Nurmes, Lieksa, Juuka ja Valtimo kuntarakenneselvityksen ohjausryhmän kokous

Transkriptio

1 1 (1) [ ] Nurmes, Lieksa, Juuka ja Valtim kuntarakenneselvityksen hjausryhmän kkus Asialista Aika: trstai, kl Paikka: Lieksan kaupungintal OSALLISTUJAT Ohjausryhmä Työvalikunta Työryhmien puheenjhtajat Ulkpuliset asiantuntijat Anssi Hietaharju, jhtava knsultti, FCG Knsultinti Oy Mikk Kenni, jhtava knsultti, FCG Knsultinti Oy Sepp Tiainen, selvityshenkilö 1. Kkuksen avaus ja järjestäytyminen - Lieksan valtuustn puheenjhtaja Ari Marjeta avasi tilaisuuden. Avauspuheenvurssa Ari Marjeta ti esiin sen, että vaikka kuntarakenneuudistuksen eteneminen n epävarmaa, n kuntien tettava alitevastuu muutksesta miin käsiinsä. - Kkuksen puheenjhtajaksi valittiin Ari Marjeta. - Pöytäkirjan pitäjäksi valittiin FCG:n Anssi Hietaharju. - Puheenjhtaja kävi läpi kkuksen asialistan. 2. Selvityksen tilannekatsaus, FCG esittelee - Mikk Kenni esitteli selvityksen tämän hetkisen tilanteen, päivitetyn aikataulun ja syvennetyn yhteistyön eri vaihtehtja. - Keskustelu ja päätökset: - Tisen aalln työryhmien työ n alitettu. - Valmistelun rganisinnin salta svittiin, että jkainen kunta nimeää kaksi jhtavaa luttamushenkilöä elinkeinasiiden selvittelyyn. Ari Marjeta vastaa kkuskutsujen lähettämisestä ja kkustiljen varaamisesta. - Ohjausryhmä päätti, että selvitysmiehet kirjittavat syvennetyn yhteistyön phjalunnksen työvalikunnalle ja hjausryhmälle jatktyöstettäväksi.

2 - Taluden laskelmat tulevat talus- ja henkilöstötyöryhmältä huhtikuun aikana. - J tällä hetkellä n kkemuksia kuntien välisestä yhteistyöstä. Kunnissa tuleekin phtia erittäin tarkasti riittääkö syvenevä yhteistyö vai edellyttääkö tulevat haasteet neljän kunnan mnikuntaliitsta. - Auttaa situtumisessa, kun valtuustt saavat päättää halutaank syvennetyn yhteistyön mallia tai kuntaliitsvaihtehta lähteä viemään eteenpäin. - Hulellinen pliittinen valmistelu n tärkeää, että kaikki ymmärtävät mistä muutksessa n kysymys, erityisesti syvennetyn yhteistyön salta. - Työryhmät vat katsneet muutsvaihtehtja man timialan näkökulmasta. Nyt lähdetään laittamaan työryhmien työtä yhteen ja katstaan kknaisuutta. - Nykyisellä timintamallilla ei tulla Pielisen Karjalan alueella selviämään. Tarvitaan siis radikaaleja ratkaisuja. - Laskemalla ei vida kuntaliitsta tehdä, se n selvä. Säästöptentiaaleja vidaan haarukida ja erilaisia skenaariita rakentaa, mutta päätöksentek ei vi njautua tarkkihin lukuihin, kska tteutus kuitenkin lpulta ratkaisee. - Alustavaa selvitystä investinneista n tehty. Vidaan tdeta, että Pielisen Karjalan seudulla investintitas n kva verrattuna esimerkiksi Jensuun seutuun. 3. Ensimmäisen aalln työryhmien työn keskeiset tulkset ja keskustelua, työryhmien puheenjhtajat esittelevät - Työryhmien puheenjhtajat esittelivät työryhmien raprtit kattavasti ja hjausryhmän jäsenet esittelivät tarkentavia kysymyksiä. - Ssiaali- ja terveyspalveluiden työryhmä: Syvennettyä yhteistyötä tehdään j mnella sa-alueella. Pielisen Karjalan kunnat tekevät tällä hetkellä kuitenkin enemmän yhteistyötä maakuntakeskuksen suuntaan kuin keskenään Syvennetyn yhteistyön malli edellyttää luttamusta ja kykyä tinkiä mista intresseistä, ilman näitä tulkset jäävät vähäisiksi Yhteistyössä stspimusmalli n ngelmallinen paikallisen päätöksenten näkökulmista ja kknaisuuden humiimisessa. Hyvä humata, että myös tässä mallissa, niin kuin mnikuntaliitksessakin, päätöksentek littnee paikallistaslta, kska kunnat sidttuja spimukseen. Kuntaliits vaihtehdssa hyödyt vat samantyyppisiä kuin syvennetyssä yhteistyössä Ohjausryhmän muisti v2

3 Rahaa n kuitenkin helpmpi hallita, js llaan yksi kknaisuus. Yhteistyössä ajaudutaan helpsti ei-rakentavaan timintaan. Kuntaliits mahdllistaisi ste -palvelujen kknaisvaltaisemman uudistamisen mutta muutsjhtaminen veisi useita valtuustkausia. Yhtenä kuntana ristiriitatilanteet tulevat ratkaistavaksi yhden pöydän ääreen. Yhteensä 115 miljnaa eura n lähdössä pis kuntien budjeteista, js maakunnallinen ste-malli tteutuu. Maakunnalliseen ste -alueeseen verrattuna perustasn ste -alue ei välttämättä tisi mitään lisäetua, vaan visi hankalittaa yhteistyötä ylimääräisen rajapinnan takia. Riippumatta siitä mikä etenemistapa valitaan, tulee kuntalaisten lähipalvelut turvata. - Teknisten palveluiden työryhmä: Väkiluvun mukaisesti katsttuna synergiaetuja vidaan j nyt 70% saavuttaa teknisissä palveluissa. Hyötyjä lisi dtettavissa erityisesti kiinteistöjen hallinnimisesta, erilaisista tukitimista, vesihullsta ja lämpölaitksista. Muutsten täytyy lla merkittäviä, js halutaan saada ikeasti muutksesta hyötyä. Yhtiömudssa lisi helpmpi esimerkiksi hallinnida maisuusmassaa. Vesihult tdennäköisesti täytyy jka tapauksessa yhtiöittää ja siksi sen visi yhtiöittää tässä khtaa. Osa ngelmista n j ratkaistu tällä syvennetyllä yhteistyöllä. Mutta js halutaan saada hyötyptentiaali maksimaalisesti irti, niin muutsten täytyy lla ismpia. Yhtiöitä mudstettaessa hyvä phtia mitä stetaan ulkpulisilta ja mitä tutetaan itse. Työryhmä selkeästi analysinut hyötyjä ja haittja mnesta näkökulmasta ja ne n tutu knkreettisesti esiin. - Sivistyspalveluiden työryhmä: Taludellisten hyötyjen näkökulmasta hyödyt vat kummassakin vaihtehdssa pienet. Tämä jhtuu siitä, että hallint n j nyt timialalla hut ja palvelut vat lähipalveluita. Palveluverkkja n kunnissa pakk jnkin verran tiivistää, tehdään kuntaliitsta tai ei. Tämä jhtuu lasten ja nurten määrän vähentymisestä. Ohjausryhmän muisti v2

4 Palveluiden turvaaminen ja palveluiden laatua pystyttäisiin parantamaan jnkin verran muutksilla. Muuan muassa päivähit yli nykyisten kuntarajjen helpttuisi. Yhden kunnan malli suraviivaistaisi yhteistyötä ja päätöksenteka. Työryhmä näkee, että yhteistyötä ei tulisi järjestää isäntäkuntamallilla vaan mieluummin spimusyhteistyöllä. Yhteistyötä tehdään j nyt, esimerkiksi Nurmekseen menee Juuasta j tälläkin hetkellä venäjänkielen ppituntien videtallenteet. Yksi viranhaltija hitaa tällä hetkellä mnia asiita. Liitksen tai syvennetyn yhteistyön myötä saaminen kasvaisi, kska visi keskittyä tiettyyn palvelualueeseen. Yhteistyön tai liitksen kautta saataisiin hyötyä myös erityisesti hanketyöhön ja kansainvälinen rahituksen hakemiseen. Maakunnallista kirjastyhteistyötä rakennetaan parhaillaan. Liikunnassa lisi mahdllista tiiviimpään yhteistyöhön liikuntapaikkjen käytössä. Työryhmä ei le miettinyt tarkemmin stpalveluiden tulevaisuutta kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa. Kaikilla sa-alueilla tarvitaan sivistyspulella jka tapauksessa yhteistyötä jatkssa, js kuntarakennemuutksia ei tehdä. Yhteistyötä mietittäessä pitäisi myös selvittää, mitkä valmiudet kunnilla n antaa etäpetusta tisilleen. Ammattippilaitsten timinnassa kiinnitettävä humiita siihen, että kulutetaan ihmisiä yritysten tarpeeseen. Lisäksi humiitava ppispimuskulutuksen tarjamat mahdllisuudet. Keskustelua ja kmmentteja hjausryhmän keskuudessa: - Hallinnn työryhmä: Valtimlla n nin 80% piskelijista työllistynyt aikuispiststa. Lukilaisilla pitäisi myös lla valmius käydä kulua man kunnan ulkpulella niin kuin mnet ammattippilaitsten piskelijat j tekevät. Luki n kunnille imagkysymys ja siitä halutaan pitää kiinni. Tärkeää, että Phjis-Karjalan kulutuskuntayhtymässä tudaan esille,nykyisten ja lemassa levien ppilaitksen pulustaminen. Lieksassa ja Nurmeksessa kaupunginkanslia ja Valtimlla hallinttimist ja Juuassa hallinnn palvelualue hulehtii ylimpien päättävien elinten Ohjausryhmän muisti v2

5 valmistelu- ja täytäntöönpan-tehtävistä, yleishallinnsta ja henkilöstöhallinnsta Kuntien hallintpalvelut vat kehittyneet eri suuntiin. Kuntien välillä n sittaista yhdistymistä, mutta yhdistyminen ei le tapahtunut kaikilta sin saman kuntaryhmän sisällä. Hankintatimen palvelut kaikki kunnat ja kuntayhtymä stavat Jensuun seudun hankintatimelta. Hallintkunnat hankkivat itse sin man kilpailutuksen kautta. Kuntien väliset etäisyydet vat ist ja aiheuttaisivat jitain haasteita hallintpalveluille kuntalaisen näkökulmasta. Selkeänä etuna yhteistyössä tai kuntaliitksessa lisi palvelujen saatavuus ja laatu yhdenmukaistuisi seudulla. Haittana taas nähdään, että palvelujen keskittyminen yhteen kuntakeskukseen vi kuihduttaa muita keskuksia. Lieksalla n asiakaspalveluyksikössä myös ssiaalitimen palveluita. Js yhteinen kehittämisyhtiö puretaan, niin sillin ei seudulle saada samalla tavalla rahitusta. Kehittämisyhtiön tulee palvella kaikkia alueen elinkeinja. Valtimn ja Nurmeksen terveydenhidn kuntayhtymän henkilöstöluvut eivät le lleet vielä mukana tarkastelussa. Tässä kuntayhtymässä henkilöstöä n n. 170 henkilöstöä jista viisi n hallintihmistä. - Yleisesti tdettiin, että syvennetyn yhteistyön mudt ja mallit eivät vielä tässä khtaa le selvät ja jkainen työryhmä n miettinyt niitä mista lähtökhdistaan, mutta spimuslunns knkretisi asiaa ja auttaa päättäjiä päätöksentessa. 4. Selvityksen jatkaskeleet - Päivitetään työsuunnitelmaa vielä siltä sin, että kesäkuun valtuustjen yhteisseminaari siirretään huhtikuun lppuun (28.4) ja tukkuun pulen välin kuntien valtuustjen kkukset tukkuun lppuun ( ). - Tarkemmat aikataulut tilaisuuksista svitaan työvalikunnan kanssa. Päivitetty työsuunnitelma viedään www-sivuille kaikille tiedksi - Päätetään, että kukin kunta nimeää elinkeinpliittiseen ryhmään kaksi jhtavaa luttamushenkilöä mahdllisimman pian. Ohjausryhmän muisti v2