Ympäristölupa kalliokiven louhinta- ja murskaustoiminnan muutokselle, Pieni-Varttimäki, Savon Kuljetus Oy, Kiuruvesi

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Ympäristölupa kalliokiven louhinta- ja murskaustoiminnan muutokselle, Pieni-Varttimäki, Savon Kuljetus Oy, Kiuruvesi 199/ /2013 Ymplk 86 Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Jari Kärkkäinen, puh ASIA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupa kiviaineksen lou hin nalle ja murskaukselle myönnetyn ympäristöluvan muutoksesta, Kiuruvesi Päätös sisältää myös ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisen ratkaisun hake muk ses ta toiminnan aloittamiseksi ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa. 2. HAKIJA Savon Kuljetus Oy Sammonkatu 12 (käyntiosoite Suurahontie 5,70460 Kuopio) KUOPIO Hakijan yhteyshenkilö: Mika Pakarinen, puh Y-tunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lupaa haetaan kiviaineksen louhinnalle ja murskaamiselle myönnetyn ym päris tö lu van (Ylä-Savon SOTE ky, ympäristölautakunta ) muu toksel le siten, että toimintakokonaisuuteen lisätään asfalttiaseman toiminta. Toimintapaikka sijaitsee Varttimäen maa-ainesalueella Kiuruveden kau pun gin Remeskylässä tilalla Pieni-Varttimäki (kiinteistötunnus ). Ti lan Pieni-Varttimäki omistaa Tuure Pekka Mikael Remes ja Aarne Matti Ee rik ki Remes. Koordinaatit: itä, pohjoinen 4. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille

2 5. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan hakemuksen mukaiselle toi min nan muutokselle on oltava lupa. Hakemuksen mukainen asfalttiaseman toi min ta katsotaan olennaiseksi muutokseksi. Ympäristönsuojelulain 30 4 momentin 4) kohdan mukaan ympäristölupa vaa di taan asfalttiaseman toimintaan, joka on osa luvanvaraista ympäristön pilaan tu mi sen vaaraa aiheuttavaa toimintaa. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 c ja e kohtien mukaan ki venlou hi mo ja murskaamo, joiden toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päi vää, edellyttävät ympäristöluvan. Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 7 a ja b kohtien mukaan lu pavi ran omai nen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. 6. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kiuruveden kaupunki on myöntänyt Savon Kuljetus Oy:lle maa-aines lu van maa-ainesten ottoon tilalla Pieni-Varttimäki (RN:o 12:124). Otettava ko ko nais mää rä on enintään m3-ktr. Luvan mukainen alin kaivutaso on +150 m mpy. Lupa on voimassa saakka. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunnan myöntämä ym pä ris tö lu pa kiviaineksen louhinnalle ja murskaukselle. Ympäristölupa on voi mas sa saakka maa-ainesluvan mukaisesti. Varttimäen maa-ainesalueella ei ole yleiskaavaa. Pohjois-Savon maa kun takaa vas sa 2030 (ympäristöministeriö vahvistanut ) maa-ainesalue sijoit tuu maa-ainestenottoalueeksi merkitylle alueelle (kaavamerkintä eo 695). Maa-ainesalueelle on tehty maakuntakaavaa valmisteleva maastokäynti vuon na 2008, jossa on todettu alueen soveltuvan kalliokiven ottoon ja syr jäisen sijainnin olevan hyvä. 7. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Varttimäen maa-ainesalue (Pieni-Varttimäki ) sijaitsee Kiu ruve den kaupungin Remeskylässä noin 5 kilometrin etäisyydellä keskustasta koil li seen. Maa-ainesalue sijaitsee Salahmintien (seututie 595) poh jois puo lella. Alueelle liikennöidään Salahmintieltä erillistä liittymää pitkin. Pie ni-vart timä ki -kiinteistön omistavat yksityishenkilöt ja Savon Kuljetus Oy:llä on maa-ai nes alu ees ta otto-oikeussopimus, joka mahdollistaa myös as falt ti asema toi min nan alueella. Varttimäen maa-ainesalueen kaakkoispuolelle jää Tervakankaan alue (my 297), jolla on erityisiä maa-aineslain 3 :n tarkoittamia ympäristöarvoja. Terva kan kaan alue on avokallioinen muinaisranta. Maa-ainesalueen kaak kois-

3 puo lel le sijoittuu Haapakummun ampumarata (ea 200) ja koillispuolelle Haapa kum mun maastorata (ea 201) ja Kiuruveden lentokenttä (ll 900). Maa-ainesalueen lähin luonnonsuojelullisten arvojen vuoksi suojeltu alue on 4,6 km:n etäisyydelle sijoittuva Kaislasen lintujärvi (SL 502), joka kuuluu Luupu ve den lintujärvien Natura-alueeseen (FI , SPA), jonka linnusto on poh jois sa vo lai sit tain hyvin edustava. Maa-ainesaluetta ympäröi varttuneet, tuoreen kangasmetsän kuusivaltaiset se ka met si köt. Lähin vesistö, Varttilampi, sijoittuu noin 960 metrin etäisyydelle maa-ai nes alu ees ta lounaaseen. Lähimmät ympäristöhallinnon luokittelemat poh ja ve si alu eet sijaitsevat yli 12 km:n etäisyydellä. Toiminta-alueen lähin kiinteistö on saunarakennuksena käytettävä Touhula (kiin teis tö tun nus ) noin 660 metrin etäisyydellä lounaassa. Lä hin vakituiseen asumiseen käytettävä asuinkiinteistö on Ketopelto (kiin teistö tun nus ), joka sijaitsee maa-ainesalueesta noin metriä lou naa seen. 8. LAITOKSEN TOIMINTA JA TOIMINNAN MUUTOKSET 8.1 Yleiskuvaus toiminnasta Louhintaa tehdään noin 4 viikkoa kerrallaan 1-2 kertaa vuodessa. Kallion poraus ta tehdään arkisin maanantaista perjantaihin klo välisenä aika na ja räjäytykset tehdään arkisin maanantaista perjantaihin klo välisenä aikana. Louhintajaksolla räjäytyksiä on noin 1-2 kertaa vii kos sa. Suurten lohkareiden (> 1 m 3 ) pienentämisessä ns. rikotuksessa käy te tään kaivinkoneeseen liitettyä hydraulista iskuvasaraa. Louheen rikotusta teh dään arkisin maanantaista perjantaihin klo välisenä aikana. Kiviainesta murskataan noin 2-6 viikkoa kerrallaan noin 1-2 kertaa vuo dessa. Murskaus tapahtuu arkisin maanantaista perjantaihin klo ja val mii den murskeiden lastaus sekä kuljetukset tapahtuvat arkisin maa nan taista perjantaihin klo välisenä aikana. Murskausasema ja muut koneet tuodaan alueelle jokaista murskauskertaa varten ja viedään kunkin murskaus jak son päätyttyä pois alueelta. Varttimäen maa-ainesalueelle tullaan sijoittamaan siirrettävä asfalttiasema, riip puen alueen tiestön päällysteiden uusimisesta. Asfaltin valmistuksessa käy te tään Varttimäen maa-ainesalueelta saatavaa kiviainesta sekä bitumia ja täy te ai net ta (kalkkifilleri). Varttimäen maa-ainesalueen kiviaines on pet ro gra fises sa analyysissä todettu soveltuvan mm. asfalttipäällysteisiin. 8.2 Louhinta ja murskaus

4 Louhintatyöhön valittu urakoitsija esittää työssä käytettävän lou hin ta suun ni telman. Räjäytyksessä käytetään NG- ja emulsioräjähdysaineita (esim. Ke mix, Kemiliitti). Räjäytysainetta käytetään noin g/m 3 kiveä ( g/t), jolloin räjähdysaineiden vuosikulutus on noin 4 11 t. Rä jäh dys ai nei den menekki on riippuvainen mm. kallion laadusta ja räjähdysaineesta. Murskain voi olla esimerkiksi 2-3-vaiheinen liikkuva, Lokotracktyyppisestä esimurs kai mes ta ja jälkimurskaimesta koostuva murskainlaitos. Esi murs kai me na käytettävä telamurskain mahdollistaa murskaimen liikkumisen ot to rin ta uk sen mukana, murskattavien massojen liikuttelun sijaan. Esimurskaimelle syöt tö voidaan tehdä kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla. Esimurskainta seu raa vat yksi tai useampi jälkimurskain sekä seulavaunu. Mikäli Lo kot rack-tyyp pi siä telamurskauslaitteistoja ei ole saatavissa, käytetään perinteisiä siir ret tä viä murskaimia. Vuorokausituotanto on keskimäärin tn ja vuosituotanto on keskimäärin tn ja maksimissaan tn. Kymmenen vuoden toiminta-aikana on alu eel ta mahdollista ottaa maa-ainesluvan mukaisesti tn. Murskeet va ras toi daan toiminta-alueella varastoalueille, jonne ne siirretään pyö rä kuormaa jal la. Varastoalueen ja kasojen sijainti ratkaistaan kulloisenkin ot to ti lanteen mukaan. Louhinnassa ja murskauksessa käytetään seuraavia raaka-aineita: Raaka-aine Varastotilavuus Keskimääräinen Maksimi (tn) kulutus (tn/v) (tn/v) Kalliokiviaines Karkea sora tai louhe Räjähdysaineet ei varastoida 4 11 Louhinnan ja rikotuksen työkoneiden polttoöljy Murskaimen ja työkoneiden polttoöljy Voiteluaineet 0,5 1

5 Louhinnassa käytettävien työkoneiden kevyt polttoöljy varastoidaan työ maakäyt töön tarkoitetuissa siirrettävissä ja lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä (max. 3 x l), jotka on varustettu ylitäytönestimillä. Kevyttä polttoöljyä varas toi daan enimmillään l. Polttoaineita käsitellään maa-ainesalueen ete lä osas sa sijaitsevalla savella tiivistetyllä vallimaisella suoja-alueella, jonka maa pe rä on suojattu suojakalvolla ja täytetty hienojakoisella maa-aineksella. Siirrettävien säiliöiden lisäksi myös työkoneissa ja murskaimissa on omat poltto ai ne säi liöt. Voiteluaineet varastoidaan erillisessä lukittavassa kontissa tai tilassa, esim. murskaimen aggregaattivaunun varastotilassa. Alueella on myös imeytysturvetta. Murskauslaitoksen murskaimissa käytetään kevyttä moottoripolttoöljyä. Esimurskain on tyypillisesti varustettu omalla moottorilla ja jälkimurskaimet ovat aggregaattikäyttöisiä. Murskauksessa käytettävien työkoneiden kevyt polt to öl jy varastoidaan työmaakäyttöön tarkoitetuissa siirrettävissä ja lu kit tavis sa kaksoisvaippasäiliöissä (max. 2 x l), jotka on varustettu ylitäytönes ti mil lä. Polttoaineita käsitellään maa-ainesalueen eteläosassa si jaitse val la savella tiivistetyllä vallimaisella suoja-alueella, jonka maaperä on suojat tu suojakalvolla ja täytetty hienojakoisella maa-aineksella. Kyseiselle suoja-alu eel le sijoitetaan myös aggregaattivaunu. Kevyttä polttoöljyä va ras toidaan enimmillään l. Näiden lisäksi myös työkoneissa ja murs kai mis sa on omat polttoainesäiliöt, tyypillisesti 300 l:n säiliöt. 8.3 Asfalttiasema Varttimäen maa-ainesalueelle tullaan sijoittamaan siirrettävä asfalttiasema, riip puen alueen tiestön päällysteiden uusimisesta. Asfaltin valmistuksessa käy te tään Varttimäen maa-ainesalueelta saatavaa kiviainesta sekä bitumia ja täy te ai net ta (kalkkifilleri). Varttimäen maa-ainesalueen kiviaines on pet ro gra fises sa analyysissä (GTK ) todettu soveltuvan mm. as falt ti pääl lys teisiin. Kivimurske siirretään pyöräkuormaajalla valmiiden murskeiden va ras to alu eelta asfalttiaseman siiloihin ja edelleen kuljettimia pitkin kuivausrumpuun. Kuivaus rum mus sa kiviaines kuivataan ja kuumennetaan öljynpoltossa syn ty vässä savukaasussa C lämpötilassa. Kuivausrummun lämpötila säätyy automaattisesti kiviaineksen lämpötilan mukaan. Kuivauksessa erottuva ki vi pö ly johdetaan kuivapussisuodattimeen. Kuuma kiviaines sekoitetaan sekoit ti mes sa sideaineen (bitumi) ja täyteaineen (kalkkifilleri) kanssa valmiiksi as falt ti mas sak si. Asfalttiaseman toiminta on automatisoitu ja toimintaa oh jataan tietokoneelta. Asfalttiaseman malli ja tyyppi tarkentuvat asfalttiaseman si joit ta mi sen tultua ajankohtaiseksi, jolloin asfalttiasemasta voidaan antaa tarkem pia tietoja viranomaiselle. Koska lähimmät asuinrakennukset sijoittuvat yli ki lo met rin etäisyydelle suunnitellusta laitoksesta, valtioneuvoston asetuksen as falt ti ase mien ympäristönsuojeluvaatimuksista (448/2010) mukainen vä himmäis etäi syys (150 metriä) täyttyy. Asfalttiaseman suunniteltu sijoittuminen on

6 esi tet ty nykytilannekartassa. Asfalttiaseman prosessikaavio on esitetty ha kemus asia kir jois sa. Asfaltin valmistustoimintaa harjoitetaan huhti - marraskuussa arkipäivisin (maa nan tai perjantai) klo välisenä aikana, mutta pääl lys tys töiden aikataulut (esim. vilkasliikenteisten teiden päällystys yöaikaan) voivat aiheut taa muutoksia toiminta-aikoihin. Asfalttiasema tuottaa päällystemassaa par haim mil laan noin t vuorokaudessa. Asfalttimassan arvioitu kes kimää räi nen tuotanto on noin t/tuotantovuosi ja arvioitu mak si mi tuo tan to noin t/tuotantovuosi. Asfalttiasema vaatii noin m 2 :n suu rui sen tilan, jonka maaperä tasataan tiiviillä murskeaineksella tehdyllä maa-ai nesker rok sel la. Asfalttiaseman merkittävimmät päästöt ovat pöly sekä typen oksidien, rik kidiok si di- sekä hiilidioksidipäästöt. Asfalttiasema on Tielaitoksen luokituksen mu kai nen A-luokan pölynpoistimella varustettu asema, jossa kiviaineksen kuu men nuk ses sa syntyvä pöly kerätään talteen ja kierrätetään takaisin massan valmistusprosessiin raaka-aineeksi. Sallittu pölyleijuma alittuu var muu della 150 metrin etäisyydellä. Asfalttiaseman energia tuotetaan dieselkäyttöisellä aggregaatilla. As falt ti aseman toiminnassa tarvitaan kiviaineksen lämmittämiseen raskasta polttoöljyä (kes ki mää rin noin 70 t/toimintavuosi) ja kevyttä polttoöljyä (noin 11 t/toi min tavuo si). Polttoöljyjä varastoidaan alueella vain toiminnan kannalta tarpeellisia mää riä. Raskas polttoöljy varastoidaan 20 m 3 :n ja kevyt polttoöljy 10 m 3 :n säi liöis sä. Asfalttimassaan tarvittava bitumi (keskimäärin 500 t/toimintavuosi) va ras toi daan 50 m 3 :n lämpöeristetyssä kaksoisvaipallisessa säiliössä. Bi tumin ylläpitolämmitys tehdään öljy- tai sähkölämmityksellä. Täyteaineena käytet tä vä kalkkifilleri varastoidaan erillisissä täytejauhesiiloissa, joista ne eivät pää se leviämään ympäristöön. Polttoöljyt, bitumi ja liuottimet varastoidaan varik ko alu een vallimaiselle kentälle, jonka maaperä on suojattu suojakalvolla ja täytetty hienojakoisella maa-aineksella. Asfalttiaseman toiminnassa käytetään seuraavia raaka-aineita: Raaka-aine Varastotilavuus Keskimääräinen Maksimi (tn) kulutus (tn/v) (tn/v) Kiviainesmurska murskeiden varastoalue Bitumi säiliö 50 m Täytejauhe täytejauhesiilot (kalkkifilleri) Raskas säiliö 20 m

7 polttoöljy Kevyt säiliö 10 m polttoöljy Voiteluaineet lukittava kontti 0,1 0,2 8.4 Toiminnassa muodostuvat jätteet Jätteitä voi muodostua alueella murskauksen ajaksi tuotavissa tilapäisissä toimis to- ja sosiaalitiloissa sekä mahdollisissa koneiden ja laitteiden yl lät tä vis sä pienissä huolloissa. Toiminnassa muodostuvat jätteet ja niiden käsittely sel vite tään tarkemmin kulloinkin työtä suorittavalta urakoitsijalta toiminnan al ku tarkas tuk sen yhteydessä. Syntyneistä jätteistä pidetään kirjaa. Yhdyskuntajätteet kerätään umpinaiseen jäteastiaan ja toimitetaan lop pu si joitet ta vak si Ylä-Savon jätehuolto Oy:n jätekeskukseen Peltomäkeen. Jäteöljyt va ras toi daan 0,5 m3:n säiliössä lukittavassa kontissa tai tilassa, esim. ag gregaat ti vau nun varastotilassa. Pienissä huoltotöissä syntyvät voiteluaine- ja liuo tin jä te, akut, öljysuodattimet ja likaantuneet trasselit varastoidaan myös lukit ta vas sa tilassa. Kaikki ongelmajätteet toimitetaan Ekokem Oy Ab:n toi mi pistee seen, josta ne ohjautuvat edelleen käsittelyyn. Mikäli alueelle si joi te taan kemiallinen käymälä, sen saniteettijätevedet tyhjennetään säiliöautolla ja toimi te taan Kiuruveden Kuorevirran jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Mahdol li ses ti toiminnan aikana likaantunut saviaines vallimaiselta suo ja-alu eel ta toimitetaan Ylä-Savon jätehuolto Oy:n Peltomäen jätekeskukseen kä si tel täväk si. Kiven louhinta- ja murskaustoiminnassa muodostuvat jätteet ja niiden kä sit te ly on seuraava: Jäte Muodostuva määrä Toimituspaikka (kg/murskaus) Yhdyskuntajäte 50 Peltomäen jätekeskus Romuakut 10 Ekokem Oy Kiinteä öljyjäte 2 Ekokem Oy Voiteluainejäte 320 Ekokem Oy Liuottimet 2 Ekokem Oy Saniteettivesi 50 Kuorevirran jä te veden puh dis ta- mo

8 Arvio Varttimäen maa-ainesalueen asfalttiasematoiminnoista syntyvien jät teiden määrästä on esitetty seuraavassa taulukossa. Asfalttiaseman toi min nassa muodostuu vuosittain noin 200 l jäteöljyä. Toiminnassa syntyvät vaaralliset jät teet varastoidaan taulukossa esitetyn mukaisesti ja toimitetaan Oy Ekokem Ab:lle käsiteltäväksi. Ongelmajätteistä pidetään kirjaa. Toiminnassa syntyvä yh dys kun ta jä te kerätään jäteastiaan ja toimitetaan kaatopaikalle. Pölyn erotuk ses sa syntyvä suodatinpöly käytetään prosessissa uudelleen. Asfalttiaseman toiminnassa muodostuvat jätteet ja niiden käsittely on seu raava: Jäte Muodostuva määrä Toimituspaikka (kg/a) Yhdyskuntajäte 500 Peltomäen jätekeskus Romuakut 10 Ekokem Oy Kiinteä öljyjäte 600 Ekokem Oy Voiteluainejäte 320 Ekokem Oy Liuottimet 2 Ekokem Oy 9. PÄÄSTÖT JA NIIDEN EHKÄISEMINEN 9.1 Päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin Varttimäen maa-ainesalue ei sijoitu pohjavesialueelle. Maa-ainesalueen lähin ve sis tö, Varttilampi, sijaitsee ottoalueesta noin 960 m:n etäisyydellä lou naassa. Lammen ja maa-ainesalueen välillä on suoalue. Kasvillisuuden ja pin tamaan poiston sekä kalliokiven oton seurauksena alueen pintavalunta on lisään ty nyt ja tulee lisääntymään luontaisesta määrästä. Asfalttiaseman toi minnas sa ei synny prosessivesiä tai muita jätevesiä. Pohja- ja pintaveden sekä maa pe rän pilaantuminen on mahdollista kuitenkin vain sellaisten on net tomuuk sien yhteydessä, joissa poltto- tai voiteluaineita pääsee vuotamaan maa han. Varttimäen louhosalueen pohjalle voi kertyä talven jälkeen sulamis- ja va luma ve siä johtuen louhosalueen pohjakallion tiiviydestä. Louhos pumpataan tar vit taes sa tyhjäksi sinne kertyneistä vesistä uppopumpulla ja vedet imey tetään louhosalueen länsipuolella sijaitsevaan metsään. Muita ve den kä sit te lyme ne tel miä alueelle ei ole tarve suunnitella, sillä vedet ovat puhtaita pin ta vesiä ja louhosalueelle kertyvän veden määrä on pieni. Pohja- ja pintaveden sekä maaperän pilaantumista ehkäistään varastoimalla työ ko nei den polttoaineet ja asfalttiasemalla käytettävät polttoöljyt, bitumi ja liuot ti met työmaakäyttöön tarkoitetuissa lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä,

9 jot ka on varustettu ylitäytönestimillä. Säiliöt sijoitetaan lisäksi savella tii vis tetyl le suoja-alueelle, jonka maaperä on suojattu suojakalvolla ja täytetty hie noja koi sel la maa-aineksella. Kyseiselle suoja-alueelle sijoitetaan myös ag gregaat ti vau nu. Muut kuin polttoaineet (esim. voiteluaineet) varastoidaan lu kit tavas sa tilassa, esim. aggregaattivaunun varastotilassa. Alueella on myös imeytysturvetta. Ympärivuotisesti maa-ainesalueella työsken te le vää pyöräkonetta ei säilytetä pysyvästi Varttimäen alueella, eikä alueel la tehdä koneiden huoltoa tai pesua. Toiminnassa noudatetaan erityistä va ro vai suut ta öljyjen ja muiden haitallisten aineiden maaperään pääsemisen es tä mi sek si. Alueella ei ole vesihuoltoa tai viemäriä, sillä kiviaineksen otossa ei käytetä vet tä. Vettä käytetään alueella tarvittaessa alueen pölyämisen estämisessä. Pö lyn si don taan tarkoitettu puhdas kasteluvesi tuodaan tarvittaessa alueelle säi liö au tol la. Kasteluvedet imeytyvät maaperään. Vettä käytetään alueella myös murskauslaitoksen sosiaalitiloissa, noin l/a. 9.2 Päästöt ilmaan Pölyä syntyy kalliokiven murskauksessa sekä lastauksessa. Myös toi minta-alu eel le kohdistuva liikenne voi aiheuttaa tietyissä sääolosuhteissa pö lypääs tö jä. Kalliokiveä murskattaessa leijumapitoisuus 0,4 mg/m3, 2 tuntia vapaas sa tilassa, alitetaan 300 metrin etäisyydellä. Pienempiin suo ja etäi syyksiin (<300 m) voidaan tarvittaessa päästä laitosten sijoitusratkaisuilla ja tek nisil lä toimilla. Kalliokiven murskauksen tekniset toimet ovat mm. murskaimen pö lyä vien vaiheiden kotelointi, kiviaineksen putoamiskorkeuden säätäminen ja murskekasojen mahdollinen kastelu. Myös ottorintaukset toimivat pölyn leviä mi sen estävänä suojana. Maa-ainesalueelle johtaa Salahmintieltä (maantie 595) murskepintainen liit tymä, jota käytetään ainoastaan maa-ainesalueelle liikennöintiin. Maa-ai nes alueel ta Salahmintielle kantautuvaa pölyä voidaan ehkäistä tarvittaessa kas te lemal la. Maa-ainesalueen tai teiden liittymän mahdollinen pölyäminen ei ai heuta haittaa lähimmille kiinteistöille. Asfalttiaseman toiminnassa pölyä syntyy pääsiassa syötettäessä kuivaa ki viai nes ta valmistusprosessiin. Asfalttiaseman pölypäästöjä voidaan verrata Tielai tok sen ohjeen mukaiseen A-luokan laitokseen, jossa syntyvä pö ly lei ju ma 0,4 mg/m3 (2 tuntia vapaassa tilassa) alittuu noin 150 metrin etäisyydellä. Pro ses sis sa kiviaineksen kuumennuksessa syntyvä kiviainespöly erotetaan imu il mas ta asfalttiaseman tyypistä riippuen esim. tekstiilisuodattimien avulla. Suo dat ti mien pölypäästö voidaan syöttää takaisin prosessiin. Asfalttiaseman mal li ja tyyppi tarkentuvat asfalttiaseman sijoittamisen tultua ajankohtaiseksi, jol loin asfalttiasemasta voidaan antaa tarkempia tietoja viranomaiselle. As faltti ase man toiminnasta voi aiheutua myös hajuhaittaa. Hajuhaitan eh käi se misek si bitumisäiliöt ovat suljettuja astioita ja bituminkierto tapahtuu suljetusti. Tä män lisäksi massakuormat peitetään välittömästi lastauksen jälkeen.

10 Seuraavassa taulukossa on esitetty Varttimäen maa-ainesalueelle si joi tet tavan siirrettävän asfalttiaseman laskennallisesti arvioidut päästöarvot vuosi, vuo ro kau si- ja tuntipäästöinä. Laskelmissa on käytetty polttoaineena raskasta polt to öl jyä, joka tuottaa kevyeen polttoöljyyn verrattuna enemmän erityisesti ty pen oksideja. Käytettävä polttoaine riippuu myös siirrettävän asfalttiaseman tyy pis tä ja mallista. Ilmapäästö Suurin vuosipäästö Keskimääräinen Suurin Suurin (t/vuosi) vuosipäästö tunti- vrk- (t/vuosi) päästö päästö (kg/h) (kg/h) Hiukkaset 0,04 0,02 0,02 0,27 Rikkidioksidi 0,14 0,07 0,06 0,93 Typen oksidit 1,2 0,6 0,5 7,7 Hiilidioksidi Toiminnassa käytettävien polttoöljyjen rikkipitoisuudet ovat VNa 689/2006 mu kai ses ti kevyellä polttoöljyllä enintään 0,10 painoprosenttia sekä raskaalla polt to öl jyl lä enintään 1,00 painoprosenttia. 9.3 Melu ja tärinä Melua syntyy kallion räjäytyksistä, murskaamisesta ja lastauksesta. Myös maa-ai nes alu een liikenne aiheuttaa melua, mutta vähäisemmässä määrin kuin edellä mainitut toiminnot. Melun syntyä ja syntyneen melun etenemistä py ri tään ehkäisemään eri tavoin. Alueelle on tehty melumittaus syyskuussa Melumittauksen mukaan murskauksesta aiheutuva melu ei aiheuta päivä oh je ar von ylitystä lähimmällä kiinteistöllä, saunarakennus Touhulalla ( ), joka sijaitsee 660 metrin etäisyydellä lounaassa. Murskauk sen tuottaman melun ei arvioida ylittävän ohjearvoja myöskään asuin kiinteis tö Ketopellolla ( ), joka sijaitsee metrin etäi syy del lä lounaassa. Murskauksen melua voidaan vähentää murskaimen, aggregaattivaunun ja varas to ka so jen sijoittelulla. Toiminta-alueella murskain sijoitetaan mah dol li simman lähelle ottorintausta, jolloin rintauksen seinämät toimivat meluvalleina. Myös toiminta-alueen ja asutuksen väliin jäävällä metsällä on melua vai menta va vaikutus. Kallion räjäytysten aiheuttama tärinä leviää hetkellisesti toiminta-alueen lä hiym pä ris töön havaittavasti. Toiminta-alueen lähikiinteistöt eivät sijaitse sa malla kalliomuodostumalla vaan karkearakeisella lajittuneella sora- tai hiek kamaal la. Lähikiinteistöjen sijoittuminen samalle tai erilliselle kal lio muo dos tumal le on rakennusten vaurioherkkyyttä ajatellen vähemmän vaurioita ai heutta va kuin tilanne, jossa rakennukset olisi perustettu löyhälle hiekka- tai sa vimaal le. Noin 500 metrin etäisyydellä louhoksesta sijaitsevalle, oletettavasti kar keal la hiekalle perustetulle, kiinteistölle sallittu heilahdusnopeus on noin

11 5,25 mm/s. Noin metrin etäisyydellä sijaitsevalle kiinteistölle vastaava ar vo olisi noin 4,5 mm/s. Ihmisen alttius erilaisille tärinäkokemuksille on hyvin yk si lö koh tai nen, mutta yleisesti 5-10 mm/s heilahdusnopeus havaitaan, mm/s koetaan epämiellyttävänä ja mm/s häiritsevänä. Tarvittaessa ennen louhinnan aloittamista lähimpien kiinteistöjen perustukset ja rengaskaivot voidaan katselmoida puolueettoman tarkastajan toimesta. Lou hin nan ajaksi lähikiinteistöihin voidaan asettaa tärinämittarit. Edellä mainit tu ja toimenpiteitä ei kuitenkaan oleteta tarvittavan lähikiinteistöjen suuren etäi syy den ja louhinnan pienten kertapanostusten vuoksi. Siirrettävällä asfalttiasemalla melua syntyy laitoksen käynnistä, työkoneista ja lii ken tees tä. Asfalttiaseman melu on tasaista. Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melun ohjearvot (melun A-painotettu kes ki ää ni ta so (ekvivalenttitaso)) ovat ympärivuotisesti asutuille kiinteistöille päi väl lä klo db(a) ja yöllä klo db(a) sekä loma-asu mi seen käytettäville alueille päivällä klo db(a) ja yöllä klo db(a). Asfalttiaseman tuottaman melun ei arvioida ylit tä vän em. ohjearvoja lähimmillä asutuilla kiinteistöillä yli kilometrin etäisyydellä Vartti mäen maa-ainesalueesta melun etäisyysvaimentumisen perusteella. As falt tiase man toiminnasta aiheutuva melu on huomattavasti louhinta- ja murs kaustoi min nois ta aiheutuvaa melua alhaisempaa, eikä sen voida olettaa le viä vän lähimpään häiriintyvään kohteeseen siten, että melulle asetetut ra ja-ar vot ylittyisivät. Lisäksi on huomioitava, että alueelle sijoitetaan siirrettävä as falt tiase ma vain yksittäisiä kertoja ympäristöluvan voimassaoloaikana. 9.4 Liikenne Varttimäen maa-ainesalue sijaitsee Remeskylässä Kiuruveden kaupungin kes kus tas ta noin 5 kilometrin etäisyydellä. Maa-ainesalue sijaitsee Sa lah mintien (seututie 595) pohjoispuolella. Salahmintie keskimääräinen vuo ro kau si liiken ne (KVL) oli Varttimäen maa-ainesalueen kohdalla vuonna , jos ta raskaita ajoneuvoja oli 60. Louhinnan ja murskauksen osalta alueelle liikennöi korkeintaan noin 200 raskas ta ajoneuvoa vuodessa. Liikenne tapahtuu jaksottaisesti, jolloin alueelta aje taan pois suurempaa määrää kiviainesta. Murskauksen aikana murs kaimen työntekijöiden henkilöautoliikenne lisää liikennöintiä alueelle. Lii ken nöintiä tapahtuu maanantaista perjantaihin klo välisenä aikana, tarvit taes sa myös lauantaisin. Alueen liikennöinti on riippuvainen vuodenajasta ja kiviaineksen kysynnästä. Talvella alueella on liikennöintiä huomattavasti vä hem män kuin kesällä. Valmis asfalttimassa kuljetetaan päällystettävälle alueelle kuorma-autoilla. Olet taen, että kuorma-auton asfalttimassakuorma on noin 20 tonnia ja toi minta vuo den tuotanto keskimäärin tonnia, asfaltin valmistuksesta johtuva vuo sit tai nen liikennemäärä on korkeintaan 500 raskasta ajoneuvoa.

12 Mikäli toimintavuotena tuotetaan asfalttimassaa t, toimintavuoden liiken ne mää rä on noin 1000 raskasta ajoneuvoa. Näin ollen as fal tin val mis tustoi min nas ta johtuva keskimääräinen päivittäinen liikenne alueelle on noin 2 4 kuormaa. Päällystysurakat voivat kuitenkin aiheuttaa jaksoja, jolloin liikenne on ilmoitettua keskiarvoa huomattavasti suurempaa. Liikenne pyritään kes kittä mään pääasiassa arkipäiviin (maanantai perjantai) klo vä liseen aikaan, mutta päällystystöiden aikataulut voivat vaikuttaa myös as falt tiase man liikennöinnin aikatauluihin. Bitumia ja kalkkifilleriä kuljetetaan asfalttiasemalle tuotannon aikana noin kaksi kertaa viikossa. Polttoaineen kuljetuksia on tuotantomääristä riippuen useita kertoja kuukaudessa ja samalla kuljetuksella täytetään sekä as falt ti ase man että tarvittaessa kivenmurskaamon polttoainesäiliöitä. 10. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakija arvioi, että maa-ainesten ottaminen ei tule merkittävästi vaikuttamaan alu een topografiaan, sillä ottoalue sijoittuu mäen harjalle, kohdistuen pääasias sa syvyyssuuntaan. Maa-ainesalue ei näy kaukomaisemakuvassa lä himmil le kiinteistöille pitkien etäisyyksien vuoksi. Maisemallinen haitta ei ole merkittävä, esimerkiksi ottorintaukset eivät näy pel to alu eel le, sen sijaan murskeen varastokasat voivat näkyä. Maisemallinen hait ta syntyy lähinnä puustopeitteen rikkonaisuutena. Maisemallinen haitta on suu rim mil laan maa-ainestenoton ollessa laajimmillaan, sillä tällöin puutteet alu een puustopeitteessä ovat suurimmillaan. Alueen maisemoinnin yh tey dessä lähimaisemakuva muuttuu luonnonmukaisemmaksi. Toiminnalla ei ole myöskään kiinteistöjen viihtyvyyttä heikentävää vaikutusta esim. melun ja pölyn osalta. 11. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Murskauksesta pidetään työmaapäiväkirjaa kulloinkin työhön valitun ura koit sijan toimesta. Työmaapäiväkirjaan merkitään toiminnan laatu, päivittäiset tuotan to mää rät, polttoaineiden kulutus, laitteiden huollot sekä mahdolliset poikkeus ti lan teet. Työmaapäiväkirja on lupaa valvovan viranomaisen saa ta vis sa. Muodostuneiden jätteiden ja ongelmajätteiden toimittamisesta pidetään kirjaa ja kuitit säästetään. Kirjanpito on lupaa valvovan viranomaisen saatavissa. Asfaltinvalmistusjaksoilla työhön valittu urakoitsija pitää toimintapäiväkirjaa, jo hon merkitään mm. päivittäiset tuotantomäärät, toiminta-ajat, käytetyt raaka-ai neet sekä laitteiden huollot ja mahdolliset poikkeustilanteet. Kirjanpito on lu paa valvovan viranomaisen saatavissa. 12. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

13 Mahdollisen onnettomuusriskin aiheuttavat työkoneiden vuotaminen, eri laisten poltto- ja voiteluaineiden murskauksen aikainen varastointi sekä murs kaimien ja asfalttiaseman mahdolliset tulipalot. Tavanomaisen maa-ainesten oton aikana alueella ei varastoida polttoaineita. Alueella varastoidaan polt toai nei ta vain murskaamisen aikana. Pohja- ja pintaveden sekä maaperän pilaantumista ehkäistään varastoimalla työ ko nei den polttoaineet ja asfalttiasemalla käytettävät polttoöljyt, bitumi ja liuot ti met työmaakäyttöön tarkoitetuissa lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä, jot ka on varustettu ylitäytönestimillä. Säiliöt sijoitetaan lisäksi savella tii vis tetyl le suoja-alueelle, jonka maaperä on suojattu suojakalvolla ja täytetty hie noja koi sel la maa-aineksella. Kyseiselle suoja-alueelle sijoitetaan myös ag gregaat ti vau nu. Muut kuin polttoaineet (esim. voiteluaineet) varastoidaan lu kit tavas sa tilassa, esim. aggregaattivaunun varastotilassa. Alueella on myös imeytys tur vet ta. Ympärivuotisesti maa-ainesalueella työskentelevää pyö rä ko net ta ei säilytetä pysyvästi Varttimäen alueella, eikä alueella tehdä koneiden huoltoa tai pesua. Toiminnassa noudatetaan erityistä varovaisuutta öljyjen ja muiden haitallisten aineiden maaperään pääsemisen estämiseksi. Murskauslaitteiston toimintahäiriöitä ja muita onnettomuuksia pyritään es tämään säännöllisellä huollolla sekä tarkkailuilla. Poikkeustilanteissa työkoneet tai murskauslaitteisto pysäytetään vian määrittämistä ja korjaamista varten. Mi kä li kyseessä on jonkin nestemäisen aineen vuoto, aloitetaan tor jun ta toi met välittömästi. Lisävuoto estetään ja vuotanut aine imeytetään imey tys ai neeseen. Likaantunut imeytysaine poistetaan ja toimitetaan käsiteltäväksi asianmu kai seen ja luvalliseen vastaanottopaikkaan esim. Ylä-Savon jä te huol to Oy:n Peltomäen jätekeskukseen. Mahdolliset polttoainevuodot säiliöistä imeyty vät suoja-alueen suojakalvon päällä olevaan maa-ainekseen, joka pois tetaan ja toimitetaan käsiteltäväksi asianmukaiseen ja luvalliseen vas taan ot topaik kaan. Asfalttiaseman toimintahäiriöitä ja onnettomuuksia pyritään estämään säännöl li sel lä laitteiston uusimisella, huollolla ja tarkkailulla. Tarkkailua tehdään se kä silmämääräisesti että automatiikan avulla. Koska asfalttiaseman toi min ta on automatisoitu, toiminnanohjausjärjestelmä antaa automaattisia hä ly tyk siä, esim. pölynpoistolaitteiston ylikuumenemisesta. Järjestelmä myös sam mut taa aseman toiminnan automaattisesti lämpötilan noustessa liian kor keak si. Murskauksessa ja asfalttiaseman toiminnassa käytetään asiantuntevia urakoit si joi ta, joilla on omat toimintaohjeet poikkeustilanteiden varalle. Hen ki lökun taa on yleensä myös koulutettu (esim. työturvallisuuskortti) toimimaan erilai sis sa poikkeus- ja onnettomuustilanteissa. Kaikista onnettomuuksista il moite taan Pohjois-Savon pelastuslaitokselle, Kiuruveden kaupungin ym pä ris tönsuo je lu vi ran omai sel le sekä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ym pä ris tökes kuk sel le.

14 Koska alue on vartioimaton ja sijainniltaan syrjäinen, alueella on ilkivallan riski. Tahaton joutuminen alueelle on estetty ottorintauksen merkitsemisellä huomio nau hal la ja kyltillä tulotien varressa. Myös alueen reunoille kasatut pin tamaat estävät osaltaan alueelle tahattoman joutumisen. 13. HAKEMUS PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA MUU TOK SEN- HAUS TA HUOLIMATTA Hakija hakee ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista toiminnan aloit ta mis lupaa muutoksenhausta huolimatta. Asfalttiaseman ensimmäinen toimintajakso on suunniteltu aloitettavan pian (vii koil la 31-32) ympäristöluvan lainvoimaiseksi tulon jälkeen. Mahdollista muu tok sen hakua varten haetaan samalla myös YSL 101 :n mukaista aloi tusoi keut ta. Toiminnasta ei hakemuksen mukaan aiheudu haittaa ym pä ris töl le eikä lähiasutukselle. Hakija esittää toiminnan aloitusoikeuden vakuudeksi 5000 vakuustalletusta. HAKEMUKSEN LIITELOMAKKEET Louhinnan ja murskauksen ympäristöluvan muutoshakemus Vart ti mäen maa-ainesalueelle Sijaintikartta (1:30 000) Lainhuutotodistus Pieni-Varttimäki Maa-alueen vuokrasopimus Naapuriluettelo Nykytilannekartta 1:2 000 Asfalttiaseman prosessikaavio Yksinkertaistettu petrografinen kuvaus Yleisölle tarkoitettu tiivistelmä 14. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 14.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Kiuruveden kaupungin il moi tustau lul la Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Kiu ru ve si-leh des sä. Kuulutuksesta on lisäksi annettu tieto erikseen niille asian osai sil le, joita asia erityisesti koskee Tarkastukset ja neuvottelut Ympäristönsuojelun tehtäväalue on käynyt toiminta-alueella murs kaus toi minnan tarkastuksella useaan kertaan vuosien välisenä aikana, joten ha ke muk sen käsittelyn yhteydessä ei pidetty erillistä tarkastuskäyntiä toi minta-alu eel la.

15 Lupahakemukseen liittyvä puhelinneuvottelu pidettiin Neu vot te lumuis tio on liitetty asiakirjoihin Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja. Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muis tu tuk sia tai esitetty mielipiteitä. Valmistelijan päätösehdotus: 15. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Ympäristölautakunta myöntää Savon Kuljetus Oy:lle ympäristöluvan kal lio kiven/so ran louhinnalle ja murskauslaitokselle sekä asfalttiasemalle Varttimäen maa-ai nes alu eel le tilalle Pieni-Varttimäki ( ). Hakemuksessa esi te tyn lisäksi on toiminnassa noudatettava lupamääräysten ehtoja Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Ympäristölautakunta hyväksyy Savon Kuljetus Oy:n YSL 101 :n mukaisen hake muk sen. Toiminta voidaan aloittaa noudattaen tässä lupamääräyksessä annet tu ja lupamääräyksiä huolimatta muutoksenhausta. Luvan saajan on ennen toiminnan aloittamista asetettava Ylä-Savon SOTE kun ta yh ty mäl le euron suuruinen vakuus niiden vahinkojen, haittojen ja kus tan nus ten korvaamisesta, jotka lupapäätöksen kumoaminen tai lu pa eh tojen muuttaminen valituksen johdosta voi aiheuttaa. Vakuus on asetettava oma vel kai se na pankkitakauksena, jonka edunsaajana on Ylä-Savon SOTE ky, tai pankkitalletuksena. Pankkitalletuksesta on toimitettava Ylä-Savon SO- TE ky:lle talletustodistus kuittaamattomuussitoumuksella Ylä-Savon SOTE ky:n hyväksi. 16. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset lupamääräykset 16.1 Toiminnassa saa käyttää vain toiminta-alueelta (tila Pieni-Varttimäki RN:o 12:124) otettuja maa-aineksia. Murskausta saa tehdä enintään 3 kuukaut ta vuodessa ja louhintaa 2 kuukautta vuodessa. Murskauksen toi min ta-aika on arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo Porauksen toimin ta-ai ka on arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo Ri kotuk sen ja räjäytysten toiminta-ajat ovat arkipäivisin maanantaista per jan tai hin klo Kuormaamisen ja kuljetusten toiminta-ajat ovat ar ki päi vi sin maanantaista perjantaihin klo

16 Asfalttiasema saa olla toiminnassa huhti-marraskuussa arkipäivisin maa nantais ta perjantaihin klo välisenä aikana. Tarvittaessa as falt ti aseman päivittäisen toiminta-ajan tilapäisestä muutoksesta voi poiketa val von tavi ran omai sen hyväksymällä tavalla. Perustelut: Toiminta-ajat ovat pääosin hakijan esittämiä. Hakemukseen lii tetyn meluselvityksen mukaan melun yöajan ohjearvot ylittyvät lähimmässä häiriin ty väs sä kohteessa, kun murskausmelun impulssimaisuus otetaan huo mioon. Hakemuksen mukaan päällystystöiden aikataulut voivat aiheuttaa muutos tar vet ta asfalttiaseman toiminta-aikoihin lähinnä yöajan suhteen. Ta pauskoh tai ses ti päivittäisestä toiminta-ajasta voidaan poiketa val von ta vi ran omaisen hyväksymällä tavalla. (YSL 8 ja 43, NaapL 17, VNa 800/2010 8, VNa 846/ ja 10 ) Ennen toiminnan aloittamista luvan saajan tulee selvittää räjäytyksistä ai heu tu van tärinän johtuvuus sekä selvittää lähikiinteistöjen katselmustarve (Tou hu la RN:o 12:139) toiminnan eri aikoina ja varmistaa sopivien rä jäh dys aine mää rien käyttö. Kenttien räjäytyksistä on ilmoitettava vähintään vuo ro kaut ta ennen lähikiinteistöjen omistajille. Lähiasutukselle on myös tie do tet ta va louhinta- ja murskaustyöstä vastuussa olevan tahon yhteystiedot. Perustelut: Määräys on tarpeen tärinästä aiheutuvien haittojen en nal ta eh käisyn varmistamiseksi. (YSL 43, NaapL 17 ) Melu, hiukkaset, pöly ja haju 16.3 Toiminnan tulee tapahtua siten, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän me lua ympäristöön. Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mu kaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Pintamaat, varastoitava louhe ja murs keen varastokasat tulee sijoittaa siten, että ne toimivat meluesteinä lä hiasu tuk sen suuntaan. Perustelut: Määräyksen toimenpiteillä ehkäistään meluhaittaa (YsL 42 ja 43, VNa 800/2010 6, Vna 846/ ) 16.4 Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toi min ta-alueel la siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi. Perustelut: Määräyksen toimenpiteillä ehkäistään meluhaittaa. Laitteiden kulu mi nen ja vanhentuminen voi lisätä niiden melupäästöjä.(ysl 42 ja 43, VNa 800/ ) 16.5 Poraus, murskaus, räjäytykset, ja muu melua aiheuttava toiminta lii ken ne mukaan lukien on suunniteltava ja toteutettava siten, että siitä aiheutuva me lu ei ylitä lähimpien asuinrakennusten pihapiirissä klo tasoa 55 db (L Aeq ) ja klo tasoa 50 db (L Aeq ). Loma-asuntojen pi ha pii ris sä melu ei saa ylittää tasoa 45 db (L Aeq ) ja klo tasoa 40 db (L Aeq ).

17 Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan meluhaittaa, tulee toi min nan har joit tajan selvittää melutaso mittauksin häiriintyvässä kohteessa. Mit taus ten tekijällä tulee olla riittävä kokemus ja asiantuntemus me lu mit tauk sis ta. Mittaustulokset tulee toimittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut: Määräyksessä on annettu raja-arvot melutasolle, joka toi min nas ta saa aiheutua ilman, että se aiheuttaisi terveyshaittaa lähimmissä häi riin ty vissä asuinkohteissa. Melutasorajat perustuvat asetukseen 800/2010, jossa melu ta son ohjearvot on säädetty raja-arvoiksi. Melumittaukset ovat tarpeen, jot ta saadaan selville laitoksen melutaso, jos sen epäillään ylittyvän. Mit taus tu losten perusteella voidaan arvioida tarvetta lisätä meluntorjuntatoimia tai muuttaa toimintaa muutoin. Mittaustulosten luotettavuuden kannalta on tar peen, että mittauksista vastaa ulkopuolinen taho, jolla on riittävät edellytykset mittaus ten tekemiseen. (YsL 5, 42, 43 ja 46, VNp 993/1992, VNa 800/2010 7, Vna 846/ ) Pölylähteet on teknisten mahdollisuuksien mukaan sijoitettava toi minta-alu een alimmalle kohdalle Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä sijoittamalla po raus vau nui hin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen es tä mi sen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan pu toavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdol li sim man pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pö lyä mis tä estävät suojat, kastelulla tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen es tä mi sen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasat ja ajoneu vo jen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toi min ta-alu een ulkopuolelle on estettävä. Mikäli toiminnasta epäillään ai heutu van pölyhaittaa voi valvova viranomainen edellyttää, että luvan saaja tekee tar vit taes sa hiukkaspitoisuusmittauksia. Mittausten tekijällä tulee olla riittävä ko ke mus ja asiantuntemus mittauksista. Mittaustulokset tulee toimittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle Asfalttiaseman toiminnan aiheuttamia pöly- ja hiukkaspäästöjä ja niiden le viä mis tä on rajoitettava sijoittamalla päästölähteet ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaisesti sekä käyttämällä pölynerotinlaitteistoja ja ko teloin te ja sekö tehostamalla palamisprosesseja tai käyttämällä muita parasta käyt tö kel pois ta tekniikkaa edustavia pöly- ja hiukkaspäästöjä vähentäviä mene tel miä. Laitoksen suodattimien asianmukaisesta toiminnasta on huo leh ditta va Asfalttiaseman toiminnan aiheuttaman hajun leviämisen estämiseksi ha ju läh teet on sijoitettava ympäristönkannalta parhaan käytännön mukaisesti. Ha jun leviämistä on torjuttava koteloineilla ja katteilla tai käyttämällä muutoin

18 ha jun tor jun nan kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. As falt ti mas sakuor mat on peitettävä välittömästi lastauksen jälkeen. Perustelut: Määräyksillä varmistetaan, että toiminnan ai heut tamas ta pölystä, hiukkaspäästöistä tai hajusta ei aiheudu lähikiinteistöillä terveys hait taa tai kohtuutonta viihtyvyyshaittaa. Pölyntorjunnan on oltava te hokas ta myös ajanjaksoina, jolloin veden käyttäminen pölyntorjunnassa ei ole mah dol lis ta. (YsL 42 ja 43, NaapL 18, VNa 800/ ja 13 ja Vna 846/2012 5, 6, 7 ) Maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojaaminen Toiminnasta ei saa aiheutua pohjaveden ja maaperän pilaantumisen vaa raa. Haitta-aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä pa rasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen Tukitoiminta-alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polt to ainei den ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pää sy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Poltto- ja voiteluaineiden sekä ke mi kaa lien varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä lä päi se mät tömiä ja reunoiltaan korotettuja Työkoneiden ja aggregaatin polttoainesäiliöt ja -putket on sijoitettava suo ja-alueil le. Suojarakenteeksi käy 50 cm paksu savesta tai siltistä ra ken nettu tiivis maakerros tai 0,5 mm vahvuinen polttoainetta kestävä muovi, jon ka päälle tulee 20 cm:n maakerros tai muu vastaava tiivis rakenne sekä va rus taa reunakorokkeella tai vastaavalla. Suoja-alueet tulee rakentaa riittävän laajaksi, jotta vahinkotilanteessa öljyt ja ke mi kaa lit on mahdollista kerätä talteen. Polttoainesäiliöiden suoja-alueen (reu na ko rok keen tai -vallin sisäpuolisen alueen) on ulotuttava vähintään metrin etäisyydelle alueilta, joilla käsitellään (mukaan lukien muun muassa säi liöiden täyttöletkut) tai joilla varastoidaan polttoaineita. Suojarakenteet on pidettävä kunnossa ja niiden kunto on tarkistettava päi vittäin Murskausaseman öljyä sisältävät alueet tulee suojata vähintään 50 cm pak sul la tiiviillä maa-aineskerroksella tai vastaavalla. Suoja-alueet on va rustet ta va reunakorokkeella tai -vallilla. Suoja-alueen tulee olla niin laaja, että vuo dot maaperään eivät ole mahdollisia Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi va luma-al taal li sia säiliöitä. Bitumisäiliöiden on oltava rakenteeltaan tiiviitä sekä kes tet tä vä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Kaikissa käytettävissä polt to aine säi liöi den jakelulaitteistoissa tulee olla ylitäytönesto ja laponesto. Säi liöi den

19 täyttöputket ja jakelulaitteet on oltava lukittuna, kun alueella ei työs ken nel lä. Säiliöiden täytöt on tehtävä valvotusti Koneiden huoltotoimenpiteet tulee pääsääntöisesti tehdä muualla kuin toi min ta-alu eel la. Mikäli alueella on tarpeen tehdä koneiden huoltoja, tulee käyt tää imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, jotka estävät polttonesteiden pää syn maaperään. Alueella ei saa tarpeettomasti säilyttää koneita tai lait teita Voiteluaineet ja muut ympäristölle vaaralliset aineet on varastoitava tiiviis sä astioissa katetussa tilassa, jonka lattia on tiivis ja voiteluaineita kestävä ja joka on varustettu korotetuilla reunoilla siten, että vuodot eivät pääse maape rään ja ne voidaan kerätä talteen. Asiattomien pääsy varastoon on es tet tävä lukitsemalla varasto silloin, kun alueella ei ole toimintaa. Voiteluaineiden tila päi nen kin varastointi suojaamattomalla paikalla on kielletty. Perustelut: Määräykset ovat tarpeen maaperän pilaantumisen es tä mi sek si. (YSL 7, 8, 42 ja 43, VNa 800/2010 9, Vna 846/ ) Mikäli toiminta-alueelta tulevista sade- ja hulevesistä voi aiheutua haittaa laskuojien ja lähivesistön vedenlaadulle, tulee vedet johtaa maastoon laskeu tusal taan kautta. Perustelut: Määräys on tarpeen, jos havaitaan kiintoaineksen aiheuttamaa sa men tu mis ta (YsL 7, 8, 42 ja 43, VNa 800/ ) Jätehuolto Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön roskaantumista, maaperän pilaan tu mis ta eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteitä ei saa polttaa eikä haudata. Hyötykäyttöön kelpaava jäte on lajiteltava erilleen ja toimitettava hyö dyn net tä väk si. Hyötykäyttöön kelpaamaton jäte on toimitettava kaa to paikal le, jolla on ympäristölupa jätteenkäsittelyyn. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoit taa keskenään tai niihin ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheutua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollon jär jestä mi sel le. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee niiden määrä, laatu sekä toi mi tus ai ka ja -paikka. Alueella ei saa varastoida vaarallisia jätteitä. Perustelut: Määräyksellä vähennetään pohjaveden ja maaperän pi laan tu misris kiä sekä ehkäistään roskaantumista (YSL 7, 8, 4 ja 45, JäteL 8, 12, 13, 16, 17, 18, 72, 73, 118, 119, 120, Jäteasetus (Vna 179/2012) 7, 8, 9, 11, 17, 20, VNa 800/ , Vna 846/ ) Luvan saajan on noudatettava toimintaan liittyvää kaivannaisjätteen jäte huol to suun ni tel maa (päivätty ). Jätehuoltosuunnitelmaa on ar-

20 vioi ta va ja tarvittaessa tarkistettava vuoden 2015 loppuun mennessä. Ar vioinnis ta on ilmoitettava valvovalle viranomaiselle. Perustelut: Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kai van naisjät teen käsittelemiseksi asianmukaisesti. (YSL 103 a ) Häiriö- ja poikkeustilanteet Mahdollisiin häiriötilanteisiin, jotka voivat aiheuttaa ympäristön pi laantu mi sen vaaraa tai terveyshaittaa, tulee varautua suunnitelmallisesti. Alueella työs ken te le vät on perehdytettävä häiriötilanteissa toimimista varten. Va hin kota pauk sis ta, kuten poltto- tai voiteluainevuodoista, on välittömästi ilmoitettava val vo val le viranomaiselle, paloviranomaiselle ja Pohjois-Savon ELY-kes kuksel le. Ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut ympäristölle haitalliset aineet on ke rät tä vä välittömästi talteen. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytys ai net ta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle Toiminta-alueen rakenteiden ja laitteistojen huollosta ja kun nos sa pi dosta on huolehdittava siten, että ne eivät käytön aikana vioitu tai muutu si ten, että toiminnasta aiheutuvien ympäristö- ja terveysvahinkojen riski li sään tyy Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on oltava riit tävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto. Laitteiden läheisyydessä on olta va hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa Poltto- ja voiteluaineet sekä muut kemikaalit on säilytettävä tur val li ses ti. Alueella olevat tiet on suunniteltava ja rakennettava pelastusajoneuvoille sovel tu vik si Asfalttiaseman toimintaan liittyvän pölynerottimen rikkoutuessa tai muun päästöjä olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa päästöjä aiheuttava toi min ta on välittömästi keskeytettävä, kunnes häiriö on korjattu Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminnalle on nimettävä vas tuuhen ki lö, jonka yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ennen toimin nan aloittamista. Yhteystiedot on pidettävä ajan tasalla Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle tulee estää. Perustelut: Haitalliset ympäristö-, terveys- ja viihtyisyysvaikutukset on es tettä vä ennalta tai, jos se ei ole mahdollista, niin haitat on minimoitava ja tor junta toi met on aloitettava mahdollisimman joutuisasti. Ilmoittaminen vi ran omai sille on tarpeen tiedonkulun varmistamiseksi sekä valvonnan ja viranomaisen oh jei den antamisen mahdollistamiseksi. (YSL 4, 7, 8, 43 ja 62, YSA 30, VNa 800/ , Vna 846/ )

21 Raportointi Luvan saajan on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimitettava val vo val le viranomaiselle laitoksen edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi seuraavat tiedot: Räjäytysten määrät ja päivämäärät Murskauslaitoksen ja asfalttiaseman toimintapäivät ja kokonaiskäyttötunnit Tiedot tuotteiden määristä Käytettyjen polttoaineiden sekä pääraaka-aineiden määrät ja laatu Toimenpiteet melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi Jätteiden määrä, varastointitapa ja toimituspaikat Tiedot häiriötilanteista ja niiden aikana syntyneistä päästöistä. Yhteenvedon perusteena oleva kirjanpito on säilytettävä vähintään kolme vuot ta. Perustelut: Raportointi- ja kirjanpitomääräykset ovat tarpeen valvontaa varten. (YSL 46 YSA 19, JäteL 118, 119, JäteA 20 ) Toiminnan aloittaminen ja lopettaminen sekä jälkihoito Kunkin toimintajakson aloittamisesta on ilmoitettava valvovalle vi ranomai sel le vähintään viikko etukäteen. Toimintajakson päätyttyä alue on siis tittä vä. Alueelta on poistettava koneet ja laitteet. Toiminnan lopettamisesta on il moi tet ta va valvovalle viranomaiselle, kun alueen siistimistyöt on tehty. Toiminnan olennaisista muutoksista sekä toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava valvovalle viranomaiselle. Kun alue poistetaan lopullisesti käytös tä, on kunnostettava tallaantuneet kulkuväylät ja suojausalueet. Perustelut: Määräykset ovat tarpeen tiedonkulun varmistamiseksi ja val vonnan mahdollistamiseksi. Alueen siistimisellä ehkäistään roskaantumista. (YSL 43, 81 ja 90, JäteL 72 ) 17. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muut ta mi seen on haettava ympäristölupa. (YSL 28 ) Luvanhaltijan on mennessä tehtävä hakemus toimivaltaiselle ympä ris tö lu pa vi ran omai sel le lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemuksessa on esi tet tä vä ainakin tiedot toiminnan nykytilasta, uusi maa-ai nes ten ot to suun nitel ma, mahdollinen uusi maa-aineslupa, selvitys toiminnan ym pä ris tö vai ku tuksis ta sekä selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisestä ja mahdol li suuk sis ta vähentää toiminnasta aiheutuvia ympäristöhaittoja. (YSL 55 )