Osallistuminen ja osallisuus lähidemokratiassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osallistuminen ja osallisuus lähidemokratiassa"

Transkriptio

1 Niina Rahikka-Räsänen ja Sanna Ryynänen Osallistuminen ja osallisuus lähidemokratiassa Suomen Setlementtiliitto ry:n Uusi paikallisuus -hankkeen kehitysprojekti osallistumisen ja osallisuuden mahdollisuuksien lisäämiseksi lähidemokratiassa 5/2014

2 SISÄLLYS ESIPUHE JOHDATUS OSALLISTUMINEN JA OSALLISUUS LÄHIDEMOKRATIASSA -TUTKIMUKSEEN... 5 UUSI PAIKALLISUUS -HANKE... 5 OSALLISTUMINEN JA OSALLISUUS LÄHIDEMOKRATIASSA -TUTKIMUSHANKE... 6 Tutkimuksen kehys... 6 Tutkimuksen kysymyksenasettelu... 6 Tutkimusprosessi, aineisto ja analyysi... 7 Raportin rakenne UUSI PAIKALLISUUS -HANKE OSALLISTUMISEN KYNNYKSIÄ MADALTAMASSA OSALLISTUMINEN JA OSALLISUUS...10 Mistä osallistumisessa ja osallisuudessa on kyse?...10 Osallisuuden edistäminen...12 LÄHIDEMOKRATIA OSALLISTUMISEN JA OSALLISUUDEN EDISTÄJÄNÄ...13 Mitä lähidemokratia on?...13 KOHTI MATALAN KYNNYKSEN LÄHIDEMOKRATIAA...16 Matalan kynnyksen osallistuminen...16 Osallistumisen kynnyksiä...17 MATALAN KYNNYKSEN OSALLISTUMISEN KEHITTÄMISPROSESSI UUSI PAIKALLISUUS -HANKKEESSA KEVÄÄLLÄ Kehittämisprosessin taustaa...18 Kansalaisraati...20 Osallisuustyöpaja

3 3. KOHTI MATALAN KYNNYKSEN LÄHIDEMOKRATIAA LÄHIDEMOKRATIAN SUDENKUOPPIA...36 ESIMERKKEJÄ MATALAN KYNNYKSEN OSALLISTUMISEN TUKEMISESTA JA UUSISTA LÄHIDEMOKRATIAN MUODOISTA...39 Matalan kynnyksen lähidemokratiatoiminnan lähtökohtia ja periaatteita...39 Toimintamalleja (1): Tulevaisuusverstas...40 Toimintamalleja (2): Luovat ja toiminnalliset menetelmät...41 Toimintamalleja (3): Kansalaisten omaehtoinen toiminta ja sen tukeminen...43 Sosiokulttuurinen innostaminen toiminnan taustaorientaationa YHTEENVETO JA TOIMENPIDESUOSITUKSET YHTEENVETO...46 Yhteenvetäviä huomioita osallistumisesta, osallisuudesta ja lähidemokratiasta...46 Yhteenvetäviä huomioita Uusi paikallisuus -hankkeen kehittämisprosessista...46 MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN?...50 LÄHTEET LIITTEET

4 ESIPUHE Osallisuus johonkin kuulumisen tunne ja tunne omasta merkityksellisyydestä osana yhteisöä ja yhteiskuntaa on keskeinen osa ihmisen hyvinvointia. Osallistuminen puolestaan viittaa toimimiseen, joka voi tukea ja vahvistaa osallisuuden kokemusta. Demokraattisen yhteiskunnan tehtäviin kuuluu taata kaikille tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua. Kun nykymuotoinen edustuksellisen demokratiaan osallistuminen ei tavoita kaikkia, myös osallisuuden tunne voi tältä osin heiketä. Yhteiskunnassa tulisikin pohtia entistä enemmän osallistumisen kynnysten madaltamista ja osallistumismahdollisuuksien laajentamista. Suomen Setlementtiliiton toteuttama ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama viisivuotinen Uusi paikallisuus -hanke on toiminnassaan panostanut osallisuuden vahvistamiseen paikallisyhteisöissä. Hanke tuo ihmisiä yhteen toimimaan kansalaisyhteiskunnan periaatteiden mukaisesti ja painottaa omaehtoisuutta, vapaaehtoisuutta ja yhteistä toimintaa yhteiseksi hyväksi. Lisäksi hankkeen toiminnassa kehitetään ja kokeillaan uusia paikallisvaikuttamisen menetelmiä. Keskeistä on ollut paneutua lähidemokratiaan liittyvien kysymysten kanssa työskentelyyn. Edustuksellisen demokratian rinnalle on pyritty tuomaan matalan kynnyksen osallistumista. Hanke pyrkii lähtökohtaisesti yksinäisyyden lievittämiseen ja yhteisöllisyyden lisäämiseen sekä synnyttämään ihmiselle halun olla mukana ja osallistua ja sitä kautta saamaan osallisuuden kokemuksia elämässään. Osallisuuden vahvistamiseen tähtäävä työ on tarkoittanut hankkeen pilottipaikkakunnilla sekä olemassa olevien verkostojen ja toimintojen vahvistamista mutta monesti myös täysin uudenlaisen toiminnan käynnistämistä. Hankkeen perustana on ollut vahva usko siihen, että osallisuuden kokeminen vaikuttaa yhtäältä yksittäisen ihmisen ja toisaalta yhteisöjen hyvinvoinnin rakentumiseen. Ihmiset eri puolilla Suomea ovat osallistuneet hankkeen monimuotoisiin toimintamuotoihin ja lähidemokratian kokeiluihin ja tuottaneet osallisuutta lähiyhteisöönsä sekä kokeneet osallisuutta omassa elämässään. Konkreettisen toiminnan tason ja tavoitteiden lisäksi tähtäin on kansalaisyhteiskunnan vahvistamisessa ja halussa olla mukana keskustelemassa siitä, mitä ja millaista ihmisten osallisuus ja osallistuminen ovat heidän lähiyhteisöissään. Uusi paikallisuus -hanke jatkuu vielä kahden vuoden ajan. Jo nyt sen tavoitteet ovat osoittautuneet erittäin ajankohtaisiksi. Vuosi 2014 on käynnistynyt lehdistössä keskustelulla lähidemokratian kehittämisestä. Erityisesti uudistuva kuntalaki on nostanut esiin lähidemokratian ja sitä kautta osallistumisen ja osallisuuden kysymykset tässä ajassa ratkaistaviksi seikoiksi. Taustalla voi nähdä olevan laajemman yhteiskunnallisen murroksen, joka tavalla tai toisella pakottaa yhteiskunnan eri toimijat pian käsittelemään kansalaisyhteiskunnan, valtion ja yksityisen sektorin välisiä toimijuuksia. Hankkeessa jo 3

5 toteutettu toiminta on tuottanut tietoa osallisuuden kysymyksistä, ja tietoa on viety eteenpäin, laajemmille foorumeille. Uusi paikallisuus -hanke on ollut kolmen vuoden aikana myös tutkimuksen kohteena. Tutkijakumppanimme eri yliopistoista ovat tehneet sitoutuneesti ja asiantuntevasti työtään. Käsillä oleva tutkimusraportti keskittyy tarkastelemaan osallisuutta ja osallistumista matalan kynnyksen osallistumisen näkökulmasta. Tuloksena on ajatuksia herättävä tutkimuksellinen puheenvuoro, joka todentaa eri tavoin osallisuuteen liittyviä haasteita. Kiitän lämpimästi Itä-Suomen yliopiston tutkijoita Niina Rahikka-Räsästä ja Sanna Ryynästä. He ovat onnistuneet haastavan aihepiirin sanoittamisessa yhtä aikaa teoreettisesti ymmärrettävästi että käytännönläheisesti. Erityinen kiitos tutkijoille avoimuudesta ja rohkeudesta keskusteluttaa tutkimuksen kohteena olevia seikkoja hankkeen työntekijöiden ja setlementtitoimijoiden kanssa. Helsingissä 14. helmikuuta 2014 Piia Puurunen Uusi paikallisuus -hankkeen vt. johtaja 4

6 1. JOHDATUS OSALLISTUMINEN JA OSALLISUUS LÄHIDEMOKRATIASSA -TUTKIMUKSEEN UUSI PAIKALLISUUS -HANKE Kansalaistoiminta ja sen kehittäminen ovat osa Suomen Setlementtiliiton strategiaa ja läpileikkaava teema koko setlementtiliikkeen toiminnassa sen eri toimialoilla. Tähän kehykseen asettuu myös Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama Uusi paikallisuus -hanke. Se toimii vuosina kolmella pilottialueella: Tampereen Hervannassa, Vaasan Palosaaressa ja Kemijärvellä. Hankkeen tavoitteeksi on asetettu paikallisten kansalaisvaikuttamisen mallien ja erilaisten järjestöjen yhteistyömuotojen kehittäminen ja levittäminen. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa kansalaisten vaikuttamistaitoja. Hankkeessa pyritään myös tukemaan kuntien ja paikallisyhteisöjen yhteistyötä sekä paikallisyhteisöjen välistä vuorovaikutusta. Uusi paikallisuus -hanke pyrkii tukemaan paikallisten asukkaiden arkielämää omasta lähiyhteisöstä käsin. Tausta-ajatuksena on näkemys siitä, että hyvinvointi, hyvä arki ja onnellisuus rakentuvat hallinnan tunteesta ja elämän ennustettavuudesta. Sen vuoksi toimiva paikallisyhteisö ja mahdollisuus vaikuttaa omaan elinympäristöön ovat olennaisia ihmiselämän osa-alueita. Paikallisyhteisön sisäisten vuorovaikutussuhteiden vahvistaminen myös lisää sosiaalista kanssakäymistä ja siten ehkäisee syrjäytymistä. Hyvän arjen edellytykset eivät kuitenkaan toteudu, jos hallinnon keskittämisestä johtuen paikallisen elämän piirteitä ja tarpeita ei huomioida päätöksenteossa. Ne eivät toteudu myöskään silloin, jos huomiointi toteutuu nimellisten lähidemokraattisten vaikuttamiskanavien kautta, kuten mahdollisuuksina antaa lausuntoja erilaisissa alue-elimissä tai internetissä. Uusi paikallisuus -hanke juurtuu ajatukseen siitä, että tarvitaan uusia paikallisvaikuttamisen välineitä, jotta kansalaisilla olisi todellista vaikutusvaltaa paikallisyhteisöjen asioissa. Hanke tukee kansalaisia osallistumaan asuinalueista huolehtimiseen ja vaikuttamaan niiden kehitykseen yhdessä kuntien kanssa sekä pyrkii kehittämään ja tukemaan uusia kansalaisaktiivisuuden muotoja. Hankkeen tavoitteita pyritään saavuttamaan paikallissetlementeissä tapahtuvan työskentelyn lisäksi myös järjestöjen välisellä yhteistyöllä. Lisäksi hankkeessa tehdään yhteistyötä pilottialueen kuntien ja seurakuntien sekä yliopistojen ja yritysten kanssa. (Katajamäki 2010, 3 4; Uusi paikallisuus -hankkeen internetsivut.) 5

7 OSALLISTUMINEN JA OSALLISUUS LÄHIDEMOKRATIASSA -TUTKIMUSHANKE Tutkimuksen kehitys Uusi paikallisuus -hanketta on seurattu ja arvioitu Tampereen ja Vaasan yliopistojen tutkimuksin vuodesta 2012 lähtien. Tutkimuskumppanuus mainittujen yliopistojen kanssa on jatkunut omina erillisinä hankkeinaan vuonna 2013 siten, että tutkimuksissa on keskitytty hankkeessa toteutettuihin kansalaisraateihin ja niistä kerättyyn palautteeseen Tampereella, Vaasassa ja Kemijärvellä (ks. Raisio & Lindell 2013). Tutkimuskumppanuus Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteen laitoksen sosiaalipedagogiikan oppialan kanssa alkoi nyt raportoitavan tutkimuksen myötä. Osallistuminen ja osallisuus lähidemokratiassa -tutkimushanke keskittyi osallistumisen esteiden ja niiden poistamisen tarkasteluun. Tutkimushankkeen vetäjänä toimi FT Sanna Ryynänen ja tutkijana YTM Niina Rahikka- Räsänen. Tutkimushankkeella oli lisäksi Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteen laitokselta koordinoitu ohjausryhmä, johon kuuluivat hankkeen tutkijoiden lisäksi YTT Elina Nivala ja YTM Piia Puurunen Itä- Suomen yliopistosta sekä Uusi paikallisuus -hankkeen johtaja Helka Körkkö Setlementtiliiton edustajana. Tutkimushanke liittyy Uusi paikallisuus -hankkeessa talvella 2013 alkaneeseen kehitysprosessiin, jonka aikana on pyritty hakemaan vastauksia siihen, mitä matalan kynnyksen osallistuminen tarkoittaa käytännössä ja miten sitä voi tukea. Tämä tutkimushanke on kulkenut osin tuon kehitysprosessin rinnalla sitä arvioiden mutta siihen myös toimintatutkimuksellisessa hengessä osallistuen. Tutkimuksen kysymyksenasettelu Tutkimuksessa on tarkasteltu lähidemokratiaa ja kansalaisosallistumista Uusi paikallisuus -hankkeen teemojen ja toimintojen näkökulmasta. Lähidemokratialla tarkoitetaan esimerkiksi toimintoja, joita on kehitetty paikallisen päätöksenteon prosessien avaamiseksi kansalaisille. Tällaisia ovat esimerkiksi Uusi paikallisuus -hankkeessa toteutetut kansalaisraadit. Kansalaisosallistumisella viitataan puolestaan yhteisten asioiden hoitoon ja julkiseen vallankäyttöön osallistumisen ja vaikuttamisen tapoihin, jotka täydentävät edustuksellisen demokratian prosesseja tai etsivät niille vaihtoehtoja. Tutkimuksen tavoitteena on ollut löytää näkökulmia ja käytännönläheisiä ratkaisuja siihen, miten kansalaisosallistumista voi tukea ja miten osallistumiskynnystä lähidemokratian prosesseissa voisi madaltaa esimerkiksi huomioiden paremmin ihmisten moninaisuuden ja erilaiset resurssit. 6

8 Tutkimuskysymystä on lähestytty esimerkiksi seuraavien näkökulmien kautta: Mitkä tekijät rajoittavat ihmisten osallistumista lähidemokratian prosesseihin? Mitä matalan kynnyksen osallistuminen on, ja millaisia muotoja se voi saada? Millaisin keinoin taustoiltaan ja resursseiltaan erilaisten ihmisten osallistumista voi edistää paikalliseen päätöksentekoon liittyvissä prosesseissa? Tutkimuksen teemoja lähestytään osallistumisen, osallisuuden, lähidemokratian ja paikallisyhteisön käsitteiden kautta, sosiaalipedagogisesti painottuen. Tutkimuksen sosiaalipedagoginen näkökulma suuntaa ymmärtämään osallistumisen ja osallisuuden laaja-alaisiksi käsitteiksi, jotka kiinnittyvät kasvun ja kasvamisen kysymyksiin, kuten näkemykseen siitä, että osallistuminen kehittää kykyä ymmärtää yhteiskunnallisia kysymyksiä sekä muokkaa suhdetta maailmaan ja toisiin ihmisiin. Johonkin kuulumisen tunne ja kokemus omasta merkityksestä osana jotakin yhteisöä ja yhteiskuntaa on yksi ihmisen hyvinvoinnin perustoista. Keskustelu osallisuudesta liittyy myös pohdintoihin demokratiasta ja demokratian elinvoimaisuudesta. Kyse ei ole tällöin yksinomaan valtaa käyttävien ja sitä jakavien instituutioiden toimintatapoihin liittyvästä asiasta tai kansalaisosallistumisen kysymyksistä vaan viime kädessä siitä, kuinka olemme yhdessä toisten ihmisten kanssa, minkälaisia suhteita muodostamme ja miten ne koemme. Demokratia koostuu ihmisistä, ja demokratian elinvoimaisuus vaatii ihmisiä, jotka ovat sitoutuneet tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamiseen ja kehittämiseen yhdessä ja jotka kokevat kuuluvansa osaksi tuota yhteiskuntaa ja lähiyhteisöjään (esim. Nussbaum 2012; Rosanvallon 2008). Tutkimusprosessi, aineisto ja analyysi Tutkijat osallistuivat Uusi paikallisuus -hankkeen kehitysprosessiin havainnoiden Kemijärvellä helmikuussa 2013 esimerkinomaisesti toteutettuja kansalaisraatia ja osallisuustyöpajaa sekä yhtä Tampereen Hervannassa järjestettyä varsinaista osallisuustyöpajaa. Tutkijat osallistuivat myös Uusi paikallisuus - hankkeen henkilöstön kanssa kehitysprosessin arviointi- ja kehityskeskusteluihin keväällä 2013 tarjoten tukea toiminnan reflektointiin ja tulevien työpajojen suunnitteluun. Näin kertynyttä aineistoa täydennettiin haastattelemalla kaksi kertaa Hervannan osahankkeen projektipäällikköä, jolla oli keskeinen rooli matalan kynnyksen osallistumisen lähestymistapojen kehittämisessä ja pilotoinnissa. Tutkimuksessa hyödynnettiin myös projektipäällikön muistiinpanoja osallisuustyöpajojen kehittämisprosessista. Lisäksi tutkimuksessa on huomioitu, joskaan ei johdonmukaisesti seuraten, muita osallistumisen kynnystä madaltavien toimintamallien käyttöönottoa. Näitä ovat olleet esimerkiksi Tampereen Hervannassa 7

9 toteutuneet taitovaihtokerhot, kaupunkiviljelytoiminta ja maahanmuuttajille sekä suomalaisille järjestetyt kokkikerhot. Tutkimusprosessi päättyi toimintatutkimuksellisessa hengessä työpajapäivään ( ), jossa työstettiin yhdessä Uusi paikallisuus -hankkeen edustajien kanssa tutkimukseen kirjattuja toimenpidesuosituksia. (Toimintatutkimuksesta ks. esim. Heikkinen & Jyrkämä 1999, 25 62; Heikkinen 2006, 16 38; Heikkinen, Rovio & Kiilakoski 2006, 78 93). Tutkijat olivat läsnä seuraavissa Setlementtiliiton ja Uusi paikallisuus -hankkeen työpajapäivissä: Hankkeen kansainvälisten kumppaneiden kanssa toteutettu osallisuustyöpaja ja kansalaisraadin demoversio Kemijärvellä Osallisuustyöpaja suomen- ja arabiankielisille naisille Tampereen Hervannassa Osallisuuden työkaluja -työpajapäivä Helsingissä Työpajapäivä Helsingissä Tutkimuksen empiiristä osiota täydentää kirjallisuuskatsaus yhteisöllisen osallistumisen tutkimuksesta ja projekteista. Katsaus on toteutettu tutkimuksen ydinteeman eli osallistumismahdollisuuksien laventamisen keinojen näkökulmasta. Katsauksen kulmakivinä ovat syventyminen osallistumisen, osallisuuden ja lähidemokratian käsitteisiin sekä perehtyminen osallistumisen esteisiin ja osallisuuden tukemiseen. Lisäksi kirjallisuuskatsauksessa on paneuduttu lähidemokratiahankkeissa yleisesti hyödynnettävien osallistumisprosessien piirteisiin, hyviin puoliin ja ongelmiin. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on ollut kriittisesti tarkastella nykyistä osallisuus- ja lähidemokratiakeskustelua, jotta lähidemokratian osallistumiskynnyksen madaltamiseen ja osallistumismahdollisuuksien tukemiseen vaikuttavat tekijät tulisivat tutkimuksessa huomioitua mahdollisimman monipuolisesti. Lähidemokratiaa ja osallistumista koskevia tutkimuksia ja hankkeita on joissain tapauksissa saattanut leimata yltiöpositiivisuus ja lähidemokratian prosesseihin kytköksissä olevien poliittisten sitoumusten käsittelemisen laiminlyönti, mikä pahimmillaan on saattanut peittää alleen lähidemokratiaan osallistumisen tukemisen ongelmakohtia (esim. Kurki 2002, 74). Näkemyksemme mukaan tarkastelemalla näitä ongelmakohtia on mahdollista löytää avauksia ja menetelmiä siihen, miten osallistumiseen motivoiminen ja osallisuuden tukeminen on mahdollista myös niiden ihmisten kohdalla, jotka ovat usein jääneet poliittisen päätöksenteon ja kansalaisosallistumismahdollisuuksien ulkopuolelle. 8

10 Raportin rakenne Tutkimusraportin aluksi paneudutaan siihen, mistä osallistumisessa, osallisuudessa ja lähidemokratiassa on kyse. Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä avaavan pohjustuksen jälkeen edetään pohtimaan, mitä osallistumisen esteitä on olemassa ja mitä erityinen matalan kynnyksen osallistuminen on ja voisi olla. Teoreettisen pohjustuksen jälkeen siirrytään kuvaamaan Uusi paikallisuus -hankkeen matalan kynnyksen osallistumisen tukemisen kehitysprosessia. Osiossa tarkastellaan yhdeksi hankkeen toimintamalliksi vakiintuneita kansalaisraateja matalan kynnyksen osallistumisen näkökulmasta ja kuvataan osallistumisen kynnysten mataloittamiseksi kehitettyä osallisuustyöpajamenetelmää. Raportin kolmannessa osassa huomio kohdennetaan lähidemokratian haasteisiin ja esitellään niiden ratkaisemiseksi kehiteltyjä toimintamalleja matalan kynnyksen osallistumisen tukemiseksi. Raportin neljännessä ja viimeisessä osassa edetään yhteenvetoon siitä, mitä matalan kynnyksen osallistumisen tukeminen voisi käytännön tasolla tarkoittaa. Tutkimusraportti päättyy konkreettisiin toimenpidesuosituksiin. Tutkimusraporttia rytmittää joukko yhteenvetotaulukoita. Raportin voi siis lukea myös selaillen, tekstilaatikoihin keskittyen ja niiden ohjaamana täydentäviä näkökulmia tekstistä hakien. 9

11 2. UUSI PAIKALLISUUS -HANKE OSALLISTUMISEN KYNNYKSIÄ MADALTAMASSA OSALLISTUMINEN JA OSALLISUUS 1 Uusi paikallisuus -hankkeessa on ryhdytty tukemaan paikallisten asukkaiden arkielämää omasta lähiyhteisöstä käsin. Osallistuminen ja osallisuus ovat hankkeen ydinkysymyksiä: hankkeen toimintamallit ovat osallistuvia ja osallistavia, niillä pyritään osallistumisen tukemiseen ja pitkän aikavälin tavoitteena on osallisuuden lisääntyminen. Tämän vuoksi on tärkeää tiedostaa se, mistä osallistumisessa ja osallisuudessa on kyse ja minkälaiseen osallistumisen ja osallisuuden edistämiseen hankkeessa sitoudutaan. Mistä osallistumisessa ja osallisuudessa on kyse? Osallistuminen ja osallisuus ovat käsitteinä monitulkintaisia, ja niitä myös usein käytetään ristikkäin ikään kuin samaa tarkoittaen. Molempien käsitteiden ominaislaatu on kuitenkin tärkeää tunnistaa. Osallisuus on ihmisen sosiaaliseen perusluonteeseen liittyvää kuulumista johonkin, olemista, elämistä ja toimimista yhteydessä muihin ihmisiin. Osallistuminen puolestaan on toimintaa, joka voi edistää osallisuutta mutta joka ei ole osallisuuden synonyymi ei vaikka se täyttäisi tiukatkin laatukriteerit. Osallistuminen voi mahdollistaa ja vahvistaa osallisuutta silloin, kun osallistuminen tarjoaa osallistujalle todellisia mahdollisuuksia tuoda esiin näkemyksiään, vaikuttaa ja olla päättämässä, kantaa vastuuta ja käyttää valtaa ja saada siten kokemuksia omasta merkityksestä yhteisön jäsenenä. Osallisuus tulee edellä sanotun perusteella ymmärtää ennen kaikkea kuulumiseksi johonkin (esim. Hämäläinen 2008, 26). Täsmällisemmin ilmaistuna: ihminen on osallinen yhteisössä, kun hän on osa yhteisöä (kuuluu johonkin) toimii osana yhteisöä (osallistuu) kokee olevansa osa yhteisöä (tuntee kuuluvansa). Osallisuuden toteutumisen edellytyksenä on kaikkien kolmen edellytyksen toteutuminen: osallisuus tarkoittaa yhteisön jäsenenä olemista ja toimimista sekä olemisen ja toimimisen synnyttämää kokemusta yhteisöön kuulumisesta. Yhteisöllä tarkoitetaan tässä yhtä lailla pieniä, konkreettisia ja paikallisia lähiyhteisöjä kuin abstrakteja yhteisöjä, kuten yhteiskuntaa ja laajimmillaan ihmiskuntaa. (Nivala & 1 Osallistuminen ja osallisuus -luku pohjautuu artikkeliin Nivala, E. & Ryynänen, S Kohti sosiaalipedagogista osallisuuden ideaalia. Sosiaalipedagoginen aikakauskirja, vuosikirja

12 Ryynänen 2013.) Osallisuus voi siis toteutua suhteessa hyvin eriluonteisiin ja -kokoisiin yhteisöihin, jos ne vain mahdollistavat kuulumisen, osallistumisen yhteisön elämään jossain merkityksessä sekä kuulumisen tunteen kehittymisen. Saman ihmisen osallisuus eri yhteisöissä on yleensä eri vahvuista: jossakin yhteisössä se voi olla hyvin vahvaa ja toisessa samanaikaisesti lähes olematonta. (Ks. esim. Kiilakoski 2007, ) Jotta yksilön ja yhteisön suhdetta voi kutsua osallisuudeksi, edellytetään jotain sekä yksilöltä että yhteisöltä. Kuulumisen tasolla osallisuuden edellytyksenä on, että yhteisö hyväksyy yksilön jäsenekseen ja että yksilö haluaa olla yhteisön jäsen. Toiminnan tasolla osallisuus edellyttää yhteisöltä todellisia toimintamahdollisuuksia ja yksilöltä niiden hyödyntämistä jollakin tavalla, siis jonkinlaista osallistumista yhteisön elämään, ja se puolestaan edellyttää riittäviä osallistumisvalmiuksia. Kokemisen tasolla osallisuuden edellytyksinä ovat yhteisön tarjoamat yhteenkuuluvuuden mahdollisuudet ja yksilön tietoisuuden kehittyminen kuulumisesta johonkin, mahdollisuuksista osallistua ja omasta merkityksestä osana yhteisöä. (Ks. Nivala 2008, ) Osallisuuden toteutumiseksi tarvitaan yhteisöjä, joissa on mahdollista toimia ja tulla nähdyksi, kuulluksi ja tunnustetuksi ainutlaatuisena ihmisenä, omana itsenään ja arvokkaana osana yhteisöä. Lisäksi osallisuuden toteutuminen edellyttää yhteisön jäseniltä yhdessä toimimista niin, että jokaisella on paitsi mahdollisuus toimia myös todellisia mahdollisuuksia ja valtaa vaikuttaa yhteisön asioihin. Toimintaan osallistumisen ja vallan mukana yhteisön jäsenet saavat vastuuta yhteisöstä ja sen asioista. Osallisuus edellyttää vastuun kantamista ja sitoutumista toimintaan yhteisten asioiden parantamiseksi. Osallisuus on näin ollen eettinen ideaali. Siihen sisältyy ihanne yhteisöstä, jonka jäsenet kokevat kuuluvansa yhteisöön sen arvokkaina jäseninä ja voivat ja haluavat toimia yhteisössä ja yhteisön kautta ympäröivässä maailmassa. (Kiilakoski 2007, 13 15, 17; myös Hanhivaara 2006, ) Osallisuus toteutuu tyypillisesti (pien)yhteisöissä, mutta sillä on aina väistämättä myös yhteiskunnallinen ulottuvuus: osallisuus pienyhteisöissä luo edellytykset yhteiskunnalliselle osallisuudelle. Osallisuus koskee siis paitsi ihmisen ja yhteisön myös ihmisen ja yhteiskunnan suhdetta. Yhteiskunnallisena suhteena osallisuudessa on kyse kiinnittymisestä eri yhteisöjen, kuten perheen, koulu- ja työyhteisön, kautta niihin yhteiskunnan toimintajärjestelmiin, jotka mahdollistavat ihmiselle tarpeiden tyydyttämisen, elämisen laadun, elämänhallinnan ja itsensä toteuttamisen yhteiskunnan jäsenenä. Osallisuus tässä merkityksessä tarkoittaa osuuden saamista yhteisestä hyvästä yhteiskunnan jäsenenä, ihmisen yhteiskunnallista toimintakykyä eli valmiuksia elää ja toimia yhdessä muiden yhteiskunnan jäsenten kanssa samoin kuin yhteiskunnallisen identiteetin kehittymistä, tunnetta yhteiskuntaan kuulumisesta. Tämän tunteen 11

13 kehittymiseen vaikuttavat ympäröivien yhteiskunnallisten tekijöiden lisäksi monet yksilöllisen kasvuprosessin tekijät lähiyhteisöissä. Lisäksi osallisuuteen liittyy yhteiskunnallinen subjektius eli kriittinen, vastuullinen ja tietoinen suhde yhteiskuntaan, jossa elää. (Hämäläinen 2008, 21 22, ) Osallisuuden edistäminen Vaikka osallisuus on jotain, mihin ihminen voi luonnostaan kasvaa yhteisöjen jäsenenä, niin ei kuitenkaan aina tapahdu. Kaikki yhteisöt eivät tue osallisuuden vahvistumisen prosesseja, ja varsinkin yhteiskunnallisella tasolla osallisuus voi jäädä kehittymättä moninaisista eri syistä. Silloin tarvitaan pohdintaa siitä, millä eri tavoin osallisuutta voi edistää ja sen muodostumista tukea. Tähän lähtökohtaan kiinnittyy myös Uusi paikallisuus -hanke. Osallisuuden edistämiseen tähtäävässä toiminnassa lähtökohtana on ymmärtää, että osallisuuden edistämistä ei voi pelkistää osallistumisen edistämiseksi eikä osallistuminen automaattisesti tuota osallisuutta. Osallisuus ei ole joko yksilön tai yhteisön ominaisuus vaan niiden suhteessa kehittyvä. Osallisuutta ei siten voi saada aikaiseksi tai edistää muuttamalla vain joko yksilöä tai yhteisöä, vaan osallisuuden edellytyksiä luodaan tukemalla muutoksia ja kasvua molemmissa ja edistämällä näin yksilön ja yhteisön suhteen kehittymistä (ks. Kiilakoski 2007, 12 13, 17). Perustavanlaatuista osallisuuden edistämisessä onkin yhteisöjen rakentumisen ja niiden sosiaalisten suhteiden laadullisen muutoksen tukeminen (Nivala 2008, 173, ). Osallisuus sekä yhteisöjen että yhteiskunnan tasolla edellyttää mahdollisuuksia kokea kuuluvansa johonkin ja olla arkisessa elämässään tarpeellinen ja arvostettu jäsen yhteisöissä, joissa saa jakaa kokemuksiaan, olla vuorovaikutuksessa ja tuntea yhteenkuuluvuutta muiden kanssa (ks. Sassi 2002, 71 72). Yhteiskunnallinen todellisuus asettaa osallisuuden toteutumiselle omat ehtonsa, joten osallisuuden edistämiseksi tarvitaan myös osallisuutta mahdollistavia ja tukevia toimintoja, rakenteita ja lainsäädäntöä ja tarvittaessa toimintaa niiden muuttamiseksi. (Hämäläinen 2008, 20, 28.) Edellä sanotun perusteella osallisuuden edistämisen tulee tarkoittaa moniulotteista vaikuttamista yhteiskunnallisiin suhteisiin. Poliittisiin suhteisiin vaikuttamisesta on kyse esimerkiksi silloin, kun pyritään avaamaan vuorovaikutuksen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia päätöksentekoprosesseissa sekä jakamaan valtaa ja vastuuta. Sosiaalisiin suhteisiin vaikuttamisesta puolestaan on kyse esimerkiksi osallisuutta edistävän ryhmätoiminnan kehittämisessä ja yhteisöllisyyden merkitystä korostettaessa. (Thomas 2007, ; ref. Kiilakoski, Gretschel & Nivala 2012, ) Osallisuuden edistäminen tulee ymmärtää poliittiseksi tehtäväksi myös sanan laajassa merkityksessä eli kaikkien ihmisten tasa-arvon ja yhteiskunnan oikeudenmukaisuuden edistämisen näkökulmasta. 12

14 Osallisuuden edistämisessä osallistumisen tukemisella on keskeinen rooli, vaikkei osallistuminen automaattisesti tuotakaan osallisuutta. Sosiaalipedagogisesti osallistumisen voi määritellä ihmisen toiminnalliseksi läsnäoloksi inhimillisissä suhteissa. Se tarkoittaa olemista eri tavoilla mukana oman yhteisön ja yhteiskunnan elämässä ja toiminnassa siten, että sosiaalisesti köyhä rinnakkaiselo muuttuu rikkaaksi yhteiselämäksi. (Esim. Quintana 2005, , ). Osallistuminen ei siis tarkoita yksinomaan perinteisesti kansalaistoiminnaksi miellettyä vaikuttamista eikä myöskään vain radikaalia barrikadeille nousemista tai muutoin suurisuuntaista toimintaa. Se voi olla hyvin monenlaista pienimuotoista yhdessä tekemistä lähiyhteisöjen piirissä. Osallistumisen voi edellä sanotun perusteella ajatella sekä tavoitteeksi että toiminnan muodoksi. Ihmisten saaminen liikkeelle, tulemaan yhteen ja osallistumaan yhteiseen toimintaan on usein itsessään arvokasta, ja parhaimmillaan se voi vahvistaa yhteisöllisiä suhteita ja yhteisöön kuulumisen tunteita eli vahvistaa osallisuuden sosiaalista perustaa. Tavoitteena on luoda itseään vahvistava kehä, jossa osallistuminen syventää kuulumisen tunnetta ja kuulumisen tunne kannustaa osallistumaan edelleen, entistä laajemmin ja sitoutuneemmin. Osallisuuden edistämistä tavoittelevassa toiminnassa pyritään tarjoamaan ihmisille mielekkäitä konkreettisia osallistumismahdollisuuksia ja tukemaan sellaista osallistumista, jossa heidän osallistumisvalmiutensa ja -halunsa samalla kehittyvät. Osallistuminen sosiaaliseen toimintaan ja vuorovaikutukseen tukee ihmisen persoonallista kasvuprosessia. (Kurki 2002, 49 54; Nivala 2008, , ) Erilaisen osallistumisen mahdollistavassa toiminnassa voi saada paitsi monenlaisia tiedollisia ja taidollisia valmiuksia myös kokemuksia kuulumisesta, omasta arvokkuudesta, toimintakyvystä ja -mahdollisuuksista, mikä kaikki kehittää itsetuntoa, kyvykkyyden tunnetta ja vastuuntuntoa ja kasvattaa siten ympäristöstään kiinnostuneita ja toimintavalmiita kansalaisia, oman toimintansa subjekteja (Kiilakoski 2007, 15, 17; myös Horelli 1994, 46 47; Ryynänen 2012). LÄHIDEMOKRATIA OSALLISTUMISEN JA OSALLISUUDEN EDISTÄJÄNÄ Mitä lähidemokratia on? Edustukselliseen demokraattiseen yhteiskunta- ja politiikkajärjestelmään liittyy monia ongelmia, joista julkisessa keskustelussa saatetaan usein vaieta: tosiasiassa järjestelmässä vain harva pystyy käyttämään 13

15 suoraa päätöksentekovaltaa, jolloin monen kansalaisen vaikuttamismahdollisuudet saattavat rajoittua esimerkiksi vain vaaleissa äänestämiseen. Lisäksi on kyseenalaistettu, pääsevätkö kaikkien väestönosien tärkeiksi kokemat kysymykset ja ongelmat todellisuudessa osaksi demokraattista keskustelua ja päätöksentekoa vai jääkö tasa-arvoon perustuva demokraattinen päätöksentekomalli vain ideaaliksi, jos päätöksenteon ja kansalaisosallistumisen ulkopuolelle jää lukuisia ihmisryhmiä ja asioita, joihin kansalaisille ei anneta mahdollisuutta vaikuttaa. (Esim. Tammi 2013, 74.) Nämä ongelmat koskevat erityisesti suuria demokraattisia yhteiskuntia, joissa hallinnon tehokkuuden nimissä poliittisten päätösten tekeminen on ohjattu suuriin yksiköihin samalla, kun valtaa on keskitetty harvoille, vaaleissa valituille tahoille ja paikallisen osallistumisen muotoja sekä kuluja on leikattu. Tämän vuoksi tarvitaan uusia tapoja, joilla voidaan hajauttaa valtaa takaisin paikalliselle tasolle, aktivoida kansalaisosallistumista ja etsiä poliittista konsensusta kaikki väestönosat tavoittavan dialogin välityksellä, jotta yhteiskunnan kokonaisvaltainen hyvinvointi ja varallisuus voitaisiin taata sekä jakaa kaikille kansalaisille tasapuolisesti. (Fung & Wright 2001, 5 6.) Edustuksellisen demokratian näkökulmasta kansalaisosallistuminen, äänestämistä lukuun ottamatta, ei ole välttämätöntä poliittisen päätöksenteon toiminnan kannalta (Vázquez-García 2009, 199; Wright 2012, 5). Pekola-Sjöblom ja Sjöblom (2002, 10 11) kirjoittavatkin, että kansalaisten usko virallisten vaikuttamiskanavien ja oman yhteiskunnallisen osallistumisen tehokkuuteen näyttää laskeneen, vaikka erilaisten suorien osallistumistapojen käyttö, kuten viranhaltijoihin ja luottamushenkilöihin yhteyden ottaminen, vetoomusten allekirjoittaminen sekä osallistuminen julkiseen keskusteluun, mielenosoituksiin, boikotteihin ja yhdistystoimintaan, on määrällisesti lisääntynyt (ks. myös Tampere toimeenpanee strategiaa 2003, 7). Tähän taustaan liittyy ajankohtaisessa demokraattisessa keskustelussa vahvasti mukana oleva lähidemokratian käsite, joka on myös tämän tutkimushankkeen ja Uusi paikallisuus -hankkeen keskeinen teema. Lähidemokratian käsite on suhteellisen vaikea ja monitulkintainen, mistä johtuen sen määrittelyyrityksistä on luovuttu monissa tutkimuksissa (ks. Cochrane 1996, 193; Koski 1995; Linna 1993). Nousiaisen (1998, 336; ks. myös Linna 1993, 58) mukaan lähidemokratiassa on kysymys kansalaisten välittömistä mahdollisuuksista vaikuttaa jokapäiväistä elämäänsä likeisesti koskettavan hallinnon toimiin, minkä vuoksi lähidemokratia voidaan määritellä hajautetun kollektiivisen päätöksentekojärjestelmän osaksi. Cochrane (1996, 193, 204, ) näkee, että käsitteen merkitystä on mahdollista venyttää sen käyttäjän mukaan, mutta huomauttaa samalla, että turhan usein lähidemokratian tulkitaan tarkoittavan samaa kuin vaaleilla valitun paikallisen hallinnon. Cochranen mukaan tämä ei kuitenkaan riitä käsitteen ainoaksi määrittelytavaksi, vaan sen rinnalla tulee huomioida, että lähidemokratia tarkoittaa 14

16 muutakin kuin edustuksellisen demokratian osaa, ja sen roolina voidaan nähdä myös julkisen hallinto- ja päätöksentekokoneiston ulkopuolella toimiminen. Lähidemokratia onkin myös yhteisöllistä ruohonjuuritason liikehdintää, joka toisaalta pystyy vahvistamaan paikallista päätöksentekoa mutta myös tuomaan julkisen keskustelun ja toiminnan keskiöön tavallisesti politikoinnin ulkopuolelle jääviä väestöryhmiä ja asioita, joiden kautta on mahdollista muuttaa perinteisiä poliittisia rakenteita. (Ks. myös Koski 1995, ) Lähidemokratian käsite on läheisessä yhteydessä (kansalais)osallistumisen käsitteeseen (esim. Linna 1993, 58 59, 60 61). Linna kirjoittaa, että lähidemokratiaan osallistumista voi jäsentää kahdella tavalla: toisaalta osallistuminen voi olla kytköksissä edustuksellisen demokratian päätöksentekoon, jolloin se edellyttää institutionaalisten vaikuttamistapojen kuten äänestämisen tai asukaskokousten hyödyntämistä, tai osallistuminen voi liittyä myös erilaisiin hallinnollisiin tai vapaaehtoisiin järjestelyihin. Jälkimmäinen tarkoittaa Linnan mukaan sitä, että kansalaisille annetaan mahdollisuus osallistua esimerkiksi tietyn lähidemokratiahankkeen osoittamalla tavalla lähiyhteisön asioihin, mutta tällöin kansalainen jää syrjään todellisesta vaikutusvallasta ja tulee osallistuneeksi vain hankkeen määrittelemissä reunaehdoissa. Tutkimuksessaan Linna (mt., 61) päätyykin määrittelemään vapaan kansalaistoiminnan kuuluvan lähidemokratian ulkopuolelle sekä kuvaamaan lähidemokratiaa institutionaaliseksi järjestelmäksi ja edustuksellisen demokratian toimintatapoihin sidoksissa olevaksi kansalaisvaikuttamiseksi. Koski (1995, 32) kuitenkin asettuu lähidemokratian ja sen tukemisen määrittelytavassa toiselle kannalle, sillä hän katsoo, että ollakseen luontevaa lähidemokratiaan osallistumisen tulee lähteä liikkeelle kansalaisten omaehtoisesta ja itsenäisestä toiminnasta. Tällöin ei tarvitse kehittää uusia hallinnon tasoja tai päätöksentekojärjestelmään kytköksissä olevia osia, vaan kansalaisosallistumisen tukemisen lähtökohtana on oltava kansalaisten oma kiinnostus ja halu tarttua toimeen. Uusi paikallisuus -hanke lähidemokratian edistäjänä Uusi paikallisuus -hankkeessa lähidemokratian ymmärretään olevan kytköksissä sekä edustukselliseen demokraattiseen päätöksentekoon että yhteisölliseen ruohonjuuritason liikehdintään. Hankkeen tavoitteena onkin tukea paikallisia asukkaita ja yhteisöjä ottamaan osaa edustuksellisen demokratian prosesseihin mutta myös edistää kansalaisten omaehtoista lähidemokraattista toimintaa. Esimerkiksi hankkeessa järjestetyissä kansalaisraadeissa keskeistä ei ole ollut vain vaikuttaminen virallisten julkilausumien perusteella vaan myös osallistumisen kokemus ja raatien pohjalta syntynyt osallistujien omaehtoinen toiminta. 15

17 Uusi paikallisuus -hankkeessa on mahdollisuus tuoda lähidemokraattista toimintaa niiden ihmisten ulottuville, jotka usein jäävät kansalaistoiminnan ja poliittisen vaikuttamisen ulkopuolelle. Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi maahanmuuttajat, nuoret ja kehitysvammaiset. Lähidemokratian ruohonjuuritasolla toimittaessa tulee korostaa sellaista ihmisten itsenäistä ja omaehtoista paikallisyhteisön toimintaan osallistumista sekä siihen vaikuttamista, joka lähtee liikkeelle ryhmien ja yksilöiden omista tarpeista ja resursseista ja jota voidaan tukea ammatillisesti. KOHTI MATALAN KYNNYKSEN LÄHIDEMOKRATIAA Matalan kynnyksen osallistuminen Wright (2012, 5) katsoo, että demokraattisessa yhteiskunnassa kaikki kansalaiset eivät voi koskaan tasapuolisesti osallistua poliittisten päätösten tekoon lähietäisyydeltä, mutta tärkeää demokraattisessa yhteiskuntajärjestelmässä onkin se, että kaikille taataan tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua jollakin tavoin. Pihlaja ja Sandberg (2012, 127) näkevät, että osallistuminen edustuksellisen demokratian ja paikallisten toimielimien prosesseihin ei voi enää nykyisin olla ainoa kansalaisten vaikuttamiskeino, sillä ne eivät tavoita läheskään kaikkia kansalaisia. Osallistumiskynnyksen laskemiseksi ja osallistumismahdollisuuksien laajentamiseksi täytyykin tarkastella kriittisesti kansalaisosallistumisen perinteisiä rakenteita ja sallittuja vaikuttamisen kohteita sekä sitä, motivoivatko ne ihmisiä osallistumaan. Pihlaja ja Sandberg (mt., 127) esittävät, että kynnys aktivoitumiseen ja vastuun ottamiseen saattaa laskea, jos kansalaisille tarjottaisiin uusia osallistumismuotoja, joissa he omia verkostojaan ja yhteisöjään hyödyntäen voivat toimia monipuolisia osallistumiskeinoja käyttäen tärkeiksi kokemiensa asioiden edistämiseksi osallistumiseen motivoituminen toteutuu heidän nähdäkseen erityisesti silloin, jos osallistumisella on mahdollista saada aikaan todellisia muutoksia. Kansalaiset tulisikin hallinnon taholta nähdä nykyisin oman arkensa asiantuntijoina, jotka osallistuvat omin ehdoin merkitykselliseksi kokemaansa paikalliseen toimintaan ilman byrokraattista suosittelua tai pakottamista (Tampere toimeenpanee strategiaa 2003, 7). Myös Hiedanpää, Salmi ja Ylikoski (2008, 7, 151, ) korostavat, että lähiyhteisöissä kansalaisosallistuminen syntyy aina paikallisesta, erityisestä tarpeesta ja huolesta käsin ja että paikallisyhteisöissä kansalaisosallistuminen voi saada uusia, kekseliäitä ja luovia muotoja. Matalan kynnyksen osallistumisella tarkoitetaan erilaisia toimintamalleja, joilla pyritään tukemaan erilaisten ihmisten mukanaoloa asuinpaikkansa kehittämisessä itselleen luontevilla ja mieluisilla tavoilla, joita he voivat myös itse olla suunnittelemassa. Matalan kynnyksen osallistumisen tukemisessa otetaan 16

18 huomioon yksilön mahdolliset osallistumisrajoitukset sekä henkilökohtaiset kyvyt, vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet, joiden pohjalta pyritään huomioimaan heidän osallistumisensa edellytyksiä ja toteuttamaan käytännöllisiä ratkaisuja osallistumisen helpottamiseksi osallistujien itsensä kanssa. Osallistumisen kynnyksiä Kansalaistoiminnan ja -osallistumisen ihanteena on perinteisesti pidetty yhteiskunnan hallintoa ja sen toimintakulttuuria tuntevaa yksilöä, jolla on sosiaalisia verkostoja vallanpitäjiin sekä virkamiehiin ja joka näiden verkostojensa kautta pystyy viemään asiaansa eteenpäin. Kansalaistoiminta ja -osallistuminen vaikuttavat siis vaativan yksilöltä sellaisia kommunikatiivisia ja yhteiskunnallisia tietoja ja taitoja, jotka varmistavat sen, että hän pystyy vakuuttavasti perustelemaan näkemyksiään eri tahoille ja yhteistyökumppaneille, kokoamaan kannattajajoukkoa, osallistumaan julkiseen keskusteluun sekä joissain tapauksissa jopa hankkimaan rahoitusta ajamalleen hankkeelle. Vaikutusten aikaansaamiseksi perinteisen kansalaistoiminnan voidaan nähdä vaativan julkisen hallinnon byrokraattisten rakenteiden tuntemista sekä niiden hyödyntämistä, ja lisäksi kansalaisen on kyettävä toimimaan muutosten eteen pitkäjänteisesti. Tämä taas tarkoittaa sitä, että menestyksekäs kansalaistoiminta vaatii usein moottorikseen korkeasti koulutettuja tai korkeassa ammatillisessa asemassa olevia yksilöitä, joilla on edellä lueteltuja kansalaistaitoja. (Vrt. Hiedanpää ym. 2008, 151; Ylikoski 2008, 26.) Yhteiskunnallisessa ja poliittisessa osallistumisessa niin paikallisella, kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla voidaan nähdä olevan rakenteellisia esteitä, joiden vuoksi erilaiset osallistumisen ja vaikuttamisen kanavat eivät tavoita kaikkia ihmisiä (Cleaver 2001, 51; Pekola-Sjöblom & Sjöblom 2002, 12). Esimerkiksi toimeentulotasolla, sukupuolella, kansalaistaidoilla ja elämäntilanteella voi olla vaikutusta siihen, kykeneekö yksilö osallistumaan tarjolla oleviin paikallisten tai kansallisten vaikuttamiskanavien toimintaan. Osallistumisen esteinä voidaankin pitää esimerkiksi: sukupuolirooleja ja perhesuhteita, joiden vuoksi yksilöllä ei ole mahdollisuuksia, lupaa tai aikaa osallistua (esim. perheenjäsenet eivät salli osallistumista, lapsiperheiden kiireellinen elämäntilanne) puuttuvia kansalaisosallistumisen ja demokraattisen yhteiskuntajärjestelmän toimintaa koskevia tietoja ja taitoja (esim. koulutuksen puute, vieras kulttuuri) vähäisiä kieli-, viestintä- ja tietotekniikan taitoja 17

19 sitä, että keskusteluun pohjautuvaa päätöksentekoa ja osallistumista (vrt. deliberatiivisen demokratian prosessit) ei koeta miellyttävänä, sillä yksilön ilmaisu- ja toimintatavat eivät ole omiaan sellaiseen rationaaliseen ja formaaliin keskusteluun, jota virallisissa vaikuttamiskanavissa yleisesti suositaan (esim. oma puhetyyli rönsyilevä, tunteikas, voimakaseleinen, toimiminen tärkeämpää kuin keskusteleminen) heikkoa taloudellista tilannetta, joka estää maksamasta osallistumisesta syntyviä kustannuksia (esim. matkakulut) ennakkoluulojen pelkoa ujoutta, huonoa itsetuntoa, itseluottamuksen ja uskalluksen puutetta kokemusta aiemman osallistumisen turhuudesta sekä siitä, että omaa mielipidettä ei ole kuultu aiemminkaan (esim. kokemus näennäisosallistumisesta ja osallistumisväsymys). (Mukaillen Abers 2009, ; Ahokas 2010, 49; Freytes Frey & Cross 2011, 70; Leinonen 2002, 108; Shier 2001, 6; Välimäki 2002, 80; Young 2000, ) Uusi paikallisuus -hankkeessa uusien vaikutus- ja osallistumistapojen luomisen ja kehittämisen tulee tapahtua yhdessä paikallisten ihmisten kanssa, jolloin osallistumisen ongelmien, esteiden, toiveiden ja mahdollisuuksien yhdessä pohtiminen sekä ratkaisujen etsiminen voi poistaa tai ainakin madaltaa osallistumisen kynnyksiä. MATALAN KYNNYKSEN OSALLISTUMISEN KEHITTÄMISPROSESSI UUSI PAIKALLISUUS HANKKEESSA KEVÄÄLLÄ 2013 Kehittämisprosessin taustaa Uusi paikallisuus -hankkeen ensimmäisinä toimintavuosina hankkeessa heräsi joukko kysymyksiä, jotka koskivat sitä, miten osallistumiskynnystä lähidemokratian prosesseihin olisi mahdollista madaltaa. Nämä pohdinnat liittyivät erityisesti Vaasassa, Kemijärvellä ja Tampereen Hervannassa toteutettuihin kansalaisraatikokeiluihin. Kansalaisraadit ovat työpajoja, joihin alueen asukkaita kutsutaan keskustelemaan jostakin asuinalueen kehittämisen näkökulmasta ajankohtaisesta asiasta ja valmistelemaan yhdessä asiaan 18

20 liittyvä toimenpidelausunto tai -ehdotus toimitettavaksi asiasta päättäville tahoille. Hankkeessa oli esimerkiksi havaittu, että kansalaisraadit olivat onnistuneet tavoittamaan vain harvoja asuinalueen asukkaita, vaikka niillä oli lähdetty tavoittelemaan laajoja osallistujajoukkoja (vrt. Raisio & Lindell 2013, 25). Lisäksi kansalaisraatien yhteydessä oli todettu muun muassa maahanmuuttajien ja kehitysvammaisten kohdalla, että kansalaisraatien työskentelytapa ei huomioi tarpeeksi erilaisista, joskus heikoistakin, osallistumisen lähtökohdista ponnistavia ihmisiä, vaikka toteutetuissa kansalaisraadeissa onkin parhaan mukaan yritetty tukea osallistujia esimerkiksi kielivaikeuksissa. Tämän vuoksi etenkin Hervannan Uusi paikallisuus -osahankkeessa on lähdetty etsimään keinoja mitä erilaisimmista lähtökohdista tulevien ihmisten osallistumisen tukemiseen. Tähän prosessiin liittyi kevään 2013 aikana tämän tutkimushankkeen aineistonkeruujakso. Tässä luvussa kuvaamme Uusi paikallisuus -hankkeen matalan kynnyksen osallistumisen tukemisen kehittämisprosessia niiltä osin kuin tämän tutkimushankkeen tutkijat ovat olleet siinä mukana. Yhtenä vastauksena edellä kuvattuihin osallistumisen mahdollisuuksien laventamiseen liittyviin kysymyksiin Uusi paikallisuus -hankkeessa ryhdyttiin kehittämään ajatusta matalan kynnyksen osallisuustyöpajasta vuoden 2012 lopulla. Osallisuustyöpajan perusajatus on, että erilaisilla ihmisillä on mahdollisuus tutustua toisiinsa avoimessa ja rennossa ilmapiirissä sekä ohjatun työskentelyn avulla pohtia itselleen tärkeitä, paikallisia asumiseen ja elämiseen liittyviä kysymyksiä sekä etsiä itselle ominaisia kansalaisosallistumisen ja -vaikuttamisen tapoja. Hervannan Uusi paikallisuus -osahankkeen projektipäällikkö kuvaa osallisuustyöpajan ideaa ja toteutusta seuraavasti: Suunnitelmaan kuului, että osallisuustyöpajassa testataan muutamaa toiminnallista mallia vuorovaikutuksen alkuun saattamiseksi ja helpottamiseksi. Yksinkertaisilla keinoilla halusin avata ovia keskustelulle osallistumisesta ja ideoille alueen kehittämisestä ja kunkin ryhmän erityisistä toiveista. Osallisuustyöpajakäytäntöjä ryhdyttiin kehittämään sen jälkeen, kun Hervannassa syksyllä 2012 toteutetun kansalaisraadin myötä oli huomattu, että kansalaisraati ei tavoittanut läheskään kaikkia alueen asukkaita ja että kansalaisraatien työskentelytapa rajoitti jo lähtökohtaisesti joidenkin ihmisryhmien osallistumista. Tämä tutkimushanke tuli mukaan Uusi paikallisuus -hankkeessa aloitettuun osallisuustyöpajojen ja muiden matalan kynnyksen osallistumisen menetelmien kehitysprosessiin helmikuussa 2013, jolloin tutkijat osallistuivat Kemijärvellä järjestettyihin osallisuustyöpajan ja kansalaisraadin demoversioihin. Vaikka kansalaisraadit eivät ole tämän tutkimuksen varsinaisena kohteena, Kemijärvellä tutkijat arvioivat osallisuustyöpajan ohella myös kansainvälisille vieraille esiteltyä 19

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Uusi paikallisuus -hanke Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima Uusi paikallisuus hanke on RAY:n rahoittama 5- vuotinen

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke

Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke 1 Uusi paikallisuus -hanke 2011-2015 Luo mahdollisuuksia ja innostaa asukkaita vaikuttamaan omaan lähiympäristöön

Lisätiedot

Jyväskylä tarvitsee sinua!

Jyväskylä tarvitsee sinua! Jyväskylä tarvitsee sinua! Kuntalaisten kansalaisraati uusi tapa olla mukana 28.3.2012 Jukka Laukkanen Kansalaisraati osallistumisen ja vaikuttamisen keinona - Menetelmän taustalla on ajatus deliberatiivisesta

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella

Lisätiedot

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA SOSIOKULTTUURISEN INNOSTAMISEN MAHDOLLISUUDET GLOBALISOITUVASSA MAAILMASSA Nuorten Palvelu ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari 7.11.2009 Kuopiossa Elina Nivala, YTT UTOPIA

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella

Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 11.10.11 Aila-Leena Matthies Asiakasosallisuus kansalaisosallistuminen Orastava demokratisoitumisliike

Lisätiedot

Uusi paikallisuus -hanke. www.uusipaikallisuus.fi

Uusi paikallisuus -hanke. www.uusipaikallisuus.fi Uusi paikallisuus -hanke www.uusipaikallisuus.fi Uusi paikallisuus -hanke oma lähiympäristö tärkeäksi Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima ja RAY:n rahoittama 5 -vuotinen (2011-2015) kansalaistoiminnan

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke

Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke 1 Luo mahdollisuuksia ja innostaa asukkaita vaikuttamaan omaan lähiympäristöön Järjestöjen välinen yhteistyö Kunnan ja paikallisyhteisön välinen yhteistyö

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 YHTEISKUNTAOPPI Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi, vastuuntuntoiseksi ja yritteliääksi toimijaksi ohjata oppilasta toimimaan erilaisuutta

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkutilaisuudessa oli paikalla yhteensä 23 henkeä, pääosin nuoriso osaston omia työntekijöitä. Koko osaston kokoon nähden osaanotto oli erittäin kiitettävää

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Salli osallisuus! 24.11.2011 Anne Pyykkönen projektipäällikkö osallisuushanke Salli Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - Hallinnointi

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden neuvottelukunta 19.5

Maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden neuvottelukunta 19.5 Maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden neuvottelukunta 19.5 Mitä se osallisuus on? 19.5.2015 Osallisuuden ja avoimuuden aikajana 2007 pysähtyneisyyden aikakausi kaupungintalon ala-aulassa 2008 Haavi-projektin

Lisätiedot

Uusi paikallisuus vuonna 2014

Uusi paikallisuus vuonna 2014 Helka Körkkö & Pihla Ruuskanen Uusi paikallisuus vuonna 2014 Suomen Setlementtiliitto ry:n Uusi Paikallisuus -hankkeen toiminta- ja arviointikertomus 4/2015 TOIMINTA- JA ARVIOINTIKERTOMUS 2014 Suomen Setlementtiliitto,

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa

Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 21.11.2014 Elina Nivala & Sanna Ryynänen Lähtökohtia 1. Tutkimusmenetelmien osaaminen ei kuulu yksinomaan

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

teemoihin PalKO hankkeessa

teemoihin PalKO hankkeessa Näkökulmia osallisuuden teemoihin PalKO hankkeessa Kati Närhi ja Tuomo Kokkonen Jyväskylän yliopisto / Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Aikuissosiaalityön päivät 2012 Rovaniemi PalKO: palvelut ja kansalaisosallistuminen

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö

Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö 18.10.2013 Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö Kehittämis- ja muistelukävelyt Työpajan sisältö Uusi

Lisätiedot

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista?

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Finanssineuvos Katju Holkeri, Valtiovarainministeriö 24.11.2010 Kaikilla kansalaisilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Villa Hockeyn päihdekuntoutuksen käyneiden nuorten osallisuuden tukeminen kotiutumisen kehittämisessä

Villa Hockeyn päihdekuntoutuksen käyneiden nuorten osallisuuden tukeminen kotiutumisen kehittämisessä Villa Hockeyn päihdekuntoutuksen käyneiden nuorten osallisuuden tukeminen kotiutumisen kehittämisessä Opinnäytetyö 2015 Mikkelin ammattikorkeakoulu Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma Jani

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen Välittämisen koodi RoadShow 10.3.2015 Seinäjoki Elina Stenvall, tutkija Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG)

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana

Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana Puheenvuoro JärjestJ rjestöfoorumilla 19.4.2010 Ritva Karinsalo Ensi- ja turvakotien liitto Kansalaisjärjest rjestötoiminta

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet Maaseudun erityiset haasteet Maaseudun palvelut politiikkadialogi 2013 Kuntatalo 5.3.2013 Ritva Pihlaja Näkökulma ratkaisee, mitä koemme haasteena Miten maaseudun palvelut pitäisi järjestää, maaseudun

Lisätiedot

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT Helsinki, Lahti Parkano, Rovaniemi Savonlinna ja Hämeenlinna 1 Helsingin osaprojekti 1/2 Toiminnan tarve: Kansalaistoiminnan kehittäminen Lisää yhteisöllistä toimintaa, toiminta-

Lisätiedot

Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati

Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati Kuntamarkkinat 14.9.2011 Tutkijatohtori Harri Raisio ja projektitutkija

Lisätiedot

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Mitä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Keinumetafora osallisuudesta

Keinumetafora osallisuudesta Keinumetafora osallisuudesta Ensimmäiset keinukokemukset lapset saavat yleensä aikuisten sylissä. Osallisuudenkin ensimmäiset kokemukset syntyvät siitä, kun lapsi kokee olevansa merkityksellinen, siihen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA?

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? Tutkimushanke: Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Osahanke I: Osallistuminen,

Lisätiedot

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.

Lisätiedot

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Kuntalaisten kaupunkinäkymä Yksityinen palveluntuottaja Sairaanhoitopiiri Kuntayhtymät Maakunnat, seudut ym. yhteistyö

Lisätiedot

Kuntalainen kumppani? Timo Aarrevaara 6.5.2014

Kuntalainen kumppani? Timo Aarrevaara 6.5.2014 Kuntalainen kumppani? Timo Aarrevaara 6.5.2014 Palvelujen tuottamisen näkökulma professiot julkinen valta markkinat Taustalla huomioita tutkimushankkeen lähtökohdista Public engagement for Horizon 2020

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen KL-Shop Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. 09 771 2199 julkaisumyynti@kuntaliitto.fi 1 Tilasnumero 509465 Hinta 25.00 Tutkimus selvitti kuntalaisten

Lisätiedot

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 Konkreettisia ideoita koulun ja paikallistoimijoiden yhteistyön rakentamiseen uuden opetussuunnitelman hengessä Tarja Jukkala ja Sanna Lukkarinen

Lisätiedot

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus)

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) OPS 2016 historia ja yhteiskuntaoppi Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) Uusi opetussuunnitelma tuo alakouluun uuden oppiaineen, yhteiskuntaopin. Me nyt -sarja rakentuu

Lisätiedot

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen KL-Shop Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. 09 771 2199 julkaisumyynti@kuntaliitto.fi 1 Tilausnumero 509465 Hinta 25.00 Tutkimus selvitti kuntalaisten

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka Mikola

Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka Mikola Eurooppalainen paikallis- ja aluehallinnon tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä - TASE - projekti Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa Pia Haakana, asukasyhteyshenkilö Sektorit Yritykset Markkinaehtoinen Tavoittelee voittoa 1. YKSITYINEN Valtio,

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot