Kai Kauppi VÄHÄLÄ YHTIÖIDEN KULJETUSSOPIMUKSET

Transkriptio

1 Kai Kauppi VÄHÄLÄ YHTIÖIDEN KULJETUSSOPIMUKSET Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma Lokakuu 2008

2 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Ylivieskan yksikkö Haapajärven toimipiste Koulutusohjelma Aika Tekijä/tekijät Kai Kauppi Liiketalouden koulutusohjelma Työn nimi Vähälä Yhtiöiden Kuljetussopimukset Työn ohjaaja Eija Lappalainen Työelämäohjaaja Sivumäärä 49 Seppo Lauri Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli saada Vähälä Yhtiöille ja varsinkin sen uusille asiakkaille kuljetussopimusta koskeva ohjeistus/perehdytys niistä asioista, jotka tulisi ottaa huomioon kuljetussopimusta tehtäessä. Pääongelmana oli selvittää, mitä myyjän on huomioitava varsinkin uuden asiakkaan kanssa tehtävässä kuljetussopimuksessa. Pääongelma jaettiin viiteen eri alaongelmaan, joita olivat kuljetusmuodot, niiden merkitykset, erot ja tyypillisimmät käyttökohteet, miten kuljetussopimus määritellään, mitkä ovat toimituslausekkeiden tehtävät ja mikä niiden merkitys on, mitkä ovat sopimusosapuolten vastuut, velvollisuudet ja oikeudet, mitä on hyvä tietää palveluiden markkinoinnista, laadusta ja asiakkuuksista ja millainen merkitys tietojärjestelmillä on kuljetusyrityksen toiminnassa. Työn tavoitteena on, että se helpoittaisi kumpaakin sopimusosapuolta sopimuksen teon aikana, kun kaikki asiat, jotka on mainittu tässä työssä, voitaisiin käydä läpi yksi kerrallaan. Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Vähälä Yhtiöille, joka on perustettu vuonna Yhtiö on erikositunut kappaletavaroiden kuljetuksiin ja se on toiminut yhteistyössä Kiitolinjan kanssa 50-luvulta lähtien. Asiasanat kuljetussopimus, kuljetusmuodot, toimituslausekkeet, sopimusosapuolten vastuu, velvollisuudet ja oikeudet, tietojärjestelmät kuljetusyrityksessä

3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Date Author Kai Kauppi Degree programme Degree Programme in Business Administration Name of thesis Transportation Agreements of Vähälä Enterprises Instructor Eija Lappalainen Pages 49 Supervisor Eija Lappalainen The idea of this thesis was to give an instruction/training concerning about a transformation agreement to Vähälä Enterprises and especially its new customers about those matters which should be taken into consideration while doing a transportation agreement. The aim of this thesis was to clarify what a sales person has to foresee while doing a transportation agreement, especially with a new customer. The main problem was divided into five different subproblems, which were transport modes, their significance, differences and the most typical usage; how a transportation agreement is defined; what is the function of delivery clauses and what their significances are; what are responsibilities, duties and rights of agreement parties; what is good to know about service marketing, quality and customership; and what kind of importance the information systems have in a carrier job. The aim of this thesis is to assist both parties while an agreement is being done when all the matters which are mentioned in this thesis would be taken into consederation. This thesis was done as order to Vähälä Enterprises, which was founded in The company is specialized to mixed cargo transports and it has operated in association with Kiitolinja since 50 s. Key words a transportation agreement, transport modes, delivery clauses, responsibilities, duties and rights of agreement parties, information systems in carrier

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO Tutkimustehtävä Vähälä Yhtiöt 3 2 KULJETUSMUODOT Tiekuljetukset Rautatiekuljetukset Merikuljetukset Lentokuljetukset Kuljetusmuotojen vaatimukset pakkauksille Kuljetus rautateitse Tiekuljetus Merikuljetus Kuljetus lentoteitse Yhdistetyt kuljetukset 11 3 KULJETUSSOPIMUSLAKI, TOIMITUSLAUSEKKEET 12 JA VAKUUTUKSET 3.1 Kuljetussopimuksen muodostuminen ja määritelmät Rahtikirjan sisältö kotimaan kuljetuksissa Rahtikirjan sisältö ulkomaiden kuljetuksissa Sopimusosapuolten vastuu, oikeudet ja velvollisuudet Rahdinkuljettaja Kuljetusasiakas Puutteellisesti pakattu tavara Vaaralliseksi luokiteltu tavara Vastuusta vapautumisen perusteet Toimituslausekkeet Toimituslausekkeiden tehtävät Toimituslausekkeiden lyhenteet Vakuutukset Liikennevakuutus Autovakuutus Tiekuljetusvakuutus Perus- ja täysvakuutuksen laajennukset 22 4 REKLAMAATIOT Reklamaation sisältö Reklamaation muoto 24

5 5 TIETOJÄRJESTELMÄT Tietovirrat Internet Sähköposti Tietokoneohjelmistot Hallintajärjestelmät Hallintajärjestelmän muodostuminen Kaupalliset sovellukset Telematikka Telemaattiset palvelut Paikannusjärjestelmät 29 6 PALVELUT JA PALVELUIDEN MARKKINOINTI Palveluvaihtoehdot Palvelun ominaisuudet Palvelun laatu Markkinointi Markkinointi osana liikeidean toteutusta Yrityksen henkinen toimintaympäristö Palveluyrityksen laatutekijät Asiakastyytyväisyys Asiakaslähtöisyys 40 7 VÄHÄLÄ YHTIÖIDEN KULJETUSSOPIMUKSET Opinnäytetyön toteuttamistapa Teoreettinen perusta Työn lopputulos 44 8 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA 45 LÄHTEET 47 LIITTEET

6 1 1 JOHDANTO Tämän opinnäytetyön aihe liittyy kuljetusyhtiön ja sen uuden asiakkaan välisen kuljetuksia koskevan sopimuksen selventämiseen kun myyjä saa palvelun myydyksi. Opinnäytetyön sisällön ideana on, että se toimii niin sanottuna muistilistana kuljetusyhtiön ja asiakkaan välillä, ja helpottaa kuljetussopimuksen teossa kumpiakin osapuolia, kun tarvittavat asiat voidaan käydä yksi kerrallaan läpi. Aiheen valitsin siksi, että haluan helpottaa toimeksiantajani asiakkaita ymmärtämään niitä kaikkia tekijöitä, joita kuljetussopimuksen pitää sisältää. Kuljetusala on käsitteenä laaja, kun tarkastellaan koko toimialaa yhtenä kokonaisuutena. Koko ala käsittää materiaali- raha- ja tietovirtojen hallintaa koskevia tekijöitä. Kuljetusala käsittää yritysten ja eri laitosten materiaalivirran fyysistä, tiedollista ja taloudellista hallintaa hankintatapahtumista aina asiakkaalle asti. Kuljetusalasta käytetään yleisesti myös logistiikka-termiä puhuttaessa tavaroiden kuljetuksiin ja varastointiin liittyvistä asioista. Nämä ovat usein näkyvimpiä osia organisaatioiden logistisista toiminnoista. Logistiikka onkin yksi yrityksen merkittävimpiä kilpailukykyyn vaikuttavista tekijöistä. Kuljetusala tarjoaa paljon erilaisia työpaikkoja, kuljettajakoulutusta, tavaraliikenteen yrittäjäkursseja, varastointiin liittyvää koulutusta sekä ammattikorkeakoulutasoista koulutusta alan suunnittelu-, kehittämis-, asiantuntija- ja johtotehtävissä sekä oman alan vaativissa palvelu- ja tuotantotehtävissä. Logistiikan merkitys on kasvanut huomattavasti nykyaikaisen yritystoiminnan sekä yhteiskunnan kehityksen myötä. Samalla tuotantomäärät ja kulutus ovat muuttuneet kansainvälisiksi ja varkostoituneemmiksi. Yritysten kansainvälistyminen, teknologian nopea kehitys ja kilpailun kiristyminen tuovat jatkuvasti uusia vaatimuksia ja haasteita eri toimialoille. Nykyään logistiikkaa pidetäänkin yhtenä yrityksen tärkeimpänä toimintona. Sillä voidaan saavuttaa huomattavia säästöjä ja saada kilpailuetua. Nykyaikaisesa yritystoiminnassa ja kilpailutilanteessa tuotteiden on oltava sovitussa paikassa oikeaan aikaan, oikean määräisenä ja laatuisena.

7 2 1.1 Tutkimustehtävä Tämä opinnäytetyö tehdään toimeksiantona kuljetusyhtiö Vähälälle. Työn tavoitteena on tehdä kuljetusyhtiön myyjille ja varsinkin yhtiön uusille asiakkaille kuljetussopimusta koskeva ohjeistus/perehdytys kaikista niistä asioista, joita kuljetusyhtiön kanssa tehtävä sopimus sisältää. Työn ideana on se, että kuljetuspalveluiden myyjä muistaa käydä läpi kaikki oleelliset asiat asiakkaan edustajan kanssa. Tutkimuksen pääongelmana on selvittää: Mitä myyjän on otettava huomioon uuden asiakkaan kanssa tehtävässä kuljetussopimuksessa? Pääongelma jaetaan seuraaviin alaongelmiin: Kuljetusmuodot, niiden merkitykset, erot sekä tyypillisimmät käyttökohteet Miten kuljetussopimus määritellään, mitkä ovat toimituslausekkeiden tehtävät ja mikä merkitys niillä on? Mitkä ovat sopimusosapuolten vastuut, velvollisuudet ja oikeudet? Mitä on hyvä tietää palveluiden markkinoinnista, laadusta ja asiakkuuksista? Millainen merkitys tietojärjestelmillä on kuljetusyrityksen toiminnassa? Opinnäytetyössäni käytetyt tietolähteet ovat peräisin erilaista logistiikkaa, myyntiä ja markkinointia sekä tiekuljetussopimuslakia käsittelevistä kirjallisuuslähteistä sekä internetistä saaduista tiedoista. Tässä työssä tutkimustapana käytetään tapaustutkimusta jossa tiettyä nykyistä tapahtumaa tai toimintaa käsitellään tietynlaisessa rajatussa ympäristössä. Tässä työssä tällä tarkoitetaan Vähälä Yhtiöiden organisaatiota.

8 3 1.2 Vähälä yhtiöt Vähälä Yhtiöt on kappaletavaroiden kuljetuksiin erikoistunut kuljetusliike. Yhtiön on perustanut liikenneneuvos Lauri Vähälä vuonna Yhtiö on toiminut Kiitolinja-ketjussa 50- luvulta lähtien ja se vastaa Oulun ja Lapin läänin lisäksi Keski-Suomen kappaletavaraliikenteestä. Kiitolinjaketju muodostuu alueidensa johtavista kuljetusyrityksistä. Vähälä Yhtiöiden toiminta-ajatuksena on kattavien kuljetus-, logistiikka- ja tietopalveluiden suunnittelu ja toteutus asiakaslähtöisesti. Luotettavan kuljetuspalvelun takaavat asiantunteva ja osaava henkilöstö, nykyaikainen kuljetuskalusto, koko maan kattava tietojärjestelmä, reaaliaikainen lähetysseuranta internetin välityksellä, terminaalien sekä aikataulujen mukaiset runkokuljetukset, ympärivuorokautinen terminaalitoiminta sekä henkilöstön jatkuva koulutus. Vähälä Yhtiöiden kansainvälisenä yhteistyökumppanina toimii Saksan rautateiden omistukseen kuuluva Schenker. (Vähälä & Kiitolinja 2008.) Luotettavuus, helppous ja hyvä asiakaspalvelu kuuluvat tärkeimpiin logistiikkapalveluihin kohdistuviin laatuodotuksiin. Kiitolinjaketjussa on käytössä yhteinen toimintajärjestelmä ja se on luotu SFS-EN ISO 9001, SFS-EN ISO ja OHSAS standardien perusteilla. (Vähälä 2008.) Vähälä Yhtiöiden sekä Kiitolinja ketjun kuljetuspalvelut ja tuotteet on jaettu neljään eri osaan, joita ovat Kiitolinja KAPPALETAVARA, Kiitolinja SUORA, Kiitolinja KOTI sekä Kiitolinja RATKAISUT. (Vähälä 2008.) Kiitolinja KAPPALETAVARA on helppokäyttöinen kotimaan kuljetuspalvelu, joka on tarkoitettu yritysasiakkaille ja jossa lähetyksen toimitus tapahtuu seuraavan työpäivän aikana. Kiitolinja KAPPALETAVARA on tarkoitettu sellaisille lähetyksille, jotk painavat alle 2500 kg ja joiden tilavuus on alle 7,5 kuutiometriä. Kuljetuksissa käytetään Kiitolinjan koko valtakunnan kattavaa runko-, jakelu- ja terminaaliverkostoa. Lähettäjän tehtävänä on tehdä lähetyskohtaiset ja standardin mukaiset rahtikirjat ja kiinnittää lähetyksiin standardin mukaiset kollikohtaiset osoitelaput. (Vähälä 2008.) Kiitolinja SUORA on yritysasiakkaille tarkoitettu kuljetuspalvelu, joka on tarkoitettu joko osa- tai kokokuorman kuljetuksiin lähettäjältä vastaanottajalle ilman minkäänlaista välikä-

9 4 sittelyä. Osakuorma tarkoittaa tässä tapauksessa yli 2500 kg tai yli 7,5 kuutiometrin lähetyksiä yhdelle vastaanottajalle. (Vähälä 2008.) Kiitolinja Koti-palvellussa sopimusyrityksen lähetykset toimitetaan joko yrityksen tai yksityisen vastaanottajan vakituisen asuinpaikan kynnyksen yli kuljettajan toimesta ja tavaran vastaanottajan läsnäollessa. Toimitusaika ilmoitetaan tavaran vastaanottajalle sähköpostitse tai tekstiviestillä jakelua edeltävänä päivänä. (Vähälä 2008.) Kiitolinja RATKAISUT- palvelu käsittää yritykselle räätälöidyn logistiikkaratkaisun jossa koko logistiikan arvoketju optimoidaan yrityksen oman toimialan mukaisesti. Palvelu voi sisältää myös erilaisia tietojärjestelmäratkaisuja. Kiitolinja RATKAISUT- palvelu tehdään aina asiakaskohtaisesti. (Vähälä 2008.) TAULUKKO 1. Vähälä Yhtiöiden konserni: (Vähälä 2008). Emoyhtiö: Veljekset Vähälä Oy Tytäryhtiöt: Lauri Vähälä Oy Kiitoterminaali Oy Kiitohuolto Oy Kiitoleasing Oy Johtoryhmä: Jukka Vähälä, toimitusjohtaja Mikko Vähälä, varatoimitusjohtaja Vesa Vähälä, kiinteistöpäällikkö Mauno Vähälä, jälkimarkkinointipäällikkö Juhani Pernu, talousjohtaja Seppo Lauri, markkinointijohtaja Tiina Salonen, henkilöstöpäällikkö

10 5 2 KULJETUSMUODOT Kuljetusmuodon valinnassa on otettava huomioon kaikki yritykseen, tavaran lähetykseen ja kuljetusmuotoon vaikuttavat tekijät. Yrityksen näkökulmasta tarkasteltuna valintaan vaikuttavat toimiala, kuljetustarpeen säännöllisyys, toimitustiheys sekä lähettäjän maantieteellinen sijainti. Lähetykseen vaikuttavia tekijöitä ovat taas kuljetusetäisyys, eräkoko ja tavaran arvo. Kuljetusmuotojen erot näkyvät kuljetuskapasiteetin saatavuudessa, hinnoissa, luotettavuudessa ja nopeudessa. (Suomen kuljetusopas 2008.) Kuljetusten täsmällisyys on yleisesti sitä tärkeämpää mitä arvokkaampia tavaroita otetaan kuljetettaviksi. Oikeanlaisen kuljetusmuodon- ja järjestelmän valinnassa tavoitteena on yhdistää hyvän palvelutason, laadun ja kohtuullisten kustannusten vaatimukset. Kuljetusmuoto määräytyy sen mukaisesti, tapahtuuko kuljetus teitse, rautateitse, vesiteitse vai ilmassa. (Suomen kuljetusopas 2008.) Kuljetusmuotojen etuja ja haittoja vertaillaan seuraavissa luvuissa: 2.1 Tiekuljetukset Tiekuljetukset muodostavat kuljetusmuodoista suurimman ja tärkeimmän osan lähes kaikissa teollistuneissa maissa. Tiekuljetusten etuina ovat nopeus, joustavuus ja edullisuus. Tiekuljetukset soveltuvat parhaiten myös pienille kuljetuserille. Tiekuljetus on lähes ainoa kuljetusmuoto lyhyillä kuljetusetäisyyksillä sekä pienillä tavaravirroilla ja sellaisilla matkoilla joissa vaaditaan nopeita toimituksia. Tiekuljetustoiminta on luvanvaraista toimintaa josta säädetään lailla ja asetuksella. (Suomen kuljetusopas 2008.) Tiekuljetuksen tyypilliset käyttökohteet ovat: (Suomen kuljetusopas 2008.) 1. pakettiautokuljetukset pienet tavaraerät jakelu- ja keräilykuljetukset

11 6 2. kuorma-autokuljetukset jakelu-, keräily-, maansiirto-. rakennusainekuljetukset keskipitkän tai pitkän matkan kuljetukset silloin kun kuorma-autolla tehtävä kuljetus on edullisin vaihtoehto lyhyillä matkoilla suoritettavat raskaat ja säännölliset kuljetukset. Maanteitse tapahtuvien kuljetusten merkittävyys johtuu siitä, että ne liittyvät paitsi maanteiden runkokuljetuksiin, usein myös kaikkien muiden alku- ja loppukuljetusmuotoihin. Maantiekuljetus on joustavaa ja nopeaa verrattuna muihin kuljetusmuotoihin. Joustavuudella tarkoitetaan hyvää käsiteltävyyttä sekä kattavaa infrastruktuurirakennetta. Nopeudella tarkoitetaan taas kuljetusyksikön kuormausaikojen lyhyyttä sekä aikatauluriippumattomuutta. Tonneissa mitattuna suurin kuljetusmäärä maanteillä liittyy maan- ja talonrakennukseen. (Hokkanen, Karhunen & Luukkainen 2004, 111.) Tiekuljetuksista aiheutuva liikenteen kasvu saastuttaa kuitenkin maapallon ilmastoa huomattavasti mikä on yksi ilmastonmuutoksen osatekijöistä. 2.2 Rautatiekuljetukset Rautatiekuljetus on paras vaihtoehto silloin kun kuljetetaan suuria tavaramääriä pitkiä matkoja ja vaaditaan säännöllisiä toimituksia. Tiekuljetuksista aiheutuvat ruuhkat sekä ympäristötekijät puoltavat rautatiekuljetusten käyttöä yhtenä osana kuljetusketjua. Vaikka rautatiekuljetusten vaatima kuljetusverkko on huomattavasti tieverkkoa pienempi, on rautatie yleensä käytettävissä tärkeimmissä kuljetuskohteissa. Tällaisissa kohteissa ei myöskään tarvitse tehdä siirtokuormauksia. Tyypillisimpiä käyttökohteita rautatiekuljetuksissa ovat: (Suomen kuljetusopas 2008.) pitkillä matkoilla kuljetettavat suuret tavaraerät säännöllisin kuljetuksin raskaat ja säännölliset kuljetukset lyhyillä matkoilla. Rautatiekuljetuksia käytetään metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden raaka-aineiden sekä tuotteiden peruskuljetusmuotona kotimaassa ja kansainvälisissä kuljetuksissa. Rautateitse

12 7 tapahtuvilla kuljetuksilla on paras kilpailukyky vahvoissa ja pitkissä tavaravirroissa ja ne mahdollistavat nopean vaunukierron sekä vaihtotyön minimoinnin. Suurimmat kuljetusketjut muodostuvat raaka-aineiden kuljetuksista metsä-, perusmetalli- ja kemianteollisuuden tuotantolaitoksille ja tuotekuljetuksista niiltä satamiin. (Ratahallintokeskus 2008.) 2.3 Merikuljetukset Merikuljetukset ovat merkittävässä asemassa maailmanlaajuisessa kaupankäynnissä, sillä kansainvälisessä meriliikenteessä vallitsee vapaa kilpailu. Suomen ulkomaankuljetukset perustuvat merkittävältä osin merikuljetuksiin. Kaluston sekä infrastruktuurin hankinta vaatii kuitenkin suuria investointeja, mutta on hyvä muistaa, että merikuljetusten kapasiteetti on suuri ja kuljetuskalustolla on hyvä saatavuus. Suurilla kuljetuserillä yksikkökustannukset jäävät hyvin alhaisiksi. (Suomen kuljetusopas 2008.) Tyypillisimmät käyttökohteita merikuljetuksissa ovat: (Suomen kuljetusopas 2008.) vienti- ja tuontikuljetukset massatavaroiden ja suurten yksikkötavaroiden kuljetukset. Merikuljetukset ovat muutenkin energiataloudellisesti edullisia. Meriteitse tapahtuvista kuljetuksista aiheutuvat päästöt ovat muihin päästölähteisiin verrattuna pieniä. (Suomen kuljetusopas 2008.) Merikuljetuksilla on kuitenkin rajoitettu saatavuus, sillä liikennöinti on riippuvainen asemapaikoista eli satamista. Tämän vuoksi meriliikenteen alku- ja loppukuljetusosuudella tarvitaan yleensä jokin muu kuljetusmuoto. (Hokkanen ym. 2004, 122.) Merikuljetukset ovat melko turvallisia, mutta onnettomuustilanteissa ympäristöön kohdistuvat vaikutukset voivat olla suuria ja pitkäkestoisia. Esimerkkinä voidaan pitää öljyvuotoja.

13 8 2.4 Lentokuljetukset Lentokuljetusten etu perustuu nopeisiin sekä aikataulutettuihin kuljetuksiin joka puolelle maailmaa. Lentokuljetukset ovat lisäksi luotettavia ja niissä sattuu melko vähän vahinkoja. Lentokuljetuksista suurimman osan muodostavat kiireelliset kuljetukset ja arvokkaat tuotteet. Lentokuljetuksissa rahtitilan kapasiteetti sekä kantavuus ovat kuitenkin rajallisia. Kuljetusyksiköiden yhteensopivuus muiden kuljetusmuotojen kanssa ovat rajallisia. Tyypillisimmät käyttökohteet lentokuljetuksissa ovat: (Suomen kuljetusopas 2008.) kiireelliset kuljetukset arvokkaiden tuotteiden kuljetukset niiden massaan nähden tuotteet jotka vanhenevat nopeasti postin kuljetukset pitkillä välimatkoilla. Esimerkkinä kiireellisille kuljetuksille voidaan pitää vaikkapa elektroniikkateollisuuden valmistamia komponentteja, joiden pääsy markkinoille on tapahduttava mahdollisimman nopeasti. (Hokkanen ym. 2004, 118.) Kuljetusmuotona lentoliikenne on rajoitettua toimintaa. Kriittisimpänä tekijänä lentoliikenteessä pidetään maainfrastruktuuria, sillä lentoliikenne on riippuvainen lentoasemista. Näin lentokuljetukset ovat riippuvaisia alku- ja loppuloppukuljetusosuuksilla joko rautatie- tai maantiekuljetuksista. (Hokkanen ym. 2004, 120.) Haitallisena puolena lentoliikenteessä ovat myös kasvavan liikennöinnin aiheuttamat saasteet sekä lentomelu. 2.5 Kuljetusmuotojen vaatimukset pakkauksille Kuljetusrasituksilla tarkoitetaan sellaisia voimia, jotka pyrkivät kuljetuksen aikana kuljetusvälineen liikkeiden vaikutuksen seurauksena muuttamaan jollain tavalla kuljetettavan tavaran muotoa. Kuljetuspakkauksien suunnittelussa on erityisen tärkeää tuntea ainakin normaalit kuljetusrasitukset ja myös sellaiset erityisrasitukset, joille suunniteltava pakkaus voi joutua alttiiksi. On syytä muistaa, että vakuutusyhtiöt edellyttävät tarkoituksenmukaista

14 9 pakkausta kuljetettaville tavaroille tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa. (Suomen kuljetusopas 2008.) Kuljetettavaksi otettavien tavaroiden pakkauksien tehtävät ovat hyvin monipuolisia. Niiden tulee suojella tuotetta fysikaalisia (iskuja, putoamisia, tärinää), biologisia (saastuminen ja pilaantuminen) sekä kemiallisia (syöpyminen, hapettuminen ja kastuminen) vaikutuksia vastaan. Pakkauksen tulee suojata tuotetta ulkopuolisilta rasituksilta kuljetuksen ja varastoinnin aikana, suojata ympäristöä tuotteelta ja annostella tuote sopivaan kokoon. Pakkauksen tehtävänä on myös kertoa kuluttajille tuotteen ominaisuuksista, markkinoida tuotetta, mahdollistaa tuotteen käsittely ja kuljetus sekä varmistaa sen turvallisuus. (Reimi & Saarela 2006, 35.) Pakkauksissa käytettävät materiaalit voivat vaihdella huomattavasti käyttötarkoituksesta riippuen. Pakkausmateriaaleina käytetään yleensä kuitupohjaisia materiaaleja, (paperi, kartonki, pahvi ja kuitumassa), kerta- tai kestomuoveja, metallipohjaisia materiaaleja (tinapelti, musta teräs, galvanoitu teräs, alumiini ja alumiinifolio) sekä lasia ja puuta. (Hokkanen ym. 2004, 175.) Kuljetus rautateitse Rautateitse tapahtuvissa kuljetuksissa suuri osa aiheutuvista rasituksista aiheutuu laskumäki- ja vaihtotyökäsittelyiden aikana. Tavaralähetysten tulee olla kuljetuksen aikana oikein tuettuina ja pakattuina. Tavaran lähettäjä voi halutessaan tehdä rasituskokeita rautatiehallituksen hyväksymässä tutkimuslaitoksessa, jos halutaan varmistus siitä, että tietyn tavaran kansainväliseen kuljetukseen tarkoitettu pakkaus täyttää rautatiekuljetusten vaatimukset. Tutkimuksessa suoritetaan tavaraan kohdistuva puristus- pudotus-, isku - ja kaatokoe. (Suomen kuljetusopas 2008.) Tiekuljetus Suurimmat riskit tavaran katoamiseen ja särkymiseen aiheutuvat tiekuljetuksissa. Yksilöinti, joka mahdollistaa tavaran koneellisen käsittelyn, on tärkein keino näiden uhkien välttämiseksi. (Suomen kuljetusopas 2008.)

15 10 Tiekuljetuksissa herkästi särkyvä tavara tulee kiinnittää huolellisesti auton kuormatilaan, jotta se pysyisi mahdollisimman tukevasti kiinni kuljetuksen aikana. Herkästi särkyvästä tavarasta on myös syytä tehdä ilmoitus rahtikirjaan sekä selvin merkinnöin pakkaukseen. Herkkä tavara on myös syytä sijoittaa kuormatilaan niin, että muut kuljetuksessa olevat tavarat eivät voi sitä vahingoittaa matkan aikana Merikuljetus Merikuljetuksissa tavaran pakkauksen pitää olla luja. Merkitys vaihtelee sen mukaan millaisia kuljetusmuotoja käytetään ja missä satamassa tavara käy matkansa aikana. Merikuljetusta suorittava voi vaatia tavaran uudelleen pakkausta tai korjausta, jos hän huomaa tavaran olevan huonosti tai riittämättömästi pakattu. Merikuljetuksissa pakkauksen kannalta on syytä ottaa huomioon määräsataman, jatkokuljetuksen sekä ilmaston olosuhteet, sillä eri maiden lämpötilaerot saattavat olla yli 50 astetta. (Suomen kuljetusopas 2008.) Merikuljetuksissa käytetään yleisimmin merikontteja. Ne soveltuvat toistuviin kuljetuksiin, ne voidaan toimittaa sellaisenaan lähettäjältä vastaanottajalle ja ne voidaan pinota päällekkäin niin satamissa kuin laivoissakin. Konttien käytön seurauksesta tavaran käsittelykerrat vähenevät, ne suojaavat kuljetuksessa olevaa tavaraa ja nopeuttavat kuormankäsittelyä. Satamissa ei tarvita myöskään suuria ja kiinteitä terminaaleja. Konttiyksikköä on kuitenkin vaikea hyödyntää pienillä tavaraerillä. Vahinkotapauksissa tuotteita menetetään yhdellä kerralla paljon. (Ojala 2007.) Kuljetus lentoteitse Lentoteitse tapahtuvat kuljetukset asettavat pakkauksille muita kuljetusmuotoja pienemmät vaatimukset. Koska lentokoneilla kuljetukset tapahtuvat yleensä ilman siirtoja, on kuljetettavissa olevan tavaran oltava lialta, pölyltä sekä hankaukselta suojattuna. (Suomen kuljetusopas 2008.) 2.6 Yhdistetyt kuljetukset Yhdistetyillä kuljetuksilla tarkoitetaan vähintään kahden eri kuljetusmuodon yhdistämistä yksittäisessä kuljetusketjussa, jossa ei tapahdu tavaroiden siirtoja kuormatiloista toiseen.

16 11 Yleensä runkokuljetukset suoritetaan junalla, sisävesialuksessa tai merikuljetuksena. (Hokkanen ym. 2004, 128.) Yhdistetyissä kuljetuksissa tavara kuljetetaan sen lähettäjältä vastaanottajalle samassa kuormatilassa erilaisia kuljetusmuotoja käyttäen. Tavara voidaan näin kuljettaa perävaunussa tai kontissa, rekkoja, junia tai laivoja käyttäen. Koska kuljetettavien tavaroiden määrä kasvaa jatkuvasti, on yhdistettyjen kuljetusten merkitys muuttumassa entistä tärkeämmäksi. Eri kuljetusmuotojen osuuksia tulisi painottaa niin, että maantiekuljetusten suhteellinen osuus ei enää lisääntyisi. (Holmlund 2004.) Kiitolinjaketjussa yhdistettyjä kuljetuksia käyttäen saadaan vuodessa 7000 rekka-autoa pidettyä poissa tien päältä (Lauri 2008). Yhdistettyjä kuljetuksia käyttämällä voidaan hoitaa pitkiä runkolinjavuoroja, joista rautateitse kuljetetaan 30 prosenttia. Yhdistettyjä kuljetuksia käyttäen tasoitetaan yrityksen omia investointipaineita, vähennetään ympäristökuormituksia sekä saadaan enemmän joustavaa lisäkapasiteettia kuljetuksiin. (Vähälä 2008.)

17 12 3 KULJETUSSOPIMUSLAKI, TOIMITUSLAUSEKKEET JA VAKUUTUKSET Kuljetussopimus voidaan määritellä seuraavasti: Kuljetussopimus eroaa muista sopimuksista siinä, että sopimuksessa on kolme osapuolta. Näitä osapuolia ovat lähettäjä, vastaanottaja ja rahdinkuljettaja. Rahdinkuljettaja tekee lähettäjän kanssa kuljetusta koskevan sopimuksen, jossa rahdinkuljettaja sitoutuu kuljettamaan lähettäjän tavaran. Tavaran lähettäjä voi olla joko ostaja tai myyjä. Lähettäjä tai vastaanottaja voi olla myös sama henkilö. Rahdinkuljettajan vastapuolesta käytetään usein nimitystä kuljetusasiakas. (Suomen kuljetusopas 2008.) Lähettäjä Kuljetussopimus Vastaanottaja Rahdinkuljettaja Kuljetusasiakkaat KUVIO 1. Kuljetussopimuksen muodostuminen ja sen osapuolet (Nyman 2006.) 3.1 Kuljetussopimuksen muodostuminen ja määritelmät Seuraavassa kerrotaan kuljetussopimuksen keskeisimmät osatekijät ja sisältö: Rahdinkuljettaja on kuljetussopimuksen toinen osapuoli, joka sitoutuu kuljetusvelvoitteeseen. Rahdinkuljettaja voi olla oikeus- tai luonnollinen henkilö. Arviointiin ei vaikuta myöskään se, onko rahdinkuljettajalla omaa kuljetuskalustoa. Kuljetussopimus tehdään usein kuljetustilan varauksen yhteydessä tai lähettäjän tuodessa tavaran rahdinkuljettajalle kuljetettavaksi. Rahdinkuljettaja tekee lähettäjän kanssa kuljetussopimuksen, jossa sovitaan tavaran kuljetuksesta vastaanottajalle. (Viinikka 2006, 29.)

18 Rahtikirjan sisältö kotimaisissa kuljetuksissa Kotimaista kuljetusta varten tehtävässä rahtikirjassa on mainittava seuraavat tiedot: (Tiekuljetussopimuslaki ) tavaran lähettäjän nimi sekä osoite rahdinkuljettajan nimi sekä osoite tavaran lähtöpaikka, päivämäärä sekä määräpaikka vastaanottajan nimi sekä osoite kollien lukumäärä sekä niiden erityismerkit, numerot tai vastaavan tavaran seloste kuljetettavan tavaran kokonaispaino tai sen muulla tavalla ilmaistu määrä laadultaan vaaralliseksi luokitellun tavaran yleisesti hyväksytty nimike. Rahtikirja on todistus kuljetussopimuksen sisältämistä ehdoista ja siitä, että tavaran vastaanottaja on ottanut tavaransa vastaan. Lähettäjän rahtikirjaan tekemällä merkinnällä hyväksymät varaumat tulevat häntä sitoviksi. Tavaran katsotaan olevan moitteettomassa kunnossa tavaran kuljetuksen alkaessa, jos lähettäjä ei ole merkinnyt rahtikirjaan varaumaa ja sen syytä. Kollien lukumäärä sekä niiden merkit ja numeroinnit katsotaan olevan rahtikirjan merkintöjen mukaiset. (Tiekuljetussopimuslaki 7.) Rahtikirja on tärkein työväline kuljettajan kannalta. Tavaraa saa kuljettaa kuinka paljon tahansa, mutta ellei tehtyä työtä ole jollain tavalla dokumentoitu, on vaikeaa saada tehdystä työstä rahallista korvausta. (Reimi & Saarela 2006, 50.) Rahtikirjan sisältö ulkomaiden kuljetuksissa Kansainvälisissä kuljetuksissa rahtikirjassa on mainittava seuraavat tiedot: (Tiekuljetussopimuslaki ) rahtikirjan tekopaikka ja - aika lähettäjän nimi ja osoite rahdinkuljettajan nimi ja osoite tavaran lähtöpaikka, päivämäärä ja määräpaikka

19 14 vastaanottajan nimi ja osoite tavaralajin yleisesti käytetty nimi, pakkaustapa sekä vaarallisen tavaran yleisesti käytettävä nimike kollien lukumäärä sekä niiden erityismerkit ja numerot tavaran kokonaispaino tai muulla tavoin ilmaistu määrä kuljetuksia koskevat kustannukset kuten rahti, lisämaksut ja tullimaksut sekä muut sopimuksen teon ja tavaran luovutuksen aikana syntyneet kustannukset tullia sekä muita muodollisuuksia varten tarvittavat tiedot maininta, että kuljetuksessa sovelletaan yleissopimusta tai sen mukaista lakia, vaikka toisin olisi sovittu. Kansainvälisessä kuljetuksessa kuljetussopimus on vahvistettava rahtikirjalla. Sama koskee kotimaisia kuljetuksia. Lähettäjä ja rahdinkuljettaja voivat kuitenkin sopia siitä, ettei rahtikirjaa tehdä, tai jos rahtikirjan teko aiheuttaa erityistä haittaa tai sitä ei pidetä käytäntönä kyseisissä kuljetuksissa. Rahtikirja on tehtävä kolmena kappaleena kansainvälisissä kuljetuksissa. (Viinikka 2006, 38; Tiekuljetussopimuslaki ) 3. 2 Sopimusosapuolten vastuu, oikeudet ja velvollisuudet Vaikka eri kuljetusmuotoja koskevat säännöt kuljetussopimuksen sitoneiden osapuolten vastuusta poikkeavat toisistaan, on niissä kuitenkin myös paljon toisiaan muistuttavia piirteitä. Kaikissa kuljetusmuodoissa on säädetty pakottavalla lainsäädännöllä tietynlainen minimivastuu kuljetusyrityksen asiakkaan suojaksi. (Nyman 2006, 7.) Rahdinkuljettaja Kuljetustehtävää suorittavalla rahdinkuljettajalla on yleensä oikeus valita sopiva kuljetusväline sekä päättää kuljetusreitistä, jos kuljetussopimuksessa ei ole otettu näihin asioihin kantaa. Rahdinkuljettajalla ei ole myöskään velvollisuutta luovuttaa kuljettamaansa tavaraa ennen kuin hän on saanut korvauksen suoritetusta kuljetustehtävästä. Rahdinkuljettajalla on pidätysoikeus tavaraan. (Nyman 2006, 7.)

20 15 Rahdinkuljettaja on vastuussa kuljetuksessa olevan tavaran katoamisesta, vähentymisestä, tai vahingoittumisesta tavaran kuljetettavaksi ottamisen ja luovuttamisen välisenä aikana. Rahdinkuljettaja vastaa myös sellaisesta vahingosta, joka aiheutuu tavaran luovutuksen viivästymisestä. (Viinikka 2006, 55.) Tavaran luovutushetki päättää rahdinkuljettajan tavaravastuuajan. Tiekuljetussopimuslaissa ei säädetä erikseen siitä milloin tavara katsotaan luovutetuksi vastaanottajalle. On kuitenkin syytä muistaa, että kuljetuksen aikana tavaraan saattaa syntyä piileviä vahinkoja joista rahdinkuljettaja on vastuussa, vaikka tavara näyttäisikin päällisin puolin vahingoittumattomalta. (Viinikka 2006, ) Rahdinkuljettaja ei ole velvollinen noudattamaan asiakkaan määräyksen mukaisia ohjeita sellaisissa tapauksissa joissa ohjeen noudattaminen ei ole mahdollista sen tavoitettaessa toimeksiantajan eikä silloinkaan, jos annettujen ohjeiden noudattaminen on esteenä rahdinkuljettajan toiminnan säännönmukaiselle harjoittamiselle, tai se aiheuttaa vahinkoa toisen tavaralähetyksen lähettäjälle tai vastaanottajalle. (Tiekuljetussopimuslaki ) Rahdinkuljettajalla on oikeus myydä tavara sellaisissa tilanteissa joissa tavara on nopeasti pilaantuvaa tai sen tila antaa muutenkin sen myymiseen aihetta, tai jos tavaran säilyttämiskustannukset ovat kohtuuttomat suhteutettuna tavaran arvoon. Tällaisen tavaran myynti on Suomessa suoritettava julkisesti huutokaupalla tai muunlaisella tavaraan oikeutetun edun turvaamalla tavalla. (Tiekuljetussopimuslaki ) Jos tavaran luovutuksen yhteydessä ilmenee esteitä tavaran saavuttua määräpaikkaan, on rahdinkuljettaja velvollinen pyytämään ohjeita lähettäjältä. Vastaanottaja voi kuitenkin vaatia tavaran luovuttamista niin kauan kuin rahdinkuljettaja ei ole saanut muunlaisia ohjeita lähettäjältä, vaikka se olisikin kieltäytynyt ottamasta tavaraa vastaan. (Tiekuljetussopimuslaki ) Kuljetusasiakas Kuljetusasiakkaan päävelvollisuutena on suorittaa korvaus kuljetusyritykselle suoritetusta kuljetustehtävästä maksamalla rahti. Tavaran lähettäjän tulee luovuttaa tavara suorittavalle rahdinkuljettajalle sovitun tavan mukaisesti sekä toimittaa tätä varten kaikki tarvittavat

21 16 asiakirjat ja tiedot. Lähettäjä on velvollinen huolehtimaan siitä, että tavara on suojattu tarkoituksenmukaisesti kestämään tavanmukaisia kuljetuksesta sekä tavarankäsittelystä aiheutuvia rasituksia niin, ettei se aiheuta minkäänlaisia omaisuus- tai henkilövahinkoja. Tavaran vastaanottaja on kauppasopimuksen mukaisesti velvollinen vastaanottamaan hänelle lähetetyn tavaran, mutta jos hän tästä kieltäytyy, voi rahdinkuljettaja varastoida kyseessä olevan tavaran sen omistajan lukuun. (Nyman 2006, 8.) Tavaran lähettäjällä on oikeus määrätä tavarasta sen kuljetuksen aikana antamalla rahdinkuljettajalle ohjeita kuljetuksen keskeytyksestä, määräpaikan muuttamisesta tai tavaran luovuttamisesta muulle kuin aikaisemmin mainitulle vastaanottajalle tai muita vastaavia ohjeita. Oikeus tavaran määräämisestä kuuluu kuitenkin tavaran vastaanottajalle, jos siitä on tehty merkintä rahtikirjaan. Lähettäjän määräämisoikeus tavaraan lakkaa tavaran vastaanottajan vaadittua tavaran luovutusta. Tämän jälkeen rahdinkuljettajan on noudatettava vastaanottajan antamia ohjeita. Määräämisoikeuden haltija on velvollinen korvaamaan rahdinkuljettajalle antamiensa ohjeiden noudattamisesta aiheutuvat vahingot. (Tiekuljetussopimuslaki ) 3.3 Puutteellisesti pakattu tavara Lähettäjä vastaa siitä, että rahdinkuljettaja saa haltuunsa ne asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeellisia ennen tavaran luovutusta sen vastaanottajalle täytettävien tulli- ja muiden virallisten määräysten noudattamiseksi. Lähettäjä vastaa rahdinkuljettajalle vahingosta, jos se on aiheutunut asiakirjan tai tiedon puuttumisesta. Lähettäjä on velvollinen suorittamaan korvauksen rahdinkuljettajalle sellaiset vahingot ja kustannukset, jotka tavaran puutteellisen pakkauksen vuoksi aiheuttaa henkilöille, moottoriajoneuvoille, varusteille tai muulle tavaralle. Korvausvelvollisuutta ei synny sellaisissa tapauksissa joissa havaitut puutteet on ulkoisesti havaittavissa tai rahdinkuljettajan tiedossa silloin kun tavara otetaan kuljetukseen eikä siitä ole tehty varaumaa. (Tiekuljetussopimuslaki ) 3.4 Vaaralliseksi luokiteltu tavara Jos tavaran lähettäjä antaa rahdinkuljettajalle kuljetettavaksi vaaralliseksi luokiteltua tavaraa, on hänellä velvollisuus tehdä siitä ilmoitus rahdinkuljettajalle tavaran luonteesta sekä sitä koskevista varotoimista. Jos tällaisesta aineesta ei ole rahtikirjaan tehty ilmoitusta, on

22 17 lähettäjän tai vastaanottajan varmistuttava muulla tavoin siitä, että tavaran rahdinkuljettaja on tietoinen tällaisen tavaran vaarallisuuden luonteesta. (Tiekuljetussopimuslaki ) TAULUKKO 2. Vaarallisten aineiden luokitukset (Liikenne- ja viestintäministeriö 2007). Luokka Luokan nimi 1 Räjähdysaineet 2 Kaasut 3 Palavat nesteet 4.1 Helposti syttyvät kiinteät aineet, itsereaktiiviset aineet ja flegmatoidut kiinteät räjähdysaineet 4.2 Helposti itsestään syttyvät aineet 4.3 Aineet jotka veden kanssa reagoidessaan kehittävät palavia kaasuja 5.1 Sytyttävästi vaikuttavat (hapettavat aineet) 5.2 Orgaaniset peroksidit 6.1 Myrkylliset aineet 6.2 Tartuntavaaralliset aineet 7 Radioaktiiviset aineet 8 Syövyttävät aineet 9 Muut vaaralliset aineet ja esineet Vaaralliseksi luokiteltu tavara ADR (European agreement concerning the international carriage of dangerous goods by road) tulee olla varustettuna varoitusmerkein, joita käytetään lipukkeina pakkauksissa sekä astioissa varoittamaan niiden aiheuttamasta vaarasta. (Reimi & Saarela 2006, 41.) Kuljetettaessa vaarallisia aineita vapaarajat ylittäviä määriä tulee kuljettajalla olla siihen tarkoitettu ADR-ajolupa. Kuljetusajoneuvon on myös oltava varustettu ja hyväksytty kyseisten aineiden kuljettamiseen. ADR-ajolupa on voimassa 5 vuotta kerrallaan. Täydennysja lupakurssit on suoritettava ennen lupakortin voimassaolon päättymistä. (Reimi & Saarela 2006, 112.)

23 Vastuusta vapautumisen perusteet Rahdinkuljettaja voi vapautua vastuustaan, jos hän voi näyttää, että vahinko on aiheutunut sellaisen olosuhteen vaikutuksesta jota ei ole voitu välttää tai ehkäistä. Tällainen ylivoimainen este on yksi tärkeimpiä vastuusta vapautumisen perusteita. Tällainen ylivoimainen este johtaa suorittamisen mahdottomuuteen. Ylivoimaisia esteitä ovat esim. sota, liikekannallepano, luonnonkatastrofi, muut luonnontapahtumat sekä sellaiset viranomaisten antamat kiellot ja käskyt, joita ei voitu tietää tarpeeksi ajoissa. Myös viranomaisen suorittama laiton tavaran takavarikko on todettu ylivoimaiseksi esteeksi. (Viinikka , 137.) Rahdinkuljettaja ei ole vastuussa myös silloinkaan, jos voidaan näyttää, että katoaminen, vähentyminen, vahingoittuminen tai tavaran luovutuksen viivästys on seurauksena lähettäjän tai vastaanottajan laiminlyönneistä tai virheistä. Rahdinkuljettaja ei voi kuitenkaan käyttää vastuusta vapautumisen hyväksi perusteena moottoriajoneuvon puutteellisuutta tai sen vuokralle antaneen henkilön virheen sekä laiminlyönnin seurauksia. (Tiekuljetussopimuslaki ) 3.6 Toimituslausekkeet Yritysten välisessä kaupassa tavaroiden toimituksiin sisältyy useita riskejä. Kuljetuksessa oleva tavara saattaa kadota matkan aikana, tavaroiden toimituksissa voi tapahtua viivästyksiä tai toimitus saattaa pahimmassa tapauksessa jäädä kokonaan tapahtumatta osapuolten välillä tapahtuvien väärinkäsitysten vuoksi. Osapuolten huolellinen toimintakaan ei välttämättä aina riitä, vaan velvoitteiden, riskien ja kustannusten jaosta voi syntyä kiistaa. Myös eri maiden kulttuurierot vaikuttavat keskinäisiin kaupankäynnin tapoihin. Tämän tapaiset ongelmat ja vastoinkäymiset pyritään estämään yhtenäisillä ja samalla tavoin eri puolilla maailmaa tulkittavilla toimituslausekkeilla. (Suomen kuljetusopas 2008.)

24 Toimituslausekkeiden tehtävät Toimituslausekkeita käyttämällä sovitaan tavaroiden luovutukseen liittyvät toimenpiteet sekä yhteisten kustannuksien jaot. Toimituslausekkeiden avulla määritellään kuljetuksen järjestävä osapuoli sekä se ajankohta, jossa tavaran vaaranvastuu siirtyy myyjältä ostajalle. Toimituslausekkeissa voidaan sopia myös vakuutussuojan järjestelyistä sekä muista yksityiskohdista. (Nyman 2006, 13.) Yleensä myyjä ja ostaja tekevät yhteisen sopimuksen kauppasopimuksessa keskeisimmistä kauppaan liittyvistä kysymyksistä, joita ovat esimerkiksi kauppatavaran hinta, laatu ja toimitusaika. Kaupassa vallitsee yleensä sopimusvapaus jossa osapuolet voivat sopia vapaasti yhteisistä asioistaan. Sopimusosapuolten olisi kuitenkin syytä sopia siitä, milloin kauppatavaran vahingonvaara siirtyy myyjältä ostajalle sekä siitä kumpi osapuoli huolehtii erilaisista käytännön toimenpiteistä kuten kuljetuksen, vakuutuksen, tuonti- ja vientiselvityksen järjestämisestä sekä niiden kustannuksista. Kansainvälisessä kaupassa sopimusosapuolet käyttävät INCOTERMS- ehtoja. Kotimaan sisäisessä kaupassa käytetään FINNTERMSehtoja. (e-center 2008.) Toimituslausekkeiden lyhenteet Toimituslausekkeet jaetaan neljään eri ryhmään: (Suomen kuljetusopas 2008.) 1. Ryhmä E, lähtevä tavara EXW (Ex Works) noudettuna lähettäjältä 2. Ryhmä F, pääkuljetus maksamatta FCA (Free carrier) vapaasti rahdinkuljettajalla FAS (Free alongside ship) vapaasti aluksen sivulla FOB (Free on board) vapaasti aluksessa 3. Ryhmä C, pääkuljetus maksettuna CFR (Cost and freight) kulut ja rahti maksettuna CIF (Cost, insurance and freight) kulut sekä vakuutus ja rahti maksettuna CPT (Carriage paid to) tavaran kuljetus maksettuna CIP (Carriage and insurance paid to) tavaran kuljetus ja vakuutus maksettuna 4. DAF (Deliver at frontier) tavara toimitettuna rajalle

25 20 DES (Delivered ex ship) tavara toimitettuna aluksessa DEQ (Delivered ex quay) tavara toimitettuna laiturilla DDU (Delivered duty unpaid) tavara toimitettuna tullaamatta DDP (Delivered duty paid) tavara toimitettuna tullattuna Toimituslausekkeiden valinnassa tulisi ottaa erityisesti huomioon seuraavanlaiset tekijät: (e-center 2008.) 1. Laskettavat kustannukset: Kumpi osapuolista voisi toimittaa tavaran edullisemmin 2. Riskit Miten voidaan vastata toimitukseen sisältyvistä riskeistä ja mitkä riskit on tarkoituksen mukaista ottaa 3. Kumpi osapuolista voisi tehdä tarvittavat käytännön toimenpiteet 4. Valvontamahdollisuudet. 3.7 Vakuutukset Yrityksen omaisuuteen kohdistuu monia rasituksia ja vahingonuhkia silloin, kun niiden omaisuutta siirretään ja kuljetetaan. Maantieliikenteenharjoittajalla on yleensä suojanaan kolme eri vakuutusta ajoneuvoon tai kuljettajan kuormaan kohdistuvia vahinkoja vastaan. Tavaroiden siirtoihin tarkoitetut kuljetusvälineet ja kuljetusreitit sekä tavaroiden käsittely ja niiden pakkaukset kehittyvät koko ajan, mutta kuljetusosapuolet voivat kuitenkin joutua kärsimään suuria taloudellisia tappioita kuljetusvahinkojen takia. (Nyman 2006, 14.) Tavarakuljetuksiin liittyvät vakuutukset ovat yleensä vapaaehtoisia ja voidaan jakaa seuraavanlaisiin luokkiin: (Nyman 2006, 14.) - kuljetettaville tavaroille tarkoitettu vakuutus - kuljetusvälineeseen kohdistuvan vahingon varalle tarkoitettu vakuutus - vakuutussuoja rahdinkuljettajan vastuulle kuljetettavasta tavarasta.

26 Liikennevakuutus Liikennevakuutus on pakollinen, ja se korvaa ajoneuvon liikenteessä käyttämisestä aiheutuvat henkilö- ja omaisuusvahingot. Liikennevakuutus ei kata kuitenkaan sellaisia vahinkoja jotka kohdistuvat omaan ajoneuvoon tai kuljetettavana olevaan omaisuuteen. Tämä vakuutus korvaa kuitenkin sellaisissa tapauksissa, joissa toisen ajoneuvon kuljettajana oleva henkilö on vastuussa tapahtuneessa liikenneonnettomuudessa. (Nyman 2006, 15.) Autovakuutus Autovakuutuksen tarkoituksena on korvata kaikki vakuutetulle ajoneuvolle aiheutuneet vahingot jotka eivät sisälly liikennevakuutuksen vaikutuspiiriin. Autovakuutusta ottaessa on syytä muistaa, että vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka on aiheutunut kuormasta, ellei vahinko ole sitten sattunut seurauksena autojen yhteentörmäyksestä, auton tieltä suistumisesta, ajoneuvon kaatumisesta, tien sortumisesta tai muusta äkillisesti aiheutuvasta syystä. (Nyman 2006, 15.) Tiekuljetusvakuutus Tiekuljetusvakuutuksen tarkoituksena on toimia maantierahdinkuljettajan suojana sellaiselle korvausvelvollisuudelle, joka hänelle voi muodostua kuljetussopimuksen perusteella. Tiekuljetusvakuutukset ovat rahdinkuljettajille vapaaehtoisia, ja ne voidaan ottaa erikseen suoritettaessa kotimaan kuljetuksia, kansainvälisiä kuljetuksia (cmr-vakuutus) tai kabotaasikuljetuksia. (Nyman 2006, 16.) Tiekuljetusvakuutus korvaa myös kohtuulliset kustannukset. Ne voivat aiheutua sattuneen tai välittömästi uhkaavan vakuutuksen korjauspiiriin kuuluvan vahingon rajoittamisesta tai torjumisesta. (Nyman 2006, 16.) Vakuutuksen kohteita ei kuitenkaan ole (ellei erikseen sovittu) (Pohjola 2008.) rahat sekä arvopaperit jalometallit, jalokivet sekä helmet taiteelliset teokset

27 22 elävät eläimet ja kasvit kuljetuspakkaukset vahingoittuneet tavarat Perus- ja täysvakuutuksen laajennukset Perus- ja täysvakuutuksia voidaan laajentaa erikseen kattamaan myös muita vahinkoja. Sota- ja lakkovakuutus on tehtävä erillisenä kuljetusvakuutuksena, ja se koskee vain meri- ja lentoteitse tehtäviä kuljetuksia. Sotavakuutus kattaa sellaiset vahingot, jotka on välittömästi aiheuttanut: (Pohjola 2008.) sotaväline riippumatta siitä onko sotatila vai ei sotaa käyvän vallan tekemä kaappaus, takavarikko, tai muu vastaavanlainen toimi sekä tämänlaisen yhteydessä tapahtunut yhteentörmäys kansalaislevottomuus. Lakkovakuutus kattaa: (Pohjola 2008.) kaikki ne vahingot, jotka lakossa tai työsulussa olevat henkilöt sekä mellakkaan ja kansalaislevottomuuteen osallistuneet aiheuttavat itse vakuutetulle tavaralle, myös varkaus rosvouksen tai sabotaasin vaikutuksesta aiheutuneet menetykset. Vakuutuksia koskevat säännökset voivat olla monimutkaisia eivätkä kaikki ihmiset välttämättä ymmärrä kaikkia vakuutuksiin liittyviä kuluja ja ehtoja.

28 23 4 REKLAMAATIOT Silloin kun tavaran vastaanottaja huomaa tavaran vahingoittuneen tai vähentyneen kuljetuksen aikana, voi hän tehdä kuljettajalle reklamaation. Nopea ja määräaikaan sidottu velvollisuus reklamaatioon perustuu siihen, että rahdinkuljettaja saa kuljetuksen jälkeen tietoonsa mahdollisimman pian onko siitä odotettavissa mahdollisia taloudellisia vaatimuksia. Reklamaation tekeminen rahdinkuljettajalle voi myös vähentää tulevia vahinkoja. Reklamaatioita koskevia säännöksiä tulkitaan melko tiukasti. Tällaiset säännökset asettavatkin tavaran vastaanottajalle vaativan tehtävän tavaran tarkastamisessa. Reklamaation vastaanottajalta odotetaan nopeaa toimintaa. Reklamoinnin laiminlyönti voi pahimmillaan johtaa kanneoikeuden menetykseen. (Viinikka 2006, ) Varsinainen korvausvaatimus on yleensä tapana esittää reklamaation jälkeen. Tiekuljetussopimusta koskeva kanne on pantava vireille vuoden kuluessa tapahtuneesta vahingosta. (Nyman 2006, 34.) 4.1 Reklamaation sisältö Tavaran vastaanottajan tehtävänä on pääsääntöisesti ilmoittaa tavarankuljettajalle tavaravahingosta, mutta hänen ei kuitenkaan tarvitse kertoa aikooko hän vaatia siitä vahingonkorvausta. Reklamaatiota tehtäessä on hyvä muistaa, että lyhyt kuvaus tapahtuneesta riittää. Vastaanottajan ei näin tarvitse kertoa yksityiskohtaisia tietoja. Reklamaation on koskettava oikeaa virhetyyppiä ja tavaraa. Reklamaation voi tehdä myös tavaran vastaanoton yhteydessä, jossa pelkkä merkintä rahtikirjaan riittää. (Viinikka 2006, ) Vapaamuotoisesti tehdyssä korvausvaateessa asiakkaan olisi hyvä ilmoittaa seuraavat tiedot: (Kiitolinja 2008.) kuljetustapahtuman yksilöinti: rahtikirjan numero, pvm, reitti (lähtöpaikka ja toimitusosoite) sekä kopio rahtikirjasta milloin tavara otettiin kuljetettavaksi tavaran saapumisaika perille

29 24 vaurioituneen tai kadonneen osan paino (tavaran todellinen paino) kuka vaurion havaitsi ja miten kopio kadonneen tai vaurioituneen tavaran kauppalaskusta tiedot korvauksen hakijasta, korvauksen haettu määrä sekä tilinumero yhteystiedot (lähettäjän ja vastaanottajan yhteyshenkilöt). 4.2 Reklamaation muoto Reklamaatioille ei ole asetettu minkäänlaista erityistä muotoa. Reklamoinnin voi tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. Kirjallinen reklamointi on kuitenkin varmempi tapa, koska se voidaan jälkikäteen näyttää, ja se on muutenkin kuljetusasiakkaan kannalta suositeltavampaa. (Viinikka 2006, 336.) Kirjallisen reklamaation voi tarvittaessa tehdä rahdinkuljettajalta saatavalle kaavakkeelle.

30 25 5 TIETOJÄRJESTELMÄT Kuljetusyrityksen tietojärjestelmillä on suuri rooli kuljetuksien suunnittelussa ja niiden toteutuksessa. Teknisillä ratkaisuilla pyritään siihen, että myös kuljetuspalveluiden ostaja hyötyisi itse niistä. 5.1 Tietovirrat Tietovirran teknologian käsitteet liittyvät informaatio- ja teletekniikkaan. Logistiikassa käytettävät tietojärjestelmäapuvälineet perustuvat yhdistelmäteknologioihin, joista näkyvimpänä on organisaatioiden määrämuotoista tiedonvälitystä varten kehitetty EDI. (Karrus 1998, 334.) Internet Internetin tulo on tapahtunut vaiheittain ja tietokoneiden sekä telekommunikaatioalan kehitys ja selailuohjelmien vapaa saatavuus ovat tuoneet Internetin teollistuneissa maissa jokaisen käyttäjän ulottuville kohtuullisin kustannuksin. Logistisia palveluja ajatellen Internet tarjoaa nykyisin yrityksille uusia mahdollisuuksia omien toimintojen kehittämiseksi. Kotisivuja voidaan hyödyntää mainonnassa, ja niitä voidaan käyttää elektronisina tilausvälineinä esimerkiksi kuljetuksia tilattaessa. Asiakkaalla on usein mahdollisuus seurata tilauksen tai lähetyksen etenemistä kuljetuspalveluja tarjoavan yrityksen Internet-sivujen välityksellä. (Karrus 1998, 341.) Internet tarjoaa esteettömän pääsyn eri puolille maailmaa tallennettuun informaatioon, se yhdistää yrityksiä toisiinsa jolloin monet yritykset voivat hyötyä paremmin kehityksestä jota jokin toinen yritys on tehnyt. Internet sisältää paljon uusia ominaisuuksia aikaisempaan viestintään verrattuna. Se alentaa kommunikoinnin kustannuksia, sillä yritysten ei tarvitse maksaa verkon ylläpidosta. Entinen kahdenvälinen kommunikointi on muuttunut monen osapuolen samanaikaiseksi viestinnäksi. (Sakki 2001, 197.)

31 Sähköposti Sähköpostilla tarkoitetaan lähettäjän tietokoneella kirjoittamien viestien välittämistä niiden vastaanottajalle standardoiduin menetelmin tietoverkkoa apuna käyttäen. Sähköpostin käyttäjiä on tällä hetkellä kymmeniä miljoonia eri puolilla maailmaa. Sähköpostin etuna on sen nopeus, sillä lähetetty viesti on perillä vastaanottajan palvelimella muutamassa sekunnissa. Lopullinen viestin perillemeno riippuu tosin siitä, miten ahkerasti vastaanottaja sähköpostejaan lukee. (Lehtonen 1997.) Tietokoneohjelmistot Tietojärjestelmien toiminta perustuu monikerroksiseen teknologiaan, jossa näkyvin osa muodostuu tietokoneohjelmistoista. Ohjelmistot on tehty tarjoamaan niitä palveluita, joiden varaan logistiikan tarvitsemien tietojen ylläpito ja erityisesti koordinoinnissa ja ohjauksessa tarvittavat toiminnot perustuvat. Ratkaisuissa erotetaan kaksi aivan erityyppistä osuutta, joita ovat yritykseen ja sen toimintaprosesseihin ydinpalvelut ja rajapinnat. Ydinpalveluiden tehtävänä on tarjota sellaiset toiminnot ja tulokset, joita tarvitaan sisäisessä ohjaamisessa sekä valvonnassa. Avoimien rajapintojen tehtävänä on mahdollistaa tarvittavien tietojen helppo saatavuus ja siirto sekä eri osajärjestelmien että yhteistyökumppanien välillä. (Karrus 1998, 339.) 5.2 Hallintajärjestelmät Kuljetusten ohjauksella pyritään fyysisen liikenneverkon käytön sekä suorituskyvyn tehostamiseen jonka edellytyksenä on yritysten ja yhteiskunnan välinen yhteistyö. Logistiikassa käytettäviä ohjausjärjestelmiä ovat myynnin, tuotannon, hankintojen suunnittelujen ja varaston sekä jakeluiden ohjauksissa käytettävät järjestelmät. Toimipisteverkon analysoinnissa ja kehittämisessä käytettäviä järjestelmiä kutsutaan taas strategisiksi suunnittelujärjestelmiksi. Vakioreittien ja jakelutoimintojen sekä työvuorojen suunnitteluissa käytettäviä järjestelmiä kutsutaan taktisiksi suunnittelujärjestelmiksi. Kuljetusten ohjauksen ja hallinnan avulla kuljetukset pyritään toteuttamaan sellaisilla toimitusajoilla, kuljetusvälineillä, työvoimaresursseilla ja laatukriteereillä, jotta toiminta olisi yrityksessä suunnitellun palvelutason ja kustannustavoitteiden mukainen. (Suomen kuljetusopas 2008.)

32 27 Kiristyvät vaatimukset laadusta ja nopeudesta edellyttävät kuljetusten suunnitteluissa käytettäviltä järjestelmiltä aikaisempaa nopeampia ja tarkempia asiakasvaatimusten huomioon ottamista. Kuljetuksien suunnittelussa tarvitaan nopeaa ja kaksisuuntaista yhteyttä kuljetuksien suorittajaan. (Suomen kuljetusopas 2008.) Ajoneuvoissa käytettävät tietojärjestelmät ovat yleistyneet, ja ne kehittyvät parempaan suuntaan jatkuvasti. Kuljetuksien aikana tiedonkeruulaitteilla kerätyt suorite- ja tapahtumatiedot hyödynnetään kuljetusten seurannassa. (Suomen kuljetusopas 2008.) Toiminta- ja kilpailuympäristön ominaisuuksia selviteltäessä strategisella suunnittelulla on suuri rooli. Se perustuu kilpailutilanteeseen, jossa tehdään selvitys siitä, mitkä ovat oman yrityksen ja kilpailijoiden vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Tästä käytetään usein nimitystä SWOT-analyysi. Strategian avulla omat heikkoudet pyritään muuttamaan vahvuuksiksi, joita voidaan siten hyödyntää niin hyvin kuin vain mahdollista. Tämän strategisen suunnittelun tehtävänä on kattaa koko yrityksen kuljetustoiminnat joita käsitelläänkin osana logistista ketjua. (Suomen kuljetusopas 2008.) Määriteltävät tavoitteet: (Suomen kuljetusopas 2008.) varastojen ja terminaalien sijainnit yksiköiden toiminta-alueet kuljetusalueet kuljetusmuotojen työnjako palvelutaso Hallintajärjestelmän muodostuminen: Kuljetussuunnittelulla tarkoitetaan toimintasuunnitelman laatimista, joka tehdään ennen varsinaista kuljetustehtävää. Se sisältää esim. kuormauksen suunnittelun ja ajoreitin optimoinnin. Kuljetusten ohjauksen päätavoitteena on kyky reagoida muuttuviin olosuhteisiin sekä häiriötilanteisiin kuljetusten aikana. Suoritteiden seurannan avulla rekisteröidään suunnitellut ja toteutetut suoritteet, jossa raportointijärjestelmä pohjautuu tunnuslukujen analysoitiin ja niiden pohjalta tehtäviin johtopäätöksiin. Raportointijärjestelmä laaditaan