Sammon taonnasta Pohjolan pitoihin

Transkriptio

1 GRAFiT-hanke / Kokoava selvitys ARMILIISA PAKARINEN PERTTI KIURU ILONA PITKÄNEN CHRISTIAN PELTONEN PETRI PARVINEN JARI HANDELBERG (TOIM.) Sammon taonnasta Pohjolan pitoihin Osaamisen kehittämistä painoalalla

2 Painotoimiala haasteista huolimatta täynnä mahdollisuuksia! Kolme vuotta sitten, talvella 2010, laadittiin graafisen teollisuuden toimiala strategia Painaminen Tässä raportissa määriteltiin toimialan visioksi: Suomen graafinen teollisuus on kilpailukykyisin palveluntarjoaja viestintä ratkaisuissa omalla toiminta-alueellaan (Pohjoismaat ja Venäjä). Olemme nyt puolivälissä vuoteen 2015, johon visio fokusoitiin, mutta olemmeko oikealla tiellä? Työhön kirjattiin joukko tavoitteita, joitten tulee kehittyä selvästi parempaan, jotta visio toteutuisi. Nyt päättyvää Grafit-hanketta ja sen räätälöityjä koulutusjaksoja suunniteltaessa pyrimme huomioimaan näitä tavoitteita. Toimialastrategiassa ja toteutuneessa koulutuksessa asiakkaan tarpeiden ja asiakasarvon ymmärtäminen ovat olleet keskeisesti esillä. Tavoitteisiin kirjattiin myös yhteistyön selvä vahvistaminen teollisuuden ja koulutus- ja tiedemaailman välillä. Tätähän juuri Grafit on. Se mitä olen eniten jäänyt alamme yrityksiltä kaipaamaan, on rohkeus keskittyä ydinosaamiseen. Harva yritys on miettinyt, mitkä ovat sen todelliset vahvuudet, missä asioissa ollaan muita parempia. Kun nämä kaksi, ehkä kolme, vahvuutta on määritelty tulisi rohkeasti unohtaa kaikki muu, keskittyä näitten edelleen kehittämiseen. Yhdellä yrityksellä vahvuudet saattavat olla asiakassegmentin perinpohjainen tuntemus ja räätälöityjen printtituotteiden kehittäminen parantamaan esimerkiksi matkatoimistojen myyntiä. Toisella yrityksellä vahvuus voi olla äärimmäisen tehokas tuotanto, jolloin pystyy kannattavaan toimintaan alenevilla hinnoilla. Keskeistä on kuitenkin luopuminen muusta, jolla ydinosaamisella ansaittu tulos yleensä tuhotaan. Grafit-yhteistyö on poikinut myös syvällisempää ymmärtämystä maamme ELYkeskusten yrityksille tarjoamiin asiantunteviin ja edullisiin palveluihin. On harmillista kuinka vähän osaamme hyödyntää näitä palveluita. Yhtenä osoituksena on myös pettymyksemme Grafit-hankkeen koulutusohjelmien osallistujamääriin. Jos yritys saa eurolla 4 5 koulutuspäivän tehopakkauksen ja lisäksi vielä räätälöityä tukea, voi vain ihmetellä, miksi tilaisuudet eivät ruuhkautuneet. Jotta visiomme toteutuu, tulee kaikki mahdollisuudet hyödyntää ja ennen kaikkea rakentaa oikea tekemisen innostus yrityksissä kattaen koko henkilökunnan. Työstään pitävä, ammattiylpeä henkilö on todettu olevan jopa kymmeniä kertoja tehokkaampi kuin vain palkan takia hommia puurtava. Esipuhe Lasse Krogell Liittojohtaja Graafinen Teollisuus ry 1

3 Mistä materiaalista raportti koostuu? Tämä GRAFiT-hankkeen kokoava selvitys koostuu kolmesta osasta: Graafisen painoalan nykytilan selvityksestä Yritysten kehittämiscase-kuvauksista GRAFiT-hankkeen toimenpiteiden kuvauksesta. Olemme valinneet raportin kirjoitusmuodoksi perinteisestä leipätekstistä poikkeavan muodon ja satsanneet sen sijaan asioiden teemalliseen ilmaisuun. Ajatuksenamme on, että tämän raportin lukija voi silmäilemällä löytää itselleen kiinnostavat asiat. Lukijalle Raportin päätteeksi olemme koostaneet toimenpidesuosituksia: graafisen painoalan yrityksille ja niiden kehittäjille huomioitavaksi yleisesti rakennemuutok sessa olevan alan kehittämisessä. GRAFiT-hanke LYHYESTI GRAFiT-hanke on rakennemuutostoimialaksi tunnistetun graafisen painoalan yritysten kehityshanke, jossa alkuvaiheen osaamistarveselvityksen kehittämistietoisuutta aktivoivien seminaarien pk-yritysjohdon kehitysohjelmien yritysten henkilöstön osaamisen kehittämisen avulla on tuettu toimialan kehityshaluisten yritysten uudistumista ja kilpailukykyä Uudellamaalla. Projektin lopuksi olemme laatineet kokoavan selvityksen, joka koostuu projektin toimenpiteiden kuvauksesta, toimialan tunnuslukuihin pohjautuvasta tiedosta sekä hankkeen toimenpiteisiin osallistuneiden yritysten kehityscaseista. Ideoita materiaalin käyttöön Suosittelemme, että tämä materiaali kuluu toimialan yritysten kahvihuoneissa ja kokoushuoneissa keskustelun virittäjänä ja kehittämistyön siivittäjänä yritysten kehittämistyötä tekevien materiaalina kehittämistyössään alan oppilaitosten opetusmateriaalina. Hankkeen aikana on tullut esiin, että myös alan opetus kaipaa uudistumista. Tavoitteena on antaa kuva toimialalla tapahtuneesta rakennemuutoksesta jatkokehittämistyön pohjaksi. Samalla lukija voi myös hahmottaa GRAFiT-kehityshankkeen toimenpiteitä ja vaikutuksia. 2

4 1 Esipuhe 2 Lukijalle 5 GRAFiT-hanke osana toimialan ja yritysten kehitystyötä 21 Toimialan viimeaikainen kehitys 25 Toimialan rakennemuutos mihin ollaan menossa? 31 Kehityscaset: Miten kehitystyötä käytännössä toteutetaan? 33 DMP 36 Erweko 39 Lönnberg 42 Pixmill 45 Solver 48 Suosituksia yrittäjille ja johtajille 50 Suosituksia kehittäjille Sisällys 3

5 4

6 GRAFiThanke osana toimialan ja yritysten kehitystyötä Armiliisa Pakarinen 5

7 GRAFiT-hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet TAVOITTEET: Osaamisen kehittämisellä liiketoiminnan uudistamiseen ja parempaan kilpailukykyyn GRAFiT-kehittämishankkeen tavoitteena oli selvittää rakennemuutostoimialan yritysten osaamistarpeet alkuselvityksen avulla tarjota yrityksille tukea liiketoiminnan kehittämiseen johdon kehitysohjelmien ja maksuttomien yrityskohtaisten osaamistarvekartoitusten avulla auttaa yrityksiä käynnistämään yrityskohtaisia kehittämistoimenpiteitä. Koska nähtiin, ettei kysymyksessä ollut vain yritysten osaamisen kehittyminen vaan yrityksen liiketoiminnan uudistaminen kilpailu edun varmistamiseksi, tarjottiin lähtökohdaksi yrittäjille ja yritysjohdolle Uudista ja menesty johdon kehitysohjelmia. Ohjelman kautta yritysjohto voi tunnistaa yrityksensä henkilöstön tarvitseman osaamistarpeen ja osaamisen kehittämistoimenpiteet voidaan kohdentaa tukemaan yrityksen kilpailukykyä. Ohjelman avulla yritysjohto on luonnostaan sitoutunut mukaan kehittämistyöhön. Kokemuksesta tiedetään, että johdon sitoutunut mukanaolo on kehittämistyön onnistumisen edellytys. TOIMENPITEET: Osaamistarveselvitys + johdon kehitysohjelmat + tukea osaamisen kehittämiseen Alkuselvitys rakennemuutostoimialan osaamistarpeiden kartoittamiseksi käynnistyi syksyllä 2010 ja se valmistui helmikuussa Verkostoseminaarit toimialan kehittämisdialogin käynnistämiseksi toteutettiin yrittäjien ja toimialajärjestöjen toivomuksesta. Innovatiiviset työpajat ja myynnin campusaamiainen tarjosivat mahdollisuuden vaikuttaa hankkeen sisältöön ja tutustua hankkeessa tarjolla oleviin kehittämistoimiin. Uudista ja menesty -johdon kehitysohjelmat toteutettiin johdon liiketoimintaosaamisen kehittämisen tueksi yritysjohdolle. Maksuttomat yrityskohtaiset osaamistarvekartoitukset ja niiden pohjalta hahmoteltu osaamisen kehittäminen hankkeen koulutusasiantuntijoiden tuella on ollut hankkeen keskeinen toimintamuoto, jossa yritykset ovat saaneet palveluohjausta ELYkeskuksen tukemaan pk-yritysten kehittämiseen. Nämä ovat johtaneet ELY-keskuksen taloudellisella tuella toteutettuihin TäsmäKoulutuksiin ja VaRa valmistelurahoituksiin. Hankkeen myötä on tehty yritysten kehittämisyhteistyötä Ammattienedistämislaitoksen, AEL:n ja muiden koulutustoimijoiden kanssa TäsmäKoulutusten toteuttamiseksi toimialan yrityksissä. Ne on toteutettu joko yrityskohtaisina tai verkostokoulutuksina, joissa on ollut osallistujia useammista yrityksistä. Kokoava selvitys käynnistyi syksyllä 2012 ja valmistuu tämän raportin myötä. PROTEK ELY Uusimaa on ollut GRAFiT-hankkeen keskeinen kehittäjäkumppani, sillä GRAFiT on yksi ELY Uudenmaan PROTEKhankkeista ja kehittämistoimenpiteitä on valmisteltu hankkeen koulutuspäällikön kanssa yrityskohtaisesti. Valtakunnallisen PROTEK yhteistyön kautta GRAFiT-hanke on verkottunut muihin pk-yritysten kehitystyötä tekeviin hankkeisiin kansallisesti ja ollut mukana myös kansainvälisessä verkostoitumisessa parhaiden käytäntöjen benchmarking-matkalla Walessissä

8 Tukea liiketoiminnan kehittämiseen Käynnistymishaasteita kehittämisessä Hankkeelle asetettiin rahoittajan ja toteuttajan toimesta kunnianhimoiset määrälliset tulostavoitteet. Hankkeen käynnistyessä meitä kehittäjätahoja ohjasi oletus, että alan yritykset ovat valmiita tarttumaan tuettuun kehittämiseen kiireen vilkkaan. Hankkeen etenemisen myötä olemme oppineet paljon pitkät perinteet omaavasta toimialasta ja sen rakennemuutosprosessista. Jo hankkeen hakuvaiheessa käynnistettiin yhteistyö toimialan työnantajaliittojen kanssa. Mukaan yhteistyön tulivat Graafinen Teollisuus ry, Kirjapainoteollisuuden Työnantajaliitto KTT ry ja Erikoispainojen liitto SER- PA ry. Hankkeen käynnistyessä toimialalla elettiin todellisuudessa, jossa vallitsi kova hintakilpailu ja ylikapasiteetti. Painettavaa oli ollut vielä 90-luvun lopulla runsaasti, mutta digitaaliteknologian kehitys oli tuonut toimialan uusien, kiperien haasteiden eteen. Enää eivät liiketoiminnan kehittämisratkaisut löytyneet pelkästään uusista laiteinvestoinneista, vaan asiakashankinta, myyntityö ja asiakkaan liiketoiminnan ymmärtäminen sekä liiketoiminnan uudistaminen hintakilpailusta irrottautumiseksi ovat nousseet menestystekijöiksi. Kuitenkin monet yrityksistä elivät vielä siinä toivossa, että voitaisiin jatkaa entiseen tapaan vahvoja kirjanpainajan perinteitä kunnioittaen. Kun toimialalla on vahvat perinteet ja monilla perheyrittäjillä kirjanpainajan identiteetti, on haastavaa lähteä uudistamaan liiketoimintaa. Kehittäjän näkökulmasta toinen merkittävä tekijä, joka nousi esiin hankkeen alkuvaiheessa, oli toimialan yritysten hyvin tiiviit suhteet paperitukkureihin ja laitetoimittajiin. Toimialan sisäistä keskustelua käytiin tässä verkostossa. Keskustelua leimasi hintakilpailu ja ylikapasiteettiongelmat. Kehittäminen tapahtui tekniikkaan investoimalla, mikä taas vahvisti entisestään hintakilpailupaineita. Mittavat investoinnit oli myös kustannettava nyt se tapahtui toimialan kannattavuuden kustannuksella. Viereisen sivun kuvassa olen kuvannut toimialalla 2010 havaitsemani tilanteen: liiketoiminta ja keskustelu siitä tasiin on osallistunut hen- Hankkeen toimenpiteipahtui punaisen kilöstöä kuudestakymmennestä yrityksestä. meren alueella, jossa vallitsee kova hintakilpailu. Kehittämis- osallistunut ja osallis- TäsmäKoulutuksiin on puhe koski lähinnä tuu 206 graafisen alan painotekniikassa tapahtuvaa kehitystä. työntekijää ja opiskelutyöpäiviä kertyy Asiakkaisiin, asiakkuuksien ja palvelujen kehitykseen liittyvä kehittämispuhe puuttui. Punaisen meren ilmaisua käyttäessäni viittaan W.Chan Kim ja Renée Mauborgen kirjaan Sinisen meren strategia. Tämän havainnon jälkeen ymmärsimme kehittäjinä paremmin toimialan kehittämishaasteita. Ymmärsimme keskustelun virittämisen ja kehittämistietoisuuden ja motivaation herättelyn tärkeyden verkostoseminaarien avulla. 7

9 Graafisen painoalan rakennemuutos uhka vai mahdollisuus? Mikä on asiakkaan rooli liiketoimintasi kehittämisessä? Mitä mahdollisuuksia syntyy muutoksen myötä? Miten ne löydetään? Ketä, mitä täällä on? Täydennä kuviota omien liiketoimintainnovaatioiden kehittämiseksi. Uudet liiketoimintamahdollisuudet Asiakkaat Alan yritykset Paperitukkurit Laitetoimittajat hintakilpailu ja ylikapasiteetti Uudet liiketoimintamahdollisuudet Miten päästään verisen kilpailun punaiselta mereltä siniselle merelle? Ja jopa vihreille niityille? Ketä tällä kehällä on? Mitä mahdollisuuksia toimintaympäristön muutos yrityksille antaa? Oheisessa kuvassa olen kuvannut hankkeen projektipäällikkönä tekemiäni havaintoja. Kirjassaan Sinisen meren strategia W.Chan Kim ja Renée Mauborgen nostavat esiin, että yritysten tulee liiketoimintaansa kehittäessä luoda katseensa kilpailemattomalle siniselle merellä päästäkseen pois kuluttavasta verisestä hintakilpailusta. Olen piirtänyt kuvaan mukaan vihreät niityt, houkutellakseni teitä, alan yrittäjät innovaatiotyöhön. Lähde: Sinisen meren strategia, W.Chan Kim ja Renée Mauborgen, Talentum

10 Kysymyksiä avuksi yritysjohdolle, kun on aika miettiä liiketoiminnan kehityssuuntaa. Onko hallituksen kokoonpanon muutos kehityskeinomme? Ketkä ovat kannattavia asiakkaita? Mitkä ovat yrityksessämme kannattavia toimintoja? Mikä on asiakkaan rooli liiketoimintamme kehittämisessä? Missä ovat meidän kannaltamme kiinnostavat yhteistyökumppanit? Mikä osaaminen on tärkeää tulevaisuutemme kannalta? Onko meillä sitä? Tarvitaanko osaamisen kehittämistä? Jos, niin mitä? Kannattaisiko benchmarkata onnistumisia muiden toimialojen onnistujilta? Tarvitaanko yrityksessämme uusia osaajia? Mitä tarvitaan onnistuneeseen muodonmuutokseen rakennemuutos toimialla? Mitä vielä pitää ymmärtää kysyä? Tarvitaanko ulkopuolista rahoitusta? Missä haluamme olla viiden vuoden päästä? Mitä mahdollisuuksia syntyy maailman muuttumisen myötä? Miten ne löydetään? Tässä muutamia kysymyksiä kehittämispohdintojen avuksi. Näitä kysymyksiä voit pohtia yksin työpöytäsi ääressä tai kävellessäsi huomioita tehden tuotantopajassa. Mehukkaampia ajatuksia syntyy, kun kutsut lähimmät kollegasi tai vaikka koko henkilökuntasi työpajaan kehittämään yhdessä asioita. 9

11 GRAFiT-hankkeen osaamisen kehittämistoimet pähkinän kuoressa Tukea liiketoiminnan kehittämiseen GRAFiT hankkeen tehtävänä on ollut tukea muutoksessa olevan graafisen painoalan yrityksiä niiden kilpailukyvyn kehittämisessä. Apu on ollut kolmivaiheinen: 1. Johdon kehitysohjelmissa yrittäjä on saanut tilan, tiedot ja tukea yrityksen liiketoiminnan arviointiin, strategian kirkastamiseen ja kehittämistarpeiden tunnistamiseen. Kun yrityksessä tunnistetaan strategisesti tärkeät kehittämiskohteet, voidaan osaamisen kehittämisellä parantaa yrityksen kilpailukykyä. 2. Yritysjohdolla on ollut mahdollisuus tehdä hankkeen koulutusasiantuntijoiden kanssa yhdessä yritykselle osaamistarvekartoitus ja osaamisen kehittämissuunnitelma. Yrittäjä on saanut neuvoja ELY:n palveluista ja tuen hakemisesta kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseen. 3. Seuraava vaihe on ollut kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen, useimmiten TäsmäKoulutusten muodossa. Yritys on voinut valita sille sopivan kouluttajatahon joko aiemmin käyttämistään tai hankkeen asiantuntijan kanssa yhdessä etsien. Koulutusten myötä yrityksissä on tehty kehittämistyötä yhdessä henkilöstön kanssa strategisesti tärkeillä alueilla. Näin vahvistetaan yrityksen kilpailukykyä osaamista kehittämällä. GRAFiT kehittämiskonsepti Toimialan osaamistarvekartoitus Johdon liiketoimintaosaamisen kehittäminen Johdon liiketoimintaosaamisen kehittyminen antaa pohjan yrityksen liike toiminnan uudistamiselle ja....sitä tukevalle osaamisen kehittämiselle. Yritys karttoittaa osaamistarpeensa asiantuntijan tuella. ELY-keskus tukee osaamisen kehittämistä taloudellisesti. Yritysten kilpailukyky paranee. 10

12 GRAFiT osaamisen kehittämisellä liiketoiminnan uudistamiseen ja parempaan kilpailukykyyn Teemoja koulutuksissa ovat olleet ratkaisumyynti, asiakkuuksien kehittäminen, tuotannon esimiestyö, yrityksen asiakaslähtöinen työskentelykulttuurin ja toimintatapojen kehittäminen, sähköinen julkaisuosaaminen. Osaamistarvekartoitukset Johdon kehitysohjelmat TäsmäKoulutus -yrityskohtainen tai verkostokoulutukset ja VaRa-valmistelurahoitukset Johdon kehitysohjelmissa tarjosimme kehittäjinä yritysjohdolle tietoa, tilaa ja työkaluja uudistaa yrityksen strategiaa ja hahmottaa liiketoiminnan kehittämissuunta sekä siinä tarvittavia toimenpiteitä. Osaamistarvekartoituksien ja GRAFiT-hankkeen asiantuntijoiden avulla yrityksillä oli mahdollisuus selvittää henkilöstön strategian mukaisia osaamistarpeita ja hahmottaa niihin edellyttämiä koulutus- ja kehittämistoimenpiteitä. Osaamistarvekartoitusten pohjalta yrityksissä käynnistettiin ELY Uusimaan tuella yrityskohtaisia tai verkostona toteutettuja TäsmäKoulutuksia. Taloudellinen tuki yrityksille on huomattava: 70 80% pk-yrityksen koosta riippuen. 11

13 Johdon kehitysohjelmat 12 Johdon kehitysohjelmien tarkoitus kaksi erilaista ohjelmaa eri tarpeisiin GRAFiT Uudista ja menesty innovoimalla -johdon kehitysohjelma tarjosi kehittymisfoorumin, missä yritysjohtaja voi analysoida ja innovoida yrityksensä kehittämissuuntaa ja hahmottaa kilpailukyvyn edellyttämät kehittämistarpeet. Ohjelman tavoitteena oli: auttaa löytämään kilpailuetumahdollisuuksia toimintaympäristöstä auttaa kehittämään yrityksen liiketoimintastrategiaa antaa eväät toimintaympäristön analysoimiseen ja kilpailuedun löytämiseen antaa välineitä liiketoiminnan edistämiseen henkilöstön osaamista kehittämällä valmentaa yritystä kehittämään dynaamista kyvykkyyttään. Johdon kehitysohjelman lisäksi hanke tarjoaa asiantuntijatuen yrityksen henkilöstöosaamisen kehittämissuunnitelmien laatimiseen. Kehittämissuunnitelmat työstetään koulutusohjelmiksi ja asiantuntija auttaa TäsmäKoulutusrahoituksen ja tarvittaessa myös koulutuksen hankinnassa. GRAFiT Yritys parempaan tuloskuntoon -johdon kehitysohjelma tarjosi kehittymisfoorumin, missä yrittäjä voi analy soida yrityksensä nykytilaa ja hahmottaa vaihtoehtoja yrityksen tulevaisuuden suunnasta. Ohjelman tavoitteena oli antaa tiedot ja välineet yrityksen tarkoituksen kirkastamiseen sekä sen tulokselliseen toteuttamiseen. Ohjelman myötä yrittäjää tuettiin löytämään keinot liiketoiminnan ja tuloskunnon parantamiseen. Ajatuksena on ollut, että yrittäjän mahdollisuudet tehdä parempia valintoja yrityksen tulevaisuudesta kasvavat. Hyvä ellei loistava, jos olet itse valmis oppimaan. Koulutuspäivä pisti miettimään alan haasteellista nykytilannetta ja etsimään erilaisia vaihtoehtoja, joilla jokainen osallistuja voisi parantaa omaa bisnestään. Suosittelen, aika ei mene haaskoon. Luennot loistavia ja voit tehdä asioista oman näköisiä. Kurssi ei orjuuta sinua, se antaa ajattelun aihetta jonka mukaan voit toimia itsellesi ominaisella tavalla. Toteutuneet johdon kehitysohjelmat ja johdon kehityspäivät Ensimmäinen johdon kehitysohjelma käynnistettiin nimellä GRAFiT Uudista ja menesty innovoimalla. Mukaan ohjelmaan ilmoittautui kuusi osallistujaa. Joukko oli pieni (kuusi osallistujaa), mutta erittäin kehitysorientoitunut. Toimialaliittojen toiveet huomioiden tarjottiin toinen ohjelma syksyllä 2011 toisenlaisella painotuksella, korostaen yrityksen tuloskunnon parantamista. Ohjelman nimeksi annettiin GRAFiT Yritys parempaan tuloskuntoon. Ohjelmaan ilmoittautui vain yksi osallistuja ja KTT ry:n silloinen toiminnanjohtaja Maija Piiparinen totesi, että tilanne kentällä on muuttunut: ne jotka, lähtevät koulutuksiin haluavat toimia uudistamisnäkökulmasta. Keväällä 2012 käynnistettiin toinen GRAFiT Uudista ja menesty -johdon kehitysohjelma, johon ilmoittautui yhdeksän osallistujaa, joista tosin vain seitsemän osallistui ohjelmaan. Heistä neljä suoritti kurssin loppuun saakka. Koska hankkeen myötä kävi ilmeiseksi, että yrityksen talouteen liittyvät asiat ja yrityksen arvonmääritys mahdollisen yrityskaupan takia on tärkeä, järjestettiin syksyllä 2011 GRAFiT johdon kehityspäivä teemalla Yrityskaupat, yritysjärjestelyt ja hallitustyöskentelyn rooli. Ohjelmaan ilmoittautui 13 osallistujaa, joista 11 osallistui. Ohjelmaan osallistuneet olivat erittäin tyytyväisiä päivän antiin ja asiantuntija Toivo Koski, Tulosakatemia Oy:stä, sai osallistujien herkeämättömän huomion ja lukuisia tarkentavia kysymyksiä. Yrityksen arvonmääritys on pk-yrittäjälle yksi keskeinen työkalu: jos se näyttää punaista, on aika ryhtyä tositoimiin liiketoiminnan kehittämistyössä.

14 Yrityskohtaiset osaamistarvekartoitukset apu koulutusten käynnistämiseen yrityksissä Yritysten osaamistarvekartoituksilla tukea osaamisen kehittämisen käynnistämiseen Hankkeen keskeinen toimenpide on ollut auttaa graafisen painoalan ja sitä sivuavien toimialojen yrityksiä kehittämään osaamistaan siten, että yritysten kilpailukyky paranee ja toiminta voi uusiutua ja vastata toimintaympäristön muutoksiin. Voimakkaassa rakennemuutoksessa oleva graafinen painoala tarvitsee uusiutumista ja osaamisen päivittämistä, jotta yritysten uudistumiskyky ja henkilöstön osaaminen on kunnossa. Se on tärkeää elinvoimaisen yrityselämän ja työpaikkojen säilymisen kannalta. Tämän hankkeen käynnistävässä osaamistarveselvityksessä nousi esiin, että myynnin ja asiakkuuksien sekä johtamisen kehittäminen ovat keskeisiä osaamisen kehittämisteemoja. Yrityskohtaisen ohjauksen avulla ne konkretisoituvat käytännön toimenpiteiksi Yrityskohtaisen osaamistarvekartoitusen avulla tunnistettiin henkilöstön osaamistarpeet ja suunniteltiin yhdessä yritykselle sopiva TäsmäKoulutus. Miksi osaamishankekartoituksia? Haaste, johon tarvitaan ratkaisu: ELY-keskuksen osaamisen kehittämistuki ja yrityksen tarpeet eivät aina kohtaa. Tähän etsittiin ratkaisua tarjoamalla yrityksille maksuton apu yrityksen osaamistarpeiden tunnistamiseen. GRAFiT-hankkeen koulutusasiantuntijat tekivät yrityskäyntejä, joissa johdon kanssa hahmotettiin osaamisen kehittämistarpeet ja suunniteltiin niiden pohjalta yhdessä sopivat koulutus- ja kehittämistoimenpiteet. Tärkein instrumentti graafisen painoalan henkilöstön osaamisen kehittämisessä on ELY-keskuksen tukema TäsmäKoulutus. 13

15 GRAFiT Johdon kehitysohjelmat johdon liiketoiminnan uudistamisen välineinä Toteutuneet johdon kehitysohjelmat ja johdon kehityspäivät Marraskuussa 2012 järjestettiin johdon kehityspäivä teemalla Myynnin talousluvut pk-yrityksen johtamisen välineinä. Koulutuspäivän tavoitteena oli tarjota työvälineet tunnistaa kannattavan myynnin tekijät. Kouluttajana toimi jälleen kokenut, yrittäjäkylki edellä kouluttava ja itsekin yrittäjänä toimiva Toivo Koski. Koska halusimme aktivoida mukaan myös graafisen painoalan yritysten liiketoimintaketjun rinnakkaisia toimijoita, painotuotteiden sisällön tuottajia, markkinoimme koulutusta myös Viestinnän keskusliiton sivuilla. Mukaan ohjelmaan tuli 16 osallistujaa, joista puolet oli mainostoimistoista ja kustannusalan yrityksiä. Koulutuspäivä oli osallistujille palautteiden perusteella antoisa. Graafisen painoalan osallistujia huolestutti jälleen kerran huomio alan yrittäjien niukasta osallistumisesta tarjolla olevaan koulutukseen, joka hankkeen tuella on osallistujalle erittäin edullista. Hankkeen toimijoina olemme iloisia, että Graafinen Teollisuus ry:n toimitusjohtaja Lasse Krogell nosti koulutuksen annin Print & Media lehden pääkirjoituksen kautta laajempaan tietoisuuteen. Näin keskeiset näkökohdat voivat tulla useammille hyödyksi. Koska yrityksen osaavat työntekijät ovat keskeinen yrityksen menestystekijä, tarjosimme GRAFiT johdon kehityspäivän teemalla Taitoja ihmisten johtamiseen uudistuvan liiketoiminnan johtaminen. Tämä jakso sai johdon kehitysohjelmissa erittäin hyvän palautteen ja niiden pieni osallistujajoukko toivoi sen esittelemän ihmisten johtamisosaamisen työkalun tulevan laajemminkin hyödyksi alan yrityksissä. Valitettavasti emme saaneet liikkeelle riittävää määrää osallistujia. Koulutuksen esille tuomat kannattavuuden ja tuloksen tekoon vaadittavat opit olivat loistavia. Näin kaupallisen yrityksen täytyy toimia. Ongelma vain on siinä, että kurssilla oli vain muutama kirjapaino edustettuna. Tuntuu, ettei opeista ole alalla hajuakaan, koska hintakilpailu vain pahenee. Kaikki varmasti toivovat edes pientä korotusmahdollisuutta ja sitä kautta tuloksen parannusta. Mutta niin kauan kuin painot siirtävät maksutaakkaa eteenpäin hinnoittelullaan, ja toivovat sisäisissä palavereissaan joidenkin toisten nostavan alan hinnat oikealle tasolle, niin matka jatkuu. Kaikkien kustannusrakenteeseen osallistuvien pitäisi ymmärtää jatkuvuuden perusteet. Kehittäjän huomioita johdon kehitysohjelmista ja päivistä Vaikka uudistumisen ja liiketoimintaosaamisen kehittämisen tarve alan yrityksissä on ollut ilmeinen, on GRAFiT kehittämishankkeen suuri haaste ollut saada osallistujia tarjolla oleviin koulutuksiin. Olemme pohtineet, mistä tämä johtuu: onko kilpailijaksi koettu kollega este osallistumiselle. Toisaalta alalla toimijat ovat olleet toisille tuttuja pitkältä ajalta. Lisäksi tiedettiin, että verkottuminen ja yhteistyön löytyminen alan toimijoiden kesken voisi olla kilpailuetu yrityksille. Toisaalta niissä yrityksissä, joissa on lähdetty johdon kehitysohjelmiin, on aktivoiduttu myös mittaviin henkilöstön osaamisen kehittämistoimenpiteisiin. Johdon kehitysohjelmaan osallistujien yrityksistä osallistuttiin samaan aikaan myös yritysverkoston GRA- FiT MyyntiTäsmä valmennusohjelmaan. Lisäksi käynnistyi myös Tuotannon esimiesvalmennus TäsmäKoulutuksena tavoitteena viedä esimiestyön kehittämisen avulla eri tuotantoyksiköiden yhteistyö seuraavalle tasolle. Koska yritys tuottaa räätälöityjä ratkaisuja asiakkaille, on toimiva yhteispeli elinehto. Kun kehittäminen käynnistyy yrityksissä johdon suunnasta, siitä voi syntyä merkittävä uusiutumista tukeva työkalu. Myöhemmin tässä raportissa esitellään yritysten kehityscaseja, joille kaikille on yhteistä johdon aktiivinen rooli. Henkilöstö saadaan mukaan uudistamistyöhön koulutusten kautta. 14

16 TäsmäKoulutusta liiketoiminnan kilpailukyvyn takaamiseksi Mitä opin oivalsin? Mitä on täsmäkoulutus eli yhteishankintakoulutus TäsmäKoulutus on yrityksen ja henkilöstön tarpeisiin räätälöityä ammatillista perus- tai lisäkoulutusta, joka tähtää ammattitaidon kehittämiseen tulevia työtehtäviä varten. TäsmäKoulutus on vaihtoehto nykyisen henkilöstön koulutukseen silloin, kun yrityksessä tapahtuu muutoksia, jotka edellyttävät yrittäjän tai työntekijöiden osaamisen perusteellisempaa päivittämistä. Kyseessä voivat olla joko teknologiset tai toiminnalliset muutokset. TäsmäKoulutusta voivat hankkia etenkin pienet ja keskisuuret yritykset. Lähde: ely-keskus.fi Mitä otan mukaan? Suunnitelmallisuuden tärkeys Priorisointi Analysoimaan asiakkaita Aktiivisuuden tärkeys Ajan tasalla oleminen Eri asiakastyyppien ymmärtäminen TäsmäKoulutuksia on tähän mennessä käynnistynyt 13 yrityksessä. Koulutuksiin on osallistunut yhteensä 206 osallistujaa ja opiskelutyöpäiviä kertyy näistä Teemoina ovat: ratkaisumyynti, strategiset asiakkuudet, suurkuvatulostus, sähköinen julkaisuosaaminen, tuotannon esimiesvalmennus, responsive webdesign. Hartialeveyden Suunnitelmallisuuden Kilpailijaseurannan Aktiivisuuden Asiakasanalyysin Asiakaskyselyt Grafit-hankkeessa toteutuneet täsmäkoulutukset Voimme ilolla todeta, että kehittymishaluiset yritykset ovat ymmärtäneet osaamisen kehittämisinvestoinnin merkityksen uudistumisen välineenä. Vaikka osaamisen kehittäminen käynnistyi hitaasti, kehittäminen alan yrityksissä aktivoitui vuonna 2012 mittavaksi ja lukuisia yhteishankintakoulutuksia käynnistettiin. GRAFiT-hankkeen ja alan liittojen viestinnällä on ollut tässä positiivinen vaikutus. Se on aktivoinut alan yrityksiä ja myös koulutuksen tarjoajia omatoimiseen kehittämiseen. GRAFiT MyyntiTäsmä -valmennusohjelman osallistujia keväällä 2012 Tiina Mieskonen, Kyriiri Oy ja Hanne Kuusisto, Kopio-Niini Oy. Yllä osallistujien päätöspäivän mietteitä. On vaikea erottaa, mikä on suoraan ja epäsuorasti GRAFiT-hankkeen vaikutusta, koska hankkeessa panostettiin aluksi vahvasti toimialayhteistyön, seminaarin ja lehtikirjoittelun avulla keskustelun aktivoimiseen kehittämistietoisuuden lisäämiseksi. Merkityksellisintä on, että kentältä alkoi kantautua kehittämisuutisia käynnistyvistä TäsmäKoulutuksista ja yrityskaupoista. 15

17 Valmistelurahoitusta liiketoiminnan kehittämiseen VaRa-valmistelurahoitukset Kaksi yritystä on hyödyntänyt hankkeen myötä VaRa -valmistelurahoitusta. Valmistelurahoitukset on myönnetty markkinointiselvitysten tekemiseen. Myös muita on ollut vireillä, mutta valmistelurahoitus ei ole ollut mahdollista esim. yrityksen omistuspohjan takia. Yritysten tarve ja tarjolla olevat tuet eivät aina kohtaa tarvitaan kehittymistä yrittäjälähtöisempään toimintaan. Mikä on VaRa-valmistelurahoitus? Yrityksen kehittämisavustus VaRa-valmistelurahoitus Kehittämisavustus on harkinnanvarainen valtionavustus, jota yritys voi hakea investointeihin tai muihin kehittämis-toimenpiteisiin. Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää myös valmistelurahoituksena hankkeisiin, jolla valmistellaan pk-yritysten tutkimus- ja kehittämistoimenpiteitä. Avustus myönnetään kustakin hankkeesta erikseen tehtävän yritys- ja hankearvioinnin perusteella. Valmistelurahoitusta myönnetään tyypillisesti lyhytkestoisiin selvityksiin ja riippumattomilta ulkopuolisilta asiantuntijoilta ostettaviin palveluihin esim. Uudista ja menesty -johdon kehitysohjelmien osallistujia Yritykset voivat hakea koulutustukea ja valmistelurahoitusta hankkeen päätyttyäkin. 16 tutkimusta ja tuotekehitystä kansainvälistymistä uuden liiketoiminnan käynnistämistä teknologisen tai muun osaamisen valmisteleviin toimenpiteisiin. Lähde: ely-keskus.fi

18 GRAFiT-hankkeen tuloksia ja vaikutuksia Tahmeasta alusta aktiiviseen kehittymiseen Rakennemuutostoimialan yritykset edellyttävät hankkeelta alussa erityisponnisteluja kehittämistietoisuuden ja kehittämismotivaation herättämiseksi: keskustelua käynnistettiin rakennemuutosseminaarien ja selvitystulosten viestinnän avulla. Näiden toimien avulla onnistuttiin luomaan kehitysmyönteistä maaperää yhdessä toimialaliittojen kanssa. Toimialan kehittymishaluiset pk-yritykset käynnistivät liiketoiminnan uudistamista tukevia osaamisen kehittämistoimenpiteitä, TäsmäKoulutuksia ja uuden liiketoiminnan valmistelutoimenpiteitä vilkkaasti syksystä 2011 lähtien. Rakennemuustostietoisuus ja kehittämisvalmius konkretisoituivat, kun kehittämishaluisia yrityksiä löytyi: päästiin käynnistämään niiden osaamistarpeiden ja kehittämistoimenpiteiden tunnistaminen ja laatimaan yhdessä kehittämissuunnitelmia. GRAFiT -johdon kehitysohjelmiin osallistuneet yrittäjät ja johtajat olivat avainasemassa. Näiden suunnitelmien avulla ja Uudenmaan ELY-keskuksen tuella yrityksissä on käynnistetty liiketoiminnan ja osaamisen kehittämishankkeita kilpailukyvyn varmistamiseksi mittava määrä. GRAFiT: tapahtumia ja niissä käytävää keskustelua tarvitaan uudistumisen tueksi Hanke on toteutettu aikavälillä Hanketta käynnistettäessä oli jo vahvat merkit graafisen painoalan rakennemuutoksesta. Moni muukin toimiala on voimakkaan muutoksen kourissa. Rakennemuutoksen voimakkuus ja pelikentän muutokset ovat jopa olleet rajummat kuin yksittäisen yrittäjän kannalta soisi. Ne yritykset, jotka ovat tarttuneet härkää sarvista ja käyneet uudistustyöhön, ovat alkaneet erottua joukosta. Vuoden 2011 lopulta olemme saaneet uutisia alan yritysten fuusioista ja toimintastrategioiden suuntaamisesta. Kuten Pertti Kiuru tämän julkaisun graafisen painoalan kehityksen tarkasteluosiossa tuo esiin, on tämä aika ollut haastavaa liiketaloudellisesti lähes kaikille toimialoilla aina on kuitenkin joukossa niitä, jotka löytävät kilpailuedun haastavassa tilanteessa tai ehkä juuri siksi ja menestyvät. sen edellyttämässä osaamisen kehittämisessä. Hanke on ollut ELY Uusimaan työrukkanen pk-yritysten julkisen kehittämisrahoituksen kohdentamisessa kehityshaluisille yrityksille. Rakennemuutosalan yritykset hyötyvät eniten Täsmä Koulutuksista ja uuden liiketoiminnan kehittämiseen myönnettävästä VaRa- valmistelurahoituksesta. Toivomme, että johdon kehitysohjelmien osallistujaluvut olisivat olleet suuremmat, mutta uskomme että kentällä on käyty paljon yritysten kehittämiseen liityvää keskustelua, joka näkyy toimintakentän muutoksina ja virinneinä kehittämistoimina. Merkittävin vaikutus mielestämme on tämän rakennemuutostoimialan yritysten tietoisen kehittämisen vauhdittaminen ja edistäminen sekä halukkaiden yritysten kehittämisen tukeminen. GRAFiT-hankkeen tehtävänä on ollut tukea yrityksiä liiketoiminnan uusiutumisessa ja 17

19 Toimialadialogia verkostoseminaareissa GRAFiT Viisasten kiveä etsimässä Rakennemuutos seminaarin tavoitteena oli keskustelun käynnistäminen Seminaarin tavoitteena oli: kartoittaa alan nykytilaa täältä ponnistetaan tulevaan. tutkia tavoitetilaa minne halutaan 5 vuoden perspektiivillä. hahmottaa keinoja muutosmerellä navigointiin. antaa yrityksille käytännön välineitä ja uskallusta edetä omalla muutospolullaan. seminaarin avulla haluttiin avata keskustelu toimialan rakennemuutoksesta johtuvasta yritysten kehittämistarpeesta ja motivoida yrityksiä käyttämään kehittämistukea. Seminaarissa nostettiin esiin vielä kerran toimialan taloudelliset faktat, jotta tietoisuus yritysten uudistumistarpeesta heräisi esiteltiin yrityscaseja, joissa oli jo rohkeasti lähdetty uudistamaan toimintaa Solver Oy, DMP Oy esiteltiin GRAFiT-hankkeen aluksi tehdyn osaamistarveselvityksen tulokset. Seminaarin asiantuntija-alustusten teemat ja puhujat: Miten graafisella alalla menee? Mikko Grönlund, Turun kauppakorkeakoulu Mitä voidaan oppia muilta toimialoilta? Kaapo Seppälä, Turun yliopisto Verkostoseminaarit osoittautuivat hankkeessa tärkeiksi muutoskeskustelun foorumeiksi ja niihin on osallistunut mittava joukko alan yrityksiä ja kehittäjiä. Viestintäalan väkeä on ollut myös mukana, mutta jatkossa tarvitaan vuorovaikutusta lisää yli perinteisten toimialojen, sillä uudet innovaatiot syntyvät juuri näissä toimialojen rajapinnoissa. GRAFiT Uutta Sampoa takomaan Teemana uudistuminen ja sen esteiden poistamisen Seminaarin tavoitteena oli: rikkoa jumiutuneita ajatusrakennelmia, uskomuksia, esteitä liiketoiminnan kehittämiseltä tutkia ja analysoida kehittämiskeinoja kehittää ja ideoida keinoja luoda nahkansa uusiksi tukea siirtymistä eteenpäin muutospolulla. Asiantuntijateemoina olivat Jumiutuneet tavat muruiksi, tulevaisuus uusiksi, Ilkka Halava Yrittäjänä muuttuvassa toimintakentässä, Eero Lehti Strategian uudistamisella ja osaamisen kehittämisellä tarinoiden jalostamisen edelläkävijäksi, Henrikki Timgren kirjankustantajan näkökulmasta Yrittäjäpaneelissa pohdittiin johdon kehitysohjelman käyttökelpoisuutta ja Työstettiin Siirtymärituaalia uuden sammon takojaksi rituaalipedagogi Outi Häggin johdolla Viestinnän keskusliitto julkaisi ThinkInk kilpailun, jossa etsittiin graafisen painoalan innovaatioita. Tulokset julkaistiin 2012 syksyllä. GRAFiT Pohjolan pidot Päätösseminaari kokosi yhteen tapahtumia toimialalla, esitteli käynnistyneitä kehittämistoimia ja voimaannutti muodonmuutokseen Seminaari kokosi toimialan tapahtumia hankekaudelta, kertoi faktaa toimialan tapahtumista ja ideoi ja otti kantaa kehittämissuuntiin. Seminaari kannusti toimialan yrityksiä seuraavaan kehitysvaiheeseen sekä tarjosi tilaisuuden verkottua, keskustella ja viihtyä. Seminaarissa esiteltiin tämä GRAFiT-hankkeen kokoava selvitys tähysteltiin tulevaan Taneli Tikan ja Petri Parvisen alustusten johdolla mukana olijoille oli varattu tilaa keskusteluun ja yhdessä tulevaisuuden luomiseen. 18

20 Yhteistyöllä parempaa vaikuttavuutta pk-yritysten uudistumisen tueksi Yhteistyö toimialaliittojen kanssa Verkostomainen yhteistyö toimialan työnantajaliittojen kanssa oli rahoittajan asettama edellytys hankkeen käynnistämiseksi. Graafisen painoalan työnantajaliitot Graafinen Teollisuus ry ja Erikoispainojen liitto SERPA ry sekä saakka toiminut ja sittemmin Graafinen Teollisuus ry:hyn sulautunut Kirjatyönantajain keskusliitto KTT ry ovat olleet hankkeen alusta lähtien yhteistyökumppaneita. Toimialaliitot ovat tuoneet hankkeeseen merkittävää asiantuntemusta ja alan ruohonjuuritason tuntemusta. Lisäksi niillä on ollut keskeinen rooli hankkeen tiedottamisessa ja markkinoinnissa. Yhteistyö Protek-hankkeiden kanssa GRAFiT-hanke on yksi PROTEK Uusimaan hankkeen sateenvarjon alla toimivista kehittämisprojekteista. Yhteistyö ELY Uusimaan kanssa on koko hankkeen ajan ollut tiivistä ja kehittävää. Olemme kehittäneet yhdessä ELY:n PROTEK-hankkeen koulutuspäällikkö Minna Issa kaisen kanssa joustavia yhteistyötapoja, joilla olemme hakeneet ratkaisua käsillä oleviin yritysten kehittämistarpeisiin. Olemme käyttäneet yrityskohtaisissa osaamistarvekartoituksissa PROTEK Uusimaa hankkeen kehittämiä työkaluja. Myös tämä meidän verkostomainen yhteistyömme peilaa ajassa olevaa toiminnan muutosta. Yritykset, kehittäjät ja rahoittaja ovat parhaimmillaan tiimi, jossa kehittämistyön valmistelu ja toteutus tapahtuu. Hallinnoijien ja arjen sankareiden roolit muuttuvat tasavertaisiksi toimijoiksi. Yhteistyö valtakunnallisen Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnoiman PROTEK-hankkeen kanssa on tarjonnut mahdollisuuden verkostoitua muihin ruohonjuuritason pk-yritysten toimintaa kehittävien hankkeiden kanssa. Hankkeet toimivat ympäri Suomea ja ovat ELY-keskusten oman toiminnan hankkeita tai alueellisten kehittämisyhtiöiden toteuttamishankkeita. Yhteistyö on tukenut haastavan hankkeen toteuttamista ja muihin hankkeisiin ja hanketoimijoihin tutustuminen on antanut laajempaa perspektiiviä pk-yritysten kehittämiseen. Yhteistyö muiden koulutustoimijoiden kanssa GRAFiT yhteistyö on myös laajentunut hankkeen aikana täydennyskoulutusta tarjoaviin yrityksiin, sillä yrityksiin on toteutettu lukuisia TäsmäKoulutuksia hankkeen toimenpiteinä. GRAFiT-hanke on ELY Uusimaan toimeksiannosta koordinoinut osallistujatiedot, jotta syntyy näkemys määrällisistä toteutumista. Hankkeen puitteissa koulutuksia ovat toteuttaneet Aalto-yliopiston lisäksi myös AEL Ammattien edistämislaitos, Aspectum Oy, Educo Oy, JaOi valmennus Oy, Nordic Progress Consulting Oy, MIF Management Institute of Finland Oy, People Group Oy. Tässä yhteistyössä olemme saaneet mahdollisuuden kasvaa kilpailijoista verkostotoimijoiksi. 19

21 GRAFiT Yhteistyökumppanit ja -verkostot Tärkein yhteistyökumppani ovat olleet toimialan yrittäjät ja yritykset. GRAFiT-hanke on yksi PROTEK Uusimaan hankkeista ja siten sekä PROTEK Uusi maa että valtakunnallinen Työ- ja elinkeinoelämän toteuttaman PROTEKhanke ovat olleet tärkeitä yhteistyöverkostoja. tem.fi/protek TäsmäKoulutusta järjestäneet koulutustoimijat. Yhteistyökumppaneina hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa ja markkinoinnissa ovat olleet graafisen painoalan liitot Graafinen Teollisuus ja SERPA ry Erikoispainojen liitto sekä 2011 vuoden loppuun Kirjapainoteollisuuden Työnantajaliitto KTT ry, joka sulautui GT ry:hyn. Graafinen Teollisuus ry graafinenteollisuus.fi SERPA ry Erikoispainojen liitto serpa.fi VKL Viestinnän keskusliitto on tukenut toimialan rakennemuutosta järjestämällä graafisen alan yrityksille ThinkInk innovaatiokilpailun. vkl.fi Hankkeen ovat rahoittaneet ESR Euroopan sosiaalirahasto ja ELY Uusimaa. rakennerahastot.fi/rakennerahastot/fi/02_eu_rr_ohjelmat/02_esr/index.jsp ely-keskus.fi/web/ely/ely-uusimaa Katso Työ- ja elinkeinoministeriön video Laadukasta tuloksellisuutta, jossa GRAFiT-hanke oli yhteistyökumppanina. tem.fi/tyo/tyoelaman_laatu ThinInk-innovaatiokilpailu ja Markkinointi liitto Mark:n Printin paluu Olemme ilolla olleet mukana myös muiden toimijoiden järjestämissä tapahtumissa, kuten Viestinnän keskusliiton järjestämän ThinkInkkilpailun tilaisuuksissa ja Mark:n Printin paluu -tapahtumissa. Toivomme, että seuraavassa vaiheessa alan kehitys näkymien pohdintaverkosto laajenee ja monimuotoistuu. Graafisen alan yritysten kannattaa seurata aktiivisesti mediaalan kehittymistä ja olla kuulolla tämän foorumin tapahtumissa. 20 vkl.fi/thinkink

22 Toimialan viimeaikainen kehitys Pertti Kiuru 21

23 Graafisen alan pitkän aikavälin kehitys Graafisen alan tuotanto on seurannut varsin hyvin kaikkien toimialojen yleistä kehitystä koko tarkastelukauden. Verrattuna muihin teollisuuden toimialoihin ei graafisen alan kehitys ole ollut mitenkään poikkeavaa ,0 % 100 0,0 % -2,0 % 50-4,0 % -6,0 % ,0 % Graafisen alan yritysten kehitys -10,0 % Teollisuustuotannon volyymi-indeksin (trendi) kehitys vuosina (helmikuu) kuukausittain teollisuuden eri toimialoilla. Toimiala Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen erottuu paksulla mustalla viivalla kuvattuna. Todettakoon, että vasemmalta ylhäältä eniten putoava käyrä kuvaa tekstiiliteollisuuden tuotannon kehitystä (Lähde: Tilastokeskus) Toimiala 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen jakaantuu kahteen alatoimialaan: 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut sekä 182 Ääni-, kuva- ja atk-tallenteiden tuotanto. Toimialan 182 osuus toimialasta 18 on vaatimaton noin 10 % yrityksistä ja vain noin prosentti henkilöstöstä ja liikevaihdosta. -12,0 % 2,0 % -14,0 % 0,0 % -16,0 % -2,0 % -4,0 % -6,0 % -8,0 % -10,0 % -12,0 % -14,0 % -16,0 % Yritysten lukumäärä Henkilöstö Liikevaihto Yritysten lukumäärä Henkilöstö Liikevaihto Toimialan 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut yritysten määrän, henkilöstön ja liikevaihdon kehitys vuosina (Lähde: Tilastokeskus) Yritysten määrä on vuodesta 2007 vuoteen 2011 vähentynyt runsaalla kymmenellä prosentilla, henkilöstön määrä ja liikevaihto ovat laskeneet noin 20 prosenttia. Henkilöstön ja liikevaihdon voimakkain supistuminen tapahtui vuonna 2009, mutta yritysten määrässä tapahtui merkittävin vähennys vasta vuonna Jos yritysten ja henkilöstön määrä edelleen vähenevätkin, alan liikevaihdon supistuminen on pysähtynyt. 22

24 Graafisen alan yritysten tuloksen kehitys 6,0 % 6,0 % 5,0 % 5,0 % 4,0 % 4,0 % 3,0 % 3,0 % 2,0 % 2,0 % 1,0 % 1,0 % 0,0 % 0,0 % Toimialan 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut liiketoiminnan tuloksen (% liikevaihdosta) kehitys vuosina (Lähde: Tilastokeskus) Teollisuuden tilinpäätöstilaston mukaan graafisen alan liiketoiminnan tulos oli vuosina 2007 ja 2008 vielä välttävä, noin 5 % liikevaihdosta. Vuonna 2009 se on heikentynyt selvästi ja oli vain noin 2 % liikevaihdosta. Vuosina 2010 ja 2011 on nähtävissä liiketuloksen vähäinen paraneminen. Graafisen alan yritysten liikevaihdon kehitys 10,0 % 10,0 % 5,0 % 5,0 % 0,0 % 0,0 % -5,0 % -5,0 % -10,0 % -10,0 % -15,0 % -15,0 % -20,0 % -20,0 % -25,0 % -25,0 % Arkkipainot Coldset -painot Heatset - ja syväpainot Muut painopalvelut Yhteensä Arkkipainot Coldset -painot Heatset - ja syväpainot Muut painopalvelut Yhteensä Toimialan 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut liiketoiminnan tuloksen (% liikevaihdosta) kehitys vuosina (Lähde: Tilastokeskus) Seuraavassa on tarkasteltu graafisen alan 100 suurimman (vuoden 2011 liikevaihdon mukaan) yrityksen kehitystä. Sata suurinta yritystä on poimittu Print&media -lehden talousvertailusta (Print&media nro 9 marraskuu 2012). Näiden yritysten vuosien tilinpäätöstietojen lähteenä on käytetty Asiakastieto Oy:n Voitto+ -tietokantaa. Parhaiten on liikevaihtoaan kohentanut segmentti Muut painopalvelut ennen Arkkipainoja. Tulos on samansuuntainen tehtäessä analyysi myös Voitto+ -tietokannassa olevien pienten yritysten (1 49 hlöä) kohdalla. 23

25 Graafisen alan yritysten henkilöstön kehitys 8,0 % 6,0 % 4,0 % 8,0 % 2,0 % 6,0 % 0,0 % 4,0 % -2,0 % 2,0 % -4,0 % 0,0 % -6,0 % -2,0 % -8,0 % -4,0 % -10,0 % -6,0 % -8,0 % -10,0 % Arkkipainot Coldset -painot Heatset - ja syväpainot Muut painopalvelut Yhteensä Graafisen alan 100 suurimman yrityksen henkilöstön muutoksen mediaani (%) edellisestä vuodesta vuosina segmenteittäin. Arkkipainot Coldset -painot Heatset - ja syväpainot Muut painopalvelut Yhteensä Graafisen alan 100 suurimman yrityksen kohdalla henkilöstöään on lisännyt segmentti Muut painopalvelut. Arkkipainojen kohdalla henkilöstön väheneminen pysähtyi. Muiden segmenttien kohdalla henkilöstön väheneminen hidastui. Tulos on samansuuntainen tehtäessä analyysi myös Voitto+ -tietokannassa olevien pienten yritysten (1 49 hlöä) kohdalla. Graafisen 12,0 % alan yritysten tuloksen kehitys sektoreittain 10,0 % 12,0 % 8,0 10,0 % 6,0 8,0 % 4,0 6,0 % 2,0 4,0 % 0,0 2,0 % -2,0 0,0 % -2,0 % Arkkipainot Coldset -painot Heatset - ja syväpainot Muut painopalvelut Yhteensä Arkkipainot Coldset -painot Heatset - ja syväpainot Muut painopalvelut Yhteensä Graafisen alan 100 suurimman yrityksen liiketoiminnan tuloksen mediaani (%) liikevaihdosta vuosina segmenteittäin. Lisämateriaalia Grafit osaamistarveselvityksestä Lisämateriaalia Grafit osaamistarvekartoituksesta Graafisen alan 100 suurimman yrityksen liiketulosprosentti on laskenut vuoden 2007 kuudesta prosentista vuoden 2011 runsaaseen kolmeen prosenttiin. Kannattavuudeltaan parhaita näyttävät olevan coldset-painot, mutta niiden liiketulos on heikentynyt vuonna 2011 selvästi muita segmenttejä nopeammin. Vuoden 2011 lukujen perusteella näyttävät heatset- ja syväpanot olevan kannattavuudeltaan heikoimpia ja tekevän negatiivista liiketulosta. Tulos on samansuuntainen tehtäessä analyysi myös Voitto+ -tietokannassa olevien pienten yritysten (1 49 hlöä) kohdalla. 24

26 Toimialan rakennemuutos mihin ollaan menossa? Armiliisa Pakarinen, Jari Handelberg, Esa Torniainen 25

27 26

28 Graafisen painoalan rakennemuutos millaisille yrityksille on mahdollisuuksia? Markkinoinnin toteuttaja? Visuaalisten ratkaisujen toimittaja? Painotuotteiden palvelutalo? Ketä, mitä täällä on? Viestinnän ratkaisuntoimittaja? Uudet liiketoimintamahdollisuudet Asiakkaat Alan yritykset Paperitukkurit Laitetoimittajat hintakilpailu ja ylikapasiteetti Uudet liiketoimintamahdollisuudet Älykkäiden pakkausten ja logististen kokonaisratkaisujen toimittaja? Ketä tällä kehällä on? Erikoistunut alihankkija? Niche-toimija? Verkostoitunut palveluntarjoaja? Missä ovat sinisen meren alueet? Missä ovat vihreät niityt? Graafisen teollisuuden toimialastrategian mukaan strategisen asemoinnin vaihtoehtoja ovat: Kustannustehokas standardituotteiden toimittaja Kustannusjohtajuus Laajojen viestintäratkaisujen palveluntoimittaja Liiketoimintakumppani Valittuun segmenttiin erikois tunut toimija Valitse taistelusi. Lähde: Painaminen vuonna 2015 Graafisen teollisuuden toimialastrategia

29 Kehitystä toimialalla muuttuko toimialan nimikin? Olemme miettimässä juuri konsulttien avustuksella, missä busineksessä olemme. GRAFiT-hankkeen toimenpiteitä käyttänyt yrittäjä Graafinen paino ala/printing industry Print & media/ Print & digital communication Onko vahva perinne etu vai este kehitykselle? Miten käännämme sen eduksi toimialalle, vahvaksi pohjaksi, jolta ponnistamme uusiutumiseen? Alalta on poistunut rakennemuutoksen myötä toimijoita. Mitä toimialalla on tapahtunut viime vuosien aikana? Johdon liiketoimintaosaaminen on lisääntynyt. Osaamisen kehittäminen on arkipäivää osassa yrityksistä. Strategista liittoutumista ja fuusioitumista on tapahtunut vilkkaasti ja tapahtunee lisääkin. Liiketoimintastrategiat erilaistuvat. Asiakaskeskeisyys on lisääntynyt. On opittu benchmarkkaamaan muilta toimialoilta. Alalta on poistunut toimijoita. Alan kansainvälinen järjestö Inter graf on aiemmin käyttänyt printing industry (painoala) nimeä ja käyttää nykyisin ilmaisua print & digital communication (printti ja digitaalinen kommunikaatio). Graafinen Teollisuus ry:n lehti oli nimeltään aiemmin Painomaailma. Vuodesta 2012 he julkaisevat sen tilalla Print & media lehteä. Kehitys näyttää kulkevan siihen suuntaan, että printti ja media kulkevat käsi kädessä. Missä busineksessä sinä toimit? 28

30 Kehitystä graafisella painotoimialalla mikä kantaa eteenpäin? GRAFiT-hankkeen toteuttajien huomioita Johdon liiketoimintaosaaminen on tärkeää, jotta liiketoiminnan uudistaminen käynnistyy toden teolla. Benchmarkkaaminen muilta toimialoilta kannattaa, jotta saadaan uusia näköaloja oman toiminnan kehittämiseen. Henkilöstön osaamisen kehittäminen on instrumentti, joka tukee yrityksen uudistumista kilpailukykyiseksi, mutta sen tulee lähteä yrityksen liiketoiminnan uudistumisen tarpeista käsin. Strateginen liittoutuminen on keino saada kilpailuetua rakennemuutostoimialalla. Liiketoimintastrategioiden uudistaminen ja palveluiden kehittäminen on keino päästä vapaampaan hinnoitteluun. Liiketoimintaetua voisi syntyä yhteistyötä lisäämällä ja yhteistä kehittämistoimintaa käynnistämällä laajemmalla foorumilla. Mark:n Printtiryhmä onkin tässä hyvä keskustelun eteenpäin viejä. Konkretisoiminen on kiinni yrityksistä itsestään. Alan kokenut kehittäjä tri Joseph Webb antoi Finngraf-messuilla Jyväskylässä seuraavia navigointivinkkejä. 1. Ole edellä asiakkaita, äläkä piittaa kilpailijoista. 2. Traditiot, korvaavat suunnitelmat, rajoittavat kykyä tehdä muutos. 3. Painoteollisuus, jonka veturina on arvon tuottaminen, on hyvin erilainen kuin nykyinen painoteollisuus. 4. Teknologioiden taloudellinen käyttöikä on lyhyempi kuin niiden tekninen käyttöikä. Kaupallinen printti on NYT niche-toimintaan perustuvaa: valtavirtaprintti on viime vuosisadan juttu. Tuotteet ovat ideoiden soveltamista luovalla tavalla asiakasspesifeihin tavoitteisiin. Muista! Säännöt sekä uusissa medioissa että printtimediassa kirjoitetaan uudelleen tässä ja nyt. Kaupalliset painoalan henkiinjääjäyritykset ovat; terveempiä, pienempiä, mediaintegroituneita, keskittyvät erikoistumiseen ja ovat laajasti levittäytyneitä niin taloudellisesti kuin maan tieteellisesti. Lähde: tri Joseph Webbin luento Finngrafmessuilla Jyväskylässä

31 Tulevaisuus on painoteknologioiden innovatiivisessa soveltamisessa! Viestintäalalla roolin muutos painajasta palveluiden ja ratkaisuiden tuottajaksi. Painotuotteiden aktivoinnilla uutta kilpailukykyä ja liiketoimintaa. Integroimalla tunnisteita (rfid, nfc) painotuotteisiin mahdollistetaan aktiiviset painotuotteet. Aktiiviset sovellukset luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Lisätyn todellisuuden ja hybridimedian ratkaisut mahdollistavat käyttäjäkokemuksen ja tuotteen toiminnallisuuden nostamisen. Uutta liiketoimintaa viestintäalan ulkopuolelta. Toiminnalliset ratkaisut, kuten sensorit, aktiiviset pinnat, paristot ja muut painetun elektroniikan ratkaisut luovat liiketoimintamahdollisuuksia. 3-ulotteisten kappaleiden painaminen ja toiminnallisuuden lisääminen mahdollistaa asiakaskunnan laajentamisen kappaletavaroiden tuottajien suuntaan. Palveluliiketoiminnan merkitys kasvaa erityisesti uusille asiakastoimialoille laajennuttaessa. Tulevaisuuden painotalo on innovatiivinen teknologian soveltaja. 30 Tämän osuuden tuotti kehityspäällikkö Esa Torniainen, VTT:ltä