Helsinki, kuulolla. Palveluseteli. Kansallinen Hoitoketjujen kehityshanke. Rajapintaan-työpajat Unelmat ja arki todeksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsinki, kuulolla. Palveluseteli. Kansallinen Hoitoketjujen kehityshanke. Rajapintaan-työpajat Unelmat ja arki todeksi"

Transkriptio

1 Aluekeskusohjelman hyvinvointiverkosto TIEDOTUSLEHTI 2009 Helsinki, kuulolla Janne Antikainen johtaa alueellista Koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa herkällä korvalla Palveluseteli Kokemuksia ja näkemyksiä uudesta laista Kansallinen Hoitoketjujen kehityshanke Varma reitti kotiin Rajapintaan-työpajat Unelmat ja arki todeksi

2 Tähtihetket Tässä lehdessä Vauhdikas AKO-vuosi Katriina Koskinen Hyvät Hyvinvointifoorumin osanottajat Timo P. Nieminen Potilaiden aktiivisuutta tuettava Hannu Hanhijärvi Peruspalveluministeri Paula Risikko: Yrittäjät ja järjestöt mukaan ikäihmisten hoitoon LEHTI-hanke yhteistyöverkostojen rakentajana Helsinki, kuulolla Janne Antikainen johtaa alueellista Koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa herkällä korvalla Kokemuksia ja näkemyksiä palveluseteleistä Seminaari Turussa HYVÄ-hankkeen visiona kuntien palvelustrategiat ja toimiva vuoropuhelu Innokylällä Suomesta hyvinvoinnin edelläkävijämaa Rajapintaan-työpajat innostavat monialaiseen yhteistyöhön Koeajo hyvinvointiverkostossa kehitti Satakunnan mallia Alueiden yhteishanke jalkauttaa hyvät kokemukset Edelläkävijyys - yhteistä tahtoa ja vahvaa yhteistyökykyä Hyvinvointiverkoston juurilla Heini Lehtoranta Juhlapuheista käytännön toimiin Sari Hänninen GREEN CARE tuo maaseudun mukaan hoivatyöhön Miksi mukaan KOKO-hyvinvointiverkostoon 2010? Verkoston koordinaattori Hämeenlinna aktivoi toimimaan 12 Kansallinen hoitoketjujen kehityshanke etenee vauhdilla Aluekeskusohjelman hyvinvointiverkoston tiedotuslehti 2009 Päätoimittaja Katriina Koskinen Tekstit Teija Horppu, Leila Itkonen ja Jenni Mankonen Valokuvat Katariina Filppula, Tony Hagerlund, Leila Itkonen, Suvi Keituri, Esko Keski-Vähälä, Katriina Koskinen, Jenni Mankonen Ulkoasu ja taitto Kimmo Ylitalo, Mainostoimisto Halo Oy Paino M&P Paino, Lahti Lisätiedot Katriina Koskinen Aluekeskusohjelman hyvinvointiverkosto Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Niemenkatu 73, Lahti puh Tähtihetket-lehti luettavissa myös osoitteessa 02 TÄHTIHETKET Aluekeskusohjelman hyvinvointiverkosto

3 Vauhdikas AKO-vuosi Hyppäsin AKO-hyvinvointiverkoston koordinaattorin vauhdikkaisiin saappaisiin suorilta jaloin reilu vuosi sitten. Heti ensimmäisenä työpäivänä oli verkoston kokous, jossa aiheena oli seuraavan vuoden toimintasuunnitelma! Lähdimme työstämään lisää ideoita hyödyntäen jo suunniteltuja toimenpiteitä. Työpajojen ideariihissä mietimme, miten tulee toimia, jotta verkoston toiminta koetaan mielekkääksi jatkossakin. Reilun vuoden aikana on tehty ja tapahtunut paljon. Kierrokset alueilla ovat vahvistaneet käsitystä siitä, miten erilaisia, erikokoisia ja eri vaiheessa olevia alueita meillä on. Hyvinvoinnin tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet havaitaan, mutta toimenpiteisiin on ryhdytty kovin erilaisilla aikatauluilla. Hyvien käytäntöjen levittämisessä alueilta toisille on petraamisen varaa. Palvelusetelilain uudistus, yhtenä esimerkkinä, näyttää osaammeko tarttua uusiin mahdollisuuksiin. Nyt tahtoa ja halua näyttää olevan, osoitti Turun Näkemyksiä ja kokemuksia palvelusetelistä seminaarimme, josta lisää tässä lehdessä. Ikääntyvien ihmisten koulutus- ja elintason nousu tuovat sekä haasteita että luovat mahdollisuuksia hyvinvointialan palvelumarkkinoiden kehittymiselle. Toimiala kasvaa, ja samaan aikaan se on huomattavien rakenteellisten muutosten edessä. Alan monituottajuus edellyttää kumppanuustaitoja ja poliittista sitoutumista. Suunnitelmat ja yhteinen mieli alueen tulevaisuuden toiminnan tavoitteista tulee kirjata alueelliseen tahtotilaan. Verkottua, verkottaa, verkostoitua ja tehdä enemmän. Sanoista tekoihin. AKO-hyvinvointiverkoston avulla on käynnistetty kuuden alueen yhteinen LEHTI-hanke, jossa verkottumisen lisäksi yhtenä kärkenä on yrittäjien liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Tämän lisäksi Osaamiskeskusohjelman hyvinvointiklusterin kanssa on yhdessä työstetty kansallista hoitoketjujen kehityshanketta. Tämän lehden painovaiheessa hakemus on jo todennäköisesti lähtenyt rahoittajalle. Rajapintaan-työpajat ovat puolestaan maineikas esimerkki siitä, miten uusia tuotteita ja innovaatioita syntyy, kun eri toimijoita ja toimialoja saatetaan saman pöydän ääreen. Yhteistyössä aluekeskusohjelman kulttuuriverkoston ja Maaseutupolitiikan kulttuuriteemaryhmän (OPM) kanssa pidetään yhteensä 23 työpajaa ympäri Suomea vielä tämän vuoden aikana. Pajoissa on ideoitu esimerkiksi voimaannuttavia hyvinvointikeskuksia sekä kotipalvelurinkejä, joissa hoiva-, avustus-, ja kulttuuripalvelut on niputettu yhteen. On kaavailtu myös isovanhemmille ja lastenlapsille suunnattuja meidän yhteinen muistomme matkailupaketteja. Rajapintaan -työpajatoimintaa kuvataan Tähtihetket -lehtemme sivulla. AKO on nyt väistymässä ja uusi KOKO kokoaa toimintaansa mukaan myös maaseudut ja saaristoalueet ensi vuoden alusta. Olemme hyppäämässä uudelle vuosikymmenelle. Kiitän tähänastisesta ja toivotan kaikille KOKOlaisille menestystä uuden lehden kääntyessä. Uskon, että yhdessä ja yhteistyöllä olemme enemmän! Tähtihetkiä toivottaen, Kuva: Leila Itkonen Katriina Koskinen Koordinaattori, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy AKO-hyvinvointiverkoston toimijat 2009 Verkoston toimintaan osallistuu 25 kaupunkiseutua vuonna Aluekeskusohjelman kansallista hyvinvointiverkostoa koordinoi Lahden tiede- ja yrityspuisto. AKO Länsi-Uusimaa Hyvinkää-Riihimäen talousalue Hämeenlinnan seutu Itä-Uusimaa Joensuun seutu Kajaanin kaupunkiseutu Kauhajoki Kemi-Tornio Kokkolan seutukunta Kotkan-Haminan seutu Kouvolan kaupunkiseutu Kuopion seutu Lahden alue Lappeenranan-Imatran kaupunkiseudun ako Mikkelin seutu Oulun Eteläinen Oulun seutu Pietarsaaren seutu Porin seutu Raahen seutu Tampereen kaupunkiseutu Turun seutu Vaasan seutu Vakka-Suomi Ylä-Savon talousalue ALUEKESKUSOHJELMA (AKO) on alueiden kehittämislain mukainen valtioneuvoston erityisohjelma, jota johtaa työ- ja elinkeinoministeriö. Aluekeskusohjelman tavoitteena on aluekeskusten vahvuuksien, erikoistumisen ja yhteistyön kehittäminen kaikki maakunnat kattavan aluekeskusverkoston vahvistamiseksi. Aluekeskusohjelma keskittyy uudella kaudella kaupunkiseutujen elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistamiseen sekä sosiaalisen pääoman kasvattamiseen. Tavoitteita tuetaan kolmella valtakunnallisella teemaverkostolla, joista yksi on hyvinvointi. Aluekeskusohjelman kansallisen hyvinvointiverkoston toiminnan painopiste on alueellisen strategisen pohjan vahvistamisessa ja sitä kautta toimintaympäristön ja palvelumarkkinoiden sekä niiden edellyttämien yhteistoimintakonseptien kehittämisessä ja levittämisessä. Toiminnan pääfokuksena on pyrkiä vaikuttamaan hyvinvointipalveluiden ja erityisesti sosiaali- ja terveysalan palveluyrittäjyyden kehittymiseen löytämällä ja kehittämällä uusia palveluinnovaatioita, joilla voidaan vaikuttaa julkisen markkinan avautumiseen yksityiselle palveluntarjonnalle. Kansallista hyvinvointiverkostoa hallinnoi ja koordinoi Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy.

4 Hyvät Hyvinvointifoorumin osanottajat Kunnat elävät nyt hyvin haastavaa aikaa. Talouden kasvu pysähtyi kuin seinään vuosi sitten. Verotulojen kasvu on pysähtynyt, yhteisöverotulot ovat laskeneet huomattavasti ja työttömyys on kasvanut nopeasti. Tilanteen tekee erityisen vaikeaksi se, että menojen kasvun pysäyttäminen ei onnistu yhtä nopeasti. Kunnat velkaantuvat ja moni kunta joutuu korottamaan veroja. Hyvinvointifoorumin kokous osuu siis varsin haastaan ajankohtaan. Kunnilla on nyt suurempi tarve kuin koskaan tehostaa palvelutuotantoa. Kaikissa kunnissa etsitään rakenteellisia säästöjä ja uusia toimintatapoja. Tässä kunnat tarvitsevat uusia ideoita ja esimerkkejä hyvistä käytännöistä. Hyvinvointifoorumin kaltaisia think tankeja, kuten nykyisin sanotaan, tarvitaan ja toivonkin, että tämän foorumin tuotoksia tehdään aktiivisesti tunnetuksi kuntakentässä. Tampereella valmistellaan parhaillaan koko valtuustokaudelle ulottuvaa talousohjelmaa. Vain tasapainoisen talouden oloissa voidaan palvelutuotantoa kehittää pitkäjänteisesti. Kaupungin johto on velvoittanut kaikki toimialat miettimään paitsi säästökohteita myös rakenteellisia uudistuksia, joilla palvelut voidaan tuottaa entistä tehokkaammin. Mainitsen pari lupaavaa esimerkkiä. Ikäihmisten palveluissa strategisena suuntana on lisätä kotona asumista tukevia palveluita ja vähentää kallista laitoshoitoa. Eräänä uutena innovaationa olemme tänä syksynä aloittaneet Kotitori-toiminnan. Kilpailun perusteella valitsimme yksityisen palveluntuottajan, joka toimii kotipalvelujen integraattorina. Tavoitteena on, että ikäihminen saa yhdestä osoitteesta kaikki tarvitsemansa palvelut, vaikka niiden tuottajia voikin olla useita. Kotitorissa yhdistyvät julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut. Kotitori vastaa kilpailutuksesta ja laadun varmistuksesta ja on asiakkaan edun valvoja, eli asiakkaan kaveri tuottajien suuntaan. Tampere on mukana Sitran palvelusetelimallin kehittämishankkeessa vastaten ikäihmisten palvelusetelin kehitystyöstä. Haluamme luoda palvelusetelistä välineen, jonka avulla ikäihminen voi valita hoidon kotiinsa tai siirtyä palvelutaloon. Se turvaisi ensi vaiheessa peruspalvelut kotiin päiväsaikaan, mutta viime vaiheessa palvelusetelillä voisi ostaa myös yöhoitoa tai saattohoitoa. Näin ikäihmisillä olisi mahdollista valita se ympäristö, jossa he haluavat olla. Tavoitteena on päästä eroon siitä epäinhimillisestä ja kalliista tilanteesta, jossa vanhukset asuvat sairaalassa, kun muuta paikkaa ei ole. Tervetuloa Tampereelle pohtimaan hyvinvointipalvelujen kehittämistä. Toivotan foorumin osanottajille antoisia keskusteluja ja koko tapahtumalle luovaa ja innovatiivista ilmapiiriä. Vain uudistumalla voimme turvata tulevaisuuden hyvinvointipalvelut. Timo P. Nieminen Tampereen pormestari 04 TÄHTIHETKET Aluekeskusohjelman hyvinvointiverkosto

5 Ohjelmajohtaja Hannu Hanhijärvi seuraa Sitran rahoittamia kokeiluja POTILAIDEN AKTIIVISUUTTA TUETTAVA Hannu Hanhijärvi uskoo, että sähköinen potilastietojärjestelmä tulee sekä parantamaan hoitotyön laatua että keventämään kustannuksia. - Järjestelmän luominen on kuitenkin kallista ja aikaavievää. Pidän ihmeenä, jos olemme tällä panostasolla valmiita 2015 mennessä. Jos mietitään perinteitä ja vanhaa kaavaa, lääkäreiden ja potilaiden välinen vuorovaikutus ei tunnu kovinkaan luontevalta. Mielikuvatkin muistuttavat, että lääkäri määrää ja lääkäri kirjoittaa, kun potilas vaan ottaa vastaan. Teksti ja kuva Leila Itkonen Sitran valtakunnallisen terveydenhuolto-ohjelman ohjelmajohtaja Hannu Hanhijärvi ei lähde leikkimään mielikuvilla, mutta on selkeästi innoissaan uusista tuulista. Hän odottaa esimerkiksi Päijät-Hämeen TERVAprojektin tuloksia. Joulukuussa tiedämme, kuinka sydän- ja verisuonitautipotilaat sekä diabeetikot ovat kokeneet kokeilun, jossa heitä on valmennettu henkilökohtaisessa kontaktissa. Potilaiden hyvinvointia edistävä TERVA-projekti on Sitran rahoittama, ja sitä on tehty yhteistyössä kansainvälisen lääkefirman kanssa. Briteissä potilaat ovat olleet tyytyväisiä, eli tykänneet heidän ja hoitajien välillä puhelimitse tapahtuneesta valmennuksesta ja voineet paremmin, Hanhijärvi tietää. Suomessa Hanhijärven ylpeydenaiheisiin kuuluu Sitran kustantama ja Sitran ja Duodecimin 2007 perustama Kuka tahansa voi hankkia nettisaitilta terveyteen liittyvää asiantuntijatietoa ilmaiseksi. Uskon, että ihmiset haluavat olla aktiivinen osapuoli itsensä hoitamisessa, vaikka toki heitä pitää voimaannuttaa, Hanhijärvi muistuttaa. Sitra tukee myös muita nykyteknologian mahdollistamia vuorovaikutuskeinoja. Asiakkaita ei varmaankaan tarvitsisi juoksuttaa aina terveyskeskuksessa. Eikö terveydenhuollon henkilökunta voisi säännöllisin väliajoin soittaa kroonisesti sairaille? Ja voitaisiinko välillä järjestää vaikka potilaan, omalääkärin ja erikoislääkärin välisiä puhelinneuvotteluja ilman, että potilaan tarvitsisi matkustaa kauas erikoissairaanhoitoon, Hanhijärvi pohtii. Hanhijärvi tietää reaaliteetit eli sen, että terveydenhuoltopalvelujen tarve kasvaa, mutta määrärahat ja henkilöstoresurssit välttämättä eivät. Tilanne edellyttää, että myös terveydenhuoltoalan henkilökunnan pitäisi olla valmis muuttuviin toimintatapoihin. Kuntakohtaisesti joudutaan miettimään, mitä tietyllä rahalla saa. Mitä esimerkiksi vanhustenhuolto maksaa missäkin palvelutalossa, ja kohtaavatko hinta ja laatu? Hannu Hanhijärvi toivoo, että palvelusetelilain voimaantulo helpottaa hinta-laatusuhteen vertailua. Hänestä vertailun ei pitäisi olla mahdotonta. Tulevaisuudessa kustannussäästöjä saadaan ainakin järjestelmän läpinäkyvyyden lisäämisen avulla. Jokaisella kunnalla ja sairaanhoitopiirillä oli pitkään vastuu omista sähköisistä tietoverkoistaan, eikä kansallista koordinoijaa ollut. Nyt kun Kela on vastuullistettu hoitamaan kaikille yhteisen ja reaaliaikaisen tietojärjestelmän kehitystä, tilanne tulee toivottavasti muuttumaan. Tanskassa ja Ruotsissa toimii jo esimerkiksi sähköinen reseptijärjestelmä. Tanska on ylipäänsä edelläkävijämaa siinä, kuinka paljon hoitohenkilökunta hyötyy aiemmista potilasrekistereistä omassa työssään, Hanhijärvi kertoo. MITÄ HYVINVOINTIPALVELUA OLET VIIMEKSI KÄYTTÄNYT? Matkustin viime viikonloppuna Hollantiin tapaamaan siellä asuvia aikuisia lapsiani. MINKÄ HYVINVOINTIPALVELUN AIOT OSTAA/HANKKIA SEURAAVAKSI? Kylpyläpalveluja Nokian Edenissä järjestettävän työseminaarin yhteydessä. PALJONKO OLET VALMIS MAKSAMAAN SIITÄ? euroa. TÄHTIHETKET Aluekeskusohjelman hyvinvointiverkosto 05

6 Aluekehitysjohtaja Janne Antikainen on alun perin yhteiskuntamaantieteilijä. Ajauduin viisastelusta vastuuseen, tutkimustyön vähälle jättänyt mies kuvailee.

7 JANNE ANTIKAINEN JOHTAA ALUEELLISTA KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMAA HERKÄLLÄ KORVALLA HELSINKI, KUULOLLA Aluekehitysjohtaja Janne Antikainen ei ole lähtenyt luotsaamaan kaupunki-, maaseutu- ja saaristoalueet yhdistävää alueellista koheesio- ja kilpailuohjelmaa (KOKO) ylhäältä alas päin. Teksti Leila Itkonen Kuva Katariina Filppula Haastattelun aikana Janne Antikainen toistaa moneen kertaan sanaparin tasapainoinen Suomi. Erilaiset alueet vaativat erilaisia ratkaisuja. Tietyillä seuduilla on lähes mahdotonta tarjota palveluja nykyisillä rakenteilla, kun ikääntyvän väestön palvelujen tarve kasvaa, Antikainen muistuttaa. Hyvinvointi tulee olemaan yksi hänen luotsaamansa KOKOn tärkeimmistä verkostoista. Keskeistä on hyvinvointipalvelujen kytkeminen elinkeinopolitiikkaan. Muutosten tiellä olevia jarruja puretaan tarvittaessa. Onko eri alueille yritetty rakentaa käytäntöjä liian yhdestä puusta? Vaikka ei kukaan tietenkään ole tarkoituksella luonut esteitä toimivuudelle, Janne Antikainen pohtii. Työ- ja elinkeinoministeriön johtama ohjelma tähtää hyvinvointialan yrittäjyyden helpottamiseen. Alueilla kehitetään ideoita, innovaatioita ja konsepteja. Tavoitteenamme on myös luoda enemmän sparrausta ja valmennusta sekä auttaa alueellisia toimijoita vahvistumaan entistä tiiviimmän verkostoimisen avulla, Antikainen luettelee. Verkostot eivät synny itsestään. Hyvinvointiyrittäjät pitää saada kohtaamaan ja yhdistämään ideansa. Alueilla työskentelevät ihmiset ovat se raaka-aine ja resurssi, joista onnistuminen on kiinni. Totta kai tärkeää on myös alueiden ja ministeriön välisen yhteyden toimivuus sekä se, että ei tehdä päällekkäisyyksiä. Työ- ja elinkeinoministeriössä Janne Antikaista kuvataan mieheksi, joka pitää huolta yksikkönsä työhyvinvoinnista. Antikainen siteeraa työhyvinvoinnin professori Juhani Ilmarista. Satsaamme 1,1 prosenttia bruttokansantuotteestamme työhyvinvoinnin edistämiseen, mutta työpahoinvointi maksaa meille silti 25 miljardia vuodessa eli yli kymmenen kertaa enemmän. Työhyvinvointiin kannattaisi siis satsata vieläkin enemmän, Antikainen sanoo. Haastattelussa piipahtaa myös hänen 12-vuotias Sara-tyttärensä. Sara on mapittamassa papereita, sillä hänellä tänään taksvärkkipäivä. Mutta on meillä täällä nähty lapsia ja koiria ennenkin, Janne Antikainen nauraa. Hän korostaa, että tärkeintä on se, että hommat tulevat hoidetuiksi. Työ- ja elinkeinoministeriössä kiinnitetään erityistä huomiota työn ja kodin väliseen balanssiin. Ministeriön painotuksen mukaan koti on se vieläkin tärkeämpi, Antikainen sanoo. KOKOssa hänen johdettavanaan on 52 aluetta sekä niiden alaisuudessa toimivat temaattiset keskukset. Antikainen arvostaa kullakin alueella olevaa tietotaitoa. Jokainen alue on uniikki. Emme me ministeriössä voi luoda yhtä mallia ja uskotella, että me tiedämme, kuinka jossain tietyssä osassa maata saadaan asiat kuntoon. Oikea vastaus on räätälöinti, ja se, että KOKO mahdollistaa alueellisen tekemisen, Janne Antikainen linjaa. Hän toivoo, että KOKO voisi olla tukemassa esimerkiksi palvelurengastyyppistä hyvinvointialan yrittäjyyttä. Hyvinvointipuolen yrittäjyys ammattimaistuu ja muuttuu yhden ihmisen tarjoamista palveluista isommiksi kokonaisuuksiksi. Ihmiseltä ihmiselle -palvelu säilyy ensisijaisena, mutta voimme varmasti järjestää myös etäpalveluja laajakaistan avulla. Tulevaisuus saattaa tuoda myös kokonaan uuden ammattikunnan. Saammekohan henkilökohtaisia hyvinvointituottajia eli henkilöitä, jotka keskittyvät yhdistelemään ihmisten hyvinvoinnin tarpeita ja luomaan uutta, Janne Antikainen visioi. MITÄ HYVINVOINTIPALVELUA OLET VIIMEKSI KÄYTTÄNYT? Hyvinvointiani lisäsi huomattavasti kulttuuripalvelusta nauttiminen toissailtana Seinäjoen Rytmikorjaamolla. Meillä on kerran vuodessa huumorilla esiintyvä, AKOssa toimineista henkilöistä koottu bändi. MINKÄ HYVINVOINTIPALVELUN AIOT OSTAA/HANKKIA SEURAAVAKSI? Työpaikkani rakennuksessa on pieni Spa, josta käyn hankkimassa lahjaksi yhden palvelun. PALJONKO OLET VALMIS MAKSAMAAN SIITÄ? Viisikymmentä-sata euroa. KOHEESIO JA KILPAILUKYKYOHJELMAN (KOKO) on Valtioneuvoston aluepoliittinen erityisohjelma ( ), jota johtaa Työ- ja elinkeinoministeriö. KOKO-ohjelmaan sulautuvat AKO, AMO ja saaristoohjelmat. Ohjelman tavoitteena on parantaa kaikkien alueiden kilpailukykyä ja tasapainottaa aluekehitystä tukemalla vuorovaikutusta ja verkottumista. Ohjelma tukee paikallistason strategista kehittämistyötä ja aluekehittämiseen osallistuvien toimijoiden yhteistyötä. KOKO on erityisesti ennakoiva väline kehitysedellytysten parantamiseksi ja strategisesti merkittävien hankkeiden käynnistämiseksi. KOKO-ohjelman tavoitteita tuetaan valtakunnallisilla teemaverkostoilla, joista yhden teemana on hyvinvointi.

8 Päivän teemaa syvennettiin paneelissa Turun Sanomien e-päätoimittaja (eläkeellä) Aimo Massisen (oik.) vauhdittamana. Kuvassa vasemmalta lähtien Mareena Löfgrén, Hennamari Mikkola, Sirpa Kuronen, Aino Närkki ja Markku Litola. Kokemuksia ja näkemyksiä palvelusetelistä SEMINAARI TURUSSA Uusi palvelusetelilaki tuli voimaan elokuun ensimmäisenä päivänä Oleellisin muutos aiempaan on lain ulottaminen koskemaan kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluja. Aluekeskusohjelman kansallinen hyvinvointiverkosto piti puolen päivän seminaarin Turussa keskittyen jakamaan kokemuksia ja näkemyksiä uudesta laista ja sen soveltamisesta. Teksti Aino Ukkola Kuva Katriina Koskinen 08 TÄHTIHETKET Aluekeskusohjelman hyvinvointiverkosto

9 Kunnan rooli palvelusetelissä on olennainen K unnan rooli on palvelusetelilain toteuttamisessa olennainen. Kunta päättää tarjotaanko kuntalaiselle palveluseteliä, mihin palveluihin sitä tarjotaan ja mikä sen arvo on. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen tekee arvioinnin palveluntarpeesta ja arvioi sen ehdottaako hän asiakkaalleen palveluseteliä. Oleellista on se katsotaanko asiakkaan olevan kykenevä seteliä käyttämään, tekemään valinnan palveluntarjoajista ja arvioimaan palveluntarjoajan soveltuvuuden itselleen. Kunnan vastuulla on mm. palveluntuottajien hyväksyminen, listaaminen, listan ajan tasalla pitäminen ja maksuliikenteestä huolehtiminen. Tähän on kunnissa tehty erilaisia kokeiluja ja käytäntöjä. Seminaarissa esillä olleessa Päijät-Hämeen tapauksessa seudun kunnan ovat perustaneet palveluneuvontaan yhdistyksen, Päijät- Hämeen hyvinvointipalvelujenkehitys ry, joka pitää yllä muun muassa palveluntarjoajien listaa ja hintoja PalveluSantra-järjestelmässä. Yhdistyksessä asiakasta neuvotaan palvelun valinnassa objektiivisesti, minkä tärkeyttä yhdistyksen toiminnanjohtaja Pirjo Nieminen korosti. Mikkelin seudulla palvelusetelin käyttöönotto tehtiin pilottihankkeena, jossa seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy huolehti muun muassa ilmoittautuvien palveluntarjoajien hyväksymisestä ja listauksesta. Hanketta vetäneen Heli Peltolan mukaan kokemukset ovat myönteisiä ja erityisesti maksuliikenteen nopeus Smartumin kautta on saanut kiitosta. Palvelusetelillä tarjottava palvelu määritellään kunnissa tarkasti. Jos se on myönnetty esimerkiksi siivoukseen, niin sitä ei voi käyttää asioimiseen. Tämä voi tuntua liian rajaavalta. Näin kunta kuitenkin varmistaa sen, että setelillä huolehditaan tarvittavasta palvelusta eikä käy niin, että ensisijainen tarve jää hoitamatta jääden viime kädessä kunnan palveluissa huolehdittavaksi. Asiakkaille enemmän valinnanmahdollisuuksia Palveluseteliasiakas voi itse valita palveluntuottajan. Lisäksi setelin ohella voi hankkia itse lisäpalveluja. STM:n lakimies Markku Litola nosti esiin esimerkiksi mahdollisuuden kustantaa itse hammaslääkärissä kosmeettisen hammashoidon samalla kun hankkii setelillä perushoidon. Uuden lain myötä asiakkaan rooli muuttuu aktiiviseksi palveluntuottajaansa nähden siinä mielessä, että asiakas on palvelun tuottajan kanssa yksityisoikeudellisessa sopimussuhteessa, ja mahdolliset riidat voidaan käsitellä Kuluttajariitalautakunnassa. Asiakas voi myös kieltäytyä ottamasta palveluseteliä. Seminaarissa puhuneiden turkulaisten, yrittäjä Anu Syrjälän AE Hoituripalveluista ja sairaanhoitaja Malla Tallillan Turun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:stä, mukaan palveluseteli edistää hyvin hoitajan pysyvyyttä ja luottamuksellisen asiakassuhteen syntymistä. Esimerkiksi omaishoidossa palveluseteliyrityksestä käy asiakkaan luona mahdollisimman paljon sama työntekijä. Asiakkaan turvallisuudentunne lisääntyy ja toki tuttuus jouhevoittaa myös työntekijän työtä. Kunnan palveluissa työntekijät vaihtuvat useammin. Palveluntuottajille lisää työtilaisuuksia Palveluntuottajille setelin kautta avautuu lisää asiakasmahdollisuuksia paitsi suoraan palvelusetelillä katettavien palvelujen kautta niin myös ns. lisäpalveluina, joita asiakkaat mahdollisesti haluavat hankkia itsenäisesti. Yritykselle tärkeää on huolehtia omien yritys- ja hintatietojensa oikeellisuus kunnan ylläpitämässä palveluntuottajalistassa. Yrittäjät voivat kokea setelin arvon liian alhaiseksi. Jos esimerkiksi päivähoitoa tarjoavalle yritykselle riittää täysin itse tai kunnan yksityi- sen hoitotuen kautta maksavia asiakkaita tarpeeksi, niin sen ei välttämättä kannata ryhtyä palveluseteliyrittäjäksi. Toimivat markkinat toimiva kokonaisuus Palveluseteli nähdään ennen kaikkea yhtenä työkaluna tarjota kuntalaisille heidän tarvitsemiaan palveluja. Se on näppärämpi ja hallinnollisesti kevyempi vaihtoehto kuin kilpailuttaminen. Jotta markkinat toimivat hyvin, on siellä oltava tarpeeksi kilpailua. Kun palveluntarjoajina on Alkumetreiltä asti AKO-hyvinvointiverkostossa mukana ollut "seniori" sekä julkisen että yksityisen sektorin tuottajia pysyy hintataso Aino Ukkola Turun Seudun kohtuullisena. Suurin haaste Kehittämiskeskuksesta uskoo monituottajamallissa on kuntien palvelusetelin tuomiin mahdollisuuksiin. omien palvelujen kustannuslaskennan ja tuotteistamisen kehittäminen. Todellisten kustannusten vertailu ilman sitä on mahdotonta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Hennamari Mikkola ja Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliiton elinkeinopoliittinen asiantuntija Aino Närkki toivat tämän molemmat esille omissa puheenvuoroissaan. Seminaari innosti Seminaarin monipuolisissa puheenvuoroissa ja kokemuksissa tulivat esille ns. menestystarinat mutta myös haasteet. Näin oli tarkoituskin. Kehittämistarpeina nähtiin muun muassa yrittäjien välinen verkostoituminen. Tämä on erityisesti pienten yritysten kannalta tärkeää. Kuntalaisen rooli palvelun tarvitsijana muuttuu palvelusetelin käytössä lähemmäksi aktiivista kuluttajaa. Se sopii nykypäivän ja tulevaisuuden kuntalaisille entistä paremmin. Seminaarin lopputulemana oli usko palvelusetelin mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin ja monituottajuuden kehittymiseen. Monituottajuuden myötä toivotaan myös pystyttävän saamaan sosiaali- ja terveysalalle riittävästi työvoimaa tulevaisuudessa, mitä palveluseteliasiantuntija Mareena Löfgrén Smartumista piti tärkeänä. Palvelusetelin ajankohtaisuus konkretisoitui seminaarin lopussa kun Turun kaupungilta sosiaali- ja terveysviraston palvelujohtaja Sirpa Kuronen joutui lähtemään kesken paneelin kokoukseen, jossa käsiteltiin palvelusetelin käyttöönottamista Turun varhaiskasvatuksessa. Esitys oli mennyt läpi ja palveluseteli otetaan käyttöön. TÄHTIHETKET PALVELUSETELI Uusi laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009, palvelusetelilaki) mahdollistaa kuntien tai kuntayhtymien harkinnan mukaisesti palvelusetelin käytön niiden sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana. Palveluseteli ei kuitenkaan sovellu käytettäväksi kiireellisissä päivystyspalveluissa tai tahdosta riippumattomassa hoidossa. Palvelusetelilain tavoitteena on lisätä asiakkaan valinnan vapautta, monipuolistaa palvelurakennetta sekä edistää kuntien sosiaali- ja terveystoimen, elinkeinotoimen ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä.lisäksi palvelusetelin käyttöönoton tavoitteena on edesauttaa markkinoiden kehittymistä ja pienyrittäjyyttä, myös pienillä paikkakunnilla. (Lähde: Kuntainfo 6/2009)

10 HYVÄ-hankkeen visiona kuntien palvelustrategiat ja toimiva vuoropuhelu Tulevaisuuden Suomea ovat kuntien palvelustrategiat, joissa yrityksille kerrotaan, minkä osan palveluista kunnat tuottavat itse, minkä osan ostavat yrityksiltä ja missä laajuudessa käyttävät palveluseteliä. Strategioiden perusteella yritykset voivat kehittää toimintaansa pitkäjänteisesti ja tulevaisuuteen uskoen. Teksti Teija Horppu Kuva Jenni Mankonen Vaikka hyvinvointi on esillä monien alueiden elinkeinostrategioissa, vuoropuhelu on vielä heiveröistä, sanoo Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho. Julkishallinnossa poikkihallinnollisen yhteistyön perinne on vielä aika heikko, minkä vuoksi jokainen hoitaa omaa aluettaan eikä juuri katsele sivuille. Laiho toimii TEMin Hyvinvointialan strategisen kehittämishankkeen (HYVÄ-hanke) päällikkönä. Kuntien palvelustrategioiden lisäksi visioissa siintävät toimiva palvelujärjestelmä, menestyksekkäästi toimivat yritykset, osaava työvoima ja tarpeellinen määrä auttavia ihmisiä tuottamassa hoito- ja hoiva-alan palveluita. Vallankumousta emme ehdi tehdä, vaan keskitymme konkreettisiin ja hankkeen aikana toteutettavissa ja käynnistettävissä oleviin toimiin. Seuraavissa hallitusneuvotteluissa pohdittaneen ratkaisuja, jotka edellyttävät enemmän aikaa ja suurempia rakenteellisia muutoksia, Ulla-Maija Laiho sanoo. Tuloksellisuutta mittaamaan Tavoitteina on kehittää hyvinvointialalle tuloksellisuuden arvioinnin valtakunnallinen mittari, turvata osaavan työvoiman saanti ja parantaa yritystoiminnan edellytyksiä. Haasteellisinta on tuloksellisuuden mittaaminen. Jollakin aikavälillä mittarit on saatava, sillä tuloksellisuuden mittaaminen on tuottavuuden, laadun ja vaikuttavuuden mittaamiseen, Ulla-Maija Laiho sanoo. Palveluntuottajien tarjouksia ja niiden sisältämää laatua pitää pystyä arvioimaan ja vertaamaan, mutta myös kunnan palveluille on oltava laatu- ja vaikuttavuuskriteerit. Valtiovarainministeriössä kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunta kehittää parhaillaan palveluiden yleisiä vaikuttavuusmittareita. Neuvottelukunnalle ehdotetaan, että tämän työn yhteydessä arvioitaisiin, millä aikavälillä voidaan kehittää eri palveluntuottajien palveluiden tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mittareita. Valtakunnallinen verkkopalvelu Palvelumarkkinoiden edellytyksiä on tarkoitus parantaa valtakunnallisella hoivasuomi.fi-verkkopalvelulla, jonka rakentamista koskevat neuvottelut HYVÄ-hanke on aloittanut. Kumppaneita ovat muun muassa Sosiaali- ja terveysministeriö, Valtiovarainministeriö, Kuntaliitto sekä hoiva-alan yrittäjät. Yritystoiminnan edellytysten parantaminen ja ennen kaikkea yrityspalveluiden kehittäminen ovat suuri haaste, joihin tartutaan yhdessä TE-keskusverkoston kanssa. Hyvinvointialan erityispiirteitä ei vielä ole tunnistettu. Yritysten osallistuminen kehitystyöhön voitaisiin järjestää muutamilla TEkeskusalueilla koottaviin asiakaspaneeleihin, Ulla-Maija Laiho sanoo. Lokakuun lopussa alkoi ministeriön yhdessä TE-keskusten kanssa järjestämien alueellisten Hyvä-foorumeiden sarja. Sen aikana käydään läpi hyvinvointialalla meneillään olevia kehittämiskokonaisuuksia, kartoitetaan alueiden valmiutta niiden tarpeisiin soveltuviin HYVÄprosesseihin ja kytketään niiden tueksi TEMin hallinnonalan normaaleja toimia. Alueelliset hankkeet eivät olisi varsinaisesti uusia hankkeita. Mieluummin puhumme yksityisen ja julkisen sektorin toimijoita yhdistävistä strategisista prosesseista, jotka kokoavat meneillään olevat alan kehittämishankkeet palvelutuotantoa uudistaviksi, vaikuttaviksi kokonaisuuksiksi, Laiho kertoo. TEMin kiinnostavana yhteistyökumppanina Ulla-Maija Laiho pitää AKOn ja ensi vuonna alkavan KOKOn hyvinvointiverkostoa. On tärkeää, että kehittäjäverkostoilla on kiinnekohta alueensa toimintaan ja elinkeinon kehittämiseen, hän sanoo. HYVÄ-HANKE Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan strateginen hanke, joka linjaa, kokoaa ja koordinoi hyvinvointialaa koskevia toimenpiteitä. Tavoitteena turvata osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla, kehittää yrittäjyyden ja yritystoiminnan edellytyksiä sekä parantaa tuottavuutta. Keskittyy Työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla oleviin keinoihin, kuten työvoima-, yritys- ja innovaatiopalveluihin, työelämän kehittämispalveluihin sekä aluekehittämisohjelmiin. Hankkeen neuvottelukunnassa ovat edustettuina sosiaali- ja terveys-, valtiovarain- ja opetusministeriöt, Suomen kuntaliitto, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, uusyrityskeskukset sekä toimiala- ja työmarkkinajärjestöt Hanke alkoi ja päättyy

11 Innokylä on ennen kaikkea iso kulttuurimuutos, pohtivat verkostokoordinaattori Katariina Välikangas (oik.) ja juuri aloittanut projektipäällikkö Hanna Maidell. Innokylällä Suomesta hyvinvoinnin edelläkävijämaa Vuonna 2013 Suomi tunnetaan hyvinvoinnin eurooppalaisena edelläkävijämaana. Käytössä ovat Euroopan edistynein sosiaali- ja terveyspalveluiden innovaatioympäristö sekä rakenteet, joiden ansiosta kenen tahansa kehittämä hyvä ja toimiva käytäntö voidaan hyödyntää kaikkialla Suomessa. Teksti Teija Horppu Kuva Tony Hagerlund Kuulostaako utopialta? Tämä haasteellinen visio on asetettu sosiaali- ja terveydenhuoltoa uudistavan Innokylä-hankkeen tavoitteeksi. Innokylä on sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishanke, jossa kaikki suuret toimijat yhdessä luovat mahdollisuuksia kehittää ja hyödyntää hyvinvoinnin innovatiivisia palveluita. Innokylä ei kuitenkaan ole vain hanke: se on kokonaisuus, joka muodostuu alueellisten ja valtakunnallisten verkostojen avoimesta kehittämistyöstä ja niitä tukevista osallistavista verkkopalveluista. Se kokoaa yhteen kaiken Suomessa tehtävän sosiaali- ja terveydenhuoltoalan kehittämistyön tulokset ja mahdollistaa niiden levittämisen. Toimijalähtöisessä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tuloksista syntyy myös kokonaan uusia innovaatioita. Innokylästä hyötyvät kaikki: palveluiden kehittäjä, tuottaja ja järjestäjä, innovaatiotoiminnan rahoittaja sekä loppupelissä tavallinen kansalainen. Innokylä on ennen kaikkea iso kulttuurimuutos, jolla Suomeen luodaan tulevaisuuden haasteisiin vastaava palveluiden kehittämis- ja hyödyntämismalli, määrittelee Innokylän verkostokoordinaattori Katariina Välikangas. Meidän on pystyttävä luomaan niin haluttava Innokylä, että kaikki kansallisen tason toimijat haluavat lähteä siihen mukaan! Hyötyä hankkeiden tuloksista Innokylää rakennetaan korjaamaan puutteita, joita suomalaisten palveluinnovaatiohankkeiden hyödyntämisessä on ollut. Suomessa on viime vuosina toteutettu tuhansia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluinnovaatioiden kehittämishankkeita. Hankepohjaisen palveluiden uudistamisen heikoin lenkki on ollut tulosten hyödyntäminen, sillä hankkeet on jätetty yksin vastaamaan tulosten levittämisestä. Hankkeiden hyödyntäminen on ollut puutteellista, koska niiden kytkös strategiseen johtamiseen ja oman organisaation ulkopuolisiin kehittäjäyhteisöihin on usein ollut heikko ja käyttöönoton menetelmien hallinta puutteellista. Levittämisen työkalujakaan ei ole ollut riittävästi. Katariina Välikangas on verkostokoordinaattorin työpestinsä alkajaisiksi tuottanut asiaa eteenpäin vievää tietoa ja käynnistänyt yhteistyötä, ongelmana kun ei ole verkostojen puute, vaan niiden irrallisuus. Hänen mielestään kehittämistyössä on muistettava painottaa toimijalähtöistä näkökulmaa. Erityisesti käytännön työtä tekevät arjen sankarit on saatava mukaan, koska he ovat loistavia oman työnsä arvioijia. Suomi on vielä sektorimaa, missä kaikki toimivat omissa siiloissaan. Meidän on saatettava yhteen kansallisen tason eri toimijat ja eri tasoilla toimijat, vieläpä poikkitoimialaisesti. Lisäksi haasteena on löytää isoihin organisaatioihin sopivat sisäisen yhteistyön tavat ja sitten käynnistää niiden keskinäinen yhteistyö, Katariina Välikangas sanoo. INNOKYLÄ Sosiaali- ja terveydenhuoltoa uudistava toimintaympäristö, jonka tavoitteena on tehostaa innovaatio toimintaa sekä hyvien käytäntöjen tunnistamista, levittämistä ja käyttöönottoa Tukirankana kaikille avoin, vuorovaikutteinen verkkopalvelu Toimijatasolla kehittämisyhteisö, joka saattaa vuorovaikutukseen asiakkaiden, asiantuntijoiden ja päätöksentekijöiden verkostoja Perustajina Suomen kuntaliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ja Terveyden edistämisen keskus Rahoittajina Sosiaali- ja terveysministeriö ja Tekes sekä mahdollisesti Raha-automaattiyhdistys Toiminta käynnistyi kesällä 2009 ja jatkuu vuoteen TÄHTIHETKET Aluekeskusohjelman hyvinvointiverkosto 11

12 KANSALLINEN HOITOKETJUJEN KEHITYSHANKE ETENEE VAUHDILLA Hoitoketjujen kehittämishankkeen koordinaattorina toimivassa Finn-Medi Tutkimuksessa on tehty valmistelutyötä tiiviisti koko tämän vuoden. Sairaalan ja kodin välimaastoon sijoittuville uusille palvelumalleille näyttäisi olevan tilausta monella paikkakunnalla. Teksti Jenni Mankonen Kuva Suvi Keituri Hoitoketjujen kehittämishanketta on valmisteltu yhdessä osaamiskeskusohjelman (OSKE) hyvinvointiklusterin ja aluekeskusohjelman (AKO) hyvinvointiverkoston kanssa. Hankkeen valmistelua on koordinoinut ja toteuttanut tamperelainen Finn-Medi Tutkimus Oy. Valmistelun tuloksena ilmeni, että useilla paikkakunnilla on tarpeita kehittää hoivahotellityyppistä toimintaa, kertoo Finn-Medi Tutkimuksen projektikoordinaattori Soili Pakarinen. Sairaalahoidon jälkeiset hoito-, hoiva-, kotiutus- ja kuntoutusprosessit eivät toimi toivotulla tavalla ja hoitoketjua pitäisikin kehittää vastaamaan tarvetta. Nykyinen kapasiteetti ei riitä palvelemaan koko potilasvirtaa. Ongelmana ovat hoitopaikkojen väliset pullonkaulat; kotiuttaminen tai potilaiden siirtyminen hoitopaikasta toiseen viivästyy. Palveluja ei myöskään ole suunniteltu ensisijaisesti asiakaslähtöisiksi, Pakarinen tarkentaa. Hoivahotellien tarkoituksena olisi saada oikein kohdennetut ja ajoitetut palvelut kohtuukustannuksin, ja näin erikoisalat voivat keskittyä omaan ydinosaamiseensa. Hoidon kokonaiskustannus tulee sitä edullisemmaksi, mitä lyhyemmän aikaa potilas viipyy erikoissairaanhoidossa. Potilas- ja hoivahotellityyppisissä paikoissa vuorokausihinnan on tarkoitus olla selvästi alempi kuin sairaalan tai terveyskeskusten vuodeosastoilla. Uusia toimintamalleja on testattu ja kehitetty muun muassa Lahdessa vuosina toteutetulla hotelli-pilotilla, jossa hyödynnettiin olemassa olevia hotelleja kotiutustilanteessa ja muussa majoitustarpeessa. Hotelleihin oli myös mahdollista tilata hoivapalveluita. Yhteistyö tiivistyy Suomessa suuri haaste on tähän mennessä ollut hyvien toimintamallien hidas leviäminen paikkakunnalta toiselle. Laajapohjainen yhteistyö OSKE-hyvinvointiklusterin ja AKO-hyvinvointiverkostoon kuuluvien alueiden kesken luo erinomaisen pohjan nopeuttaa parhaiden mallien käyttöönottoa koko Suomessa. Valmistelussa oleva hanke yhdistää valtakunnallisen ja paikallisen toimeenpanon, sanoo toimitusjohtaja Matti Eskola Finn-Medi Tutkimus Oy:stä. Uusien kehitettävien palveluiden lähtökohtana on asiakaslähtöinen toimintatapa. Uudet palvelut toimivat sitä paremmin mitä aktiivisemmin potilas asiakas on hoidon toteuttamisessa mukana. Ainakin Tampereelle mallia haetaan ulkomailta. Meillä Suomessa ei vielä ole täysimittaista potilashotellia sairaalan välittömässä yhteydessä. Muissa Pohjoismaissa tällaisia ratkaisuja on jo lähes 50, Pakarinen valottaa. Myös esimerkiksi synnyttäneiden kohdalla hoivahotelli olisi usein toimiva ja edullisempi ratkaisu kuin vuodeosasto. Noin puolet synnyttäneistä voisi hyvin toipua muualla kuin sairaalaan vuodeosastolla, Pakarinen tietää. Kehityshanke on tarkoitus toteuttaa rinnakkaishankkeina. Tässä vaiheessa valmistelutyöhön osallistuvat seuraavat paikkakunnat: Uusimaa, Itä-Uusimaa, Tampere, Kuopio, Pietarsaari, Lappeenranta, Mikkeli, Kotka ja Kouvola. Hanke on suunniteltu toteutettavaksi vaiheittain siten, että mukaan voi liittyä uusia paikkakuntia seuraavina vuosina. Tampereelle suunniteltu potilashotelli sijoittuisi sairaanhoitopiirin ja tekonivelleikkauksiin erikoistuneen Coan välittömään läheisyyteen, kertovat Finn-Medi Tutkimus Oy:n toimitusjohtaja Matti Eskola ja projektikoordinaattori Soili Pakarinen taustallaan potilashotellille suunniteltu rakennuspaikka. OSAAMISKESKUSOHJELMA (OSKE) on valtioneuvoston määräaikainen erityisohjelma, jonka avulla suunnataan toimenpiteitä kansallisesti tärkeille painopistealoille. Ohjelma perustuu alueiden kansainvälisesti korkeatasoisen osaamisen hyödyntämiseen. Ohjelman toimintamalli uudistettiin klusteriperusteiseksi kaudelle , ja sen yhtenä tavoitteena on terävöittää alueiden välistä erikoistumista ja vahvistaa osaamiskeskusten välistä yhteistyötä. Kansallista ohjelmaa toteuttaa 13 kansallisesti merkittävää osaamisklusteria, joista yksi on hyvinvointiklusteri. Klusterin tavoitteena on tukea hyvinvointialan tutkimusta, osaamisen kaupallistamista ja tehokasta hyödyntämistä yritysten liiketoiminnassa. Hyvinvointiklusterissa ovat mukana Tampere, Oulu, Espoo ja Kuopio, joka toimii klusterin koordinaattorina.

13 Peruspalveluministeri Paula Risikko: Yrittäjät ja järjestöt mukaan ikäihmisten hoitoon Peruspalveluministeri Paula Risikko (kok) toivoo enemmän julkisen ja yksityisten palvelujen tuottajien sekä järjestöjen välistä kumppanuutta. Teksti Leila Itkonen Kuva Sosiaali- ja terveysministeriö FAKTA V anhuspalveluihin tarvitaan paljon uusia tekijöitä, peruspalveluministeri Paula Risikko muistuttaa. Vanhustenhuollon tasosta käytävä keskustelu ei näytä laimenemisen merkkejä. Millä tavalla vanhuksille voidaan taata heidän arvoisensa hoito jatkossa? Tarvitaan nykyistä enemmän resursseja, mutta se yksin ei riitä. Niin johtamista, palveluiden tuottamisen tapoja kuin valvontaakin on parannettava. Olen käynnistänyt vanhuspalvelulain valmistelun ja uskon, että myös se parantaa osaltaan edellytyksiä kohentaa palveluiden tasoa, ministeri Paula Risikko sanoo. Hän seuraa vanhuspalvelujen toimivuutta myös ruohonjuuritasolla, oman perheensä kautta. Iäkäs isäni on tarvinnut jo pitkään kotikuntansa hoitoja hoivapalveluja. Hän on erittäin tyytyväinen. Terveydenhuoltoalalta väitellyt ja alun perin sairaanhoitajan koulutuksen saanut ministeri on valmis ajatusleikkiin: minkä hyvinvointialan yrityksen voisitte kuvitella itse perustavanne? Ensimmäisenä tulee mieleen monipuolisia, kotiin vietäviä vanhuspalveluja tarjoava yritys, Risikko sanoo. Ministerinä hän pyrkii tukemaan terveydenhuollon ammattilaisten työssäjaksamista ja motivaatiota. Olen käynnistänyt heitä edustavien palkansaajajärjestöjen kanssa Toimiva terveyskeskus -ohjelman. Pyrimme poistamaan jo todetut epäkohdat ja luomaan konkreettiset mallit toimivalle työnjaolle sekä työn järjestämiselle. Entä kuinka alasta voidaan tehdä niin houkutteleva, että vanhuksillekin riittää hoitajia myös jatkossa? Palkkaus on yksi tekijä, samoin kuin se, että henkilökunta pääsee vaikuttamaan omaan työhönsä ja käyttämään osaamistaan, Paula Risikko pohtii. Toki ministeri kannattaa myös kaveria ei jätetä -asennetta. Yksinäisyys on nyky- Suomessa kasvava ongelma. Se ei ole poistettavissa viranomaistoiminnalla, vaan tarvitaan vastuuta toinen toisistamme. MITÄ HYVINVOINTIPALVELUA OLETTE VIIMEKSI KÄYTTÄNYT? HANKITTEKO SEN JULKISELTA VAI YKSITYISELTÄ PUOLELTA? Terveyskeskuspalveluja (lääkärin vastaanotto) julkiselta sektorilta. MINKÄ HYVINVOINTIPALVELUN AIOTTE OSTAA SEURAAVAKSI? Hammashoitoa. PALJONKO OLETTE VALMIS MAKSAMAAN SIITÄ? Palvelumaksut ovat terveyskeskuksessa kohtuulliset. Riippuu tietenkin pitkälti siitä, mitä hoitoja tarvitsen.

14 HAI-hankkeessa hyvinvointiala ymmärretään laajasti: siihen sisältyvät paitsi hoiva ja hoito, myös kauneus ja terveys, liikunta sekä kulttuuri avaa Astaterhikki Salonen hankkeen toimintakenttää. LEHTI-HANKE yhteistyöverkostojen rakentajana Aluekeskusohjelmasta kummunnut LEHTI-hanke on oiva esimerkki hyvinvointiverkostoon kuuluvien alueiden yhteistyöstä. Kuuden seutukunnan yhteisen hankkeen tavoitteena on kehittää hyvinvointialan liiketoimintaa vastaamaan kasvavaan ja muuttuvaan kysyntään, luoda kumppanuusverkostoja ja rakentaa aktiivisempaa keskusteluyhteyttä julkisen ja yksityisen sektorien välille. Kullakin alueella on yhteisten tavoitteiden lisäksi omat alahankkeensa. Teksti Teija Horppu Kuva Katriina Koskinen Palvelubrändistä uskottavuutta Yksi kansallisen hankkeen osatoteuttajista on Itä-Uudenmaan HAI - hanke. Siinä rakennetaan itäuusimaalaista palvelubrändiä alueen hyvinvointialan yritysten toimintaedellytysten, yhteistyön ja liiketoiminnan kehittämisen työkaluksi. Monen toimijan yhteistä palvelu- ja laatujärjestelmää aloitettiin rakentamaan tänä syksynä, ja se lanseerataan markkinoille kesällä Monet yritykset ovat pieniä. Yhteinen imago lisää uskottavuutta ja vakuuttavuutta. Verkottumalla yhteisen palvelubrändin alle yritykset voivat parantaa toimitusvarmuutta ja toimia suurempina palveluntuottajina julkiselle sektorille, kertoo HAI -hankkeen projektipäällikkö Astaterhikki Salonen Posintra Oy:sta. Päästäkseen mukaan brändiin yrityksen on pitänyt sitoutua kehittämistyöhön ja maksaa omarahoitusosuus. Tällöin yritys saa oikeuden käyttää brändin nimeä, tunnusta sekä mahdollisen laatusertifikaatin tunnusta. Lisäksi yritys saa liiketoiminnan kehittämiseen asiantuntija-apua. Myös omien tuotteiden ja toiminnan laadun parantamiseen tuodaan uusia työkaluja ja näin saadaan vakuuttavuutta omaan toimintaan. Brändin nimi suojataan, ja toimintaa varten perustetaan juridinen organisaatio osuuskunta, yhdistys tai osakeyhtiö HAI -hankkeessa hyvinvointiala ymmärretään laajasti: siihen sisältyvät paitsi hoiva ja hoito, myös kauneus ja terveys, liikunta sekä kulttuuri. Hankkeessa mukana olevat yrittäjät ovat tänä syksynä osallistuneet muun muassa uuden tuotteen lanseerauskoulutukseen. LEHTI-HANKE Lahti: OLLI-osahanke, Lahden Alueen LEHTI-hanke on Päijät-Hämeen liiton ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittama kuuden maakunnan kolmivuotinen yhteishanke ( ), ja sen kokonaisbudjetti on 1,9 M. Hanke tähtää hyvinvointialan liiketoiminnan kehittämiseen ja uusien yhteistyömallien synnyttämiseen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä. Ensisijaisena kohderyhmänä ovat hyvinvointialan yritykset ja kolmannen sektorin palveluntuottajat. Hankkeessa on mukana kuusi osahanketta, ja yhteishanketta koordinoi Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy:ssa (Lakes) projektipäällikkö Sirpa Timonen. Kehittämisyhtiö Oy, LAKES ( alkaen) Etelä-Karjala: HAKE-osahanke, Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Hyvinkää-Riihimäki: PPP-Hyri -osahanke, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Hyvinkää Hämeenlinna : VAPA 1- ja 2- osahankkeet, Kehittämiskeskus Häme ja Hämeen ammattikorkeakoulu Turku : HYRRÄ-osahanke, Turun ammattikorkeakoulu Itä-Uusimaa: HAI-osahanke, Posintra Oy

15 Kaupassa olisi kiva olla lasten oma leikkipaikka, ideoi työpajan nuorin osallistuja Ville Niemi, 11v. Ruotsinpyhtäällä työpajatyöskentely on tuttua puuhaa, kertoi Anne Peisa (taustalla) Posintrasta avauspuheessaan, olihan tämä Itä-Uudenmaan alueen 10. foorumi. Rajapintaan-työpajat innostavat MONIALAISEEN YHTEISTYÖHÖN Luovuus on ihmeellinen voima, jonka ansiosta ylitetään raja-aitoja ja luodaan uusia innovaatioita, palveluja ja tuotteita. Aluekeskusohjelman hyvinvointi- ja kulttuuriverkostot (TEM) järjestävät yhteistyössä Maaseutupolitiikan kulttuuriteemaryhmän (OPM) kanssa luovien alojen ja hyvinvointialan toimijoille alueellisia työpajoja, joissa verkostoidutaan ja jaetaan tärkeää tietoa. Teksti Jenni Mankonen Kuvat Katriina Koskinen Rajapintaan-työpajat ovat kiertäneet keväästä asti eri alueilla ympäri Suomea. Työpajojen tavoitteena on saada eri alojen toimijat verkostoitumaan keskenään ja myös tiivistää julkisen ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä. Hyvinvointialan ja luovien alojen toimijoiden alueellisiin Rajapintaan-työpajoihin ovat tervetulleita myös liikunta- ja matkailualan ihmiset, kertoo Anu Perttunen aluekeskusohjelman kulttuuriverkostosta. Tavoitteena on koota tietoa jo löydetyistä hyvistä käytännöistä sekä ideoida uusia tuotteita ja palveluita eri alojen toimijoiden kesken. Lisäksi tarkoitus on kerätä tietoa kulttuuri- ja hyvinvointipalveluista alojen kehittämisen tueksi koko Suomessa. Sitoutuneisuutta tarvitaan Rajapintaan-työpajan kesto on neljä tuntia, ja sen aikana käydään läpi muun muassa alueen nykytila sekä visioidaan tulevaisuuden näkymiä ja työstetään palveluita alue- ja asiakasnäkökulmasta. Käytännössä osallistujat koostuvat alueiden hyvinvointi- ja luovien alojen sekä kulttuurikehittäjien kokoamasta joukosta. Jokaisen järjestetyn työpajan tulokset raportoidaan alueiden käyttöön ja kaikista pajoista koostetaan kansallinen yhteenveto. Pajoihin osallistuvilta alueilta edellytetään sitoutuneisuutta esille tulleiden asioiden eteenpäin viemisessä, koska niin monet upeat tuotteet ja palveluinnovaatiot ovat jääneet hetken innostukseksi kurssien pöydille, painottaa Katriina Koskinen aluekeskusohjelman hyvinvointiverkostosta. Alueilla tulisi panostaa monialaisesti kulttuurin hyvinvointivaikutuksiin liittyvään kehittämistyöhön työpajan jälkeenkin. Toiminnasta pitäisi tehdä strategista, systemaattista ja suunnitelmallista. Innovaatioita, uusia tuotteita, palveluja ja toimintamalleja syntyy yhteisöissä, joiden jäsenillä on erilaiset taustat ja jotka työskentelevät yhdessä. Vaikka monitoimialaisia työtapoja yhteistyön kehittämiseksi lisätäänkin, on erityisen tärkeää muistaa, että tuotteita kehitetään yhteistyössä palveluiden käyttäjien kanssa, Perttunen jatkaa. Tietopankki työkaluksi Kulttuurin hyvinvointivaikutuksista on jo tehty paljon tutkimusta, mutta lisää tutkimustyötä tarvitaan. Lisäksi olisi nostettava esiin hyviä käytäntöjä, sillä aiheen tärkeyttä ei aina tunnisteta tai löydetä malleja kulttuuri- ja hyvinvointiosaamisen edistämiseksi. Nyt pitäisikin löytyä taho, joka kerää aiheeseen liittyvää faktatietoa, toimijoita ja verkostoja. Tietopankki olisi rohkaiseva ja se toimisi myös päätöksenteon tukena: uusille asenteille pitää tulevaisuudessa löytyä tilaa, Perttunen sanoo. Tutkimuksin on voitu todeta muun muassa, että taidetta ja kulttuuria harrastaneiden ikääntyvien terveydentila on parempi, lääkärissäkäyntejä, kaatumisia vähemmän kuin vertailuryhmissä, tai että musiikin kuunteleminen edistää aivoinfarktista toipumista. Taidetta ja kulttuuria voidaan hyödyntää monin tavoin myös työhyvinvoinnissa merkittävää lisäarvoa saadaan, kun panostetaan henkilökunnan työhyvinvointiin liikunnan ohella kulttuuri- ja taidesisällöillä, Koskinen jatkaa. Kiinnostusta aiheeseen on, sillä Rajapintaan-työpajoja järjestetään peräti 23 alueella. Järjestäjien mielestä ilahduttavaa on se, että pajoihin on saatu monialaisesti väkeä paikalle. Työpajoissa on visioitu lennokkaasti uusia palveluja ja tuotteita, mutta esiin on nostettu paljon myös konkreettisia toimenpiteitä. On esimerkiksi ideoitu voimaannuttavia hyvinvointikeskuksia, kotipalvelurinkejä, joissa hoiva-, avustus-, ja kulttuuripalvelut on niputettu yhteen, positiivisen hiljaisuuden kursseja tai isovanhemmille ja lastenlapsille suunnattuja meidän yhteinen muistomme -matkailupaketteja, Perttunen ja Koskinen kertovat. TÄHTIHETKET Aluekeskusohjelman hyvinvointiverkosto 15

16 Koeajo hyvinvointiverkostossa kehitti Satakunnan mallia Satakunnassa mallinnettu liiketoiminnan kehittämisen työkalu Progress on muotoutunut eteenpäin sen jälkeen, kun mallia vuonna 2008 koeajettiin kansallisen hyvinvointiverkoston alueilla. Teksti Teija Horppu Hyvinvointiverkoston alueiden yrityskehittäjien kouluttaminen oli tärkeä vaihe, koska se auttoi kehittämään mallia nykyiseen suuntaan. Sen kautta saimme myös hyvää kokemusta yritysten kehittämisprosessin vetämisestä, kertoo toimitusjohtaja Jari Järnstedt Satakunnan mallin kehittäneestä Prizzway Oy:sta Porista. Hyvinvointiverkoston alueiden yrityskehittäjät koulutettiin käyttämään Ecel-pohjaista järjestelmää. Nyt käytössä on verkkopohjainen järjestelmä, joka antaa monia sellaisia käyttömahdollisuuksia, joita vanhassa järjestelmässä ei ollut. Parhaillaan uuteen versioon koulutetaan suomalaisia teknologiakeskuksia. Tulevaisuuteen orientoiva AKO-hyvinvointiverkoston teettämässä ulkoisessa arvioinnissa (Arja-Tuulikki Wilen) kokeiluun osallistuvat yrityskehittäjät arvioivat työkalumallin tyydyttäväksi. Vastauksissa mallia kiitettiin perusteellisuudesta, orientoitumisesta tulevaisuuteen sekä muuhunkin kuin numeroihin perustuvasta kehittämisotteesta. Hyvänä kyselyyn vastanneet pitivät myös etenemistä kehittämistarpeista itse kehittämisohjelmaan. Mallin ei kuitenkaan katsottu soveltuvan erityisen hyvin pienille palveluyrityksille. Sen käyttö arvioitiin raskaaksi ja hinta pksektorille korkeaksi (500 /yritys). Lisäksi mallin käyttöönottoa estivät muun muassa päällekkäiset, samankaltaiset välineet, jotka jo olivat kehittäjien käytössä. Työkalun käyttökokemuksia koskevaan kyselyyn vastasi 15 henkilöä. Vastausprosentti oli 37,5. Palvelupilotointiraportti Alueiden yrityspalveluiden pitäisi nykyistä paremmin hallita hyvinvointialan erityispiirteet. Yrittäjät myös odottavat yritysneuvonnalta nykyistä aktiivisempaa otetta, sillä yrittäjä ei aina itse osaa kysyä oikeita kysymyksiä. Koulutus ja lyhytvalmennuksien lisäksi tarjolla tulee olla yrityskohtaisempia kehittämispalveluita. Tämä kävi ilmi Hämeen TE -keskusalueella teetetyssä palvelupilotointi-kokeilusta. Pilotoinnissa koostettiin koko maata kattava kartoitus hyvinvointitoimialan kipupisteistä, yrittäjyyden haasteista ja kehittämisen tarpeista. Tavoitteena oli myös löytää alaa tuntevia konsultteja hyvinvointialan yritysten yhteistyökumppaneiksi. Alussa koottiin yhteen kansallisen hyvinvointiverkoston alueilla toteutettujen peruskartoitusten tulokset, joista kävi ilmi, että sijainnista riippumatta kaikki alueet painivat hyvin samankaltaisten haasteiden kimpussa. Kartoituksessa liiketoimintaosaamisen haasteiksi kiteytyivät myyntityön kehittäminen, palveluiden kaupallinen tuotteistaminen ja kansainvälistyminen. Nämä aihealueet valikoituivat hyvinvointialan yrittäjille suunnattujen valmennuspäivien teemoiksi Hämeenlinnan, Hyvinkää-Riihimäen ja Lahden seuduilla. Hyvinvointialaa kehitettäessä on aina otettava huomioon alueelliset tarpeet, sillä muista toimialoista poiketen ala on sidoksissa julkisen sektorin toimintaan, korostaa raportointia koostanut Sosiaalikehitys Oy:n tutkija, yrityskehittäjä Anu Saarinen. Uusia ideoita ja kehittämistarpeita Palvelupilotoinnin kolmen koulutus- ja valmennuspäivän rakenne oli sama: Ensin oli teoreettinen osa, jossa hyvinvointialaan perehtyneet kansainvälistymisen ja markkinoinnin ammattilaiset luennoivat päivän teemasta, ja päätteeksi oli käytännönläheiset työpajat. Osallistujilla oli mahdollisuus tilata henkilökohtainen, tunnin kestävä valmennusklinikka, jossa yrittäjä sai konsultilta omaa yritystään koskevia neuvoja. Tällöin voitiin syventää koulutuspäivän aikana aloitettuja keskusteluja. Yrityskehittäjien tehtävänä on auttaa yrityksiä nostamaan esiin uusia ideoita ja synnyttämään uusia tarpeita kehitystyöhön. On nähtävä yrityksen potentiaali, Anu Saarinen sanoo. Hyvinvointiyrittäjyyden palvelupilotoinnin koulutus- ja valmennuspäiviin osallistui 91 osanottajaa ja yrityskohtaiseen valmennusklinikkaan 21 organisaatiota.

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011. Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009

LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011. Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009 LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011 Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009 TAUSTAA LEHTI-HANKKEESTA (7 osahanketta kuudelta alueelta) EAKR-rahoitteinen, kuuden alueen yhteinen Yhdistävä teema on

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

HYVÄ 2011 2015. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen

HYVÄ 2011 2015. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen HYVÄ 2011 2015 Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen Hyvinvointiohjelma HYVÄ on yksi työ- ja elinkeinoministeriön neljästä hallitusohjelmaa

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum. Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi Smartum kumppanikunnat Jyväskylän kaupunki ja seudun kunnat 2008 lähtien

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

MITEN AIKAANSAADAAN KANSALLINEN HOITOKETJUJEN KEHITYSHANKE

MITEN AIKAANSAADAAN KANSALLINEN HOITOKETJUJEN KEHITYSHANKE MITEN AIKAANSAADAAN KANSALLINEN HOITOKETJUJEN KEHITYSHANKE Hyvinvointiforum 4.11.2009 Matti Eskola Finn-Medi Tutkimus Oy Finn-Medi Research Ltd. Ratkaisu? Asumis- ja hoivapalveluratkaisuiden tarve Hoitoketjujen

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI

MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI 30.11.2010 Heli Peltola Miset Oy Puh. 044 7945824 Heli.peltola@miset.fi MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI Mikkeli, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Puumala, Ristiina Palvelusetelijärjestelmän

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 ICT - HYPAKE Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 Mitä näkyvissä? Väestörakenteen muutos Globalisaatio Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Digitalisaatio

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Innovaatio ja osaaminen -verkosto

Innovaatio ja osaaminen -verkosto Innovaatio ja osaaminen -verkosto 4.5.2009 Yleistä verkostosta Innovaatio ja osaaminen verkoston toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 alussa osana alue-keskusohjelmaa. Verkoston tavoitteena on systemaattisen

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Rakennetaan yhteistyönä KAIKILLE AVOIN INNOVAATIO- YHTEISÖ

Rakennetaan yhteistyönä KAIKILLE AVOIN INNOVAATIO- YHTEISÖ Rakennetaan yhteistyönä KAIKILLE AVOIN INNOVAATIO- YHTEISÖ 1 Innopajan sisältö 1. Keskustelupaneeli: Mitä tehtiin Oulussa ja Haukiputaalla? Uuden toimintamallin käyttöönoton ja vakiinnuttamisen kysymyksiä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja. 12.12.2013 Iisalmen kaupungintalo

Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja. 12.12.2013 Iisalmen kaupungintalo Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja 12.12.2013 Iisalmen kaupungintalo MAL-verkosto Valtakunnan laajuinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä palvelujen ja elinkeinotoiminnan kehittämisverkosto Tukee

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia

Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia Coop Finland ry, Eduskunta 25.5.2010 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Hyvinvointialan

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 Olettamuksia rahan ja kehityshankkeiden suhteesta Teoria 1: Kehityshankkeet pyrkivät tuloksiin, joita ainakin

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA)

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) irene.roos@tts.fi Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Elinkeinojen

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011 OSKE-viestinnän tehostaminen Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011 Miksi OSKE-viestintää? OSKEn panostukset näkyvät yleensä loppukaudesta NYT AIKA KERTOA TULOKSISTA Yritysten aktivointi OSKE-toimintaan

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Sari Rissanen, professori laitosjohtaja, varadekaani Terveyshallinnon ja - talouden laitos (1.1.2010 Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos) - määrittelyä

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Jyväskylän palvelusetelitoiminta

Jyväskylän palvelusetelitoiminta Jyväskylän palvelusetelitoiminta 31.3.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 31.12.2011 Jykesin hallinnoima Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy. Kasvun ympäristö Hyvinvointifoorum 4.11.2009

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy. Kasvun ympäristö Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun ympäristö Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Sari Hänninen 4.11.2009 Hyvinvointitoimialan kehittämisen alkutaival Päijät-Hämeessä LUT School of Innovation Alueelliset kehittäjäorganisaatiot

Lisätiedot

kokemuksia palvelusetelistä

kokemuksia palvelusetelistä Päijäthämäläisiä kokemuksia palvelusetelistä 31.5.2010 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen i i l kehitys ry Palveluneuvontaa ikääntyville Taustaa Lahden seudun palvelusetelikokeilu

Lisätiedot