Vesikuljetusten tarve on suuri EU:ssa johtuen sen maantieteellisestä rakenteesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vesikuljetusten tarve on suuri EU:ssa johtuen sen maantieteellisestä rakenteesta"

Transkriptio

1 1 EU 2020 STRATEGIA Kuljetusjärjestelmä Vesikuljetusten tarve on suuri EU:ssa johtuen sen maantieteellisestä rakenteesta EU:n alueella on suuria niemimaita kuten Skandinavian niemimaa, Pyreneitten niemimaa, Italia ja Kreikka sekä saarivaltioista kuten Englanti, Irlanti ja Kypros. EU:n lähimeret (Itämeri, Pohjanmeri, Välimeri) ovat vilkkaasti liikennöityjä ja lähimeriliikenteen (Short Sea Shipping) suuri merkitys jäsenmaiden välisissä kuljetuksissa onkin tunnustettu EU:n liikennepolitiikassa. Jäsenmaille ovat keskinäisen, mutta myös EU:n ulkopuolisten valtioiden välisen kaupan ja tavaraliikenteen vuoksi tärkeätä hyvä, yhdenmukainen kuljetusjärjestelmä. Kun lähimeriliikenne on keskeisessä asemassa kuljetusjärjestelmässä, olisi luonnollista, että sitä täydennettäisiin tehokkaalla rannikkoliikenteellä ja rakennettaisiin jäsenmaihin ympäri vuoden liikennöitävä sisävesitieverkko. Kun asutus ja teollisuus ovat aina sijoittuneet vesistöjen äärelle, rannikolle tai sisävesistöjen äärelle, palvelisivat vesikuljetukset suurta osaa kuljetusten käyttäjiä. Rannikko- ja sisävesitieliikenteellä voitaisiin jatkaa lähimeri- ja valtamerikuljetuksia edullisesti ja ympäristöystävällisesti sisämaahan. Vertailua kotimaan tavaraliikenteen osalta EU:n, USA:n ja Japanin kesken Kansainvälisen tieyhdistyksen (International Road Federation, IRF) vuosittain julkaistavasta tilastosta (World Road Statistics 2007) ilmenee, että kotimaan tavaraliikenteessä EU käyttää paljon tiekuljetuksia (74,2 %), USA rautatiekuljetuksia (46,5 %) ja Japani vesitiekuljetuksia (38,5 %) (rannikkokuljetuksia). Voidaan sanoa, että USA:n ja Japanin kuljetusjärjestelmät ovat halvempia, ympäristöystävällisempiä ja vähemmän tieverkkoa kuluttavia kuin EU:n tiekuljetusvaltainen kuljetusjärjestelmä. Se on suuri kilpailuetu näiden maiden teollisuudelle ja elinkeinoelämälle. EU pyrkii Lissabonin sopimuksen mukaisesti maailman johtavaksi talousalueeksi. Sen tulisi selvittää, miten kotimaan tavaraliikenne on järjestetty USA:ssa ja Japanissa, jotka ovat maailman johtavat talousmahdit. USA ja Japani pystyvät suorittamaan kotimaan tavaraliikenteensä pienemmin kustannuksin, vähemmällä energian käytöllä sekä pienemmällä päästöjen, liikennemelun, liikenneonnettomuuksien ja liikenneruuhkien määrällä kuin EU. Rahallisestikin voidaan EU:n vuosittain kärsimät tappiot likimäärin laskea seuraavalla tavalla. Samalla tavalla voidaan vertailla kilpailijamaiden kotimaan tavaraliikenteen kustannuksia keskenään ja saada suuntaviivoja kilpailijamaiden liikenneverkkojen kehittämiseen. Lasketaan ensin samoin yksikköhinnoin EU:n kuljetuskustannukset sen oman kuljetusjakauman mukaisena ja sitten USA:n ja Japanin kuljetusjakauman mukaisina ja vertaamalla loppusummia keskenään. Asiasta tulisi tehdä virallinen selvitys pätevin asiantuntijavoimin, jota voitaisiin pitää todenmukaisena ja jota voitaisiin käyttää pohjana EU:n liikenneoloja kehitettäessä. Seuraavassa karkea laskelma EU:n kotimaan tavaraliikenteen kustannuksista World Road Statistics:n vuoden 2007 tilaston ja noin 10 vuoden takaisten yksikkökustannusten (tieliikenne 10 c/tkm, vesitieliikenne 1,7 c/tkm ja rautatieliikenne 3,4 c/tkm) mukaisesti. Lähtötietoina ovat alla olevat tiedot kotimaan tavaraliikenteestä liikennemuodoittain (Mio t/km) ja niiden prosenttiosuudet. Road Waterway Rail Total EU yhteensä 1`439` ,2 % 173` ,0 % 326` ,8 % 1`939`

2 2 Japan ` ,6 % 218` ,5 % 22` ,0 % 568` United States `116` ,3 % 1`000` ,2 % 2`711` ,5 % 5`828` Seuraavassa ovat EU:n kotimaan tavaraliikenteen kustannukset sen oman kuljetusjakauman mukaisesti (tieliikenne 143,9 mrd.e, vesitieliikenne 3,0 mrd.e ja rautatieliikenne 11,1 mrd. e, yhteensä 158,0 mrd.e) sekä muutettuna USA:n kuljetusjakauman mukaiseksi (tieliikenne 70,4 mrd.e, vesitieliikenne 5,7 mrd.e ja rautatieliikenne 30,7 mrd.e, yhteensä 106,8 mrd. e) ja Japanin kuljetusjakaumien mukaisina (tieliikenne 111,2 mrd.e, vesitieliikenne 12,7 mrd.e ja rautatieliikenne 2,6 mrd.e, yhteensä 126,5 mrd.e). Edullisen kuljetusketjun aikaansaaminen EU:n jäsenmaiden välille samoin kuin EU:n ja kehitysmaiden välille vaatisi EU:n vesitieverkon rakentamista ja sen rannikkoliikenteen lisäämistä. Vesitieverkon rakentamisessa tulisi liikenteen päästöjen vähentäminen kaupan päälle. Kehitysmaissa, esimerkiksi Afrikassa, jonka runsaita luonnonvaroja EU on edellä mainituista maista lähimpänä, tulisi niiden liikenneinfrastruktuurin rakentaminen aloittaa vesiteiden rakentamisella, mitä EU:n kannattaisi tukea. Nykyaikainen sisävesitieliikenne olisi ympärivuotista myös kylmissä olosuhteissa ja toimisi samoista lähtökohdista käsin tie- ja rautatieliikenteen kanssa Tulisi tehdä jäsenmaittain selvitykset tehokkaan rannikkoliikenteen ja ympäri vuotisen sisävesitieliikenteen aikaansaamisesta. Ympärivuotinen sisävesitieliikenne on mahdollista myös kylmissä olosuhteissa niin Suomessa kuin muissakin pohjoisissa maissa. Ympärivuotisena sisävesitieliikenne toimii samoista lähtökohdista kuin tie- ja rautatieliikennekin ja kilpailee näiden kanssa raskaan tavaraliikenteen kuljetuksista halvimpana ja ympäristö ystävällisimpänä kuljetusmuotona, jonka väylät ovat kulumattomia ja suurimmalta osin luonnon luomia. Sulut, joissa alukset siirtyvät järven tasolta toiselle, saadaan toimimaan ympäri vuoden käyttäen hyväksi vesistön omia lämpöenergiavaroja, sulkua ympäröivän asutuksen ja teollisuuden jätelämpöä ja näiden mahdollisuuksien puuttuessa lämmittämällä sulun vettä öljypolttimella. Hyvin lämpöeristetyn sulun energian tarve on suunnilleen sama kuin omakotitalon vastaavassa lämpötilassa. Syöttöliikenne merialuksia pienemmillä, noin junakuorman ( t) lastaavilla sisävesitieja rannikkoliikennealuksilla mahdollistaisi edulliset päätekuljetukset (alku- ja loppukuljetukset) isojen merisatamien ja sisämaan sekä rannikon pienempien satamien välillä. Tulisi pyrkiä globaaliin kuljetusjärjestelmään, joka perustuisi konteissa ja lavoilla tapahtuviin kuljetuksiin ja johon kaikki liikennemuodot osallistuisivat Vesitiekuljetukset soveltuisivat erityisesti konteissa ja lavoilla tapahtuviin hyvin erilaisiin tavarakuljetuksiin. Tavanomaisissa konteissa voitaisiin kuljettaa kappaletavaraa ja teollisuustuotteita, nestekonteissa polttoaineita ja erilaisia nesteitä, jauhekonteissa jauhemaisia aineita kuten sementtiä, lannoitteita ja kalkkia ja lavoilla kiviaineksia ja malmeja. Nestekontit olisivat sylinterimäisiä terässäiliöitä, joita ympäröisi teräskehikko, jolloin kyseisiä kontteja voitaisiin pinota päällekkäin varastoitaessa niitä ja kuljetettaessa niitä suuryksikköinä vesitiekuljetuksissa.

3 3 Neste- ja jauhekontit soveltuisivat kuljetettaviksi tie- ja rautatiekuljetuksissa tavanomaisella kalustolla. Konttikuljetuksista aikaansaataisiin globaali kuljetusjärjestelmä, jolla voitaisiin kuljettaa eniten tarvittavia tuotteita sekä neste- ja jauhemaisia aineita kaikkialle, missä ihmisasutusta on. Konttien kuljetuksiin voisivat osallistua kaikki liikennemuodot niille parhaiten soveltuvilla kuljetusosuuksilla. Lyhyet päätekuljetukset (alku- ja loppukuljetukset) pyrittäisiin tekemään tiekuljetuksin ja pitkät runkokuljetukset rautatie- ja vesitiekuljetuksin. Ympärivuotisissa sisävesitiekuljetuksissa voitaisiin kuljettaa kontteja suuryksikköinä, kaksi konttia peräkkäin ja kaksi päällekkäin teräsalustalla, paino 80 t ja tulevaisuudessa vielä enemmän. Suuryksikköjä ei voida niiden painon ja suurten tilaulottumien (pituus, korkeus) vuoksi kuljettaa teillä eikä rautateillä, mutta vesitiekuljetusmahdollisuuden loputtua voidaan suuryksiköt purkaa yksittäisiksi konteiksi ja lavoiksi ja siirtää ne nopeasti ja pienin kustannuksin tie- ja rautatiekuljetukseen. Vesiteillä olisi suuri alue- ja teollisuuspoliittinen merkitys Vesitiekuljetuksilla ja ympäri vuoden liikennöitävillä vesiteillä olisi myös teollisuus- ja aluepoliittinen merkitys. Ne mahdollistaisivat ennen vain meren rannalle sijoittuneen, vesitiekuljetuksia ehdottomasti tarvitsevan teollisuuden syntymisen myös sisämaahan vesitiekuljetusmahdollisuuden äärelle. Tämä edistää maan tasapainoista taloudellista kehittämistä, mikä on jäsenmaiden ja myös EU:n tavoitteena. Suuryksiköiden tavoin mahdollistavat vesitiet myös muut ylisuuret kuljetukset, esimerkiksi suurten silta-, tehdasrakennus- ja talonrakennuselementtien samoin kuin suurten koneenrakennustuotteiden kuljetukset muihin EU- maihin. Silloin voivat edellä mainittujen tuotteiden markkinat kasvaa paljon suuremmiksi kuin jonkin pienen jäsenmaan omat markkinat ovat. Menestyville yrityksille tarjoutuu siten mahdollisuus kasvaa kooltaan suuriksi myös pienissä jäsenmaissa. Suurtuotannon eduista on mahdollisuus hyötyä myös tuotteiden ostajien muissa jäsenmaissa. Vesiteitä rakennettaessa voidaan samalla tehdä muita tärkeitä, vesistöihin liittyviä infrastruktuurihankkeita Päästötöntä säätöenergiaa tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän Sähkön kulutus on ihmiselämän rytmistä johtuen suurempaa päivällä kuin yöllä ja kun sähköä ei voida sähkönä varastoida seuraa siitä eräitä ongelmia. Päivälläkin sähkön kulutus vaihtelee ja silloin tarvitaan sellaista sähkötehoa, jota voidaan säätää sähkön kulutuksen mukaan. Tätä säädettävää sähkötehoa sanotaan säätöenergiaksi ja sen hinta on huomattavasti korkeampi kuin ympäri vuorokauden tuotettavan niin sanotun perusenergian. Vesivoima soveltuu erinomaisesti säätöenergian tuottamiseen, varsinkin jos se on siihen tarkoitukseen rakennettu. Säätöenergiaa voidaan tuottaa tarpeen mukaan myös kaasu- tai öljykäyttöisillä turpiineilla, mutta tällöin tuotetaan samalla tärkeintä kasvihuonekaasua, hiilidioksidia ja ollaan riippuvaisia kaasun ja öljyn tulevaisuudessa kohoavista hinnoista. Suuri osa sähköstä tuotetaan nyt suurissa hiili- ja ydinvoimaloissa, joita ei voida säätää sähkön kulutuksen vaihtelujen mukaan vaan niillä ajetaan yleensä täydellä teholla ympäri vuorokauden. Tästä johtuen osa tuotetusta sähköstä menee toisarvoiseen käyttöön tai peräti hukkaan.

4 4 Tulevaisuudessa tuotetaan yhä suurempi osa kasvavasta sähkön tarpeesta ydin-, tuuli- ja aaltovoimaloissa. Tuuli- ja aalto-olosuhteet vaihtelevat ja siksi nämä sähkön tuotantotavat tarvitsevat varavoimaa ja säätöenergiaa, jotta niiden tuotantokapasiteettia voitaisiin rakentaa laajemmin. Tämä on tilanne kaikkialla maailmassa, joten siihen tulisikin etsiä yhteistyönä globaalia ratkaisua. Pumppuvoimaloita suuriin kaupunkeihin käyttäen merta tai suurta järveä yläaltaana ja louhimalla ala-allas kallioon rakentaen samalla hyötyrakenteita ja hyödyntäen kiviaines liikenneväylien rakentamisessa ja betonin valmistuksessa Nimenomaan säätöenergian tuotantoon rakennettu vesivoimala olisi pumppuvesivoimala ja sen lävitse voitaisiin juoksuttaa vettä ylemmältä tasolta alemmalle tasolle ja muuttaa se samalla turpiinigeneraattori yksiköllä säätöenergiaksi. Saman vesivoimalan kautta voitaisiin samalla turpiinigeneraattori yksiköllä pumpata edullisella yösähköllä vettä alemmalta tasolta ylemmälle. Olisi mahdollista pumpata yöllä ylempään järveen sama määrä vettä, mikä päivällä juoksutetaan alas kalleimman säätöenergian aikana. Yösähköä saataisiin suurista hiili- ja ydinvoimaloista sekä tuulija aaltovoimaloista. Olisi mahdollista, että pumppuvoimalan yläaltaana olisi suuri järvi tai meri ja ala-allas louhittaisiin kallioon haluttuun syvyyteen. Liikenneinfrastruktuurien kuten teiden ja katujen, rautateiden ja lentokenttien rakentamiseen, kunnossapitoon ja perusparantamiseen samoin kuin betonin valmistukseen tarvitaan paljon kiviainesta. Kiviaines on otettu yleensä hiekka-. ja soraharjuista ja maanpäällisistä kallioleikkauksista, mutta nyt nämä esiintyvät alkavat ehtyä suurimpien käyttökohteiden kuten pääkaupunkiseudun läheisyydessä ja kiviainesta joudutaan tuomaan yhä kauempaa suuremmin kustannuksin, jotka sitten lisäävät kustannuksia kiviainesten käyttökohteissa. Pumppuvoimaloiden ala-altaiden louhimisesta saatava kiviaines voisi korvata edellä mainitut kiviainekset, mikä alentaisi ala-altaiden rakentamiskustannuksia. Ala-altaita louhittaessa voitaisiin tehdä myös muita hyötyrakenteita, kuten väestönsuojia, komento- ja viestikeskuksia sekä ympäri vuoden lämpötilan säilyttäviä tiloja niitä tarvitsevien käyttöön. Louhintakalusto on kehittynyt nykytekniikan (tietotekniikka, robotit) ansiosta hyvin paljon ja nykyään suurten maanalaisten tilojen louhinta maksaa suunnilleen saman kuin maanpäällinen louhinta. Louhetta voitaisiin kuljettaa vesiteitse edullisesti sellaisenaan tai jalostettuna vesitieverkkoa pitkin ja merikuljetuksina jopa ulkomaille saakka. Sisävesitieverkkojen rakentamisen yhteydessä voitaisiin samalla modernisoida jo rakennettu vesivoima säätöenergiaksi. Kun vesitieverkkoa rakennettaessa tarvitaan maa- ja vesirakennuskaluostoa sekä louhintakalustoa, voitaisiin samalla rakentaa yösähköllä pumppuvoimaloissa tuotettavaa säätöenergiaa. Vesitieverkon rakentaminen, vesivoiman modernisointi säätöenergiaksi ja pumppuvoimaloiden rakentaminen ja niistä saatavan kiviaineksen hyödyntäminen olisivat suuria infrastruktuurihankkeita. Ne saattaisivat kiinnostaa myös sijoittajia turvallisina ja hyvin tuottavina sijoituskohteina. Vesiteiden rakentamisen yhteydessä voitaisiin tehdä myös vesirakennustöitä, joilla varaudutaan ilmastomuutoksen myötä lisääntyviin tulviin ja kuivuuskausiin

5 5 Ilmastomuutoksen edetessä lisääntyvät myös vesistöissä myös tulvat ja kuivuuskaudet. Vesiteiden rakentamisen yhteydessä voitaisiin tehdä myös kosteikkoalueita, joihin tulvavesiä johdettaisiin. Kuivuuskausina tulisi osassa jokia säilyttää sellainen kapea uoman osa, jossa vesiliikenne vaikkapa vain vajailla lasteilla liikennöiden olisi mahdollista. Nykyisiä kaupunkien sadevesiviemäreitä ei ole mitoitettu ilmastomuutoksen aikaisia rankkasateita ajatellen. Sadevesiviemäreiden läpäisykykyä täytyy lisätä ja mahdollisesti rakentaa kosteikkoalueita kaupunkien lähelle, jonne ylimääräisiä sadevesiä johdetaan ja missä niille voidaan löytää myös hyötykäyttöä. Elinkaarimallilla voitaisiin toteuttaa hyödyllisiä ja välttämättömiä infrastruktuurihankkeita, joilla varauduttaisiin tulevaisuuden uhkakuviin ja parannettaisiin elinkeinoelämän ja teollisuuden kilpailukykyä laman jälkeistä aikaa ajatellen Elinkaarimallissa alan yritykset muodostavat työyhtymän, joka hankkii yksityissektorilta rahoituksen ja toteuttaa projektin yleensä työn tilaajan teettämän suunnitelman mukaan. Projektin valmistuttua työyhtymä huolehtii sen kunnossapidosta siksi kunnes tilaaja on valmis lunastamaan itselleen. Nykyisen laman jatkuessa on mahdollista, että jotkut valuutat menettävät arvoaan. Olisi järkevää, että rahaa sidottaisiin työhön ja rakenteisiin, jolloin se olisi turvassa rahan arvon alenemiselta. On myös huomioitava se, että työntekijöiden lomautuksista ja irtisanomisista sekä yritysten vajaatoiminnasta aiheutuu suuret menetykset kansantaloudelle. Suomessa ei ole ollut koskaan rahaa niin paljon kuin nyt. Tulisikin nimittää jokin työryhmä pohtimaan elinkaarirahoituksella tehtäviä töitä ja laatimaan tarvittaessa periaateohjeita toiminnalle. Olisi mahdollista, että elinkaarimallilla toteutettaviin hankkeisiin saataisiin runsaastikin yksityistä rahoitusta sijoittajilta ja jopa yksittäisiltä kansalaisilta. Elinkaarimallilla toteutettavissa hankkeissa, joilla torjuttaisiin tulevaisuuden uhkakuvia tai varauduttaisiin niihin ja joilla parannettaisiin elinkeinoelämän kilpailukykyä laman jälkeen, olisi mahdollista kehittää uutta teknologiaa Tulevaisuuden uhkien torjuminen ja niihin varautuminen olisivat uusia tilanteita, joita ei ole nykyisessä merkityksessään aikaisemmin esiintynyt. Niiden torjumiseen ja niihin varautumiseen liittyvän tekniikan kehittämisessä tehdään siten uusia ratkaisuja, joista osa on patentoitavissa tai muulla tavoin suojattavissa. Patentti on itse asiassa yksinoikeus, monopoli, jolloin tuotteen tai palvelun hinta voidaan kilpailun puuttuessa hinnoitella niin korkeaksi kuin mitä markkinat ovat valmiita maksamaan. Tästä johtuen tuottavuus voi olla hyvin korkea patenteilla suojatuissa tuotteissa tai palveluissa. Korkea tuottavuus voi saada sijoittajat kiinnostumaan uuden teknologian kehittämisestä. Elinkaarirahoitusta pohtiva ja sen sääntöjä määrittelevä työryhmä tulisi saada aikaan EU:ssa. Säännöissä tulisi pitää huoli etenkin jäsenmaiden eduista, etteivät säännöt tulisi olemaan liian edullisia sijoittajille. Tulisi alkaa miettiä miten useiden maiden läpi virtaavien suurten jokien tulvat ja kuivuuskaudet hoidetaan kaikkien jokien rantavaltioiden hyväksymällä tavalla. Tulisi alkaa laatia erilaisia mahdollisia malleja suurten jokien käyttäytymisestä ilmastomuutoksen tulva- ja kuivuuskausina. Näitä tietoja tarvitaan monissa käytännön torjuntatoimenpiteissä.

6 6 Uusia ratkaisuja vesiteiden suhteen Vesiteiden rakentaminen viadukteina laaksojen ylitse Roomalaiset rakensivat aikoinaan maanpäällisiä viadukteja, joilla juomavettä johdettiin painovoimaa hyväksi käyttäen maastoesteiden, kuten laaksojen ylitse. Saman periaatteen mukaisesti voitaisiin vesiteitä johtaa viadukteina laaksojen yli Vesiteiden rakentaminen vedenjakajien ja Alppien alitse Vesiteiden ongelmana on se, että ne välittävät liikennettä vesistöjen virtaussuuntaan, mutta eivät vesistöjen poikittaissuuntaan, koska vedenjakaja-alueet erottavat vesistöalueet toisistaan. Nykytekniikalla voitaisiin vedenjakajat alittaa tunneliratkaisuin, jolloin vesitieverkko toimisi myös vesistöjen poikkisuuntaan. Tällöin vesitieliikenne olisi nykyistä paljon kilpailukykyisempi. Rautatieyhteys tunnelissa Alppien alitse rakennettiin jo yli sata vuotta sitten yhdistämään Keski- ja Etelä Eurooppaan. Samoin voitaisiin rakentaa vesitieyhteys Pohjanmeren ja Välimeren välille Alppien alitse. Jos etelä- ja pohjoissuuntaiselle vesitieliikenteelle rakennetaan omat tunneliyhteytensä, on yhteyden kuljetuskapasiteetti hyvin suuri. Vesitieyhteys Alppien alitse lyhentäisi oleellisesti Pohjanmeren ja Välimeren ja niiden rantavaltioiden välisiä yhteyksiä. Louhittaessa vesitietunneleita Alppien alitse saadaan suuria määriä kalliolouhetta. Siitä voidaan jalostaa erilaista mursketta teiden ja katujen, rautateiden ja lentokenttien kiitoratojen rakentamiseen, kunnossapitoon ja perusparantamiseen. Samoin saataisiin kiviainesta betonin valmistukseen. Vesitie- ja rautatiekuljetuksin voitaisiin kiviainesta kuljettaa edullisesti pitkienkin matkojen päähän. Liikenneväylissä ja betonin valmistuksessa tarvitaan suuria määriä kiviainesta. Kiviaines otetaan nyt hiekka- ja soraesiintymistä ja louhimalla maanpäällisistä kalliosta avolouhinnalla. Tästä on eräitä haittoja. Hiekka- ja sora esiintymät ovat arvokkaita makeavesi- alueita. Avokallioiden louhinnasta on melu-, pöly- ja liikennehaittoja ympäristölle. Nykytekniikalla eivät suurten maanalaisten tilojen louhinnat maksa enempää kuin kallion pintalouhinta. Liikennekäytäviä tärkeimmille kuljetusreiteille EU:n alueella EU:ssa on eräitä selkeitä, pysyviä kuljetusreittejä, kuten reitit pohjoisten ja eteläisten sekä itäisten ja läntisten jäsenmaiden väliset reitit. Ne kulkevat Saksan kautta, joka joutuu välittämään alueensa kautta yhdeksän naapurimaansa välistä liikennettä, mistä on sille oma haittansa. Selkeille kuljetusreiteille tulisi kehittää uusia teknillisiä ratkaisuja. Roomalaiset rakensivat aikoinaan maanpäällisiä viadukteja, joilla juomavettä johdettiin painovoimaa hyväksi käyttäen maastoesteiden ylitse. Saman periaatteen mukaisesti voitaisiin vesiteitä johtaa viadukteina laaksojen yli tai kallioon tai maaperään tehdyissä tunneleissa jokien välisten vedenjakajien ylitse, jolloin vesiteitä voitaisiin rakentaa myös kohtisuoraan vesistöjen virtaussuuntaan nähden ja saada vesitiet välittämään liikennettä kaikkiin suuntiin. Alppien alitse voitaisiin rakentaa tunnelissa vesitieyhteys rautateiden tapaan ja yhdistää näin Itämeri ja Pohjanmeri Välimereen, mikä lyhentäisi oleellisesti pohjoisten ja eteläisten jäsenmaiden välisiä vesitieyhteyksiä Liikennekäytäviin voitaisiin rakentaa myös uudenlaisia rautatieyhteyksiä rekkojen sekä konteista ja lavoista muodostettujen suuryksiköiden kuljetuksia varten. Näitä yhteyksiä ei olisi yhdistetty

7 7 suoraan tavallisiin rataverkkoihin vaan terminaalien välityksellä. Kun uudenlaiset yhteydet olisivat erillisiä, voitaisiin niissä noudattaa omaa, niiden välittämän rekka- ja suuryksikköliikenteen vaatimaa radan mitoitusta. Raideleveys voisi olla suurempi, samoin tilaulottumat kuten leveys ja alikulkukorkeus. Alikulkukorkeuden saamiseksi riittävän suureksi olisi mahdollista myös pienentämällä vaunujen pyöräkokoa tai sijoittamalla pyörät kuormatilan ulkopuolelle, jolloin ne voisivat olla nykyisten kokoiset. Rekkoja ja suuryksiköitä kuljettavien junien nopeus ei tarvitse olla kovin suuri kun niiden kuljetusnopeus on jo suurempi kuin vesiteiden ja rekkojen keskimääräinen nopeus kaikkine rajoituksineen. Rekkaliikenteen osalta tulee heti pohdittavaksi, kannattaako rekan kuljettajaa kuljettaa junan mukana vai olisiko parempi sellainen käytäntö, että rekan ajaa junaan eri kuljettaja kuin sieltä pois. Tietenkin olisi paras sellainen käytäntö, ettei rekan vetoautoa otettaisi lainkaan junaan vaan ainoastaan perävaunuyhdistelmä, jonka hakee junasta eri vetoauto ja kuljettaja. Konttiliikenne suurilla sukellusveneillä Pohjoisnavan alitse Konttiliikenne on lisääntynyt kaikkialla maailmassa. Voitaisiin pyrkiä globaaliin kuljetusjärjestelmään, jossa konteissa ja lavoilla kuljetettaisiin kaikkia aineita ja kuljetusketjuun voisivat osallistua kaikki liikennemuodot kullekin parhaiten soveltuvalla tavalla. Globaalilla kuljetusjärjestelmällä päästäisiin kaikkialle missä on ihmisiä. Konttiliikenne suurilla sukellusveneillä Pohjoisnavan alitse olisi tärkeä osa globaalia kuljetusjärjestelmää. Se palvelisi erityisen hyvin Pohjoisen Atlantin ja Pohjoisen Tyynen meren rantavaltioiden (USA; Kanada, EU, Venäjä, Japani, Kiina) väliseen liikenteeseen. Pohjoisnapaa peittää enimmillään noin 3 m vahva jääkerros, johon väylän avaaminen vaatii tehokkaita jäänmurtajia. Avatun väylän liikennekapasiteetti on rajallinen johtuen laivojen kohtaamis- ja ohitusvaikeuksista. Sukellusveneet voisivat jokainen valita oman reittinsä jään alla samaan tapaan kuin laivat tekevät avomerellä, jolloin yhteyden liikennekapasiteetti olisi rajaton. Kun sukellusveneet liikkuisivat aivan jään alapuolella, eivät ne joutuisi suuremman vedenpaineen alaiseksi kuin syvimmässä kulkevat pinta-alukset. Sukellusveneissä olisi kontteja ja lavoja varten monia päällekkäisiä lastaustasoja väliseinineen, jotka tekisivät niiden rakenteen pinta-aluksia jäykemmäksi. Myös sukellusveneen putkimainen rakenne lisää sen jäykkyyttä. Sukellusveneet saattavat olla rakenteeltaan jopa vastaavia pinta-aluksia halvempia. Sukellusvenereittien päätesatamat olisivat Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä sekä Beringin salmen alueella reitin toisessa päässä. Päätesatamissa kontit ja lavat siirrettäisiin nopeasti ja pienin kustannuksin tavallisiin pinta-aluksiin. Näin voitaisiin hyödyntää täysin myös nykyiset pintaalukset. Uusi kuljetusreitti Pohjoisnavan alitse lyhentäisi Pohjoisen Atlantin ja Pohjoisen Tyynen meren ja niiden rantavaltioiden välisiä yhteyksiä, jotka nyt kulkevat eräiltä osin Panaman ja Suezin kanavien kautta. Liikenteen vähetessä uusi yhteys myös nopeuttaisi laivojen kulkua mainittujen kanavien kautta ja siirtäisi niiden kapasiteetin lisäämistä myöhemmäksi. Raakaöljyn ja nesteytetyn kaasun kuljetukset sukellusveneillä Pohjoisnavan alitse Lähitulevaisuudessa aloitetaan Jäämerellä Norjan ja Venäjän aluevesillä olevien öljy- ja kaasuesiintyminen hyödyntäminen. Tulisi selvittää, voitaisiinko myös öljyä ja nesteytettyä

8 8 maakaasua kuljettaa pumppauspaikoilta suurilla sukellusveneillä Jäämeren alitse päätesatamiin sukellusvenereittien molemmissa päissä, missä öljy- ja nesteytetty kaasu siirrettäisiin tavallisiin tankkialuksiin, jotka kuljettaisivat ne perille. Voitaisiin ajatella, että myös öljyjalosteita kuten bensiiniä ja dieselöljyä kuljetettaisiin sukellusveneillä Pohjoisnavan alitse sukellusvenereitin molempien päiden päätesatamiin, joissa ne siirrettäisiin tavallisiin tankkereihin, joilla kuljetusta jatkettaisiin määränpäähän saakka. Raakaöljyn, nesteytetyn maakaasun ja jalostettujen öljytuotteiden kuljetukset Pohjoisnavan alitse saattaisivat kiinnostaa öljyn tuottajia, öljyn jalostajia ja öljytuotteita markkinoivia yrityksiä. Mainituilla tahoilla on paljon vaikutusvaltaa, joten he saattaisivat selvityttää perusteellisemmin erilaisia kuljetuksia sukellusveneillä Pohjoisnavan alitse. Visio uusiutuvilla, saasteettomilla polttoaineilla toimivista liikennemuodoista Polttokenno (Fuel Cell) on lupaavassa ja paljon toiveita antavassa kehitysvaiheessa. Siinä maakaasun, metaanin tai vedyn energia voitaisiin muuttaa sähköksi kulloinkin vaadittavalla teholla. Siten voitaisiin biopolttoainein tuottaa paikallisissa voimalaitoksissa sähköä kulloistakin sähkönkulutusta vastaava määrä, mikä on tärkeä näkökohta koska sähköä ei voida sellaisenaan varastoida. Jos polttokenno onnistutaan kehittämään toivotulle tasolle, voidaan biopolttoainein ja muillakin tavoin kehittää polttokennojen käyttövoima, jolla saadaan toimimaan periaatteessa kaikki liikennemuodot. Silloin junat, laivat, autot ja potkurikäyttöiset kuljetuskoneet toimisivat sähkömoottoreilla, jotka saisivat käyttövoimansa polttokennon maakaasusta, biopolttoaineista ja vedystä tuottamasta sähköstä. Joissakin liikennemuodoissa, kuten autoissa ja junissa voitaisiin myös jarrutusenergiaa ottaa talteen ja käyttää hyödyksi. Sähköä voitaisiin tuottaa polttokennossa paikallisin biopolttoainein kulloinkin tarvittava määrä. Polttokennolla voidaan siten tuottaa kalleinta sähköä, päivän kulutushuippujen aikana tarvittavaa säätöenergiaa. Silloin ei tarvita erityistä säätöenergian tuottamista ympäri vuorokauden tuotettavan niin sanotun perusenergian lisäksi. Ydinvoimalla, hiilivoimalla, tuuli- ja aaltovoimalla tuotettu sähkö vaatii rinnalleen säätöenergiaa. Polttokennolla tuotettu, kulutuksen mukaan säädettävä sähkö on siten edellä mainittuja sähkön tuotantotapoja kehittyneempi tuotantotapa. Mahdollisuudella tuottaa biopolttoainein polttokennossa sähköä kulloisenkin tarpeen mukaan olisi suuri merkitys erityisesti kehitysmaiden maaseudulla, missä kylittäin voitaisiin tuottaa paikallisin biomassoin sähkö, jota tarvitaan nykyajan kotitaloudessa ruuanlaitosta ruoka-aineiden kylmäsäilytykseen saakka. Sähkö vapauttaisi naiset nyt monin paikoin alkeellisella tasolla olevista ja paljon aikaa vaativista kotitöistä opiskeluun, ammattikoulutukseen ja työvoimaksi. Polttokennolla olisi onnistuessaan suuret mahdollisuudet korvata öljyä uusiutuvana, päästöttömänä sähkön tuotantotapana ja torjua siten ilmastomuutosta. Kehitysapuna voitaisiin kohdemaan olosuhteisiin kehitettyä uutta tekniikkaa Teollisuusmaat ovat paljon korkeammalla teknillisellä tasolla kuin useimmat kehitysmaat. Korkeata teknillistä eivät kansakunnat saavuta yhden sukupolven aikana vaan siihen tarvitaan useamman sukupolven aika, mikä teollisuusmailla onkin. Kehitysmaat eivät itse pysty kehittämään ratkaisuja nykyajan suurimpiin, niitä itseäänkin koskeviin uhkakuviin.

9 9 Teollisuusmaat voisivat kehitysapurahoituksella kehittää kehitysmaiden käyttöön niiden oloihin sopivia ratkaisuja, joilla kyseiset maat voisivat omalta osaltaan vähentää globaaleja uhkakuvia. Nykyisen laman aikana esitetyn kaltainen toimintapa toisi töitä EU-maiden suunnittelutoimistoille. Uuden teknologian kehittäminen ilmastomuutokseen sopeutumiseksi ja sen torjumiseksi voisi olla hyvin kannattavaa Uutta teknologiaa on paljon helpompi patentoida kuin elinkaarensa päässä olevaa teknologiaa. Patentti on itse asiassa monopoli, ainoa sellainen jonka EU sallii. Patentilla estetään kilpailu ja patentin suojassa tuote tai palvelu voidaan hinnoitella valmistuskustannukset niin korkeaksi kuin mitä markkinat ovat valmiit maksamaan. Kun ilmastomuutos luo tuotteelle todellisen tarpeen, ei tuotetta tai palvelua tarvitse paljon mainostaakaan. Tuottavuus voi olla paljon suurempi kuin perinteisessä teknologiassa ja voi saada sijoittajat kiinnostumaan ympäristöteknologian rahoittamisesta. Kehitys voi silloin hyvin nopeaa. Kokonaan eri asia on se, voidaanko ympäristöteknologiaa eettisistä syistä patentoida, koska ilmastomuutos on koko ihmiskuntaa koskeva uhka. Kompromissi voisi olla se, että patentit myönnettäisiin, mutta niihin voisivat halukkaat yritykset ostaa käyttöoikeuksia kohtuullista korvausta vastaan, jolloin kilpailu taas toimisi. Helsingissä 11. tammikuuta Dipl.ins. Esko Pöntynen

Russian railways..today..in the future

Russian railways..today..in the future Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT

LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT UUSIUTUVAN ENERGIAN JA ENERGIANSÄÄSTÖN/ENERGIATEHOKKUUDEN OHJAUSKEINOT PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIASSA Seminaari 29.02.2008 Tuuli Järvi Juhani Laurikko LIIKENTEEN

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä

Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco -tutkimusohjelman seminaari Tulevaisuuden käyttövoimat liikenteessä

Lisätiedot

Nestemäisten lämmityspolttoaineiden tulevaisuus. Lämmitysteknikkapäivä 2013

Nestemäisten lämmityspolttoaineiden tulevaisuus. Lämmitysteknikkapäivä 2013 Nestemäisten lämmityspolttoaineiden tulevaisuus Lämmitysteknikkapäivä 2013 Titusville, Pennsylvania 150 vuotta sitten Poraussyvyys 21 m, tuotanto 25 barrelia vuorokaudessa 9 toukokuuta 2012 2 Meksikonlahti

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikan merkitys liiketoiminnassa Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikka ja liiketoiminta Logistiikalla on kaksi keskeistä roolia liiketoiminnassa Asiakastyytyväisyys Kustannuskilpailukyky Äänekosken

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 LNG-terminaaliverkosto Suomeen - HAMINA Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Miksi LNG-terminaali Haminaan? Kaasun

Lisätiedot

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Kestävästi parempaa kannattavuutta Liikevaihto 2014 85 M Liikevoitto 2014 16,0 M Henkilöstö 226 2 Asiakaskuntamme

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

BIOLAIVAT KY UUTTA SUOMALAISTA INNOVATIIVISTA VARUSTAMOTOIMINTAA

BIOLAIVAT KY UUTTA SUOMALAISTA INNOVATIIVISTA VARUSTAMOTOIMINTAA BIOLAIVAT KY UUTTA SUOMALAISTA INNOVATIIVISTA VARUSTAMOTOIMINTAA BIOLAIVAT KY BIOLAIVAT KY VISIO JA SEN TOTEUTTAMINEN Suomessa EU:n ja oman kotoisen valtiovallan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan

Lisätiedot

Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen

Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen Suomen Biokaasuyhdistyksen biokaasuseminaari Missä menet biokaasu Ympäristötekniikan messut, Helsingin messukeskus 11.10.2012 Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen Ari Lampinen (etunimi.sukunimi()liikennebiokaasu.fi)

Lisätiedot

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Ratkaisemassa Itämeren laivojen rikkipäästöongelmaa

Ratkaisemassa Itämeren laivojen rikkipäästöongelmaa Ratkaisemassa Itämeren laivojen rikkipäästöongelmaa Tiimi Tapio Pitkäranta Toimitusjohtaja Tek.lis., Dipl.ins Valtteri Maja Tekniikka ja tuotekehitys Tekn. yo. Antti Bergholm Liiketoiminnan kehitys Dipl.ins.,

Lisätiedot

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet seminaari, Tampereen Messu- ja urheilukeskus, 13.10.2011, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuusko auringonlaskun

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

Raportti. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus. Kanavavaihtoehdot 67050263.SU 10.1.2006

Raportti. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus. Kanavavaihtoehdot 67050263.SU 10.1.2006 Raportti 67050263.SU 10.1.2006 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Kanavavaihtoehdot 1 YLEISTÄ Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistukseen

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

Kilpailu aukeaa rautateillä - Mitä se tarkoittaa? Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 25.5.2015 Kotka. Kimmo Rahkamo, Fennia Rail Oy

Kilpailu aukeaa rautateillä - Mitä se tarkoittaa? Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 25.5.2015 Kotka. Kimmo Rahkamo, Fennia Rail Oy Kilpailu aukeaa rautateillä - Mitä se tarkoittaa? Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 25.5.2015 Kotka Kimmo Rahkamo, Fennia Rail Oy Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Ympäristöoikeustieteen seuran syyspäivät 6.9.2013 OTM Meri-Katriina Kanervisto Esityksen sisältö 1. Maakaasun asema Suomen energiakentässä 2. Tavoitteet

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin ja sähks hköverkon sopeutumiseen Suomessa FINADAPT 340 Veera Peltomaa & Miia Laurikainen 01.04.2008 Taustaa & menetelmät Tutkimuksen tavoitteena kartoittaa

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

JÄÄMEREN RAUTATIE ROVANIEMI-KIRKKONIEMI WWW.ARCTICCORRIDOR.FI

JÄÄMEREN RAUTATIE ROVANIEMI-KIRKKONIEMI WWW.ARCTICCORRIDOR.FI JÄÄMEREN RAUTATIE ROVANIEMI-KIRKKONIEMI WWW.ARCTICCORRIDOR.FI KILPAILUKYKYÄ INVESTOIJILLE JA YRITYKSILLE Jäämeren rautatie parantaa yrityten ja invetoijien toimintamahdolliuukia arktiella alueella. Uuia

Lisätiedot

Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa

Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa Väylät&Liikenne 2012 Work Shop 4: Itämeri; Suomen ulkomaankaupan valtaväylä vai vallihauta? 30.8.2012 Jarmo Joutsensaari, Liikennevirasto Asiakkaiden näkemyksiä kuljetusketjujen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Ajoneuvoasetuksen muutos 2013

Ajoneuvoasetuksen muutos 2013 Ajoneuvoasetuksen muutos 2013 Kuntatekniikan päivät 21-22.5.2015 Turku Mikko Rauhanen SiltaExpert Oy 2.4.2015 MITÄ ON TAPAHTUNUT - 1.10.2013 raskaan liikenteen suurimmat sallitut mitat ja massat kasvoivat

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Verkostoidu Porin seudulla -hanke Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

Suorakulmaiset keraamiset särmiöt yhdeksi kuutioksi

Suorakulmaiset keraamiset särmiöt yhdeksi kuutioksi POHDIN projekti Suorakulmaiset keraamiset särmiöt yhdeksi kuutioksi Teollisuushallissa kasataan keraamisia samankokoisia ja samanmuotoisia suorakulmaisia särmiöitä pakkausta ja kuljetusta varten täysiksi

Lisätiedot

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Neste Oilin historiaa 1948 Neste perustetaan Suomen öljynsaannin turvaamiseksi 1957 Naantalin jalostamo aloittaa toimintansa

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 1 LNG MERENKULUN POLTTOAINE TOMMY MATTILA 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 2 LNG on vaihtoehto kaasun logistiikkaan Kaasu voidaan toimittaa käyttökohteisiin: Kaasuna putkiverkostoa

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa. Kyösti Orre 7.11.2012

Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa. Kyösti Orre 7.11.2012 Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa Kyösti Orre 7.11.2012 Liikenteen energiatehokkuus Eri liikennemuotojen merkitys Suomessa Vastuullisuus yrityksissä Kehityssuuntia Digitaalisuus

Lisätiedot

Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT

Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT 2 Liuskekaasua Eurooppaan? Forsström & Koljonen 2013. Arvioita liuskekaasun

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA.

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. Uudet tuulet puhaltavat Itämeren meriliikenteessä. Luonnonkaasu on nopeasti vallannut uusia käyttöalueita ympäristönormien kiristyessä ja perinteisten polttoaineiden

Lisätiedot

Kansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen

Kansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen Kansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen Älyliikennettä maalle, merelle ja solmupisteisiin 26.3.2013 LVM, Helsinki Riitta Pöntynen SPC Finland Eurooppalainen liikenneverkko TEN-T

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen 2 Sisältö Green Fuel Nordic Oy Strateginen näkökulma Taktinen näkökulma

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa Heidi Lettojärvi 1 Tuulivoimatilanne EU:ssa ja Suomessa Kansalliset tavoitteet ja suunnitteilla oleva tuulivoima Yleiset tuulivoima-asenteet Tuulivoimahankkeen kehitys

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Euroopan komission puheenjohtaja Eurooppa-neuvoston kokous 22.5.2013 Uusia realiteetteja globaaleilla energiamarkkinoilla Finanssikriisin vaikutus

Lisätiedot