Tavara- ja henkilöliikenteen ratapihojen kehityskuva 2035 KEHITTÄMIS- JA KORVAUSINVESTOINTITARPEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tavara- ja henkilöliikenteen ratapihojen kehityskuva 2035 KEHITTÄMIS- JA KORVAUSINVESTOINTITARPEET"

Transkriptio

1 LIIKENNEVIRASTON tutkimuksia ja selvityksiä PEKKA IIKKANEN TUOMO LAPP NIKO TUNNINEN MARKO NYBY Tavara- ja henkilöliikenteen ratapihojen kehityskuva 2035 KEHITTÄMIS- JA KORVAUSINVESTOINTITARPEET

2

3 Pekka Iikkanen, Tuomo Lapp, Niko Tunninen, Marko Nyby Tavara- ja henkilöliikenteen ratapihojen kehityskuva 2035 Kehittämis- ja korvausinvestointitarpeet Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 34/2013 Liikennevirasto Helsinki 2013

4 Kannen kuva: VR Track Oy ISSN-L ISSN ISBN Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi) ISSN-L ISSN ISBN Kopijyvä Oy Kuopio 2013 Julkaisua myy/saatavana Liikennevirasto PL HELSINKI Puhelin

5 3 Pekka Iikkanen, Tuomo Lapp, Niko Tunninen ja Marko Nyby: Tavara- ja henkilöliikenteen ratapihojen kehityskuva Liikennevirasto, suunnitteluosasto. Helsinki Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 34/ sivua ja 1 liite. ISSN-L , ISSN , ISBN , ISSN (pdf), ISBN (pdf). Avainsanat: ratapihat, tavaraliikenne, henkilökaukoliikenne, kehityskuva, toimenpideohjelma Tiivistelmä Ratapihojen infrastruktuuri on tulossa suurelta osin käyttöikänsä päähän ja ratapihojen raiteistomallit eivät vastaa aina muuttuneita käyttötarpeita. Tulevaisuudessa ratapihaverkon ylläpito nykyisessä laajuudessa on erittäin haastavaa, minkä vuoksi on tärkeää, että ratapihainvestoinnit kohdistetaan kuljetusjärjestelmän kustannustehokkuuden ja palvelutason kannalta mahdollisimman järkevästi. Tämä koskee sekä tavara- että henkilökaukoliikenteen ratapihojen investointeja. Tämän vuoksi Liikennevirastossa nähtiin tarpeelliseksi laatia selvitys, jossa arvioitiin, millainen on ratapihojen kehityskuva vuonna 2035 ja mitkä ovat tavara- ja henkilöliikenteen ratapihojen tärkeimmät kehittämis- ja korvausinvestointitarpeet vuoteen 2035 ulottuvalla aikajänteellä. Tavaraliikenteen ratapihojen kehityskuvassa ne ratapihat, joihin kohdistuu paljon liikennettä, mahdollistavat kustannustehokkaan ja korkean palvelutason omaavan kuljetusjärjestelmän kehittämisen. Vastaavasti henkilöliikenteen ratapihojen tulisi mahdollistaa junien sujuva ja häiriötön liikennöinti sekä junatarjonnan kasvattaminen matkustajakysynnän kehittymisen edellyttämällä tavalla. Tyypillisiä tavaraliikenteen ratapihojen nykyisiä puutteita ovat vetoraiteiden ja pitkien raiteiden puuttuminen, linjaosuuksia matalammat akselipainorajoitukset, sähköistyspuutteet, puutteelliset turvalaitteet ja vaihteiden keskityksen puute. Henkilöliikenteen ratapihoilla puutteet liittyvät yleisimmin mataliin laitureihin, laituri- ja laituriraidepituuksiin ja määriin, vaarallisiin laituripolkuihin sekä junien käyttövalmiushuoltovarustuksen puutteisiin. Työssä tunnistettiin ja priorisointiin myös yksittäisiä tehokkaita toimenpiteitä tavaraja henkilöliikenteen kustannustehokkuuden ja palvelutason kehittämiseksi. Kuljetusjärjestelmän toimivuuden ja kustannustehokkuuden kannalta merkittävimpiä kiireellisiä kehittämistarpeita on Kotkan, Haminan, Ykspihlajan, Kouvolan, Tampereen ja Alholman tavaraliikenteen ratapihoilla sekä Helsingin, Tampereen, Tikkurilan ja Riihimäen henkilöliikenteen ratapihoilla. Kiireellisimpiä korvausinvestointitarpeita on moniongelmaisilla Joensuun ja Kuopion tavara- ja henkilöliikenteen ratapihoilla sekä Vainikkalan, Oulun ja Niiralan tavaraliikenteen ratapihoilla. Suositeltavat toimenpiteet muodostavat yhteensä noin 600 miljoonan investointitarpeen, josta merkittävä osa on rakenteiden ja laitteiden kunnosta johtuvia korvausinvestointeja.

6 4 Pekka Iikkanen, Tuomo Lapp, Niko Tunninen och Marko Nyby: Utvecklingsbild av godstrafikens och persontrafikens bangårdar. Trafikverket, planering. Helsingfors Trafikverkets undersökningar och utredningar 34/ sidor och 1 bilaga. ISSN-L , ISSN , ISBN , ISSN (pdf), ISBN (pdf). Nyckelord: bangårdar, godstrafik, personfjärrtrafik, utvecklingsbild, åtgärdsprogram Sammanfattning Användningstiden för största delen av bangårdarnas infrastruktur börjar närma sig sitt slut och bangårdarnas spårsystem motsvarar inte alltid de ändrade användningsändamålen. I framtiden kommer det att vara mycket utmanade att upprätthålla bangårdsnätet i nuvarande utsträckning. Således är det viktigt att bangårdsinvesteringarna riktas på ett sätt som är möjligast konstandseffektivt och förnuftigt för transportsystemet och servicenivån. Detta gäller investeringar både i gods- och personfjärrtrafikens bangårdar. På grund av detta ansåg Trafikverket det nödvändigt att uppgöra en utredning där det undersöktes hurdan bangårdarnas utvecklingsbild skulle vara år 2035 samt vilka som kommer att vara de viktigaste utvecklings- och ersättningsinvesteringarna för gods- och persontrafikens bangårdar fram till år I godstrafikens utvecklingsbild skulle bangårdar med mycket trafik möjliggöra utvecklingen av ett kostnadseffektivt transportsystem med hög servicenivå. På motsvarande sätt borde persontrafikens bangårdar möjliggöra tågens smidiga och störningsfria trafikering samt ökandet av tågutbudet på det sätt som passagerarefterfrågan förutsätter. Nuvarande bangårdarnas typiska brister är avsaknandet av utdragsspår och långa spår, lägre axellastsbegränsningar än på bansträckorna, elektrifieringsbrister, bristfälliga säkerhetsanordningar och att växlarna inte är centraliserade. Bristerna på persontrafikens bangårdar berör oftast låga perronger, mängden och längden av perrongerna och perrongspåren, farliga perrongstigar och brister i driftberedskapsserviceutrustning. I utredningen identifierades och prioriserades enskilda effektiva åtgärder för att utveckla kostnadseffektiviteten och servicenivån i gods- och persontrafiken. Främsta brådskande utvecklingsbehoven med tanke på transportsystemets smidighet och konstandseffektivitet gäller godstrafikens bangårdar i Kotka, Fredrikshamn, Ykspihlaja, Kouvola, Tammerfors och Alholma samt persontrafikens bangårdar i Helsingfors, Tammerfors, Dickursby och Riihimäki. Mest brådskande ersättningsinvesteringsbehoven gäller gods- och persontrafiksbangårdarna i Joensuu och Kuopio som har flera brister samt bangårdarna i Vainikkala, Uleåborg och Niirala. De rekommenderade åtgärderna innefattade ett totalt investeringsbehov på 600 miljoner, varav en betydande del är ersättningsinvesteringarna som måste göras på grund av konstruktionernas och apparaternas skick.

7 5 Pekka Iikkanen, Tuomo Lapp, Niko Tunninen and Marko Nyby: Development strategy of the freight and passenger rail yards. Finnish Transport Agency, Planning. Helsinki Research reports of the Finnish Transport Agency 34/ pages and 1 appendix. ISSN-L , ISSN , ISBN , ISSN (pdf), ISBN (pdf). Keywords: rail yards, freight rail transport, long-distance passenger rail transport, development strategy, proposal for investments Summary A majority of Finland's existing rail yard infrastructure is nearing the end of its useful life while configurations no longer always meet changing operational needs. In the future, maintaining the current scope of the rail yard network will be very challenging, which is why it is important that rail yard investments are allocated judiciously towards cost-effectiveness and the level of service of the transport system. This applies to both freight and long-distance passenger rail yard investments. For this reason, the Finnish Transport Agency has elected to prepare a study to identify both a rail yard development strategy up to the year 2035, as well as the most important modernization and development investments needed for freight and passenger rail yards within the 2035 time span. In the prepared development strategy, rail yards with high volumes should enable a transport system which is cost-effective and provides a high level of service. Similarly, passenger rail yards should enable smooth and uninterrupted train traffic, as well as an increase in trains to meet growing travel demand. The common shortcomings of existing freight rail yards include inadequate length of both yard tracks and shunting necks, low axle load capacity relative to main lines, limitations on electrification, safety equipment shortcomings and a lack of centrallycontrolled switching operations. Passenger rail yard shortcomings include insufficient platform height, inadequate platform and rail lengths or amounts, higherrisk at-grade passenger crossings, and limitations due to inadequate lay-up cleaning and servicing equipment. The study also identified and prioritized targeted, effective investments for improving cost-effectiveness and overall level of service of freight and passenger rail traffic. Investments needed to improve transport system performance and cost-effectiveness are most urgent at the Kotka, Hamina, Ykspihlaja, Kouvola, Tampere, and Alholma freight rail yards, as well as the Helsinki, Tampere, Tikkurila, and Riihimäki passenger rail yards. The most urgent modernization investment needs for multi-level operational challenges are at the Joensuu and Kuopio freight and passenger rail yards, as well as the Vainikkala, Oulu and Niirila freight rail yards. Recommended measures require in total an approximately 600 million investment, of which a significant part is required for infrastructure modernization upgrades due to condition of structures and devices.

8 6 Esipuhe Ratapihojen infrastruktuuri on tulossa suurelta osin käyttöikänsä päähän ja ratapihojen raiteistomallit eivät vastaa aina muuttuneita käyttötarpeita. Tulevaisuudessa ratapihaverkon ylläpito nykyisessä laajuudessa on hyvin haastavaa, minkä vuoksi on tärkeää, että ratapihoihin suoritettavat investoinnit voidaan kohdistaa kuljetusjärjestelmän kustannustehokkuuden ja palvelutason kannalta mahdollisimman järkevästi. Liikennevirastossa käynnistettiin keväällä 2012 selvitys, jonka tavoitteena oli laatia tavara- ja henkilöliikenteen ratapihojen kehityskuvat 2035, selvittää ratapihojen nykyistä käyttöä ja puutteita sekä laatia ratapihojen suositeltavat, priorisoidut toimenpiteet. Kehityskuvassa arvioitiin ratapihojen tulevia käyttötarpeita ja roolia osana kuljetusjärjestelmää sekä määritettiin tavoitteena olevan palvelutason kuvaus. Kehityskuva 2035 sisältää myös tavara- ja henkilöliikenteen ratapihojen luokituksen, jota käytettiin toimenpiteiden priorisoinnin apuvälineenä. Tilaajan projektipäällikkönä ja ohjausryhmän puheenjohtajana toimi rautateiden tavaraliikenteen asiantuntija Timo Välke Liikennevirastosta. Ohjausryhmän jäseninä olivat lisäksi yksikön päällikkö Siru Koski, projektipäällikkö Jouni Juuti ja henkilöliikenneasiantuntija Arja Aalto Liikennevirastosta, tuotantopäällikkö Tero Kosonen ja strateginen suunnittelija Nina Mähönen VR Transpointista sekä liikennesuunnittelupäällikkö Juho Hannukainen VR Matkustajaliikenteestä. Työn aikana kuultiin Liikenneviraston liikenteenohjauksen, turvalaitteiden ja kunnossapidon asiantuntijoita sekä HSL:n, Proxion Train Oy:n ja Ratarahti Oy:n edustajia. Työn aikana on pidetty useita työpajoja, joissa on arvioitu toimenpidetarpeita, toimenpiteiden vaikutuksia ja priorisointia. Selvitys on tehty Ramboll Finland Oy:n ja VR Track Oy:n yhteistyönä. Ramboll Finland Oy vastasi ratapihojen kehityskuvista ja raportoinnista. VR Track Oy vastasi nykytilanteen kartoituksesta ja toimenpiteiden määrittämisestä. Selvityksen projektipäällikkönä toimi Pekka Iikkanen ja projektisihteerinä Tuomo Lapp Ramboll Finland Oy:stä. VR Track Oy:ssä työhön osallistuivat Mikael Anttonen (vastuuhenkilö), Niko Tunninen, Marko Nyby, Tiina Kiuru ja Martta Peltola. Selvityksen keskeiset tulokset ja suositukset on esitetty tässä loppuraportissa. Ratapihojen nykytilanteen kartoituksen yksityiskohtaiset tulokset on koottu erilliseen kansioon. Helsingissä syyskuussa 2013 Liikennevirasto Suunnitteluosasto

9 7 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Selvityksen lähtökohdat Selvityksen tavoitteet ja sisältö TAVARALIIKENTEEN RATAPIHOJEN KEHITYSKUVA Tavoitetilan kuvaus Ratapihojen käyttötarpeet Ratapihat osana kuljetusjärjestelmää Ratapihojen käyttötarpeiden kehitysnäkymät Nykyiset kuljetus- ja junamäärät Toimintaympäristön muutokset ja kuljetuskysynnän kehitys Kuljetusjärjestelmän kehitys Ratapihojen tulevat roolit ja käyttötarpeet Ratapihojen luokittelu Luokittelun perusteet Ratapihaluokat HENKILÖLIIKENTEEN RATAPIHOJEN KEHITYSKUVA Tavoitetilan kuvaus Ratapihojen käyttötarpeet Ratapihojen käyttötarpeiden kehitysnäkymät Nykyiset matkustajamäärät Kysynnän kehittyminen Matkustajamäärien kehitysarviot ja ennusteet Kuljetusjärjestelmän muutosten vaikutus Ratapihojen luokittelu Luokittelun perusteet Ratapihaluokat NYKYTILANTEEN KARTOITUS Kartoituksen lähtökohdat Teknisen kansion sisältö Keskeiset puutteet ratapihoilla Tavaraliikenteen ratapihat Henkilöliikenteen ratapihat Radanpidon toiminnot MERKITTÄVIMMÄT RATAPIHAKOHTAISET KEHITTÄMIS- JA KORVAUSINVESTOINTITARPEET TOIMENPITEIDEN ARVIOINTI JA PRIORISOINTI Toimenpiteiden määrittäminen ja arviointi Suositeltavat toimenpiteet ja niiden vaikutukset Tavaraliikenteen ratapihat Henkilöliikenteen ratapihat Toimenpidekorit Toimenpidekori I Toimenpidekori II Toimenpidekori III... 69

10 8 7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Ratapihojen käyttötarpeiden kehitys Ratapihojen kehityskuva Ratapihojen nykyiset puutteet ja kehittämis- ja korvausinvestointitarpeet Investointitarpeet LIITTEET Liite 1 Toimenpidekorien investoinnit

11 9 1 Johdanto 1.1 Selvityksen lähtökohdat Ratahallintokeskus laati vuonna 2004 tavaraliikenteen ratapihavision ja -strategian vuodelle Ratapihavisio oli kuvaus vuoden 2025 ratapihatoimintojen ja kuljetusjärjestelmän tavoitetilasta. Ratapihavisiossa ratapihat jaettiin pääteratapihoihin, pääsolmuratapihoihin ja perussolmuratapihoihin. Laaditun strategian mukaan tavoitteena oli saada rataverkko vastaamaan paremmin kuljetusasiakkaiden tarpeita. Ratapihavisiossa esitetty ensisijainen toimenpide oli keskusjärjestelyratapihojen eli pääsolmujen toiminnan kehittäminen. Tämän jälkeen voidaan siirtyä alemman ratapihaverkon kehittämiseen. Visiossa arvioitiin suorien junien osuuden lisääntyvän, minkä vuoksi alemman ratapihaverkon kehittämisessä on tarkoituksenmukaista keskittyä pääteratapihojen kehittämiseen. Vuoden 2004 selvityksen jälkeen rautatiekuljetusten kilpailukyky on selkeästi heikentynyt ja kuljetusmäärät ovat pudonneet noin viidenneksen. Kilpailukyky on heikentynyt erityisesti vaunuryhmäkuljetuksissa, joissa vaunuja joudutaan järjestelemään useaan kertaan matkan aikana. Tämä on osittain johtanut siihen, että suorien junien osuus liikenteestä on kasvanut. Kuljetusjärjestelmän muutosten vuoksi ratapihojen käyttötarpeet ovatkin muuttuneet merkittävästi niiden rakentamisen jälkeen. Vaunujen järjestelyyn tarvittavien raiteiden suuren määrän sijasta tulevaisuudessa tarvitaan aikaisempaa enemmän pitkiä raiteita. Henkilöliikenteen ratapihoille ei ole aikaisemmin laadittu kattavaa kehittämisselvitystä. Merkittävimmille ratapihoille on laadittu erillisiä kehittämissuunnitelmia ja joidenkin ratapihojen parantaminen on suunniteltu linjaosuuksien kehittämishankkeiden yhteydessä. Kattavan kehittämisselvityksen puuttuminen on kuitenkin aiheuttanut sen, että suurin osa henkilöliikenteen ratapihoista on jäänyt kokonaan ilman tarkastelua. Liikenneviraston käynnistämän Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelman yhtenä tavoitteena on määrittää rautateiden henkilöliikennepaikkojen palvelutasotavoitteet, nykytila ja kehittämistarpeet. Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma keskittyy ensisijaisesti asemien matkustajapalveluun liittyviin fasiliteetteihin. Henkilöliikenteen ratapihojen käyttötarpeisiin vaikuttaa erityisesti niiden rooli rataverkolla ja valtakunnallisessa vakioaikataulujärjestelmässä. Useissa tärkeissä solmukohdissa laiturikapasiteetti rajoittaa jo nykytilanteessa junatarjonnan kehittämistä. Suurin osa henkilökaukoliikenteen junavuoroista päättyy Helsinkiin, mikä yhdessä voimakkaasti kasvaneen pääkaupunkiseudun lähiliikenteen kanssa on aiheuttanut sen, että useat Etelä-Suomen henkilöratapihat ovat muodostuneet rataverkon välityskyvyn pullonkauloiksi. Tavara- ja henkilöliikenteen toimintojen lisäksi ratapihoilla on myös radanpitoon (kunnossapito, ylläpito ja rakentaminen) liittyviä toimintoja, jotka keskittyvät pääasiassa rataosien risteyskohdissa sijaitseville ratapihoille. Lisäksi linjaosuuksilla tarvitaan erillisiä seisonta- ja kuormausraiteita. Radanpidon toiminnoille varatut alueet, raiteet ja varusteet vaikuttavat suoraan radanpidon toimintaedellytyksiin ja kustan-

12 10 nuksiin. Tämän vuoksi tarpeet tulee ottaa huomioon ratapihojen kehittämishankkeiden yhteydessä. Oman haasteensa ratapihojen käytölle asettaa ratapihojen jatkuvasti kasvava korjausvelka. Tulevaisuudessa ratapihaverkkoa ei voida ylläpitää nykyisessä laajuudessa, minkä vuoksi on tärkeää, että ratapihoihin kohdistettavat investoinnit voidaan kohdistaa kuljetusjärjestelmän kustannustehokkuuden ja palvelutason kannalta mahdollisimman järkevästi. Tämä koskee sekä tavara- että henkilöliikenteen ratapihojen investointeja. Tämän vuoksi Liikennevirastossa on nähty tarpeelliseksi laatia tavara- ja henkilöliikenteen ratapihojen kehittämisselvitys, jossa arvioidaan tavara- ja henkilöliikenteen ratapihojen tärkeimmät toimenpidetarpeet vuoteen 2035 ulottuvalla aikajänteellä. 1.2 Selvityksen tavoitteet ja sisältö Selvityksen tavoitteena oli laatia tavara- ja henkilöliikenteen ratapihojen kehityskuvat 2035, selvittää ratapihojen nykyistä käyttöä ja puutteita sekä laatia ratapihojen suositeltavat, priorisoidut toimenpiteet. Kehityskuvassa arvioidaan ratapihojen tulevia käyttötarpeita ja roolia osana kuljetusjärjestelmää sekä määritetään tavoitteena olevan palvelutason kuvaus. Tavara- ja henkilöliikenteen ratapihojen kehityskuvan on tarkoitus ohjata ratapihojen peruskorjausta ja kehittämistä niin, että se tukee mahdollisimman tehokkaasti tavaraja henkilöliikenteen kuljetusjärjestelmän kehittymistä sekä kuljetusten ostajien ja matkustajien palvelutaso-odotuksia. Kehityskuva 2035 sisältää myös tavara- ja henkilöliikenteen ratapihojen luokituksen, jota voidaan käyttää mm. toimenpiteiden priorisoinnin apuvälineenä. Luokitusta voidaan tarkistaa, jos ratapihojen käyttötarpeissa tapahtuu muutoksia kuljetuskysynnän kasvun, vähenemisen tai kuljetusjärjestelmän ja junien ominaisuuksien muuttumisen vuoksi. Selvitykseen sisältyi ratapihojen nykytilanteen kartoitus, jossa selvitettiin ratapihojen nykyistä käyttöä, ratapihojen liikenteelliseen toimivuuteen ja kuntoon liittyviä puutteita sekä radanpidon toimintoja ja raidetarpeita. Nykytilanteen kuvaus muodosti yhdessä kehityskuvan 2035 kanssa lähtökohdan ratapihojen toimenpidetarpeiden arvioinnille ja määrittämiselle. Tavaraliikenteen osalta selvitys on rajattu nykyisin vaunukuormaliikennettä palveleviin ratapihoihin lukuun ottamatta raakapuun lastauspaikkoja, joiden osalta Liikennevirasto on laatinut vastaavan selvityksen 1 vuonna Henkilöliikenteen osalta selvitys on rajattu ratapihoihin, jotka toimivat kaukoliikenteen asemina. Lisäksi on poikkeustapauksina tarkasteltu liikennepaikkoja, joilla on nähty olevan erityinen vaikutus asemien tai ratalinjan toimivuuteen. 1 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 31/2011.

13 11 Työ jakautui seuraaviin osavaiheisiin (kuva 1): 1. Tavara- ja henkilöliikenteen ratapihojen kehityskuvan 2035 määrittäminen ratapihojen nykyiset ja tulevat käyttötarpeet (liikenteen kysynnän ja kuljetusjärjestelmän muutosten vaikutukset) ratapihat osana kuljetusjärjestelmää (ratapihojen tulevat roolit) ratapihojen luokittelun perusteet ja ratapihojen luokat 2. Nykytilanteen kartoitus ja toimenpidetarpeet ratapihojen liikenteen kuvaus ja raiteiden käyttötarkoitukset kuvaus tunnistetuista nykytilan ongelmista raiteiston tekniset ominaisuudet ja kuntopuutteet 3. Toimenpidetarpeiden arviointi 4. Suositeltavien toimenpiteiden määrittäminen ja vaikutusten arviointi toimenpiteiden priorisointi ja vaikuttavuuden arviointi toimenpidekorien määrittäminen. Toimintaympäristön ja kysynnän muutostekijät teollisuustuotannon kehitys uudet kaivokset kuljetusjärjestelmän muutokset henkilöliikenteen kehittyminen uusien rautatieyritysten tulo markkinoille asiakkaiden palvelutasoodotukset Tavara- ja henkilöliikenteen ratapihojen kehityskuvat 2035 tavoitetilan palvelutaso ratapihojen käyttötarpeet ratapihojen luokittelu Toimenpidetarpeet Ratapihojen nykytilanteen kartoitus raiteiston käyttö tekniset ominaisuudet liikenteelliset puutteet kuntopuutteet Toimenpiteet Toimenpiteiden arviointi ja priorisointi toimenpidekorit Kuva 1. Työn osavaiheet ja kulku.

14 12 2 Tavaraliikenteen ratapihojen kehityskuva Tavoitetilan kuvaus Tavaraliikenteen tavoitetilassa ratapihat mahdollistavat kustannustehokkaan ja korkean palvelutason omaavan kuljetusjärjestelmän sekä kapasiteetin riittävyyden käyttötarpeisiin nähden. Tavoitetilanteessa vaihtotöiden ohjaus on järjestetty joustavasti ja on varmistettu, ettei ratapihan käytön tehokkuus heikenny kilpailutilanteessa. Käyttötarpeisiin vaikuttavat ratapihan rooli kuljetusjärjestelmässä ja liikenteen määrä. Ratapihat palvelevat kysynnän mukaisesti sekä suoria asiakasjunia että vaunuryhmäliikenteen junia. Osa ratapihoista toimii myös kokojunilla hoidettavan suuryksikköliikenteen solmukohtina. Asiakasjunien ja muiden kokojunien käyttötarpeiden palvelutaso-odotukset kohdistuvat sujuvaan ja turvalliseen liikennöintiin. Ratapihojen tärkeimpiä ominaisuuksia näiden palvelutasotekijöiden kannalta ovat raiteiden määrän ja pituuden riittävyys liikennekysyntään ja reitin tavoitteelliseen junapituuteen nähden. Suuryksikköliikennettä palvelevilla ratapihoilla edellytetään lisäksi riittäviä suuryksikköjen varastokenttiä ja käsittelylaitteistoja. Vaunuryhmäliikenteen palvelutaso-odotukset kohdistuvat erityisesti vaunujen järjestelyn sujuvuuteen, tehokkuuteen ja turvallisuuteen. Sujuvuus ja tehokkuus edellyttävät, että vaunujen järjestely voidaan hoitaa mahdollisimman pienin vaihtotyöliikkein ja mahdollisimman vähäisin resurssein. Näiden palvelutaso-odotusten kannalta ratapihojen tärkeimpiä ominaisuuksia ovat raiteistomallin toimivuus, raiteiden määrä ja pituudet, turvalaitteiden taso ja vaihteiden keskittäminen. Turvallisuuden merkitys korostuu ratapihoilla, joilla järjestellään vaarallisten aineiden kuljetusten (VAK) vaunuja. Näillä ratapihoilla vaaditaan erityisesti raiteiden ja laitteiden hyvää kuntoa. 2.2 Ratapihojen käyttötarpeet Ratapihat osana kuljetusjärjestelmää Ratapihat ovat tärkeä osa rautatiekuljetusten järjestelmää. Ratapihojen käyttötarpeita ovat mm. vaunujen järjestely, veturin vaihto, junien kohtaaminen ja linjalle pääsyn odotus, vaunujen lastaus ja purku, vaunujen säilytys, veturin tankkaus ja varikkotoiminta (kuva 2).

15 52 13 juna saapuu juna lähtee linjaliikenne junanmuodostus seisonta ja odotus terminaalitoiminnot vaihtotyöt: saapuvien vaunujen järjestely ja jako vaihtotyöt: lähtevien vaunujen nouto ja järjestely suora kokojuna terminaaliin suora kokojuna terminaalista Kuva 3.3 Ratapihatoiminnot. (Mäkelä & Tanhuamäki 2004) Kuva 2. Ratapihojen keskeiset liikenteelliset toiminnot (lähde: RHK julkaisuja A 5/2008). Toiminnot, joita ratapihalla tehdään, riippuvat kuljetusyrityksen asiakkaiden tarpeista ja liikenteenhoidon Ratapihan käyttötarve perusperiaatteista, on keskeisesti ratapihan riippuvainen sijainnista siitä millaisia rataverkolla junia ratapiha ja suhteessa palvelee: ratapihan infrastruktuurista ja sen käytettävyydestä toimintoihin. kuljetusketjuihin, Perussolmuratapihat ovat toiminnallisesti erilaisia ja erikokoisia, eikä sijainti rataverkolla Kokojunat kuvaa ovat niiden ilman roolia kokoonpanomuutoksia kuljetusjärjestelmässä. lähtöpaikasta määräpaikkaan kulkevia junia. Kokojunia käytetään kuljetuksissa, joissa vaunukaluston kierto ja kuljetuksen Ratapihojen nopeus on rakenne erityisen ja tärkeää. layout Tällaisia vaikuttavat junia ratapihatoimintojen ovat mm. perusteollisuuden toteuttamiseen. asiakasjunat Laskumäkiratapihojen suuryksikkökuljetuksia määrä on palvelevat Suomessa TK-junat. vähentynyt, Kokojunien ja perussolmuista keskeiset tarpeet laskumäkitekniikka ratapihoilla ja on käytössä liittyvät linjaliikenteeseen enää Riihimäellä. ja linjalle Pieksämäellä pääsyn odotukseen. ratapiha on Liikennöintiin raiteistoiltaan sisälly ja tarvetta korkeusasemiltaan vaihtotöiden edelleen suorittamiseen perinteinen järjestelyratapiha, kuljetuksen aikana. mutta Poikkeuksen vaihtotyöt voivat tehdään muo-dostaa nykyään mäen tuotantolaitosten yli tasamaavaihtotyömenetelmällä. ja satamien ratapihat, Muilla kun niiden perussolmuratapihoilla kuormaus- ja purkaus raiteet työskennellään eivät tasamaaolosuhteissa. ole riittävän pitkiä Myös koko junalle. tulevaisuudessa Tällöin junia tasamaatyöskentely joudutaan paloittelemaan. on tämän kokoluokan ratapihojen työskentelytapa. Sijainnistaan johtuen Riihimäki saattaa säilyä erikoistapauksena Vaunuryhmäjunat pääsolmuratapihoja muodostuvat tukevien nimensä ja tarvittaessa mukaisesti korvaavien erikokoisista tehtäviensä vaunuryhmistä, vuoksi. joita yhdistellään kuljetuksen aikana toisten vaunuryhmien kanssa, koska pienten Ratapihan vaunuryhmien toiminnot vetäminen heijastuvat omana siellä junana sovellettaviin ei ole yleensä teknisiin taloudellisesti ratkaisuihin (ks. kannattavaa. luku 3.4). Se, mitä Vaunuryhmäkuljetusten asiakkaita rautatiekuljetukset tarpeet ratapihoilla ja ratapihatoiminnot liittyvät erityisesti palvelevat, junien muodostukseen, vaikuttaa myös toimintoihin vaunujen ja järjestelyyn siihen, missä sekä niitä jakoon tehdään. asiakasraiteille Erityisesti silloin ja kuormauspaikoille. kun asiakaskunta muuttuu, Yhden toimintatavat vaunuryhmän tai ainakin kuljetukseen toiminnan sisältyy aikataulut tyypillisesti todennäköisesti 4 5 vaihtotyötapahtumaa muuttuvat. Kuljetukset yhdensuun-jtaisen matkan voivat aikana. myös siirtyä fyysisesti eri ratapihatoiminnot paikkaan.

16 14 Ratapihojen keskeiset tekniset ominaisuudet Ratapihojen liikenteellisen palvelutason kannalta tärkeitä ominaisuuksia ovat ratapihan raiteistomallit, raiteiden pituudet, määrät ja akselipainot sekä ratapihojen vaihtotyön liikenteenohjauksen järjestämisen toteutustapa sekä turvalaitteiden taso. Ratapihan raiteistomallin tulee mahdollistaa ratapihan toimintojen sujuva toteuttaminen, mikä tarkoittaa, että keskeisille toiminnoille on selkeästi erotetut alueet. Junien kokoamiseen ja lajittelun tarkoitetut raiteistot on lähtökohtaisesti erotettu linjaliikenteestä veto- tai turvaraiteilla. Ratapihan raidepituuksien lähtökohtana ovat kuljetusreittien mukaiset tavoitepituudet. Reiteillä Vainikkala Kouvola Kotka/Hamina ja Imatrankoski Luumäki tavoitepituus on 1100 metriä ja reiteillä Vartius Oulu Kokkola Ykspihlaja, Kontiomäki Iisalmi Ylivieska sekä Kouvola Sköldvik 925 metriä. Rataverkon muilla osilla tavoitepituus on 750 m. Tavoitepituuden tulee täyttyä yhdellä tai useammalla junaliikenteen käytössä olevalla sivuraiteella liikennetarpeesta riippuen. Raiteiden määrän mitoitus perustuu liikenteelliseen tarpeeseen. Raiteistolla tulee lisäksi olla riittävästi junakulkutieraiteita. Raiteiston teknisten ominaisuuksien tulee olla riittävät liikenteen kuormitukseen nähden (tarve korostuu erityisesti 250 kn akselipainon reiteillä sekä VAK-ratapihoilla). Vilkasliikenteisillä ratapihoilla on tärkeää, etteivät mm. kiskopainot ja raiteiden kiinnitystapa johda kustannustehokkuutta heikentävien alhaisten nopeusrajoitusten käyttöön. Turvalaitevarustuksella ja vaihteiden keskityksen laajuudella on merkittävä vaikutus ratapihan toimintojen tehokkuuteen ja turvallisuuteen. Nykyaikainen turvalaitevarustus mahdollistaa ratapihan kauko-ohjauksen sekä lähitulevaisuudessa asetinlaitteen etäkäyttöön perustuvan työmenetelmän käyttöönoton. Ratapihalla raiteiden sähköistyksen tulee lähtökohtaisesti kattaa linjaliikenteen operointiin sekä saapuvien ja lähtevien junien tarpeisiin käytetyt raiteet (myös tarvittavat sähköveturin siirtoihin käytettävät raiteet). Kuormaus- ja huoltoraiteiden sekä ratapihalta erkanevien teollisuusraiteiden sähköistys perustuu erilliseen tarveharkintaan. Asiakasjunien ja muiden kokojunien käyttötarpeiden palvelutaso-odotukset kohdistuvat sujuvaan ja turvalliseen liikennöintiin. Ratapihojen tärkeimpiä ominaisuuksia näiden palvelutasotekijöiden kannalta ovat raiteiden määrän ja pituuden riittävyys liikennekysynnän ja reitin tavoitteellisen junapituuden suhteen. Suuryksikköliikennettä palvelevilla ratapihoilla edellytetään lisäksi riittäviä suuryksikköjen varastokenttiä ja käsittelylaitteistoja. Vaunuryhmäliikenteen palvelutaso-odotukset kohdistuvat erityisesti vaunujen järjestelyn sujuvuuteen, tehokkuuteen ja turvallisuuteen. Sujuvuus ja tehokkuus edellyttävät, että vaunujen järjestely voidaan hoitaa mahdollisimman pienin vaihtotyöliikkein ja mahdollisimman vähäisin resurssein. Näiden palvelutaso-odotusten kannalta ratapihojen tärkeimpiä ominaisuuksia ovat raiteistomallin toimivuus, raiteiden määrä ja

17 15 pituudet, turvalaitteiden taso ja vaihteiden keskittäminen. Turvallisuuden merkitys korostuu ratapihoilla, joilla järjestellään VAK-kuljetusten vaunuja. Näillä ratapihoilla vaaditaan raiteiden hyvää kuntoa. Väylänpidon kustannustehokkuuden yksi lähtökohta on myös, että ratapihoilla on käytettävissä radanpidon edellyttämät tukikohta- ja kuormausraiteet sekä radanpidon kaluston seisontaraiteet. Liikenteenohjaus Liikenteenohjauksella tarkoitetaan junien kulkuteiden turvaamista ja lupien antamista vaihtotyöhön sekä ratatyön suojaamista liikenteenohjauksen piirissä olevalla alueella. Liikenteenohjauksen järjestämistavalla on merkittävä vaikutus käytännön toimintamalleihin ratapihalla. Vuonna 2035, jolloin tavaraliikennettä arvioidaan hoidettavan usean rautatieyrityksen toimesta, vaihtotyön liikenteenohjaus järjestetään niin, että kuljetusten joustavuus ja kapasiteetin käytön tehokkuus eivät kärsi. Liikenteenohjauksen uudelleenorganisoinnin toteuttamisessa tullaan sopimaan, mikä on viranomaisen rooli liikenteen ja vaihtotyön ohjaamisen palveluiden tuottamisessa, miten kilpailuneutraliteetti turvataan ja millainen toimintamalli on yhteiskuntataloudellisesti tehokas ja liikennepoliittisesti hyväksyttävä. 2.3 Ratapihojen käyttötarpeiden kehitysnäkymät Nykyiset kuljetus- ja junamäärät Kotimaan rautatiekuljetusten kehitys on seurannut varsin hyvin perusteollisuuden, erityisesti metsä- ja perusmetalliteollisuuden sekä kemikaalien valmistuksen tuotannon kehitystä. Rautateitse kuljetetun tavaran määrä oli 1990-luvun puolivälistä aina vuoteen 2008 saakka yli 40 miljoonaa tonnia vuodessa. Vuonna 2009 kuljetusmäärä putosi maailmantalouden taantuman ja Suomen metsäteollisuudessa rakennemuutoksen seurauksena (useita tuotantolaitoksia suljettiin) 32,9 miljoonaan tonniin. Teollisuustuotannon elpymisestä huolimatta rautatiekuljetusten kysyntä on jäänyt myös vuosina aikaisempaa alhaisemmalle tasolle. Vuonna 2011 rataverkon kuljetukset olivat 34,8 milj. tonnia (kuva 3). Rautateitse kuljetettavien tuotteiden kuljetukset suuntautuvat yleensä vientisatamiin ja raaka-aineiden kuljetukset vastaavasti satamista ja Venäjän rajanylityspaikoilta tuotantolaitoksille. Oman merkittävän kokonaisuutensa muodostavat kotimaisen raakapuun kuljetukset sekä raakapuun tuontikuljetukset Venäjältä. Rautatiekuljetusten nykyisestä volyymistä noin kolmasosa on raakapuun kuljetuksia. Transitokuljetukset ovat tavallisesti venäläisten asiakkaiden kuljetuksia Suomen satamien kautta maailmanmarkkinoille. Kuljetukset ovat muodostuneet pääasiassa kemikaaleista ja rikasteista. Transitokuljetusten määrä on viime vuosina ollut 3 5 milj. tonnia vuodessa.

18 16 Kuva 3. Rataverkon kuljetusmäärät vuonna 2011 (lähde: Liikennevirasto). Ratapihojen nykyisiä käyttötarpeita voidaan arvioida mm. ratapihoille saapuvien junien määrän perusteella. Vilkkaimmilla järjestelyratapihoilla (Tampere, Kouvola, Kotka, Riihimäki, Imatra, Pieksämäki) vastaanotetaan keskimäärin yli 100 saapuvaa junaa viikossa. Yli 50 saapuvaa junaa vastaanotetaan Iisalmen, Joensuun, Jyväskylän, Kemin, Kokkolan, Kontiomäen, Oulun, Turun ja Vainikkalan ratapihoilla (kuva 4).

19 Kuva 4. Ratapihoille saapuvien junien määrät vuonna 2011 (lähde: VR Transpoint). 17

20 Toimintaympäristön muutokset ja kuljetuskysynnän kehitys Seuraavassa on tarkasteltu rautatiekuljetusten kysynnän kannalta tärkeimpiä toimintaympäristön muutosnäkymiä ja arvioitu niiden vaikutuksia kuljetusmääriin. Metsäteollisuuden rakennemuutos tulee todennäköisesti jatkumaan, joskaan ei enää yhtä nopeasti kuin viiden viime vuoden aikana. On hyvin todennäköistä, että vuoteen 2035 mennessä osa nykyisistä metsäteollisuuden suurista tuotantolaitoksista on lakkautettu, minkä vaikutukset yksittäisten ratapihojen käyttötarpeissa voivat olla merkittäviä. Venäjän raakapuutullien aleneminen Venäjän WTO-jäsenyyden myötä tulee vähentämään kotimaisen markkinapuun tarvetta ja lisäämään tuontikuljetuksia erityisesti Imatrankosken rajanylityspaikan kautta. Kotimaan raakapuukuljetuksissa tullaan siirtymään yhä enemmän terminaalien ja tuotantolaitosten välisiin suoriin kuljetuksiin, mikä vähentää vaunujen järjestelyjen tarvetta useilla ratapihoilla. Venäjän raakapuun tuontitullien aleneminen vähentää kotimaisen raakapuun kuljetuksia lähivuosina erityisesti Pohjois-Karjalasta, Savosta ja Keski-Suomesta Kaakkois- Suomeen. Rautateitse kuljetettavan raakapuun määrä tulee todennäköisesti vähenemään myös ajoneuvoyhdistelmien suurimman sallitun painon noustessa hallituksen linjauksen mukaisesti nykyisestä 60 tonnista noin 76 tonniin. Imatrankosken raja-aseman avautuminen kansainväliselle liikenteelle tulisi siirtämään kuljetuksia Vainikkalan ja Luumäen väliltä uudelle reitille. On arvioitu, että Imatrankosken reittiä tulisivat käyttämään kaikki Vainikkalan kautta kulkevat kuljetukset VAK-kuljetuksia lukuun ottamatta. Liikenneviraston selvityksen mukaan Imatrankosken raja-aseman kuljetukset kasvavat Venäjän raakapuun vientitullien alenemisen vuoksi vuoden 2011 noin 2,2 milj. tonnista 3,7 milj. tonniin vuonna Vuoden 2020 jälkeen raakapuun tuonnin ennustetaan vähenevän, jolloin raja-aseman liikennemäärä jää 2,5 milj. tonniin vuonna Skenaariossa, jossa raja-asema avataan kansainväliselle liikenteelle, kasvaa raja-aseman liikenne 6,9 milj. tonniin vuonna 2020, jonka jälkeen liikenne vähenee 5,9 milj. tonniin vuonna Uudeksi merkittäväksi asiakassektoriksi on nousemassa kaivosteollisuus. Kaivosteollisuuden rautatiekuljetukset muodostuvat rikasteiden kuljettamisesta ja rikasteiden valmistamisessa tarvittavista kemikaaleista ja kivennäisainaista (mm. hiili ja kalkkikivi). Pohjois-Suomeen suunniteltujen kaivosten avautuminen tulee lisäämään rautatiekuljetuksia Lapista Perämeren satamiin ja mahdollisesti myös kotimaan tuotantolaitoksille. Myös jo nykyisin toimivat kaivokset (esimerkiksi Talvivaara Kainuussa) ovat suunnittelemassa laajennuksia, jotka toteutuessaan lisäisivät kuljetuksia erityisesti Perämeren satamien ja kaivosten välillä. Suomeen suunnitellut biodiesellaitokset ja bioenergiaa käyttävät voimalaitokset tarvitsevat huomattavat määrät energiaraaka-ainetta. Raaka-aineita tullaan hankkimaan kotimaasta ja ulkomailta. Ulkomailta tuotava raaka-aine tuodaan meriteitse. Kotimaisen bioenergian kuljetuksissa on toistaiseksi käytetty lähes yksinomaan kuorma-autokuljetuksia. Tärkeimpänä syynä tähän on toistaiseksi vähäinen bioenergian kysyntä, jonka vuoksi raaka-aine on voitu hankkia läheltä käyttöpaikkaa. Toinen syy on voimalaitosten energiapuun heikko kilpailukyky vaihtoehtoisiin energialähteisiin (mm. turpeeseen) nähden. Pitkien tavaravirtojen kysynnän vähyyden vuoksi rautatiekuljetuksia varten ei ole olemassa terminaaliverkkoa eikä myöskään kilpailukykyistä kuljetusjärjestelmää.

21 19 Suomen satamien asema Venäjän transitoliikenteen reittinä on riippuvainen mm. Venäjän omien satamien kehityksestä ja kemikaalien maailmanmarkkinoiden kehityksestä. Rautatiekuljetusten kannalta keskeisiä transitoliikenteen reittejä ovat Vartius Kokkola ja Vainikkala Kotka/Hamina. Vartiuksen reitillä kuljetetaan lähinnä metallirikasteita ja muita mineraaleja. Vainikkalan reitillä kuljetaan lähinnä kemikaaleja ja lannoitteita. Transiton pitkän aikavälin kehitystä näillä reiteillä on vaikea arvioida. Kokkolan transitoliikenteen odotetaan kasvavan lähivuosina. Syynä tähän on erityisesti Murmanskin sataman riittämätön kapasiteetti. Pitkällä aikavälillä Murmanskin satamaan ja rataan suunnitellut mittavat investoinnit voivat kuitenkin kääntää liikenteen laskuun. On myös mahdollista, etteivät tehtävät investoinnit ole riittäviä Venäjän kasvaville raaka-aineiden vientitarpeille, jolloin tarvitaan myös maan ulkopuolisia satamia nykyiseen tapaan. Kokkolan transitoliikenteen yksi epävarmuustekijä on myös vuonna 2015 Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa voimaan tuleva meriliikenteen rikkidirektiivi, joka saattaa vaikuttaa kuljetusten siirtymiseen Venäjän omiin satamiin. Kotkan ja Haminan satamien käyttö Venäjän kemikaalien vientireittinä perustuu toisaalta Venäjän Suomenlahden satamien kapasiteettipuutteisiin ja toisaalta Kymenlaakson satamien tarjoamiin korkeatasoisiin palveluihin vaativissa kemikaalikuljetuksissa. Yhdistettyjen kuljetusten käyttö Helsingin ja Oulun välisellä reitillä on laskenut merkittävästi viime vuosina. Perusongelmana on Suomen pitkien kappaletavaravirtojen ohuus. Rautateitse hoidettavien suuryksikkökuljetusten merkittävin potentiaali onkin Suomen ja Venäjän välisessä ulkomaankaupan liikenteessä ja Kymenlaakson satamien kautta kulkevassa transitoliikenteessä idän suuntaan (konttikuljetuksia). Uusia rautatieyrityksiä on todennäköisesti tulossa markkinoille. Kilpailutilanteen syntyminen voi jonkin verran lisätä rautatiekuljetusten käyttöä. Ratapihojen käyttötarpeiden kannalta usean rautatieyrityksen toiminta samoilla ratapihoilla voi synnyttää haasteita ratapihojen kapasiteetin käytössä sekä vaihtotöiden ja ratapihojen liikenteenohjauksen hoitamisessa. Kuljetusten kokonaismäärä Liikenneviraston vuonna 2010 laatiman rataverkon tavaraliikenne-ennusteen mukainen kuljetusmäärä vuonna 2030 on 44 miljoonaa tonnia. Ennusteen ns. minimiskenaarion mukaan kuljetusmäärät voivat kuitenkin jäädä miljoonaan tonniin vuosina , mikä tällä hetkellä näyttää todennäköisimmältä. Kuljetuskysynnän kehityksen arvioidaan kuitenkin vaihtelevan maan eri osien välillä. Pohjois- Suomessa kuljetuskysynnän arvioidaan uusien kaivosten vuoksi kasvavan. Muualla Suomessa kysyntä tulee yleisesti ottaen vähenemään, joskin yksittäisillä reiteillä kysyntä voi myös kasvaa. Suurin epävarmuus liittyy Venäjän liikenteen kehitykseen Kuljetusjärjestelmän kehitys Rautateiden tavaraliikenteen kuljetusjärjestelmä on muuttunut merkittävästi Suomen ratapihaverkoston rakentamisen jälkeen. Suuri osa ratapihoista suunniteltiin aikana, jolloin rautatiekuljetukset muodostuivat pienistä yksittäisten vaunujen ja vaunuryhmien lähetyksistä. Rautatiekuljetusasiakkaiden määrä oli moninkertainen nykyiseen määrään nähden. Tämän vuoksi vaunuja jouduttiin järjestelemään useaan otteeseen matkan aikana ja vaunujen kierto oli hyvin hidasta. Nykyisin rautatiekuljetuksia käytetään enää vain perusteollisuuden suurissa tavaravirroissa.

22 20 Rautatiekuljetuksissa haetaan jatkuvasti parempaa kustannustehokkuutta kalustokiertoa nopeuttamalla ja junapituutta kasvattamalla sekä vaunujen järjestelyn edellyttämän kalliin vaihtotyön määrää vähentämällä. Asiakkaiden palvelutasovaatimukset edellyttävät aikaisempaa nopeampia, täsmällisiä kuljetuksia. Kustannustehokkuus- ja palvelutasovaatimukset ovat johtaneet suorien kokojunien käytön yleistymiseen. Tämä kehitys on nähtävissä erityisesti raakapuun kuljetuksissa, minkä seurauksena vaunujen järjestelytarve ratapihoilla vähenee ja suorien junien edellyttämien pitkien raiteiden tarve kasvaa. Vaunuryhmäliikenteessä trendinä on ollut vaunuryhmän koon merkittävä kasvu, jolloin tarvittavaa vaihtotyön määrää vaunua kohtia on voitu vähentää. Yksi mahdollinen kehityssuunta voi myös olla, että konttien yms. suuryksiköiden käyttö erikoisvaunujen asemasta yleistyy. Tällöin on mahdollista, että rautateille siirtyy nykyisin tiekuljetuksina hoidettavia kappaletavarakuljetuksia. Edellytyksenä on, että kehitetään suuryksikkökuljetusten terminaaliverkko, joka mahdollistaa kustannustehokkaat ja täsmälliset kuljetukset. Ratapihoilla tämä edellyttää nykyistä enemmän suuryksikköjen käsittelyyn soveltuvia alueita ja infrastruktuuria. Uusia rautatieyrityksiä tulee markkinoille, mikä synnyttää haasteita ratapihojen kapasiteetin käytössä sekä vaihtotöiden ja liikenteenohjauksen hoitamisessa Ratapihojen tulevat roolit ja käyttötarpeet Seuraavassa on tarkastelu liikenteellisesti merkittävimpien ratapihojen nykyistä ja tulevaa roolia kuljetusten ja kuljetusjärjestelmän kehitysnäkymien valossa. Järjestelyratapihat Hämeenlinna Imatra Hämeenlinnan ratapihan liikenne muodostuu pääosin Raahen ja Hämeenlinnan välisistä Ruukin teräskuljetuksista, jotka ovat suoria asiakasjunia. Lisäksi ratapihan raiteistolla kuormataan raakapuuta ja kierrätysmetallia. Ratapihan roolissa ja käyttötarpeissa ei ole näkyvissä muutoksia. Imatra on tärkeä alueen metsäteollisuutta palveleva järjestelyratapiha, joka palvelee lähinnä paikallisen metsäteollisuuden kuljetuksia. Raakapuuta tuodaan Imatralle Karjalan radalta lännestä ja pohjoisesta sekä Venäjältä Imatrankosken rajanylityspaikan kautta. Venäjän raakapuun vientitullien alenemisen seurauksena tuontipuun kuljetusten määrä ratapihan kautta tulee kasvamaan ja kotimaisen puun vähenemään. Mikäli Imatrankosken raja-asema avataan kansainväliselle liikenteelle ja Vainikkalan liikenne siirretään kulkemaan osittain Imatrankosken raja-aseman kautta, tarvitaan Imatran ohittava kolmioraide, jolloin Imatran ratapihan kautta Joensuun ja Lappeenrannan suuntiin kulkeva liikenne vähenee.

23 21 Iisalmi Joensuu Jyväskylä Kemi Kokkola Iisalmi on Savon radan ja Ylivieskan suunnan risteysasema. Ratapiha toimii junien kohtaus- ja ohituspaikkana ja vielä toistaiseksi veturin vaihtopaikkana, kunnes Iisalmi Ylivieska-radan sähköistys valmistuu. Nykyisin merkittävimpiä Iisalmen ratapihan kautta kulkevia tavaravirtoja ovat Talvivaaran kuljetukset Kokkolan satamasta ja satamaan, Siilinjärven kemianteollisuuden kuljetukset ja pasutekuljetukset Kokkolaan sekä raakapuukuljetukset Ylivieskan ja etelän suuntiin. Iisalmen kolmioraiteen rakentaminen vähentää ratapihan käyttötarvetta, kun mm. Talvivaaran kuljetukset tulevat ohittamaan ratapihan. Ratapihan merkitys kuljetusjärjestelmässä tulee pienenemään. Joensuun ratapiha toimii raakapuuliikenteen alueellisena keskuksena, Niiralan liikenteen hoitopaikkana ja kuormauspaikkana useille tavaralajeille. Metsäteollisuuden kuljetukset ovat Joensuun merkittävin kuljetustavaralaji. Kotimaan liikenteessä Joensuu toimii etupäässä kokoomapaikkana ja tuontikuljetukset ovat pääasiassa Niiralasta tulevaa läpiajettavaa liikennettä. Tulevaisuudessa vaunujen järjestelytarve vähenee suorien junien käytön yleistyessä raakapuukuljetuksissa. Epävarmuutta ratapihan käyttötarpeissa aiheuttaa Uimaharjun sellutehtaan tuotannon jatkuminen. Mikäli tuotantolaitos lakkautetaan, putoavat ratapihan liikennemäärät merkittävästi. Jyväskylän ratapiha on vilkas tavaraliikenteen risteysasema, jolta erkanevat radat Tampereelle, Pieksämäelle, Haapamäelle ja Haapajärvelle. Jyväskylän liikennepaikan tavaraliikenteestä suuri osa on Keski- Suomen metsäteollisuuden kuljetuksia. Jyväskylästä hoidetaan Kankaan tehtaan ja Vaajakosken liikennepaikan kuljetukset. Ratapihan kautta hoidetaan myös suoria asiakasjunia (mm. kemikaalikuljetuksia). Ratapihan liikennemäärissä on odotettavissa vähäistä laskua. Kehitykseen vaikuttaa osaltaan Äänekosken sellutehtaan epävarma tulevaisuus. Ratapihan käyttötarvetta vähentää kysynnän laskun ohella suorien junien käytön yleistyminen raakapuukuljetuksissa. Kemi on Etelä-Lapin metsäteollisuuden kuljetusten tärkein ratapiha. Ratapihan kautta operoidaan raakapuukuljetuksia ja metsäteollisuuden tuotekuljetuksia. Kemin ratapihalta on yhteydet Pajusaareen Metsä Botnialle sekä Sahansaaren raiteistolle, Stora Ensolle Veitsiluotoon ja Ajoksen satamaan. Kolarin, Rovaniemen ja Kemijärven raakapuuterminaaleista tulevat junat pilkotaan ratapihalla tuotantolaitoksille meneviksi vaunuryhmiksi. Tulevaisuudessa ratapihan kautta kulkeva liikenne tulee kasvamaan, sillä Lapin uusien kaivosten vientikuljetukset tullaan hoitamaan merkittäviltä osin Perämeren satamien kautta. Kokkolan ratapihan kautta kulkevat Pääradan kuljetukset Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä (mm. TK-junat ja Ruukin kelajunat), Talvivaaran ja Pyhäsalmen kaivosten (toiminnan arvioidaan lakkaavan ennen v. 2035) sekä Vartiuksen transitoliikenteen kuljetukset Kokkolan Ykspihlajan satamaan. Ykspihlajan sataman kuljetusten arvioidaan kasvavan mm. Talvivaran laajennusinvestointien ja Pohjois-Suomen uusien kaivosten vuoksi. Ratapihan liikenne koostuu pääasiassa suorista junista.

24 22 Kontiomäki Kuopio Kouvola Lahti Kontiomäen ratapiha on tärkeä tavaraliikenteen risteysasema ja raakapuun kuormauspaikka. Liikennepaikalta lähtevät radat viiteen eri suuntaan. Ratapiha välittää mm. Kainuun raakapuun lastauspaikkojen kuljetuksia Perämeren rannikon tuotantolaitoksille. Vartiuksen transitokuljetukset käyttävät ratapihan ohittavaa kolmioraidetta. Ratapihan käyttötarve muuttuu raakapuukuljetusten vaunujen järjestelytarpeen vähentyessä. Kuopion ratapiha palvelee Savon radan linjaliikennettä, alueen kierrätysmetallien ja raakapuukuljetuksia sekä paikallisen sellutehtaan kuljetuksia. Ratapihan liikennemäärissä ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia. Nykyisin suurin osa kuljetuksista on vaunuryhmäkuljetuksia. Suorien junien osuus kasvaa, sillä ratapihan merkitys raakapuun keräilypaikkana vähenee, kun kuljetukset siirtyvät nykyistä enemmän suoriin juniin. Kouvolan keskusjärjestelyratapiha on Etelä- ja Itä-Suomen rautatieliikenteen keskus, jonka kautta kulkevat mm. Vainikkalan (tulevaisuudessa mahdollisesti myös Imatrankosken) vienti-, tuonti- ja transitokuljetukset sekä suuri osa Itä- ja Kaakkois-Suomen teollisuuden raaka-aine- ja vientikuljetuksista. Ratapihan roolissa ja käyttötarpeissa ei tule tapahtumaan merkittäviä muutoksia, joskin raakapuukuljetusten osalta vaunujen järjestelytarve vähenee suorien junien käytön yleistyessä. Toisaalta Venäjän liikenteen mahdollinen kasvu lisäisi pitkien junien käyttötarpeita. Lahden ratapiha toimii itä-länsisuuntaisen liikenteen kohtauspaikkana sekä alueen teollisuutta ja raakapuukuljetuksia palvelevana solmukohtana. Tärkeimpiä lähialueen rautatiekuljetuksia käyttäviä tuotantolaitoksia ovat Heinolan metsä- ja metalliteollisuuden laitokset. Lahden ratapihan kautta hoidetaan myös Loviisan sataman liikenne. Lahden ratapihan läpi itä-länsisuunnassa kulkevasta liikenteestä merkittävän osan muodostavat Vainikkalasta saapuvat öljy- ja kemikaalijunat sekä Kaakkois-Suomeen suuntautuvat kotimaan raakapuukuljetukset. Vaunujen järjestely ratapihalla tulee vähenemään. Lappeenranta Lappeenrannan ratapiha toimii paikallisten tuotantolaitosten tulo- ja lähtöratapihana, minkä lisäksi siellä tehdään järjestelytyötä. Ratapihalta erkanee raide Mustolan satamaratapihalle sekä Metsä Timberin tuotantolaitokselle. Merkittävin osa ratapihan liikenteestä on läpikulkevaa liikennettä. Ratapihan liikennemäärissä ja junatyypeissä ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia.

25 23 Oulu Pieksämäki Pori Riihimäki Seinäjoki Oulu toimii nykyisin Pohjois-Suomen kuljetusten keskuspaikkana. Ratapihan kautta kulkee raakapuun kuljetuksia Perämeren rannikon tuotantolaitoksille, Vartiuksen ja Kokkolan sataman välisiä kuljetuksia, Helsingin ja Oulun välisiä yhdistettyjä kuljetuksia ja perusteollisuuden tuotekuljetuksia. Ratapihan kautta kulkeva liikenne tulee todennäköisesti kasvamaan Pohjois-Suomen kaivoshankkeiden ja mahdollisesti myös transitoliikenteen kasvun vuoksi. Ratapihan käyttötarpeisin vaikuttaa keskeisesti toteutetaanko Kontiomäen suunnan ja Pääradan eteläisen suunnan yhdistävä kolmioraide. Mikäli kolmioraide rakennetaan, ei mm. Vartiuksesta Kokkolaan kulkevia rikastejunia tarvitse kääntää Oulun Nokelan ratapihalla. Pieksämäen ratapihan kautta kulkevat kuljetusyhteydet viiden eri radan suuntaan. Ratapiha palvelee mm. Savon radan linjaliikennettä, alueelta lähtevää raakapuuliikennettä ja Varkauden metsäteollisuuden tuotekuljetuksia. Alueelle on kaavailtu raakapuun terminaalia, joka korvaisi nykyiset lähialueen kuormauspaikat. Tällöin ratapihan rooli raakapuujunien keräilyliikenteen keskuksena muuttuu ja vaunujen järjestelytarve vähenee. Porin liikenteen kannalta tärkeimpiä kuljetuksia ovat Porin Mäntyluodon satamasta Harjavallan tuotantolaitokselle vietävät rikasteet, vientikuljetukset Mäntyluodon satamaan ja Porin lastauspaikan raakapuun kuljetukset. Harjavallan rikastekuljetukset hoidetaan suorina asiakasjunina. Porin ratapiha toimii läpiajoliikenteen lisäksi tulo- ja lähtöraiteina, veturien säilytysraiteina sekä vaunujen huolto- ja varastoraiteina. Ratapihan liikennemäärissä ja roolissa ei tapahdu oleellista muutosta. Riihimäen ratapihaa käytetään Etelä-Suomen liikenteen puskuriratapihana, veturien vaihtopaikkana Hyvinkää Hanko-radan kuljetuksissa sekä junien kääntöpaikkana itä länsisuuntaisessa liikenteessä. Riihimäki on myös tärkeä raakapuuliikenteen lastauspaikka. Riihimäen ratapihan käyttö junien kääntöpaikkana poistuu kolmioraiteen rakentamisen jälkeen. Mikäli Hyvinkää Hanko-rata sähköistetään, poistuu ratapihan käyttö myös veturien vaihtopaikkana. Seinäjoen ratapiha palvelee läpikulkevaa Pääradan liikennettä sekä Kaskisten ja Vaasan ratojen liikennettä sekä lähialueensa raakapuuliikennettä. Mikäli Kaskisten radan liikenne lakkaa ja Seinäjoelle suunniteltu raakapuuterminaali toteutetaan, vähenee ratapihan käyttötarve merkittävästi. Tampere Tampere on keskusjärjestelyratapihana Etelä-Suomen toinen rautatieliikenteen keskus, jolla on tärkeä rooli koko Suomen kuljetusjärjestelmässä. Ratapihan käyttötarvetta vähentää suorien raakapuujunien käytön yleistyminen. Käyttötarve vähenee myös jos Toijalan kolmioraide rakennetaan, koska Riihimäen ja Turun suuntien välillä liikennöiviä junia ei tarvitse enää kääntää Tampereen ratapihalla.

Raakapuukuljetukset rataverkolla

Raakapuukuljetukset rataverkolla Raakapuukuljetukset rataverkolla Timo Välke Ratahallintokeskus 17.3.2009 17.3.2009 TV/M-LR 1 Esityksen sisältö Ennuste rataverkolla kuljetettavan raakapuun määrästä Rataverkon terminaali- ja kuormauspaikkaverkon

Lisätiedot

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Anne Herneoja liikennejohtaja Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy 17.4.2007 Anne Herneoja 1 Ratahallintokeskus vastaa Suomen rataverkosta

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 13.8.2012

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 13.8.2012 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 13.8.2012 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 12.12.2014 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö

Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö Perusväylänpidon rahoitus ei riitä pitämään liikenneväyliä kunnossa Rataverkon huono kunto haittaa päivittäistä liikennöintiä

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Siru Koski 2.10.2012

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Siru Koski 2.10.2012 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Siru Koski 2.10.2012 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

A 5/2008 Perussolmuratapihojen merkitys ja näkymät osana kuljetusjärjestelmää

A 5/2008 Perussolmuratapihojen merkitys ja näkymät osana kuljetusjärjestelmää A 5/2008 Perussolmuratapihojen merkitys ja näkymät osana kuljetusjärjestelmää Tommi Mäkelä Ratahallintokeskuksen julkaisuja A 5/2008 Perussolmuratapihojen merkitys ja näkymät osana kuljetusjärjestelmää

Lisätiedot

Suomi tarvitsee vetävät väylät!

Suomi tarvitsee vetävät väylät! Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat

Lisätiedot

- IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe La Su + IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe

- IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe La Su + IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe - AE 30 Pietari_(Finljandski) Helsinki asema 5:40:00 9:16:00 Ma Ti Ke To Pe La Su - PVV 31 Helsinki asema Moskova_(Leningradski) 17:52:00 7:25:00 Ma Ti Ke To Pe La Su - PVV 32 Moskova_(Leningradski) Helsinki

Lisätiedot

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET

ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET Johtaja Paavo Karvinen Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy RLKK 1 RAUTATIELOGISTIIKAN KEHITTÄMISKESKUS. PIEKSÄMÄKI 2

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet

Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet Liikennejohtaja Anne Herneoja Ratahallintokeskus 1 15.3.04/Anne Herneoja Ratahallintokeskus (RHK) on vuonna 1995 perustettu liikenne-

Lisätiedot

A 4/2005. Iikkanen Pekka Kosonen Tero Rautio Janne

A 4/2005. Iikkanen Pekka Kosonen Tero Rautio Janne A 4/2005 Iikkanen Pekka Kosonen Tero Rautio Janne Ratahallintokeskuksen julkaisuja A 4/2005 Kaakkois-Suomen rataverkon tavaraliikenteen kehittäminen Pekka Iikkanen Tero Kosonen Janne Rautio Helsinki 2005

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

Suuryksikkökuljetusten toimintaedellytykset rautatieliikenteen liikennepaikoilla

Suuryksikkökuljetusten toimintaedellytykset rautatieliikenteen liikennepaikoilla Suuryksikkökuljetusten toimintaedellytykset rautatieliikenteen liikennepaikoilla Timo Välke, Liikennevirasto 11.02.2015 Esityksen sisältö 1. Selvityksen tavoitteet ja sisältö 2. Suuryksiköihin perustuva

Lisätiedot

Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa

Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa Väylät&Liikenne 2012 Work Shop 4: Itämeri; Suomen ulkomaankaupan valtaväylä vai vallihauta? 30.8.2012 Jarmo Joutsensaari, Liikennevirasto Asiakkaiden näkemyksiä kuljetusketjujen

Lisätiedot

Russian railways..today..in the future

Russian railways..today..in the future Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit

Lisätiedot

Rataverkon pitkän aikavälin kehittäminen. Kari Ruohonen

Rataverkon pitkän aikavälin kehittäminen. Kari Ruohonen Rataverkon pitkän aikavälin kehittäminen Kari Ruohonen Radanpidon suurimmat investointikohteet 2010 KOLARI 146 M Ylläpito- ja korvausinvestoinnit 223 M Kehittämisinvestoinnit TORNIO KEMI ROVANIEMI OULU

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta

Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta 359 10.17 Rautateiden käytön nykytila Rautarikaste kuljetetaan Rautuvaaran alueelta rautateitse johonkin seuraavista satamavaihtoehdoista Kemi, Raahe tai Kokkola.

Lisätiedot

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen 1 Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen käynnistäminen Kuvat: VR ja Savonlinnan kaupunki 2 Lähtökohdat Savonlinnan liikenteellinen asema on ongelmallinen Henkilöjunayhteydet etelään ja itään toimivat

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

RATAVERKON TAVARALIIKENNE-

RATAVERKON TAVARALIIKENNE- RATAHALLINTOKESKUS RHK Liikennejärjestelmäyksikkö Ratahallintokeskuksen A julkaisuja 7/2002 RATAVERKON TAVARALIIKENNE- ENNUSTE 2025 o Pekka Iikkanen o Mika Varjola Helsinki 2002 RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS-

Lisätiedot

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä 9.6.2009 Jussi Rämet Suunnittelupäällikkö Keski-Pohjanmaan liitto Sisältö Toimintaympäristön

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Järnvägstrafikens förutsättningar att utvecklas i regionen

Järnvägstrafikens förutsättningar att utvecklas i regionen Järnvägstrafikens förutsättningar att utvecklas i regionen Arja Aalto Banförvaltningscentralen Trafiksystemavdelningen STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 1 Ratahallintokeskus vastaa Suomen

Lisätiedot

Pori Parkano Haapamäki-radan uudelleenavaaminen. Esiselvitys

Pori Parkano Haapamäki-radan uudelleenavaaminen. Esiselvitys Pori Parkano Haapamäki-radan uudelleenavaaminen Esiselvitys 21.5.2013 2 Selvityksen kaksi päätavoitetta Pori Parkano Haapamäki-ratayhteys suljettiin liikenteeltä 1980-luvulla Tavoitteena on selvittää,

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ TIINA KIURU JUSSI SIPILÄ SAARA VIHMA MARTTA VILJANEN

LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ TIINA KIURU JUSSI SIPILÄ SAARA VIHMA MARTTA VILJANEN 33 2015 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ TIINA KIURU JUSSI SIPILÄ SAARA VIHMA MARTTA VILJANEN Rataverkon välityskyvyn kehityskuva 2035 Tiina Kiuru, Jussi Sipilä, Saara Vihma, Martta Viljanen

Lisätiedot

Ratayhteyden Iisalmi Ylivieska Kontiomäki kehittäminen

Ratayhteyden Iisalmi Ylivieska Kontiomäki kehittäminen 5 2014 liikenneviraston suunnitelmia PEKKA IIKKANEN MIKKO MUKULA Ratayhteyden Iisalmi Ylivieska Kontiomäki kehittäminen KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJEN HANKEARVIOINTI Pekka Iikkanen, Mikko Mukula Ratayhteyden

Lisätiedot

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne

Lisätiedot

VR Transpoint Uusia toimintamalleja sahatavara- ja bioenergialogistiikkaan

VR Transpoint Uusia toimintamalleja sahatavara- ja bioenergialogistiikkaan Luottamuksellinen VR Transpoint Uusia toimintamalleja sahatavara- ja bioenergialogistiikkaan Tero Kosonen Tuotantojohtaja Rautatielogistiikka 27.4.2016 Kuljetusalan trendit ja rautatiekuljetukset Trendit

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Atte Vartiamäki Opinnäytetyö: Puutavaran kuormausalueet inventointi ja kehitys Pirkanmaan alueella

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Atte Vartiamäki Opinnäytetyö: Puutavaran kuormausalueet inventointi ja kehitys Pirkanmaan alueella Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Atte Vartiamäki Opinnäytetyö: Puutavaran kuormausalueet inventointi ja kehitys Pirkanmaan alueella Kuormausalueselvitys Tehdään osana Suomen metsäkeskuksen Pirkanmaan

Lisätiedot

Rataverkon jatkosähköistys

Rataverkon jatkosähköistys 4 2015 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ PEKKA IIKKANEN MIKKO MUKULA Rataverkon jatkosähköistys TARVESELVITYS JA HANKEARVIOINTI Pekka Iikkanen, Mikko Mukula Rataverkon jatkosähköistys Tarveselvitys

Lisätiedot

A 5/2007 Pohjois-Suomen rataverkon tavaraliikenteen kehittäminen

A 5/2007 Pohjois-Suomen rataverkon tavaraliikenteen kehittäminen A 5/2007 Pohjois-Suomen rataverkon tavaraliikenteen kehittäminen Iikkanen Pekka Kosonen Tero Mähönen Niina Rautio Janne Ratahallintokeskuksen julkaisuja A 5/2007 Pohjois-Suomen rataverkon tavaraliikenteen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA SELVITYKSEN TEKIJÄT: LÄHDEVAARA HANNU SAVOLAINEN VARPU PAANANEN MARKKU VANHALA ANTTI SELVITYKSEN TAUSTA Voimakas bioenergian käytön lisäys toi suuren joukon

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland TYÖN TAUSTAA JA TAVOITTEITA Työn tilaajana oli RKM, Norrbotten Työstä

Lisätiedot

A 14/2008 Rataverkon jatkosähköistyksen hankearvioinnin päivitys

A 14/2008 Rataverkon jatkosähköistyksen hankearvioinnin päivitys A 14/2008 Rataverkon jatkosähköistyksen hankearvioinnin päivitys Pekka Iikkanen Ratahallintokeskuksen julkaisuja A 14/2008 Rataverkon jatkosähköistyksen hankearvioinnin päivitys Pekka Iikkanen Helsinki

Lisätiedot

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista Kuljetusselvityksen tausta ja tavoitteet Osa EU:n Itämeri-ohjelmasta rahoitettua Midnordic Green Transport Corridor

Lisätiedot

Railway project Seinäjoki Oulu Finland

Railway project Seinäjoki Oulu Finland Railway project Seinäjoki Oulu Finland Location and project contents Tikkaperä Ahonpää Oulu Kempele Liminka Hirvineva Ruukki Tuomioja Vihanti Kilpua Oulainen Rovaniemi Kokkola II-track Kokkola-Ylivieska

Lisätiedot

Metsäteollisuuden huoltovarmuus

Metsäteollisuuden huoltovarmuus Huoltovarmuuden turvaaminen poikkeustilanteissa -seminaari, Helsinki Metsäteollisuuden huoltovarmuus Harri Rumpunen 2 Metsäteollisuus Suomessa Suomen metsäteollisuus 2009 Tuoteryhmät Tuotanto (2008) Vienti

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

10.11.2011 LVM/1707/08/2011. liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä 1.1.

10.11.2011 LVM/1707/08/2011. liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä 1.1. ;: ft II 1/11 \\1\ "~" Liikenne- ja viestintäministeriö 10.11.2011 LVM/1707/08/2011 VR-Yhtymä Oy liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö seminaari 27.5.2015. Juha Antti Juutinen VR Group / Kiinteistöt

Älykäs kiinteistö seminaari 27.5.2015. Juha Antti Juutinen VR Group / Kiinteistöt Älykäs kiinteistö seminaari 27.5.2015 Juha Antti Juutinen VR Group / Kiinteistöt Yhteisellä Matkalla jo yli 150 vuotta Ensimmäinen säännöllinen junayhteys Helsinki Hämeenlinna maaliskuussa 1862 Valtionrautatiet

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

VARTIUKSEN KONTTILIIKEN- NESELVITYS

VARTIUKSEN KONTTILIIKEN- NESELVITYS Document type Muistio Date Marraskuu 2014 VARTIUKSEN KONTTILIIKEN- NESELVITYS KONTTILIIKENTEEN EDELLYTYKSET VARTIUKSEN REITILLÄ VARTIUKSEN KONTTILIIKENNESELVITYS KONTTILIIKENTEEN EDELLYTYKSET VARTIUKSEN

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTON SUUNNITELMIA. Kotkan ja Haminan liikennepaikkojen liikennöitävyysselvitys

LIIKENNEVIRASTON SUUNNITELMIA. Kotkan ja Haminan liikennepaikkojen liikennöitävyysselvitys 6 25 LIIKENNEVIRASTON SUUNNITELMIA Kotkan ja Haminan liikennepaikkojen liikennöitävyysselvitys Kotkan ja Haminan liikennepaikkojen liikennöitävyysselvitys Liikenneviraston suunnitelmia 6/25 Liikennevirasto

Lisätiedot

Venäjän ja Suomen välinen liikenne 2020 ja 2030. Tapani Särkkä, SITO Oy

Venäjän ja Suomen välinen liikenne 2020 ja 2030. Tapani Särkkä, SITO Oy Venäjän ja Suomen välinen liikenne 2020 ja 2030 Tapani Särkkä, SITO Oy KOUVOLA 29.01.2013 2 Tekijät Tilaaja Suomen liikenne- ja viestintäministeriö Rahoitus Suomen ulkoministeriö Tekijäkonsortio: - VTT

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) 2 Länsisataman liikenneyhteyksien vaihtoehtoiset ratkaisut (a-asia) HEL 2014-002250 T 08 00 00 Hankenro 0923_18 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen

Lisätiedot

A 16/2009 Etelä-Suomen rataverkon tavaraliikenteen kehittäminen

A 16/2009 Etelä-Suomen rataverkon tavaraliikenteen kehittäminen A 16/2009 Etelä-Suomen rataverkon tavaraliikenteen kehittäminen Pekka Iikkanen - Tero Kosonen - Mikko Mukula - Tiina Kiuru Ratahallintokeskuksen julkaisuja A 16/2009 Etelä-Suomen rataverkon tavaraliikenteen

Lisätiedot

Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen

Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen Logistiikkajohtaja Hannu Alarautalahti 17.4.2007 Metsäteho Oy Sisältö 1.Yleistä, syksy 2006 kevät 2007 2.Teollisuuden tarpeet 1. Operatiivinen toiminta ja sen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

Ratahanke Seinäjoki-Oulu

Ratahanke Seinäjoki-Oulu Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet Toteutuvatko "kasitien" kehittämistoimet lähitulevaisuudessa? Tällä hetkellä Monilla vilkkailla pääteillä 100 km/h on jo vaarallisen korkea - tilanne on tyydyttävä vain paperilla! 60 % liikennekuolemista

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Nopeat Itäradat Suomalais-Venäläinen Rautatieliikenneseminaari Yritysten logistiset tarpeet

Nopeat Itäradat Suomalais-Venäläinen Rautatieliikenneseminaari Yritysten logistiset tarpeet Nopeat Itäradat Suomalais-Venäläinen Rautatieliikenneseminaari Yritysten logistiset tarpeet Kyösti Orre 13.12.2011 Yritysten logistiset tarpeet EK Rautateiden merkitys Asiakasnäkökulmia rautateiden käytöstä

Lisätiedot

Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää

Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää Yleinen liikennepolitiikka Liikennepolitiikan tulee olla pitkäjänteistä, yli vaalikauden ulottuvaa Suurista väylähankkeista päätökset pitää tehdä myös rahoituksen

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

VT 5 LOGISTIIKKA. Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle

VT 5 LOGISTIIKKA. Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle VT 5 LOGISTIIKKA Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle Sanni Rönkkö 17.5.2013 Ympäristösi parhaat tekijät Infran, liikenteen, ympäristön

Lisätiedot

Kouvolan RailRoad -terminaali ja logistiikka-alue - nykytila ja kehityskuva

Kouvolan RailRoad -terminaali ja logistiikka-alue - nykytila ja kehityskuva Kymenlaakson liiton liikenneseminaari 26.3.2015 Kouvolan RailRoad -terminaali ja logistiikka-alue - nykytila ja kehityskuva Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki 26.3.2015 1 EU:n päätös ydinverkkokäytäviksi

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma

Lisätiedot

1. 2. 3. 4. 5. 6. LNG

1. 2. 3. 4. 5. 6. LNG 1. Meriskenaariot 2. Meriliikenteen strategia 3. Tieyhteydet 4. Rautatiet 5. Rikkidirektiivi 6. LNG 7. Merenkulun väylämaksut 8. Luotsaus 9. EU:n satamapolitiikka 10.Transito ja kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ tilaisuus 26.3.2015 Esa Korhonen Aluejohtaja, Itä-Suomi UPM, Puunhankinta

Lisätiedot

Tulevaisuuden. Rataverkon tavaraliikenne-ennuste 2030 s. 5. Satamien näkymiä s. 26. Hallinnonalojen tulevaisuuskatsaukset

Tulevaisuuden. Rataverkon tavaraliikenne-ennuste 2030 s. 5. Satamien näkymiä s. 26. Hallinnonalojen tulevaisuuskatsaukset Tulevaisuuden näkymiä 1 2011 Rataverkon tavaraliikenne-ennuste 2030 s. 5 Satamien näkymiä s. 26 Hallinnonalojen tulevaisuuskatsaukset liikennejärjestelmän näkökulmasta vuonna 2010 s. 32 Liikennevirasto

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11

Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11 LVM/11.3.2008 Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11 Esko Ahon metsätyöryhmän tekemät perusväylänpitoa ja yksityisteiden avustuksia koskevat esitykset sisältyvät

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

Suomi Venäjä liikenne

Suomi Venäjä liikenne Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla

Lisätiedot

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet 1 Esityksen sisältö: 1. Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle 2. Tiestön kunto 3. Toimenpidetarpeet 4. Äänekosken biotuotetehtaan puulogistiikka

Lisätiedot