Energiansäästöviikko 10 vuotta s. 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energiansäästöviikko 10 vuotta s. 6"

Transkriptio

1 Motiva Oy tuottaa asiantuntijapalveluita energiankäytön tehostamiseksi ja uusiutuvan energian käytön edistämiseksi Energiansäästöviikko 10 vuotta s. 6 Energy Audit 06 -konferenssin julistus s. 14 Konferenssin puhujana Andris Piebalgs s. 12 Ilmastokampanja s. 10

2 SISÄLTÖ 3 Pääkirjoitus AJASSA 4 Säästön ja uusiutuvan uutisia 5 Rakennusten energiatodistus ENERGIANSÄÄSTÖVIIKKO X P R E S S U S K O M O T I V A I S P O! Volker Steger / SPL / SKOY 6 Jo toinen vuosikymmen alkaa 8 Pietarsaari tempaisi näyttävästi LIIKENNE 9 Liikkumisen ohjaus Kuljetusketjujen katselmoijia koulututetaan ILMASTONMUUTOS 10 Ilmastokampanja vauhdittaa syksyä ENERGY AUDIT`06 12 Energiakatselmukset projektista prosessiksi 14 Lahden konferenssin julistus ECOSTART 15 Ekotehokkuutta pk-yrityksiin PUUPOLTTOAINE 16 Tekes: Puun pienpoltto vaikuttaa paikallisesti ilmanlaatuun 17 VTT pilkekaupasta Puun pienpolton päästövaatimukset SÄHKÖN SÄÄSTÄMINEN valaistuksessa kannattaa. Tavallinen hehkulamppu ei tuota valoa kovinkaan tehokkaasti, sen valon tuotannon hyötysuhde on vain muutaman prosentin luokkaa. Suurin osa hehkulampun käyttämästä sähköstä muuttuukin lämpöenergiaksi. Valaistuksen kuluttamaa sähkön tarvetta voi vähentää vaihtamalla hehkulamput neljä kertaa tehokkaammin sähköä valoksi muuttaviin pienoisloistelamppuihin, joita sanotaan myös energiansäästölampuiksi. Jos viisi 60 watin hehkulamppua vaihdetaan 11 watin energiansäästölampuiksi ja lamppuja poltetaan keskimäärin 4 tuntia joka päivä, säästyy vuodessa sähköä lähes 360 kilowattituntia. Yhdessä kotitaloudessa säästynyt sähkömäärä ei ole suuri, mutta isojen virtojen alkulähteet ovat aina pieniä puroja. Kun tuo yhden kotitalouden säästö kerrotaan kotitaloudella, syntyy jo aikamoinen sähkömäärä eli reilu 200 gigawattituntia. Hiilidioksidipäästöjä hehkulamppujen sijaan energiansäästölampuilla valaistessa syntyisi taas tonnia vähemmän. Loisteputkien hankkiminen vähentää aina myös lamppujen uusimisen tarvetta, sillä hyvät loisteputket ovat hehkulamppuja huomattavasti pitkäikäisempiä. P.S. TIESITKÖ, että LED-valo eli puolijohdetekniikkaan perustuva diodi on loistelamppuja huimasti tehokkaampi valolähde. UUTISIA JA SATTUMIA 18 Ikkunaluokitus Energiatehokkaat kodit Kuntakatselmoijia koulutetaan 19 Uusiutuvaa energiaa toisella kotimaisella Energiatoimisto aloitti Etelä-Pohjanmaalla 20 Maatalouden biokaasulaitokset ja muita uusia julkaisuja 21 Uusiutuvan energian opetuskohteita Kurjenmiekka: Voihan ledin väläys 22 Tapahtumakalenteri 23 Motivan uutisia 2 MOTIVA XPRESS 3/2006 Julkaisija: Motiva Oy Urho Kekkosen katu 4 6 A Postiosoite: PL 489, HELSINKI Puh. (09) , faksi (09) Motiva Oy tuottaa asiantuntijapalveluita energiankäytön tehostamiseksi ja uusiutuvan energian käytön edistämiseksi. Toimitus: Päätoimittaja: Päivi Laitila Toimitussihteeri: Iiris Lappalainen Toimitus: Kirsi-Maaria Forssell, Pirjo Jakobsson ja Suvi Salmela. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Lehden kortilla tai puh. (09) Julkaisutilaukset myös sähköpostilla Motiva Xpress ilmestyy 4 kertaa vuonna 2006, MX 4/06 ilmestyy joulukuussa. Vuosikerta: Maksuton Painos: Paino: Painotalo Miktor Taitto: Mainostoimisto Grafex Oy Lehden tietoja lainattaessa on lähde mainittava. Kauppa- ja teollisuusministeriö tukee lehden julkaisemista. ISSN Kannen kuvat: Futureimagebank, pikkukuvat: Tero Pajukallio / Motiva Oy, Ilmastokampanja

3 X P R E U S M O T O! I S PÄÄKIRJOITUS ENERGIANSÄÄSTÖVIIKKO KYMMENEN VUOTTA Energiansäästöviikkoa vietettiin tänä vuonna 10. kerran. Vuonna 1997 toiminnan aloittaneen 15 pilot-yrityksen ryväs on vuosien aikana kasvanut: teemaviikkoa on kymmenen vuoden aikana toteutettu yli 600 eri yrityksessä ja yhteisössä kautta Suomen. Erilaisten tapahtumien ja tekemisten kautta Energiansäästöviikko on tavoittanut useita kymmeniä tuhansia meidät kuluttajat, yritysten työntekijät, koululaiset ja päiväkotilapset mukaan lukien. Kun tulin Motivaan vuonna 1997, oli ensimmäinen tehtäväni osallistua teemaviikon suunnitteluun ja toteutukseen. Innokkaan pilotjoukon kanssa viikon toimintojen ja teemojen luominen sai omankin innostuksen kasvamaan ja vahvistumaan. Energiansäästöviikko on hyvä tapa nostaa esiin energian tehokas käyttö ja sen mukanaan tuomat edut; niin yrityksissä kuin kotitalouksissa. Osallistujien joukko on joka vuosi laajentunut ja monipuolistunut. Mukana on nykyään energiayhtiöitä, teollisuusyrityksiä ja -puistoja, yksityisen ja julkisen palvelualan yrityksiä ja yhteisöjä niin kiinteistösektorilta kuin terveydenhuollosta sekä koulutuslaitoksia, kouluja ja päiväkoteja. Viikon teemat ovat myös lisääntyneet ja laajentuneet. Alkuvuosien arkiviikon perusteemat saivat seurakseen viikonlopun kierrätys- ja hyötykäyttöaiheet. Myös uusiutuvat energialähteet ovat mukana, sillä lämmityksestä puhuttaessa käsitellään lämmönlähteitä, kuten puuta, aurinkoa, maalämpöä. Myös eri toimijoiden tarpeet on otettu huomioon teollisuus sai omat teemansa 2000-luvun alkupuolella. Energiansäästöviikko on nykyään useammassa kuin joka toisessa yrityksessä olennainen osa energia- ja ympäristöohjelmaa. Viikko toimii koulutuksen, motivoinnin sekä tiedotuksen välineenä. Tietoa hyvistä toimintatavoista sekä energiatehokkuuden tavoitteista on viety eteenpäin positiivisesti, vapaaehtoisesti ja hyvässä hengessä. Tietoa myös tarvitaan. Tänä vuonna on useassa tiedotusvälineessä ollut juttuja liittyen kohoaviin energiahintoihin, energian saatavuuteen, energiankulutukseen ja ilmastonmuutokseen. Suuria asioita, joihin liittyy monia tekijöitä. Juttujen tiimoilta on esiin noussut kysymys siitä, kuka antaisi niitä käytännön ohjeita ja vinkkejä joita kukin meistä tarvitsee energiaa säästääkseen. Energiansäästöviikolla juuri käytännön tekeminen on viikon ominta antia: mieti omia käyttötottumuksiasi, hanki tietoa ja ohjeita ja kokeile käytännössä mitä energiatehokas toiminta on. Joka kotiin tai työpaikalle voisi ottaa huoneentauluksi yksinkertaiset neuvot: Tuuleta nopeasti, älä päästä lämpöä harakoille, sammuta turhat valot ja laitteet, käytä lämmintä vettä säästeliäästi, suosi julkisia liikennevälineitä tai opettele ajamaan taloudellisesti, hanki vain tarpeeseen ja valitse silloin parasta A-luokkaa. Vuodesta toiseen ovat Energiansäästöviikon perusviestit olleet samat. Yksi asia on kuitenkin onneksi säilynyt ennallaan. Energiansäästöviikon parasta antia ovat olleet ja ovat edelleen innostuneet ja motivoituneet osallistujat, jotka ovat kehittäneet toimintaa omien tarpeidensa ja lähtökohtiensa mukaan. Koordinaattorina ja aktivoijana Motiva on monen kerran ollut saavana osapuolena, kun suunnitteluseminaareissa ideoita ja ehdotuksia on tulvinut viikon toteuttajilta. Kymmenennen kerran vietetyn Energiansäästöviikon puolesta haluan kiittää kaikkia siihen osallistuneita yrityksiä ja varsinkin niitä innostuneita tekijöitä, joiden kanssa olemme tehneet tästä kampanjasta olennaisen osan monen yrityksen toimintaa. Ensi vuonna Energiansäästöviikko on jälleen viikolla 41, Sitä odotellessa voin vain todeta että meillä Motivassa Energiansäästöviikko on joka viikko toivottavasti myös teillä. Kirsi-Maaria Forssell viestintäpäällikkö, Motiva Oy MOTIVA XPRESS 3/2006 3

4 AJASSA ASIAA TOIMISTON SÄHKÖNSÄÄSTÖSTÄ ENERGIAA voidaan säästää toimistotöissä pienillä muutoksilla ja yksinkertaisilla toimintatavoilla. Se tapahtuu kannustamalla työntekijöitä kiinnittämään huomiota järkevään energiankäyttöön. Toimistossa jokainen voi vaikuttaa erityisesti sähkönkulutukseen. Opastus laitteiden ja järjestelmien käyttöön on keskeistä. Motiva on julkaissut toimistojen sähkönkäytöstä kalvosarjan, jossa annetaan vinkkejä energiankäytön tehostamiseksi. Kalvosarjaan on tehty myös taustatekstit, joihin on koottu lisätietoa käsitellyistä aiheista. PIENSÄHKÖNTUOTANNON PÄÄSY VERKKOON HELPOMMAKSI VALTIONEUVOSTO on jättänyt lakiesityksen sähkömarkkinalain muuttamiseksi. Lakimuutoksella pyritään helpottamaan pienimuotoisen sähköntuotannon pääsyä verkkoon. Ehdotuksen mukaan jakeluverkonhaltija ei saisi jatkossa laskuttaa sähköverkon vahvistamisen kustannuksia, kun pienimuotoinen sähköntuotanto liittyy jakeluverkkoon. Kustannukset rahoitettaisiin verkon käyttäjiltä perittävien siirtomaksujen yhteydessä. Siirtokustannukset jakeluverkoissa halutaan kohdistaa jatkossa pääasiassa sähkön kulutukselle, ja sähköntuotannon siirtomaksuille asetetaan jakeluverkoissa yläraja. Lainmuutoksen myötä pienimuotoisen sähköntuotannon vuotuiset siirtomaksut pienenisivät arviolta euroa. Pienimuotoisen sähköntuotannon saama hyöty olisi keskimäärin 0,2 senttiä kilowattitunnilta ja suurimmillaan 0,53 senttiä kilowattitunnilta. Lakimuutoksen tavoitteena on edistää paikallista yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa sekä biopolttoaineiden ja muun uusiutuvan energian käyttöä. Muutos lisäisi pienimuotoista sähköntuotantoa lähivuosina noin miljoonaa kilowattituntia vuodessa. ARTO RAJALA, (09) , kauppa- ja teollisuusministeriö ENERGIANSÄÄSTÖSOPIMUSTEN ARVIOINTI UUSI esite Energiansäästösopimukset Asiantuntija-arvioinnin tuloksia on juuri ilmestynyt. Esitteen voi tilata Motivasta lehden takakannen palvelukortilla tai www-palvelusta. Seuraavassa MotivaXpress-lehdessä käsitellään energiansäästösopimuksia ja niiden merkitystä ja tulevaisuuden näkymiä laajasti. PENTTI PUHAKKA, (09) , kauppa- ja teollisuusministeriö ULLA SUOMI, Motiva Oy ENERGIATEHOKKUUTTA HANKINTOIHIN ENERGIATEHOKKUUS erityisesti julkisissa hankinnoissa on aiheena useassa eri hankkeessa. Euroopan Älykäs Energiahuolto -ohjelman EuroTopTen- ja Green- LabelsPurchase -hankkeissa keskitytään energiatehokkaiden hankintojen edistämiseen. EuroTopTen-hanke työstää nettityökalua, jonka kautta kuluttajat ja suuret ostajat löytävät nopeasti energiatehokkainta laitetta. Palvelu avataan 15. marraskuuta GreenLabelsPurchase-hankkeessa korostetaan energiamerkkien hyödyntämistä hankinnoissa. Kauppa- ja teollisuusministeriön ja ympäristöministeriön rahoittamassa JUHAprojektissa tarkastellaan julkisia hankintaohjeita. Kaikista hankkeista on luvassa lisätietoja seuraavassa MotivaXpress-lehdessä. KIRSI-MAARIA FORSSELL, Motiva Oy PÄIVI LAITILA, Motiva Oy HENNA HAUTA-HEIKKILÄ, , Efeko Oy SEPPO SILVONEN, Motiva Oy 4 MOTIVA XPRESS 3/2006

5 Laki energiatodistuksesta voimaan ensi vuoden aikana Energiatodistuksesta hyötyä rakennuksen omistajalle TEKSTI: TUIJA KÄYHKÖ Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen rakennusten energiatehokkuutta sääteleväksi lainsäädännöksi. Esitys sisältää lain rakennusten energiatodistuksesta, joka on hankittava otettaessa rakennus käyttöön tai sitä myytäessä tai vuokratessa. Ympäristöministeri Jan-Erik Enestamin mukaan Euroopan unionin energiatehokkuutta koskeva direktiivi velvoittaa suomalaisia rakennusten energiatodistusten käyttöönottoon. Energiatodistuksen hankkiminen johtaa rakennuksen energiatehokkuuden paranemiseen, ja se on aina kiinteistön omistajan etu. Energiatodistus on tulossa pakolliseksi uusiin rakennuksiin ja suureen osaan kaikista rakennuksista. Olemassa oleville omakotitaloille ja enintään kuuden huoneiston olemassa oleville kiinteistöille energiatodistus on vapaaehtoinen. Teollisuusrakennukset, suojeltavat rakennukset ja kirkot jäävät vaatimusten ulkopuolelle. Energiatodistus olisi voimassa 10 vuotta. Uusien asuinkerrostalojen sekä liikeja palvelurakennusten todistuksen voimassaoloaika on lakiesityksessä neljä vuotta. Tavoitteena on saada laki energiatodistuksesta voimaan ensi vuoden aikana. Olemassa olevilta rakennuksilta todistus vaaditaan vuoden 2009 alussa. Energiatodistus on rakennuksen tuoteseloste, joka auttaa kiinteistön omistajaa, ostajaa ja vuokraajaa arvioimaan rakennuksen energiatehokkuutta ja todennäköisiä käyttökustannuksia. Todistus maksaa pari sataa euroa Kymmenen vuotta voimassa olevan todistuksen arvioidaan maksavan uusille, enintään kuuden asunnon rakennuksille 150 euroa ja yli kuuden asunnon rivitaloille ja kerrostaloille 200 euroa. Olemassa olevissa yli kuuden asunnon asuinrakennuksissa energiatodistuksen kustannus on euroa. Vanhojen omakotitalojen vapaaehtoinen energiatodistus maksaa euroa. Kustannus riippuu kiinteistön sijainnista, lähtötietojen saatavuudesta ja siitä, laaditaanko energiatodistus kuntokartoituksen yhteydessä. Ympäristöministeriön kehittämisjohtaja Helena Säterin mukaan energiatodistuksen avulla kiinteistön omistaja voi verrata oman kiinteistönsä energiankulutusta muihin vastaaviin kiinteistöihin. Se onnistuu, kun energiankulutus esitetään yhtenäisellä tavalla ja asteikolla. Perheen asumistottumukset vaikuttavat energialaskun suuruuteen, jolloin pelkän energialaskun perusteella erikokoisten perheiden asuttamien talojen vertailu ei anna oikeaa kuvaa. Säterin mielestä energiatodistus kannattaa laatia samaan aikaan kuin rakennuksen kuntotarkastus, mikäli kuntotarkastaja on pätevöitynyt myös energiatodistuksen tekijäksi. Säteri arvelee, että vapaaehtoinen energiatodistus tulee yhtä suosituksi kuin vapaaehtoinen kuntotarkastus. Asunnon myyminen on helpompaa, kun myyjällä on esittää energiatodistus. Energiatodistuksesta vastaa rakennuksen omistaja Energiatodistuksen hankkiminen on ympäristöministeriön hallitusneuvos Klaus Frösenin mukaan rakennuksen omistajan vastuulla. Erillisen energiatodistuksen antajalla täytyy olla tietty säädetty pätevyys. Hänellä on oltava ammattitutkinto ja hänen pitää olla perehtynyt energiatodistusten laadintaan. Uuden rakennuksen energiatodistuksen saadaan rakennuksen pääsuunnittelijalta. Energiakatselmuksen yhteydessä tuotettavan energiatodistuksen antaa katselmuksen suorittaja. Isännöitsijätodistukseen sisältyvän energiatodistuksen saa taloyhtiön isännöitsijältä tai hallituksen puheenjohtajalta. Hallituksen esitykseen kuuluu myös laki rakennusten ilmastointijärjestelmän kylmälaitteiden energiatehokkuuden tarkastamisesta. Pakollinen tarkastus koskee laitteita, jotka ovat nimelliseltä jäähdytysteholtaan vähintään 12 kilowattia ja vain kylmälaitteita, joiden jäähdytys perustuu kompressorin käyttöön. Vuoden 2002 joulukuussa voimaan tulleen EU:n energiatehokkuusdirektiivin tavoitteena on parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja samalla vähentää EU:n hiilidioksidipäästöjä viidenneksellä. Euroopassa rakennuksissa kulutetaan enemmän energiaa kuin liikenteessä ja teollisuudessa. Yli 40 prosenttia Euroopan energiankulutuksesta tapahtuu rakennuksissa, ja tästä määrästä kaksi kolmasosaa kuluu kotitalouksissa. Rakennusten lämmitys aiheuttaa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 30 prosenttia. Kuva: Tero Pajukallio / Motiva Oy MOTIVA XPRESS 3/2006 5

6 ENERGIANSÄÄSTÖVIIKKO TOISELLE VUOSIKYMMENELLE Valtakunnallinen Energiansäästöviikko on vakiintunut vuotuiseksi teemaviikoksi, jolloin energiansäästö on erityisesti esillä. Kuva: Boliden Viikkoa vietetään toreilla ja turuilla ja siinä ovat mukana erilaisia toimijoita suurteollisuudesta kaupunkeihin, sairaaloihin ja kouluihin. Vuosi vuodelta Energiansäästöviikkoa viettävien määrä on kasvanut. Yhä useampi yritys ja yhteisö haluaa liittää energian järkevän käytön luontevaksi osaksi yrityksen ja ihmisten arkea. Teemaviikko liittyy luonnollisesti Motivan syksyyn. Mistä idea oikein lähti liikkeelle Motivassa reilu kymmenen vuotta sitten viestintäjohtaja Päivi Laitila? Idea siihen on saatu ihan alkuun Irlannista, ja meillä se toteutettiin ensin peruskoulun tokaluokkalaisten kanssa. Tokat luokat ovat edelleen aktiivisia viikon viettäjiä. Kiitos siitä kuuluu tukijoille, erityisesti energiayhtiöille, ja innokkaille opettajille. Sekä lasten viikon tukijoilta että lapsilta saamme todella innostavaa palautetta viikosta. Miksi viikkoa vietetään? Vaikka tiedämme, että viikolla 41. nostetaan muitakin tärkeitä asioista julkisuuteen, olemme yhtä innostuneita joka vuosi Valtakunnallisesti Energiansäästöviikosta. Se on keino nostaa energian järkevä käyttö esiin yrityksissä ja yhteisöissä. Säästöviikon viettäjille vuosittain tehdyissä palautekyselyissä kolmella toimijalla neljästä viikko liittyy tavalla tai toisella yrityksen energia- ja ympäristöohjelmaan. Muina syinä mainitaan kiinnostus hyvää asiaa kohtaan sekä imago ja nuorison kasvatus. Energia-asiat ovat tärkeitä ja näyttää siltä, että energiatehokkuuden merkitys vain korostuu tulevaisuudessa. Mitä viikon aikana yleensä tapahtuu ja ketkä sitä viettävät? Säästöviikkoa voi viettää hyvin monin eri tavoin. Osa yrityksistä järjestää toimintaa omalle henkilöstölleen, esimerkiksi ideakilpailun muodossa. Osa kouluttaa väkeään vaikkapa säästävään ajotapaan tai käynnistää uuden energiatehokkuushankkeen. Myös erilaiset näyttelyt, seminaarit, työpajat ja toritapahtumat ovat suosittuja tapoja nostaa energiaasioita esille. Teemaviikon viettäjissä on monenlaista toimijaa, mukana on suurteollisuutta, kuten esimerkiksi Kokkolan ja Harjavallan suurteollisuuspuistot; toisena äärilaitana ovat koulut ja päiväkodit. Useamman suuren yhtiön yhdessä järjestämän energiaseminaarin ja marttojen toritapahtuman väliin jää aika monenmoista toimintaa turuilla ja toreilla. Miten Energiansäästöviikko sujui tänä vuonna? Viikon viettäjien määrä kasvaa joka vuosi. Tänä vuonna ennakkoon viikon viettäjäksi ilmoittautui yli 200 yritystä, ja viikon tapahtumien ja viestien vaikutuspiirissä oli kymmeniä tuhansia ihmisiä. Myös mediaosumia saimme viikon ajalta runsaasti jo ennakkoonkin. 6 MOTIVA XPRESS 3/2006

7 Onko viikko aina samanlainen? Ei suinkaan. Viikon aikana nostetaan esiin monia muitakin energiaan ja energian käyttöön liittyviä asioita. Tänä vuonna esimerkiksi ajankohtainen Ilmastonmuutoksen viestintäohjelman kuluttajakampanja nostettiin näkyvästi esiin. Energiantuotantomuodot ja energiankulutus sekä ilmastokysymykset liittyvät saumattomasti yhteen. Keski-Suomessa on tänä vuonna keskitytty uusiutuvaan energiaan viettäen bioenergiaviikkoa ja ruotsinkielisellä rannikkoseudulla lähti liikkeelle niin ikään uusiutuvia lämmitystapoja esittelevän Värmeslag-kampanjan kiertue. Uskotko, että teemaviikko vaikuttaa ihmisten todellisiin käytäntöihin? Kyllä ilman muuta, kun asioista muistutetaan toistuvasti ja iloisesti. Osallistujien innokkuus vuodesta toiseen innostaa meitäkin Motivassa jatkamaan viikon koordinointia. Energiansäästöviikon tekevät siihen osallistuvat. Motiva on taustalla. Haluankin kiittää todella lämpimästi tänäkin vuonna mukana olleita. TOKALUOKKALAISTEN ENERGIANSÄÄSTÖVIIKKO Monet energiayhtiöt kustantavat alueensa tokaluokkalaisille Hei kaikki toimii -opetusmateriaalit ja järjestävät Tokaluokkalaisten Energiansäästöviikon kilpailun. Osa koululaisten säästöviikon viettoa ovat yrityskäynnit. Esimerkiksi Jämsän Aluelämpö Oy on vuodesta toiseen onnistunut innostamaan tokaluokkalaisia tutustumaan aluelämpölaitokseen ja sitä kautta tehnyt energia-alaa tutummaksi. Lämpö ja sähkö eivät vain tule seinän läpi kuin tyhjästä, vaan ne ihan oikeasti tuotetaan jossain. Tämä tärkeä oivallus on pohjana energian säästön tai tehokkaampien käyttötapojen oppimiseen. MOTIVA XPRESS 3/2006 7

8 Pietarsaari tempaisi näyttävästi Energiansäästöviikolla Pietarsaaren kaupunki vietti Energiansäästöviikkoa tänä syksynä ensimmäistä kertaa. Teemaviikko näkyi erityisesti Pietarsaaren kaupungin työpaikoilla, mutta tietoa energiansäästöstä ja uusiutuvien energialähteiden käytöstä oli runsaasti tarjolla myös kaikille kaupunkilaisille. Kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan puheenjohtaja, Else-Maj Boström kertoo idean Energiansäästöviikkoon osallistumisesta heränneen jo Kuntaliiton ilmastokonferenssissa syksyllä Meillä Pietarsaaressa kaupungin ympäristölautakunnalla ei ole paljon resursseja huolehtia tehokkaasti ympäristönsuojelua koskevasta tiedottamisesta, valistuksesta ja koulutuksesta. Koska pidän energiakysymyksiä ympäristön kannalta erittäin tärkeinä, on hienoa että saimme tänä vuonna käyntiin Valtakunnallisen Energiansäästöviikon, Boström kertoo. Kuva. Mikael Enlund Kaikki energiankäyttöön vaikuttavat teemat esillä Pietarsaaressa Energiansäästöviikko käynnistyi juhlavasti kaupunginjohtaja Mikael Jakobssonin avaamana. Tapahtumia oli tarjolla joka päivälle eri säästöteemoista. Myös uusiutuvat energialähteet olivat monipuolisesti esillä kaupungin järjestämissä luentotilaisuuksissa. Lisäksi kaupunginkirjastossa jaettiin energiatietoa ja -aineistoja koko viikon ajan. Energiansäästö puhuttaa tulevaisuudessakin Vielä ei tiedetä viettääkö Pietarsaaren kaupunki jatkossakin Energiansäästöviikkoa. Viikon suunnitteluun meni aikaa, mutta tuntuu, että kaikki suunnitteluun osallistuneet tahot kokivat asian tärkeäksi. Uskon, että energiakysymykset kiinnostavat ihmisiä jatkossakin. Energian korkean hinnan vuoksi aika tuntuu olevan kypsä tällaiselle toiminnalle, Boström pohtii. Energiansäästöviikkoa vietettiin ELSE-MAJ BOSTRÖM, Pietarsaaren ympäristö- ja rakennuslautakunta, ESA KOSKELA, (06) Pietarsaaren ympäristönsuojelutoimisto, KIRSI-MAARIA FORSSELL, Motiva Oy 8 MOTIVA XPRESS 3/2006

9 LIIKENNE Liikkumisen ohjaus rantautumassa Suomeen Liikkumisen ohjauksella pyritään vaikuttamaan ihmisten liikkumistarpeisiin ja kulkutavan valintaan siten, että henkilöauton käyttö vähentyisi. Oma auto saattaa tuoda tunteen liikkumisen vapaudesta, mutta elämisen laatu ei ehkä sittenkään auton käytöstä parane. Kun henkilöautoja on yhä enemmän ja niitä käytetään entistä enemmän, liikenteen energiankulutus, pakokaasu- ja hiilidioksidipäästöt sekä melu, liikenneonnettomuudet ja ruuhkat lisääntyvät. Vaikka ajoneuvotekniikka ja polttoaineet kehittyvät, ei kaikkia autoliikenteen kielteisiä seurauksia voida vähentää teknisillä keinoilla. Pitäisi kyetä vähentämään myös tarvetta käyttää autoa. Se edellyttää maankäytön suunnittelua ja yksityisautoilulle vaihtoehtoisten kulkutapojen kehittämistä sekä niiden aktiivista markkinoimista, sanoo Motivan tuotepäällikkö Johanna Taskinen. Hän korostaa, että vaihtoehtoisiin kulkutapoihin kuuluu joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn lisäksi myös yhteiskäyttöiset autot, vuokra-autot, kimppakyydit sekä taksit. Vain yhdessä nämä pystyvät kilpailemaan oman auton omistamisen ja käytön kanssa. Eräissä maissa on liikkumisvaihtoehtojen tiedottamista ja markkinointia varten perustettu keskuksia, jotka antavat kasvot liikkumisen ohjaus -työlle. Esimerkiksi Ruotsin Lundissa on tällainen mobilitetskontor, joka vastaa käytännössä kaupungin ympäristöystävällisen liikennesuunnitelman toteuttamisesta. Suomessa liikkumisen ohjausta on toteutettu pääasiassa työpaikkojen työmatkasuunnitelmien kautta muutamille pilottityöpaikoille. Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle sekä Helsingin Energialle tehtyjen työmatkasuunnitelmien yhteydessä luotiin nettisivut Luovasti töihin!, joilta myös muut työpaikat voivat käydä katsomassa vinkkejä. Myös Tampereen teknillisen yliopiston liikenne- ja kuljetustekniikan laitos on tuottanut toimenpidekortiston työ- ja työasiamatkojen turvallisuus- ja ympäristöriskien hallintaan. Taskinen on itse vastannut Helsingin Jätkäsaareen tulevan uuden asuin- ja työpaikka-alueen liikkumisen ohjauksen ideointityöstä. Julkaisu on saatavissa pdf-muodossa Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston www-sivuilta. Koulutusta ja opas liikkumisen ohjauksesta Euroopan laajuisessa Treatise-hankkeessa tuotetaan ja toteutetaan koulutusohjelma liikenteen energiankäytöstä alueellisille ja paikallisille toimijoille. Projektissa on tuotettu oppaat liikkumisen ohjauksesta, taloudellisesta ajotavasta ja puhtaammista liikennepolttoaineista. Tänä syksynä Motiva, Tampereen energiatoimisto ja Tampereen teknillisen yliopiston liikenne- ja kuljetustekniikan laitos ovat järjestäneet koulutusta liikkumisen ohjauksesta. Koulutuksessa käsiteltiin muun muassa kulkutapavalintoihin vaikuttavia tekijöitä ja työnantajan mahdollisuuksia vaikuttaa näihin valintoihin. Liikkumisen ohjaus -opasta voi tilata Motivasta. Se on saatavilla myös pdf-tiedostona Treatise-hankkeen www-sivuilta. JOHANNA TASKINEN, Motiva Oy IRMELI MIKKONEN, Motiva Oy Kuva: ExpressBus Koulutusta kuljetusketjujen katselmointeihin KULJETUSKETJUJEN energiakatselmuksista järjestetään koulutustilaisuus 15. marraskuuta 2006 Motivassa. Kuljetusketjujen energiakatselmusmalli toteutus- ja raportointiohjeineen on laadittu teollisuusyritysten kanssa. Nyt mallin pilotointia halutaan viedä uusiin yrityksiin ja kehittää ohjeistusta sekä laajentaa se myös kaupan ja kuntien kuljetuksiin. Koulutuksen tavoitteena on opastaa katselmoijayrityksiä sekä kuljetusalan palveluita ostavia yrityksiä ja kuntia toteuttamaan kuljetusketjujen energiakatselmuksia. Koulutukseen osallistujilla tulisi olla perustiedot kuljetusalasta, logistiikasta sekä kuljetusten energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen laskennasta. Koulutukseen tulee ilmoittautua 30. lokakuuta 2006 mennessä. Ilmoittautuneille lähetetään tarkempi koulutusohjelma. Koulutus on maksutonta. Koulutus järjestetään Helsingissä. Ilmoittautumiset Nina Alsi, (09) , SEPPO PYRRÖ, Motiva Oy PERTTI KOSKI, Motiva Oy MOTIVA XPRESS 3/2006 9

10 TEE MUUTOS -ilmastokampanjan lähettiläät Taru Valkeapää, Nanna Mikkonen, Hjallis Harkimo ja Sami Sykkö antoivat oman lupauksensa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kampanjan avajaisissa kesäkuussa. Ilmastokampanja vauhdittaa syksyä Ilmastotapahtumien sarja käynnistyi Liikkujan viikolla Turussa. Liikkumisen ja liikenteen ilmastovaikutukset olivat esillä myös monissa Autottoman päivän tapahtumissa. Kampanjan tapahtumissa on koottu lupauskortteja, ja samaan aikaan on vauhditettu nettilupauksia sanomalehdissä ja radiossa. Lupauksia kerätään koko syksyn ajan eri tapahtumissa ja kampanjan kotisivuilla. Suomessa EU:n laajuista ilmastokampanjaa jalkautetaan myös maakuntiin. Se on esimerkillistä verrattuna moniin muihin EU-maihin, jotka toteuttavat kampanjaa keskitetysti vain komissiolta tulevan materiaalin ja tiedon varassa. Suomen mallia on esitelty muille maille ja sitä hyödynnetään varmasti jatkossa, kun uusia toimia suunnitellaan, sanoo Ilmastonmuutoksen viestintäohjelman ohjelmapäällikkö Kirsti Kärkkäinen. Kolmella tasolla toimivan kampanjan saumattomassa yhteistyössä riittää haastetta. Kaikilla tasoilla on oma merkitys: EU taso tuo tullessaan joukkovoimaa, kansallinen taso tuotteistaa ja tehostaa materiaalien tuotantoa ja hyödyntämistä, paikallinen taso jalkauttaa. Konsepti on vielä ilmeisen uusi ja oppia kerätäänkin jatkoa varten. Ainakin yhdessä asiassa olemme onnistuneet, kampanja on yhdistänyt toimijoita kansallisella tasolla, työnjako on toiminut ja kampanjan myötä monet asiat on pystytty tekemään tehokkaammin, Kärkkäinen selventää kampanjoinnin kiemuroita. Paikalliset tapahtumat herättävät keskustelua Suomessa oleellinen osa kampanjaa ovat alueelliset tapahtumat ja paikallinen näkökulma, joka tuo ilmastokeskustelun lähemmäs arkielämää. Tilaisuuksissa on esillä oman kunnan tai kaupungin päästöt ja toimet päästöjen vähentämiseksi. Paikallinen energiantuotanto, liikennejärjestelyt ja jätekysymykset nousevat esiin. Oman lisänsä tapahtumiin tuovat Omakotiliiton järjestämät 36 tilaisuutta vanhojen talojen kunnostajille lämmitysmuotojen valinnasta, ja kampanjan viimeisessä vaiheessa tammikuussa Suomen 10 MOTIVA XPRESS 3/2006

11 Myös vähän tuntemattomammat helsinkiläiset innostuivat antamaan TEE MUUTOS -lupauksia. Aukeman kuvat: Ilmastokampanja, Ilmo Pylkkänen / Evia, Suvi Salmela / Motiva Oy Kiinteistöliiton ja Asran kiinteistöalan ammattilaisille ja luottamusmiehille järjestämä seminaarisarja. Monilla paikkakunnilla keskustelu ilmastokysymyksistä on vasta heräämässä, vaikka valtakunnan tasolla julkinen keskustelu on kesän ja alkusyksyn aikana ollut erittäin vilkasta ja monipuolista, Kärkkäinen sanoo. Kampanjaa on vauhdittanut myös kaksi merkittävää ja paljon julkisuutta saanutta kansainvälistä vierasta. Syyskuun alussa julkistettiin suomeksi australialaisen tiedemiehen Tim Flanneryn teos Ilmaston muuttajat. Viikkoa myöhemmin tuli Suomen ensi-iltaan elokuva Epämiellyttävä totuus, joka kuvaa Yhdysvaltain entisen varapresidentin Al Goren ristiretkeä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Koulut aktiivisesti mukana Syksyn aikana ilmastoteemaa käsitellään myös kouluissa. Oppilaita rohkaistaan allekirjoittamaan sitoumus omien hiilidioksidipäästöjensä vähentämisestä ja seuraamaan omien toimiensa vaikutuksia. Kampanjassa on tuotettu tapahtumien ja opetuksen tueksi toimintamalleja ja tietopaketteja. Kampanjan kummikoulu Viitaniemen yläaste Jyväskylästä saa vieraakseen Buusteri-ohjelman, joka käsittelee aihetta yläkouluikäisten näkökulmasta koko viikon lokakuun lopussa. Ilmari- ja liikkuvalähettiläät kiertävät muissa kouluissa koko syksyn ajan. Koulut voivat myös osallistua ilmastoaiheen käsittelyyn liittyvään kilpailuun, jonka voittajat palkitaan maaliskuussa kampanjan päätösjuhlassa. Monimuotoista viestintää Kampanjan kumppaneiden ja tapahtumien tueksi tuotettu materiaali- ja ideapankki on herättänyt laajaa kiinnostusta. Internet-sivuilla ilmastonmuutokseen pääsee tutustumaan myös monin eri tavoin. Sieltä löytyy esimerkiksi Ilmastonmuutoksesta kertova DVD ja hiilidioksidilaskuri. Kampanja tukee paikallisia tapahtumia näyttävällä mediapaketilla sanomalehdissä, radiossa, nettisivuilla ja TV Nelosessa. Mediakampanja aktivoi lupaukseen, jonka voi antaa - palvelussa avatussa lupauspankissa ja samalla haastaa myös omia tuttavia mukaan muutokseen. Lupauspankki pidetään avoinna vuoden loppuun. TEE LUPAUS: KIRSTI KÄRKKÄINEN, (09) tai , MOTIVA XPRESS 3/

12 Kuvat: Tero Pajukallio / Motiva Oy Energy Audit 06: Energiakatselmuksia kehitettävä projektista prosessiksi TEKSTI: IIRIS LAPPALAINEN Energy Audit 06 kokosi syyskuussa Lahteen laajan kansainvälisen asiantuntijajoukon pohtimaan Euroopan ja koko maailman energiatehokkuuden tulevaisuutta. Lämpö on päällä. Ihmisten aiheuttamat hiilidioksidipäästöt muuttavat maailman ilmastoa. Ellei jotain tehdä, emme voi olla varmoja tulevaisuudesta, EU:n energia-asioista vastaava komissaari Andris Piebalgs totesi puheessaan Energy Audtit 06 -konferenssin avajaispäivänä. Toisaalta tiedämme, että vastassa on päivä jolloin OPEC-maat ilmoittavat, ettei tuotannon lisäämiseen ole enää mahdollisuuksia. Öljyn arvioidaan riittävän 40 vuodeksi ja maakaasun 60 vuodeksi. Lahden kansainväliseen energiakatselmuksia käsittelevään konferenssiin kokoontui yli 200 osallistujaa lähes 40 maasta. Siellä kohtasivat kahdeksan suuren kansainvälisen organisaation edustajat. Mukana olivat Euroopan unioni, Kansainvälinen energiajärjestö IEA, YK:n Ympäristöohjelma (UNEP), Maailmanpankin yksityissektoriin lukeutuva International Finance Corporation IFC sekä useiden eri maiden hallintoa. Energiahuollon turvaaminen on tärkeätä Komissaarin ja muiden kansainvälisten organisaatioiden edustajien puheissa puututtiin painokkaasti energian saannin turvaamiseen, hyvinvointiin ja ympäristönsuojeluun. Komissaari korosti hiilen talteenoton tärkeyttä energian tuotannossa, visioi tulevaisuuden mahdollisuuksia vedyn suhteen ja puhui myös ydinvoiman merkityksestä, vaikka, kuten hän totesi, se ei ole kansalaisten vastustuksen vuoksi mahdollinen vaihtoehto kaikissa EU-maissa. Piebalgs jatkoi puhettaan Euroopan yhteisen energiapolitiikan välttämättömyydestä. Hän korosti, että nykyajan energiahaasteet vaativat maailmanlaajuista vastuunkantoa, ja Euroopalla on siinä selvästi erityisasema. Unionin tulevan energiatehokkuuden toimintaohjelman mukaisesti komissio antaa mandaatin Euroopan energiakatselmustoiminnan standardisoinnin valmistelemiseksi vuonna Energiankäytön tehostamisesta ja uusiutuvien energialähteiden käytön tärkeydestä puhuessaan Piebalgs korosti säästöpotentiaalien arvioimisen tärkeyttä kaikissa jäsenmaissa. Myös suomalaisministerit kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen ja ympäristöministeri Jan-Erik Enestam korostivat energiakatselmusten merkitystä energiatehokkuuden parantamisessa. Katselmoijien sertifioinnille tarvitaan kriteerit EU-maiden energiayhteistyön tavoitteena on käynnistää sopivan kansainvälisen organisaation johdolla katselmusosaamisen vientitoiminta. Unionin sisällä halutaan myös käynnistää valmistelut EU:n sisäisestä projektista, jonka avulla jäsenvaltiot voisivat käynnistää omia energiapalveludirektiivin edellyttämiä energiakatselmusjärjestelmiä. Tavoitteena on lisäksi käynnistää yhteistyötä katselmusmallien ja -menetel- 12 MOTIVA XPRESS 3/2006

13 mien kehittämiseksi, ettei jokainen unionin jäsenmaa joudu etsimään ratkaisuja samoihin ongelmiin. Energiakatselmustoimintaa Suomessa aktiivisesti edistänyt ja kehittänyt ylitarkastaja Heikki Väisänen kauppa- ja teollisuusministeriöstä on tyytyväinen järjestettyyn konferenssiin. Hänen mukaansa siellä pystyi hyvin tunnistamaan sen, minkä eteen töitä pitäisi tehdä. Väisänen peräänkuuluttaa laajan selvityksen tekemistä unionin jäsenmaissa energiakatselmuksien nykytilasta. Vain sitä kautta saataisiin kunnon eväät konkreettiseen toiminnan edistämiseen ja katselmustoiminnan yhtenäistämiseen. Nykytilanne pitäisi tuntea hyvin, jotta energiakatselmuksia varten kyettäisiin luomaan sellainen toimintaympäristö, joka ei rajoita toiminnan kehittymistä koko EU:n alueella. Esimerkiksi katselmoijien sertifioinnille tarvittaisiin nopeasti selkeät kriteerit. Kun jäsenmaissa nyt ryhdytään rakentamaan uusia katselmusohjelmia, tulee niiden sertifiointimenettelyistä helposti este katselmointipalvelujen vapaalle liikkuvuudelle. Haasteena on myös löytää toimintapa, jossa keskusteluyhteys EU:ssa saadaan toimimaan kaikilla tasoilla eikä vain ministeriöiden kesken. Olisi tärkeätä saada käynnistettyä Audit III projekti, että tietäisimme missä katselmusten suhteen todella mennään, mitkä ovat katselmoijien osaamisresurssit eri maissa ja miten niitä pitäisi kehittää. Edellinen selvitys Audit II projektissa tehtiin vuosina Neljässä vuodessa ehtii moni asia muuttua. Audit III projekti voi olla veturina EU:ssa tehtävälle työlle muutaman vuoden ajan. Mutta mikä organisaatio kantaisi vastuun sen jälkeen, jää komission kanssa käytävissä neuvotteluissa selvitettäväksi. Väisänen nostaa pöydälle ongelman siitä, että vaikka EU:ssa on runsaasti energiahankkeita ja - ohjelmia, ei selkeää kotipesää katselmustoiminnan pitkäjänteiselle ja jatkuvalle kehittämiselle ole. Pidän kovasti ilmaisusta projektista prosessiksi. Energiapalveludirektiivi velvoittaa selvästi suuntaamaan katselmuksia siihen suuntaan. Lahden konferenssissa oli erikseen sessio energiakatselmuksiin liittyvästä uusiutuvan energian mahdollisuuksien kartoittamisesta. Asia on vielä aika outo muissa EU-maissa. Suomessa uusiutuvan energian käytön mahdollisuuksien arviointi on sisältynyt katselmoijakoulutuksiin ja energiakatselmointeihin jo useamman vuoden ajan. Konferenssi oli osa Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelmaa Energy Audit 06 -konferenssi oli yksi Suomen EU-puheenjohtajuuskauden oheistapahtumista. Konferenssin järjestivät kauppa- ja teollisuusministeriö, ympäristöministeriö, ulkoasiainministeriö ja Motiva Oy. Euroopan Älykäs Energiahuolto on tukenut myös konferenssin järjestämistä. Euroopan unioni asettaa tavoitteet korkealle. Tekemällä oppimisen sijaan meillä on mahdollisuus luoda EU:ssa perusteet energiatehokkuuden parantamiseen ja kestävien energiaratkaisujen hyödyntämiseen ja näyttää esimerkkiä uudelle maailmanlaajuiselle energiaohjelmalle, komissaari Andris Piebalgs totesi painokkaasti. Konferenssi antoi yhteisen julistuksen energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian edistämisestä energiakatselmuksista. Se on julkaistu tämän lehden sivulla 14. HEIKKI VÄISÄNEN, (09) , kauppa- ja teollisuusministeriö TIMO HUSU, Motiva Oy Säästöpotentiaaleja ja uusiutuvaa energiaa Todellisten säästöpotentiaalien kokoamien jäsenmaista yhteen toisi keskusteluun nykyistä paremmin lähelle energian käytön arkipäivää. Näkisin mieluusti seuraavan kansainvälisen konferenssin toteutuvan jo vuonna Silloin asialistalla pitäisi olla enemmän hyvin konkreettisia käytännön katselmointikokemuksia eri maista. Sillä tavoin pääsisimme lähemmäksi EU-maiden energiakatselmusyhteistyön tavoitteita. MOTIVA XPRESS 3/

14 Kansainvälinen energiakatselmuskonferenssi, syyskuuta 2006, Lahti, Suomi Lahden julistus energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian edistämisestä energiakatselmuksilla 1. Me 39 maan ja 8 kansainvälisen järjestön edustajat, jotka olemme kokoontuneet Kansainväliseen energiakatselmuskonferenssiin Lahteen syyskuuta 2006, olemme sitoutuneet tehostamaan työtämme energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistämiseksi omassa maassamme ja järjestössämme. 2. Me korostamme monenlaisia synergisiä etuja, joita suuremmalla energiatehokkuudella ja uusiutuvien energialähteiden käytöllä on, kun: parannetaan energiapalvelujen saatavuutta ja edistetään siten köyhyyden poistamista ja kestävää talouskasvua, lisätään energiahuollon varmuutta, esim. vähentämällä kapasiteettirajoituksia, vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä ja torjutaan ilmastonmuutosta, parannetaan ilmanlaatua ja kansanterveyttä sekä lisätään työmahdollisuuksia ja taloudellista hyvinvointia. 3. Me painotamme, että energiakatselmustoiminta, jossa asiantuntijat analysoivat järjestelmällisesti rakennusten ja tuotantoprosessien energiankäyttöä ja tekevät ehdotuksia energiatehokkuuden parantamiseksi kustannustehokkaalla tavalla, on avainasemassa pyrittäessä löytämään tehokkaimmat keinot parantaa energiatehokkuutta. Uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen voi ja sen tulee myös olla luonnollinen osa energiakatselmustoimintaa. 4. Me kannustamme hallituksia suunnittelemaan ja kehittämään yhteistoiminnassa yksityisen sektorin kanssa omia energiakatselmusohjelmia tai toimia osana energiatehokkuusohjelmiaan ja käyttämään niin tehdessään tehokkaasti hyväksi kansainvälistä kokemusta ja parhaita käytäntöjä. Niitä tulisi täydentää energian käyttäjiin kohdistetuilla tietoisuutta lisäävillä kampanjoilla. Lisäksi tulisi kehittää ja tuoda energian kuluttajien saataville välineitä katselmuksen omatoimista suorittamista varten. 5. Me suostumme jakamaan kokemuksia nykyisistä energiakatselmusmenetelmistä ja parhaista käytännöistä tarkoituksena parantaa ja kehittää kaupallisesti tarjottavien energiakatselmuspalvelujen tehokkuutta ja laatua. 6. Me tunnustamme, että energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvan energian käytön edistäminen vaatii katselmustulosten mukaisten toimien toteuttamista investoinneilla ja muilla toimilla. Siksi olemme yksimielisiä tarpeesta tuoda paremmin saataville monipuolisia ja innovatiivisia rahoitusmekanismeja, esimerkiksi hiilirahoitusta, osittaisia riskitakuita sekä energiapalveluyritysten tarjoamia energiatehokkuussopimuksia. 7. Me tunnustamme, että hallitusten politiikalla on huomattava vaikutus energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Tämä koskee myös energiakatselmustoiminnan kehitystä, kuten on ilmennyt useissa maissa. Kokemus on osoittanut, että tuloksellisia tämän toiminnan käynnistämiseen ja lisäämiseen tähtääviä toimia ovat: kannustavan politiikan, oikeudellisten ja institutionaalisten puitteiden sekä markkinapohjaisten kannustimien luominen, julkisen sektorin sitoutumisen varmistaminen, yksityisen sektorin osallistumisen edistäminen ja rahoituksen saatavuudesta huolehtiminen, mm. herättämällä rahoitusalalla kiinnostusta energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan tehtäviin investointeihin. 8. Me korostamme tarvetta lisätä kansainvälistä yhteistyötä tarkoituksena auttaa kehitysmaita: lujittamaan kansallisen politiikan puitteita ja integroimaan energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä kansallisiin kestävän energian strategioihin sekä lisäämään kansallista kapasiteettia energiakatselmusten tekemiseen ja katselmustulosten mukaisten kustannustehokkaiden toimien toteuttamiseen. Tämä vaatii, että: teknistä apua energiakatselmusten tekoon sekä rahoitustuotteita tuodaan kehitysmaiden saataville ja levitetään laajemmin tietoa, kokemusta ja parhaita käytäntöjä, jotka tukevat energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian nopeampaa markkinakehitystä. 9. Me yhdymme näkemykseen, jonka mukaan kansainvälisen energiakatselmusohjelman (IEAP) kehittäminen ja toteuttaminen voisi olla tehokas askel pyrittäessä kehittämään ja laajentamaan maailmanlaajuista energiakatselmustoimintaa, joka perustuu nykyisiin energiatehokkuuden yhteistyöohjelmiin. Tavoitteisiin voisi kuulua paikallisen osaamisen kehittäminen kumppanimaissa ja markkinoilla uuden ja laajemman kaupallisen energiakatselmustoiminnan edistämiseksi ja perustamiseksi. Ohjelman laatimiseen tulisi osallistua nykyisten julkisten ja yksityisten yhteisöjen sekä yhteistyöverkostojen. 10. Me panemme arvostaen merkille suuren huomion, jota energiaan ja ilmastonmuutokseen kiinnitetään Yhdistyneiden Kansakuntien kestävän kehityksen toimikunnan (CSD) menossa olevalla toimintakaudella IEAP:n kehittäminen tukisi siihen liittyvää CSD:n työtä. Me painotamme sitä, että tehokkaalla yhteistoiminnalla suurten kansainvälisten rahoituslaitosten, esim. Maailmanpankkiryhmän, kanssa olisi olennainen merkitys ohjelman toteuttamiselle. Myös muiden asiaan liittyvien kansainvälisten yhteisöjen, kuten Yhdistyneiden Kansakuntien, Kansainvälisen Energiajärjestön ja Euroopan unionin, tulisi merkittävästi osallistua tähän työhön. Tulevalla EU:n komission energiatehokkuuden toimintaohjelmalla voisi myös olla suuri merkitys käynnistettäessä IEAP:tä osana suunniteltua kansainvälistä energiatehokkuuden puitesopimusta. Motivan teettämä käännös, alkuperäinen englanninkielinen julistus 14 MOTIVA XPRESS 3/2006

15 Ekotehokkuutta pk-yrityksiin EcoStart-ympäristöjärjestelmä tarjoaa pienille ja keskisuurille yrityksille soveliaat keinot hallita ympäristöasioita ja parantaa kustannustehokkuutta. Myös pk-yrityksen pitäisi kyetä osoittamaan asiakkailleen, että ympäristöasiat on hoidettu ja yritys toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Nyt pienillekin yrityksille on kehitetty edullinen ja toteutukseltaan yksinkertainen keino päästä asiassa alkuun, sanoo projektipäällikkö Lotta Kiviaho Etelä-Savon TE-keskuksesta. Lisäksi materiaali- ja energiatehokkuuden parantaminen parantaa aina yrityksen taloudellista tulosta. Pk-yritysten tarpeisiin luotu EcoStartympäristöjärjestelmä on parhaillaan saatavilla viiden maakunnan TE-keskuksessa. EcoStart tähtää tuotanto- ja palvelualan pk-yritysten ympäristöohjelman kehittämiseen. Ensimmäisessä vaiheessa valitsimme tarjousten perusteella syksyn koulutukseen 14 ympäristöalan konsulttiyritystä toteuttamaan EcoStart-katselmointeja. Kuva: David Trood / Gorilla Ympäristöasiat puidaan ideariihessä EcoStart-katselmus sisältää yrityksen lähtötietojen, kuten raaka-aineiden ja energian käytön sekä jätehuollon selvittämisen. Lähtötietojen selvittämisen jälkeen yritys etsii yhdessä konsultin kanssa ideariihessä keinoja ekotehokkuuden parantamiseen. Ulkopuolisen vetäjän avulla asiat selvitetään sovitussa aikataulussa. Asiantuntijalla on tietoa muun muassa ympäristölainsäädännön vaatimuksista. Ulkopuolinen henkilö huomaa parannuskohteita, joita yrityksen sisällä ei välttämättä havaita. Tuotanto- ja palvelualan yritysten tarpeisiin on suunniteltu erilaiset ideariihen sisällöt. Ideariihen yhteydessä konsultti kouluttaa yrityksen avainhenkilöt ympäristöjärjestelmätyöhön. Siltä pohjalta laaditaan katselmusraportti tai yrityksen ympäristöopas, joka sisältää ehdotukset toimenpiteistä, Niistä yritys laatii rungon ympäristöohjelmalleen, joka viimeistellään konsultin kanssa. Lähtökohtana EcoStart-ohjelmalle ovat sertifioidut ympäristöjärjestelmät, kuten ISO ja EMAS. Tavoitteena on motivoida yrityksiä ympäristöasioiden jatkuvaan parantamiseen sekä luoda helppo ja edullinen tapa niiden jäsentämiseen ja dokumentointiin, Kiviaho sanoo. Parhaillaan on käynnissä kaksivuotinen hanke EcoStartin valtakunnallistamiseksi. Motiva on mukana kouluttamassa konsultteja ja arvioimassa näytetöitä. Energiapuolella olemme havainneet, että kynnys pelkän energiakatselmuksen teettämiseen on korkea pk-yrityksissä. Omiin toimintajärjestelmiin liitettynä energian käyttö voi kehittyä hallitusti myös yrityksen omin voimin tai tarvittaessa muiden tarjoamia palveluja hyödyntäen. Mielestämme tämä asia on EcoStartissa huomioitu oikein hyvin, sanoo Motivan asiakasryhmäpäällikkö Pertti Koski. LOTTA KIVIAHO, , Etelä-Savon TE-kekus PERTTI KOSKI, Motiva Oy ENERGIAJAYMPARISTO/YMPARISTOHALLINTA/ MOTIVA XPRESS 3/

16 PUUPOLTTOAINEIDEN PIENTUOTANNON JA -KÄYTÖN PANOSTUSALUE Puun pienpoltto vaikuttaa paikallisesti ilmanlaatuun Tekesin ja ympäristöministeriön rahoituksella tehtiin ilmanlaadun mittauksia pientaloalueella Kuopion Kurkimäessä tammi huhtikuussa Puun pienpoltto näkyi selvästi omakotialueen ilmanlaadussa. Ilmanlaadun mittaukset ovat osa VTT:n, Kuopion yliopiston, Työtehoseuran ja Ilmatieteen laitoksen Puun pienpolton päästöjen mittausmenetelmien, ilmanlaatumittausten ja leviämismallien kehittäminen PUPO -hanketta. Kokonaisuuteen liittyy myös Kansanterveyslaitoksen ja Työterveyslaitoksen Puun pienpolton päästöt, ilmanlaatu ja terveys osuus. Molemmat projektit päättyvät tämän vuoden lopussa. Kuopiolainen Kurkimäen alue soveltuu hyvin puun pienpolton päästöjen paikallisten vaikutusten tutkimiseen. Pientaloalueella on 166 kiinteistöä, joista suurin osa on omakotitaloja. Noin 90 prosenttia niistä on sähkölämmitteisiä, ja lähes kaikilla on lisälämmönlähteenä puu. Päälämmitystapana puu on yhdeksällä prosentilla kiinteistöistä. Lisäksi alueella on 70 puukiuasta. Alueella mitattiin jatkuvatoimisesti hengitettävää pölyä, joka koostuu halkaisijaltaan alle 10 mikrometrin hiukkasista (PM10)*, ja pienhiukkasia, jotka ovat halkaisijaltaan alle 2,5 mikrometriä (PM2,5)**. Lisäksi hiukkasia kerättiin automaattikeräimellä ja niistä analysoitiin polysykliset aromaattiset hiilivedyt eli PAH-yhdisteet. Myös bentseeniä ja muita aromaattisia yhdisteitä kerättiin eri menetelmin. Mittauksiin liittyi seuranta ja postitettu kysely, jolla selvitettiin puun polttoa Kurkimäen alueella. Keskiarvot eivät paljasta koko totuutta Kurkimäen mittaustuloksia verrattiin YTV:n tekemiin Helsingin keskustan ja pääkaupunkiseudun taustapitoisuutta kuvaavan Luukin mittauksiin sekä Kuopion Kurkimäen taustamittausaseman tuloksiin. Hiukkaspitoisuuksien vuorokausikeskiarvot ovat alhaisemmat Kurkimäessä kuin Luukissa, sillä eteläisessä Suomessa pienhiukkasten taustapitoisuus on kaukokulkeuman vuoksi korkeampi kuin sisämaassa. Kurkimäessä havaittiin kuitenkin hetkellistä pienhiukkaspitoisuuksien nousua erityisesti iltapäivisin, jolloin töistä palataan kotiin ja viritellään tulia. Myös aamuisin esiintyi pitoisuuksien kohoamista. Näiden pitoisuuspiikkien aikaan ilmasta analysoitiin kohonneita levoglukosaanin arvoja, jotka ilmaisevat puun polton päästöjä. Myös bentseenipitoisuudet nousivat iltapäivisin vuorokauden sisäisissä tarkasteluissa. Kahden viikon passiivinäytteissä havaittiin Kurkimäessä selvästi suurempia bentseenipitoisuuksia kuin lähistön tausta-asemalla. Kun sää on kylmä, puun käyttö lämmitykseen lisääntyy pientaloalueilla. Kovalla pakkasella päästöt leviävät huonosti, mikä voimistaa usein pienpolton vaikutusta paikalliseen ilmanlaatuun. Pien- Kuva: Ilmatieteen laitos 16 MOTIVA XPRESS 3/2006

17 hiukkaspäästöt eivät pääse laimentumaan, kun maanpinta jäähtyy heikkotuulisina, selkeinä öinä ja ilma on lämpimämpää ylempänä. Tällaisia maanpintainversioita muodostuu erityisesti talvisten korkeapaineiden yhteydessä ja vahvimmillaan ne ovat öisin ja aamuvarhain, selittää tutkimusryhmäpäällikkö Harri Pietarila Ilmatieteen laitokselta. Kuva: Juha Rautanen / Motiva Oy Luvassa uutta tietoa PUPO-hankkeen tavoitteena on kehittää Suomen kenttäolosuhteisiin sopivia pienhiukkasten ja orgaanisten päästöjen mittausmenetelmiä ja määrittää suomalaisten tulisijojen (pienkattilat, takat, kiukaat) päästökertoimet käytännön lämmitysoloissa. Lisäksi arvioidaan puun pienpolton ilmanlaatuvaikutuksia leviämismallilaskelmin ja ilmanlaatumittauksin. Tavoitteena on kehittää tulosten pohjalta yksinkertainen menetelmä, jonka avulla voidaan arvioida kiinteistökohtaisen puulämmityksen päästöjen vaikutusta paikalliseen ilmanlaatuun. PUPO Terveys -osassa tavoitellaan merkittävää uutta tietoa siitä, miten puun pienpolton olosuhteet ja hiukkasten fysikaalis-kemialliset ominaisuudet sekä aiemmin tutkitut ulkoilman hiukkasseokset vaikuttavat hiukkaspäästöjen haitallisuuteen. Panostusalueella on käynnissä useita pienhiukkasiin ja puhtaampaan pienpolttoon liittyviä hankkeita. * Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuuksille on EU:ssa voimassa vuorokausiraja-arvo 50 mikrogrammaa kuutiometrissä (50 µg/m3). Tämä arvo saa ylittyä vuoden aikana 35 kertaa. Kurkimäessä tätä raja-arvoa ei mittausten aikana rikottu. ** Pienhiukkasia (PM2,5) pääsee ilmaan pako- ja savukaasuissa, ja niitä muodostuu myös kaasumaisista saastepäästöistä. Sekä kaupunki- että maaseutuympäristössä myös kaukokulkeutumalla on huomattava merkitys pienhiukkaspitoisuuksille. MARJATTA AARNIALA, , Tekes HARRI PIETARILA, (09) , Ilmatieteen laitos SUVI HAAPARANTA, (09) , Ilmatieteen laitos PILKEKAUPAN PERUSTEEKSI ENERGIASISÄLTÖ VTT ehdottaa pilkekaupan perusteeksi pilkkeiden energiasisältöä, jonka määrittämiseen on kehitetty käytännön menetelmä. Uusi toimintatapa selkeyttäisi VTT:n mukaan pilkekauppaa, joka nykyisellään perustuu pilkkeiden tilavuuden mittaukseen. Irto- tai pinokuutiometrien sijaan energiasisältö eli pilke-erän sisältämä kilowattituntien määrä antaisi asiakkaalle tarkemman kuvan puulla tuotetun lämmön kustannuksista. VTT:n kehittämässä menetelmässä pilke-erä punnitaan ja näytteistä mitataan kosteus pilkkeiden teon yhteydessä. Lämpöarvo lasketaan kyseessä olevan puulajin lämpöarvon ja toimituserän painon perusteella. Pilke-erän energiasisältö riippuu pääosin pilkkeiden kosteudesta, joka vaikuttaa myös poltosta syntyviin päästöihin ja muutenkin käytettävyyteen. Yksi kiintokuutio kuivaa pilkettä sisältää energiaa noin kilowattituntia. ARI ERKKILÄ, tai , VTT, PUUN PIENPOLTON PÄÄSTÖVAATIMUKSET YMPÄRISTÖMINISTERIÖ lähetti kesäkuun lopussa ehdotuksen asetukseksi Puupolttoaineita käyttävien lämmityslaitteiden päästöistä ja hyötysuhteista. Ehdotuksesta annettiin avoin lausuntopyyntö, joka lähetettiin 73 taholle. Lausuntoajan loppuun mennessä syyskuussa lausuntoja oli käsiteltävänä yli 30. Asetusehdotuksen mukaan päästö- ja hyötysuhdevaatimukset asetetaan puupolttoaineita käyttäville enintään 300 kilowatin laitteille uudisrakentamisessa, lämmitysjärjestelmää täydennettäessä olemassa olevaan hormiin sekä korjausrakentamisessa, kun korjaus vastaa sen uudistamista kokonaan. Vaatimukset eivät koske olemassa olevia laitteita, kesämökkiä eivätkä savusaunaa. Asetuksen avulla pyritään vähentämään pienpolton päästöjä ja parantamaan energiatehokkuutta. Eri laiteryhmien vaatimukset eroavat toisistaan. Vaatimukset sisältävät enimmäispitoisuuksia häkäpäästöille, kokonaishiilivetyjen määrälle ja hyötysuhteelle. Asetuksen voimaantuloa kaavaillaan vuoden 2008 alkuun. Ympäristöministeriö tavoittelee määräyksillä puun polton päästöjen vähentämistä, vähäpäästöisyyttä kilpailutekijäksi kotimaisilla laitemarkkinoilla ja ohjenuoraksi laitteiden tuotekehityksessä. Jotta hiilidioksidipäästöjen vähentämisellä ei aiheuttaisi turhia terveysriskejä asetusluonnosta valmistellut ympäristöministeriön yli-insinööri Pekka Kalliomäki korostaa kolmikantaa: hyvät laitteet, hyvät polttoaineet ja laitteiden oikea käyttö. PEKKA KALLIOMÄKI, (09) , ympäristöministeriö MOTIVA XPRESS 3/

18 UUTISIA JA SATTUMIA IKKUNOILLE ENERGIALUOKITUS SUOMESSA on otettu käyttöön ikkunoiden energiamerkintä, jonka tarkoituksena on helpottaa ikkunoiden valintaa sekä uusiin että remontoitaviin rakennuksiin. Merkintätapa on tuttu kodinkoneista. Ikkunoiden energiatehokkuuteen vaikuttaa lämmönläpäisykertoimen eli U-arvon lisäksi mm. ikkunarakenteen tiiveys sekä kyky hyödyntää auringonenergiaa lämmityksessä. Energialuokituksessa ikkunalle lasketaan näiden tietojen pohjalta vertailuluku E, joka kertoo kuinka paljon ikkunarakenne aiheuttaa lämmitystarvetta vuodessa. Lisäksi ikkunat jaetaan tutulla asteikolla luokkiin A:sta G:hen. Ikkunoiden energialuokitus on ikkunavalmistajille vapaaehtoinen, mutta todennäköisesti useimmat ikkunavalmistajat tulevat siihen mukaan. Energialuokitus otettiin käyttöön Energiansäästöviikon maanantaina eli 9. lokakuuta Hankkeen Internet-sivulta löytyy tarkempaa tietoa itse luokitusmenettelystä sekä jo luokiteltuja ikkunoita. KIMMO RAUTIAINEN, MOTIVA OY JUHA LUHANKA, (09) , Rakennusteollisuus RT ry Kuva: futureimagebank ENERGIATEHOKKAITA KOTEJA ESILLÄ VÄHÄN energiaa kuluttavien pientalojen Energiatehokas koti -viestintäkampanja jatkuu nykyisessä muodossa tämän vuoden loppuun saakka. Alkusyksyn aikana viestinnässä keskityttiin muun muassa kuntien rakennusvalvontavirastoihin ja talotekniikan oppilaitoksiin. Uusia esimerkkejä eri tavoin toteutetuista pientaloista, joissa on toteutettu matalaenergiaratkaisuja, on koottu hankkeen www-sivuille. Hankkeen tavoitteena on antaa pientalojen rakentajille tietoa energiatehokkaasta rakentamisesta ja siten lisätä matalaenergiatalojen osuutta uusissa pientaloissa. Syksyn aikana sivustolle lisätään aineistoa ja hankkeeseen liittyvä Hyvä ja taloudellinen talo -opas päivitetään. Jatkoa varten selvitetään, minkälaisia vaikutuksia hankkeella on ollut ja miten eri tahot, kuten pientalojen rakentajat ja yhteistyökumppanit, ovat kokeneet sen. Selvitysten perusteella päätetään, miten hanketta jatketaan ensi vuonna. Kampanjassa on mukana kauppa- ja teollisuusministeriön sekä ympäristöministeriön lisäksi pientalojen talotekniikan ja asumisen alueella toimivia yrityksiä ja yhdistyksiä. KIMMO RAUTIAINEN, Motiva Oy KOULUTUSTA KUNTIEN ENERGIAKATSELMUKSIIN UUSIUTUVIEN energialähteiden kuntakatselmuksia käsittelevä koulutuspäivä järjestetään 22. marraskuuta Koulutukseen osallistuvat saavat pätevyyden kauppa- ja teollisuusministeriön tukemien kuntakatselmusten tekemiseen. Koulutuspaikka on Helsingissä. Jos koulutukseen ilmoittautujien toimipisteet ovat kuitenkin pääasiassa pääkaupunkiseudun ulkopuolella, koulutuspaikaksi voidaan valita koulutettaville parhaiten soveltuva paikkakunta. Osallistumismaksu koulutukseen on osallistujamäärästä ja koulutuspaikasta riippuen. Ilmoittautumisia koulutuksiin ottaa vastaan Nina Alsi (09) tai SEPPO SILVONEN, Motiva Oy 18 MOTIVA XPRESS 3/2006

19 Tietoa uusiutuvasta lämmitysenergiasta toisella kotimaisella Värmeslag-kampanja vie uusiutuvista energialähteistä ja energiatehokkaasta rakentamisesta tietoa ruotsinkieliselle rannikkoalueelle. Uusiutuvasta energiasta on ollut vain vähän tietoa ruotsinkielellä. Värmeslag-kampanja haluaa poistaa tämän epäkohtaan. Se on yhteistyöprojekti ruotsinkielisten maataloustuottajain keskusliiton (SLC), suomenruotsalaisen Martta-järjestön (Finlands svenska Marthaförbund) ja Natur och Miljön kanssa. Kampanja toteutetaan vuosina , ja se tarjoaa konkreettisia neuvoja ja asiantuntemusta ympäristöystävällisestä tavoista lämmittää pientaloja ja muita kiinteistöjä. Värmeslag keskittyy biopolttoaineita käyttäviin pelletti- ja hakekattiloihin, lämpöpumppuihin sekä aktiiviseen ja passiiviseen aurinkolämpöön. Energiatehokas rakentaminen on myös tärkeä osa kampanjaa. Ekologista ja taloudellista Kampanjaa pyörittävät järjestöt haluavat tuoda esiin uusiutuvien energialähteiden hyvät ominaisuudet, taloudellisuuden, kilpailukyvyn ja ekologisuuden. Tavoitteena on myös kasvattaa uusiutuvaa energiaa käyttävien laitteiden kysyntää. Värmeslag järjestää syksyn aikana Energiansäästöviikosta alkaen kiertueen, joka koostuu sarjasta yleisölle maksuttomia iltatilaisuuksia. FRANK HOLMSTRÖM, , Uusi energiatoimisto aloitti Etelä-Pohjanmaalla Etelä-Pohjanmaan energiatoimisto avasi ovensa Lapualla heinäkuussa. Toimisto pyrkii levittämään tietoa ja osaamista energiansäästöstä ja uusiutuvasta energiasta alueensa yrityksiin, yhteisöihin ja kotitalouksiin. Uusi energiatoimisto keskittyy uusiutuvan energian käytön edistämiseen, energiaomavaraisuuden kasvattamiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen Etelä-Pohjanmaalla. Toimisto pyrkii myös lisäämään lämpöpumpputeknologian tunnettuutta. Yhteisöjä, yrityksiä ja kotitalouksia uudistuneisiin energia-aatoksiin herätellään neuvonnan, tiedotuksen ja koulutuksen avulla. Etelä-Pohjanmaan energiatoimisto, Thermopolis Oy, on puolueeton ja riippumaton voittoa tuottamaton yleishyödyllinen yhtiö. Sen palveluajatuksena on olla alueellaan näkyvä energia-alan vaikuttaja ja luotettava kumppani, sanoo toimiston toimitusjohtaja Hannu Mars. Etelä-Pohjanmaan energiatoimiston tavoitteena on olla mukana kehittämässä ja rakentamassa uusia kotimaisiin biopolttoaineisiin perustuvia energiajärjestelmiä ideasta toimivaksi liiketoimintakonseptiksi ja edistää näin alueellista energiaomavaraisuutta ja energiatietoutta. Toimistoa rahoittavat muun muassa Euroopan älykäs energiahuolto -ohjelma, Energiatoimistot kokoontuivat uusimman toimiston vieraiksi Lapualle elokuussa. Kokouksessa oli mukana myös kauppa- ja teollisuusministeriön sekä Motivan edustajat. Etelä-Pohjanmaan liitto sekä alueen energia-alan yritykset. Thermopolis Oy:n osakkaina ovat Ilmajoen kunta, Lapuan kaupunki, Kiviristin Lämpö Oy, Seinäjoen Energia Oy, Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy ja Veljekset Ala-Talkkari Oy. Toimintaa tukevat myös Kvaerner Power Oy ja Oy Merinova Ab. Suomessa on nyt kahdeksan alueellista energiatoimistoa. Ne ovat osa eurooppalaista noin neljänsadan alueellisen energiatoimiston verkostoa. Etelä-Pohjanmaan toimistossa työskentelee kolme henkilöä: toimitusjohtaja Hannu Mars, energia-asiantuntija Sanna- Leena Huhtasalo ja energianeuvoja Aija Myyryläinen. HANNU MARS, , MOTIVA XPRESS 3/

20 RAPORTTI MAATALOUDEN BIOKAASULAITOKSISTA MAATALOUDEN biokaasulaitosten perustamista, suunnittelua ja turvallisuutta on tarkasteltu Savonia-ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön hankkeessa, johon osallistui 26 maatilayrittäjää tai -yhtymää Pohjois-Savon alueelta. Hankkeesta on laadittu raportti, joka on suunnattu maatilayrittäjien lisäksi kuntien rakennusvalvonta- ja ympäristöviranomaisille sekä pelastuslaitoksille. MaLLa2 hankeen loppuraportti - Maatalouden biokaasulaitoksen perustaminen ja turvallisuustarkastelu on laadittu yhdessä asianomaisten toimijoiden ja viranomaisten kanssa. Kirja on tilattavissa Savonia-ammattikorkeakoulusta ja sen voi ladata myös pdf:nä. Painetun raportin hinta on 25. TONI TAAVITSAINEN, (017) , UUSIUTUVAN ENERGIAN PARHAITA KÄYTÄNTÖJÄ KAKSI uutta esimerkkikorttia uusiutuvan energian parhaista käytännöistä on ilmestynyt. Kurssikeskus vaihtoi öljyn hakkeeseen kreivin aikaan -esimerkkikortti kertoo Brofta Oy:n hakelämpölaitoksesta. Yritys toimittaa lämmön Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen kurssikeskukseen Hausjärvellä. Toinen esimerkeistä esittelee Tuusulan Energia Oy:n ja Parman tehtaiden yhteistyötä Tuusulassa. Parman betonielementtitehtaille tuotetaan prosessilämpö hakkeella ja Tuusulan Energia myy lämpöä myös muille Hyrylän teollisuusalueen laitoksille. ESIMERKKIKORTTEJA VOI TILATA SÄHKÖPOSTILLA TAI (09) NE OVAT SAATAVISSA MYÖS SÄHKÖISESTI ENERGIAOPETUSTA RUOTSIKSI RUOTSINKIELELLÄ opetus- ja kasvatustyötä tekevien avuksi on tuotettu uusia työkaluja energiaopetuksen tueksi. Tänä syksynä Tokaluokkalaisten Hei, kaikki toimii! -materiaalipakettia markkinoitiin ensi kertaa kouluille ruotsiksi. Hej allt funkar -aineisto on ollut saatavilla ruotsinkielisenä jo pitkään, mutta sen markkinointi on jäänyt vähälle, kertoo opetuspaketin tuottaja Tuula Saavalainen Lasten Keskuksesta. Syksyn aikana Motiva on julkaissut ruotsiksi myös nettisivujen koulu- ja päiväkotiosion miltei kokonaisuudessaan. Sivuille on koottu runsaasti materiaalia ja ideoita koulujen ja päiväkotien energiaopetukseen. ELÄVÄ PLANEETTA TIEDE- ja ympäristötoimittaja Helena Telkänrannan uutuusteos Elävä planeetta kertoo kotimaan ja maailman keskeisistä ympäristökysymyksistä helposti avautuvalla tavalla. Samalla se tarjoaa ratkaisuja ympäristöongelmiin. Ilmastonmuutos, vieraat kemikaalit ja eläinlajien kuoleminen sukupuuttoon voivat tuntua hallitsemattomilta uhkilta, joille yksittäinen ihminen ei voi mitään. Ympäristöongelmiin voi kuitenkin vaikuttaa pienilläkin teoilla, vaikkapa ruokaostoksilla käydessään, liikenteessä tai lomaa suunnitellessa. Telkänranta on kirjoittanut kirjan erityisesti nuorille ja sitä on helppo suositella oheislukemistoksi yläasteen tai lukion oppilaille. Kirjan ovat julkaisseet yhteistyössä Edita Press sekä lasten ja nuorten luontojärjestö Luonto-Liitto. Kirjan ohjevähittäishinta on MOTIVA XPRESS 3/2006

Kuljetusketjujen energiakatselmus

Kuljetusketjujen energiakatselmus Kuljetusketjujen energiakatselmus Helsingin messukeskus 17.5.2006 Pertti Koski 1 Motiva Oy tuottaa palveluja uusiutuvan energian ja energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi. 2 Motivan palvelut Energianhallinnan

Lisätiedot

Pientalojen energiatehokkuusluokittelu

Pientalojen energiatehokkuusluokittelu Pientalojen energiatehokkuusluokittelu IEE/PEP seminaari 23.11.2006 erikoistutkija Copyright VTT VTT, Lähde: Hallituksen esitys 170 & YM SISÄLLYS 1. Energiatehokkuuden edistämisen yleisaikataulu Suomessa

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Hankintapalvelu Motivan organisaatiossa Hankintayksiköt Yritykset Uusiutuva energia Lämmitys ja

Lisätiedot

IEE INTERACTION. Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille

IEE INTERACTION. Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille IEE INTERACTION Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille INternational Transport and Energy Reduction ACTION Euroopan komission IEE-ohjelman hanke, jota Suomessa tukevat

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet

Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012 Ylitarkastaja Outi Kumpuvaara Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Energiansäästöviikko

Energiansäästöviikko Energiansäästöviikko verkossa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Motiva Oy, 2012 Nina Alsi ja Leila Timonen Aitoja tekoja joka päivä Energiansäästöviikko on aina lokakuussa viikolla 41 Tänä vuonna

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Käytössä kaikissa EU maissa, toteutustapa kansallinen

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Kuluttajien energianeuvonta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Kuluttajien energianeuvonta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat saavat luotettavaa tietoa

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan viestintä käytännön toimien edistäjänä, kokemuksia ja esimerkkejä kunnista Viestintäpäällikkö Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Tiedosta toimintaan viestintä käytännön toimien edistäjänä, kokemuksia ja esimerkkejä kunnista Viestintäpäällikkö Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Tiedosta toimintaan viestintä käytännön toimien edistäjänä, kokemuksia ja esimerkkejä kunnista Viestintäpäällikkö Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy 9.5.2014 Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy 2 1 Motiva Oy

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu - tulevat haasteet Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta seminaari 8.10.2010 Aika: 8.10. perjantaina klo 9.30 11.30 8.10.2010 1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus

ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus 1 Energiatehokkuusdirektiivi 2012/27/EU energiansäästötavoite on yksi EU:n vuodelle 2020 20/20/20 tavoitteista, joista kaksi muuta ovat kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä. Energiatodistukset käyttöön

Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä. Energiatodistukset käyttöön Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä Energiatodistukset käyttöön Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennukset kuluttavat Suomessa liki 40 prosenttia energiasta. Rakennusten energiankulutus vastaa 30

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus. Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö

Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus. Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus seminaari Mustio 6.9.2011 Case HINKU- projekti Kari Koski Kaupunginjohtaja Uusikaupunki Kohti hiilineutraalia kuntaa Hankkeen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN?

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Useita eri todistuslomakkeita, laatimistapoja, laatijoiden pätevyysvaatimuksia ja

Lisätiedot

Painetta energiatehokkuuteen rakennus- ja kiinteistöalalla. Työkaluja ja tietolähteitä Tapio Jalo, Motiva Oy 8.10.2010

Painetta energiatehokkuuteen rakennus- ja kiinteistöalalla. Työkaluja ja tietolähteitä Tapio Jalo, Motiva Oy 8.10.2010 Painetta energiatehokkuuteen rakennus- ja kiinteistöalalla Työkaluja ja tietolähteitä Tapio Jalo, Motiva Oy 8.10.2010 Esityksen sisältö Energiatehokkuuteen panostaminen kannattaa nyt ja jatkossa Energiatehokkuuden

Lisätiedot

e-toimisto Kymenlaakso 7.6.2011 1

e-toimisto Kymenlaakso 7.6.2011 1 e-toimisto Kymenlaakso 7.6.2011 1 energiatoimisto perustettu henkilöstö toiminnan organisointi liikevaihto, kulurakenne rahoituksen lähteet palveluita kohderyhmät Etelä-Pohjanmaan Energiatoimisto Thermopolis

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Kokemuksia Keski-Suomesta Miten meneteltiin julkisissa rakennuksissa ja kunnallisissa vuokrataloissa?

Kokemuksia Keski-Suomesta Miten meneteltiin julkisissa rakennuksissa ja kunnallisissa vuokrataloissa? Kokemuksia Keski-Suomesta Miten meneteltiin julkisissa rakennuksissa ja kunnallisissa vuokrataloissa? Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Uuden Jyväskylän kunnalliset vuokratalot Energiatodistuksia

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Ilkka Salo LVI-talotekniikkateollisuus

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Ilkka Salo LVI-talotekniikkateollisuus ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Ilkka Salo LVI-talotekniikkateollisuus 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Käytössä kaikissa EU maissa, toteutustapa

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS MITEN JA MIKSI? Matti Hellgrén. Suomen Talokeskus Oy

ENERGIATODISTUS MITEN JA MIKSI? Matti Hellgrén. Suomen Talokeskus Oy ENERGIATODISTUS MITEN JA MIKSI? LAKI RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laki rakennuksen energiatodistuksesta 13.4.2007. Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatodistuksesta 19.6.2007. Koskee vuoden

Lisätiedot

SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tarvittava materiaali: Laskimia. Lähde: Adato Energia. Sivu 1/6

SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tarvittava materiaali: Laskimia. Lähde: Adato Energia. Sivu 1/6 SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tavoite: Laskea eri sähkölaitteiden energiankulutuksia. Ymmärtää käsite kilowattitunti (kwh) ja kuinka se lasketaan. Ryhtyä toimeen sähkönkulutuksen vähentämiseksi. Tehtävä: Käytämme

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen Jyri Seppälä SYKE MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2011, Säätytalo, Helsinki Lähtökohtia Ilmastonmuutos etenee - vuosi 2010 oli toisiksi lämpimin vuoden 1880 jälkeen Kehittyneillä

Lisätiedot

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020

Lisätiedot

Tehokas energiankäyttö. -koko kunnan asia

Tehokas energiankäyttö. -koko kunnan asia Tehokas energiankäyttö -koko kunnan asia Etsi kunnalle energiansäästöä Kunnissa on runsaasti erilaisia mahdollisuuksia edistää energiansäästöä ja hyödyntää uusiutuvia energialähteitä. Energiansäästö on

Lisätiedot

KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA

KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat Terhi Harjulehto 15.3.2012 SISÄLTÖ Energiakolmio-esittely Toimintasuunnitelma-hankkeista - Toimeksianto - Toimintamalli, versiot

Lisätiedot

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700

Lisätiedot

ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ

ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ Helsingin erilainen Display Miksi tämä lähestymistapa? 28.5.2010 Ulla Soitinaho HKR-Rakennuttaja Miksi ihmeessä Display? Miksi ihmeessä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan

Lisätiedot

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Kalvosarja on tuotettu Motivan ja Työtehoseuran yhteistyönä, osana Euroopan Komission SAVE-ohjelman tukemaa hanketta.

Lisätiedot

HE 335/2014 vp. Asiantuntijakuuleminen Ympäristövaliokunta ke 10.12.2014 klo 9.30. (Ympäristövaliokunnan kokoushuone E 318, Eduskuntatalon 3. krs.

HE 335/2014 vp. Asiantuntijakuuleminen Ympäristövaliokunta ke 10.12.2014 klo 9.30. (Ympäristövaliokunnan kokoushuone E 318, Eduskuntatalon 3. krs. HE 335/2014 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä sekä rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain muuttamisesta. Asiantuntijakuuleminen Ympäristövaliokunta

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009 Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008 Hille Hyytiä 22.9.2009 1.1 Energiavaltainen teollisuus tavoitteet toimenpideohjelmassa 1. Toimenpideohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Erillisen energiatodistuksen antajan näkökulmat. Jan Mattsson 18.03.2010

Erillisen energiatodistuksen antajan näkökulmat. Jan Mattsson 18.03.2010 Erillisen energiatodistuksen antajan näkökulmat Jan Mattsson 18.03.2010 on nyt Samat ihmiset, samat palvelut, samat arvot Maailmanlaajuinen energianhallinnan asiantuntija 120 000 työntekijää sekä toimipaikkoja

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä. Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008

Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä. Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008 Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008 Teemat Miksi? Julkisen hankkijan mahdollisuudet Toimintaohjelmaehdotus kestävien hankintojen edistämiseksi

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI 2010 2012 Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut Ajotapakoulutus Pysäköintipalvelut Joukkoliikenne

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Esityksen sisältö Energiatehokkuus ja haasteet Energiatehokkuussopimus Mitä ja miksi? Tuloksia Tulevaisuus Tehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Valaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen

Valaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen Valaistushankinnat 6.10.2010 Antti Kokkonen Kuinka paljon valaistus kuluttaa? Kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä n. reilu 10 % kuluu valaistukseen, josta karkeasti 1/3 palvelu- ja julkisella sektorilla.

Lisätiedot

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Ympäristöministeriön

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Sähkönkulutus on kasvussa

Sähkönkulutus on kasvussa Sähkönkulutus on kasvussa Palvelu- ja julkisen sektorin osuus sähkön kokonaiskulutuksesta Suomessa on 19 %. Yksittäisen toimistorakennuksen sähkön kulutus voi jakautua esimerkiksi näin. Palvelu- ja toimistorakennuksessa

Lisätiedot

Energiatehokkaan talon tunnusmerkit. Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008

Energiatehokkaan talon tunnusmerkit. Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008 Energiatehokkaan talon tunnusmerkit Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008 Ilmastonmuutos on maailman vakavin huolenaihe. Eurobarometri-tutkimus, syyskuu 2008 20 20 20 vuoteen 2020 Kasvihuonekaasuja vähennetään

Lisätiedot

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Parempi arkipäivä monille ihmisille Kestävä kehitys IKEAssa Sisältyy kaikkiin toimintoihimme Kestävän kehityksen toimintasuunnitelma FY15 kokonaisvaltainen lähestymistapa

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä. Viite: HE Energiatodistuslaki (HE 161/ 2012 vp) 7.12.2012 Energiatodistusten edellyttämät toimenpiteet, kustannukset ja vaikutukset todistusten tarvitsijoiden näkökulmasta Energiatodistukset: tarvittavat

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia Satakuntaa Ympäristötutkimus ja Satakunta verkostoitumistapaaminen 13.10.2015

Kohti hiilineutraalia Satakuntaa Ympäristötutkimus ja Satakunta verkostoitumistapaaminen 13.10.2015 Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa Ympäristötutkimus ja Satakunta verkostoitumistapaaminen 13.10.2015 Esa Merivalli Hanke lyhyesti Kuntien ja pk-yritysten hiilineutraalien toimintojen ja palveluiden

Lisätiedot

Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM

Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM Vuonna 2050 tarvitaan ainakin kaksi planeettaa? 1900 2002

Lisätiedot