Uudenlaista sankaruutta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uudenlaista sankaruutta"

Transkriptio

1 Riitta Käyhkö Simo Hakamäki Mika Kananen Veijo Kavonius Jarmo Pirhonen Pertti Puusaari Matti Kajaste Karl Holm Uudenlaista sankaruutta Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA :

2 ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut Tammer-Paino Oy Tampere 2006

3 Esipuhe Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt valitaan nyt kolmatta kertaa. Korkeakoulujen arviointineuvosto tekee opetusministeriölle esityksen neljästä huippuyksiköstä. Esityksiä huippuyksiköiksi tuli Korkeakoulujen arviointineuvostoon määräaikaan mennessä tällä kertaa kuusitoista. Arviointivierailu tehtiin yhdeksään ammattikorkeakouluun kevättalvella Arviointiin osallistuneet ammattikorkeakoulut saivat yksilöllisen kirjallisen palautteen, jossa nostettiin esiin korkeakoulun aluekehitystyön vahvuuksia ja kehittämisalueita. Arviointiryhmä tunnisti hyviä aluekehitystyön organisointiin ja toteutukseen liittyviä oivalluksia myös niissä ammattikorkeakouluissa, joita ei opetusministeriölle tällä kertaa huippuyksiköiksi esitetä. Kokonaisuutena ryhmä vakuuttui siitä, että suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat aluekehitystehtävässä määrätietoisia ja vakavissaan eikä onnistumisen näytteistä ole puutetta. Huippuyksiköiksi esitettäviä ammattikorkeakouluja yhdistää arviointiryhmän mukaan kyky vastata alueen tarpeisiin sekä luoda yhtymäkohtia alueen keskeisiin strategisiin painopisteisiin. Esitetyillä huippuyksiköillä on lisäksi vakuuttavaa näyttöä tuloksekkaasta aluekehitystyöstä, joka on nivoutunut luontevaksi osaksi ammattikorkeakoulun muuta toimintaa. Erityisen myönteisiä olivat esimerkit opiskelijoiden tärkeästä asemasta aluekehitystyössä. Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen arviointi nosti esiin myös selkeitä kehityskohteita. Ammattikorkeakoulujen on edelleen syytä vahvistaa omaa profiiliaan alueellisissa innovaatioverkostoissa ja terävöittää osaamistaan tarkemmin alueensa painopistealueille. Haasteellista tulee olemaan myös sidosryhmien liittäminen läheisempään yhteistyöhön ammattikorkeakoulun oman aluekehitystehtävän suunnittelussa ja toteutuksessa. Muuttuvat toimintaympäristöt ja ammattikorkeakoulujen voimakas alueellisuus tarjoavat samalla myös mahdollisuuden. Opetusministeri Antti Kalliomäki esittikin ammattikorkeakoulupäivillä seuraavasti: Suuri kysymys onkin, voiko viime aikoina paljon keskusteltu alueellinen yhteistoiminta ja tutkimus- ja kehitystyö tuottaa ammattikorkeakouluille ja niiden yksiköille uudenlaista sankaruutta, joka voisi korostaa tämän oppilaitosmuodon omapohjaista profiilia. Sankaruuden aineksia esitellään myös tässä raportissa. Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta esitän lämpimät kiitokset arviointiin osallistuneille ammattikorkeakouluille sekä arviointiryhmän jäsenille, jotka antoivat asiantuntemuksensa ja aikaansa arviointiprojektin toteutukseen. Ossi Tuomi Pääsihteeri Korkeakoulujen arviointineuvosto

4

5 Sisällys Huippuyksikköarvioinnin suunnittelu Aluekehitysvaikutuksen määritelmä Aluekehittäminen ammattikorkeakoulujen toiminnassa Ammattikorkeakoulujen esitykset ja arviointineuvoston palautteet aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköille vuosille Jyväskylän ammattikorkeakoulu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Rovaniemen ammattikorkeakoulu Liitteet Arviointikriteeristö Ohjeet vierailukohteille Arviointiprosessin aikataulu

6

7 Huippuyksikköarvioinnin suunnittelu Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) on toteuttanut opetusministeriön toimeksiantoina ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksikköarvioinnit vuosina 2001, 2003 ja Vuorovuosin on arvioitu ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksikköjä ja aluekehitysvaikutuksen huippuyksikköjä. Vuosi 2004 oli poikkeus, jolloin kumpaakaan näistä toimeksiantoarvioinneista ei toteutettu, koska haluttiin pitää välivuosi vuosittain toistuneissa laajoissa arvioinneissa. Opetusministeriö on vuodesta 2000 lähtien myöntänyt arviointineuvoston esitysten perusteella osan ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahoituksesta valituille huippu- ja laatuyksiköille. Arviointien keskeisenä tavoitteena on kuitenkin ollut kehittää koulutuksen, tutkimus ja kehitys- sekä aluekehitystyön laatua ja vaikuttavuutta. Aiemmin valitut aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt Vuonna 2001: Hämeen ammattikorkeakoulu Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu Vuonna 2003: Hämeen ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu Toimeksianto opetusministeriöltä Opetusministeriö pyysi päivätyssä toimeksiantokirjeessä (Dnro 15/ 400/2004), Korkeakoulujen arviointineuvostoa toimittamaan opetusministeriölle mennessä esitykset 4 6 ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköstä vuosille Aluekehitysvaikutuksen huippuyksikkönä voi em. kirjeen mukaan tulla kysymykseen vain ammattikorkeakoulu kokonaisuudessaan.

8 Arvioinnin tavoitteet Aluekehitysvaikutuksen arvioinnin tavoitteena on ammattikorkeakoulujen aluekehitystyön vahvistaminen ja kehittäminen. Arviointi tuottaa tietoa ammattikorkeakoulujen toteuttamasta aluekehitystoiminnasta, erilaisten alueiden ja toimintaympäristöjen hyvistä käytännöistä sekä ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen alueellisesta ja korkeakoulukohtaisesta arvioinnista. Valtakunnallisen arvioinnin eräs keskeinen tehtävä on välittää tietoa näistä koko ammattikorkeakoulukentälle. Tavoitteena on näin tukea ammattikorkeakoulujen aluekehitystyön omia strategiaprosesseja ja toimintalinjoja sekä uusien näkökulmien avaamisen ohella vahvistaa ammattikorkeakoulujen omaa näkemystä vaikuttavasta aluekehitystyöstä. Arvioinnin suunnitteluryhmä Korkeakoulujen arviointineuvoston työvaliokunta asetti kokouksessaan arvioinnille suunnitteluryhmän, jonka tehtävänä oli kevään 2005 aikana laatia projektisuunnitelma, kehittää arviointiprosessia ja arviointikriteeristöä ajankohtaisilla painotuksilla sekä valmistella ohjeet ammattikorkeakouluille aluekehitysvaikutuksen huippuyksikköarvioinnista vuosille Suunnitteluryhmään nimettiin seuraavat henkilöt: puheenjohtaja: Pertti Vuorela, dosentti, Korkeakoulujen arviointineuvosto jäsenet: Kimmo Behm, kunnanjohtaja, Nurmijärven kunta Mika Kananen, koulutuspoliittinen vastaava ( asti), SAMOK ry Veijo Kavonius, aluekehitysjohtaja, sisäasiainministeriön alueiden ja hallinnon kehittämisosasto Riitta Käyhkö, rehtori, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Jarmo Pirhonen, johtaja, Kaakkois-Suomen TE-keskus sihteerit: Hannele Salminen, suunnittelija, KKA (lokakuuhun 2005 asti) Matti Kajaste, projektisuunnittelija, KKA ( alkaen)

9 Arviointikriteeristö Arvioinnin avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi suunnitteluryhmä kehitti aiemmissa aluekehityksen huippuyksikköarvioinneissa käytettyjen arviointikohteiden perusteella arviointikriteeristön 1. Kriteeristöä valmisteltiin ja työstettiin ammattikorkeakoulujen, niiden ylläpitäjien, opiskelijayhdistysten, maakuntien liittojen ja TE-keskusten edustajien kanssa helmikuussa 2005 järjestetyssä työseminaarissa. Ammattikorkeakoulujen näkemykset haluttiin ottaa huomioon arviointikohteiden määrittelyssä. Arvioinnista haluttiin tehdä myös entistä avoimempi ja vuorovaikutteisempi. Arviointiprosessi, kriteerit ja käytetyt menetelmät olivat näin arviointiin osallistuneilla ammattikorkeakouluilla etukäteen tiedossa. Tarkoituksena oli arvioinnin avoimuuden lisäksi tukea mahdollisimman konkreettisesti ammattikorkeakoulujen aluekehitystyötä antamalla välineitä työn suunnitteluun ja omaan arviointiin sekä edistää uusien, innovatiivisten näkökulmien omaksumista. Arviointiryhmä Korkeakoulujen arviointineuvosto nimesi kokouksessaan arviointiryhmän puheenjohtajan ja jäsenet. Suunnitteluvaiheessa tehdyn työn kannalta oli edullista, että varsin moni suunnitteluryhmän jäsen jatkoi myös arviointiryhmässä. Ryhmään valittiin asiantuntijoita paitsi ammattikorkeakoulukentältä myös sen ulkopuolelta. Edustettuina olivat korkeakoulukentän ulkopuolinen työelämä, kuntasektori sekä sisäasiainministeriön aluekehitystyö. Puheenjohtaja: Riitta Käyhkö, rehtori, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Jäsenet: Simo Hakamäki, toimitusjohtaja ( asti), Kuntakoulutus Oy Mika Kananen, koulutuspoliittinen vastaava ( asti), SAMOK ry Veijo Kavonius, aluekehitysjohtaja, sisäasiainministeriön alueiden ja hallinnon kehittämisosasto Jarmo Pirhonen, johtaja, Kaakkois-Suomen TE-keskus Pertti Puusaari, vararehtori, Hämeen ammattikorkeakoulu, arviointiryhmän valitsema varapuheenjohtaja Sihteerit: Matti Kajaste, projektisuunnittelija, Korkeakoulujen arviointineuvosto Karl Holm, suunnittelija, Korkeakoulujen arviointineuvosto ( alkaen) 1 Ks. liite 1.

10 Esteellisyydet Riitta Käyhkö totesi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun yhteistyön Rovaniemen ammattikorkeakoulun kanssa olevan niin laajaa, että hän on esteellinen RAMK:n osalta. Mika Kananen totesi lisäksi itsensä esteelliseksi Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijana kyseisen ammattikorkeakoulun osalta. Esteelliset henkilöt poistuivat kokoushuoneesta ko. korkeakoulun arvioinnin ajaksi eivätkä osallistuneet kyseisten palautteiden kirjoittamiseen. Riitta Käyhkö ei myöskään osallistunut Rovaniemen ammattikorkeakoulun arviointivierailuun. Hakuohjeet KKA:n vahvistamat arvioinnin hakuohjeet lähetettiin ammattikorkeakouluille Ammattikorkeakouluja pyydettiin lähettämään esitykset huippuyksiköiksi klo mennessä. Esityksen tuli koskea koko ammattikorkeakoulua, sillä ammattikorkeakoulun aluekehitysvaikutusta arvioitiin sen koko koulutustehtävän laajuisesti. Myös vuosina 2001 ja 2003 huippuyksiköiksi valittujen ammattikorkeakoulujen oli mahdollista laatia esitys. Sama ammattikorkeakoulu voidaan nimetä huippuyksiköksi kuitenkin korkeintaan kaksi kertaa peräkkäin. Arviointi kohdistui pääsääntöisesti vuosina toteutuneeseen aluekehitystyöhön. Arvioinnissa käytettiin myös pidemmän aikavälin tilastotietoja muodostettaessa kuvaa ammattikorkeakoulujen toiminnan kehittymisestä ja laajuudesta. Esityksen enimmäispituudeksi ilmoitettiin 10 sivua liitteineen. Esitykset julkaistiin kokonaisuudessaan KKA:n Internet-sivuilla, josta myös ammattikorkeakouluille tiedotettiin etukäteen. Kirjallisten esitysten arviointi Määräaikaan mennessä Korkeakoulujen arviointineuvostoon saapui yhteensä kuusitoista esitystä ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköiksi: Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Helia ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kajaanin ammattikorkeakoulu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu

11 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Rovaniemen ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu Svenska yrkeshögskolan Tampereen ammattikorkeakoulu Arviointiryhmän jäsenet lukivat yhteensä 160 sivua esityksiä sekä tutustuivat AMKOTA-tietokannasta koottuun tilastoaineistoon. Jäsenet pisteyttivät yhteisen keskustelun pohjaksi esitykset suhteessa arviointikriteeristöön pistein 0 5. Kunkin ammattikorkeakoulun kohdalla ensimmäisen puheenvuoron piti arviointiryhmässä aina eri henkilö. Tällä pyrittiin varmistamaan ryhmän jäsenten mielipiteiden ja kantojen tasapuolinen esittäminen. Arviointiryhmä päätti suorittaa arviointivierailun yhteensä yhdeksään ammattikorkeakouluun. Ne ammattikorkeakoulut, joita ei valittu vierailukohteiksi saivat erilliset kirjalliset palautteet. Vierailukohteet Jyväskylän ammattikorkeakoulu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Rovaniemen ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Arviointivierailut Arviointiryhmä lähetti ohjeet vierailukohteiksi valituille ammattikorkeakouluille arviointivierailun järjestämisestä. 2 Arviointiryhmän tarkoituksena oli rakentaa vierailuista mahdollisimman avoimia ja vuorovaikutteisia tapahtumia, jotta ammattikorkeakouluille voitaisiin antaa syvällistä ja käyttökelpoista palautetta niiden aluekehitystyöstä. Tästä syystä ohjelma rakennettiin neljän haastattelun/keskustelutilaisuuden pohjalle. Arviointiryhmä tapasi ammattikorkeakoulun johdon edustajat sekä sidosryhmien, opiskelijoiden ja henkilökunnan edustajia. Ammattikorkeakoulu sai valita liitteenä olevan 2 Liite 2.

12 ohjeen asettamissa puitteissa keskusteluihin osallistuvat henkilöt. Korkeakoululle haluttiin kuitenkin antaa mahdollisuus esitellä yhtä aluekehitysvaikutuksen kannalta erityisen onnistunutta tai kiinnostavaa kärkihanketta. Arviointiryhmä halusi näin päästä lähemmäksi konkreettista aluekehitystyötä toimialueella. Ammattikorkeakouluja pyydettiin ennalta ehdottamaan kolmea aluekehityshanketta, joista arviointiryhmä valitsi yhden, arvioinnin kannalta kiinnostavimman hankkeen. Valittuun hankkeeseen tutustumiseen varattiin 1,5 tuntia. Arvioinnin tasapuolisuuden turvaamiseksi ryhmä ei ottanut mukaansa vierailuilta mitään kirjallista materiaalia. Arviointivierailut toteutettiin aikavälillä Vierailuille osallistui koko arviointiryhmä lukuunottamatta RAMK:a, jonka osalta Riitta Käyhkö oli esteellinen. Veijo Kavonius joutui jäämään pois Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulujen vierailuilta kiireellisten työtehtävien takia. Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksikköjen valinta Arviointivierailuiden jälkeen ryhmä kokoontui arvioimaan vierailukohteiksi valittujen ammattikorkeakoulujen aluekehitystyötä uudelleen sekä kirjallisten esitysten että arviointivierailujen valossa. Arviointiryhmä käsitteli vierailukohteet yksi kerrallaan ja nosti esiin todettuja vahvuuksia ja heikkouksia. Nämä keskustelut loivat myös pohjan ammattikorkeakouluille annetuille palautteille. Arviointiryhmä päätti kirjallisen esityksen ja vierailun perusteella yksimielisesti valita neljä ammattikorkeakoulua arviointineuvostolle esitettäviksi aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköiksi vuosiksi : Jyväskylän ammattikorkeakoulu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Rovaniemen ammattikorkeakoulu

13 Aluekehitysvaikutuksen määritelmä Ammattikorkeakoulun aluekehitysvaikutuksen arvioinnissa tarkasteltiin korkeakoulun strategian kehittyneisyyttä sekä ammattikorkeakoulun omaksumaa roolia alueen innovaatioympäristössä ja sen kehityksessä. Arvioinnin kannalta tärkeitä olivat lisäksi konkreettinen aluekehitystyö ja sen prosessit, työn tulokset ja näytöt sekä ammattikorkeakoulun organisoima aluekehitysvaikutuksen arviointi- ja kehittämistyö. Kriteeristössä käytetään käsitettä aluekehitysstrategia kuvaamaan kaikkia aluekehitystyötä koskevia strategisia linjauksia, riippumatta siitä, missä strategiadokumentissa asia on linjattu. Pääasia on, että aluekehitystehtävä on määritelty strategiatasolla. Aluekehitysvaikutuksella tarkoitetaan tässä arvioinnissa: Ammattikorkeakoulun oman strategian tuloksellisuutta, alueellista osallistumista ja verkottumista (mm. osallistuminen alueen strategiatyöhön, aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmiin sekä alueen muihin kehittämishankkeisiin) Ammattikorkeakoulun proaktiivista roolia ja vaikuttamista alueen toimintaan (mm. alueen osaamisen vahvistaminen, sosiaalisen pääoman kasvattaminen ja innovaatioympäristön rakentaminen, ennakoiva reagointi alueen tarpeisiin). Kumpikin ammattikorkeakoulun aluevaikutuksen osa määriteltiin laajasti. Ammattikorkeakoulun innovaatioympäristön, toiminta-alueen ja -ympäristön määrittelyt Tässä arvioinnissa innovaatioympäristö on määritelty samalla tavoin kuin edellisessäkin aluekehitysvaikutuksen arvioinnissa. Innovaatioympäristöllä tarkoitetaan toiminnallista aluetta, jolla yritykset ja julkiset instituutiot edistävät innovaatioiden edellytyksiä ja näin toimien lisäävät alueen elinkeinotoimintaa ja hyvinvointia. Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota siihen, onko ammattikorkeakoulu tunnistanut alueensa innovaatioympäristön keskeiset piirteet, kuinka aktiivinen ja ennakoiva rooli sillä on toiminta-alueellaan sekä millainen asema korkeakoululla on alueen innovaatioympäristössä. Samoin arvioitiin ammatti-

14 korkeakoulun aloitteellisuutta ja verkostojen kattavuutta sekä sen mahdollisuuksia alueen innovaatioympäristön kehittämiseen. Ammattikorkeakoulun koulutusohjelmilla, projekteilla, palvelutoiminnalla, tutkimus- ja kehittämishankkeilla sekä muilla toiminnoilla voi olla erilaisia sosiaalisia ja taloudellisia vaikuttavuusalueita. Moniin toimintoihin saattaa liittyä myös aluekehitysvaikutuksen kannalta merkittävä kansainvälinen elementti. Toiminta-alueen määrittelyssä on lähtökohtana ammattikorkeakoulun oma, perusteltu tulkinta toiminta-alueesta, jolla se pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan. Huomiota kiinnitettiin myös ammattikorkeakoulun toimipisteverkon tarkoituksenmukaisuuteen suhteessa korkeakoulun strategiaan ja sen aluekehitystehtävän toteutukseen. Arvioinnissa käytetty kriteeristö laadittiin ja arviointikohteet valittiin siten, että ne mahdollisimman hyvin palvelivat sekä kiinteitä korkeakouluorganisaatiota että hajautetulla toimipisteverkolla toimivia ammattikorkeakouluja. Ammattikorkeakoulun toimipisteverkkoa tarkasteltaessa kiinnitetään huomiota siihen, miten hyvin se palvelee ammattikorkeakoulun aluekehitystehtävää. Toimintaympäristön käsitteellä tarkoitetaan tässä tapauksessa ammattikorkeakoulun toimintaan välittömästi ja välillisesti vaikuttavia tekijöitä sekä sosiaalisia ja poliittisia instituutioita. Toimintaympäristössä olennaisessa osassa ovat myös muiden toimijoiden määrät ja roolit sekä verkostot. Ammattikorkeakoululain mukaan yhteistyö toimintaympäristön kanssa edellyttää ammattikorkeakoululta erityisesti omalla alueellaan yhteistyötä elinkeino- ja muun työelämän sekä suomalaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen samoin kuin muiden oppilaitosten kanssa. Toimintaympäristö on sidoksissa yhteiskunnan, sen instituutioiden, lainsäädännön ja talouselämän kehitykseen. Aluekehitysvaikutuksen arvioiminen Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutusta arvioidessa on muistettava, että vaikuttava aluekehitystyö vaatii ammattikorkeakouluilta eri ympäristöissä erilaisia toimia. Ammattikorkeakoulun toimintamahdollisuuksiin vaikuttavat hyvin merkittävästi alueen olosuhteet: väestön määrä, rakenne ja kehitys, elinkeinorakenne, työllisyys, palvelujen tarjonta, muiden toimijoiden määrä, alueeseen sidotut rahoitusmahdollisuudet ja muut vastaavat seikat. Ne muodostavat perustan yhteiskunnalliselle kehitykselle ja vaikuttavat paitsi sen saavutuksiin aluekehitystyössä, myös toiminnan tuloksellisuuden toteamiseen. Toisaalta alueiden voimakas heterogeenisyys luo haasteita myös ammattikorkeakoulujen aluekehitystyön keskinäiselle vertailulle. Ammattikorkeakoulun mahdollisuudet vaikuttaa esimerkiksi opiskelijoiden työllistymiseen, uusien työpaikkojen tai yritysten synnyttämiseen ja

15 olemassa olevien säilyttämiseen ovat yleensä pääosin välillisiä ja liittyvät mm. osaamisen ja innovaatioiden tuottamiseen alueelle. Ammattikorkeakoulujen aluekehitystoiminnan vaikuttavuuden arviointi on vaativa tehtävä erityisesti siksi, että siinä on otettava huomioon kunkin ammattikorkeakoulun toimintaympäristö ja alueiden suomat, hyvinkin erilaiset toimintaedellytykset ja näyttöjen mahdollisuudet. Arvioinnissa kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, mitä ammattikorkeakoululta voidaan odottaa kyseisellä maantieteellisellä alueella. Arviointiryhmän tehtävä oli myös siinä suhteessa haasteellinen, että sen saama käsitys ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksesta oli erilaisista syistä johtuen rajattu, näytteenomainen. Ryhmän käytössä oli ammattikorkeakoulujen tuottama esitys, AMKOTA-tietokannan tarjoamat luvut esimerkiksi korkeakoulujen T&K-työn volyymistä, sekä arviointivierailuilla käydyistä haastatteluista syntynyt vaikutelma. Näistä tarkasteluista huolimatta arviointi perustui lähtökohtaisesti kuitenkin näytteille varsin laajasta, monisäikeisestä ja vaikeasti todennettavasta toiminnasta. Toisaalta merkittävin keino näiden ongelmien ratkaisemiseksi on arviointiryhmän tietoisuus näistä ammattikorkeakoulujen aluekehitystyön tuloksellisuuteen vaikuttavista rajoitteista. Arvioinnin tasapuolisuus ja erilaisten olosuhteiden huomioiminen pyrittiin varmistamaan myös käytetyllä kriteeristöllä. Esitysten ja arviointikierroksen perusteella ammattikorkeakoulut ovat pääsääntöisesti vasta kehittämässä mekanismeja ja mittaristoja oman aluekehitysvaikutuksensa mittaamiseen. Tämä lienee luonnollista, sillä toiminta on vasta saamassa muotoaan ammattikorkeakoulujen perustehtävänä. Vaikutusten mittaamiseen ja palautteen saamiseen suhtauduttiin ammattikorkeakouluissa vakavasti. Osa ammattikorkeakouluista pystyi kuitenkin jo nyt esittämään kohtuullisen kattavia toteutuksia ja erinomaisen hyödyllisiä työkaluja. Osalla ammattikorkeakouluista oli jo selkeitä rakenteita ja mekanismeja arviointiin ja mittaamiseen, muttei vielä näyttöjä niiden käytöstä. On ilmeistä, että aluekehitysvaikutusten mittaristot ovat vahvassa oikean suuntaisessa kehitysvaiheessa. Ammattikorkeakoulujen omat aluekehitysvaikuttavuutta mittaavat menetelmät tulevat todennäköisesti toimimaan erinomaisena lähdemateriaalina tulevia aluekehitysvaikutuksen huippuyksikköarviointeja suunniteltaessa.

16 Arviointikohteet ja kriteeristö Tässä arvioinnissa käytetyt arviointikohteet on kehitetty kahden edellisen aluekehitysvaikutuksen arvioinnin kokemuksia hyödyntäen. Arviointikohteita on pyritty selkiyttämään ja vähentämään niiden päällekkäisyyttä lisäämällä ajankohtaisia painotuksia. Arviointikohteet ilmentävät ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksessa keskeisinä nähtäviä seikkoja. Arviointiryhmä arvioi ammattikorkeakoulujen lähettämät aluekehitysvaikutuksen huippuyksikköesitykset em. arviointikohteiden mukaan. Arviointikohteet määriteltiin siten, että erilaisissa ympäristöissä toimivien ammattikorkeakoulujen tasapuolinen arviointi on mahdollista. Arviointikriteeristö toimi apuvälineenä ja tuki eri ammattikorkeakoulujen esitysten johdonmukaista arviointia. Kriteeristöä käytettiin joustavasti varmistamaan arvioinnin tasapuolisuutta. Se ei ole ehdoton mittaristo vaan työkalu, jonka avulla arvioitsijat voivat muodostaa kokonaiskuvan kunkin ammattikorkeakoulun aluekehitysvaikutuksesta ja verrata niitä helpommin toisiinsa.

17 Aluekehittäminen ammattikorkeakoulujen toiminnassa Aluekehitystyön kansainvälinen ja kansallinen konteksti Suomalaisessa toimintaympäristössä on tapahtunut suuria muutoksia viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Olemme siirtyneet puoliavoimesta taloudesta avoimeen globaaliin kilpailuun, jossa kaikki alueet ovat mukana riippumatta siitä, tuottavatko ne tuotteita kansainvälisille, kansallisille vai alueellisille markkinoille. Globaalistuminen, tiedon merkityksen kasvu, toimialarakenteen muutos ja ympäristökysymykset asettavat alueelliselle kehittämiselle sekä uusia haasteita että mahdollisuuksia. Yritysten ja alueiden kilpailukykyä mitataan ensisijassa niiden innovatiivisuudella. Osaaminen, toimiva infrastruktuuri ja verkottuva toimintatapa nousevat aikaisempaakin merkittävämpään rooliin alueen kehittämisessä. Alueilla on erilaiset mahdollisuudet ja potentiaali menestyä globaalissa kilpailussa. Alueiden heterogeenisyys edellyttääkin erilaistuvaa ja jopa erilaistavaa aluepolitiikkaa. Tämä puolestaan siirtää eri alueiden kehittämisen linjavalintoja yhä enemmän aluetasolle. Alueiden on selkeämmin profiloiduttava hyvinä toimintaympäristöinä yrityksille ja viihtyisinä elinympäristöinä ihmisille. Tasapainoisen aluerakenteen ja Lissabonin strategiatavoitteiden mukaisen kilpailukyvyn vahvistamisen kannalta avainasemassa ovat kaupungit ja koko kaupunkiverkko. Kaupunkiseutujen omien vahvuuksien ja heikkouksien tunteminen on perusta, jonka varaan kehittämistoimet voidaan rakentaa. Niinpä kaupunkiseutujen tulisi tunnistaa oma asemansa kansallisessa kaupunkiverkossa ja profiloitua sen mukaisesti. Aluekeskusohjelmassa erityyppiset kaupunkiseudut on tunnistettu, ja ne on haastettu valmistelemaan strategiat sekä räätälöidyt kehittämispaketit omien vahvuuksiensa pohjalta. Suuret ja monipuoliset kaupunkiseudut nousivat kasvun moottoreiksi 1990-luvun alun laman jälkeen muutamassa vuodessa, mutta keskisuuret ja pienemmät kaupunkiseudut ovat vasta viime vuosina alkaneet päästä lamaa edeltävälle tasolle. Erityisesti pienet ja keskisuuret kaupunkiseudut tarvitsevatkin tuekseen vahvaa kaupunkipolitiikkaa. Osaamisperusteisen kehittämisen mahdollistaa kattava koulutusverkosto: yliopistot, ammattikorkeakoulut ja

18 toisen asteen ammatilliset oppilaitokset tukevat kaupunkiseutuja kaikilla tasoilla. Myös perinteiset tuotannon alat tarvitsevat kehittyäkseen huippuosaamista. Yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tiedepuistot ovat keskeisiä toimijoita uudessa kasvussa. Kasvun perustekijöitä kaupunkiseuduilla ovat teknologiaorientoitunut tutkimus- ja kehittämistoiminta ja tuotannolliset sovellukset, panostukset osaamiseen ja inhimilliseen pääomaan, sosiaaliset innovaatiot, vahva verkostoitunut yhteistyö, toimiva infrastruktuuri sekä hyvä saavutettavuus, joka edellyttää toimivaa logistiikkaa. Hyvinvointi ja kilpailukyky riippuvat yhä enemmän innovaatiojärjestelmien vahvojen toimijoiden ohella tehokkaista ja houkuttelevista yritysympäristöistä, jotka tukevat yrityksiä niiden kehittämistyössä. Kilpailuedut ovat yhä voimakkaammin paikallisia osaamista, yhteistyöverkostoja joita muualla olevat kilpailijat eivät pysty kopioimaan. Kyse on koko innovaatiojärjestelmästä, joka pitää sisällään paikalliset innovaatioympäristöt toimijoineen ja hyvinvointipalveluineen. Makrotason innovaatio- ja globalisaatiopolitiikka on siis välttämätöntä, mutta riittämätöntä. Yhä useammat erityiset kilpailuedut löytyvät mikrotasolta alueilta ja niiden muodostamista innovaatioympäristöistä. Yhteistyötapoja, -verkostoja ja -kulttuuria sekä sosiaalista pääomaa eivät muut maat ja alueet pysty kopioimaan tai ottamaan käyttöönsä kovinkaan helposti. Jos nämä asiat ovat kunnossa, yrityksen sijaintipaikka voi olla keskeinen kilpailuetu. Suomessa innovaatiopolitiikassa on perinteisesti painotettu kansallista näkökulmaa ja valtakunnallisia järjestelyjä. Alueellinen näkökulma tuli Suomen innovaatiopolitiikkaan kuitenkin 1980-luvulla ja vahvistui sekä vakiintui 1990-luvun puolivälissä. Jo tätä ennen alueellisuutta painotettiin mm. uusien yliopistojen perustamisessa ja teollisuuspolitiikassa sekä erityisesti aluekehityslainsäädännössä. Myöhemmin myös ammattikorkeakoulut ovat tulleet tärkeiksi toimijoiksi alueiden kilpailukyvyn parantamisessa. Alueellisen innovaatiopolitiikan veturina on toiminut kymmenen vuoden ajan osaamiskeskusohjelma, joka on saanut merkittävää vetoapua EU:n aluepolitiikasta ja rakennerahastoista. Alueellisen innovaatiopolitiikan osana ja osin sen rinnalla kaupungit ja kaupunkiseudut ovat aktivoituneet innovatiivisten ympäristöjen kehittämisessä. Euroopan Unionin linjaamassa Lissabonin strategiassa tavoitteena on tehdä Unionista maailman kilpailukyisin alue lähivuosina. Lissabonin strategian toteutus on otettu myös yhdeksi tavoitteeksi EU:n alue- ja rakennepolitiikan strategisissa suuntaviivoissa. Sen valmistelussa on tärkeää tunnistaa eurooppalaisesta ja globaalista integraatiosta syntyvät rakenteelliset muutosvoimat ja -tekijät. Avainkysymys aluekehittämisessä on tietää, mikä on

19 Suomen ja sen eri alueiden kyky vastata innovaatiovetoisen talouskehityksen haasteisiin. Tarvitsemme tietoa siitä, kuinka vahva Suomen innovaatiokapasiteetti ja -potentiaali todellisuudessa on ja mihin se Suomessa alueellisesti sijoittuu. Samalla on tunnistettava innovaatiojärjestelmämme keskeiset toimijat ja ymmärrettävä sen kehitysdynamiikka. Alueiden monipuoliseen kehittämiseen on Suomessa erinomaiset mahdollisuudet. Tehokas aluekehittäminen edellyttää kuitenkin alueen kaikkien toimijoiden yhteistyön ja verkottumisen vahvistamista. Ammattikorkeakoulut kansallisessa aluekehitysjärjestelmässä Tällä hetkellä ammattikorkeakoulu on parhaimmillaan tunnistettu ja tunnustettu alueen kehittämisen voimatekijä, ja aluekehitystyö on sisällytetty keskeiseksi teemaksi kaikkiin sen toimintoja ohjaaviin strategioihin. Ammattikorkeakoulu on ottanut aktiivisen roolin alueen kehittämisessä. Sen strategiat on laadittu yhteistyössä sidosryhmien kanssa ja strategian lähtökohtina ovat alueen haasteet ja voimakas toimintaympäristön muutos. Ammattikorkeakoulun strategiaprosessi on avoin ja jatkuva vuorovaikutusprosessi. Ammattikorkeakoulun toiminta-alueen määrittely on sekä haastavaa että olennaista sen profiloitumisen kannalta. Toiminta- ja vaikutusalueen määrittelyssä on otettava huomioon alueen sisäinen erilaisuus kattavasti ja monipuolisesti. Yleensä korkeakoululla voi olla vahvempi rooli, jos se on riittävän suuri ja monialainen ja jos sen osaamisalat sopivat yhteen maakunnan avainklustereiden sekä tuotantorakenteen kehittämistavoitteiden kanssa. Ammattikorkeakoulun suppea-alaisuus ei sinänsä rajoita alueellisesti laajaa toimintaa. Yleensä toiminta-alueeksi on määritelty maakunta. Toiminnan jalkautuminen maakunnan sisällä seutukuntiin ei ole kuitenkaan kovin helppoa, jos korkeakoululla ei ole ainakin joitakin sivutoimipisteitä. Toisaalta ammattikorkeakoulun monialaisuus voi olla suuri haaste, koska kaikilla aloilla on vaikeaa olla mahdollisen strategian mukainen huippuyksikkö. Siksi rajausten tekeminen aluekehitystyössä voi olla kaikissa tapauksissa tarpeen esimerkiksi yhtenäistämällä toimintoja eri koulutusaloilla ja toimialoilla sekä profiloitumalla selkeämmin. Ammattikorkeakoulu on parhaimmillaan aktiivinen toimija maakunnan kehittämisstrategian valmistelussa ja sen toteutuksessa. Varsinkin osaamiskeskus- ja aluekeskusohjelmat tarjoavat hyvän mahdollisuuden korkeakoulun vahvalle kehittämistoiminnalle erityisesti alueen osaamis- ja innovaatioympäristön vahvistamisessa. Niiden avulla ja kautta ammattikorkeakoulu kykenee rakentamaan vahvoja, alueen omista lähtökohdista lähteviä kehittämis- ja tuotekehitystoimintaa tukevia yhteistyömuotoja ja -rakenteita. Yrityshautomot ovat tärkeä osa tätä toimintaa.

20 Ammattikorkeakoulun on pystyttävä yhdessä muiden toimijoiden kanssa tunnistamaan maakuntansa ytimen muodostavat vahvat klusterit ja tulevaisuuden kasvualat ja oltava omilla opetus- ja tutkimusaloillaan vahva toimija niiden kehittämisessä. Työnjako yliopistojen ja/tai yliopistokeskuksen kanssa on tässä suhteessa haastavaa. Ammattikorkeakoulun on löydettävä oma vahva roolinsa alueen kehittämisessä. Monessa maakunnassa toteutettu tai toteutumassa oleva maakuntakorkeakoulumalli tarjoaa työnjaon kehittämiselle hyvät edellytykset. Korkeakoulu ei kuitenkaan saa jäädä tässä mallissa seurailijan asemaan, vaan sen on etsittävä aidosti oma proaktiivinen roolinsa. Parhaat ammattikorkeakoulut kykenevät tuottamaan uutta toimintaa ja yhteistyösuhteita erityisesti yritysten kanssa ja ovat yrittäjyyden edistämisessä alueella keskeisessä asemassa. Ammattikorkeakoulu voi osaltaan vaikuttaa voimakkaasti myös alueen ja sen yritysten kansainvälisten suhteiden vahvistumiseen. Kansainvälisen toiminnan osalta korkeakoulun pitäisi pohtia kriittisesti, mitä kumppanuutta ja osaamista erityisesti halutaan, aluekehitystyön näkökulmasta. Ammattikorkeakoulun olisi mahdollista laajentaa yhteyksiä kansainvälisiin verkostoihin, erityisesti T&K-toiminnassa, liittoutumalla nykyistä voimakkaammin yliopistojen kanssa. Ammattikorkeakoulut ovat omassa kehittymisessään eri vaiheessa. Arviointikierroksen ja esitysten perusteella asiaan ei näyttäisi vaikuttavan niinkään se, kuinka pitkään ammattikorkeakoulussa on tehty kehittämistyötä vaan enemmänkin ammattikorkeakoulun valitsema lähestymistapa toimintansa kehittämiseen. Toinen selkeästi ammattikorkeakoulujen välistä erilaisuutta synnyttävä seikka on korkeakoulun itselleen hahmottama rooli alueen kehittämisessä. Ammattikorkeakoulut olivat valinneet lähestymistavakseen aluekehitystyössä vaihtelevasti koulutuksen, tutkimus- ja kehittämistyön tai näiden yhdistelmän. Osa ammattikorkeakouluista on onnistunut kytkemään opiskelijat ja koko koulutusinstrumentin selkeästi osaksi omaa aluekehitystyötään. Yrittäjyyden edistämiseen on panostettu ja opiskelijat osallistuvat erilaisin hankkein ja selvityksin vahvasti toiminta-alueen innovaatiotoimintaan. Nämä mekanismit tuottavat virkistävää, uutta ajattelua ammattikorkeakoulun osaamisalueilta toiminta-alueen yritysten ja yhteisöjen käyttöön. Suppeimmillaan ammattikorkeakoulu näkee itsensä ensisijassa kouluttajana ja hankkeiden toimeenpanijana, tahona, joka tarttuu olemassa oleviin mahdollisuuksiin ja koostaa siitä jotakin uutta, alueen kannalta virkistävää, kehittävää ja innovaatioita tuottavaa toimintaa. Syntyy uusia rakenteita, joiden varassa aluetta kehitetään. Keskeistä on tällöin ammattikorkeakoulun vahva toimeenpano-osaaminen.

21 Vaihtoehto tälle näkökulmalle on vahvasta ammatillisesta substanssiosaamisesta kumpuava kehittämisverkoston jäsenen rooli. Ammattikorkeakoulun oma, usein strategiseksi kärjeksi puettu erityisosaaminen siirtyy ympäristön hyödyksi opinnäytetöiden, harjoittelun, kehittämishankkeiden ja tutkimushankkeiden kautta. Molemmissa rooleissa ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja henkilöstön osallistuminen toimintaan vaihteli ammattikorkeakouluittain. Osalla ammattikorkeakouluista oli vastaavasti jo erittäin kehittynyttä T&K-toimintaa, mutta kytkentä koulutukseen oli vielä ohutta. Kehittyneessä T&K-toiminnassa oma substanssipohjainen osaaminen oli keskeistä, ja oman osaamisen selkeä tunnistaminen näytti helpottavan verkostoitumista sekä aidon yritysyhteistyön syntymistä. Useissa tapauksissa toiminnan kattavuus ammattikorkeakoulun koulutusalojen näkökulmasta jäi vajavaiseksi ja opiskelijoiden mahdollisuudet osallistua toimintaan varsin vaatimattomiksi. Monessa tapauksessa ammattikorkeakoulu ei ole vielä löytänyt rooliaan alueen kehittämisessä, eikä sillä ole selkeää profiilia alueelle syntyneissä innovaatioympäristöissä. Ammattikorkeakoululla ei tällöin ole itsenäistä ja vahvaa asemaa yliopiston tai yliopistokeskuksen rinnalla, vaan toiminta on enemmänkin myötäilevää. Strategiapohja saattaa olla vielä kehittymätön ja pirstaleinen. Ammattikorkeakoulun toiminta vaatisi vahvoja valintoja ja linjauksia itsensä asemointiin alueen kehittäjäverkostossa. Monesti tämä johtuu siitä, että ammattikorkeakoulu tyytyy liiaksi yksittäisten hankkeiden toteuttamiseen ja etsii vaikuttavuuttaan ensi sijassa koulutuksen kautta. Ongelmallista on, jos korkeakoulun koulutusaloista vain yhdellä tai muutamalla on merkittäviä yhteyksiä aluekehitykseen liittyviin toimintoihin. Tällöin ammattikorkeakoulun koko potentiaali ei ole alueen käytössä. Monesti korkeakoulun kansainvälisellä toiminnalla ei myöskään ole yhteyttä aluekehittämiseen. Arvioinnin kannalta haasteellisiksi nousivat lähestymiskulman ja roolien tunnistaminen. Kaikki valinnat mahdollistivat hyvän tuloksen tekemisen. Tulokset olivat kuitenkin monin tavoin erilaisia ja vaikeasti toisiinsa verrattavia. Ammattikorkeakoulun oma osaaminen Innovaatioiden synnyssä korostetaan vahvasti eri tieteenalojen rajapintoja. Siksi arvioinnin yksi mielenkiintoinen näkökulma liittyi monialaisuuden hyödyntämiseen. Ammattikorkeakoulut näyttäytyivät tässä suhteessa hyvin erilaisina. Joissain ammattikorkeakouluissa hankekokonaisuudet eivät edenneet toteutukseen, elleivät ne olleet monialaisia. Vastaavasti joidenkin ammattikorkeakoulujen esittämät näytöt olivat yksialaisia ja edustivat varsin kapeita

22 näkökulmia kehitettävään asiaan. Molemmat tavat näyttivät kuitenkin tuottavan oman toiminta-alueen tarpeeseen uutta tietoa ja osaamista. Arvioinnin kannalta mielenkiintoiseksi kysymykseksi nousi ammattikorkeakoulun oman osaamisen hahmottaminen suhteessa tavoitteisiin ja yhteistyökumppaneihin. Toimeenpanijan roolissa ei useinkaan ole kyetty kattavasti tuomaan esille oman ammatillisen osaamisen profiilia yhteistyöverkostossa. Ammattikorkeakoulun ammatillisen osaamisen näkökulmasta tätä, todennäköisesti kehitysvaiheeseen liittyvää ilmiötä ei voida pitkällä aikavälillä pitää edullisena. Osa ammattikorkeakouluista pystyi tuomaan esille hyvinkin merkittäviä näyttöjä syvällisestä osaamisestaan. Parhaimmillaan näytöt voitiin kytkeä läheisesti yritysten kehittämiseen, ja saadut käytännölliset sovelletut tulokset olivat vakuuttavia. Suhteessa yhteistyökumppaneihin ammattikorkeakoulut näyttäytyivät joko vahvoina osaajina tai joissain tilanteissa jopa jalkatyön tekijöinä. Tämä näytti korreloivan korkeakoulun strategisten ja substanssipohjaisten osaamisen kärkien löytymisen kanssa. Arviointikierroksen keskeisen osuuden muodostivat ammattikorkeakoulun esittämät, keskeisesti aluekehitysvaikutukseen liittyvät kolme hanketta. Näistä hankkeista arviointiryhmä valitsi edelleen yhden hankkeen tutustumiskohteeksi. Arvioinnin yhteydessä hankkeeseen tutustumiseen käytettiin määrällisesti 1,5 tuntia, jolloin sen osuus kokonaisuudesta nousi merkittäväksi. Esitetyt hankkeet muodostivat hajanaisen kokonaisuuden. Osa hankkeista perustui keskeisesti ammattikorkeakoulun syvään ammatilliseen osaamiseen ja osassa ammattikorkeakoulu tuotti pääsääntöisesti rakenteita ja mekanismeja. Hanke-esittelyt osoittivat kuitenkin selkeästi, että merkittävää aluekehitysvaikutusta voidaan saavuttaa erilaisilla lähestymistavoilla. Elinkeinoelämän ja julkisen sektorin kehittämisen ohella monet ammattikorkeakoulut näkevät toimintansa laajemmin ja ovat omaksuneet entistä vahvemmin tehtäväkseen sosiaalisen koheesion ja kulttuurin edistämisen sekä ympäristövastuun. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun esityksessä todetaan, että ammattikorkeakoulu osallistuu maakunnan elinkeinorakenteen talouden, kulttuurin ja hyvinvoinnin kehittämiseen. Myös Turun ammattikorkeakoulun kuvauksessa korostuu ammattikorkeakoulun vastuu ympäristöstään: Amk:n rooli alueella on määritelty yhteiskuntavastuuohjelmassa ja se rakentuu kolmelle peruspilarille: taloudellinen vastuu, sosiaalinen vastuu ja ympäristövastuu.

23 Kansainvälisyys aluekehitystyössä Kansainvälinen toiminta on tullut olennaiseksi osaksi ammattikorkeakoulun kaikkia tehtäväalueita. Ammattikorkeakoulujen omassa verkostossa on etsitty yhteisiä menettelytapoja, joilla parannettaisiin ammattikorkeakoulujen kansainvälisyyttä lisäävien toimintojen laatua. Tavoitteena on lisätä opiskelija-, opettaja- ja asiantuntijavaihtoa sekä ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää. Verkosto on tarjonnut asiantuntemustaan kehitettäessä vieraskielistä koulutusta ja tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Kansainvälisen toiminnan yksi perustelu aluekehityksen näkökulmasta on innovaatioiden etsiminen. Siksi partnerivalinnat ovat kriittisiä päätöksiä. Ammattikorkeakoulun kansainvälistyminen, kansainvälisten yhteyksien lisääntyminen ja korkeakoulun rooli alueensa kansainvälistämisessä on mittava työkenttä. Kun ammattikorkeakouluja rohkaistaan vahvistamaan kansainvälistä toimintaansa, on syytä arvioida, missä määrin on perusteltua edetä yhteyksien määrällisen kasvun tietä ja missä määrin tulisi etsiä fokusoiden parhaimmat toimijat, joiden osaamista yhdistämällä aikaansaataisiin uusia innovaatioita. Käytäntö viime vuosilta elinkeinoelämässä on osoittanut, että kansainvälistä osaamista yhdistämällä innovaatiotoiminta johtaa menestykseen. On se osoittanut senkin, että innovaatiot vaativat taloudellisia ja osaamiseen liittyviä resursseja, riskinottokykyä ja erittäin kriittistä kumppanuusvalintaa. Aluevaikutuksia yrittäjyyden vahvistamisen kautta Alueiden kehityksen arvioidaan riippuvan toisaalta yrityksille tarjottavasta toimintaympäristöstä ja toisaalta yritysten kehityksestä, kilpailukyvystä ja työllistävyydestä. Avainsanoja yritysten menestymiseen ovat innovatiivisuus, osaaminen sekä tutkimus- ja kehitystoiminta. Henkilöstön osaaminen ja osaavan työvoiman saatavuus ovat nousseet yhä merkittävämmiksi. Ammattikorkeakouluihin kohdistuu suuria odotuksia yrittäjyyden ja yritystoiminnan edistämisessä. Korkeakoulun oletetaan lisäävän yrittäjäpotentiaalia antamalla opiskelijoille sekä asenteellisia että taidollisia ja tiedollisia valmiuksia oman yritystoiminnan käynnistämiseen. Lisäksi ammattikorkeakoulun halutaan lisäävän tukeaan alueensa yritysten kasvuun ja kehittämiseen. Molempiin edellä mainittuihin liittyy kolmas odotus: ammattikorkeakoulujen tulisi pystyä edistämään yritysten omistuksenvaihtoa yrittäjien ikääntyessä. Yrittäjyysopintotarjonta vaihtelee varsin paljon eri ammattikorkeakouluissa. Niukimmillaan se näyttäytyy osana liiketalouden koulutusohjelmia. Parhaimmillaan yrittäjyysopintoja tarjotaan systemaattisesti ammattikorkeakoulun laajuisesti. Lisäksi niihin on kytketty tutkimus- ja tuotekehitys-

24 toimintaa, harjoitustöitä ja erillisiä hankkeita. Kokonaisuudessa ovat mukana niin henkilökunnan osaamisen ylläpito kuin alueen yrittäjien elävä kytkentä ammattikorkeakoulutyöhön. Yrittäjyysopintojen tarjoaminen kattavasti eri koulutusohjelmissa on ammattikorkeakouluissa pääosin ratkaisematta. Yksi haasteista on opiskelijoiden ja henkilöstön asenteiden muokkaaminen yrittäjyydelle myönteiseen suuntaan. Yrittäjyyden ei vieläkään katsota luontevasti kuuluvan esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan opintoihin. Opiskelijat näyttäisivät myös toivovan, että yrittäjyysopinnot sisällytettäisiin tutkintoon, eli ne tuottaisivat opintopisteitä. Kaikkien opiskelijoiden avoin mahdollisuus osallistua yrityshautomotoimintaan on tärkeä linkki opiskelun ja yrittämisen välimaastossa. Vaikka arviointiryhmä ei oletakaan hautomotoiminnan kasvavan volyymituotteeksi, voivat sen heijastusvaikutukset muuhun korkeakouluyhteisöön olla merkittävät. Ammattikorkeakoulujen ja yritysten välisen yhteistyön kehittämisen tarve näkyy toistuvasti mm. yrittäjäjärjestöjen teettämissä kyselyissä. Yritysten edustajilla on suuria odotuksia mm. ammattikorkeakoulujen kyvystä toimia yrityslähtöisesti ja ennakoida tuleva osaamistarve. Arviointikierroksen kokemusten perusteella voidaan yleistäen todeta, että sidosryhmien tässä tapauksessa yrittäjien ja työnantajien - tiivis osallistuminen ammattikorkeakoulun strategiaprosessiin ja muuhun toimintaan lisää selvästi luottamusta korkeakouluun ja osaltaan vaikuttaa myös odotusten realistisuuteen. Yritykset näyttävät odottavan ammattikorkeakouluilta palvelujen tarjonnan selkeyttä ja palvelua yhdeltä luukulta. Asiakkaan mahdollisuudet hyödyntää ammattikorkeakoulun monialaisuutta riippuvat pitkälti korkeakoulun sisäisestä synergiasta, mutta myös kyvystä tuotteistaa palvelujaan asiakaslähtöisesti. Hyvänä käytäntönä voidaan pitää Lahden ammattikorkeakoulun Innovaatiokeskusta. Se tunnistetaan sekä talon sisällä että sidosryhmissä yhden kosketuksen pelin mahdollistavana toimijana. Toimivien yritysten kehittämisessä ammattikorkeakouluilla on monessa tapauksessa vahva panos tutkimus- ja kehityspalveluiden resursoijina ja tarjoajina. Innovaatio ymmärretään jo selvästi laajempana kuin vain perinteisesti teknisiä aloja koskevana. Jatkossa haasteeksi noussee yritysten liiketoiminnan ja liiketoimintamallien kehittäminen. Yritysten omistuksen vaihdokseen liittyvät odotukset näkyvät ammattikorkeakoulukentässä. Odotuksiin pyritään vastaamaan vaihtelevasti. Keskeiseksi tekijäksi näyttää nousevan opiskelijoiden mahdollisuus pitkäjänteiseen yhteistyöhön ja harjoitteluun alueen yrityksissä. Omistuksen vaihdoksen edistäjänä voi toimia myös yrityksen nykyisten ammattilaisten osaamisen vahvistaminen ammattikorkeakoulun tarjoamassa täydennyskoulutuksessa.

25 Opiskelijan ja opiskelijakunnan rooli aluekehitystyössä Aluekehitykseen vaikutetaan lukuisin eri tavoin. Opiskelijakunnille tai yksittäisille opiskelijoille ei laissa ole määritelty aluekehitysvaikutukseen yksilöityjä tehtäviä. Näihin voidaan kuitenkin rinnastaa opiskelijoiden tekemät harjoitustyöt alueella, opiskelijan suorittamat harjoittelut sekä opinnäytetyöt. Olennaista on, että yksittäisen opiskelijan kontaktit työelämään muodostuvat jo opiskeluaikana. Ammattikorkeakoulun merkittävimmän vaikutuksen alueelle tuottavat sieltä valmistuneet opiskelijat. Vuosittain yli valmistunutta siirtyy työmarkkinoille uutena työvoimana. Suomessa on otettu opiskelijat kohtuullisen hyvin huomioon ammattikorkeakoulun toiminnassa. Olisi suotavaa, että ammattikorkeakoulut ja opiskelijakunnat yhdessä pystyisivät luomaan järjestelmän, joka tukisi opiskelijoita innovaatiotoiminnassa. Opiskelijakunnat tekevät aluekehitystyötä yhtä moninaisin tavoin kuten ammattikorkeakoulutkin. Opiskelijakuntien vaikuttaminen on perinteisesti painottunut ammattikorkeakoulun sisäisiin asioihin. Kuluneiden vuosien aikana tämä työ on kuitenkin laajentunut koskemaan myös koko ammattikorkeakoulua ympäröivää aluetta. Opiskelijakunnat vaikuttavat monimuotoisesti esimerkiksi kunnalliseen suunnittelutyöhön ja tuovat esiin opiskelijanäkökulman alueen kehittämiseen. Suurta osaa opiskelijakuntien toiminnasta kuvastaa kuitenkin edelleen se, että opiskelijakunnat ja ammattikorkeakoulut eivät ole osanneet määritellä opiskelijajärjestötoimintaa aluekehitystyötä tukevaksi. Opiskelijakuntien vielä jokseenkin tunnistamaton työ tulisi nähdä merkittävämpänä aluekehityksen kannalta. Laajalla pohjalla tehty yhteistyö voi tuottaa monessa tapauksessa entistä hedelmällisemmän lopputuloksen. Yleinen vaikuttamistyö vaatii panostuksia myös muilta tahoilta kuin pelkästään opiskelijakunnilta. Ammattikorkeakoulun rooli opiskelijakuntien toiminnan tukijana ei ole niistä vähäisin. Myös kunnallishallinto sekä erilaiset alueen viralliset tahot kuuluvat toimintakenttään. Ihannetilanne olisi, että kyseisille tahoille muodostuisi aito halu ja mielenkiinto ottaa opiskelijakuntien mielipiteet huomioon, sillä myös yleisellä opiskelijakulttuurilla on alueen kehitykselle positiivisia vaikutuksia. Opiskelija ei välttämättä tunnista tekevänsä aluekehitystyötä esimerkiksi harjoittelua suorittaessaan. Opiskelijoiden tietoisuuden lisääminen edellyttää toimia niin ammattikorkeakoululta kuin opiskelijakunnaltakin.

26 Alueelliset ammattikorkeakoulut muutoksessa Suunnitelmallinen korkeakoulupolitiikka on synnyttänyt alueellisesti hajautetun korkeakouluverkon. Erityisesti ammattikorkeakoulujen perustamista on argumentoitu alueellisilla näkökohdilla. Ammattikorkeakoulujen kehittämisessä on omaksuttu jo Christoffer Taxellin opetusministerikaudella luotu näkemys laajasta ammattikorkeakouluverkostosta, joka korvaa kokonaan opistoasteen järjestelmän. Hallinnollisen rationalisoinnin lisäksi tavoitteena ovat olleet koulutuksen laadun kehittäminen ja pedagoginen uudistuminen. Monialaiset ammattikorkeakoulut ovat voineet eri aloja yhdistämällä kehittää uudenlaista osaamista ja tarjota opiskelijoille valintamahdollisuuksia yli alojen. Opetusministeriön maaliskuussa 2006 julkistetussa Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen periaatteet -keskustelumuistiossa 3 (Opetusministeriön monisteita 2006:2) todetaan, että alueellisella korkeakoululaitoksella on ollut myönteisiä seurauksia alueiden kehittymiseen: erityisesti suurten yliopistokaupunkien kehitys on ollut muita kaupunkikeskuksia suotuisampaa. Suomen ja alueiden toimintaympäristö on muuttumassa. Nuorten ikäluokkien pieneneminen aiheuttaa voimakkaita muutostarpeita myös korkeakoulutuksen piirissä. Elinkelpoisten ja kehittymiskykyisten innovaatio- ja osaamisympäristöjen ylläpitäminen ja kehittäminen korostuvat entistäkin haasteellisempina. Viimeaikaisissa valtakunnallisissa korkeakoulu- ja tiedepoliittisissa linjauksissa on esitetty korkeakoulutusta ja tutkimusta sekä T&K-toimintaa keskitettäväksi suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Ammattikorkeakoulujen esityksissä sekä sidosryhmien haastatteluissa nousi esiin, että toimipisteverkko on nähty suurimmaksi osaksi tarkoituksenmukaisena ja sen koettiin vastaavan hyvin vuorovaikutteisen aluekehitystehtävän toteuttamiseen. Hajautettu toimipisteverkko on varmistanut läheisen yhteistyön alueen elinkeino- ja työelämän kanssa ja tuonut koulutuksen ja T&K-työn lähelle asiakasta. Seudulliset toimipisteet ovat löytäneet oman roolinsa ja toimintatapansa vaikutusalueillaan ja niillä nähtiin olevan merkittävä osa aluetehtävän hoitamisessa, koska yhteistyöhankkeet ovat keskittyneet erityisesti toimipistekuntiin ja niiden lähikuntiin. Ammattikorkeakoulujen aluekehitystyön tulevaisuuden haasteeksi nousee alueellisen läsnäolon turvaaminen uusilla toimintatavoilla. Aluekehitysvaikutuksen arviointi on tuonut esille näyttöjä toimivista mekanismeista näiden ongelmien ratkaisemisessa. Esimerkkinä voidaan mainita maakuntakorkeakoulukokeilut ja oppimisverkostot. 3 Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen periaatteet. Keskustelumuistio Opetusministeriön monisteita 2006:2.

27 Nähtäväksi jää, miten ammattikorkeakoulut pystyvät tulevaisuudessa olemaan koko maakunnan ammattikorkeakouluja kehittäjiä. Yhtenä ratkaisumallina säilyttää asema koko maakunnan kehittäjänä voi olla maakuntakorkeakoulu. Maakuntakorkeakoulumalli soveltuu hyvin perinteisen osaamisen kehittämiseen erilaisten aikuisille suunnattujen koulutuspalveluiden kautta. Maakuntakorkeakoulumallin rinnalle ollaan kehittämässä oppimisverkostoa, jolloin alueen korkeakoulujen ohella esim. seudulliset kehittämisyhtiöt ja toisen asteen ammatilliset oppilaitokset ovat vahvemmin mukana tarpeiden ja mahdollisuuksien tunnistamisessa ja osaamisen kehittämisessä. Miten hyvin mallit soveltuvat reuna-alueiden yritysten innovatiiviseen kehittämisen edistämiseen, jää nähtäväksi. Haasteena on erityisesti alueen tarpeista lähtevän T&Ktoiminnan aktivointi. Tulevaisuus näyttäytyy tänään enemmän verkostojen tulevaisuutena. Ns. Open Source -malli esimerkkinä Linux-kehitys kertoo siitä, että huippuinnovaatiot tehdään maailmanlaajuisissa avoimissa verkostoissa. Huippututkimuksessa parhaimmat kumppanit eivät välttämättä löydykään huippuosaamiskeskusten kampuksilta, vaan usein hajautettuna ympäri maailmaa. Mallille voidaan löytää myös kansallisia sovelluksia. Aluekehitystyön kehittäminen tulevaisuudessa Globaalitaloudessa eri maiden innovaatiokeskusten kilpailu huippuosaajista sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnoista kiihtyy. Suomen eri alueiden on kyettävä tulevaisuudessa tarjoamaan osaamisintensiivisille yrityksille korkeatasoisia ja myös ulkomaisia investointeja ja osaajia houkuttelevia innovaatioympäristöjä. Aluekehittämisessä kaupunkipolitiikan rooli tulee edelleen vahvistumaan. Sillä vahvistetaan tasapainoista aluerakennetta ja toteutetaan samalla Suomen Lissabonin strategian toimenpideohjelmaa aluetasolla. Tarkoituksena on edistää toiminnallisten kaupunkiseutujen edellytyksiä kehittyä kansallisesti ja maakunnallisesti vaikuttavina kasvun vetureina. Tavoitteena on monikeskuksinen aluerakenne, jossa erityyppisillä keskuksilla on oma paikkansa osana verkostoa. Kaupunkipolitiikkaa eriytetään erilaisten kaupunkiseutujen vahvuuksien mukaisesti. Tämä asettaa haasteita erityisesti korkeakouluille. Osaamiskeskusohjelma keskittyy jatkossa kansainvälisesti kaikkein kilpailukykyisimpien osaamiskeskusten kehittämiseen. Osaamiskeskusohjelman tavoitteet kytkevät sen entistä selkeämmin osaksi kansallista innovaatiopolitiikkaa. Tässä ohjelmassa erityisesti yliopistoilla ja tutkimuslaitoksilla on tärkeä tehtävä. Ammattikorkeakoulut ovat kuitenkin myös tärkeitä, koska niillä jo toimintansa perusluonteesta johtuen on erinomaiset mahdollisuudet luoda toimivat ja kiinteät yhteydet erityisesti pk-yrityksiin.

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa

Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ry:n strategia vuosille 2016 2020 Hyväksytty Arenen kevätvuosikokouksessa 17.3.2016

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa TAMKin strategia kohti vuotta 2020 Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 12.2.2016 TAMKin strategia kohti vuotta 2020 1. TAMKin strategian tausta Tampereen ammattikorkeakoulu käynnisti

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) strategia 2022 ja visio vuoteen 2030 Tiivistelmä, hyväksytty Xamk Oy:n hallituksessa 23.9.2015 Visio

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Riitta Pyykkö Bologna-juhlakokous, Helsinki 18.6.2010 Arvioinnin lähtökohdat KKA:n toiminnan lähtökohtana kehittävä arviointi = kaikkien

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014-2015 Matti Uusitupa, pj 1 Selvityksen lähtökohdat Yliopistojen yhteistyö, työnjako ja profilointi ovat

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Mitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä. Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Mitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä. Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Mitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Mikä on EK? EK edustaa jäseniään elinkeino- ja työelämäasioissa

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

Opiskelijapalaute on myönteistä erityisesti työelämäyhteyksien ja harjoittelun järjestämisen osalta.

Opiskelijapalaute on myönteistä erityisesti työelämäyhteyksien ja harjoittelun järjestämisen osalta. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT HUMAK ja sen ylläpitäjät

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ

KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Mitoitus - Aloittajamäärä sisältyy aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Tieto työnantajayhteistyöstä kulkemaan. Sanna Putila 10.11.11

Tieto työnantajayhteistyöstä kulkemaan. Sanna Putila 10.11.11 Tieto työnantajayhteistyöstä kulkemaan Sanna Putila 10.11.11 Haussa tulevaisuuden osaajia, oikeanlaista osaamista, kumppaneita (tutkimus)yhteistyöhön Haussa tulevaisuuden työnantajia, oikeanlaista osaamista,

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin

Lisätiedot

Museopoliittinen ohjelma ja alueelliset ja valtakunnalliset vastuumuseot

Museopoliittinen ohjelma ja alueelliset ja valtakunnalliset vastuumuseot Museopoliittinen ohjelma ja alueelliset ja valtakunnalliset vastuumuseot Korotettua valtionosuutta saavien museoiden johtajien tapaaminen 22.3.2017 Päivi Salonen Toimintaympäristö muuttuu miten muuttuvat

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Stepit - projektissa STEPIT: n ASIAKAS osaprojekti: Johdolle yhteinen ymmärrys:

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen Miten aloitimme? Alueen kilpailukyvyn ydin on jatkuvasti uudistuva osaaminen. Keski-Suomen kehittyminen oppivana alueena vahvistaa maakunnan

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Innovaatiokeskittymät

Innovaatiokeskittymät Innovaatiokeskittymät Uusi ohjelmaväline 2014+ Mika Pikkarainen Elinkeino- ja innovaatio-osasto Innovaatioympäristöt ryhmä 7.9.2012 Innovaatiokeskittymäpolitiikan lähtökohdat Innovaatiojärjestelmä kv-arviointi

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen turvaaminen Lapissa

Korkeakoulutuksen turvaaminen Lapissa Korkeakoulutuksen turvaaminen Lapissa Lapin korkeakoulukonserni 22.9.2010 Markku Tarvainen LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI MIKSI? Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen vuosi 2020: enintään 15 yliopistoa

Lisätiedot