Toolilainen 2/2010 TEKNIIKAN AMMATTIKORKEAKOULUOPETTAJIEN JÄRJESTÖLEHTI. Koulutuspoliittiinen keskustelu jatkuu s. 7. INSSI-foorumin satoa s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toolilainen 2/2010 TEKNIIKAN AMMATTIKORKEAKOULUOPETTAJIEN JÄRJESTÖLEHTI. Koulutuspoliittiinen keskustelu jatkuu s. 7. INSSI-foorumin satoa s."

Transkriptio

1 TEKNIIKAN AMMATTIKORKEAKOULUOPETTAJIEN JÄRJESTÖLEHTI Toolilainen 2/2010 Koulutuspoliittiinen keskustelu jatkuu s. 7 INSSI-foorumin satoa s. 12 Työtehtävät määrätään etukäteen s. 24

2 Sisällysluettelo Pääkirjoitus...3 Ledaren...4 Päätoimittajalta...5 Uudet työ- virkaehtosopimukset aktivoivat paikallista toimintaa ammattikorkeakouluissa...6 Ammattikorkeakoulut panostavat menestykseen..7 TOOL -toimintaa Kuopiossa...10 Hämeenlinnan INSSI-foorumi...12 IT-parkki on meidän oma yritys...14 Sissin jäljillä...16 Luova laiskuus pelastaa Itämeren?...18 Kaivosala on osa kemian opetusta...21 Phishing - Kuka tahansa voi joutua khalastelun kohteeksi...23 Työtehtävät määrätään etukäteen...24 Kulttuuria kokkolalaisittain...26 Vuokko Peltoniemestä Toolilaisen kulttuuripalstan pitäjä...27 Virtaviivaista kehittämistä...28 Kirjat /2010 Toolilainen

3 PÄÄKIRJOITUS Hannu Räsänen Kevätlukukaudella on saatu paljon aikaan OOLin edunvalvonta keskittyy kolmeen Tydinalueeseen: palkka-, koulutus- ja järjestöpolitiikkaan. Merkittäviä tapahtumia toteutui kaikilla näillä rintamilla kevään 2010 aikana. udet työ- ja virkaehtosopimukset sol- sopimussektorillamme vaikeissa Umittiin olosuhteissa. Tekstimuutoksia sisältyy sopimuksiimme hyvin vähän, ja palkankorotustavoitteitakin jäi seuraaville sopimuskausille. Kaikesta huolimatta palkankorotuksemme ylittävät KT-, PTY- ja EK-sektoreillamme ns. syksyisen palkka-ankkuritason. Näihin tuloksiin päästiin ilman lakkoilua. Tehyn aiemmin solmimien sopimusten seurauksena palkankorotuksemme kohdistuivat vain amk-liitteisiin sekä jakautuivat keskus- ja paikallistasoisiin eriin niin, että oppilaitostasolla riittänee vielä askaretta jatkossakin palkankorotusten kohdentamisessa. Mutta yksi todellinen läpimurtokin saavutettiin. Laboratorio- ja harjoitteluinsinöörit sisällytetään lähtien PTY-sektorilla opetushenkilöstön työehtosopimukseen (PTYOTES). oin 350 ammattikorkeakoulujen insi- opettajaa ja muu- Nnöörikoulutuksen ta kehittäjää kokoontui maaliskuussa INSSIhankkeen Foorumi 2010 hyvät käytänteet -seminaariin. Eri puolelta Suomea tulleet opettajat esittelivät hyviä käytänteitä, joiden avulla on kehitetty insinöörikoulutuksen laatua, lyhennetty valmistumisaikoja ja lisätty koulutuksen vetovoimaa. Osallistujilta kerätyn palautteen perusteella seminaari on koettu varsin antoisaksi. Tilaisuudessa vallitsi innostunut ilmapiiri ja esitykset olivat hyvin dokumentoituja. Esityksiin kannattaa tutustua vielä tarkemmin joko kirjan tai verkkojulkaisun avulla. eminaarissa esitettyjä ideoita voi ja tulee Sjalostaa edelleen. Suomalaisen insinöörikoulutuksen kannalta tämä jalostustyö on arvokasta. Samalla meidän tulee arvostaa opetustyön kehittämistä myös siten, että opetushenkilöstön työaikasuunnitelmiin sisältyy riittävästi aikaa opetushenkilöstön omaan oppimiseen ja opetustyön valmisteluun. Tällainen panostus on epäilemättä varmin tapa rakentaa menestyviä oppilaitoksia sekä tukea opiskelijoidemme ja Suomen tulevaisuutta. S ähköiset jäsentiedotteet on valjastettu uudeksi kanavaksi TOOLin tiedotustoimintaan. Käytettävissä olevan sähköpostiosoitteiston avulla on lähetetty jo kaksi ajankohtaistiedotetta kevään aikana. Mikäli et ole saanut sähköistä jäsentiedotettamme tai tiedotteet ovat tulleet väärään osoitteeseen, korjaathan yhteystietosi joko itse OAJ:n jäsensivuille tai olethan yhteydessä toimistoomme. Pyrimme lisäksi keräämään tiedot jäsenistämme, jotka haluavat tiedotteemme myös ruotsinkielisenä. OOLin vaaliliiton kannalta OAJ:n val- tulos oli kokonaisuutena Ttuustovaalien hyvä! Vaaliliitolla oli valtakunnallisesti kattava ja pätevä ehdokasjoukko. Jokainen TOOLin vaaliliiton ehdokas ansaitsee kiitokset tekemästään työstä ja toivottavasti on myös jatkossa valmis vastuulliseen työskentelyyn opetushenkilöstön edunvalvonnan puolesta. iitoksia ansaitsevat erityisesti myös Kvaltakunnan eri osissa TOOLin vaaliliiton hyväksi työskennelleet aktiivit. Vaalijärjestelyt ja korkean äänestysasteen varmistaminen on taannut otolliset puitteet vaalitulokselle. Ja suuret kiitokset kuuluvat tietysti kaikille TOOLin vaaliliiton ehdokkaita äänestäneille! Olettehan jatkossakin aktiivisia, seuraatte tuloksia ja olette yhteydessä ehdokkaisiinne sekä valtuutettuihinne! Lukuvuoden toiminnasta kiittäen ja aurinkoista kesää toivottaen, Hannu Räsänen Toolilainen 2/2010 3

4 LEDAREN Hannu Räsänen Under vårterminen har man åstadkommit mycket OOL:s intressebevakning koncentrerar sig Tpå tre kärnområden - löne-, utbildnings- och organisationspolitiken. På alla dessa fronter har det under våren 2010 skett betydande saker. e nya arbets- och tjänstekollektivavtalen Dpå våra avtalssektorer har uppgjorts under svåra förhållanden. Avtalen innehåller mycket få textförändringar och målen för löneförhöjningarna får skjutas upp till nästa avtalsomgång. Trots allt överstiger våra löneförhöjningar inom KT- PTY- och EKsektorerna höstens s.k. löneankare. Detta resultat uppnåddes utan strejker. Som en följd av Tehy:s tidigare uppgjorda avtal riktas våra löneförhöjningar enbart på yh-bilagorna och fördelas på centrala och lokala potter, så att det återstår mycket arbete på läroanstalterna för att få löneförhöjningar på rätt plats. Men ett verkligt genombrott uppnåddes. Inom PTY-sektorn kommer laboratorieoch praktikingenjörerna med i undervisningspersonalens arbetskollektivavtal från den (PTYOTES). mars samlades ungefär 350 lärare och I utvecklare inom yrkeshögskolornas ingenjörsutbildningar till seminariet Foorumi 2010 hyvät käytänteet. Lärare från olika delar av Finland presenterade goda metoder med vars hjälp man har utvecklat ingenjörsutbildningens kvalitet, förkortat studietiderna och ökat utbildningens dragningskraft. Enligt den feedback som deltagarna gav så var seminariet synnerligen givande. Vid tillfället rådde en inspirerad atmosfär och föredragen var väl dokumenterade. Det lönar sig att ta en närmare titt på föredragen via boken eller nätpublikationen. e idéer som framkom i seminariet kan Doch bör förädlas ytterligare. Detta arbete är värdefullt med tanke på den finska ingenjörsutbildningen. Samtidigt bör vi uppskatta utveckling av undervisningsarbetet på så sätt, så att det i lärarnas arbetstidsplaner reserveras tillräckligt med tid för att själv lära sig och förbereda undervisningen. En sådan satsning är utan tvivel det säkraste sättet att bygga framgångsrika läroinrättningar och stöda våra studerande och Finlands framtid. e elektroniska medlemsbreven har blivit en Dny kanal i TOOL:s informationsverksamhet. Under våren har redan två medlemsbrev sänts ut till de e-postadresser som varit kända. Ifall du inte har fått dehär breven eller ifall de har kommit under felaktig adress så ber vi dig ändra dina kontaktuppgifter på OAJ:s nätsida och fyll i blanketten eller kontakta TOOL direkt. Vi strävar dessutom till att få veta vilka av våra medlemmar som vill ha våra e-brev på svenska. OOL:s valförbund gjorde i stort ett Tgott resultatet i OAJ:s fullmäktigval. Valförbundet hade kunniga kandidater från hela landet. Alla kandidater förtjänar ett tack för det arbete de gjort och är förhoppningsvis även i fortsättningen villiga att arbeta ansvarsfullt för lärarnas intressebevakning. tt tack förtjänar även alla som aktivt Earbetat för TOOL:s valförbund i olika delar av landet. Valförberedelserna och arbetet för att få en högt röstdeltagande har skapat en god grund för valresultatet. Och naturligtvis ett stort tack till alla som röstat på TOOL:s kandidater. Ni är väl också i fortsättningen aktiva, följer upp resultat och håller kontakt med era kandidater och fullmäktigledamöter. Med tack för det gångna läsåret och med hopp om en solig sommar, Hannu Räsänen. 4 2/2010 Toolilainen

5 Päätoimittajalta Toolilainen Tekniikan ammattikorkeakouluopettajien järjestölehti Aikakauslehtien liiton jäsen Toolilainen 2/2010 Erinomaista työtä paikallisosastoissa TOOLin paikalliset aktiivitoimijat tekivät jälleen erinomaista työtä OAJ:n valtuustovaalien kohdalla, kun saimme huippukorkean äänestysaktiivisuuden ansiosta säilytettyä kolme valtuustopaikkaamme. Erityisen tärkeää tämä on siksi, että keskustelut käydään ja päätökset pitkälti syntyvät OAJ:n valtuustossa valiokuntatyöskentelyn kautta neljässä eri valiokunnassa. Nyt saamme edelleen miehitettyä kolme neljästä valiokunnasta, mikä takaa huomattavasti paremman kuulluksi tulemisen kuin uhkaamassa ollut tätä pienempi paikkamäärä. TOOL sai reilun 1200 jäsenen voimin siis kolme paikkaa kun vaikkapa kauppaopettajat jäivät 2,7 kertaisella jäsenmäärällä viiteen paikkaan. Kun suhteellinen vaali lisäksi suosii suuria ja vaaliliittoja muodostaneita, heikko aanestysprosentti uhkasi jättää too- lilaiset jopa yhteen valtuustopaikkaan. Töitä on siis tehtävä, jotta näin hyviä tuloksia jatkossakin syntyisi. Jonkinverran ammatillisten opettajien vaalissa toki äänestetään myös yli järjestörajojen esimerkiksi alueellisista syistä, kun halutaan antaa ääni oman alueen potentiaaliselle läpimenijälle. Mutta nämä vaihtoäänet mennevät kokonaisuudessaan kokolailla ristiin, joten yksikään järjestö niistä tuskin suuresti hyötyy tai kärsii. Aktiivisuutta tarvitaan myös jäsenhankintaan sillä esimerkiksi OAJ:n hallituksen, tulo- ja palkkapoliittisen toimikunnan, koulutuspoliittisen toimikunnan sekä järjestöpoliittisen toimikunnan paikat ammatillisten opettajien kesken halutaan jakaa suhteellisen vaalitavan mukaisten jäsenmääräosuuksien suhteessa. Tällöin pienikin valtakunnalli- sen jäsenmäärän nosto saattaa parantaa ratkaisevasti TOOLin neuvotteluasemia näitä paikkoja jaettaessa. Kiitokset kaikille äänestäneille ja erityisesti kaikille aktiivista vaalityötä tehneille. Ja pidetään samaa aktiivisuutta yllä myös jäsenhankinnan suhteen. Aurinkoista ja virkistävää kesää kaikille lukijoillemme! Jukka Kurenniemi JULKAISIJA TOOL Rautatieläisenkatu Helsinki Nordea Toimisto avoinna ma to 9 15 PÄÄTOIMITTAJA Jukka Kurenniemi Lumikonkatu 1 A Tampere TOIMITUSSIHTEERI Aineisto osoitteeseen: Tiina Sola-Jalli TOIMITUSKUNTA Kauko Kallio Hannu Räsänen Mirka Toivola TILAUSHINTA 22 /vsk (Eläkeläisjäsenet saavat lehden liiton eläkeläisjäsenmaksun hinnalla, joka on 10 /vuosi.) ILMOITUSHINNAT (valmis aineisto) 2/1 s /1 s /4 s /2 s /4 s /8 s. 250 PALSTAMILLIMETRI: 1 /palsta-mm PAINATUS Lappeenrannan Kirjapaino Oy Ratakatu 41, Lappeenranta telefax Toolilainen ilmestyy 4 kertaa vuodessa. ISSN x TOOLin PUHEENJOHTAJA Hannu Räsänen JÄRJESTÖSIHTEERI Tiina Sola-Jalli , TOIMISTOSIHTEERI Marita Saarela , TOOLILAISEN ILMESTYMIS- AIKATAULU VUONNA 2010 Aineistopäivä Ilmestyy Nro Nro Nro Nro Toimitus pidättää itsellään oikeuden muutoksiin. ETUKANSI: Hannu Räsänen TAKAKANSI: Hannu Räsänen 5 5

6 Hannu Räsänen Uudet työ- virkaehtosopimukset aktivoivat paikallista toimintaa ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujemme opetushenkilöstö jakautuu kolmelle sopimussektorille KT, PTY ja EK. Tämän kevään työ- ja virkaehtosopimukset poikkeavat melkoisesti työnantajan järjestäytymisvalinnan mukaan. Aiemmin solmittu Tehy-pöytäkirja vaikutti varsinkin KT- ja PTY-aloilla sopimusrakenteisiin. Nämä sopimukset eivät sisällä yleiskorotuksen muodossa jaettavia palkankorotuksia. Kevään palkankorotuserät ovat nimetty samapalkkaeräksi, perustuen oppilaitosmuodon opetushenkilöstön naisvaltaisuuteen. Toisaalta palkka-ankkuripuheet heijastuivat etenkin EK-sektorin neuvotteluihin. KT-ammattikorkeakoulut Osio D:n piiriin kuuluvan ammattikorkeakoulun opetushenkilöstön palkkoja korotettiin helmikuun alusta lähtien 0,73 %. Tämän lisäksi ammattikorkeakoulujen opetushenkilöstölle tulee tarjota mahdollisuus osallistua tuottavuushankkeeseen. Hankkeeseen osallistuneille maksetaan alkaen 0,7 % palkankorotus, mikäli hanke on toteutunut. Jos hankkeen tavoitteet eivät toteudu, jaetaan tuottavuushankeraha (0,7 %) virkaehtosopimuksen piiriin kuuluville henki- löille. Ammatti korkeakoulujen luottamusmiehet osallistuvat paikallisiin tuottavuushankeneuvotteluihin. PTY-ammattikorkeakoulut Palkkoja tarkistettiin alkaen järjestelyerällä, joka korotti vähimmäisperuspalkkoja, henkilökohtaisia peruspalkkoja ja tuntipalkkoja 0,73 %. Syksyllä on vuoden toinen palkankorotusajankohta. 0,68 % suuruinen paikallinen erä on käytettävissä palkkausjärjestelmän ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Jos erän käytöstä ei päästä paikallisesti yksimieliseen ratkaisuun, sen käytöstä päätetään keskustasolla. Laboratorio- ja harjoitteluinsinöörit saatiin ammattikorkeakouluja koskevan sopimuksen piiriin. Nämä työaikaja palkkausmääräykset tulevat voimaan Lehtorien ja yliopettajien osalta työnantajan tulee jatkossa ottaa huomioon työaikaa määrätessään työsopimuslain työn tarjoamisvelvollisuus (2 luvun 5 ). Alle 1600 tunnin vuosityöaikaan määrätylle tulee tarjota lisätyötä vapaana olevista sopivista tehtävistä. EKammattikorkeakoulut Yksivuotinen sopimus sisältää sekä yleiskorotuksen että järjestelyerän. Järjestelyerän sisältö määrittyy sopimusneuvottelujen myötä toukokuun aikana. Lisäksi ns. vanhoille EK-taloille (ei koske Jyväskylän, Kymenlaakson, eikä Vaasan ammattikorkeakoulua) ohjautuu kertaluonteinen ja pysyvä palkankorotuserä palkkaperintönä edelliseltä sopimuskaudelta. KT/OVTES PTYOTES EK/YOL TES Sopimuskausi Irtisanominen > > samapalkkaerä 0,73% samapalkkaerä 0,73 % labr. ja harj.ins. amk-sopimukseen yleiskorotus 0,6 %, järjestelyerä 0,6% tuloksellisuuserä 0,70 % paikallinen erä 0,68 % 2/2010 Toolilainen 6

7 Pasi Repo FT, Fysiikan lehtori Ammattikorkeakoulut panostavat menestykseen Insinöörikoulutuksen nykytilanne vaikuttaa paradoksaaliselta: tutkimusten perusteella näyttäisi yhtäältä siltä, että aloituspaikkojen lukumäärää ei voi radikaalisti kasvattaa eikä vähentää, ja toisaalta tutkimukset viittaavat siihen, että nykytasoisten uusien insinöörien määrä ja laatu eivät riitä Suomelle. Mitä vielä pitäisi tapahtua, jotta ammattikorkeakoulun johto ja OPM vakuuttuisivat riittämättömästä insinöörikoulutuksesta: jo nyt noin puolet aloittaneista opiskelijoista lopettaa kesken ja valmistuvistakin vain osa saa töitä? Onko opetushenkilöstö turhaan jatkuvasti huolissaan opetukseen käytetyistä euroista? Ovatko opetushenkilöstön ja ammattijohdon tavoitteet eriävät? Keinot ainakin ovat! Kuinka on mahdollista, että valvotussa yhteiskunnassa opetukseen tarkoitetut veronmaksajien rahat hupuloidaan hallinnointiin, ohjaukseen ja markkinointiin? Miten käy suomalaisen insinöörikoulutuksen, jos sama kehitys jatkuu? Miten vakuuttaa valtaa pitävät siitä, että huoli opetuksen ja oppimisen laadusta on yhteinen? Miten ammattikorkeakoulut takaavat tuottavansa suomalaisen teknologiateollisuuden tarpeisiin sopivia insinöörejä? Vastauksia kaivataan Pasi Repo Suomalainen insinöörikoulutus on joutunut valtakunnassa suurennuslasin alle. Seuraavassa hiukan syynäykseen johtanutta taustatietoa: opetusministeriön tilastojen mukaan vuonna 2005 Suomessa aloitti insinööriopintonsa 8285 nuorta, kun taas vain 4255 opiskelijaa sai itselleen neljän vuoden kuluttua startista eli vuonna 2009 insinöörin tutkinnon. Koulutuksen rahoittaja, elinkeinoelämä, koulutuksen ylläpitäjät, ammattijärjestöt, opettajat ja opiskelijat ovat vuoron perään esittäneet huolensa siitä, että valmistuvien määrä on vain vähän yli 51 % aloittaneista. Lisäksi vuosittain noin 600 valtakunnasta valmistuvista insinööreistä joutuu työttömyyskortistoon (tilanne syksyllä 2009/Akavaaka). Suomen vientiin perustuva hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee tulevaisuudessa osaavia insinöörejä. OPM:n laatimas- Toolilainen 2/2010 sa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (KESU ) ja sen tavoitteiden puolivälinarvioinnissa (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:34) arvioidaan vuosittaiseksi insinööritarpeeksi lähitulevaisuudessa seitsemisen tuhatta uutta insinööriä. Ero tänä päivänä työllistyvien ja jatkossa tarvittavien insinöörimäärien välillä on iso: *0,5 = 4850 insinööriä. Kun kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, on aiheellisesti kysyttävä: kuinka tähän tavoitteeseen on tarkoitus päästä? Uskallatko tuplata? Jos tilannetta katsotaan pelkästään läpäisyn ja työllistymisen valossa 8285 uuden insinööriopiskelijan sijaan tulisi vuosittain ottaa sisään uutta nuorta. Siis lähes tuplata. Aloituspaikat on viimeksi tuplattu yhdeksänkymmentäluvulla. Uskallatko tuplata uudestaan? Aloituspaikkojen tuplaaminen tässä tilanteessa eit- LKM tai henkilötyövuotta tämättä johtaisi entistä tehottomampaan ja edesvastuuttomampaan resurssien käyttöön. Nykytilanteessaan koulutusalamme potee pulaa motivoituneista ja matemaattisesti Sheet Kuvaaja 1: Tekniikan ja liikenteen opetushenkilöstön määrän kehitys tehtävittäin keskimäärin ammattikorkeakouluissa Punainen ruutu kertoo lehtorien kehityksen, sininen ruutu yliopettajien, vihreä kolmio päätoimisten tuntiopettajien ja rasti sivutoimiset henkilötyövuodet. 7

8 6000 Henkilöstö yhteensä/lkm tai htv lahjakkaista hakijoista, opetusryhmäkoot kasvavat, opintopistettä kohti käytettävä aika vähenee uhkaavasti, harjoittelun ohjauksesta tingitään, oppimisympäristöt jäävät ajastansa jälkeen, opetushenkilökunnan suhde muuhun henkilökuntaan pienenee lista on kaikessa totuudessaan karua luettavaa. Aloituspaikkojen hourupäiselle kasvattamiselle on olemassa toinenkin vaihtoehto: parannetaan merkittävästi opintojen läpäisyä. Tämän toteutuksen perään vannovat jo OPM ja ammattikorkeakoulujen johtokin. Säilyttämällä nykyisen tasoinen opiskelijamäärä, pitäisi keskeyttämisten määrä saada OPM:n tavoitteiden valossa vähenemään 51 prosentista 16 prosenttiin. Tavoitteeseen ei ammattikorkeakouluissakaan päästä vain lausumalla sitä ääneen tai kirjoittamalla julistuksia, vaan siihen on mahdollista päästä pitkäjänteisellä ja määrätietoisella työllä. Esimerkiksi vuonna 1990 insinööriopintonsa aloittaneista 3900:sta vain n keskeytti (E. Törmänen, 2000). Keskeyttäneitä oli tuona kullattuna aikana n. 26 % aloittaneista. Tietoa ja toivoa siis paremmasta on, vaikka tuostakin keskeytystasosta olisi vielä paljon parannettavaa jäljellä. Miten suomalaiset ammattikorkeakoulut aikovat tässä tilanteessa ja OPM:n tiukassa kaitsennassa varmistaa, että jatkossa insinöörikoulutukseen saapuva nuori ei keskeytä opintojaan? Kuinka amk:t toinen toisensa jälkeen visioivat parantavansa opintojen läpäisyä ja ydinosaamista samanaikaisesti? Miten ammattikorkeakoulut omalta osaltaan takaavat mahdollisuuksia suomalaiselle teollisuudelle menestyä? Entä miten ammattikorkeakoulut panostavat lähitulevaisuudessa Tekniikan ja liikenteen koulutuksen laatuun? Millä eväillä aloittavasta opiskelijasta tehdään matemaattisesti raudanluja insinööri (Onko vitsissä: Kumpi taipuu ennemmin - insinööri vai rautakanki? enää lainkaan todellisuuspohjaa?) nykyajan teollisuuden tarpeisiin? Vastauksia ja tekoja kaivataan edelleen Tosiasioiden valossa näyttäisi vahvasti siltä, että tähänastiset hallinnon operoimat opetuksen tehostamistoimet eivät ole tuottaneet toivottua tulosta. Tosiasioista on hyvä (huono) ponnistaa 1497, Kuvaaja 2: Tekniikan ja liikenteen opetushenkilöstön sekä hallintohenkilöstön lukumäärän keskimääräinen kehitys ( ). Punainen ruutu kertoo hallinnon omasta työvoimasta, vihreä kolmio hallinnon teettämästä ostotyöstä henkilötyövuosina ja sininen ruutu kertoo koko tekniikan opetushenkilöstön määrällisen kehityksen. Miltä tilastollisesti katsottuna ammattikorkeakoulujen tilanne ja toiminta keskimääräisesti näyttää? Fakta on, että olemme Suomessa tilanteessa, jossa insinöörimme eivät enää valmistu normiajassa (ks. Kuvaaja 3) eivätkä kelpaa teknologiateollisuudelle hommiin (600 valmistuu työttömäksi; Akavaaka, syksy 2009). Miten on voitu päätyä tällaiseen tilanteeseen? Mielestäni insinöörikoulutuksen ongelmia ei pidä paisutella, mutta ei niitä saisi vähätelläkään. Tosiasioita tulisi katsoa suoraan silmiin ja visiot rakentaa niiden perustalle. Ammattikorkeakoulut pääsevät juuri niin korkealle kuin niiden perustansa kestää. Perustaa ei luoda harhakuvilla ja -toiveilla, vaan se muodostuu aina faktoista. Haluan tässä lyhyesti osoittaa OPM:n tilastojen avulla miten ammattikorkeakoulut ovat keskimäärin tähän asti hoitaneet tehtäväänsä ja millaiselta perustalta ollaan muodostamassa uutta ammattikorkeakouluinsinööriä. OPM:n tilastot löytyvät osoitteesta: dad=portal&_ schema=portal tai Koulutus/ammattikorkeakoulutus/ tilastoja/?lang=fi. Käykääpä katsomassa siellä on jokaiselle jotain. Tilastoja löytyy vuodesta 1997 vuoteen 2009 riippuen tietohausta. Pääsääntöisesti olen käyttänyt tilastoja vuodesta 2000 vuoteen 2009, johon myös oma kokemukseni (vuodesta 1997-) insinöörikoulutuksesta vahvasti nojautuu. Monelta taholta tavoitteeksi on asetettu opettajaopiskelijasuhteen nostaminen nykyisestä 1:30:sta 1:10:een. Kehitys on ollut viime vuodet Tekniikan ja liikenteen koulutusalalla täysin päinvastaista, kuten Kuvaajat 1-3 osoittavat. Tekniikan ja liikenteen koulutusalan opetushenkilöstö on tarkasteluaikana keskimäärin vähentynyt n. 32 %. Samalla aikajaksolla insinööriopiskelijoiden kokonaismäärä on kasvanut n :sta 33000:een ja normiaikana valmistuvien määrä laskenut 27000:sta 25000:een. Vuonna 2009 keskimääräinen opettaja-opiskelija-suhde oli 0,045 = yksi opettaja 22 opiskelijaa kohti. Tavoitteeseen on siis vielä melkoisesti matkaa. OPM:n vuoden 2008 tilaston mukaan Tekniikassa ja liikenteessä on keskimäärin käytetty 8100 euroa opiskelijaa kohti. Tästä 4160 euroa on käytetty opetukseen. Mihin on ammattikorkeakouluissa hupuloitu 3900 euroa per opiskelija eli yhteensä n. 120 miljoonaa veroeuroa? Katsotaanpa hetki Kuvaajaa 2. Ammattikorkeakouluissa hallintohenkilöstön määrä on kasvanut 32 % samassa ajassa kun tekniikan opetushenkilöstön määrä on vähentynyt 32 %. Tämä tarkoittaa sitä, että ns. opettaja-hallintohenkilöstösuhde on muuttunut vuodesta 2000 vuoteen 2009 mennessä radikaalisti. Tilastojen mukaan se on tippunut 1,81:sta 1,18:aan eli n. 35 %. Siis vuonna 2000 kaikkien alojen opettajia oli lähes kaksi jokaista tukihenkilöä kohti. Nyt jokaista opettajaa kohti on keskimäärin yksi tukihenkilö. Euroiksi muutettuna (Kuvaaja 4) tämä on vielä karumpaa luettavaa: hallinnon henkilöstömenot ovat kasvaneet vuodesta 2002 vuoteen 2008 keskimäärin 3300 %, kun opetuksen, tutkimuksen ja kehityksen henkilöstömenot ovat kasvaneet 18,3 %. Hallinnon muut menot ovat kasvaneet n %, kun taas opetuksen, tutkimuksen ja kehityksen muut menot ovat tippuneet 21 %. Olisinpa vuonna 2000 sijoittanut tonnin ammattikorkeakoulujen hallintorahastoon - nyt olisin miljonääri. Mistä rahat paisuvaan hallintoon? Tarkastelujaksolla ammattikorkeakoulujen rahoitus ei kuitenkaan ole kasvanut samassa tahdissa. Vaikka OPM onkin pikkuhiljaa lisännyt ammattikorkeakouluille opiskelijasta maksettavaa rahaa, ovat sitä yhä kasvavassa vauhdissa ammattikorkeakoulut päättäneet käyttää muuhun kuin opetukseen. Jos vuonna insinööriopiskelijan opetukseen käytettiin keskimäärin 5500 euroa/opiskelija, niin vuonna 2008 samalle opiskelijamäärälle opetukseen käytettiin enää n euroa. Kuitenkin ammattikorkeakoulujen kokonaiskustannukset per insinööriopiskelija ovat kasvaneet 6500 eurosta aina sinne 8100 euroon. Muutosta on siis insinööriopetuksessa ja ammattikorkeissa tapahtunut. Tilastot tukevat näkemystä siitä, että ammattikorkeakoulut ovat systemaattisesti lähteneet muren- 8 2/2010 Toolilainen

9 Kuvaaja 3: Opiskelijoiden lukumäärä Tekniikassa ja liikenteessä. Kuvaaja 4: Ammattikorkeakoulun hallinnon henkilöstömenojen ja muiden menojen keskimääräinen kehitys vuosina Kasvua henkilöstömenoissa on 3300 % ja muissa menoissa yhteensä 1500 % Normaaliajalla Lkm tamaan ydintehtäväänsä opetusta hallinnoinnin, ohjauksen ja markkinoinnin ehdoilla. Eikä tällaiselle toiminnalle ja kehitykselle ole näkyvissä muutosta lähivuosina. Ammattikorkeakoulujen rakenteet kehittyvät edelleen ja opetusta tehostetaan entisestään, jotta hallinto voi jatkaa kasvuaan. Suoraviivaisesti ajateltuna näyttäisi siis siltä, että vuodesta 1992 tuplaamalla aloituspaikat, vähentämällä opetushenkilöstöä ja paisuttamalla hallintoa on myös tuplattu keskeytysprosentti. Näin Suomessa ammattikorkeakoulut panostavat menestykseen, eivät laadukkaaseen opetukseen. Viimeistään nyt olisi pystyttävä määrittelemään opetuksen laatu kaikkia sidosryhmiä tyydyttävällä tavalla, mutta ennen kaikkea valmistuvan insinöörin laatutason kannalta. Nyt on kokemuksen kautta nähty, että opetuksen laatua ei pidä määritellä, hallinnoida ja ohjata vain taloudellis-tuotannollisesta näkökulmasta. Silti ammattikorkeakoulujen sopimuskauden OPM:n tuloksellisuusrahoituksen palkitsemiskriteerit ja tuloksellisuusmittaristo selkeästi ohjaavat ammattikorkeakouluja yhä tiukemmin tehostamaan opintoja ja parantamaan korkeakoulujen sisäistä tuottavuutta (mittarit C1 ja C2). Jos entisestään opetuksessa tarjolla ollutta niukkuutta vielä leikataan, niin kuinka käy tavoitteena olevien läpäisyn ja työllistymisen kanssa? Samaan hengenvetoon on kysyttävä, mihin ammattikorkeakoulut mahdollisesti käyttäisivät opetuksesta leikatut tuotot? Hallinnointiin, ohjaukseen ja Yhteensä Lkm markkinointiin, jos minulta kysytään. Yhteisellä asialla Opetuksen ja oppimisen laatu olisi määriteltävä yhdessä ja laadusta tulisi saada mahdollisimman kokonaisvaltainen näkemys. Täällä hetkellä opetuksen laatua toteutetaan vain ammattikorkeakoulun johdon ja OPM:n näkemysten perusteella. Mielestäni ammattikorkeakouluilla ei siihen ole enää varaa. Ammattikorkeakouluista on tulossa ammattikoreita, joissa koulu-sanan merkitys ja sisältö on häivytetty ja uudistettu tehokkaasti, mutta ei niin ansiokkaasti. Tekniikan opettajat, kuten Esa Häkkinen (Toolilainen 4/2009) ja Sampsa Kupari (Toolilainen 1/2010), ovat ansiokkaasti tuoneet esille sen, että keskieurooppalaisen koulutuksen tason saavuttamiseksi, tulisi ammattikorkeakouluissa opettajakohtainen lähituntien määrä vuodessa pitää alle 375 tunnin ja taata opettajille mahdollisuudet kehittää substanssiosaamista ja opetusmenetelmiä, niin että 1600 h työvaatimus tulisi hoidettua laadukkaasti. 375 tunnin katto vastaa hyvin keskimääräistä käsitystä keskieurooppalaisen kollegan opetustyön katosta. Tähän kattoon on mahdollista päästä nykyisen rahoituksen turvin rekrytoimalla ammattikorkeakouluihin riittävästi uutta opetushenkilöstöä. Pelkästään opettaja-opiskelijasuhteen nostaminen tavoitetasolle tarkoittaisi nykytilanteeseen keskimäärin Tekniikan ja liikenteen koulutusalalle yhteensä n uutta rekrytointia. Ammattikorkeakouluissa on kiinnitettävä entistä enemmän huomioita uusien henkilöiden rekrytointeihin. Mikäli opettaja-opiskelijasuhdetta on tarkoitus tavoitteellisesti parantaa, on ammattikorkeakouluihin saatava osaavia opettajia. Rekrytoinnit olisi toteutettava painokkaasti opetusnäkökulma edellä. T&K- ja KV-osaaminen tulee ammattikorkeakouluihin hyvien opettajavalintojen kautta. Nythän opettajan osallistuminen muuhun kuin opettamiseen on tehty lähes mahdottomaksi. Nykyisillä opetuskuormilla ei opettajalla ole mahdollisuutta tehdä tutkimusta ja kehitystä saatikka käydä esittelemässä työn tuloksia. Nyt viimeistään olisi korkea aika vähintäänkin tuplata opetushenkilöstön määrä. Opetushenkilöstön määrän nosto tavoitetasolle on mahdollista tehdä ilman OPM:n rahoituksen lisäystä suuntaamalla nykyiset rahat suoraan opetukseen ei opetuksen hallintoon, ohjaukseen ja markkinointiin. OPM:n rahoitus olisi kuitenkin syytä säilyttää vähintäänkin nykyisellä tasolla, jotta ammattikorkeakoulujen rahat riittäisivät jatkossa uusien opettajien palkkaamiseen. Tavoitteista toimeen: 375 opetustyötunnin katon ja 1:10 opettaja-opiskelijasuhteen saavuttaminen kulkevat käsikädessä. Opetuksen laatu ja insinööriopintojen läpäisy sekä työllistyminen kulkevat yhdessä. Väitän, että 375 h opetuskatto ja opetuksen laatu kytkeytyvät vahvasti toisiinsa. Tällöin 375 h katolla saavutettaisiin entistä parempia tuloksia sekä opintojen läpäisyssä että työllistymisessä. Opettajille taatut mahdollisuudet kehittyä takaavat menestystä t&k:ssa jopa kansainvälisesti. Siellä missä syntyy huippuinsinöörejä, ei ole pulaa hakijoista eikä motivoituneista opiskelijoistakaan: nykyisenkaltaista mammuttimarkkinointia ja ohjauksen ohjauksen ohjausta ei enää tarvittaisi. Tämän jalkauttamisessa avainasemassa ovat yhteinen näky laadukkaasta opetuksesta, resurssien uudelleenohjaaminen ammattikorkeakoulujen ydintoimintaan, uudet rekrytoinnit ja opetushenkilöstön vuosittainen työajan suunnittelu. Olisitko sinä valmis tekemään töitä 1600 h uudessa ammattikorkeakoulukulttuurissa? Opetushenkilöstö on koko ammattikorkeakoulun yhteisellä asialla - opetuksen laadukkuus huolettaa - ei työnteko. Ammattikorkeakoulun johdon ja sen opetushenkilöstön tulisi pikaisesti päästä yhteisymmärrykseen opetuksen laadusta ja aloittaa yhdessä tekemään entistä kykenevämpiä ja houkuttelevampia insinöörejä. Haluan uskoa, että tosiasiat tunnustamalla ja kaikki sidosryhmät huomioivalla yhteistyöllä Tekniikan ja liikenteen keskeyttämisprosentti on mahdollista tiputtaa muutamassa vuodessa tavoitetasolle. Se vaatii ammattikorkeakouluilta määrätietoista työtä ja keskittymistä kaikkein oleellisempaan. Uskon, että kaikki muu tulee sen mukana. Se AMK, joka uskaltaa ensimmäisenä ryhtyä tähän, on varmasti pian Suomen paras ammattikorkeakoulu eikä ainoastaan Suomen paras. Toolilainen 2/2010 9

10 Anna-Maija Pietilä TOOL ry:n Kuopion puheenjohtaja TOOL ry:n jäseniä Lujatalo Oy:n vieraana. TOOL-toimintaa Kuopiossa TOOL Kuopio ry sai kunnian aloittaa paikallisyhdistyksistä eri puolella Suomea kertovan juttusarjan. Juttusarjan tavoitteena on tutustua eri paikallisyhdistysten toimintaan ja kuulumisiin, ja näin saada mahdollisesti uusia toimintaideoita. Kuopiossa TOOLin paikallisyhdistyksen toiminta on varsin perinteistä. Jäseniä meillä on vajaa viisikymmentä, ja jäsenistö on keski-iältään parhaassa iässään. Kaikkia TOOLin jäsenyys ei kiinnosta, ja syitä siihen ovat mm. tyytyväisyys omaan insinööriliittoon tai oman ammattiyhdistyksen kautta saataviin ammattilehtiin. Kuitenkin tosiasia on, että TOOL on ainoa ammattijärjestö, joka pitää insinöörikouluttajien puolta ja vie heidän asioitaan eteenpäin. Kuopiossa paikallisyhdistyksen toimintaa järjestää kuusihenkinen hallitus, johon kuuluu myös TOOLin entinen puheenjohtaja, Esko Pöllänen. Esko siirtyi vuoden 2009 alusta sähkö- ja tietotekniikka-alan koulutus- ja kehittämispäälliköksi. Kysyessäni Eskolta, mitä hän kaipaa eniten TOOLin puheenjohtaja-ajaltaan, hän mainitsi verkostot ja yhteydenpidon insinöörikouluttajiin. Koulutus- ja kehittämispäällikkönä hänen tehtäviinsä kuuluu tulevaisuuden visiointi, ja hänen mukaansa tulevaisuuden tehtäviä ovat erityisesti insinöörikoulutuksen rakenteellinen ja sisällöllinen kehittäminen sekä profiloituminen. Erityishaasteina hän näkee globaalin kilpailukyvyn säilyttämisen, palveluliiketoiminnan merkityksen kasvun ja tuotannon siirtymisen pois Suomesta. Paikallisyhdistysten tulisi Eskon mielestä olla aktiivisia ja ottaa kantaa koulutuspolitiikkaan, insinöörikoulutuksen kehittämiseen ja oppilaitoksen kehittämiseen sekä huolehtia yleisen vireystilan ylläpidosta ja kehittämisestä. TOOL Kuopio ry:n toiminnassa on kaksi puolta: edunvalvonta ja työyhteisön yhteisöllisyyden edistäminen. Edunvalvontaan liittyen järjestimme viime syksynä TeKunkyselytunnin, jossa aiheena olivat TAS ja TVA. Etukäteen jätettyihin kysymyksiin oli vastaamassa tekniikan ja ympäristöalan osaamisaluejohtaja, Kari Lehtomäki. 10 2/2010 Toolilainen

11 Jatkossa TOOL Kuopio ry:n hallituksen edustajilla on tarkoitus tavata osaamisaluejohtajaa säännöllisesti ja keskustella hänen kanssaan jäsenistöä kiinnostavista kysymyksistä. Tämän kevään keskeinen edunvalvontaan liittyvä aihe on alueellinen järjestäytyminen. Eri puolella Suomea on perustettu työantajakohtaisia yhdistyksiä alueyhdistysten yhteyteen, ja suunnitteluprosessi on aloitettu myös Kuopiossa. Esko Pöllänen kannattaa lämpimästi työnantajakohtaisten paikallisyhdistysten perustamista, sillä hänen mukaansa paikallinen yhdistys on luonteva neuvottelukumppani, ja tällöin myös paikallinen asiantuntemus korostuu. Työyhteisön yhteisöllisyyden vaaliminen on tärkeää työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen kannalta. Se myös osaltaan edesauttaa joustavaa yhteistyötä työasioissa. TOOL Kuopio ry on järjestänyt saunailtoja kolme kertaa vuodessa, ja syyssaunaan on kutsuttu mukaan jo eläkkeellä olevia TOOLin jäseniä. Usein saunailtaan on voitu yhdistää yritysvierailu, kuten esimerkiksi viime jouluna, jolloin saimme kutsun Lujatalo Oy:n vieraiksi. Teollisuusvierailut ovat kuuluneet ohjelmaan toukokuussa, ja nämä vierailut ovat olleet mm. yleisaineiden opettajille tervetullut tilaisuus tutustua insinööriopiskelijoiden tuleviin työpaikkoihin. Tämän kevään vierailukohde on Talvivaaran kaivos Sotkamossa. Teatterivierailut eri puolella Suomea ovat muodostuneet perinteeksi, tosin viime aikoina vierailukohteiksi on valittu musikaaleja: Chicago, Queen ja Vuonna -85 remix. Tänä keväänä kokeilemme myös ex temporetapahtumia, jotka eivät vaadi ennakkoilmoittautumisia ja isoja järjestelyjä. Ex temporetilaisuuksien aiheet voivat olla mitä tahansa maan ja taivaan väliltä. Ensimmäinen tilaisuus on valokuvailta, jossa opettajakuntaamme kuuluvat taitavat valokuvaajat, Jorma Ikonen ja Vesa Vauhkonen, esittelevät tuotantoaan ja kertovat valokuvaamisen nikseistä. Toiminnan rahoituksessa on ollut hyvänä lisänä kahvileivän myynnistä saatavat tulot, ja tiukkenevia taloudellisia aikoja ennakoidessamme järjestimme ennen joulua ideakilpailun erilaisista tempauksista, joiden avulla voisimme rahoittaa toimintaamme. Hyvät ideat laitettiin muistiin pahan päivän varalle. Ulkomaanmatkoja olemme yrittäneet järjestää joitakin kertoja, mutta tarvittavaa osallistujamäärää on ollut vaikea saada kokoon. Useat lehdet järjestävät lukijamatkoja, joten voisiko Toolilainen-lehti edistää toolilaisten yhteistoimintaa järjestämällä lehden lukijamatkoja omakustannushintaan? Matkastahan voisi tehdä osittain opintomatkan sisällyttämällä siihen TOOLin jäseniä kiinnostavia tutustumiskohteita, ja seuraavan Toolilaisen sivuilla olisi sitten muhkea kuvaraportti matkasta! Toivottavasti tämä paikallisyhdistysraportti ei jää juttusarjansa viimeiseksi, vaan innostutte kertomaan oman paikkakuntanne kuulumisia. SFS edu.fi Standarditietoa opiskeluun ja opetukseen Uudesta oppilaitosportaalista saat luotettavaa tietoa standardisoinnista ja standardeista opiskelun ja opetuksen tueksi. SFSedu tarjoaa yhden osoitteen, johon ovat koottuna kaikki standardisointialueet luentoaineistoja materiaaleja itseopiskeluun ja harjoitustöihin oppilaitostilaisuudet tiedot standardijulkaisuista. Klikkaa ja pääset standardeja koskevan tiedon lähteille! Verkkosivuston ovat tehneet SFS ja sen toimialayhteisöt. SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY Malminkatu 34, PL 130, Helsinki Puh (myynti), faksi Internet sähköposti Toolilainen 2/

12 Kauko Kallio Hämeenlinnan INSSI-foorumi Hämeenlinnan maaliskuun kolmas viikko antoi uutta uskoa suomalaisen insinööriosaamisen ylivoimaisuuteen. Yli 350 kouluttajaa yhdessä paikassa keskustelemassa ja kehittämässä koulutuksen muotoja ja sisältöjä oli niin uskomaton näky, että siinä unohtuivat yhdellä jos toisellakin maailman matalasuhdanteet ja yritysten masentavat tulosnäkymät. Joukkovoima ja innostus olivat käsin kosketeltavaa kiisseliä koko kahden päivän ajan. Tällaiselle vuosikymmenien saatossa kelottuneelle veteraanille oli erityisen mieluisaa nähdä joukon nuortuneen merkittävästi muutaman viimeisen vuoden kuluessa. Se merkitsee sitä, että luutuneet kannat ja käytänteet saavat kyytiä tulevina vuosina suomalaisessa insinöörikoulutuksessa. Ja eläkevuosien alkamisen siirtyessä tasaisen varmasti eteenpäin noita luutumia onkin syytä sulatella, jotta selviäisimme kunnialla kiihtyvästi muuttuvan opetusteknologian ja monimuotoistuvan pedagogiikan maailmassa. Toivoa vain sopii, että kokeneempien kouluttajien kyky siirtää omaa, vuosikymmenien aikana karttunutta osaamista ja näkemystä hallitaan. Nuoren polven ja kokeneen kaartin oikea yhdistelmä yhdistettynä näin intensiiviseen oppimisen himoon tuottaa varmuudella juuri niitä insinöörejä, joita me tarvitsemme aivan uudenlaisessa ympäristössä. Upeita oivalluksia, erilaisia toteutuksia Foorumin sisällön runko oli rakennettu lähes sadan hyvän opetus- ja oppimiskäytännön kuvauksen esittelyn pohjalle. Kuvauksien sisällöt kattoivat käytännössä kaikki Suomen tekniikan opetuksen aihealueet. Jos kaikki esitykset olisi hoidettu peräkkäin samassa salissa, istuisimme varmaan vieläkin niitä kuuntelemassa ja niistä keskustelemassa. Käytännön syistä esitykset oli siis jaettu useiksi rinnakkaisfoorumeiksi aihealueiden perusteella. Niinpä itse kunkin oli mahdollista 12 2/2010 Toolilainen

13 kokea livenä vain pieni osa mainioista oivalluksista. Onneksi sähköinen tiedon maailma antaa mahdollisuuden paikata paitsioon jääneiden luentojen osalta foorumin antia, tosin vain kirjoitettuina dokumentteina. Ne ovat painetussa muodossa foorumin alla julkaistussa kirjassa Insinöörikoulutuksen uusi maailma II ja INSSIN verkkosivuilta luettavissa. Kehitys ei synny kertalaakista Se, mitä erilaisissa uusissa käytänteissä kerrottiin ja miten kuhunkin tapaan toimia oli päädytty, tarvitsisi tilaa vähintään yhden lehtemme vuosikerran. Senpä takia esitysten reposteleminen tämän jutun yhteydessä jää pakosta vähemmälle. Toisaalla tässäkin lehdessä on jotakin täydentävää foorumin huippuhetkistä ja mahdollisuuksien mukaan palaamme aiheeseen vielä tulevissa Toolilaisen numeroissa. Kuten jokainen meistä tietää ja on tuntenut kantapään kautta, opetuksen kehittäminen on asia, joka ei vanhene muutamassa kuukaudessa tai edes muutamassa vuodessa. Tuskin meistä kukaan pystyy ottamaan käyttöönsä foorumin uusista oivalluksista kovinkaan suurta osaa heti tulevan syksyn opetukseen. Purtavaa riittänee vielä toisellekin lukuvuodelle ja lukuelämyksiä tarvitaan näin ollen vielä useita kertoja syksyn tullen ja tulevan talven lumikinosten kasvaessa. Hyvä keitos syntyy ideoiden ja kannustavan resurssoinnin yhteistyönä Jos opettajien innostus erilaisiin opetusmenetelmiin ja sisältöjen uusiin kuvioihin oli innostunut, niin yhtä suurta innovatiivisuutta odottaisin opetuksen ja oppilaitosten kehittäjien taholta. Tarkoitan täl- Toolilainen 2/2010 lä sellaisia innovaatioihmeitä, joilla juuri sen itsensä eli opetuksen tarvitsemia resursseja pyrittäisiin tukemaan ja mielellään niitä jopa lisäämään. Viime vuosina suunta on jostakin syystä ohjannut keskusteluja ja kehityksen suuntia vähän toisille raiteille. Isoja ilon hihkaisuja on saatettu ilmoille, kun joku luova opetusmenetelmä tai työkalu on lanseerattu markkinoille. Vielä suurempia onnen purkauksia ovat synnyttäneet päätökset rantauttaa koko yliopisto- ja korkeakoulusektorille laajamittainen laatuprosessi, jolla uskotaan tehtävän enemmän kuin ihmeitä. Samaan hengenvetoon on saatettu ilmoille syviä tyytyväisyyden röyhtäisyjä, joiden tuloksena on todettu uusien työmenetelmien ja projektien selvästi helpottavan ja nopeuttavan opetustyötä ja näin ollen varsinaisen opetuksen tuntiresurssin määrää on katsottu voitavan viilata ohkaisemmaksi. Toivon koko sydämestäni, että Hämeenlinnan foorumin antia ei lueta tällaisilla silmälaseilla, vaan huomataan, että insinöörikouluttajat haluavat aivan tosissaan kehittää opetuksen laatua ja saattaa valmiiksi entistä osaavampia insinöörejä yhteiskuntamme ja kansalaistemme hyvinvoinnin turvaamiseksi. Ja sen perusteella opetushallituksen toimenpiteillä ja oppilaitoksien strategioiden perusteella toivottavasti resurssoidaan opetustyötä siten, että tällaisen yhteisponnistuksen tuloksien jalkauttamiseen ohjataan ainakin pikkuisen lisää pätäkkää. Kauko Kallio Insinööriopetuksen parhaat käytänteet palkittiin foorumissa Työelämän ja opiskelijoiden edustajat palkitsivat seitsemän ammattikorkeakoulujen insinööriopetuksesta vastaavaa tiimiä opetuksen hyvistä käytänteistä. Palkinnot menivät Oulun seudun, Seinäjoen, Tampereen, Turun ja Vaasan ammattikorkeakouluihin. Palkitut käytänteet ja tiimit ovat: 1. Education Support Centre (ESCfi) -oppimisympäristö, Turun ammattikorkeakoulu, Degree Programme in Information Technology ja Kirjasto- ja Tietopalvelun koulutusohjelmat 2. Hyppy tuntemattomaan -ongelmanratkaisun käyttäminen ja yritysyhteistyö tekstiilien testauksen opetuksessa, Tampereen ammattikorkeakoulu, Tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelma 3. Projektipaja-koulutusmalli ja yritysyhteistyö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Tekniikan yksikkö 4. Kylmätekniikka 2-kurssin opetusmenetelmä, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Talotekniikan koulutusohjelma 5. Lukiseteli-tukiseteli - käytänne, Tampereen amk, Opinto-ohjaajat 6. Matematiikan ja laskennallisten ammattiaineiden opetuksen synkronisointi ja yhteensovittaminen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Rakennustekniikan koulutusohjelma 7. VirtuaaliAnkka: Virtuaalista insinöörimatematiikkaa-opetusmenetelmä, Vaasan ammattikorkeakoulu, Tekniikan ja liikenteen yksikkö 13

14 Juha Räty Oamk Raahe IT-parkki on meidän oma yritys Oulun seudun ammattikorkeakoulun Raahen tekniikan ja talouden kampuksella on havaittu, että opiskelijat muuttuvat ihmeellisen omatoimisiksi omassa yrityksessään. Osuuskunta IT-parkin toimintaidea esiteltiin Hämeenlinnassa 17. ja pidetyssä INSSIhankkeen Insinöörikoulutuksen foorumi seminaarissa. IT-parkki, eli insinööri- ja tradenomiparkki, on yritys, jonka perustajina ovat opettajien ja opiskelijoiden paikalliset järjestöt. IT-parkin päämääränä on paitsi varmistaa opiskelijoiden tutkintoon kuuluva harjoittelu ja auttaa opintoja taloudellisesti myös taata valmistumisen jälkeen työelämän palvelukseen siirtyville opiskelijoille riittävät kyvyt ja kokemukset oikeista töistä. Yrityksen perustaminen oli luonnollinen askel Raahen kampuksen vuosikymmenien perinteille maksullisessa palvelutoiminnassa; aiempia palvelumuotoja ovat olleet Ohjelmistopankki, EMCmittaukset, piirilevykaiverrus, PC-ongelmissa kansalaisia avustava Tietotekniikkatori ja ATK-peruskoulutus vanhemmille ikäluokille. IT-parkin toiminta käynnistyi vuonna 2003, jolloin päätavoitteiksi asetettiin opiskelijoiden suorat kontaktit yrityselämään ja harjoittelupaikkojen turvaaminen valmistumisvaiheessa oleville. Hei me ohjataan itse Toiminnan yhtenä peruskivenä on harjoittelijoiden välinen yhteistyö, joka mahdollistaa erittäin kustannustehokkaan rakenteen. Opiskelijat opastavat toisiaan omien vahvuuksiensa mukaisesti, eikä parkin vakinaiselle vetäjälle tarvitse kertoakaan pienistä pulmatilanteista. Tämä on saavutettu sillä, että osa harjoittelijoista on ns. kokeneempaa kaartia, joka on ollut parkin palveluksessa jo pitempään; he toimivat työnjohtajina nuoremmille harjoittelijoille mestarikisälli -periaatteella. Toiminnan koordinoijan päätehtäväksi jää toiminnan sujuvuuden varmistaminen. Harjoittelujakso kestää muutamasta viikosta jopa useaan vuoteen, joko päätoimisena tai muun opiskelun ohessa. Oamkin laboratorio-/harjoitteluinsinööri tukee IT-parkin toimintaa, ja kampuksen opettajia hyödynnetään konsultteina tarpeen mukaan. Näin parkin myöntämien opintopisteiden hinta oppilaitokselle on saatu erittäin edulliseksi ja samalla on turvattu tutkintoon vaadittava harjoittelu opiskelijoille. Yksi kenties tärkeimmistä parkin anneista opiskelijoille on oven avaaminen yritysmaailmaan, ja osa IT-parkin harjoittelijoista työllistyykin valmistuttuaan toimeksiantajayrityksiin. Toimintatapoja kehitetään jatkuvasti toimeksiantojen sisällön ja harjoittelijoiden taitojen antamissa puitteissa. Tätä me teemme IT-parkki palvelee suuria ja pieniä yrityksiä, yksityisiä asiakkaita ja julkisyhteisöjä kuten esimerkiksi ammattikorkeakoulua. Toimeksiannoista 80 % tulee kampuksen ulkopuolelta. Tietoteknisten projektien lisäksi IT-parkki toimii mm. raken- nusalalla: Syksyn 2009 aikana paikallisen rakennusyrityksen projektissa työskenteli 31 opiskelijaa, joille kertyi yhteensä tuhansia työtunteja. Kyseisen projektin opiskelijoista suurin osa oli ulkomaalaisia, ja työvuorojen työnjohtokin hoidettiin harjoittelijoiden toimesta. IT-parkki myy myös koulutuspalveluja. Vuoden 2009 aikana järjestettiin useita tietokoneen käytön perus- ja jatkokursseja työttömille työnhakijoille yhteistyössä ulkopuolisen yrityksen ja työvoimatoimiston kanssa. Harjoittelijat suunnittelivat ja toteuttivat kaksi viikkoa kestävät täysipäiväiset koulutukset täysin itsenäisesti. Vastaavia koulutuksia on järjestetty myös eläkeläisjärjestöille. Näissä ja muissa vastaavissa projekteissa harjoitteluinsinööri yhdessä innokkaiden opettajien kanssa katsastaa vain ennakkosuunnitelmat ja -materiaalit sekä esimerkiksi työturvallisuuteen liittyvät seikat. Lisäksi he toimivat tarvittaessa asiantuntijapankkina. Siksi me ollaan niin hyviä Osuuskunnan toiminnan valtteina ovat pienimuotoiset tietotekniikan palvelut, joita suuremmat yritykset eivät yleensä pysty tarjoamaan kohtuullisilla hinnoilla, kuten esimerkiksi Internet-sivujen toteutus, digitaalisen materiaalin käsittely ja äänen/videon editointipalvelut. IT-parkin etuna on helppous: asiakas maksaa ainoastaan palvelusta, ja osuuskunta huolehtii työnantajavelvoitteista. Suuryrityspuolella esimerkiksi Metso Oyj:n kanssa on tehty pitkäjänteistä yhteistyötä paperikoneiden telojen mittausjärjestelmän kehittämisessä. Kehitystyöhön on liittynyt elektroniikkaa, ohjelmointia, mekaniikkaa ja patentointia. Projekteja on toteutettu osittain opinnäytetöinä, joista yksi palkittiin ammattikorkeakoulujen valtakunnallisessa opinnäytetyökilpailussa keväällä I nsinöörikoulutuksen foorumi 2010:ssä IT-parkin toimintaa esittelivät Jaakko Simomaa ja Juha Räty Oulun seudun ammattikorkeakoulun Raahen tekniikan ja talouden kampukselta. Esityksensä lopuksi he korostivat, että toiminnan koko rahallinen tuotto ohjataan harjoittelijoille. Hauskat hetket välittömässä ilmapiirissä ovatkin sitten oma lukunsa niitä on kertynyt runsaasti niin asiakkaille, opiskelijoille kuin IT-parkkia tukeneelle henkilöstöllekin. 2/2010 Toolilainen 14

15 toimiittäin...merja SIMONEN al Forest Anna-Liisa Myllysen johtaman kokoustamisen lisäksi tutustuttiin Metsähallituksen ensi talven leimikoihin n alueella, jotka ovat isen oton. at korjuuyrittäjät ja heille on sittää IT-parkissa tehdään oikeita töitä positiivisella ilmeellä. paikallisten asukkaiden tarpeiden mm porotalouden huomioimiseen metsäntalouden suunnittelussa. Eliane Anjos ta kiinnosti erityisesti Metsähallituksen menetelmät kokoamassa poroja yhteen. Brasiliassa plantaasiemme yritysvastuuasioita ratkovaa s simme poromie- hiä, jotka olivat a m aidoilla ja tapa- myös poroerotus- maapuissa viihty- vät käävät. Vierailimme j oimihenositiivisen astossa käytuntuivarmuutkohteiden rajauksiin. ita puunkorhenkilöstön Suomen puunhankinta toimi tilaisuuden isäntänä. nähdä kuuluisia uhanalaisia kääpiä, joihin järjestöt usein vetoavat halutessaan alueen suojeluun. Talousmetsässä kääpien ympärille oli merkattu suoja-alue, joka turvaa usein Stora Enson puunhankinnan ympäristövastaavat eli GFET* kokoontuu muutaman kerran vuodessa päivittämään ympäristöhaasteitamme. Tällä kertaa nnön kuiden esikohsia, joka rjestöjen rat- vierailu Ympäristövastaavat Lapissa taan ja puustoltaan. Erityisesti oli kiinnostavaa Toolilainen 2/

16 Kauko Kallio Sissin jäljillä Elisabeth Amalie Eugenie elää edelleen itävaltalaisten mielissä ja muistoissa. Tämä nuori keisarinna sai kansan varauksettoman suosion ja tietenkin vähän varttuneemman keisaripuolisonsa, Franz Josefin, kaiketi ihan sekaisin. Niinpä Sissiä, kuten häntä yleisesti kutsuttiin, hemmoteltiin vähän joka taholta. Muistona meille on Wienissä nähtävänä useita erilaisia kohteita, joissa Sissi elää ja vaikuttaa vieläkin. Oman leimansa hän on jättänyt niin Schönbrunnin muhkeaan palatsiympäristöön kuin Hofburgin linnaan ja sen moniin eri kohteisiin. Jostakin syystä suurimman vaikutuksen allekirjoittaneeseen on tehnyt Hofburgin linnassa sijaitseva Sissin kahvi- ja ruokailukalustoja käsittävä kokonaisuus. Ei ole Sis- siltä loppuneet astiat juhlapäivällisiltä eikä iltakahveilta. Niitä on tullut ikkunoista ja ovista erilaisina lahjoina eri puolilta maailmaa. Ei sovi olla tämän museon intendentillä kahvikuppineuroosia! Suosittelen lämpimästi vierailua kuppimaailmassa, kun seuraavan kerran poikkeatte Wieniin. Tottakai Wienissä voi katsella Lipizzan valkoisia hevosia, kuunnella aina uudestaan toistuvia Mozart-konsertteja, risteillä Tonavalla, tutkiskella Edam-juuston omaista modernia kirkkorakentamista ja katsella vaikkapa Gustav Klimtin kuuluisaa der Kuss-maalausta. Kaikkien näiden kunniaksi: eine Melange und Apfelstrudel, bitte. 16 2/2010 Toolilainen

17 Toolilainen 2/

18 Antero Putkiranta Yliopettaja Metropolia ammattikoreakoulu Luova laiskuus pelastaa Itämeren? Olen jo vuosia purjehtinut Itämerellä. Kunto on huonontunut - niin minun kuin Itämerenkin. En tiedä kumman nopeammin, mutta tiedän sen kumpi vielä voidaan pelastaa. Omaa vanhenemistani en voi estää, mutta sen oireita voin lieventää. Itämeren tila voidaan kuitenkin pysyvästi parantaa. Omalta osaltani voin auttaa Itämerta jopa olemalla laiska luovasti laiska (ja se taitaa helpottaa itseänikin). It ä m e r i - h u i p p u k o k o u s (Baltic Sea Action Summit BSAS kokosi Helsinkiin Finlandia-taloon kaikki Itämeren valuma-alueen poliittiset johtajat ja paljon yksityisiä yrityksiä sekä muita organisaatioita. Mukana olivat mm. Ruotsin kuningas Carl XVI Gustaf sekä Venäjän pääministeri Vladimir Putin. Suomea tilaisuudessa edustivat tasavallan presidentti Tarja Halonen sekä pääministeri Matti Vanhanen. Itämeri -hankkeen takana on Cargotecin Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin, joka on ollut perustamassa Baltic Sea Action Groupia (BSAG - Hankkeen tavoitteena on konkreettisella tasolla tuottaa toimenpiteitä, jotka osaltaan auttavat parantamaan Itämeren tilaa. Ilkka Herlin joukkoineen oli edeltävän puolen vuoden aikana käynyt markkinoimassa tilaisuutta eri puolella Itämerta ja hakenut konkreettisia sitoumuksia eri organisaatioilta. Myös Metropolia AMK:n sitoomus sisältyi huippukokousasiakirjoihin. Metropolia AMK:n mukaantulo käynnistyi kuunnellessani Suomen Pietarin konsulaatissa Ilkka Herlinin esitystä ja vakuutuin asiasta. Pitkän lomapurjehduskokemuksen omaavana olen nähnyt ja kokenut Itämeren tilan huononemisen vuosi vuodelta. Tekojen aika I tämeri-kokouksessa maiden päämiehet puhuivat lyhyesti ja antoivat hallitustensa sitoumuksia, jotka osittain olivat erittäinkin konkreettisia ja osa 18 2/2010 Toolilainen

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRIKOULUTUKSEN HISTORIAA SUOMESSA Insinöörikoulutusta 100 v Suomessa 41 vuotta Raahessa, kampuksen historiaa INSINÖÖRI

Lisätiedot

Suomi vuonna 2030. Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013. Hannu Saarikangas

Suomi vuonna 2030. Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013. Hannu Saarikangas Suomi vuonna 2030 Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013 Hannu Saarikangas Liiton koulutuspolitiikka Toinen liiton edunvalvonnan painopisteistä Hyvä koulutus edellytys työllistymiselle

Lisätiedot

HYVÄ OPPIMISPROSESSI Foorumin ja haastattelujen johtopäätökset

HYVÄ OPPIMISPROSESSI Foorumin ja haastattelujen johtopäätökset HYVÄ OPPIMISPROSESSI Foorumin ja haastattelujen johtopäätökset 19.1.2011 Janne Roslöf janne.roslof@turkuamk.fi INSSI hanke OPPIMISPROSESSIN KEHITTÄMISRYHMÄ Ydinryhmässä 14 jäsentä eri ammattikorkeakouluista

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Seminaari IT-hallinnan parhaista käytännöistä 21.3.2012

Seminaari IT-hallinnan parhaista käytännöistä 21.3.2012 08.03.2012 Uutiskirjeen sisältö Seminaari IT-hallinnan parhaista käytännöistä 21.3.2012 Tervetuloa kuulemaan asiantuntijoiden näkemyksiä IT-hallinnan parhaista käytännöistä ja niiden hyödyistä keskiviikkona

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

tehdä itsensä tunnetuksi aktiivisena, jäsenistään huolehtivana ja vastuunsa kantavana järjestönä.

tehdä itsensä tunnetuksi aktiivisena, jäsenistään huolehtivana ja vastuunsa kantavana järjestönä. MAOL TIEDOTTAA Liiton tavoitteena on sisäisen ja ulkoisen tiedotuksen avulla tehdä itsensä tunnetuksi aktiivisena, jäsenistään huolehtivana ja vastuunsa kantavana järjestönä. Liiton eri tiedotuskanavat

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUMI 2010 1 (5) RINNAKKAISET OHJELMAPOLUT VERSIO 26 / 16.3.2010

INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUMI 2010 1 (5) RINNAKKAISET OHJELMAPOLUT VERSIO 26 / 16.3.2010 INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUMI 2010 1 (5) LAAJEMMAT KUVAUKSET (otsikon mukaisessa aakkosjärjestyksessä) 1 1-luokkalaisten johdatus opiskeluun ja johdantoprojekti (ei esitystä) Metropolia AMK, Kone- ja tuotantotekniikan

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Rakennusalan koulutuksen uudet toimintamallit ja painopisteet Jukka Nivala Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Muutosta ilmassa! Ammattikorkeakoulusektori on suurten samanaikaisesti tapahtuvien muutosten

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 EPSILON RY 1 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminta tulee jatkumaan vuoden 2015 sääntöjä 2 ja 3 mukaillen. Epsilon ry:n tärkeimpänä tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä, tukea

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Verkkosivut toiminnassa: taustoja, benchmarkkausta, ajankohtaistietoa, numerotietoa TUPA-tarjonnasta ja opiskelijamääristä Yhdyshenkilöverkosto

Verkkosivut toiminnassa: taustoja, benchmarkkausta, ajankohtaistietoa, numerotietoa TUPA-tarjonnasta ja opiskelijamääristä Yhdyshenkilöverkosto Verkkosivut toiminnassa: taustoja, benchmarkkausta, ajankohtaistietoa, numerotietoa TUPA-tarjonnasta ja opiskelijamääristä Yhdyshenkilöverkosto toimii Amk-tutustumisvierailuja tehty Seminaari 8.10.2003

Lisätiedot

A R V O K A S Y R I T Y S

A R V O K A S Y R I T Y S ARVOKAS YRITYS ARVOKAS YRITYS Hyvän yrityksen on oltava tänään arvokkaampi kuin eilen. Hyvä yritys koostuu osista, jotka päivä toisensa jälkeen toimivat tehokkaammin, tuottavammin ja kasvaen. Niistä muodostuu

Lisätiedot

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Kuopio 29.8.2007 Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Risto-Pekka Happonen Selvitysmies Taustaa selvitystyölle

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit 1.1.2005 31.5.2006 Yhteenveto tutkimuksesta ICT-yksiöstä valmistuneet insinöörit työllistyneet erinomaisesti 85% prosenttia valmistuneista insinööreistä työllistynyt

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun 1 Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun Korkea-asteen Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja 2 3 Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja Työelämän kielitaito

Lisätiedot

Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa

Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi 14.10.2014 Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa Hanne Mikkonen / OKM Aloittaneet, opiskelijat, tutkinnot Tietolähteet: aloittaneet

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Pörssin Alumnit ry www.porssinalumnit.fi Yleistä Yleistoiminta Jäsenhankinta Kokoukset Opinto ja koulutustoiminta JSBE:n luennot Helsingissä Yritysvierailut/ esittelyt Yhteistoiminta Jyväskylän yliopiston

Lisätiedot

!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""

!! #$$% $ &&& #& &#& $! %%! &!$'$()!% !"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% "" !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" % AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5)

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES 2010 2011) allekirjoituspöytäkirjan 4 :n mukaisten palkantarkistusten soveltamisohjeet Yleistä Yleiskorotus

Lisätiedot

Opettajien edunvalvoja

Opettajien edunvalvoja Opettajien edunvalvoja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on työmarkkinajärjestö, joka vastaa opettajien edunvalvonnasta. OAJ on maassamme ainoa ammattijärjestö, joka neuvottelee opettajien palkkauksesta,

Lisätiedot

Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere

Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere Mitä on standardisointi? > Standardisointi on yhteisten ohjeiden ja toimintatapojen laatimista helpottamaan

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

Kehity, niin menestyt. Osto Hankintatoimi Logistiikka Toimitusketjun hallinta

Kehity, niin menestyt. Osto Hankintatoimi Logistiikka Toimitusketjun hallinta Kehity, niin menestyt Osto Hankintatoimi Logistiikka Toimitusketjun hallinta Mikä yhdistää BP:n katastrofia Meksikonlahdella ja kansainvälisten vaatejättien osallisuutta Bangladeshin vaatetehtaan kohtalokkaassa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi mahdollistaa sopivan työelämän koulutuksen löytämisen. Se ylläpitää Suomen kattavinta ja täysin maksutonta hakupalvelua työelämän täydennyskoulutuksia

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen

CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen 9.2.2012 CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen Kehrä tutkijasosiaalityöntekijä Tiina Muukkonen www.socca.fi/lastensuojelu

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Työnantajan opas. Harjoittelijan palkkaaminen

Työnantajan opas. Harjoittelijan palkkaaminen Työnantajan opas Harjoittelijan palkkaaminen Mitä hyötyä harjoittelijan palkkaamisesta on? Turun yliopiston opiskelijoiden opintoihin liittyy pakollinen tai vapaavalintainen harjoittelu, jonka tavoitteet

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖN JA YLIOPISTOJEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄ 14. 15.11.2007 Rakenteellinen kehittäminen kevään

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta Ilkka Virtanen Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta 25.11.2014 Tekniikan ala mukana suunnitelmissa Kauppakorkeakoulun alusta alkaen Muistio 7.2.1967, VKKK:n

Lisätiedot

NENÄPÄIVÄ OSANA OPINTOJAKSOA

NENÄPÄIVÄ OSANA OPINTOJAKSOA NENÄPÄIVÄ OSANA OPINTOJAKSOA Tapahtuman toteuttaminen 1-3 OP/kurssi. Vaihtoehtoja toteutukseen: - ota osaa paikalliseen Ylen ja Nenäpäivä-säätiön järjestöjen tekemään Nenäpäivä-tapahtumaan - luo kokonaan

Lisätiedot

työskentelee matemaattis-luonnontieteellisen suomalaisessa yhteiskunnassa.

työskentelee matemaattis-luonnontieteellisen suomalaisessa yhteiskunnassa. TOIMINTA-AJATUS AJATUS MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattis-luonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 18 LIITTOKOKOUS kerhojen edustajat

Lisätiedot

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kajaanin kielten ja viestinnän opettajien vastuuopettajapäivät 10.-11.2.2015 Katja Hämäläinen, Metropolia amk Kansainvälisyysviikot terveys-ja hoitoalalla:milloin?

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA Tervetuloa vastaamaan kyselyyni, jossa selvitän hevostalousoppilaitosten opetushenkilöstön kiinnostusta sosiaalisen median

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Kaakkois-Suomen ELO seminaari 26.3.2015 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus uudistuu Kyamkissa Periaatteena

Lisätiedot

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta Tehtävä? Mikä on ammatillisen aikuiskoulutuksen tehtävä nykyisessä yhteiskunnassamme? Entä näyttötutkintojen tehtävä? Yhteiskunta sekä

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

11.10.2013. Soja Ukkola 1

11.10.2013. Soja Ukkola 1 11.10.2013 Soja Ukkola 1 Työelämäyhteistyö Oamkissa ja opiskelijoiden työllistyminen Ammattikorkeakoululaki 2003/351 5 Ammattikorkeakoulun tulee tehtäviään suorittaessaan olla erityisesti omalla alueellaan

Lisätiedot

Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan.

Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan - Vapaaehtoistyö hoitotyön opetussuunnitelmassa. Satakunnan ammattikorkeakoulun toteutus Tapio Myllymaa Lähtökohtia

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

LTOL - TOIMINTASUUNNITELMA 2016 HALLITUKSEN ESITYS 13.10.2015

LTOL - TOIMINTASUUNNITELMA 2016 HALLITUKSEN ESITYS 13.10.2015 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Vuosi 2016 on Lastentarhanopettajaliiton 97. toimintavuosi. Varhaiskasvatuslain 1. vaihe korostaa pedagogiikkaa ja lastentarhanopettajien vastuuta toiminnasta. Tästä johtuen LTOL:n

Lisätiedot

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy E N E M M Ä N O S A A M I S T A 13.1.2014 1 Hyria koulutus Oy lyhyesti Ammatti- ja aikuisopisto Hyvinkään-Riihimäen

Lisätiedot

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asmo Honkanen Sidosryhmäfoorumi, 10.6.2014 Asiakkuus ja palvelut -projekti Kyselyn toteutus Asiakkuus- ja palvelut projektiryhmä

Lisätiedot

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 1( 9) 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Hyväksytty edustajiston kokouksessa 05/2012 2( 9) Yleistä Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO) on lakisääteinen, julkisoikeudellinen

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät. Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa

Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät. Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

LARK 9.5.2012 Tekijä Aika Arkisto

LARK 9.5.2012 Tekijä Aika Arkisto LARK 9.5.2012 Tekijä Aika Arkisto Kirjoita Master sivulle 18.3.2013 Kirjoita Master-sivulle Visio 2016 Perho on Euroopan johtavia hotelli- ja ravintola-alan oppilaitoksia Ravintolakoulu Perho on johtava

Lisätiedot

Joustavat oppimispolut: aktivera, delegera och publicera

Joustavat oppimispolut: aktivera, delegera och publicera Joustavat oppimispolut: aktivera, delegera och publicera Anne-Maria Kuosa, Oikeustieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto Merja Öhman, Liiketalouden ja tekniikan keskus,karelia amk Tavoitteet Aktivera

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot