MATKAPALVELUKESKUS - YHTEISTYÖNEUVOTTELU

Transkriptio

1 1/6 LIITE 37 Kunnanhallitus 6/ MATKAPALVELUKESKUS - YHTEISTYÖNEUVOTTELU Päiväys Aika Klo Paikka Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus, Kemi Läsnä Juha Tapio Lapin lääninhallitus Harri Telkki Tornion kaupunki Raimo Ahopelto Kela, Pohjois-Suomen aluekeskus Jorma Viitala Kela, Pohjois-Suomen aluekeskus Pekka Honkanen Kemi Tornio alueen kehittämiskeskus Tiina Okkonen Kemi Tornio alueen kehittämiskeskus Anne Jokelainen Kemin kaupunki Marjatta Saramaa Kemin kaupunki Marika Lassila Tornion kaupunki Seija Mämmilä-Satta Tornion kaupunki Sirkka Tuunainen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Risto Luukinen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Helena Huhtala Simon kunta Anna-Leena Veteli Kela, Meri-Lapin vakuutuspiiri Seija Kadenius Kela, Meri-Lapin vakuutuspiiri Martti Ruotsalainen Kemi Tornio alueen kehittämiskeskus Mika Simoska Tervolan kunta Topi Hyötylä Kemin kaupunki Ville Mattanen Tornion kaupunki Arto Rautio Kela, Rovaniemen vakuutuspiiri Sirpa Salminen Rovaniemen kaupunki, matkapalvelukeskus Merja Michelsson Keminmaan kunta Seppo Saarinen Keminmaan kunta Raimo Ronkainen Tornion kaupunki Kirsi Ylipiessa Kemi Tornio alueen kehittämiskeskus 1. Neuvottelujen avaus 2. Järjestäytyminen Liikennehallintopäällikkö Juha Tapio avasi kokouksen ja toivotti kaikki tervetulleiksi. Juha Tapio asetti neuvottelun tavoitteeksi toimintasuunnitelman laatimisen matkapalvelukeskustoiminnan käynnistämiseksi Kemi-Tornio alueella. Juha Tapio lupautui neuvottelujen puheenjohtajaksi ja esitti Kirsi Ylipiessaa sihteeriksi. Esitys hyväksyttiin. Suoritettiin esittelykierros. 3. Esityslistan hyväksyminen Hyväksyttiin esityslista.

2 2/6 4. Matkapalvelukeskukset valtakunnallisesti, liikennehallintopäällikkö Juha Tapio, Lapin lääninhallitus Juha Tapio kertoi mpk-toiminnan taustasta, valtakunnallisista tavoitteista ja toiminnan hallinnoinnista. Mpk:n taustalla ovat yhteiskunnan kasvavat kuljetusmenot, vähenevät matkustajat ja ostomäärärahat. Kehityksen jatkuessa julkisen liikenteen peruspalvelutason ylläpitäminen etenkin maaseudulla vaikeutuu. Mpk yhdistelee ja ketjuttaa yhteiskunnan maksamia matkoja. Tavoitteena on perustaa koko maahan 20 matkapalvelukeskusta, jotka toimisivat yhtenäisten toimintatapojen mukaan. Valtakunnallisesti hankkeesta vastaa liikenne- ja viestintäministeriö, joka on solminut asiasta yhteistoimintasopimuksen yhteistyökumppaneidensa kanssa. Seurannasta vastaa seurantatyöryhmä, joka mm. laatii asiakirjamalleja ja suosituksia, kerää kokemuksia ja kehittää toimintaa. Seurantaryhmä on perustanut kotisivut osoitteeseen Koska käynnistämisongelmia on ilmennyt, työryhmä selvittää parhaillaan, voidaanko mpktoiminnasta antaa yhdenmukainen valtakunnallinen suositus vai tarvitaanko lakisääteisiä muutoksia. Läänitasolla koordinoinnista vastaavat lääninhallitukset yhteistyössä muiden osapuolten (kunnat, Kela jne.) kanssa. Operatiivisella tasolla toimivat lääninhallituksen vetämä johtoryhmä sekä mpk-operaattori. Lapissa toimii Rovaniemen matkapalvelukeskus, johon muut kunnat voivat halutessaan liittyä. Mpk:ta hallinnoi Rovaniemen kaupunki, mutta muuten toimitaan valtakunnallisten suositusten mukaisesti. Mpk-toiminta koskettaa monia tahoja ja yleensä käynnistysongelmat johtuvat riittämättömästä tiedonkulusta, mutta myös eturistiriitoja ja muutosvastarintaa on olemassa. Käynnistämisessä tärkeimmät asiat ovat yhteistyö ja tiedotus, jotta asiakas voidaan palvella parhaiten. 5. Kela ja sairaanhoitopiirit matkapalvelukeskustoiminnassa, Kelan Rovaniemen vakuutuspiirin johtaja Arto Rautio Tällä hetkellä Kela on mukana mpk-toiminnassa Suomessa viidellä alueella. Rovaniemellä (Lapin shp:n alue) toimintaan kuuluvat taksikimppojen sekä matkaketjujen tekeminen, muualla toiminta käsittää vain taksikimppojen tekemisen. Mpk:ista Rovaniemi ja Pohjois-Savo ovat kuntavetoisia, muualla operaattori on yksityinen. Rovaniemellä tavoitteena oli alusta alkaen älykortin käyttöön ottaminen ja paperittomaan käsittelyyn siirtyminen. Nykyisen paperittoman maksuliikenteen käyttöön ottaminen vei kuitenkin 10 vuotta. Kela haluaa palvella asiakkaitaan vaikka julkisen liikenteen palvelut supistuvat. Mpk on siihen hyvä väline. Esimerkiksi Rovaniemellä asiakaspalaute on ollut 98 prosenttisesti positiivista ja samalla Kela on säästänyt pelkällä ketjutuksella 27 euroa/matka. Jatkossa Kela haluaa lisätä ja syventää yhteistyötä kuntien kanssa, koska ketjutuksen lisäksi eri maksajatahojen kyytejä yhdistelemällä on mahdollista hillitä kuljetuskustannusten kasvua.

3 3/6 Lapissa Kelan korvausmenot kasvoivat vuodesta 2004 vuoteen ,7 miljoonasta eurosta 11,6 miljoonaan euroon. Kasvu on suurta ja jatkuu koko ajan väestön ikääntyessä. Selvitysten mukaan mpk-alueilla kuljetuskustannusten nousua on saatu hillittyä muihin alueisiin verrattuna. Erityisesti säästöjä tavoitellaan pitkissä kyydeissä, jolloin jo kahden matkustajan saaminen samaan taksiin pienentää kuljetuskustannuksia huomattavasti. Kela toivookin erityisesti sairaalahenkilökunnan sitoutuvan toimintaan, jotta toiminta onnistuisi. Tällä hetkellä Kela odottaa lvm:n seurantaryhmän selvitystä yhdenmukaisesta suosituksesta, mutta edellyttää tarvittaessa lainsäädännöllisiä toimenpiteitä asian etenemisen varmistamiseksi. Olemassa olevat kokeiluhankkeet jatkuvat toistaiseksi. 6. Rovaniemen matkapalvelukeskus, projektipäällikkö Sirpa Salminen, Rovaniemen kaupunki Sirpa Salminen esitteli matkapalvelukeskuksen käytännön työtä ja toimintaperiaatteita. Toiminta Rovaniemellä on aloitettu Kokeiluhankkeessa ovat mukana Rovaniemen kaupunki, Lapin lääninhallitus ja Kela. Käytännössä ainoa asia, mikä erottaa Rovaniemen matkapalvelukeskuksen ns. uusista valtakunnan mallin mukaisista mpk:ista on, että Rovaniemellä operaattoria ei ole kilpailutettu. Rovaniemen kaupunki on päättänyt jatkaa toimintaa omana palveluna myös kokeiluhankkeen jälkeen. Osaltaan päätökseen vaikuttivat muualta mpk:iden kilpailuttamisesta saadut huonot kokemukset. Mpk:n perustoimintaan kuuluvat mm. tilausten vastaanotto, matkojen yhdistely ja ketjutus, välitystietojen kerääminen, seuranta ja raportointi sekä kustannusten jyvittäminen. Tavoitteena on turvata palvelut ja minimoida kustannukset. Mpk toimii aina palvelun maksajan (kunta, Kela, sairaala) määrittämien palvelukriteerien puitteissa. Matkojen välittämisessä joukkoliikenne on ensisijainen vaihtoehto, seuraavaksi kimppakyyti ja viimeisenä yksittäiskuljetus. Kuljetusvälineen valinta tehdään asiakasprofiilien ja liikennetarjonnan perusteella. Maksuvälineenä toimii Matkahuollon matkakortti, joka mahdollistaa paperittoman laskutuksen. Terveydenhuoltoon liittyvillä matkoilla keskussairaalan lisäksi myös alueen terveyskeskukset käyttävät mpk:ta. Keskittämällä kyytitilaukset mpk:hon voidaan kirjallisista todistuksista luopua, pelkkä hoitohenkilökunnan ilmoitus mpk:lle potilaan kyydin tarpeesta riittää. Kaupungin kyydeistä mukana ovat mm. vpl- ja shl-kyydit, päiväkeskuskuljetukset, kiireettömät potilaskuljetukset ja laitoskuljetukset. Mpk:n hyödyiksi Sirpa Salminen listasi mm. tilausten keskittämisen, kuljetuksista saatavat tilastot, kustannussäästöt yhdistelystä, ja kustannusten oikeudenmukaisen jakamisen (Kela/kunnat). Kunnan tehtävänä on edelleen määritellä toiminnan puitteet eli kuljetustarve, asiakasprofiilit, kuljetuksen järjestämistapa, maksuvälineet jne. Mpk toimii annettujen ohjeiden mukaisesti. Lisäksi kunta voi sopia mpk:n kanssa erikseen tietyistä palveluista, kuten asiakaskorttien ylläpito, liikennöit-

4 4/6 sijöiden laskutusaineiston tuottaminen, asiakaspalautteen kerääminen, markkinointi jne. Lopuksi Sirpa Salminen esitteli Rovaniemen kaupungin (+ ent. mlk) kuljetuskustannusten kehitystä välisenä aikana mpk ei ollut toiminnassa ja kustannukset olivat euroa mpk toimii, kuljetukset on kilpailutettu (sopimusautot), asiakasmäärä on kasvanut noin 300:lla ja palvelulinjoja on yksi lisää. Kuljetuskustannukset ovat euroa. Kun otetaan huomioon myös mpk:n toiminnan kustannukset, voidaan todeta samalla rahalla saadun parempaa palvelua suuremmalle asiakasmäärälle. 7. Kemi-Tornion seutukunnan suunnittelutilanne, seutulogistikko Kirsi Ylipiessa, Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus Kirsi Ylipiessa kertoi Kemi-Tornio alueen kuntien mpkesiselvityksen valmistuneen ja olevan parhaillaan lausuntokierroksella vammaisneuvostoissa. Selvityksessä mpk-toiminnan käynnistäminen ensimmäisten kuntien kuljetusten osalta on aikataulutettu touko-kesäkuulle Toiveena on, että myös Kelan ja sairaanhoitopiirin kuljetukset alueella tulisivat mpk:hon. Selvitystyön käynnistämisen taustalla ovat kasvavat kuljetuskustannukset ja määrät väen vanhetessa. Nykyisin Kemi-Tornio alueella on kuntien kuljetuspalveluasiakkaita lähes yhtä paljon kuin Rovaniemellä tietojen perusteella laadittujen kustannusarvioiden perusteella esim. vpl-kuljetuksissa mpk:n avulla saatavat säästöt olisivat seudulla noin euroa vuodessa operaattorille maksettavasta perushinnasta riippuen. Välillisiä säästöjä on saatavissa mm. seuranta- ja laskutustyön yksinkertaistumisen kautta. Toiminnasta saatavat hyödyt ovat pitkälti samoja kuin Rovaniemellä, mutta riittävän volyymin saamiseksi ja kustannustehokkuuden maksimoimiseksi tulisi kaikkien osapuolten (kunnat, Kela, shp) lähteä toimintaan mukaan myös Kemi-Tornio alueella. Tämän yhteistyöneuvottelun yksi tavoite onkin selvittää eri osapuolten halukkuus sitoutua toimintaan. Varsinaista toteuttamista varten esiselvityksen laatinut työryhmä esittää perustettavaksi ohjausryhmän (maksajatahot, llh ja operaattori) sekä sen rinnalle laajemman työryhmän. 8. Alueen kuntien, sairaanhoitopiirin, Rovaniemen kaupungin sekä Kelan puheenvuorot mpk-toiminnan käynnistämisestä Puheenjohtaja pyysi eri osapuolten näkemyksiä asiasta. Todettiin, että yksikään osapuoli ei ole vielä tehnyt virallista päätöstä mukaan tulosta. Tornion sosiaali- ja terveystoimi suhtautuu asiaan myönteisesti ja toivoo, että toiminta käynnistettäisiin mahdollisimman pian. Perusteluina kuljetuskustannusten hillitseminen sekä Kelalle siirtyvistä kuljetuskustannuksista saavutettavat säästöt. Realistinen aikataulu olisi 2008 alusta. Nykyiset kuljetukset on kilpailutettu ja sopimukset ovat voimassa 2007 loppuun. Viimeisen vuoden aikana kuljetuspalveluasiakkaat ovat lisääntyneet noin 70 henkilöllä.

5 5/6 Keminmaalla tullaan esittelemään asia päättäjille myönteisessä mielessä. Liikennöitsijöiden nykyiset kuljetussopimukset katkeavat keväällä Kemissä asia koetaan positiivisena ja järkevänä. Aikataulu on vielä kysymysmerkki. Kuljetuspalveluasiakasmäärät kaupungissa ovat suuria ja kasvussa, 2005 lopussa oli 609 asiakasta, 2006 lopussa kasvua edellisvuodesta noin 100 asiakasta. Simossa asia on otettu esille sosiaali- ja terveyslautakunnassa edellisellä viikolla. Lautakunta suhtautuu asiaan myönteisesti, sopiva aloitusaikataulu olisi 2008 alusta. Tervola suhtautuu asiaan myönteisesti. Kuitenkaan esiselvityksen laatineen työryhmän suositus liittymisestä ei ole riittävä vaan tarvitaan tarkempia lukuja. Rovaniemen mpk:lta tulisi pyytää tarjous. Kaikkien osapuolten mukaantulo on tärkeää, mutta pienessä kunnassa, jossa kuljetuspalveluasiakkaita on suhteellisen vähän (n. 35) liittyminen tulee pystyä perustelemaan taloudellisesti paremmin. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kannanotto on myönteinen, sopiva aikataulu olisi Siirtokuljetukset on kilpailutettu vuodelle Sosiaali- ja terveyspiirihankkeen projektipäällikkö Pekka Honkanen totesi matkapalvelukeskuksen toteutuessaan palvelevan myös 2008 alusta perustettavaa sosiaali- ja terveyspiiriä. Sosiaali- ja terveyspiirin perustamisen myötä terveyspalveluiden järjestämiseen on tulossa muutoksia, palveluja keskitetään ja kuntien erityisosaamista tullaan hyödyntämään seudullisesti. Henkilökuljetusten lisäksi olennaista on myös tavarankuljetus (hoitotarvikkeet, apuvälineet). Sotepiin liitetään todennäköisesti mukaan myös vanhuspalvelut, kenties myös vammaispalvelut. Sotepin myötä kuljetusasiat siirtyvät kunnilta sotepin kustannusvastuulle. Sirpa Salminen/Rovaniemen mpk totesi tarjouksen laskemiseksi tarvittavan matkamäärätiedot. Kirsi Ylipiessa esitti, että tarjouksen pyytäminen annetaan perustettavan seudullisen mpktyöryhmän (kohta 9) tehtäväksi. Kela on vahvasti sitoutunut mpk-toiminnan eteenpäin viemiseen. Rovaniemen kokeilu jatkuu 2007 syksyyn. Koska kyseessä on kuntavetoinen kilpailuttamaton mpk, virallinen päätös jatkosta kokeilun jälkeen voidaan kuitenkin tehdä aikaisintaan lvm:n mpkseurantaryhmän selvityksen valmistuttua (02/2007). 9. Kemi-Tornion seutukunnan matkapalvelukeskus työryhmän tehtävät ja työryhmän kokoonpano ja 10. Lapin matkapalvelukeskuksen johtoryhmän tehtävät ja kokoonpano Juha Tapio esitteli lvm:n ohjeet mpk-toiminnan hallinnoinnista. Juha Tapio esitti, että Lapissa operatiivinen taso voitaisiin

6 6/6 organisoida johtoryhmän, operaattorin ja seututyöryhmän (- työryhmien) kesken. Lisäksi voitaisiin tarvittaessa perustaa vielä erillinen laatutyöryhmä, joka pystyisi nopeasti käsittelemään konkreettisia ongelmia. Työryhmät olisivat avoimia eli esim. kunnat voisivat liittyä myös matkan varrella. Johtoryhmä toimisi läänintasolla ja seututyöryhmä seututasolla. Keskusteltiin työryhmien tehtävistä ja kokoonpanosta. Esitettiin, että molempien työryhmien jäseniksi täydennetään myös seutukunnat ja mpk-operaattori. Päätettiin, että lääninhallitus pyytää osapuolia nimeämään edustajansa molempiin työryhmiin ja toimii koollekutsujana. Työryhmään osallistuminen ei sido kuntia liittymispäätöksen osalta, vaan tarkoituksena on perustaa hallinnolliset asiantuntijaorganisaatiot mpk-toiminnan eteenpäin viemiseksi. Kemi-Tornio alueella työtä jatkaa perustettava mpk-seututyöryhmä. 11. Muut asiat Ei ollut muita asioita. 12. Seuraavat kokoukset Lääninhallitus kutsuu työryhmät koolle, kun ne on nimetty. 13. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 13. Motto: Vaikeuksien kautta voittoon. Muistiin kirjasi Kirsi Ylipiessa Jakelu Läsnä olleet Kutsutut