ja lähtevien jätevesien laatua ja ympäristölupaehtojen toteutumista. Ongelmia aiheuttavat puutteelliset tiedot käytettävien haitta-aineiden ominaisuuksista ja esiintymisestä vesiympäristössä (Haimi & Mannio 2008). Erityisesti kemikaalien lisätutkimus on vielä tarpeen. Tietoa haitallisten aineiden esiintymistä suomalaisissa yhdyskuntajätevesissä löytyy tuoreesta E-PRTR -selvityksessä (Vesi- ja viemärilaitos 2008). - Riskitekijän luonne huomioiden: mitkä ovat odotettavissa olevat vaikutukset? Vaarallisella aineella tarkoitetaan sellaista ainetta, joka on myrkyllistä, hitaasti hajoavaa ja joka voi kertyä eliöstöön. Haitallinen aine voi aiheuttaa pintaveden pilaantumista muulla tavoin. Vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita on määritelty sekä EU:ssa että kansallisesti (Liite 1). Sekä vaaralliset että haitalliset aineet voivat vahinkotapauksen sattuessa aiheuttaa välittömiä tuhoja eliöstössä ja ympäristössä. Vaarallisten aineiden vaikutukset vesistössä ovat kuitenkin pidempiaikaisia, sillä niillä on taipumus kertyä eliöstöön ja ne hajoavat hitaasti. Riskitekijöinä on huomattava määrä sellaisia aineita ja kemikaaleja, joiden vaikutusta ja leviämistä suomalaisissa vesiekosysteemeissä ei tunneta riittävästi. Eri aineilla voi olla myös erilaisia haitallisia yhteisvaikutuksia. Vantaanjoen vesistöön joutuvat haitta-aineet kerääntyvät lopulta Itämereen. 22

24 - Millaisissa olosuhteissa vaikutukset todennäköisimmin ilmenevät? Vaikutukset ilmenevät todennäköisemmin ympäristövahingon seurauksena. Vähävetisinä aikoina vesistöön onnettomuustilanteessa pääsevät haitta-aineet esiintyvät paikallisesti suurina pitoisuuksina, jolloin päästön ympäristövaikutukset ovat vakavampia. Ylivaluma-aikoina päästö laimenee nopeasti, mutta toisaalta se leviää laajemmalle alueelle suuren virtaaman mukana. Jatkuvan ja pitkäaikaisen altistumisen (jatkuva kuormitus maataloudesta, teollisuudesta tai jätevedenpuhdistamoilta, hulevesien mukanaan kuljettamat haitta-aineet tai tahalliset ja jatkuvat ympäristön laiminlyönnit) vaikutukset ilmenevät yleensä hitaammin Toimet riskien hillitsemiseksi Vantaanjokeen kohdistuvien riskien hallinta perustuu erilaiseen valvontaan, tarkkailuun ja seurantaan. Vaarallisten ja haitallisten aineiden käyttöä ja kuljetuksia sekä näistä koituvia päästöjä tarkkaillaan jatkuvasti, mutta valistusta ja tietoa erityisesti kemikaalien haittavaikutuksista tarvitaan lisää. Huomiota tulee kiinnittää tarkkailun lisäksi ympäristöluvallisten toimijoiden riskianalyyseihin ja riskien hallintaan, joiden tulee olla koko toiminnan kattavia. Riskianalyysien tulisi kattaa varsinaisen toiminnan lisäksi kemikaalien ja polttoaineiden varastoinnin sekä häiriötilanteista aiheutuvat päästöt, kuten kemikaalivuodot ja sammutusvesien mukana leviävät haitta-aineet. Riskien hallinnan kannalta ihanteellisessa tilanteessa kaikkien käytössä olevien ja prosesseissa syntyvien aineiden päästöjen merkittävyys olisi tiedossa. Tämä edellyttää kemikaalien tarkempaa tutkimusta (Londesborough ym. 2006). Ympäristövahinkoja aiheuttavat suurissa määrin inhimilliset tekijät, kuten huolimattomuus (Alaja 2007). Kiire, väsymys ja motivaation puute aiheuttavat virheitä, jotka koituvat haitallisiksi niin yrityksille kuin ympäristöllekin. Siksi onkin erityisen tärkeää huolehtia työntekijöiden hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Käyttämällä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT, Best Available Techniques) voidaan vähentää merkittävästi teollisuuden ja maatalouden ympäristöhaittoja. Maataloudessa haittoja voidaan vähentää vesiensuojelullisin toimenpitein, joita ovat esimerkiksi maan rakenteen parantaminen, talviaikainen kasvipeitteisyys, lannoituksen ja torjunta-aineiden käytön vähentäminen sekä erilaiset suojavyöhykkeet. Uutta parempaa tekniikkaa ja varoaltaita kaivataan myös jätevedenpuhdistamoilla, jonne haitta-aineita sisältävät jätevedet lopulta päätyvät. Kaupunkisuunnittelussa on huomioitava hulevedet, jotka kuljettavat tehokkaasti epäpuhtauksia vesistöön. Hulevesien vesistökuormitusta voidaan hillitä imeyttämällä hulevesiä maaperään ja pitämällä ympäristö siistinä. Tutkimalla hulevesien vedenlaatua voidaan kuormitusta ehkäisevät toimenpiteet kohdistaa oikeisiin päästölähteisiin. Oikeanlainen jätteiden, kemikaalien ja jätevesien käsittely on tärkeää niin erilaisissa laitoksissa kuin kotitalouksissakin. Ympäristöluvallisia laitoksia ohjaa ympäristölainsäädäntö, mutta peruskansalaista saattaa vaivata tietämättömyys tai välinpitämättömyys ympäristöasioissa. Asiantuntijoilla onkin vastuu valistuksesta, jotta oikeat ympäristön huomioonottavat toimintatavat yleistyisivät myös kotitalouksissa. Usein ongelmana on toimivan ja riittävän helpon ratkaisun puuttuminen. Esimerkiksi ongelmajätekeräyksen hankaluus ja haja-asutuksen jätevesiratkaisujen käyttöongelmat eivät motivoi ympäristön 23

25 kannalta vastuulliseen toimintaan, puhumattakaan kierrätykseen liittyvistä ennakkoluuloista. Vantaanjokeen kohdistuvat riskit ovat peräisin ihmistoiminnasta. Tästä syystä riskien hillitsemiseksi onkin keskityttävä myös ihmisten asenteisiin ja tarjottava jokaiselle sellainen porkkana, joka motivoi ympäristöystävällisempään toimintaan. Kansalaisten kulutustottumuksiin vaikuttaminen sekä opastavat kampanjat, kuten mitä WC-pönttöön ei saa laittaa, ovat yksinkertaisia tapoja vaikuttaa riskeihin. 4. RISKIKARTOITUS KUNNITTAIN 4.1. Riihimäki Teollisuus ja muu pistekuormitus Riihimäen kaupungin alueella toimii noin viisikymmentä ympäristöluvallista laitosta ja ammatinharjoittajaa (Taulukko ). Näistä suurin osa toimii Riihimäen taajama-alueella (Karttaliite 1). Vantaanjoki kulkee eteläisen taajama-alueen poikki, joten toiminta Peltokylän, Parooninmäen ja Räätykänmäen alueilla tapahtuu alle kilometrin päässä joen uomasta. Joki kulkee myös Peltosaaren kaupunginosan läpi. Kaupungin länsipuolella Mattilan teollisuusalueelta ja Hirsimäestä virtaa ojia sekä Herajokeen että Vantaanjokeen. Riihimäen keskustan sekä itäisen, läntisen että eteläisen taajama-alueen hulevedet johdetaan sadevesiviemäreihin, joista vedet purkautuvat edelleen Vantaanjokeen tai Herajokeen. Näiltä alueilta jokiin voi huuhtoutua erilaisia haitallisia yhdisteitä, kuten polttonesteitä ja kemikaaleja. Ympäristövahingon sattuessa onkin tärkeää estää aineiden päätyminen valunnan tai suotautumisen mukana ojiin, viemäreihin ja pohjavesiin. Riihimäen pohjoisosassa sijaitsevat muiden muassa Haapahuhdan teollisuuskeskittymä ja Kuulojan ongelmajätteidenpolttolaitos. Näissä tapahtuvista toiminnoista kohdistuu Vantaanjokeen riski jätevedenpuhdistamon kautta, sillä alueen hulevedet kulkeutuvat Kokemäenjoen vesistöalueelle. Riihimäen jätevedenpuhdistamolla käsitellään useiden ympäristöluvallisten laitosten jäte- ja prosessivesiä. Osalla ympäristöluvallisista laitoksista on teollisuusjätevesisopimus vesihuoltolaitoksen kanssa ja laitoksille on laadittu jätevesien riskikartoitus. Laitevian tai muun vahingon sattuessa puhdistamolta voi päästä jokeen jätevesiä, joiden puhdistus on kesken. Riihimäen taajaman eteläpuolella sijaitsevat Herajoen meijeri, Herajoen teollisuusalue sekä Arolampi, missä on betoniteollisuutta. Nämä teollisuuskeskittymät sijaitsevat Vantaanjoen valuma-alueella parin kilometrin säteellä Vantaanjoen tai Herajoen uomasta. Alueilta voi kantautua jokiin haitta-aineita ojien tai jätevesipuhdistamon kautta. Herajoen valuma-alue on myös tärkeää pohjavesialuetta. Riihimäen ja Hyvinkään rajalla sijaitsee Kiertokapulan jätteenkäsittelyalue, jonka vedet johdetaan Hyvinkään viemäriverkkoon. Tästä huolimatta kaatopaikan jätevesiä voi päästä Vantaanjokeen alueen luonnollisen pintavalunnan mukana. Riihimäen asukkaista arviolta noin puolitoista tuhatta asuu haja-asutusalueella ilman kunnallista vesihuoltoa. Suurin osa haja-asutuksesta on Vantaanjoen vesistöalueella, joten haja-asutuksen jätevedet aiheuttavat riskin Vantaanjoen vesistölle. 24

26 Taulukko Riihimäellä toimivat ympäristöluvalliset toimijat, jotka muodostavat riskin Vantaanjoelle. KAUPUNGINOSA YRITYSTEN TOIMIALAT HAITALLISET AINEET Pohjoinen (Haapahuhta, Kuuloja, Kara, Tienhaara) Itäinen (Huhtimo, Peltosaari) Keskusta (Koivistonmäki) Läntinen (Mattila, Hirsimäki) Eteläinen (Peltokylä, Parooninmäki, Räätykänmäki) Herajoki Arolampi Eläin- ja kasvisrasvan jalostus, kaasujen valmistus ja täyttö, ongelmajätteiden poltto, höyhenjalostamo, lämpökeskus Ampumarata, polttoaineiden jakelu Polttoaineiden jakelu, metallivalimo, lämpökeskus Aseiden ja ammusten valmistus, maalaus, metallituotteiden valmistus, lasinvalmistus, lämpökeskus, polttoaineiden jakelu Metalli- ja ongelmajätteiden käsittely, keräyspaperin käsittely, jätevedenpuhdistamo, sähkönsinkitys ja pulverimaalaus, saha, polttoaineiden jakelu Rakennuskemikaalien valmistus ja maahantuonti, autopurkamo, meijerituotteiden valmistus, jätemuovin käsittely, kemianteollisuus Betoniteollisuus, murskauslaitos, asfalttiasema Erilaiset öljyt, kaasut, vaaralliset kemikaalit, ongelmajätteet, liuottimet, raskasmetallit Lyijy, polttonesteet Polttonesteet, metallit Metallit, erilaiset öljyt ja kemikaalit, lyijy, maalit, liuottimet, VOC, polttonesteet Erilaiset metallit ja ongelmajätteet (öljyt, liimat, liuottimet, akut, lääkeaineet, hartsit, torjunta-aineet, painovärit, ym.), asutuksen ja teollisuuden jäte- ja prosessivedet, sinkki, kromi, nikkeli, orgaaninen aines ja ravinteet, polttoöljy, muut kemikaalit Erilaiset kemikaalit, metalliromu, jäteöljy, polttoaineet, jarru-, jäähdytinja lasinpesunesteet, orgaaninen aines, palavat kaasut ja nesteet Maa-aines, öljyt Liikenne ja logistiikka Riihimäen VR:n ratapiha-alueen kautta kuljetetaan merkittäviä määriä vaarallisia aineita eripuolille Suomea. Vuonna 2003 ratapihan kautta kuljetettiin 7 miljoonaa tonnia vaarallisia aineita, joka on 46 % ratapihan kautta vuosittain kuljetettavasta tavaramäärästä (Taulukko ). Vaarallisten aineiden suuri osuus tavarankuljetuksissa johtuu siitä, että Kilpilahden öljynjalostamosta Riihimäelle kulkee vilkas kemikaalien kuljetusreitti. Valtaosa vaarallisten aineiden kuljetuksista koostuukin kaasu- ja öljykuljetuksista. Vuoden 2003 jälkeen tavarankuljetusmäärät Riihimäen rautateillä ovat laskeneet (Taulukko ). Rautatiekuljetusten avautuminen kilpailulle vuoden 2007 alussa voi tulevaisuudessa lisätä 25

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ Vantaanjoen vesistö RIIHIMÄKI Hirvijärvi HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi LOPPI VIHTI Kytäjärvi Sääksjärvi Lepsämänjoki HYVINKÄÄ NURMIJÄRVI ESPOO Luhtajoki Ridasjärvi Vantaanjoki Palojoki Tuusulanjärvi

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoki on Itämeren joki Vantaanjoen vesistö sijaitsee Itämeren valuma-alueella ja laskee Suomenlahteen Vantaanjoen vesistön tilanne vaikuttaa Itämeren tilanteeseen,

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

KESÄN 2004 TULVAN AIHEUTTAMAT KALAKUOLEMAT VANTAANJOELLA, SEKÄ RIIHIMÄEN JA HYVINKÄÄN ALUEEN KALAKUOLEMAT YLEENSÄ

KESÄN 2004 TULVAN AIHEUTTAMAT KALAKUOLEMAT VANTAANJOELLA, SEKÄ RIIHIMÄEN JA HYVINKÄÄN ALUEEN KALAKUOLEMAT YLEENSÄ 1 KESÄN 2004 TULVAN AIHEUTTAMAT KALAKUOLEMAT VANTAANJOELLA, SEKÄ RIIHIMÄEN JA HYVINKÄÄN ALUEEN KALAKUOLEMAT YLEENSÄ 1. Kesän 2004 tulvan aiheuttamat kalakuolemat Viime kesän tulvaan liittyen Vantaanjoen

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.

Lisätiedot

Tulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus

Tulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus Tulvat Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013 Esityksen sisältö Yleisesti ELY-keskuksien tulvatehtävistä Tulvien luokittelu ja syyt Tulvien esiintyminen Itä-Suomessa Tulvariskit

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa

Lisätiedot

Uimavesidirektiivin. Suomessa. Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö. Jätevedet ja hygienia -iltaseminaari, 14.1.

Uimavesidirektiivin. Suomessa. Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö. Jätevedet ja hygienia -iltaseminaari, 14.1. Uimavesidirektiivin toimeenpano Suomessa Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Jätevedet ja hygienia -iltaseminaari, Direktiivi i uimaveden laadun hallinnasta (2006/6/EY) Direktiivin toimeenpano

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke Ulla Eriksson Hankkeen taustaa Hanke toteutetaan Kauhavan kaupungin toimesta Hanke rahoitetaan 70% Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmasta

Lisätiedot

ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki

ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki Näkyvätkö maankäyt ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki Kaisa Heikkinen 1, Jaana Rintala 1, Satu Maaria Karjalainen 1, Minna Kuoppala 2 & Seppo Hellsten 2 1 Pohjois

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Uimavesiprofiili. Kurikanvainion uimaranta. Pirkkala

Uimavesiprofiili. Kurikanvainion uimaranta. Pirkkala Uimavesiprofiili Kurikanvainion uimaranta Pirkkala 17.12.2012 päivitetty 15.06.2015 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot: 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot:

Lisätiedot

Airiston-Velkuan kalastusalueen joet

Airiston-Velkuan kalastusalueen joet Airiston-Velkuan kalastusalueen joet Tekijä: Oskari Pöntinen 2 Vehmaa Laajoki 7 Mynämäki Puttanjoki 8 Mietoinen Mynäjoki 6 Taivassalo Askainen 5 Lemu Kuuvajoki Hirvijoki 4 Masku Maskunjoki 3 Rusko RAISIO

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoki on Itämeren joki Vantaanjoen vesistö sijaitsee Itämeren valuma-alueella ja laskee Suomenlahteen Vantaanjoen vesistön tilanne vaikuttaa Itämeren tilanteeseen,

Lisätiedot

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Pöyry Finland Oy 2.4.2014, Pöyry Finland Oy 1 Perinteinen Kokonaisvaltainen Tavoitteet Menetelmät Tulvasuojelu Kuivatus Esteettisyys Maankäytön tehostaminen

Lisätiedot

Vantaa. Peltoja, siltoja, lentokoneita, kilometritolkulla savilehtistä uomaa, nivoja ja taivaanrannan mangrovea.

Vantaa. Peltoja, siltoja, lentokoneita, kilometritolkulla savilehtistä uomaa, nivoja ja taivaanrannan mangrovea. Vantaa Peltoja, siltoja, lentokoneita, kilometritolkulla savilehtistä uomaa, nivoja ja taivaanrannan mangrovea. Vesa Haapala, 27 Vantaanjoki vararaakavesilähde, virkistysalue, lohijoki, jätevesien purkuvesistö,

Lisätiedot

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA

UIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA UIMAVESIPROFIILI Kuvaus uimaveden ominaisuuksista sekä sen laatuun haitallisesti vaikuttavista tekijöistä ja niiden merkityksestä. HAKALANRANTA Hakalanranta 21 337200 RITVALA UIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA

Lisätiedot

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Pintaveden tila Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Vesikasvit -Piilevät -Pohjaeläimet -Kalat Fysikaaliskemialliset laatutekijät

Lisätiedot

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

Vesiensuojelukosteikot

Vesiensuojelukosteikot Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit

Lisätiedot

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Paula Mononen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Metsätalous ja vesistöt -seminaari, Koli 26.9.2006 Vesipolitiikan

Lisätiedot

Haaste Itämeren pelastamiseksi

Haaste Itämeren pelastamiseksi Haaste Itämeren pelastamiseksi Oulun kaupungin toimenpideohjelma Marketta Karhu, Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Oulun seudun ympäristövirasto Itämerihaasteen kansallinen seminaari 3.12.2008, Helsinki

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Kuuleminen 1.10.2014-31.3.2015 Juho Kotanen, ESAELY 7.11.2014 Yleistä vesienhoidosta Taustalla vesipuitedirektiivi (VPD, 2000/60/EY) ja

Lisätiedot

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentti 11.-12-11.2014 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS-

Lisätiedot

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1 METROPOLI JA VESI 1 Helsingin seudun toimintaympäristö 14 kuntaa, ylikunnalliset organisaatiot 1.3 miljoonaa asukasta Liikenne ja ympäristöpalvelut kaupunkiseudulla: HSY 4 kaupunkia,vesi- ja jätehuolto,

Lisätiedot

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Kuntien 7. ilmastokonferenssi, 8.5.2014 Jaana Suur-Askola Uponor infra Oy Tuotehallintapäällikkö Hulevesien muodostuminen Hulevesi on erilaisilta pinnoilta valuvaa

Lisätiedot

Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa

Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa Uusia keinoja virtaamien ja talviaikaisen ravinnekuormituksen hallintaan Seminaari 30.3.2010, Kauttuan klubi Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa Jari Koskiaho, SYKE Kosteikkojen käyttö vesiensuojelussa

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HIEKKASÄRKKÄ

UIMAVESIPROFIILI HIEKKASÄRKKÄ UIMAVESIPROFIILI HIEKKASÄRKKÄ SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot

Lisätiedot

Mitä on vaarallinen jäte?

Mitä on vaarallinen jäte? Mitä on vaarallinen jäte? Mitä on vaarallinen jäte? Monet kotona käytettävät tuotteet, kuten puhdistusaineet ovat vaarallisia ja myrkyllisiä. Vaaralliset jätteet ovat vaarallisia ihmisten terveydelle tai

Lisätiedot

Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Esitys on tehty alla olevassa kutsussa esitettyyn tilaisuuteen. VANTAANJOEN VIRTAVESIKUNNOSTUKSET JA JÄTEVESIYLIVUOTOJEN VÄHENTÄMINEN Tilaisuuden tavoitteena

Lisätiedot

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden

Lisätiedot

Ympäristöasiat porojen lisäruokinnassa. Porutaku hanke, Rovaniemi 20.11.2013 Kaija Karhunen, lehtori, Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Ympäristöasiat porojen lisäruokinnassa. Porutaku hanke, Rovaniemi 20.11.2013 Kaija Karhunen, lehtori, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ympäristöasiat porojen lisäruokinnassa Porutaku hanke, Rovaniemi 20.11.2013 Kaija Karhunen, lehtori, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä SATAKUNNAN VESISTÖT Teija Kirkkala 6.. Yleistä Suomessa 87 888 yli aarin kokoista järveä km jokia Suomen järvissä vettä km Satakunnassa yli hehtaarin järviä noin yhteispinta-ala noin km SATAKUNNAN VESISTÖT

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Jari Koskiaho, Suomen ympäristökeskus Taustaa Soita on

Lisätiedot

Uimavesiprofiili Häklin uimaranta Tuusula

Uimavesiprofiili Häklin uimaranta Tuusula Uimavesiprofiili Häklin uimaranta Tuusula UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova

Lisätiedot

Valuma-alueen karttatutkimus. Valuma-alueen rajaus. Valuma-alueen korkeussuhteet

Valuma-alueen karttatutkimus. Valuma-alueen rajaus. Valuma-alueen korkeussuhteet Valuma-alue - vesi valuu ja virtaa Kun sadepisara tipahtaa maan pinnalle, se joko haihtuu, imeytyy maahan tai jatkaa matkaansa valumalla alamäkeen. Jos matkalla tulee kuoppa vastaan, pisaroita kertyy siihen

Lisätiedot

Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset

Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset Luennon sisältö Materiaalien ympäristövaikutukset Perustamisen ympäristövaikutukset Ylläpidon ympäristövaikutukset Muut ympäristövaikutukset Ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Uimavesiprofiili Keravanjärvi (Mäntsälän kunta) uimaranta Mäntsälä

Uimavesiprofiili Keravanjärvi (Mäntsälän kunta) uimaranta Mäntsälä Uimavesiprofiili Keravanjärvi (Mäntsälän kunta) uimaranta Mäntsälä UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot

Lisätiedot

Lahden kaupungin hulevesiohjelma

Lahden kaupungin hulevesiohjelma Lahden kaupungin hulevesiohjelma Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Viheralan Hulevesipäivä Sibelius-talo 06.11.2012 Lahden kaupungin visio: Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki

Lisätiedot

Hygienisoinnin määritelmä

Hygienisoinnin määritelmä Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola 19.3.2015 Jätevesien hygienisointi Saijariina Toivikko 12.3.2015 1 Saijariina Toivikko Hygienisoinnin määritelmä Hygienisointi = Jäteveden ja lietteen patogeenien määrän

Lisätiedot

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Ilmastonmuutos ja kulttuuriympäristö II Mistä tarvitsemme tietoa? 25.11.2009 HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Hannu Vikman, Hannu Vikman Consulting Termejä Hulevesi: Rakennetuilla

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Jätevesien vesistöriskin hallinta

Jätevesien vesistöriskin hallinta 19.10.2012 1 Jätevesien vesistöriskin hallinta Vantaan II tulvaseminaari Tulvariskialueiden monimuotoinen maankäyttö Tommi Fred 19.10.2012 Jätevesien viemäröintijärjestelmä pääkaupunkiseudulla Tommi Fred,

Lisätiedot

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana

Lisätiedot

Uimavesiprofiili Urheilupuiston uimaranta Tuusula

Uimavesiprofiili Urheilupuiston uimaranta Tuusula Uimavesiprofiili Urheilupuiston uimaranta Tuusula UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

OHJELMA DIREKTIIVIN 91/271/ETY TÄYTÄNTÖÖNPANEMISEKSI

OHJELMA DIREKTIIVIN 91/271/ETY TÄYTÄNTÖÖNPANEMISEKSI FI LIITE OHJELMA DIREKTIIVIN 91/271/ETY TÄYTÄNTÖÖNPANEMISEKSI Taulukko 1 Perustiedot Jäsenvaltio: Suomi Raportointipäivä: 30.9.2014 Viitepäivä, jonka avulla tunnistetaan vaatimustenvastaisuudet tai erääntyvät

Lisätiedot

äärä ja laatu Suomessa

äärä ja laatu Suomessa Hulevesien hallinta tulevaisuudessa 4.9.2007 Kuntaliitto Huleveden määm äärä ja laatu Suomessa Nora Sillanpää nora.sillanpaa@tkk.fi Vesitalouden ja vesirakennuksen laboratorio 1 Aiheita 1. Yleistä taajamahydrologian

Lisätiedot

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Luonnos 14.8.2013 Viite 1510006406 VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA, VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

Lisätiedot

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY)

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) Järkivihreä Forssa 19.11.2013 Taina Korpiharju Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) Perustettu 1961 Toimialue Kokemäenjoen ja Karvianjoen vesistöalueet Toimipaikat Tampereella ja Hämeenlinnassa

Lisätiedot

53 Kalajoen vesistöalue

53 Kalajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro

Lisätiedot

Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011

Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011 Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011 Vesistöjen tila Suomessa Hyvää heikommassa tilassa Kolmannes luokitelluista järvistä Puolet jokivesistä Yli puolet rannikkovesien

Lisätiedot

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen Vesiturvallisuus Suomessa Ilkka Miettinen 29.9.2015 Ilkka Miettinen 1 Kyllä Suomessa vettä riittää Kuivuus maailmanlaajuinen ongelma Suomi Runsaat vesivarat: pinta- (235 km 3 ) ja pohjavedet (6 milj. m

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke 16.5.2009 John Nurmisen Säätiö Säätiö perustettiin 1992. John Nurmisen Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä 27.5.2010 Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Järjestelmä kattaa koko Suomen. Parvisääennusteet/ IL,ECMWF VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Vesistölaskenta ja vesistöennusteet Säähavainnot/IL

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Hulevesien hallinta Vantaalla

Hulevesien hallinta Vantaalla Hulevesien hallinta Vantaalla yhteistyö ja hulevesiratkaisujen valintaperusteita 25.11.2014 Marika rava vesihuollon suunnittelupäällikkö Vantaan hulevesityöryhmä Maankäytön, ympäristön ja rakentamisen

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen

Lisätiedot

TEKNINEN KESKUS NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI

TEKNINEN KESKUS NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI 1 Aihe: Alue: Tekijä(t): Pvm: 17.11.2011 Tunnus ja diaarinumero: KAN 1253/2010 Hulevesitulvariskien alustava arviointi Nokian kaupunki suunnitteluinsinööri

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

Heikki Setälä ja URCA-konsortio

Heikki Setälä ja URCA-konsortio Kaupunkien valuntavesien huomioiminen aluesuunnittelussa Kaupunkien valuntavesien Heikki Setälä huomioiminen Ja URCA-konsortio aluesuunnittelussa Heikki Setälä ja URCA-konsortio SA:n johtoryhmän kysymys:

Lisätiedot

Vesi kaavassa, yleiskaava

Vesi kaavassa, yleiskaava FCG Suunnittelukeskus Oy Vesi kaavassa, yleiskaava Etelä-Suomen lääninhallitus 25.9 klo 9.00-12.00 Versio 1.0 Lauri Solin 24.9.2007 2007 Vesi kaavassa, yleiskaava Mustionjoen osayleiskaavat, Karjaan kaupunki

Lisätiedot

Kemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet)

Kemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet) Yritysneuvojakoulutus Gardenia 28.2.2008 Ympäristötarkastaja Hannu Arovaara Kemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet) Ongelmajätteet Jätelaki (1072/1993) Jäte: aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut

Lisätiedot

Ympäristökemia_Yhteenveto_03_05 _2016. Vanhempi yliopistonlehtori PhD Petri Peltonen

Ympäristökemia_Yhteenveto_03_05 _2016. Vanhempi yliopistonlehtori PhD Petri Peltonen Ympäristökemia_Yhteenveto_03_05 _2016 Vanhempi yliopistonlehtori PhD Petri Peltonen Ympäristökemian kurssimatriisi k2016 / Petri V. Peltonen Peruskäsitteiden kuvaaminen Vesistöt Maaperä Ilmakehä KEMIKAALIT

Lisätiedot

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Turun toimenpiteitä Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Pistekuormituksen vähentäminen Kakolanmäen seudullinen jätevedenpuhdistamo valmistui joulukuussa 2008 ja käsittelee

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Loppuraportti 1 (8) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Luonnonvarat vesivarat työpaja 28.09.2012

Luonnonvarat vesivarat työpaja 28.09.2012 Luonnonvarat vesivarat työpaja 28.09.2012 Veden laadusta ja tehokkaasta käytöstä kaupunkiympäristössä Vanhempi yliopistonlehtori Petri Peltonen JUOMAVESI JA SÄÄSTÄVÄ VEDENKÄYTTÖ P. Peltonen 1 (23) Veden

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus TEHO Plus-hankkeen ja Maaseutuverkoston tiedotuskierros Veli-Matti Vallinkoski, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.8.2014 Esityksen sisältö Taustaa Pohjois-Savon vesistöistä

Lisätiedot

22.3.2007 / Tuula Säämänen. Tieliikenteen ja tienpidon pohjavesien suojelu - Katsaus toimenpiteisiin

22.3.2007 / Tuula Säämänen. Tieliikenteen ja tienpidon pohjavesien suojelu - Katsaus toimenpiteisiin Tieliikenteen ja tienpidon pohjavesien suojelu - Pohjavesiriskit muodostuvat 2 Liikenteestä vaarallisten aineiden kuljetukset Tienpidosta liukkaudentorjunta aikaisemmin myös vesakontorjunta 3 Vaarallisten

Lisätiedot

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,

Lisätiedot

Ympäristökysymykset veneiden

Ympäristökysymykset veneiden Ympäristökysymykset veneiden huolto- ja telakointialueilla Toteutusaika: 1.2.2008-31.10.2009 Hankkeelle on myönnetty Maakunnan kehittämisrahaa Aija Bäckström, Pidä Saaristo Siistinä ry 1 Tavoite Minimoida

Lisätiedot

MIKKELI 20.9.2012 RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS

MIKKELI 20.9.2012 RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS MIKKELI RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS SISÄLTÖ Yrityksemme Mikä on riski? Riskeihin pohjautuva kunnostus Kunnostuksen kustannuksista Kiinteät ohjearvot vs riskiperusteinen kunnostus RAMBOLL FINLAND

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma 2014-2018. Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma 2014-2018. Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma 2014-2018 Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus Itämerihaaste pähkinänkuoressa KäynnistettyTurun ja Helsingin kaupunginjohtajien

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 2, HANKEKUVAUS VE1 HANKEKUVAUS VE2 HANKEKUVAUS VE0A JA VE0B ARVIOINTIMENETELMÄT Herkkyys Alhainen Keskisuuri

Lisätiedot

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus/kalatalouspalvelut KUVES 40v-juhlaseminaari 2016 25.5.2015 kala ELYT

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Olli Jaakonaho, Uudenmaan ELY-keskus SEMINAARI HULEVESIEN HALLINNASTA VANTAANJOEN VALUMA ALUEELLA KAAVOITUS, RAKENTEET, TOIMIVUUS JA HUOLTO

Lisätiedot